ECO/674
Lisähuomioita talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 jatkosta
LAUSUNTO
”Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaosto
Lisähuomioita talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 jatkosta
(oma-aloitteinen lausunto)
|
Yhteydenotot
|
eco@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Anna PANTAZI
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
9/9/2025
|
Esittelijä: Javier DOZ ORRIT
|
Neuvonantaja
|
Olivier Cédric VAUZELLE (esittelijän neuvonantaja)
|
|
|
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
27/3/2025
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
oma-aloitteinen lausunto
|
|
Vastaava jaosto
|
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
5/9/2025
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
40/0/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on huolissaan useista epävakauteen ja geopoliittisiin riskeihin liittyvistä ja niiden lähteenä olevista tekijöistä, erityisesti niistä, jotka uhkaavat rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta myös niistä, jotka vaikuttavat kasvuun ja inflaatioon, toimitusketjujen turvallisuuteen ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen (esimerkiksi kauppasota).
1.2Kevään talousennusteessa EU:n ja euroalueen jo ennestään heikkoa kasvuennustetta on laskettu, minkä ansiosta rahapoliittiset inflaatiotavoitteet on helpompi saavuttaa. ETSK on huolissaan sekä julkisten että yksityisten investointien kehityssuuntauksista: ne eivät juurikaan auta vähentämään merkittävästi Euroopan talouksiin kertynyttä suurta investointivajetta tai vie lähemmäksi Draghin raportissa asetettuja tavoitteita.
1.3ETSK kannattaa eurooppalaisen ohjausjakson kevätpaketissa 2025 esitettyjä kahta keskeistä poliittista painopistettä eli kilpailukyvyn vahvistamista ja puolustusvoimavarojen parantamista ja tukee päätavoitetta, joka on kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman investointien ja uudistusten täytäntöönpano vuoteen 2026 mennessä. Komitea myös katsoo, että yleisluonteiset erityissuositukset ovat yleisesti ottaen asianmukaisia, mutta pitää valitettavana, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista ei ole määritelty keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi.
1.4ETSK katsoo, että kun inflaatio on saatu hallintaan, on aika kehittää maltillisesti elvyttävää rahapolitiikkaa, joka kannustaa investointeihin, ja samalla hyödyntää heikkoa dollaria euron roolin vahvistamiseksi maailmanlaajuisena varantovaluuttana seuraavien kolmen toimenpiteen avulla: otetaan käyttöön digitaalinen euro, hyödynnetään velkakantaa, joka investointipolitiikan rahoittamisen ohella edistää markkinoilla käytävää kauppaa, ja saatetaan pikaisesti loppuun pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni.
1.5ETSK katsoo, että olisi tarpeen, että vuoden 2027 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys vastaa kahta prosenttia EU:n BKT:stä, jotta voidaan saavuttaa seuraavat investointitavoitteet: kilpailukykyvajeen kaventaminen, tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin edistäminen, oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän turvaaminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin noudattamisen vahvistaminen, strategisen riippumattomuuden edistäminen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa sekä Euroopan teollisuuden vahvistaminen investointia helpottavilla politiikoilla ja toimenpiteillä sisäisen ja ulkoisen pääoman houkuttelemiseksi.
1.6ETSK pitää tarpeellisena toteuttaa toimenpiteitä investointien vahvistamiseksi vuoteen 2028 mennessä muun muassa varmistamalla kaikkien elpymis- ja palautumistukivälineen rahastojen ja uusien tavoitteiden täytäntöönpano ja tarvittaessa ottamalla käyttämättä jääneitä varoja käyttöön eurooppalaisille julkishyödykkeille tarkoitettuihin uusiin investointiohjelmiin, perustamalla Euroopan strategisten investointien rahasto, vahvistamalla EIP:n lainanantovalmiuksia InvestEU:n laajentamiseksi ja tutkimalla mahdollisuutta käyttää Euroopan vakausmekanismin varoja.
1.7ETSK toistaa huolensa viivästyksistä nykyisen velkakestävyysanalyysimallin tarkistamisessa, sillä se saattaa johtaa siihen, että tingitään kohtuuttomasti sosiaalimenoista muiden menojen hyväksi silloin, kun jäsenvaltioiden on saavutettava muuttumattomat alijäämätavoitteet. Tilannetta saattaa pahentaa ReArmEU-suunnitelma, joka mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat kasvattaa julkista alijäämäänsä jopa 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ylimääräisten puolustusmenojen rahoittamiseksi.
1.8ETSK on samaa mieltä koontipakettien I ja II taustalla olevasta yleisperiaatteesta eli siitä, että selkiytetään ja yksinkertaistetaan EU:n lainsäädäntöä ja vähennetään yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa, mutta on huolissaan siitä, että jotkin säännökset voivat johtaa heikompaan kestävää rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön ja vaarantaa siten vihreän kehityksen ohjelman ja sen toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen. Se korostaa, että tärkein väline tuottavuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen ovat investoinnit erityisesti tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin (TKI), koulutukseen ja hyvään liiketoiminnan organisointiin.
1.9ETSK toistaa kehotuksensa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen pysyvästä ja jäsennellystä osallistumisesta eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheisiin. Se kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa käynnistämään institutionaalisen vuoropuhelun ETSK:n ja alueiden komitean kanssa tutkiakseen, millaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä tällaisen kansalaisyhteiskunnan sekä kansallisten parlamenttien ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen varmistamiseksi.
2.Geopoliittinen kehys
2.1ETSK huomautti jo vuoden alussa, että geopoliittisen kehyksen riskeihin ja ongelmiin on tullut uusi lisätekijä: uudet toimintapolitiikat Donald Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltojen presidenttinä. Yksipuolisesti ja WTO:n sääntöjen vastaisesti käynnistetty kauppasota on johtanut sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja monenvälisten instituutioden sivuttamiseen, vihamieliseen suhtautumiseen Euroopan unionia ja sen arvoja kohtaan ja tukeen EU:n arvoja kyseenalaistaville poliittisille valinnoille. Kaikki tämä on tuonut jo ennestään hyvin monimutkaiseen geopoliittiseen tilanteeseen uusia vakavia epävarmuustekijöitä ja riskejä. Nämä riskit vaikuttavat turvallisuuteen ja puolustukseen, kauppaan ja talouteen, poliittisiin suhteisiin ja ylikansallisiin instituutioihin sekä viime kädessä vapauteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Kaikki riippumattomat laitokset, jotka seuraavat vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ovat tähdentäneet, että tilanne näiden kolmen tekijän osalta on heikentynyt maailmanlaajuisesti.
2.2Kansainvälisen järjestyksen ja toisen maailmansodan jälkeen perustettujen instituutioiden – Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja siihen sidoksissa olevien laitosten – kriisi on kärjistynyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Se on ilmennyt YK:n perusperiaatteiden, kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti käynnistetyissä hyökkäyssodissa. Kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden rikkominen on ilmeistä Ukrainassa ja Gazassa. Näiden lakien aseman palauttaminen on oleellista kaikkien rauhannäkymien kannalta ja jotta voidaan saavuttaa uudelleen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön poliittinen ja taloudellinen vakaus. ETSK kannattaakin vahvasti Ukrainan hallituksen Venäjän hallitukselle esittämää pyyntöä saada aikaan välitön tulitauko rauhanneuvottelujen mahdollistamiseksi sekä 25 demokraattisen Euroopan, Amerikan ja Aasian valtion hiljattain esittämää pyyntöä, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan sota ja siviiliväestön kärsimykset Gazassa ja sallimaan kaiken tarvittavan elintarvike- ja lääkeavun saapumisen Gazan alueelle.
2.3Vaikka on liian aikaista määrittää Valkoisen talon poliittisten päätösten taloudellisia seurauksia ja vaikutuksia osittain niiden arvaamattoman luonteen vuoksi, tällä hetkellä on syytä korostaa Yhdysvaltojen kasvun hidastumista ja suuntausta kohti dollarin devalvaatiota ja inflaatiota. Lisäksi maailmankaupan ja talouden kasvunäkymiä on tarkistettu alaspäin sekä WTO:ssa (joka ennustaa maailmankauppaan 0,2 prosentin pudotusta aiemmin odotetun 3 prosentin kasvun sijaan) että IMF:ssä (joka ennustaa maailman BKT:n kasvun hidastuvan 0,5 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltojen kasvun supistuvan 0,9 prosenttiyksikköä). Kaikessa tässä korostuu vaikeus tehdä tarkkoja ennusteita ennalta arvaamattomassa ja epävakaassa tilanteessa.
2.4Politiikan suunnittelussa on aina otettava huomioon toimitusketjuihin, toimitusvarmuuteen ja komponenttien hintoihin kohdistuvat riskit. Näitä riskejä aiheuttavat kauppasodan seuraukset ja voimakas kilpailu pyrittäessä turvaamaan toimitukset ja jopa hallitsemaan strategisten raaka-aineiden toimituksia aloilla, joilla on eniten valmiuksia tekniseen innovointiin, sekä vihreän talouden aloilla ja tuotteissa.
2.5G7-maiden huippukokouksessa ja valtiovarainministerien kokouksissa kesäkuussa päätettiin, että amerikkalaiset monikansalliset yritykset, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, vapautetaan OECD:n toisen pilarin (maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat mallisäännöt) sopimuksen nojalla perustettujen yhdysvaltalaisten monikansallisten yritysten 15 prosentin vähimmäisyhtiöverosta. Sopimuksen on allekirjoittanut vuodesta 2021 alkaen 147 maata. Tämä myönnytys tehtiin sen jälkeen, kun Trumpin hallinto uhkasi Yhdysvalloissa toimivia ulkomaisia sijoittajia ”verokostolla”, johon liittyvät toimenpiteet poistettiin lopulta Yhdysvaltojen talousarvioesityksestä edellä mainitun G7-päätöksen jälkeen. ETSK katsoo, että G7-päätös luo yhdysvaltalaisille monikansallisille yrityksille erittäin suotuisan tilanteen, jolla on kielteisiä vaikutuksia oikeudenmukaiseen verotukseen ja joka edistää täysin epätasa-arvoista liiketoimintaympäristöä.
3.Kevään talousennuste ja kevätpaketti 2025
3.1Euroopan komissio on perustellusti huolissaan siitä, että näinä maailmanlaajuisessa geopolitiikassa ja globaalissa taloudessa vallitsevina erityisen epävakaina aikoina on vaikeaa tehdä tarkkoja ennusteita, ja se on tarkistanut syksyn ennusteessa esitettyjä, jo ennestään vaatimattomia odotuksia alaspäin. Sekä EU:n että euroalueen BKT:n vuosien 2025 ja 2026 kasvuennusteita on laskettu. Myös inflaatioennusteita on tarkistettu hieman alaspäin molemmilla alueilla, ja odotuksena on, että saavutetaan tavanomaisen rahapolitiikan mukaiset tavoitteet.
3.2Sekä julkisten että yksityisten kokonaisinvestointien kasvuennusteita on niin ikään tarkistettu tulevien vuosien osalta, ja ennusteiden mukaan kasvu tulee olemaan hiukan nopeampaa mutta se ei riitä kompensoimaan edellisvuotista kasvun supistumista. Investointien kasvun odotetaan kiihtyvän hieman vuonna 2026, vaikka tarkkoja ennusteita on vaikea tehdä erityisesti, kun otetaan huomioon puolustusmenojen mahdolliset lisäykset. Julkisten investointien prosentuaalisen osuuden BKT:stä odotetaan pysyvän vakaana, eikä julkisen talouden alijäämätavoitteita ole muutettu. Myös kiinteän pääoman bruttomuodostusennustetta on hieman laskettu. Lisäksi julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan kasvavan vähitellen lähivuosina.
3.3Maakohtaisissa suosituksissa keskitytään kahteen ensisijaiseen alaan eli puolustusvalmiuksien parantamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä yhteen tavoitteeseen: NextGenerationEU-välineeseen liittyvien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien, investointien ja uudistusten täytäntöönpano niin, että ne saadaan toteutettua vuoteen 2026 mennessä. Maakohtaisissa suosituksissa kehotetaan myös lisäämään investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, helpottamaan julkista ja yksityistä rahoitusta, tehostamaan innovointitukea, parantamaan rahoituksen saatavuutta, yksinkertaistamaan hallinto- ja sääntelymenettelyjä, täyttämään osaamisvajeet ja nykyaikaistamaan infrastruktuuria ja sosiaalijärjestelmiä kasvaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi ja kestävän kasvun edistämiseksi.
4.Yleistä
4.1Sen jälkeen, kun ETSK antoi lausuntonsa talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 syyspaketista, on tapahtunut monenlaista geopoliittista ja geotaloudellista kehitystä (erityisesti vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla), jonka vuoksi on aiheellista antaa tämä lausunto, jossa esitetään lisähuomioita. Nämä tapahtumat ja suuntaukset ovat vaikuttaneet tai voivat vaikuttaa keskeisiin makrotaloudellisiin indikaattoreihin, maailmankauppaan, investointeihin, kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen ja toimitusketjujen turvallisuuteen. Lisäksi käynnissä olevat sodat (ja uusien sotien uhka) saattavat aiheuttamiensa inhimillisen kärsimysten ohella myös horjuttaa vakautta entistäkin vakavammin.
4.2Geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät sekä ne, jotka johtuvat Yhdysvaltojen hallituksen käynnistämän kauppasodan epävarmasta lopputuloksesta, vaikuttavat kielteisesti yritysten investointipäätöksiin Euroopassa ja muualla maailmassa. Selkeä ja päättäväinen EU:n politiikka, jossa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisen autonomian edistäminen yhdistetään oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteita palvelevaan eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan sekä erityisiin investointien helpottamiseen tähtääviin toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin, houkuttelisi kuitenkin kotimaista ja ulkomaista pääomaa – josta osa voisi olla peräisin lähteistä, jotka kieltäytyvät investoimasta Yhdysvaltoihin – tuotannollisiin investointeihin, myös yhteisötalouden alalla, jolla on keskeinen rooli osallistavan kasvun ja selviytymiskyvyn edistämisessä. ETSK katsoo, että EU:n on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan välittää toimintapolitiikkojensa vakauden pohjalta kuva turvallisuudesta, johdonmukaisuudesta, voimasta ja toimintakyvystä.
4.3Ennusteiden mukaan rahapoliittisten tavoitteiden mukaiset inflaatiotavoitteet saavutetaan vuonna 2025 ja inflaatio saattaa jopa laskea alle näiden tavoitteiden vuonna 2026 erityisesti euroalueella. Koska kasvu on jatkuvasti heikkoa, ETSK katsoo, että olisi oltava mahdollista lopettaa rajoittava rahapolitiikka ja siirtyä kohtalaisen elvyttävään politiikkaan kasvun vauhdittamiseksi.
4.4Toinen suuri haaste rahapolitiikalle on varmistaa, että euron rooli maailman varantovaluuttana vahvistuu, kun dollarin arvo on Trumpin hallinnon politiikkojen seurauksena huomattavan heikko ja vaihteleva. ETSK katsoo, että tämän saavuttamiseksi on johdonmukaisen ja ennustettavan raha- ja finanssipolitiikan lisäksi toteutettava a) viipymättä pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni, kuten Draghin ja Lettan raporteissa ehdotetaan ja kuten ETSK on viime vuosina kehottanut lausunnoissaan, b) hyödynnettävä yhteisen velan määrää euroina pysyen kuitenkin aina kestävyyden rajoissa, mikä auttaisi samalla täyttämään julkisten ja yksityisten investointien tarpeet monenlaisten EU:n käytettävissä olevien välineiden avulla, jotta voidaan edistää euron kehittämistä varantovaluuttana, ja c) jatkettava digitaalisen euron toteuttamista.
4.5Tulevina vuosina EU:lla on saavutettavanaan useita tavoitteita ja edessään taloudellisia, turvallisuuteen liittyviä ja sosiaalisia haasteita, jotka edellyttävät huomattavia investointeja viime vuosikymmenten investointivajeen korjaamiseksi. Tämä vaje on keskeinen syy EU:n heikkoon kasvuun sekä sen tuottavuuden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen erityisesti Euroopan talouden teknologisesti kehittyneimmillä aloilla. Investointitoimenpiteisiin olisi sisällyttävä merkittäviä ponnisteluja yksityisen rahoituksen saamiseksi riskipääomarahoitukseen, jotta voitaisiin korjata kasvava innovaatiovaje.
4.6Draghin raportin mukaan Euroopan talouksien (julkinen ja yksityinen talous, jäsenvaltioiden ja unionin talous) vuotuiset lisäinvestointitarpeet ovat 830 miljardia euroa, jotta voidaan saavuttaa oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, tehdä tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja innovointi-investointeja erityisesti tekoälyyn EU:n ja sen suorimpien kilpailijoiden (Yhdysvallat ja Kiina) välisen kuilun kaventamiseksi, vahvistaa turvallisuutta ja puolustusta sekä panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja kaikki siihen liittyvät toimet, joilla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, työllisyyttä ja osallisuutta, ja toteuttaa koheesiopolitiikkaa. ETSK kehottaa EU:n toimielimiä laatimaan tarvittavat suunnitelmat Draghin raportin tärkeimpien päätelmien täytäntöönpanemiseksi.
4.7ETSK katsoo, että EU:n kohtaamiin suuriin haasteisiin ja uusiin menovaatimuksiin vastaamiseksi vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi säilytettävä vähintään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja NextGenerationEU-rahastojen yhteenlaskettu ostovoima, mikä tarkoittaa, että sen olisi oltava kaksi prosenttia EU:n BKT:stä, kuten ETSK suosittaa lausunnossaan. ETSK ehdottaa myös, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kiinnitetään erityistä huomiota eurooppalaisten julkishyödykkeiden erittelyyn ja tarjoamiseen.
4.8ETSK katsoo kuitenkin myös, ettei ensisijaisten eurooppalaisten investointiohjelmien rahoittamisen aloittamista ole mahdollista odottaa vuoteen 2028 asti, joten se suosittaa, että komissio
-varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumistukiohjelmien kaikki resurssit otetaan käyttöön suuntaamalla investointeja uudelleen ja auttamalla tarvittaessa kansallisia hallituksia saattamaan niiden täytäntöönpanon päätökseen, pidentämällä varojen täytäntöönpanokautta vuoteen 2028 asti, jos tämä on ainoa vaihtoehto keskeisten ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanoon, ja tarvittaessa käyttämällä jäljelle jääneitä varoja Euroopan komission ehdottamiin eurooppalaisille julkishyödykkeille tarkoitettuihin uusiin investointiohjelmiin
-perustaa Euroopan strategisten investointien rahaston, jota rahoitetaan eri tavoin – jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, uudet omat varat ja yhteisen eurooppalaisen velan liikkeeseenlasku – kuten ETSK:n lausunnossa ehdotetaan –, jotta voidaan rahoittaa strategisia eurooppalaisia ohjelmia tekoälyn, uusiutuvan energian, energiaverkkoyhteyksien, kriittisten mineraalien ja raaka-aineiden, korkean tason tutkimusohjelmien, ensisijaisten koulutusohjelmien jne. kaltaisilla aloilla
-vahvistaa EIP:n lainanantovalmiuksia ja laajentaa InvestEU:ta investointien rahoittamiseksi edellä mainituilla investointien painopistealoilla
-vahvistaa Euroopan puolustusrahaston rahoitusvalmiuksia Euroopan puolustusteollisuuden vauhdittamiseksi
-tutkii mahdollisuutta käyttää Euroopan vakausmekanismin varoja EU:n ja jäsenvaltioiden investointihankkeiden rahoittamiseen.
4.9Euroopan komission hiljattain antamassa tiedonannossa vahvistettiin, että elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten maksujen suorittamisen määräaika kansallisen elpymis- ja palautumistukiohjelman hankkeelle on 31. joulukuuta 2026. ETSK suhtautuu myönteisesti resurssien käyttöä varten ehdotettuihin vaihtoehtoihin: olemassa olevien hankkeiden laajentaminen, määrärahat ylittävien suunnitelmien vähentäminen, kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisten hankkeiden jakaminen jatkettavaksi kansallisilla tai muilla EU:n varoilla, rahoitus- ja avustusvälineiden luominen, siirrot InvestEU:hun, pääomaosuudet kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille sekä rahoitusosuudet Euroopan puolustusteollisuusohjelmaan (EDIP) ja EU:n satelliittiviestintäohjelmiin. Ei kuitenkaan ole selvää, että kaikilla näillä toimilla saavutetaan halutut tavoitteet, ja lisäksi jäsenvaltioiden on vaikea saada reilussa vuodessa nopeutettua nykyisten suunnitelmien täytäntöönpanoa ja valmisteltua samanaikaisesti vaihtoehtoisia toimenpiteitä. On tunnustettava, että tällaisia järjestelyjä on hankala toteuttaa, sillä ne edellyttävät asianmukaista suunnittelua, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja julkisten varojen käyttöön liittyviä takeita. ETSK on jo tuonut esiin, että jäsenvaltioiden välillä on sekä hallinnollisia että elinkeinoelämän ja institutionaalisten rakenteiden eroista johtuvia eroavuuksia valmiuksissa hallinnoida tällaisia investointeja. Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta otetaan aktiivisesti mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon tarkistamiseen tämän vuoden lopussa, jotta voidaan edistää suunnitelmien tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa täytäntöönpanoa ja antaa tarvittaessa teknistä apua. Jos varoja jää kaikkien täytäntöönpanon helpottamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jälkeenkin käyttämättä, ETSK ehdottaa, että komissio käyttää ne eurooppalaisia yhteishyödykkeitä koskevien ohjelmien rahoittamiseen.
4.10ETSK:n mielestä strategisen autonomian edistämisen teollisuus-, kauppa- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on oltava olennainen ja pysyvä huolenaihe EU:n hallinnossa. Näiden politiikkojen ja unionin strategisen autonomian laajentamisen välillä on myös oltava tiivistä koordinointia. Lisäksi on aloitettava siirtyminen kohti yhteisten eurooppalaisten politiikkojen kehittämistä teollisuus-, turvallisuus- ja puolustusalalla (niin kuin jo nyt kauppapolitiikassa) näiden politiikkojen välisen tiiviin koordinoinnin ja tarvittaessa tiiviimmän yhteistyömenettelyn avulla. Taloudellinen turvallisuus arkaluonteisilla aloilla, kuten raaka-aineiden ja keskeisten ja kriittisten resurssien saatavuuden takaaminen sekä toimitusketjujen turvallisuus, riippuu nykyään tehokkaasta kauppapolitiikasta ja tehokkaasta turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jotka ovat yhteisiä tai tiiviisti yhteensovitettuja.
4.11Puolustusmenot ja investoinnit lisääntyvät Euroopassa ja koko maailmassa. Vakavaa huolta herättää se, että näin tapahtuu aikana, jolloin monet valtiot ja vallat heikentävät demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta ja jolloin YK:n järjestelmän monenvälisiä instituutioita kohtaan hyökätään ja niitä rapautetaan. ETSK katsoo, että EU:lla on yhteisen tai tiiviisti koordinoidun ulkopolitiikan avulla nyt jos koskaan johtava asema pyrittäessä rauhaan ja oikeudenmukaiseen maailmanjärjestykseen, joka edistää laajaa hyvinvointia, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tämän lähestymistavan on oltava kuitenkin osa rauhanstrategiaa, jossa asetetaan etusijalle diplomatia ja hyökkäämättömyys. Tässä ei ole ristiriitaa sen kanssa, että ETSK kannattaa myös Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen tehtävien investointien lisäämistä osana yhteistä tai tiiviisti koordinoitua politiikkaa. ETSK katsoo, että tarpeen vahvistaa Euroopan puolustusvoimavaroja olisi perustuttava Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja jäsenvaltioiden asevoimien tiiviiseen koordinointiin Naton puitteissa. ETSK onkin pettynyt siihen, että tätä ajatusta ei ole käytetty perustana ReArmEU-ehdotuksessa ja Euroopan turvallisuutta edistävää välinettä (SAFE) koskevassa ehdotuksessa. Näissä ohjelmissa tarjotaan vain EU:n lainaa ja sallitaan kansallinen lainanotto aktivoimalla vakaus- ja kasvusopimuksen suojalausekkeet, jotta Euroopan maat voivat ostaa aseita ja ampumatarvikkeita, määrittelemättä edes tarkkaa suunnitelmaa vaatimuksista tai yhteisistä tavoitteista taikka asettamatta ehdoksi EU:n etuuskohtelua.
4.12Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sen kansallisissa vaiheissa ei taata, saati että näin tehtäisiin jäsennellyillä tai pysyvillä kuulemismenettelyillä, mitä ETSK on toistuvasti vaatinut. EU:n uuden makrotalouden ohjausjärjestelmän kansallisten rakenne- ja finanssipoliittisten suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle annettiin hyvin vähän tietoa ja niiden osallistaminen oli lähes olematonta. Aikataulujen sanottiin olevan tiukat, eikä niitä voitu venyttää, joten kuulemiselle ei jäänyt aikaa. Tätä ei pitäisi toistaa talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa. ETSK on samaa mieltä siitä, että on tärkeää ottaa kansalliset parlamentit sekä paikalliset ja alueelliset instituutiot mukaan Euroopan talouden ohjausjärjestelmään, ja se tukee alueiden komitean hiljattain antamaa päätöslauselmaa tästä asiasta. ETSK kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa käynnistämään aiheesta toimielinten välisen vuoropuhelun, johon osallistuvat myös ETSK ja AK ja jossa selvitetään, millaisia toimenpiteitä ETSK:n vaatiman osallistumisen varmistamiseksi olisi toteutettava. Tällä olisi epäilemättä myönteinen vaikutus kansalliseen sitoutumiseen EU-ohjausjakson puitteissa toteutettaviin toimenpiteisiin.
5.Erityishuomiot
5.1Koontipaketeissa I ja II käsitellään kestävää rahoitusta koskevan lainsäädännön yksinkertaistamista, erityisesti sääntöjä kestävää rahoitusta koskevien tietojen julkistamisesta ja kestävää rahoitusta koskevasta yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Tärkein syy tähän on se, miten yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen voi lisätä osaltaan kilpailukykyä. ETSK on samaa mieltä yleisestä periaatteesta selkeyttää ja yksinkertaistaa EU:n lainsäädäntöä ja vähentää yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa edellyttäen, ettei tämä tarkoita vihreän kehityksen ohjelman ja sen toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien vaatimusten poistamista tai kestävää rahoitusta koskevan lainsäädännön heikentämistä. Lisäksi pk-yritysten olisi saatava toimivaltaisilta viranomaisilta apua täyttääkseen asiaa koskevat velvoitteensa. Samalla ETSK haluaa kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännön yksinkertaistamista ei voida pitää yksinään kilpailukyvyn tärkeimpänä edistäjänä. Sitä on ensin tuettava toimenpiteillä, joilla edistetään tässä lausunnossa tarkoitettuja asianmukaisesti kohdennettuja investointeja, jotka auttavat parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä.
5.2ETSK toistaa huolensa nykyisen velkakestävyysanalyysimallin tarkistamisen viivästymisestä. Viimeisimmän velkakestävyysraportin mukaan velkakestävyystilanne on kahdessa jäsenvaltiossa suuri riski lyhyellä aikavälillä yhdessätoista jäsenvaltiossa suuri riski keskipitkällä aikavälillä ja neljässä jäsenvaltiossa suuri riski pitkällä aikavälillä. Analyysi tehtiin kuitenkin ennen kuin ReArmEU-aloitteessa ehdotettiin, että jäsenvaltiot lisäisivät puolustusmenojaan ottamalla lainaa EU:lta, samalla kun niille annettiin lupa soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen suojalauseketta, mikä mahdollistaisi jopa 1,5 prosentin ylimääräisen julkisen alijäämän suhteessa BKT:hen joukkovelkakirjamarkkinoilta lainaamisen osalta. Näin ollen ETSK:n makrotalouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä ilmaisema huoli siitä, että nykyisen velkakestävyysanalyysimallin käyttö merkitsisi sosiaalimenojen uhraamista muiden alojen menojen lisäämiseksi, jotta voitaisiin saavuttaa muuttumattomat alijäämä- ja velkatavoitteet, on vain suurentunut, sillä jäsenvaltioiden puolustusmenot kasvavat nyt merkittävästi.
5.3Liiallista alijäämää koskevien perusteiden tarkistaminen on yhtä lailla tärkeää erityisesti sen jälkeen, kun komissio on antanut jäsenvaltioille luvan soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen suojalauseketta (jopa 1,5 prosentin lisäalijäämä suhteessa BKT:hen), jotta ne voivat ottaa lainaa puolustusmenoja varten. ETSK katsoo myös, että komission käyttämät makrotalouden epätasapainon seurantaindikaattorit ovat vanhentuneita. Jos lisäksi otetaan huomioon, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien lopullinen täytäntöönpano sekä kansallisten finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien käynnistäminen menevät päällekkäin tavanomaisen syklin puitteissa annettavien maakohtaisten suositusten kanssa, että on ilmoitettu yhteyksien luomisesta kilpailukyvyn koordinointivälineen ja eurooppalaisen ohjausjakson välille ja että on tehty ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen menojen mahdollisista yhteyksistä ohjausjaksoon, ainakin kun on kyse tietystä osasta tulevaa koheesiorahastoa, on todettava, että EU:n talouden ohjausjärjestelmää eli talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa on tarkistettava kiireellisesti. Tarkistuksen yhteydessä tulee kuulla työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ja ETSK:n olisi oltava etuoikeutettu kumppani tässä prosessissa.
5.4ETSK korostaa, että ohjausjaksossa olisi kiinnitettävä huomiota myös sosiaalisiin kriteereihin, elintason parantamiseen ja kasvavaan eriarvoisuuteen sekä sellaisiin keskeisiin kysymyksiin kuin asuntokriisiin ja työehtosopimusneuvottelujen vähenemiseen. EU:n toimielinten on korostettava teknisten ja taloudellisten kriteerien täyttämisen lisäksi elämänlaatua keskeisenä tekijänä.
Bryssel 5. syyskuuta 2025
”Talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -jaoston puheenjohtaja
Ioannis VARDAKASTANIS
_____________