—

Portmeirion Group UK Ltd, edustajinaan avocat A. Willems, avocat S. De Knop ja avocat Y. Benizri,

—

Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan avvocato dello Stato P. Gentili,

—

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehenään S. Boelaert, avustajinaan solicitor B. O’Connor ja avocat S. Gubel,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään M. França, J.-F. Brakeland ja A. Stobiecka-Kuik,

1

Tämä ennakkoratkaisupyyntö koskee lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 412/2013 (EUVL L 131, s. 1) pätevyyttä.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Portmeirion Group UK Ltd (jäljempänä Portmeirion) ja Commissioners for her Majesty’s Customs and Revenue (vero- ja tullihallinto, jäljempänä verohallinto) ja jossa on kyse siitä, että tämä hallinto on hylännyt Portmeirionin hakemuksen sen Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnista maksamien polkumyyntitullien palauttamisesta.

3

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1) Marrakechissa 15.4.1994 allekirjoitetun Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen ja sen liitteissä 1–3 olevat sopimukset, joihin kuuluu sopimus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta (EYVL 1994, L 336, s. 103; jäljempänä vuoden 1994 polkumyynnin vastainen sopimus).

4

Vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Polkumyynnin määrittely”, määrätään seuraavaa:

”2.1   Tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä tuotetta on katsottava myytävän polkumyynnillä, toisin sanoen saatettavan kaupaksi toiseen maahan normaaliarvoansa alempaan hintaan, jos maasta toiseen viedyn tuotteen vientihinta on alempi kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä sovellettu vastaavan tuotteen vertailukelpoinen hinta silloin, kun tuote on tarkoitettu viejämaan kulutukseen.

– –

2.6   Tässä sopimuksessa ilmaisun ’samanlainen tuote’ on tulkittava tarkoittavan tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlainen kuin [tarkasteltavana] oleva tuote tai, sellaisen tuotteen puuttuessa, muu tuote, joka, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään [tarkasteltavana olevaa] tuotetta.

– –”

5

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1; jäljempänä tullikoodeksi) 236 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tuonti- tai vientitullit on palautettava, jos todetaan, että niiden määrä niitä maksettaessa ei ole ollut lain mukainen – –.”

6

Täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 on annettu polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (EUVL L 343, s. 51 ja oikaisu EUVL 2010, L 7, s. 22; jäljempänä perusasetus) perusteella. Kyseisen asetuksen johdanto-osan kolmannessa ja neljännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

7

Perusasetuksen 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”1.   Polkumyyntitullia voidaan soveltaa polkumyynnillä tuotuun tuotteeseen, jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä aiheuttaa vahinkoa.

2.   Tuotetta pidetään polkumyynnillä tuotuna, jos sen vientihinta yhteisöön on alempi kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä käytettävä samankaltaisen tuotteen vertailukelpoinen hinta viejämaassa.

3.   Viejämaa on tavallisesti alkuperämaa. Se voi kuitenkin olla välittäjänä toimiva maa, paitsi jos tuotteet esimerkiksi ainoastaan kuljetetaan sen kautta, sellaisia tuotteita ei valmisteta viejämaassa tai viejämaassa ei ole vertailukelpoista hintaa näille tuotteille.

4.   Tässä asetuksessa ilmaisu ’samankaltainen tuote’ tarkoittaa tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlainen kuin kysymyksessä oleva [ts. kyseinen] tuote, tai sellaisen tuotteen puuttuessa muuta tuotetta, joka, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta.”

8

Euroopan komissio antoi perusasetuksen nojalla 14.11.2012 asetuksen (EU) N:o 1072/2012 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa (EUVL L 318, s. 28 ja oikaisu EUVL 2013, L 36, s. 11; jäljempänä väliaikainen asetus).

9

Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 24, 25, 51, 52 ja 54–57 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

10

Neuvosto antoi perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013. Täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 johdanto-osan 35–37 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

11

Portmeirion on brittiläinen keraamisten esineiden tuottaja ja Kiinasta peräisin olevien keraamisten tuotteiden maahantuoja.

12

Euroopan komissio pani 16.2.2012 vireille Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontia (jäljempänä kyseiset tuonnit) koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn.

13

Komissio asetti 14.11.2012 väliaikaisella asetuksella kyseisille tuonneille väliaikaiset polkumyyntitullit.

14

Portmeirion esitti 18.12.2012 ensimmäiset huomautukset, joissa se riitautti yhtäältä komission tutkimuksessaan tarkasteltavana olevasta tuotteesta esittämän määritelmän ja toisaalta vetosi muihin tekijöihin, jotka sen mielestä estävät polkumyyntitullien asettamisen. Toimitettuaan 25.2.2013 päivätyn ilmoittamisasiakirjansa komissio kuuli Portmeirionia 5.3.2013. Tässä yhteydessä Portmeirion ilmaisi kantansa muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulottuvuudesta.

15

Euroopan unionin neuvosto antoi 13.5.2013 komission ehdotukseen perustuvan täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013, jossa otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli kyseisessä tuonnissa 16.5.2013 alkaen.

16

Portmeirion teki 2.8.2013 tullikoodeksin 236 artiklan nojalla maksettujen polkumyyntitullien palauttamista koskevan hakemuksen verohallinnolle sillä perusteella, ettei täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 ole unionin oikeuden mukainen, minkä vuoksi näiden tullien asettamiselta puuttuu sen mukaan oikeudellinen perusta.

17

Verohallinto hylkäsi Portmeirionin palautushakemuksen 16.12.2013.

18

Portmeirion nosti kyseisestä päätöksestä kanteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa 14.1.2014 ja riitautti täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 pätevyyden.

19

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että Portmeirionin esittämät perusteet voivat todella kyseenalaistaa tämän asetuksen pätevyyden.

20

Tässä tilanteessa First-tier Tribunal (Tax Chamber) Tribunal centre: Birmingham (Birminghamin alioikeus (vero-osasto)) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 unionin oikeuden vastainen siltä osin kuin

21

Italian hallitus väittää, ettei Portmeirionilla ole oikeutta vedota täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 pätemättömyyteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa ja että tämän vuoksi tuomioistuimen esittämä kysymys asetuksen pätevyydestä on jätettävä tutkimatta.

22

Italian hallituksen mukaan täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 koskee suoraan ja erikseen sellaista oikeushenkilöä kuin Portmeirion, joten se voi itse vaatia unionin tuomioistuimia kumoamaan asetuksen.

23

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yleinen periaate, jolla taataan se, että kaikilla yksityisillä on oikeus vedota niille vastaisesta kansallisesta toimenpiteestä nostetun kanteen yhteydessä sellaisen unionin toimen pätemättömyyteen, johon tämä toimenpide perustuu, ei ole esteenä sille, että tällaisen oikeuden edellytykseksi asetetaan se, että asianomaisella henkilöllä ei ole ollut oikeutta vaatia suoraan unionin tuomioistuimia kumoamaan kyseisen toimenpiteen SEUT 263 artiklan nojalla. Kuitenkin vain kun voidaan katsoa, että henkilöllä olisi täysin epäilyksettä ollut oikeus vaatia kyseisen toimen kumoamista mainitussa artiklassa määrätyillä edellytyksillä, tämä henkilö ei voi vedota sen pätemättömyyteen toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa (ks. vastaavasti tuomio TWD Textilwerke Deggendorf, C-188/92, EU:C:1994:90, 23 kohta; tuomio Valimar, C‑374/12, EU:C:2014:2231, 28 ja 29 kohta ja tuomio TMK Europe, C‑143/14, EU:C:2015:236, 18 kohta).

24

Näin ollen vain jos voidaan katsoa, että asetus, jonka pätevyyden Portmeirion on kiistänyt, koskee täysin epäilyksettä suoraan ja erikseen Portmeirionin kaltaista oikeushenkilöä, se ei voi vedota asetuksen pätemättömyyteen kansallisissa tuomioistuimissa.

25

Ensiksi siitä edellytyksestä, ettei riidanalainen asetus koskisi Portmeirionia erikseen, on muistettava, että asetus, jolla otetaan käyttöön polkumyyntitulli, voi koskea erikseen usean tyyppisiä talouden toimijoita, mikä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että tällainen asetus voi koskea myös muita toimijoita erikseen sellaisten tiettyjen niille tunnusomaisten erityispiirteiden takia, joiden perusteella ne erottuvat kaikista muista henkilöistä (ks. vastaavasti tuomio Extramet Industrie v. neuvosto, C-358/89, EU:C:1991:214, 16 kohta ja tuomio TMK Europe, C‑143/14, EU:C:2015:236, 22 kohta).

26

Tältä osin tällainen asetus voi ensinnäkin koskea erikseen niitä kyseisen tuotteen tuottajia ja viejiä, joiden on katsottu syyllistyneen polkumyyntiin, koska asetuksessa käytetään tietoja, jotka koskevat niiden kaupallista toimintaa (ks. vastaavasti tuomio Valimar, C‑374/12, EU:C:2014:2231, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

27

Asia voi olla myös näin niiden kyseisen tuotteen tuojien osalta, joiden jälleenmyyntihinnat on otettu huomioon vientihintoja muodostettaessa ja joita toteamukset polkumyynnin olemassaolosta näin ollen koskevat (tuomio Nashua Corporation ym. v. komissio ja neuvosto, C-133/87 ja C‑150/87, EU:C:1990:115, 15 kohta; tuomio Gestetner Holdings v. neuvosto ja komissio, C‑156/87, EU:C:1990:116, 18 kohta ja tuomio TMK Europe, C‑143/14, EU:C:2015:236, 20 kohta).

28

Lopuksi asia voi olla näin vielä polkumyyntitullin alaisen tuotteen viejiin sidoksissa olevien tuojien osalta, muun muassa silloin, kun vientihinta on laskettu kyseisten tuojien unionin markkinoilla soveltamien jälleenmyyntihintojen perusteella, ja silloin, kun itse polkumyyntitulli on laskettu näiden jälleenmyyntihintojen perusteella (tuomio Neotype Techmashexport v. komissio ja neuvosto, C-305/86 ja C-160/87, EU:C:1990:295, 19 ja 20 kohta ja tuomio TMK Europe, C‑143/14, EU:C:2015:236, 21 kohta).

29

Käsiteltävässä asiassa ei ole osoitettu, että Portmeirion voitaisiin liittää johonkin edellä nimettyyn taloudellisten toimijoiden ryhmään ja että täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 näin ollen täysin epäilyksettä koskisi sitä erikseen.

30

Kuten komissio vahvisti istunnossa, Portmeirion on nimittäin kyseessä olevan tuotteen tuoja, jonka Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden jälleenmyyntihintoja ei ole otettu huomioon vientihintoja muodostettaessa tai täytäntöönpanoasetuksella N:o 412/2013 asetettua polkumyyntitullia laskettaessa. Se ei myöskään ole sidoksissa viejiin. Lisäksi Portmeirionilla ei näytä olevan tunnusomaisia erityispiirteitä, joiden perusteella se erottuisi kaikista muista henkilöistä.

31

Koska siihen, että mainittu asetus koskee toimijoita suoraan ja erikseen, liittyvät edellytykset ovat kumulatiivisia, ei ole tarpeen tarkastaa, koskeeko täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 käsiteltävässä asiassa Portmeirionia suoraan vai ei.

32

Edellä esitetty huomioon ottaen on todettava, ettei voida katsoa, että Portmeirion oli täysin epäilyksettä estynyt vetoamasta asetuksen N:o 412/2013 pätemättömyyteen kansallisessa tuomioistuimessa.

33

Tästä seuraa, että ennakkoratkaisukysymys on otettava tutkittavaksi.

34

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 pätemätön, koska se yhtäältä perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä tehtyyn ilmeiseen arviointivirheeseen ja toisaalta siitä puuttuvat SEUT 296 artiklassa edellytetyt riittävät perustelut.

35

Ensimmäiseksi väitetystä ilmeisestä arviointivirheestä tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä on todettava, että käsite ”tarkasteltavana oleva tuote” kattaa täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 johdanto-osan 36 perustelukappaleen mukaan Kiinasta peräisin olevat keraamiset pöytä- ja keittiöesineet – lukuun ottamatta keraamisia veitsiä, keraamisia maustemyllyjä ja niiden keraamisia jauhavia osia, keraamisia kuorimia, keraamisia veitsenteroittimia sekä pizzan tai leivän paistamisessa käytettäviä kordieriittikeraamisia pizzakiviä –, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 6911 10 00, ex 6912 00 10, ex 6912 00 30, ex 6912 00 50 ja ex 6912 00 90.

36

Tämän asetuksen johdanto-osan 35 perustelukappaleesta ilmenee, että kaikentyyppisiä keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä voidaan pitää saman tuotteen eri lajeina.

37

Portmeirion väittää, että mainittu asetus perustuu tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen, koska polkumyyntitullin alaiset eri tuotteet eivät ole samankaltaisia ja homogeenisia eikä niitä näin ollen voida pitää yhtenä ja samana tuotteena, minkä vuoksi yhden ainoan tutkimuksen tekeminen ei ollut perusteltua.

38

Tästä on todettava, että käsite ”tarkasteltavana oleva tuote”, jota käytetään sekä väliaikaisessa asetuksessa että täytäntöönpanoasetuksessa N:o 412/2013, on konkreettinen ilmaus perusasetuksen 1 artiklan 2 kohdassa olevasta yleisestä käsitteestä ”tuote, jota pidetään polkumyynnillä tuotuna” (jäljempänä kyseinen tuote), koska täytäntöönpanoasetuksella N:o 412/2013 pannaan perusasetus täytäntöön kyseisellä alalla.

39

Tästä seuraa, että perusasetuksessa tarkoitetun käsitteen ”kyseinen tuote” muodostavat osatekijät määrittävät välttämättä ne osatekijät, jotka kuuluvat väliaikaisessa asetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa N:o 412/2013 tarkoitettuun ”tarkasteltavana olevaan tuotteeseen”.

40

Perusasetuksessa ei täsmennetä käsitteen ”kyseinen tuote” ulottuvuutta, vaan sen 1 artiklan 4 kohdassa tyydytään määrittelemään ”samankaltainen tuote” identtiseksi tuotteeksi tai tuotteeksi, joka muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta. Lisäksi perusasetuksen johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee, että tämän asetuksen tarkoituksena on saattaa vuoden 1994 polkumyynnin vastainen sopimus niin laajalti kuin mahdollista osaksi unionin oikeutta.

41

Näin ollen perusasetuksessa olevaa käsitettä ”kyseinen tuote” on tulkittava tämän sopimuksen ja erityisesti sen 2 artiklan valossa. Myöskään tässä artiklassa ei kuitenkaan täsmennetä käsitettä ”kyseinen tuote”, eikä erityisesti sen sanamuoto sisällä arviointiperustetta, joka vahvistaisi vaatimuksen kyseessä olevien tuotteiden erityisestä homogeenisuudesta ja samankaltaisuudesta.

42

Näin ollen on todettava, että perusasetus, luettuna vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen sopimuksen valossa, ei sellaisenaan edellytä, että käsite ”kyseinen tuote” viittaa välttämättä tuotteeseen kokonaisuutena, jonka pitää olla homogeeninen ja sisältää samankaltaisia tuotteita.

43

Edellisessä kohdassa mainitun kaltaista vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen sopimuksen tulkintaa tukee lisäksi WTO:n paneelien näkemys, johon on päädytty useissa kertomuksissa, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 63–67 kohdassa.

44

On myös otettava huomioon unionin pääasiallisten kauppakumppaneiden tulkinta mainittuun sopimukseen sisältyvistä yksityiskohtaisista säännöistä, kuten perusasetuksen johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa täsmennetään.

45

Kuten julkisasiamies on tältä osin todennut ratkaisuehdotuksensa 60 kohdassa, tietyt näistä kauppakumppaneista, kuten Kanada, Norjan kuningaskunta tai Kiinan kansantasavalta, ovat arvioineet, että kyseisen tuotteen käsitteen pitää olla homogeeninen ja sisältää samankaltaisia tuotteita. Näin ollen edellytystä kyseisen tuotteen homogeenisuudesta ei pitäisi kokonaan jättää sivuun perusasetuksen tulkinnasta.

46

Edellä esitetyillä perusteilla on tarkistettava, onko käsiteltävässä asiassa tehty ilmeinen arviointivirhe tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä.

47

Tästä on muistettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että yhteisen kauppapolitiikan ja aivan erityisesti kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, koska ne taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tilanteet, joita toimielinten on arvioitava, ovat monitahoisia. Tällaista arviointia koskevassa tuomioistuinvalvonnassa on näin ollen rajoituttava tarkistamaan, että menettelysääntöjä on noudatettu, että riitautetun valinnan perustaksi hyväksytyt tosiseikat ovat aineellisesti paikkansapitäviä, että näitä tosiseikkoja arvioitaessa ei ole tehty ilmeistä virhettä ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin (tuomio Simon, Evers & Co., C-21/13, EU:C:2014:2154, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

48

Vaikka onkin totta, että polkumyynnin vastaisen tutkimuksen kohteena olleet kyseiset keraamiset pöytä- ja keittiöesineet ovat tyyliltään, muodoltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia, on komission tavoin todettava, että mainituissa esineissä on samoja olennaisia fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia, koska ne on tehty keramiikasta ja tarkoitettu olemaan kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa. Näin ollen kaikkia näitä esineitä ei voida katsoa heterogeenisiksi.

49

Lisäksi kuten unionin toimielimet ovat suullisessa käsittelyssä todenneet, ne ovat jakaneet kyseisen tuotteen vertailukelpoisten liiketoimien alaryhmiin ja määrittäneet painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnan jokaiselle alaryhmälle sillä tavoin, että on otettu huomioon erilaiset tyylit, muodot ja ominaisuudet.

50

Lopuksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tosin esittää ennakkoratkaisupyynnössä epäilyksiä ”tarkasteltavana olevan tuotteen” määritelmän vaikutuksesta analyysiin syy-yhteydestä ja vahingosta, koska sen mukaan erilainen määritelmä olisi johtanut erilaisiin johtopäätöksiin. Unionin tuomioistuimelle ei ole kuitenkaan esitetty mitään nimenomaista tietoa johtopäätöksistä, joita olisi konkreettisesti voitu tehdä tarkasteltavana olevan tuotteen erilaisen määritelmän pohjalta, minkä vuoksi ei voida katsoa, että unionin toimielimet ovat tehneet ilmeisen arviointivirheen perustaessaan analyysinsä keraamiset pöytä- ja keittiöesineet sisältävään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.

51

Kun näin ollen käsiteltävässä asiassa erilaiset polkumyyntitullien alaiset tuotteet voivat muodostaa saman tuotteen, minkä vuoksi yksi ainoa tutkimus on perusteltu, toimielimet eivät ole tehneet ilmeistä arviointivirhettä.

52

Toiseksi on tutkittava, onko täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 pätemätön siksi, että siitä puuttuvat SEUT 296 artiklassa edellytetyt riittävät perustelut.

53

Kuten unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, SEUT 296 artiklassa määrättyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimen luonteen mukaisia ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt, ja siten, että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden (tuomio Banco Privado Português ja Massa Insolvente do Banco Privado Português, C‑667/13, EU:C:2015:151, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Portmeirionin mukaan toimielimet eivät ole yksilöineet eivätkä määritelleet riittävän täsmällisesti tekijöitä, joita ne pitivät merkityksellisinä määritellessään tarkasteltavana olevan tuotteen.

55

Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 52 ja 54–57 perustelukappaleessa esitetään kuitenkin syyt, joiden vuoksi komissio on valinnut erilaisten tuotteiden sisällyttämisen tämän tuotteen määritelmään. Nämä toteamukset on otettu täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 johdanto-osan 35 perustelukappaleeseen.

56

Näin ollen täytäntöönpanoasetuksesta N:o 412/2013, luettuna väliaikaisen asetuksen valossa, ilmenee selvästi ja yksiselitteisesti toimen antaneen toimielimen päättely. Lisäksi vastauksesta kysymyksen ensimmäiseen osaan johtuu, että täytäntöönpanoasetuksesta N:o 412/2013 ilmenevät asianosaisille kyseisen toimenpiteen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi sen perusteella harjoittaa valvontaansa.

57

Näin ollen on todettava, että täytäntöönpanoasetus N:o 412/2013 sisältää SEUT 296 artiklassa edellytetyt riittävät perustelut ja ettei tätä asetusta näin ollen voida todeta tällä perusteella pätemättömäksi.

58

Kaikista edellä olevista päätelmistä seuraa, että ennakkoratkaisukysymyksen tutkinnassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat täytäntöönpanoasetuksen N:o 412/2013 pätevyyteen.

59

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ennakkoratkaisukysymyksen tutkinnassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 412/2013 pätevyyteen.