Treuhandanstaltin toimintaa säätelevät säännöt, jotka komissio on hyväksynyt, muodostavat sarjan poikkeuksia EY 87 artiklan 1 kohdassa ilmaistuun yleiseen periaatteeseen, jonka mukaan valtiontuet ovat yhteismarkkinoille soveltumattomia. Komission tarkoitus oli nämä poikkeukset hyväksymällä auttaa Treuhandanstaltia, joka on lajissaan ainutlaatuinen laitos, hoitamaan tehtäväänsä, joka on järjestellä uudelleen aiemman Saksan demokraattisen tasavallan yrityksiä ja tukea näiden siirtymistä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.

EY 87 artiklan 1 kohdassa ilmaistusta yleisestä periaatteesta, jonka mukaan valtiontuet ovat yhteismarkkinoille soveltumattomia, poikkeavan järjestelmän soveltamisehtona yksityistämisen käsitettä Treuhandanstaltin tukijärjestelmissä on tulkittava suppeasti. Käsitettä suppeasti tulkittaessa yksityistäminen on tapahtunut näiden tukijärjestelmien mukaan lähtökohtaisesti vain siinä tapauksessa, että yksityinen sijoittaja hankkii sellaisen osan yhtiöpääomasta, joka antaa hänelle määräysvallan asianomaisessa yrityksessä.

Näin ollen ei voida pitää poissuljettuna sitä, että vähemmistöosuuden hankintaa julkisen yrityksen yhtiöpääomasta, silloin kun siihen liittyy tosiasiallisen määräysvallan luovuttaminen tässä yrityksessä, voitaisiin pitää Treuhandanstaltin tukijärjestelmissä tarkoitettuna yksityistämisenä.

(ks. 20–22, 24 ja 25 kohta)

(ks. 39 kohta)

Kun kuitenkin on kyse poikkeuksesta EY 87 artiklan 1 kohdassa ilmaistusta yleisestä periaatteesta, jonka mukaan valtiontuet ovat yhteismarkkinoille soveltumattomia, EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava suppeasti. Lisäksi on niin, että tulkinnassa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa se on.

Sitä paitsi on niin, että vaikka EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltaminen uusiin osavaltioihin onkin mahdollista Saksan uudelleenyhdistymisen jälkeen, soveltamisen on kuitenkin tapahduttava niillä samoilla edellytyksillä, joita sovellettiin vanhoihin osavaltioihin uudelleenyhdistymistä edeltäneellä ajanjaksolla.

Tältä osin on todettava, että koska Saksan jaolla perinteisesti tarkoitetaan vuonna 1948 tehtyä kahden miehitetyn vyöhykkeen välisen rajan vetämistä, ”jaosta aiheutunut taloudellinen haitta” voi merkitä ainoastaan sitä taloudellista haittaa, jota fyysisen rajalinjan vetämisestä aiheutunut eristyminen tuotti tietyille Saksan alueille, kuten liikenneyhteyksien katkeamista tai Saksan näiden kahden osan välisten kauppasuhteiden katkeamisesta johtunutta markkina-alueiden menetystä.

Sitä vastoin kannassa, jonka mukaan EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla olisi mahdollista korvata täysin uusien osavaltioiden kiistaton taloudellinen jälkeenjääneisyys, ei oteta huomioon sitä, että tämä alakohta on poikkeusmääräys, eikä asiayhteyttä, johon se liittyy, eikä myöskään sillä tavoiteltuja päämääriä. Taloudellinen haitta, josta uudet osavaltiot yleisesti ottaen kärsivät, ei ole välittömästi aiheutunut EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta Saksan maantieteellisestä jaosta. On siis todettava, että vanhojen ja uusien osavaltioiden väliset kehityserot selittyvät muilla syillä kuin Saksan jaosta aiheutuneella maantieteellisellä jakamisella; tällaisina syinä voidaan pitää muun muassa Saksan kummassakin eri osassa toteutettuja erilaisia poliittis-taloudellisia järjestelmiä.

(ks. 45–53 kohta)

Tästä seuraa, että sääntöjenvastaisesti maksetun valtion tuen takaisin maksamisen pääasiallinen tavoite on poistaa kilpailun vääristymä, joka on aiheutunut sääntöjenvastaisesta tuesta saadusta kilpailuedusta.

(ks. 74–76 kohta)

Kun yritys, jolle sääntöjenvastaiset valtiontuet on myönnetty, säilyttää oikeushenkilöllisyytensä ja jatkaa itse valtiontuilla tuettua toimintaa, tämä yritys on yleisesti ottaen se, jolle mainittuihin tukiin liittyvä kilpailuetu jää, ja siis tämä yritys on velvoitettava maksamaan takaisin näitä tukia vastaava määrä. Ostajaa ei siis voida vaatia maksamaan näitä tukia takaisin.

Kun tukea saanut yritys puolestaan joutuu konkurssiin, aiemman tilanteen palauttaminen ja sääntöjenvastaisesti maksetusta tuesta johtuvan kilpailun vääristymän poistaminen voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa siten, että kyseessä olevien tukien palauttamisesta johtuva saatava kirjataan velkojien saatavista laadittavaan luetteloon.

Ei tosin voida sulkea pois sitä, että tilanteessa, jossa on perustettu yhtiöitä jatkamaan osaa tukia saaneen yrityksen toiminnoista, kun tämä on joutunut konkurssiin, nämä yhtiöt voidaan myös mahdollisesti velvoittaa maksamaan kyseessä olevat tuet takaisin, jos todetaan, että ne edelleen tosiasiallisesti hyötyvät näiden tukien saamiseen liittyvästä kilpailuedusta. Näin voisi olla erityisesti silloin, kun nämä toimintaa jatkamaan perustetut yhtiöt ostavat selvitystilassa olevan yhtiön omaisuuden maksamatta vastineeksi markkinaehtojen mukaista hintaa, tai silloin kun todetaan, että näiden yhtiöiden perustamisella on vältytty näiden tukien palauttamisvelvollisuudelta.

Kuitenkaan ainoastaan se seikka, että tällainen yritys on vuokrannut tukea saaneen yrityksen laitokset tietyksi ajaksi, ei ole omiaan yksinään osoittamaan, että vuokralleottajayritys on saanut kilpailuetua tuista, jotka vuokranantajalle on myönnetty lähes kolme vuotta ennen vuokralleottajan perustamista.

(ks. 80, 81, 85, 86 ja 88 kohta)

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)
29 päivänä huhtikuuta 2004(1)

Kumoamiskanne – Valtiontuet – Päätös 2000/567/EY – Saksan liittotasavallan tuki Frankfurt an der Oderissa Brandenburgin osavaltiossa toimivalle System Microelectronic Innovation GmbH:lle – EY 88 artiklan 2 kohta – Puolustautumisoikeudet – Soveltuvuus yhteismarkkinoille – EY 87 artiklan 1 kohta – Sääntöjenvastaisen tuen takaisinperiminen – Takaisinperiminen muilta yrityksiltä kuin tuen alkuperäiseltä saajalta

Asiassa C-277/00,

Saksan liittotasavalta, asiamiehenään W.-D. Plessing, avustajanaan Rechtsanwalt M. Schütte,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään K.-D. Borchardt ja V. Di Bucci, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan Saksan valtiontuesta Frankfurt an der Oderissa Brandenburgin osavaltiossa toimivalle System Microelectronic Innovation GmbH:lle 11 päivänä huhtikuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/567/EY (EYVL L 238, s. 50),

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),,

toimien kokoonpanossa: V. Skouris (esittelevä tuomari), joka hoitaa kuudennen jaoston puheenjohtajan tehtäviä sekä tuomarit C. Gulmann, J.-P. Puissochet, R. Schintgen ja N. Colneric,

julkisasiamies: A. Tizzano,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies M.-F. Contet,

kuultuaan Saksan liittotasavallan, asiamiehenään M. Lumma, avustajanaan M. Schütte, ja komission, asiamiehinään K.-D. Borchardt ja V. Di Bucci, 21.11.2002 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,

kuultuaan julkisasiamiehen 19.6.2003 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

–

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja

–

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

–

hylkää kanteen perusteettomana ja

–

velvoittaa Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

–

puolustautumisoikeuksien loukkaaminen ja EY 88 artiklan 2 kohdan rikkominen sillä perusteella, että takaisinperintämääräys on osoitettu myös SiMI:lle, MD & D:lle sekä muille nimeltä mainitsemattomille yrityksille, ilman että komissio on aloittanut näiden yritysten osalta tutkintamenettelyä

–

olennaisten menettelymääräysten rikkominen, joka johtuu

–

SMI:n yksityistämiseen sekä siihen, pystyikö Brandenburgin osavaltion tälle myöntämä laina kuulumaan hyväksytyn tukijärjestelmän piiriin, sekä kilpailuetujen siirtämiseen SiMI:lle, MD & D:lle tai kolmansille yrityksille liittyvien tosiseikkojen virheellisestä toteamisesta ja

–

sellaisten perustelujen puuttumisesta, jotka koskisivat SMI:n yksityistämistä ja mahdollisuutta kuulua EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen piiriin

–

sen virheellinen arviointi, soveltuvatko riidanalaiset tuet yhteismarkkinoille EY 87 artiklan 1 kohdan, EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja EY 88 artiklan mukaan

–

lainvastainen määräys mainittujen tukien takaisinperinnästä muilta yrityksiltä kuin SMI:ltä.

–

EY 87 artiklan 1 kohdan ja EY 88 artiklan 2 kohtaa on rikottu, koska tuen saajan käsitettä on laajennettu lainvastaisesti johtuen siitä, että tuensaajien väitetään haluavan välttyä takaisinmaksuvelvollisuudelta

–

puolustautumisoikeuksien loukkaaminen ja EY 88 artiklan 2 kohdan rikkominen siltä osin kuin takaisinperintämääräys on suunnattu myös SiMI:tä, MD & D:tä ja muita nimeltä mainitsemattomia yrityksiä vastaan ilman että komissio on aloittanut niiden osalta erityistä tutkintamenettelyä

–

komissiolla ei ole toimivaltaa määritellä sitä, kuinka kansallisten viranomaisten tulee menetellä sääntöjenvastaisten tukien takaisinperinnässä

–

olennaisten menettelymääräysten rikkominen, joka johtuu tosiseikkojen riittämättömästä määrittämisestä sekä perustelujen puuttumisesta riidanalaisesta päätöksestä ja

–

oikeusvarmuuden periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen.

–

päätökset selvitystilan aloittamisesta ja SiMI:n sekä MD & D:n perustamisesta on tehty kesäkuun ja heinäkuun 1997 aikana eli ajankohtana, jolloin Saksan viranomaiset olivat jo varmasti saaneet tiedon siitä, että komissiolla oli aikomus aloittaa tutkintamenettely

–

vuoden 1997 keskivaiheen ja kesä‑ ja heinäkuun 1999 välisenä aikana SiMI on jatkanut SMI:n toimintaa vuokrattuaan tämän omaisuuden. Koska komissio ei ole saanut tietoja, joiden perusteella se olisi voinut arvioida, oliko vuokra markkinaehtojen mukainen, komission oli katsottava, että tänä aikana sekä SiMI että MD & D, joka on SiMI:n tytäryhtiö, josta tämä omistaa 100 prosenttia, olivat hyötyneet SMI:lle sääntöjenvastaisesti myönnetyistä tuista

–

kun komissio valmistautui tekemään kielteisen päätöksen, johon liittyi takaisinperintämääräys, MD & D myytiin 28.6.1999 kolmelle sen työntekijälle ja Megaxessille

–

SiMI:n yhtiöosuudet ja SMI:n koko omaisuus myytiin sen jälkeen MD & D:lle seuraavan heinäkuun 14. päivänä noudattamatta avointa ja läpinäkyvää menettelyä.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)