REX/604
Kestävän kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen vauhdittaminen Euro–Välimeri-alueella
LAUSUNTO
”Ulkosuhteet”-jaosto
Kestävän kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen vauhdittaminen
Euro–Välimeri-alueella: yrittäjyyden edistäminen ja naisten ja nuorten potentiaalin hyödyntäminen
(oma-aloitteinen lausunto)
Esittelijä: Milena ANGELOVA
Yhteisesittelijä: Ioannis VARDAKASTANIS
|
Neuvonantajat
|
Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA (esittelijän neuvonantaja, ryhmä I)
Ioannis GRIGORIADIS (yhteisesittelijän neuvonantaja, ryhmä III)
|
|
|
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
25/2/2025
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
09/07/2025
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
79/0/3
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Käsillä olevan ETSK:n oma-aloitteisen lausunnon tavoitteena on kartoittaa mahdollisia tapoja edistää yrittäjyyttä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista Välimeren alueella kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja nuorten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja edistämiseen. Lausunnolla pyritään antamaan panos pitkään odotetun Välimeren aluetta koskevan sopimuksen kehittämiseen ja edistämään osallistavampaa ja häiriönsietokykyisempää kasvua ja yleistä hyvinvointia koko alueella.
1.2Perinteiset sukupuoliroolit ja sosiaaliset normit rajoittavat edelleen naisten taloudellista ja sosiaalista osallistumista monissa alueen osissa. ETSK pitää olennaisen tärkeänä kartoittaa ja poistaa sukupuoleen liittyvät rakenteelliset esteet koulutuksen, työmarkkinoiden ja yrittäjyyden aloilla. Olisi myös lisättävä tietoisuutta taloudessa ja yhteiskunnassa toteutuvan monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon hyödyistä käyttämällä hyväksi roolimalleja ja viestimällä naisyrittäjien ja -johtajien saavutuksista.
1.3ETSK korostaa, että nuoret voivat nousta yhdeksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden arvokkaimmista voimavaroista. Voidakseen hyödyntää potentiaalinsa he tarvitsevat pääsyn koulutukseen ja tilaisuuksia kehittää taitojaan (mukaan lukien vankat yrittäjyys- ja kansalaisuustaidot) niin peruskoulutuksen kuin ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen turvin. Nuorten liikkuvuus- ja opiskelijavaihto-ohjelmiin tarvitaan lisää investointeja muun muassa tehokkaan korkeakouluyhteistyön kautta, ja on varmistettava Euromed-kumppanimaiden mahdollisimman laaja osallistuminen näihin ohjelmiin.
1.4Tyttöjä ja naisia olisi kannustettava opiskelemaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) oppiaineita ja heitä olisi palkattava laadukkaisiin ammatteihin näillä aloilla. Myös digitaaliset taidot ja finanssiosaaminen ovat välttämättömiä heidän yrittäjyyteen ja johtamiseen liittyvien mahdollisuuksiensa vahvistamiseksi. Alueellisten erojen umpeenkuromiseksi ja maantieteellisen eristyneisyyden voittamiseksi ETSK pitää myös tärkeänä hyödyntää verkko-opetusta ja liikkuvaa opetusta, jotta syrjäisillä alueilla asuville voidaan tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen.
1.5Jotta nuorille voitaisiin tarjota lupaavat tulevaisuudennäkymät alueella, on olennaisen tärkeää parantaa heidän työmahdollisuuksiaan ja työolojaan ja -ehtojaan sekä antaa heille keinoja vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan. ETSK katsoo myös, että on ratkaisevan tärkeää parantaa naisten työoloja ja -ehtoja muun muassa ehkäisemällä syrjintää ja häirintää. Lisäksi on elintärkeää hyödyntää heidän potentiaaliaan johtajina politiikassa, liiketoiminnassa ja kansalaisyhteiskunnassa.
1.6ETSK korostaa, että naisille ja nuorille on kiireesti tarjottava kaikki mahdollisuudet yrittäjyyteen. Tämä edellyttää liiketoiminnan kannalta suotuisia oloja ja asianmukaista rahoituksen saantia sekä sähkön ja digitaalisen infrastruktuurin, maan, veden ja muiden luonnonvarojen saatavuutta samoin kuin lainmukaista ja turvattua omistajuutta. Heille on myös varmistettava verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuudet, mukaan lukien pääsy innovaatioekosysteemeihin ja yrittäjyysyhteisöihin.
1.7ETSK korostaa oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ja huomauttaa, että oikeusvarmuus ja lainsäädännön ennustettavuus ovat ratkaisevan tärkeitä mille tahansa liiketoiminnalle missä tahansa maassa. Korruption vastaisten toimien sekä kansainvälisten työ- ja ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon edistämiseksi tarvitaan järeitä toimia.
1.8Uusien yrittäjien lisäksi myös vakiintuneet mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat kannustavan toimintaympäristön. ETSK korostaa, että suotuisat investointiolosuhteet ja uudet mahdollisuudet käydä kauppaa laajemmilla markkinoilla ovat keskeisessä roolissa autettaessa näitä yrityksiä kasvamaan ja menestymään Välimeren alueella. Jotta mikro- ja pk-yritykset voisivat hyötyä tukitoimenpiteistä, ne on saatava pois epäviralliselta ”harmaalta” sektorilta ja rekisteröitävä osaksi virallista taloutta.
1.9Lisäksi ETSK korostaa tiettyjä aloja, jotka tarjoavat kasvavia yrittäjyysmahdollisuuksia ja joita olisi arvioitava ja edistettävä Välimeren kumppanuuksien yhteydessä. Näitä aloja ovat esimerkiksi kestävä maatalous ja matkailu, uusiutuvan energian tuotanto, kehittynyt vesihuolto ja vedenjakelu, digitaalitalouden kehittäminen sekä luovat alat, perinteiset käsityöalat ja vapaat ammatit.
1.10ETSK korostaa sellaisten hankkeiden merkitystä, joilla edistetään markkinoiden yhteyksiä koko Välimeren alueella, mukaan lukien energiamarkkinoiden ja -verkkojen väliset yhteydet. Sen vuoksi kaikkien tätä tavoitetta edistävien asiaankuuluvien hankkeiden täytäntöönpanoa olisi tehostettava.
2.Soveltamisala ja tavoitteet
2.1Välimeren alueen työttömyysaste on yksi maailman korkeimmista. Viimeaikainen mutkikas monikriisi on pahentanut erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten, naisten, maahanmuuttajien ja vammaisten henkilöiden, tilannetta entisestään. Käsillä olevan ETSK:n oma-aloitteisen lausunnon tavoitteena on kartoittaa ETSK:n aiemman työn pohjalta mahdollisia tapoja edistää työpaikkojen luomista ja tukea yrittäjyyttä ja mikro- ja pk-yritysten kehitystä tällä alueella. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen hyödyntää naisten ja nuorten potentiaali ja tarjota heille tilaisuuksia yrittäjyyteen, laadukkaisiin ammatteihin ja ihmisarvoiseen työhön.
2.2Koska tässä lausunnossa esitettävät suositukset ovat panos Välimeren aluetta koskevaan sopimukseen, ETSK odottaa entistä vahvempia konkreettisia Välimeren alueen kumppanuuksia luotavaksi monilla Euroopan komission osoittamilla yhteistä etua koskevilla aloilla. Lausunto koskee pääasiassa kestäviä investointeja, talouden vakautta ja työpaikkojen luomista, mutta se kytkeytyy myös energiaan, kestävään resurssien hallintaan, yhteyksiin, turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen. Lisäksi se liittyy Välimeren unionin, Anna Lindh ‑säätiön ja muiden sellaisten alueellisten järjestöjen työhön, jotka toteuttavat erityisiä liiketoiminnan kehittämiseen, työllistymismahdollisuuksien luomiseen ja alueen asukkaiden työllistettävyyden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja aloitteita.
3.Yleishuomioita
3.1Häiriönsietokykyiset ja menestyvät yritykset ovat avainasemassa kestävän kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa. Vaikka tämä koskee kaikkia alueita, yrittäjyyden edistäminen on äärimmäisen tärkeää alueilla, joilla on heikot yhteydet, korkea työttömyys sekä alhainen asukaskohtainen tulotaso ja heikompi taloudellinen suorituskyky. Yrittäjyys luo taloudellista aktiivisuutta ja hyvinvointia ihmisille ja kokonaisille alueille. Se on myös yksilöiden kannalta keskeinen keino sekä työllistää itsensä että luoda työpaikkoja muille.
3.2Yrittäjyyden ennakkoehdot ovat periaatteessa samat kaikkialla. Monenlaisten resurssien saatavuus ja pääsy tuotteiden – niin tavaroiden kuin palvelujen – markkinoille luovat aineellisen perustan menestyville yrityksille. Tämän lisäksi tarvitaan ehdottomasti asiaankuuluvia taitoja ja osaamista sekä sellaista yhteiskunnan yleistä ilmapiiriä, joka edistää liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Lisäksi luovuus sekä rohkeus ottaa riskejä ovat yrittäjien itsensä olennaisia piirteitä. Institutionaalisen kehyksen laadulla on suuri merkitys myös kehitettäessä tervettä ja häiriönsietokykyistä yrittäjyyttä, koska se vahvistaa suotuisaa toimintaympäristöä ja reilua kilpailua.
3.3Yleisesti ottaen osallistavien yhteiskuntien on perustuttava liberaaliin demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kansalais- ja työmarkkinavuoropuhelun prosesseihin yritysten, työntekijöiden ja kaikkien ihmisten, erityisesti naisten, nuorten ja vammaisten henkilöiden, eduksi kaikissa Välimeren maissa. ETSK toteaa, että vielä on jäljellä selätettäviä haasteita, kuten meneillään olevat valtioiden väliset ja sisällissotakonfliktit, suuret muuttovirrat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet. Lisäksi on ratkaistava puutteet koulutuksessa, työmarkkinaolosuhteissa, keskeisten palvelujen, rahoituksen ja muiden resurssien saatavuudessa samoin kuin osallistavaan ja kestävään kasvuun tarvittavissa yleisissä investointi- ja kaupankäyntiedellytyksissä.
3.4Lisäksi naiset ja nuoret – etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat (kuten vammaiset henkilöt) – kohtaavat suurempia esteitä, jotka johtuvat kulttuuristen, taloudellisten ja järjestelmään liittyvien tekijöiden yhdistelmästä. Heidän taitojaan ei edelleenkään hyödynnetä riittävästi, ja näillä ryhmillä onkin huomattavaa potentiaalia edistää taloutta ja yhteiskuntaa.
3.5Nuoria koskevan haasteen suuruutta kuvastaa se, että vuoteen 2050 mennessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella työmarkkinoille siirtyy yli 300 miljoonaa nuorta. Siksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että nuorilla on mahdollisuus päästä laadukkaisiin työpaikkoihin ja tavoitella yrittäjyystavoitteitaan, koska siten mahdollistetaan heidän taloudellinen riippumattomuutensa ja turvataan heidän oikeutensa pysyä asuinsijoillaan sekä edistetään samalla sosiaalista vakautta ja kestävää kasvua alueella.
3.6Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen voisi lisätä merkittävästi alueen talouskasvua. Oman yrityksensä omistavien naisten osuus jää sekä Euroopassa että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella alle 6,2 prosentin maailmanlaajuisen keskiarvon (5,3 prosenttia Euroopassa ja 4,5 prosenttia Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella). Toisaalta merkittävä osa Välimeren alueen startup-yrityksistä on naisten perustamia.
3.7Sen lisäksi, että sekä naisten että nuorten koko potentiaalin hyödyntäminen työmarkkinoilla hyödyttäisi yksittäisiä henkilöitä ja lisäisi heidän osallistumistaan talouden toimintaan, se myös vahvistaisi yhteiskunnallisia rakenteita, edistäisi osallistavampaa ja kestävämpää talouskasvua koko alueella ja synnyttäisi näin laadukkaita työpaikkoja ja parantaisi yleistä vaurautta.
3.8Alueen talouden vahvistaminen edellyttää myös kaupan vauhdittamista erityisesti, kun otetaan huomioon maailmankaupan viimeaikaiset muutokset. Kauppavirtojen jakautuminen Euro–Välimeri-alueella osoittaa, että 90 prosenttia kauppavirroista sijoittuu EU:hun ja vain yksi prosentti kulkee eteläisen Välimeren naapurimaiden välillä. Myös pohjoisen ja etelän välisiin kauppavirtoihin liittyvät mahdollisuudet jäävät selvästi hyödyntämättä, vaikka maailmankauppa on ollut vilkasta Välimerellä tuhansien vuosien ajan. Investointeja Välimeren valtioiden välisiin käytäviin ja yhteyspisteisiin on laiminlyöty pitkään.
3.9Yrittäjyyden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistäminen Välimeren alueella (keskittyen erityisesti naisten ja nuorten tarpeisiin ja mahdollisuuksiin) tarjoaa EU:lle mahdollisuuden luoda hyödyllisiä kumppanuuksia eteläisten naapureidensa kanssa useilla aloilla.
3.10Kumppanuuksia muodostettaessa on otettava huomioon alueen kunkin maan vaihtelevat ja erityiset ominaispiirteet ja siis omaksuttava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin soveltuva räätälöity lähestymistapa.
4.Keskeisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvittavat toimenpiteet
4.1Kulttuurikäsitysten huomioiminen
4.1.1Yhä vahvemmasta tasoittavasta suuntauksesta huolimatta perinteiset sukupuoliroolit ja sosiaaliset normit voivat edelleen rajoittaa naisten taloudellista osallistumista monissa Välimeren alueen osissa. Kulttuuristen odotusten vuoksi naiset kantavat usein ensisijaisen vastuun hoito- ja kotitaloustöistä, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää koulutukseen, urakehitykseen ja ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia. Joissakin maissa naiset eivät voi hoitaa omia asioitaan, kuten hoitaa itsenäisesti talouttaan tai matkustaa työtarkoituksessa, eivätkä rekisteröidä omaisuutta omiin nimiinsä.
4.1.2Lisäksi naisiin kohdistuu usein sukupuoleen perustuvaa eriarvoistavaa kohtelua, stereotypioita ja lasikattoja palkkauksessa, uralla etenemisessä ja palkoissa. Tällainen syrjintä voi haitata heidän pääsyään johtotehtäviin ja korkeapalkkaisille teollisuudenaloille. Työpaikalla tapahtuvan häirinnän ja syrjinnän pelko voi joissakin maissa estää naisia pyrkimästä tiettyihin ammatteihin tai tietyille toimialoille, minkä seurauksena osallistumisaste, palkkaus ja työtyytyväisyys alenevat. Sisäisiä ohjelmia turvallisten ja syrjimättömien työpaikkojen saavuttamiseksi on näin ollen tuettava aktiivisesti.
4.1.3Vaikka kulttuurinormien ja yhteisön asenteiden muuttaminen on vaikeaa ja aikaa vievää, on tärkeää lisätä tietoisuutta monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon hyödyistä taloudelle ja yhteiskunnalle. Naisyrittäjien näkyvyyttä ja aktiivista viestintää heidän menestystarinoistaan olisi parannettava sekä perinteisessä mediassa että digitaalisilla alustoilla muun muassa sosiaalisen median vaikuttajien avulla ja myös pyrkimällä saamaan miehet mukaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa liiketoiminnassa.
4.1.4Samalla on tärkeää tunnistaa koulutukseen, työmarkkinoihin, yrittäjyyteen ja päätöksentekoon liittyviä sukupuolittuneita rakenteellisia esteitä ja etsiä keinoja niiden poistamiseksi.
4.2Koulutus- ja osaamiskuilujen kaventaminen
4.2.1Taitoihin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamiseksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että tytöt ja naiset voivat yhdenvertaisesti poikien ja miesten kanssa saada koulutusta ja hyödyntää erilaisia oppimismahdollisuuksia peruskoulutuksesta alkaen aina ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen asti. Näin parannetaan naisten työmahdollisuuksia. Tätä olisi tehostettava tukemalla roolimalleja, joilla on vahva asema alueyhteisöissä.
4.2.2Joillakin alueilla, erityisesti maaseudulla tai alueilla, joilla palvelujen saatavuus on heikkoa, ihmisillä voi olla huonommat mahdollisuudet laadukkaaseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, mikä rajoittaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Digitaalisia välineitä ja alustoja olisi hyödynnettävä kattavasti, jotta syrjäisillä alueilla asuville voitaisiin tarjota mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja vuorovaikutusalustoihin. Tässä yhteydessä tulee ottaa asianmukaisesti huomioon kyseisillä alueilla puhutut kielet. Verkko-opetuksen ja liikkuvuutta hyödyntävän opetuksen käyttö edellyttää vankkoja digitaalisia yhteyksiä ja korostaa digitaalisen infrastruktuurin ja sähköinfrastruktuurin, kuten kohtuuhintaisten internetyhteyksien ja digitaalisten laitteiden, merkitystä myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta.
4.2.3Kouluissa ja korkeakouluissa opetettavat taidot ja työmarkkinoilla tarvittava osaaminen eivät aina kohtaa. Tämä epäsuhta voi vaikuttaa erityisesti naisiin ja nuoriin, koska heidän mahdollisuutensa osallistua taitojen kehittämisohjelmiin, harjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen ovat vähäisemmät. Siksi tarvitaan lisäinvestointeja nuorten liikkuvuus- ja opiskelijavaihto-ohjelmiin nuorten henkilökohtaisen kehityksen sekä ammatillisten taitojen parantamiseksi. Erasmus-ohjelman mallin mukainen tehokas korkeakouluyhteistyö, johon osallistuu mahdollisimman paljon Euromed-kumppanimaita, voisi parantaa mahdollisuuksia paitsi koulutukseen myös yrittäjyyskumppanuuksiin ja estää samalla aivovuotoa.
4.2.4Nuoret naiset ovat vakavasti aliedustettuina STEM-ammateissa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tämä rajoittaa heidän kykyään tarttua korkean kasvun ja korkean tulotason mahdollisuuksiin. Siksi on tärkeää kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan STEM-aineita ja tutustumaan tekoälyyn ja muihin kehittyneisiin digitaalisiin teknologioihin ja välineisiin. Lisäksi vahvan finanssi- ja talouslukutaidon kehittäminen auttaa heitä saamaan paremmat valmiudet yrittäjyyteen ja johtotehtäviin. Lisäksi tieteen ja taiteen yhdistäminen voisi edistää luovuutta ja innovointia ja siten sekä naisten että miesten yrittäjyyttä.
4.2.5Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että huolehditaan digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä tarvittavista tiedoista ja taidoista, joihin kuuluu niin arjessa tarvittavia perustaitoja kuin korkeamman tason osaamista ja huippuosaamista. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että nuoret eivät ole vain koulutuksen kohteita, vaan heillä on digitaitojen ja ympäristöön liittyvien käytäntöjen alalla myös paljon annettavaa.
4.2.6Nuoret voisivat nousta yhdeksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen maiden arvokkaimmista voimavaroista, jos heille annetaan mahdollisuus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Nuorille olisi annettava yleiset kansalais- ja kansalaisuustaidot, jotta he voivat vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan monin tavoin muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten kumppanuuksien, sidosryhmäjärjestöjen ja tukirakenteiden kautta. Tämä on välttämätöntä myös tulevaisuuteen valmistautumisen kannalta, sillä nuoret ovat tulevaisuuden johtajia ja heidän on oltava aktiivinen osa politiikan laadintaa ja päätöksentekoa.
4.2.7Lisäksi heille olisi tarjottava yrittäjyys- ja johtamistaitoja, koska ne ovat hyödyllisiä paitsi yritystoiminnassa myös arkielämässä. Roolimallit ovat erityisen tärkeitä nuorille ja ne on siksi otettava mukaan koulutustoimintaan. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on ratkaiseva rooli epävirallisessa koulutuksessa, sillä ne auttavat korjaamaan perinteisten oppimisjärjestelmien puutteita ja tarjoavat esteettömiä, osallistavia ja yhteisölähtöisiä koulutusmahdollisuuksia.
4.3Työmarkkinaolosuhteiden parantaminen
4.3.1Välimeren alueen työttömyysaste on ollut suhteettoman korkea erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa. Tämä johtuu taloudellisista haasteista, väestöpaineesta, talouskasvun hitaudesta ja toisinaan työnhakijoiden osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamattomuudesta. Pimeän työn suuri osuus puolestaan heikentää työoloja ja sosiaalista suojelua. Erityisesti nuoret ovat todennäköisemmin tilapäisissä tai epävirallisissa työsuhteissa, joissa palkka on matala, etuudet rajalliset ja työsuhdeturva heikko.
4.3.2Nuoret toivovat kunnollisia elinoloja ja valoisia tulevaisuudennäkymiä ammattien ja työpaikkojen suhteen, ja he voivat vuorostaan edistää maidensa, yhteisöjensä ja alueidensa myönteistä kehitystä ja selviytymiskykyä. He ovat usein muutosvoima ja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän edistyksen airuita. Lisäksi he pystyvät ja ovat halukkaita ehdottamaan innovatiivisia ratkaisuja ja verkostoitumaan yli rajojen. Siksi on tärkeää panostaa vahvasti siihen, että heille tarjotaan mielekkäitä työmahdollisuuksia ja hyviä ja ihmisarvoisia työoloja ja -ehtoja, jotka kannustavat heitä jäämään asuinsijoilleen.
4.3.3Taloudelliset mahdollisuudet ovat erityisen rajalliset maaseutualueilla, missä virallisia laadukkaita työpaikkoja on vähän ja suurin osa työpaikoista on maataloudessa tai pienyrityksissä. Myös luotettavia väestötietoja saattaa joillakin alueilla olla vain niukasti saatavilla. Lisäksi alueilla, joilla julkinen terveydenhuoltoinfrastruktuuri on riittämätön, terveydenhuollon rajallinen saatavuus voi vaikuttaa ihmisten työkykyyn ja yleiseen tuottavuuteen, ja tällä on merkittävämpi vaikutus naisiin, nuoriin ja vammaisiin henkilöihin.
4.3.4Naiset voivat myös olla alttiimpia vaarallisille työoloille erityisesti tietyillä teollisuudenaloilla. Huolet henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja terveydestä voivat estää naisia tulemasta tai jäämästä osaksi työvoimaa. Siksi on ratkaisevan tärkeää edistää ihmisarvoista työtä ja ottaa käyttöön sisäisiä ohjelmia, joilla luodaan laadukkaita työoloja naisille muun muassa ehkäisemällä kaikenlaista syrjintää, häirintää ja kaltoinkohtelua, sekä panna tosiasiallisesti täytäntöön kansainväliset työ- ja ihmisoikeusyleissopimukset.
4.3.5Naisten, vammaisten henkilöiden ja nuorten edustus johto- ja päätöksentekotehtävissä on yleisesti ottaen huomattavan vähäistä. Tämä voi johtaa sellaisiin toimintapolitiikkoihin ja käytäntöihin, jotka ylläpitävät vinoutuneisuuden ja aliedustuksen noidankehää. Siksi on ratkaisevan tärkeää hyödyntää monenlaisten ihmisten potentiaalia helpottamalla heidän pääsyään johtotehtäviin politiikassa, liiketoiminnassa ja kolmannella sektorilla. Siten syntyy myös roolimalleja, joita voidaan kannustaa ja jotka tulisi ottaa aktiivisesti mukaan valistusohjelmiin.
4.3.6Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisten työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemiseen, kuten kohtuuhintaisen lastenhoidon ja ikääntyneiden hoidon saatavuuteen, kun otetaan huomioon, että on todennäköisempää, että naiset hoitavat näitä tehtäviä kodinhoidon lisäksi, mikä voi rajoittaa heidän työmahdollisuuksiaan ja urakehitystään.
4.4Yrittäjyyden esteiden poistaminen ja yritysten kasvun helpottaminen
4.4.1Yrittäjyyden ongelmat johtuvat erilaisista esteistä, kuten rahoituksen saantiin liittyvistä ongelmista ja tukirakenteiden puutteesta. Myös oikeusvaltioperiaatteen riittämätön toteutuminen aiheuttaa ongelmia, koska toimintaympäristön oikeusvarmuus on elintärkeää yritystoiminnan harjoittamiselle. Korruptio puolestaan vääristää kilpailua ja lannistaa kaupankäyntiä. Lisäksi haittana voivat olla sääntelyyn liittyvät esteet ja byrokratia, sillä yrityslainsäädännöstä selviäminen on haastavaa erityisesti niille, jotka ovat uusia yrittäjiä tai jotka kohtaavat kieleen liittyviä esteitä. Yrittäjille suunnattua sääntelykehystä olisikin yksinkertaistettava suotuisan liiketoimintaympäristön kohentamiseksi, ja siihen olisi tarvittaessa liitettävä selkeät täytäntöönpano-ohjeet, joilla varmistetaan, että sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja ei vaaranneta.
4.4.2Naisilla ja nuorilla yrittäjillä on erityisiä vaikeuksia saada rahoitusta ja taloudellisia resursseja, jotka ovat keskeinen edellytys yrityksen perustamiselle ja yritystoiminnan harjoittamiselle. Rahoituslaitoksilla voi olla ennakkoluuloja tai käsityksiä, joiden vuoksi ne suhtautuvat epäröivästi lainan myöntämiseen naisille tai nuorille yrittäjille, joita pidetään riskialttiimpina tai soveltumattomina asiakkaina. Ikääntyneisiin naisiin saattaa kohdistua myös ikään liittyviä rajoituksia. Maatalousalalla on toiminut joitakin naispuolisia enkelisijoittajia, jotka ovat tukeneet naisten startup-yrityksiä.
4.4.3Perusedellytyksenä on myös, että käytettävissä on sähköä, digitaalinen infrastruktuuri sekä maata, vettä ja muita luonnonvaroja, mutta niitä ei ole välttämättä aina saatavilla tai ne ovat kalliita. Puutteelliset mahdollisuudet omistaa maata ja puhtaan veden niukkuus ovat vakavia tekijöitä, jotka estävät naisia harjoittamasta maataloustoimintaa. Laillinen ja turvattu omistajuus on yrittäjyyden yleisluontoinen edellytys.
4.4.4Lisäksi tarvitaan mentorointia, verkostoitumismahdollisuuksia ja koulutusohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti nuorille yrittäjille, kaikenikäisille naisyrittäjille ja vammaisille yrittäjille. Naisyrittäjäjärjestöillä on tärkeä rooli naisyrittäjien auttamisessa ja edistämisessä kaikissa Välimeren maissa. Useissa maissa on myös nuorten yrittäjien yhdistyksiä.
4.4.5Verkostoitumista on selvästi parannettava ja tuettava eri aloilla ja kaikilla tasoilla paikallistasolta kansainväliselle tasolle kiinnittäen erityistä huomiota alueellisiin verkostoihin. Yleisen verkostoitumisen, kuten konferensseihin ja yritystapahtumiin osallistumisen, lisäksi naiset ja nuoret yrittäjät tarvitsevat mahdollisuuksia tehdä konkreettista yhteistyötä muiden yrittäjien ja yritysten kanssa. Koska intensiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat välttämättömiä innovoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta, on tärkeää tarjota käyttöön yhteisöllisiä tekijätiloja ja edistää osallistavaa pääsyä yrittäjyysyhteisöihin sekä innovointi- ja liiketoimintaekosysteemeihin.
4.4.6Yhteisötalouden yrittäjyys on yksi tapa, jolla nuoret voivat osallistua paikallistason taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, myös maaseutualueilla. Energiayhteisöjen kaltaisten alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden tukeminen on ratkaisevan tärkeää ja erityisen merkityksellistä sosiaalisten tavoitteiden ja ympäristötavoitteiden edistämisessä. Siten voidaan myös tarjota nuorille tietoja ja taitoja, joista voi olla hyötyä monissa muissa yhteyksissä.
4.4.7Uusien yrittäjien lisäksi myös vakiintuneet yritykset tarvitsevat kannustavia olosuhteita. Monet mikro- ja pk-yritykset pyrkivät parantamaan tuottavuuttaan kehittämällä ja laajentamalla toimintaansa. Tätä varten ne tarvitsevat tukea kehittääkseen valmiuksiaan digitaalitaloudessa, joka on olennainen osa kaikenlaista nykyaikaista liiketoimintaa. Keskeinen merkitys on myös suotuisilla investointiolosuhteilla ja uusilla kaupankäyntimahdollisuuksilla, jotka avaavat pääsyn laajemmille markkinoille muun muassa pohjoisen ja etelän välisten yhteyksien edistämisen ansiosta. EBSOMEDin kaltaiset kumppanuushankkeet ja Global Gateway ‑strategian puitteissa toteutettavat hankkeet ovat tärkeitä välineitä, joilla autetaan näitä yrityksiä menestymään Euro–Välimeri-alueella.
5.Erityiset yrittäjyys- ja kumppanuusalat
5.1Vihreä siirtymä voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen Välimeren alueella, ja tämän seurauksena tuotettuja tuotteita ja palveluja voidaan myös asettaa saataville EU:ssa. Yksi tällainen mahdollisuus on esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto. Aurinkoenergian tai vedyn tuotanto ja siihen liittyvät energiaverkot ovat aloja, joilla yhteishankkeet voisivat tuottaa merkittäviä hyötyjä pidemmällä aikavälillä koko alueella.
5.2Lisäksi sininen diplomatia, kestävä vesihuolto sekä vedensaannin ja vesi-infrastruktuurin kehittäminen, suolanpoisto mukaan lukien, tarjoavat merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia koko Välimeren alueella.
5.3Kestävyysnäkökohdat voivat myös avata uusia näkymiä yrittäjyydelle perinteisillä aloilla, kuten maataloudessa, sekä matkailussa matkustuksen, majoituksen ja ruoan osalta. Myös käsityön ja perinteisten tuotteiden tuotannolle ja tarjonnalle voi syntyä uutta kysyntää.
5.4Digitaalinen siirtymä tarjoaa erilaisia yrittäjyysmahdollisuuksia erityisesti teknologia-alan startup-yrityksille. Digitaaliteknologia on otettava käyttöön kaikkien yritysten toiminnassa. Tekoälyn nopea kehitys aiheuttaa perusteellisia muutoksia monilla aloilla, minkä vuoksi kaikkien organisaatioiden on tartuttava näihin mahdollisuuksiin nopeasti ja samalla hallittava niihin liittyviä haasteita. Yrittäjyysyhteistyön helpottaminen digitaalitalouden alalla edellyttää vankkojen digitaalisten yhteyksien lisäämistä, pääsyn tarjoamista yrityskeskittymiin ja ihmisten sujuvan liikkumisen helpottamista koko alueella.
5.5Myös luovia aloja, kuten musiikki-, elokuva- ja muotoilualaa, voidaan pitää esimerkkinä nuorten ja naisten yrittäjyyttä ja työllistymismahdollisuuksia keskeisesti edistävistä toimialoista Välimeren alueella. Lisäksi luovilla aloilla on tärkeä rooli kulttuurien välisen ymmärryksen sekä innovoinnin edistäjinä.
5.6Huomiota olisi kiinnitettävä myös vapaisiin ammatteihin, joita on monilla aloilla alkaen terveydenhuollosta ja ulottuen oikeus-, sosiaali- ja rahoitusalan sekä insinööritieteiden alan ammatteihin. Nämä ammatit liittyvät läheisesti ihmisten elämän turvallisuuteen ja laatuun ja ovat siten keskeisessä asemassa yhteiskunnan kehittämisessä. Ne voivat tarjota nuorille työhön ja elämään liittyviä merkityksellisiä näkymiä sekä naisille mahdollisuuden hyvään työ- ja yksityiselämän tasapainoon.
Bryssel 9. heinäkuuta 2025
”Ulkosuhteet”-jaoston puheenjohtaja
Dimitris DIMITRIADIS