ECO/657
Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2025 – syyspaketti
LAUSUNTO
”Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2025 – Syyspaketti
[COM(2024) 700 final]
|
Yhteydenotot
|
eco@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Anna PANTAZI
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
10/2/2025
|
Esittelijä: Petru Sorin DANDEA
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 20/1/2025
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
Euroopan komission asiakirja
|
COM(2024) 700 final
|
|
Vastaava jaosto
|
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
6/2/2025
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
60/0/2
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.SUOSITUKSET
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)
1.1pitää erittäin valitettavana ja käsittämättömänä, että Euroopan komissio on maailmanlaajuisesti epävakaassa poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa päättänyt olla julkaisematta kestävää kasvua koskevaa vuotuista selvitystä, vaikka se on syyspaketin tärkein asiakirja, jossa esitetään tulevan kauden poliittiset suuntaviivat.
1.2katsoo, että vakavilla ja kasvavilla geopoliittisilla riskeillä ja monenvälisten instituutioiden heikkenemisellä voi viime kädessä olla vakavia vaikutuksia Euroopan talouksiin, kauppaan, inflaatioon ja kasvuun. Euroopan unionin toimielimillä tulisikin olla valmiudet reagoida hätätilanteisiin.
1.3suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin käynnistää EU:n talouden uudistetun ohjausjärjestelmän täytäntöönpanosykli ja kannustaa komissiota saattamaan tämän prosessin päätökseen mahdollisimman nopeasti. Komitea katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi maailmanlaajuisesti haastavassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa yhdistettävä rahoituksenvakautustoimet järkevällä tavalla sellaisiin uudistuksiin ja investointeihin, jotka ovat tarpeen kestävän kasvun myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi EU:ssa.
1.4muistuttaa kansalaisyhteiskunnan näkemyksestä, jonka mukaan työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ei ole käytettävissään konkreettisia mekanismeja, jotka mahdollistaisivat asianmukaisen ja tehokkaan kansallisen tason osallistumisen, vaikka syyspaketissa korostetaan juuri sidosryhmien osallistumisen merkitystä.
1.5kannattaa komission ehdotusta käynnistää ensi vuoden alussa kilpailukykykompassi Enrico Lettan laatimassa raportissa Much more than a market ja Mario Draghin raportissa The Future of European Competitiveness esitettyjen suositusten perusteella.
1.6yhtyy Draghin raportin päätelmään, jonka mukaan tärkeimpänä syynä EU:n talouden negatiiviseen tuottavuus- ja kilpailukykyeroon Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna on kahden viime vuosikymmenen aikana kertynyt suuri investointivaje. Komitean mukaan olisi erittäin tärkeää edistää vahvaa investointipolitiikkaa, jossa keskitytään kaikkein kehittyneimpiin teknologia-aloihin, energian hintoja huomattavasti alentavien Euroopan energiamarkkinoiden luomiseen sekä oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen hyödyntäen Euroopan teollisuuspolitiikan strategisen riippumattomuuden tarjoamia välineitä.
1.7katsoo, että investoinnit olisi rahoitettava julkisella, yksityisellä, kansallisella ja eurooppalaisella pääomalla. Komitea katsoo myös, että olisi perustettava Euroopan strategisten investointien rahasto ensisijaisten eurooppalaisten hankkeiden rahoittamista varten ja että monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034 olisi lisättävä merkittävästi ensisijaisten investointien määrärahoja. Samalla yksityistä investointirahoitusta olisi helpotettava vahvistamalla Euroopan investointipankin lainanantovalmiuksia, uudistamalla InvestEU-ohjelmaa sekä saattamalla pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni valmiiksi ilman aiheettomia lisäviivästyksiä.
1.8panee merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan maakohtaisilla suosituksilla olisi pyrittävä parantamaan elpymis- ja palautumistukivälineen ja monivuotisen rahoituskehyksen kattamien uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa, sillä ensiksi mainitun voimassaolo on päättymässä vuonna 2026 ja jälkimmäisen vuonna 2027. Kun otetaan huomioon tarvittavien uudistusten tämänhetkinen täytäntöönpanoaste ja muutosvoimaisuus, ETSK kehottaa tekemään käytännönläheisen arvioinnin kyseisen ennennäkemättömän välineen – elpymis- ja palautumistukivälineen – tehokkuuden varmistamiseksi. Aivan aluksi olisi arvioitava, onko nykyinen täytäntöönpanoaikataulu edelleen asianmukainen asetettujen tavoitteiden saavuttamista ajatellen. Tehokkaampi täytäntöönpano auttaisi rakenteellisesta epätasapainosta kärsiviä jäsenvaltioita tasapainottamaan makrotalouspolitiikkaansa vaarantamatta kuitenkaan uudistuksia, jotka tukevat kilpailukyvyn parantamista ja luovat kestävää kasvua.
1.9katsoo, että EU:n vaikeassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantaminen on ratkaiseva tekijä pyrittäessä selviämään vaikeuksista. Komitea kannattaa komission ehdotusta euroalueen talouspolitiikkaa koskevaksi suositukseksi, jossa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimia sekä yksinään että yhdessä kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden edistämiseksi.
1.10katsoo, että komission yhteisessä työllisyysraportissa esittämät analyysit ja havainnot ovat paikkansapitäviä ja soveltuvat muunnettaviksi maakohtaisiksi suosituksiksi. Komitea myös kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan työmarkkinoilla tarvittavien parannusten aikaansaamiseksi ja jatkamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa.
1.11kannustaa komissiota jatkamaan ohjelmaa, jolla vähennetään liiallisesta sääntelystä eurooppalaisille yrityksille aiheutuvaa rasitetta, sillä liiallinen sääntely heikentää yritysten kykyä kilpailla maailmanlaajuisesti. Komission olisi myös määritettävä ja poistettava sääntelyesteet, jotka vaikuttavat kielteisesti eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn, sulautumisiin ja yritysostoihin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yrityksiin, joilla on strateginen markkina-asema. Samalla yksinkertaiset kansalliset säännökset olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä yhdenmukaistamaan, jotta niiden pohjalta voitaisiin tulevaisuudessa luoda yhteiset eurooppalaiset standardit. ETSK pitää kuluttajien oikeudet, sosiaaliset oikeudet ja ympäristöoikeudet takaavia laadukkaan sääntelyn mukaisia sääntöjä tärkeinä ja välttämättöminä.
1.12katsoo, että maakohtaisiin suosituksiin sisältyvissä investointi- ja uudistusehdotuksissa olisi asetettava etusijalle vakavan asunto-ongelman ratkaiseminen, sillä ongelman vuoksi perusoikeus asuntoon jää monien, etenkin nuorten, kohdalla toteutumatta. Tilanne on muodostumassa haitaksi työvoiman liikkuvuudelle, joka puolestaan on yksi kilpailukyvyn osatekijä.
2.SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET
Suositusten 1.2 ja 1.3 perustelut
2.1Komissio käynnisti tänä syksynä EU-ohjausjakson talouden uudistetun ohjausjärjestelmän puitteissa. EU:ssa ja maailmanlaajuisesti vallitsevan monimutkaisen poliittisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi komissio laati luonnoksen neuvoston suositukseksi 21 jäsenvaltion keskipitkän aikavälin suunnitelmista, luonnoksen neuvoston suositukseksi liiallista alijäämää koskevista menettelyistä kahdeksan jäsenvaltion osalta ja lausunnon 17 jäsenvaltion alustavista talousarviosuunnitelmista. Komissio odottaa edelleen joidenkin jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin suunnitelmien valmistumista. Niiden viivästyminen johtuu kansallisen tason vaikeista poliittisista olosuhteista.
2.2ETSK katsoo, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa jäsenvaltioiden olisi etenkin pyrittävä säilyttämään EU:n asema merkittävänä toimijana. Tämä tarkoittaa sitä, että keskipitkän aikavälin suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet ja uudistukset olisi sovitettava yhteen kestävää talouskasvua tukevan investointipolitiikan kanssa.
2.3Ukrainan ja Lähi-idän sotatilanteita pahentaa pelko siitä, että Yhdysvaltojen uusi presidentti voisi käynnistää kauppasodan. Lisäksi hän uhkailee alueiden liittämisillä useita valtioita, joista yksi on Euroopan unionin jäsen.
2.4ETSK katsoo, että komission käyttämät makrotalouden epätasapainon seurantaindeksit ovat vanhentuneita, ja suosittaa, että käynnistetään pikaisesti niiden laaja-alainen ja perusteellinen tarkistusprosessi. Sen pohjalta voitaisiin kehittää ajantasaisempi, mukautetumpi ja tehokkaampi järjestelmä, jonka avulla voitaisiin arvioida tarkemmin, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet kansallisten talousarvioidensa tasapainottamisessa ja investointien ja uudistusten täytäntöönpanossa.
Suosituksen 1.4 perustelut
2.5ETSK järjestää vuosittain jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisprosessin. Näiden tahojen edustajat ovat usein huomauttaneet, että uudistusohjelmia koskevat kansalaisyhteiskunnan kuulemiset tuntuvat lähinnä pelkältä muodollisuudelta.
2.6Komitea katsoo, että kuulemisprosessia olisi parannettava sekä kansallisella että EU:n tasolla. Kuulemisten pitäisi johtaa kansalaisyhteiskunnan ehdotusten sisällyttämiseen kansallisiin ja EU:n tason ohjelmiin.
Suositusten 1.5, 1.6 ja 1.7 perustelut
2.7Komitea odottaa mielenkiinnolla kilpailukykykompassia käsittelevän komission strategia-asiakirjan julkaisemista.
2.8EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn uudelleenkalibroimiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön ohjelma, joka johtaisi energian hintojen alenemiseen. Eurooppalaiset yritykset kärsivät tällä hetkellä huomattavasta kilpailukyvyn heikkenemisestä, jonka taustalla on energian erittäin korkea hinta. Se on jopa kaksi kertaa korkeampi kuin Yhdysvalloissa. ETSK katsookin, että EU:n olisi jatkettava uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kehittämistä ja investoitava samalla johdonmukaisesti liikenneverkkoihin ja yhteenliittämisjärjestelmiin. Tämä johtaisi keskipitkällä aikavälillä tehokkaaseen ja kohdennettuun energiankulutukseen ja poistaisi uusiutuvan energian tuotannon vaihtelevuudesta ja rajallisista varastointimahdollisuuksista johtuvan hävikin. Lyhyellä aikavälillä olisi tarpeen ottaa käyttöön välittömästi vaikuttavia toimenpiteitä, joilla kurotaan umpeen EU:n yritysten ja niiden kansainvälisten kilpailijoiden energiakustannuksissa vallitsevaa eroa ja joissa asetetaan etusijalle energiaintensiiviset teollisuudenalat. Toimenpiteisiin voisi kuulua seuraavaa:
·Jatketaan tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden asiaankuuluvien säännösten voimassaoloa ja parannetaan niitä.
·Otetaan käyttöön kohdennettu tukimekanismi, jolla vähennetään tehokkaasti uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön ostosopimuksiin liittyviä riskejä; tukimekanismiin voisi sisältyä ostajan maksukyvyttömyysriskiä torjuvia valtiontakuita, energiaintensiivisiin aloihin kohdistuvien kustannusvaikutusten lieventämistä sekä pitkän aikavälin yhteenliittämisoikeuksia.
2.9Kun otetaan huomioon globaalin kauppajärjestelmän geopoliittinen hajanaisuus ja jännitteet, ETSK pitää välttämättömänä, että EU tarkistaa vihreän kehityksen ohjelmaa ja täydentää sitä teollisuuden ohjelmalla. Sen tulisi edistää energiaunionin valmiiksi saattamista ja EU:n uudelleenteollistamista. Teollisuuden ohjelmaan olisi sisällyttävä myös strategisten raaka-aineiden teollisuuden ja puolustusteollisuuden kehittäminen.
2.10Kilpailukykykompassin avulla olisi puututtava myös digitalisaatioon. EU on siinä paljon Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä, sillä digitaalisista tuotteista 80 prosenttia on tuontitavaraa. ETSK katsookin, että EU:n olisi parannettava kilpailuasemiaan kehittämällä suuria hankkeita, joita voitaisiin mahdollisesti toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa. Digitaalialan startup-yritysten tukeminen on hyvä toimenpide, mutta se ei yksinään riitä.
2.11 ETSK pitää niin ikään tärkeänä parantaa yritysten mahdollisuuksia saada käyttöönsä pääomaa. Euroopan pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattaminen olisikin asetettava etusijalle.
Suosituksen 1.8 perustelut
2.12ETSK katsoo, että syyspaketti vaikuttaa eri jäsenvaltioihin eri tavoin riippuen niiden taloudellisesta tilanteesta, energiariippuvuudesta ja sosiaalisista puitteista. Joillekin maille paketti voi tarjota kipeästi kaivattua tukea kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. Toiset maat saattavat puolestaan kohdata haasteita, jotka johtuvat taloudellisista vaikutuksista tai tarpeesta mukautua nopeasti uusiin sääntely-ympäristöihin. Paketti voi myös kärjistää jäsenvaltioiden välillä vallitsevaa eriarvoisuutta, sillä niillä valtioilla, joilla on vähemmän resursseja, voi olla vaikeuksia toteuttaa ehdotettuja muutoksia tehokkaasti.
2.13ETSK panee huolestuneena merkille, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpano on vähentymässä. Jotkut maat ovat edistyneet merkittävästi elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden toteuttamisessa, kun taas toisilla on siihen liittyviä haasteita hallinnollisten valmiuksien rajallisuuden tai vaadittavien uudistusten monimutkaisuuden vuoksi. Komitea toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen lainaosuuden suhteellisen vähäinen hyödyntäminen (108,69 miljardia euroa 291 miljardista eurosta) viittaa siihen, että on tarpeen arvioida uudelleen, miten väline voisi paremmin palvella käyttötarkoitustaan. ETSK panee huolestuneena merkille, että vuoden 2025 alussa elpymis- ja palautumistukivälineen välitavoitteista oli saavutettu ainoastaan 28 prosenttia ja että avustuksina myönnettävistä 359 miljardista eurosta oli käytetty ainoastaan 197,46 miljardia euroa. Vaikka uudistusvauhdin ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää, komitea korostaa, että huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti uudistusten laadukkaaseen täytäntöönpanoon ja pysyviin vaikutuksiin.
Suosituksen 1.9 perustelut
2.14Kuten Draghin raportti osoittaa, EU on pyrkinyt vaalimaan demokratiaa, perusoikeuksia, vaurautta ja sosiaalista markkinataloutta. Jos EU menettää kykynsä ylläpitää näitä periaatteita, se menettää samalla olemassaolonsa tarkoituksen. ETSK kehottaakin jäsenvaltioita tukemaan Eurooppa-hankkeen elvyttämistä edistämällä EU:n yleisen edun mukaisia toimia ja lopettamaan tällaisten toimien estämisen erityisetujen nimissä. Maailmanlaajuisesti erittäin monimutkaisessa poliittisessa tilanteessa EU:n vahvuus on kaikkien jäsenvaltioiden etu.
Suosituksen 1.10 perustelut
2.15EU:n väestötilanteen vuoksi sen käytettävissä oleva työvoima on vähenemässä. Monilla yrityksillä on pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Tässä vaikeassa tilanteessa ETSK katsookin, että seuraavalla ohjelmakaudella Euroopan sosiaalirahasto plus ‑ohjelmaan osoitettavia resursseja olisi suunnattava osaamisen kehittämiseen.
2.16ETSK katsoo, että opetussuunnitelmia olisi päivitettävä niin, että ne ovat linjassa vihreän ja digitaalisen siirtymän kanssa. Opetussuunnitelmat voitaisiin suunnitella vastaamaan paremmin yritysten tarpeita, jos työmarkkinaosapuolet otettaisiin mukaan suunnittelutyöhön alakohtaisella ja kansallisella tasolla.
Suosituksen 1.11 perustelut
2.17Yksi suurimmista eurooppalaisten yritysten kohtaamista esteistä on tarpeettoman sääntelyn aiheuttama taakka. ETSK katsookin, että EU:n ensisijaisena tavoitteena olisi oltava kyseisen taakan vähentäminen. ETSK pitää kuitenkin sosiaali- ja työlainsäädäntöä tärkeänä ja tarpeellisena Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon kannalta.
2.18Komission olisi kilpailukykykompassia kehittäessään harkittava sellaisten sääntelyesteiden poistamista, jotka haittaavat eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla maailmanlaajuisesti. Sen olisi myös tarkasteltava sulautumia ja yritysostoja koskevia säännöksiä ottaen huomioon, että vain kymmenen maailman sadasta suurimmasta yrityksestä on eurooppalaisia.
Suosituksen 1.12 perustelut
2.19Asunto-ongelmaa ja sekä vuokra- että omistusasuntojen hintojen jatkuvaa nousua pidetään yhtenä väestön suurimmista huolenaiheista useimmissa jäsenvaltioissa. Asuntotarjonta on riittämätöntä, ja sitä ovat heikentäneet sekä spekulatiiviset prosessit että puutteellisesti säänneltyjen, matkailijoille vuokra-asunnoiksi tarjottavien kiinteistöjen määrän valtava kasvu.
Bryssel 6. helmikuuta 2025
”Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaoston puheenjohtaja
Ioannis Vardakastanis
_____________