INT/1086
Ensimmäinen koontipaketti, aiheena kestävyys
LAUSUNTO
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaosto
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/43/EY, 2013/34/EU, (EU) 2022/2464 ja (EU) 2024/1760 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskevista vaatimuksista
(COM(2025) 81 final – 2025/0045 (COD))
|
Yhteydenotot
|
int@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Silvia STAFFA
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
28/5/2025
|
Esittelijä: Matteo Carlo BORSANI
1.SUOSITUKSET
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) panee merkille Euroopan komission ehdotukset. ETSK ilmaisee huolensa sekä kuulemisjakson lyhyestä kestosta että keskeisten sidosryhmien rajallisesta osallistamisesta ehdotuksista käytyyn keskusteluun ja esittää seuraavat suositukset:
1.1ETSK panee merkille koontiehdotuksen, joka on tarkoitettu ensimmäiseksi askeleksi kohti sääntelyn yksinkertaistamista. ETSK pitää tärkeänä varmistaa, että yksinkertaistamistoimenpiteissä noudatetaan unionin tiukkoja ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormeja ja että niitä toteutetaan tasapainoisella tavalla niin, että tuetaan yrityksiä ja sijoittajia, suojellaan työntekijöitä ja palvellaan yhteiskunnan laajempaa etua.
1.2Komitea kehottaa komissiota kuulemaan ETSK:ta eurooppalaisista kestävyysraportointistandardeista (ESRS), joiden avulla ehdotettu yksinkertaistaminen toteutetaan käytännössä.
1.3ETSK kehottaa lainsäätäjiä varaamaan riittävästi aikaa sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistavaan kuulemiseen. Yritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta ja pitkän aikavälin ennakoitavuutta.
1.4Nykyisen yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin noudattaminen on sen soveltamisalan vuoksi rasittanut varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset). ETSK kannattaa komission ehdotusta tarkentaa kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaa. Komitea tiedostaa, että kestävyys- ja avoimuusprosessien toteuttaminen on haastavaa erityisesti pk-yrityksille ja että pk-yritykset ja tilintarkastajat tarvitsevat enemmän apua sääntöjen noudattamiseen. Avun antaminen on välttämätöntä, koska eurooppalaisten arvojen ja sosiaalisten mallien suojelemisesta ei voida tinkiä.
1.5Huolellisuusvelvoitteiden noudattaminen on olennaisen tärkeää liiketoiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi ja kestävien arvoketjujen edistämiseksi. ETSK peräänkuuluttaa selkeitä, oikeasuhtaisia sääntöjä ja seuraamuksia, sillä niitä tarvitaan, jotta yritykset pystyisivät huolehtimaan velvollisuuksistaan asianmukaisesti.
1.6ETSK pitää tärkeänä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista huolellisuusvelvoitteiden noudattamisessa, jotta kaikkiin yrityksiin sovelletaan varmasti samoja selkeitä ja oikeudenmukaisia sääntöjä. Näin estetään sisämarkkinoiden jakautuminen ja edistetään vastuullista liiketoimintaa.
1.7ETSK pitää tervetulleena komission aikomusta rajata tietyt huolellisuusvelvoitteet koskemaan yrityksen omaa, sen tytäryritysten ja sen suorien liikekumppaneiden toimintaa, mutta pyytää harkitsemaan poikkeuksen soveltamista yrityksiin, joissa on alle 500 työntekijää ja jotka toimivat korkean riskin toimialoilla. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. ETSK vaatii lainsäätäjiä myös täsmentämään, että kun yritykset toteuttavat toimenpiteitä perusteellisten arvioiden tekemiseksi, tämän on tapahduttava riskien perusteella ja niiden omien kartoitustoimien pohjalta. ETSK kehottaa oikeusvarmuuden parantamiseksi lainsäätäjiä harkitsemaan uudelleen ’uskottavien tietojen’ käsitteen valintaa.
1.8ETSK on pahoillaan siitä, että uhreja eivät voi oikeudenkäynneissä enää edustaa kansalaisjärjestöt tai ammattiliitot, ja on huolissaan siitä, että tämä voi rajoittaa asianomaisten henkilöiden oikeussuojan saantia. ETSK kannustaa pohtimaan tarkemmin, miten voidaan varmistaa tehokas oikeudellinen tuki uhreille, erityisesti niille, jotka kohtaavat rakenteellisia esteitä oikeussuojakeinojen saannissa.
1.9ETSK panee merkille ehdotuksen rajalle perustetun hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin (CBAM) poikkeuksesta, jota sovelletaan pieniin tuojiin, joiden tuonti jää alle 50 tonnin nettomassan kynnysarvon. Poikkeuksen vastapainoksi olisi kuitenkin sovellettava tarvittavia korvaavia toimenpiteitä EU:n tuottajiin, esimerkiksi jättämällä vastaavat EU:ssa valmistetut tuotteet päästökauppajärjestelmän (ETS) maksutta jaettavien päästöoikeuksien asteittaisen lakkauttamisen ulkopuolelle, tai vaihtoehtoisesti olisi rajattava poikkeuksen soveltamisalaa tilanteissa, joissa se vääristää kilpailua.
1.10ETSK suosittaa, että komissio ottaa käyttöön mekanismin hiilirajamekanismin täytäntöönpanossa käytettyjen hiilen oletushintojen vuotuista uudelleentarkastelua varten. Arvot olisi päivitettävä vuosittain kolmansista maista saatavien hiilen hinnoittelutietojen perusteella, jotta hinnat eivät olisi järjestelmällisesti aliarvioituja ja ne olisivat yhdenmukaisia EU:n päästökauppajärjestelmän vertailuarvojen kanssa.
2.SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET
Suosituksen 1.1 perustelut
2.1EU:n kestävyyslainsäädäntö korkeine vaatimuksineen asettaa EU:n johtoasemaan tällä alalla. Jotta EU:n johtoasema säilyisi ja korkeista vaatimuksista pystytään pitämään kiinni, on turvattava siirtymää toteuttavien yritysten kilpailukyky. Kestävyysraportoinnin sääntelyllä parannetaan avoimuutta ja tuetaan sijoittajia paikkaamalla tiedon epäsymmetriasta johtuvia aukkoja.
2.2EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ja ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sääntelykehys, jolla edistetään kasvua, tuetaan yritystoimintaa ja samaan aikaan suojellaan ja voimaannutetaan ihmisiä. Jatkuva sääntelyvirta on kuitenkin – muiden tekijöiden ohella – kasvattanut merkittävällä tavalla kilpailukykyeroa EU:n ja muiden suurten talousalueiden, kuten Yhdysvaltojen, välillä, kuten Mario Draghin raportissa The Future of European Competitiveness todetaan. ETSK katsoo silti, että innovointi ja vihreä siirtymä ovat kilpailukyvyn edellytyksiä.
2.3ETSK korostaa kestävyysraportointivaatimusten ja ihmisoikeuksiin liittyvien huolellisuusvelvoitteiden tärkeyttä yrityksille, työntekijöille, yrittäjäjärjestöille, ammattiliitoille, taloudelle ja koko yhteiskunnalle.
2.4Euroopan unioni on ottanut merkittäviä edistysaskeleita kestävyysraportoinnin ja yritysten kestävää toimintaa koskevien huolellisuusvelvoitteiden alalla. Kestävyysraportointidirektiivi ja yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettu direktiivi muodostavat uraauurtavan sääntelykehyksen, jolla EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n kestävän rahoituksen ohjelman tavoitteet muunnetaan konkreettisiksi yrityksiin sovellettaviksi velvoitteiksi. Kestävyystiedot ovat erityisen tärkeitä yritysten sidosryhmille, kuten sijoittajille, työntekijöille, kansalaisjärjestöille, työmarkkinaosapuolille ja kuluttajille. Sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (kuten työmarkkinaosapuolten) osallistuminen olennaisuusarviointeihin sekä huolellisuusvelvoitteeseen liittyviin prosesseihin (kuten riskianalyyseihin) on taattava, jotta vältyttäisiin määritelmässä mainituilta rajoituksilta ja sidosryhmät pääsisivät osallistumaan kaikkiin prosessin vaiheisiin.
2.5Hiilivuodon estäminen ja reilun kilpailun varmistaminen CBAM:n avulla ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä osatekijöitä. Mekanismi onkin ratkaisevan tärkeä väline EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta siitä on myös aiheutunut huomattavia sääntely- ja hallintorasitteita erityisesti monitahoisissa kansainvälisissä toimitusketjuissa toimiville yrityksille.
2.6Koontiehdotus on nyt ensimmäinen askel kohti byrokratian keventämistä ja oikeusvarmuuden takaamista, jotta yritykset pystyisivät tosiasiallisesti noudattamaan realistisia ja oikeasuhtaisia oikeudellisia vaatimuksia. Sillä ei kuitenkaan vastata yritysten pyyntöön saada enemmän apua komissiolta ja jäsenvaltioilta eikä siis ratkaista tätä ongelmaa. Aloitteella pitäisi tavoitella muutakin kuin vain yritysten auttamista niiden velvoitteiden täyttämisessä: sillä tulisi myös vahvistaa yritysten roolia EU:n laajempien kestävyystavoitteiden edistäjinä samalla kun noudatetaan tiukimpia ympäristönsuojelu-, yhteiskuntavastuu- ja ihmisoikeusnormeja.
Suosituksen 1.2 perustelut
2.7ETSK:lla on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden institutionaalisena edustajana ainutlaatuiset mahdollisuudet tuoda tasapainoinen ja monipuolinen näkökulma kestävyysraportointistandardien vaikutusten tarkasteluun. ETSK:ta kuulemalla varmistettaisiin, että yksinkertaistamistoimet ovat paitsi teknisesti järkeviä myös sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeasuhtaisia ja niissä otetaan huomioon yritysten ja sidosryhmien todellinen tilanne.
2.8ETSK:n osallistuminen prosessiin lisäisi myös avoimuutta ja osallistavuutta ja parantaisi uudelleentarkastelun legitimiteettiä. ETSK:n perussopimusten mukainen neuvoa-antava rooli ja sen vankka asiantuntemus kestävyys- ja yritysraportointiasioissa ovat takeita siitä, että se rikastuttaisi prosessia ja auttaisi varmistamaan, että tarkistetut standardit ovat johdonmukaisia EU:n laajempien kestävyys- ja kilpailukykytavoitteiden kanssa.
Suosituksen 1.3 perustelut
2.9Koontiehdotus olisi hyväksyttävä ilman viivytyksiä, sillä ripeä toiminta tuo EU:ssa toimiville yrityksille niiden tarvitsemaa oikeusvarmuutta. Selkeä ja ennustettava sääntelykehys on olennainen edellytys investoinneille ja kasvulle suotuisan toimintaympäristön luomiselle etenkin nopeasti muuttuvassa globaalissa taloudessa. On kuitenkin erittäin tärkeää, että lainsäätäjät käyttävät riittävästi aikaa sidosryhmien eli muun muassa yritysten, kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen ja pitävät kuulemista demokraattisen prosessin olennaisena osana. Vaikka oikea-aikaiset lainsäädäntötoimet ovat tärkeitä, ETSK kehottaa lainsäätäjiä asettamaan lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa etusijalle paremman lainsäädännön periaatteiden ennakoivan soveltamisen. Koontimenettelyjen soveltamisen olisi pysyttävä poikkeusluonteisena, eikä se saa heikentää tavanomaisia lainsäädäntökäytäntöjä, joilla varmistetaan avoimuus, sidosryhmien kuuleminen ja demokraattinen legitimiteetti.
2.10On myös ehdottomasti huolehdittava siitä, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei heikennä EU:n tiukkoja normeja ihmisoikeuksien, työelämän oikeuksien ja ympäristönsuojelun alalla tai työntekijöiden ja yhteisöjen suojelua EU:ssa ja sen ulkopuolella. Jokaisella yrityksellä on koosta, liikevaihdosta ja työntekijämäärästä riippumatta yleinen vastuu työntekijöistään ja ympäristöstä.
Suosituksen 1.4 perustelut
2.11Kestävyysraportointidirektiivi on keskeinen vihreää siirtymää edistävä väline, jonka avulla yritykset pystyvät mittaamaan, arvioimaan ja jäsentämään kestävyysaloitteitaan. Samalla se tarjoaa tärkeää tietoa ympäristöriskien ja sosiaalisten riskien arvioimisesta. Raportointivelvoitteiden on oltava toteuttamiskelpoisia, jotta niitä todella noudatettaisiin yritystoiminnassa.
2.12Pk-yritykset tarvitsevat enemmän apua kestävyysraportointivaatimusten noudattamiseen, jotta ne pystyisivät sääntelyvaatimusten täyttämisestä huolimatta säilyttämään innovointikykynsä ja osallistumaan aktiivisesti laajempaan vihreään siirtymään, sillä sääntelyvaatimukset saattavat rajoittaa joustavuutta ja resursseja, joita pk-yritykset tarvitsevat kestävien käytäntöjen omaksumiseksi, toiminnan kasvattamiseksi ja kilpailemiseksi globaaleilla markkinoilla. Jos kestävyysraportointidirektiivin yhteydessä tarjotaan oikeanlaista tukea ja ohjausta, pk-yritykset pääsevät osoittamaan, millaisia kestäviä käytäntöjä ne ovat omaksuneet, ja tämä tuo niille paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kilpailla globaaleilla markkinoilla.
Suosituksen 1.5 perustelut
2.13ETSK on antanut yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä lausunnon, jossa se korostaa selkeiden ja oikeasuhtaisten sääntöjen olevan tarpeen, jotta yritykset pystyvät noudattamaan huolellisuusvelvoitteitaan. Lausunnossa todetaan myös, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut globaalia geopolitiikkaa ja pakottanut Euroopan tavoittelemaan suurempaa riippumattomuutta strategisilla aloilla. ETSK kehottaa tästä syystä ja myös uusien kiristyvien kauppajännitteiden valossa kiinnittämään huomiota näihin uusiin haasteisiin ja antamaan yrityksille tukea ja ohjausta, jota ne tarvitsevat pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Suosituksen 1.6 perustelut
2.14Huolellisuusvelvoitetta koskeva yhtenäinen kehys on erittäin tärkeä oikeusvarmuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi kaikkialla EU:ssa. Yhdenmukaisen toimintamallin ansiosta säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat pienemmät, yritysvastuu toteutuu paremmin ja EU:n kestävyystavoitteisiin pyritään johdonmukaisemmin ja tehokkaammin. Vielä tarvitaan kuitenkin yhdenmukaiset määritelmät.
2.15Toimiva huolellisuusvelvoitetta koskeva prosessi yrityksissä on riskiperusteinen, eli yritykset velvoitetaan laatimaan riskinhallintajärjestelmä, jonka pitäisi estää systeemiset ihmisoikeus- ja ympäristöoikeusloukkaukset.
Suosituksen 1.7 perustelut
2.16Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin tehokkuus riippuu siitä, ovatko huolellisuusvelvoitteet käytännöllisiä, riskeihin painottuvia ja monimutkaisten globaalien arvoketjujen realiteetit huomioon ottavia. Yritykset, erityisesti ne, joilla on laajat toimitusverkot, tarvitsevat joustavuutta, jotta ne voivat kohdistaa katseensa ensisijaisesti suurimpiin riskeihin. Jotta toimet huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi olisivat kohdennettuja, oikeasuhtaisia ja tehokkaita, lainsäätäjien olisi täsmennettävä, että perusteellisten arvioiden lähtökohtana on oltava yritysten oma kartoitus ja riskiperusteinen priorisointi. Muutoin yrityksiin saatetaan kohdistaa epäkäytännöllisiä velvoitteita, joista aiheutuu enemmän kustannuksia ja jotka myös heikentävät direktiivin kokonaisvaikutusta, kun kiireellisimpiin riskeihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
2.17Merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka saattaa heikentää täytäntöönpanon tehokkuutta, aiheutuu myös ’uskottavien tietojen’ käsitteestä välillisten liikekumppaneiden arvioinnin käynnistäjänä. ’Uskottavien tietojen’ sijasta olisi käytettävä selkeämpiä sanavalintoja – esimerkiksi ’asiaankuuluva’, ’tosiasiallinen’ ja ’todennettavissa oleva’ – yhdenmukaisesti EU:n vakiintuneiden sääntelykehysten, kuten pakkotyöstä annetun asetuksen, kanssa. Tarkasti määritelty oikeudellinen terminologia auttaisi yrityksiä kiinnittämään huomion uskottaviin riskeihin ilman että huolellisuusvelvoitteet kasvavat hallitsemattomiksi ja päätyvät lopulta pk-yrityksiä rasittavaksi ja toimitusketjusuhteita vääristäväksi tekijäksi.
2.18ETSK katsoo, että olisi harkittava poikkeuksen soveltamista korkean riskin toimialoihin. Jäsenvaltioita pyydetään pohtimaan poikkeuksen mahdollisuutta 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kartoituksen yhteydessä. Yritykset pyrkivät saamaan suorilta liikekumppaneilta, joilla on vähemmän kuin 500 työntekijää, enemmän tietoja kuin ne, jotka täsmennetään direktiivin 2013/34/EU 29 a artiklassa tarkoitetuissa vapaaehtoisesti käytettävissä standardeissa.
Suosituksen 1.8 perustelut
2.19ETSK pitää huolestuttavana, että säännös, jonka mukaan kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat tukea uhreja oikeudenkäynneissä, on poistettu. Komitea myöntää, että oikeudellinen kehys on monimutkainen, mutta korostaa, että kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat tarjota arvokasta apua henkilöille, joille oikeussuojan saaminen saattaisi muuten olla vaikeaa.
Suosituksen 1.9 perustelut
2.20Ehdotettu kynnysarvo voi johtaa siihen, että tuontitavarat saavat kilpailuedun EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin nähden, joihin sovelletaan edelleen kaikkia EU:n päästökauppajärjestelmän velvoitteita ja maksuttomien päästöoikeuksien asteittaista lakkauttamista. Riski on erityisen ilmeinen aloilla, joilla yksittäisiä alle 50 tonnin painoisia lopputuotteita saa tuoda EU:hun ilman CBAM-kustannuksia samaan aikaan kun EU:n tuottajien hiilikustannukset kasvavat. Vääristymiltä välttymiseksi poikkeukseen olisi liitettävä yrityksille ja työntekijöille suunnattuja korvausmekanismeja, kuten täydet maksuttomat päästöoikeudet vastaaville EU:n tavaroille tai kynnysarvon muuttaminen tarvittaessa, jotta markkinat eivät joutuisi epätasapainoon.
Suosituksen 1.10 perustelut
2.21Hiilen oletushinnat tekevät sääntöjen noudattamisesta yksinkertaisempaa. Jos ne asetetaan liian alhaisiksi, ne heikentävät kuitenkin CBAM:n tehokkuutta, kun tuontituotteiden tuojat maksavat keinotekoisen alhaisia kustannuksia EU:n tuottajiin verrattuna. Vaarana on epäreilujen kustannusetujen tarjoaminen kolmansien maiden kilpailijoille ja siten mekanismin tavoitteen eli hiilivuodon estämisen toteutumatta jääminen. Jos hintaa tarkasteltaisiin uudelleen vuosittain todellisten hiilen hintatietojen perusteella, arvot säilyisivät paikkansapitävinä ja oikeudenmukaisina eivätkä markkinat vääristyisi. Hiilen hintailmoitusten manipulointia voitaisiin torjua myös tehostamalla vähennyksiin kohdistuvaa tullivalvontaa.
3.EUROOPAN KOMISSION LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSEEN ESITETTÄVÄT MUUTOKSET – COM(2025) 81 final – 2025/0045 (COD)
Muutosehdotus 1
|
Komission ehdotus
|
ETSK:n muutosehdotus
|
|
|
(w)
’uskottavilla tiedoilla’ asetuksessa (EU) 2024/3015 tarkoitettuja objektiivisia, tosiasiallisia ja todennettavissa olevia tietoja.
|
|
Perustelu
|
|
’Uskottavien tietojen’ käsitteestä välillisten liikekumppaneiden arvioinnin käynnistäjänä aiheutuu merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka saattaa heikentää täytäntöönpanon tehokkuutta. ’Uskottavien tietojen’ sijasta olisi käytettävä selkeämpiä sanavalintoja – esimerkiksi ’asiaankuuluva’, ’tosiasiallinen’ ja ’todennettavissa oleva’ – yhdenmukaisesti EU:n vakiintuneiden sääntelykehysten, kuten pakkotyöstä annetun asetuksen, kanssa. Tarkasti määritelty oikeudellinen terminologia auttaisi yrityksiä kiinnittämään huomion uskottaviin riskeihin ilman että huolellisuusvelvoitteet kasvavat hallitsemattomiksi ja päätyvät lopulta pk-yrityksiä rasittavaksi ja toimitusketjusuhteita vääristäväksi tekijäksi.
|
Muutosehdotus 2
Liittyy suositukseen 1.7.
Johdanto-osan 21 kappale
|
Komission ehdotus
|
ETSK:n muutosehdotus
|
|
(21) Direktiivin (EU) 2024/1760 5 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että tietynkokoiset suuret yritykset noudattavat riskiperusteista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Jotta vähennettäisiin niiden yritysten rasitusta, joiden on noudatettava tätä velvoitetta, vaadittu huolellisuusvelvoite olisi pääsääntöisesti rajoitettava yrityksen omaan, sen tytäryritysten ja sen suorien liikekumppaneiden toimintaan. Näin ollen liikesuhteiden osalta yrityksiä olisi toimintaketjujensa kartoittamisen jälkeen vaadittava tekemään perusteelliset arvioinnit ainoastaan suorista liikekumppaneistaan. Yritysten olisi kuitenkin tarkasteltava muitakin kuin suoria liikesuhteitaan, jos niillä on uskottavaa tietoa, joka viittaa haitalliseen vaikutukseen välillisen liikekumppanin tasolla. Uskottavilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka ovat luonteeltaan objektiivisia, jolloin yritys voi päätellä, että tietojen paikkansapitävyys on kohtuullisen todennäköistä. Näin voi olla silloin, kun asianomainen yritys on saanut valituksen tai sillä on esimerkiksi luotettavien tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen raporttien tai viimeaikaisia tapahtumia koskevien raporttien kautta tai tietyissä paikoissa esiintyneiden toistuvien ongelmien vuoksi hallussaan tietoja todennäköisestä tai todellisesta haitallisesta toiminnasta välillisen liikekumppanin tasolla. Jos yrityksellä on tällaisia tietoja, sen olisi tehtävä perusteellinen arviointi. Yritysten olisi tehtävä perusteellisia arviointeja haitallisista vaikutuksista, joiden syyt ovat toimitusketjussa pidemmällä kuin suorissa liikekumppaneissa, tapauksissa, joissa liikesuhteen rakenteella ei ole taloudellisia perusteita, mikä viittaa siihen, että se on valittu, jotta yrityksen ei tarvitse vastata haitallista toimintaa harjoittavasta toimittajasta, joka muutoin olisi suora toimittaja. Jos perusteellinen arviointi vahvistaa, että haitallisia vaikutuksia tosiasiallisesti tai todennäköisesti aiheutuu, vaikutus olisi katsottava tunnistetuksi. Lisäksi yritysten olisi pyrittävä varmistamaan, että niiden käytännesääntöjä – jotka ovat osa niiden huolellisuusvelvoitetta koskevia toimintaperiaatteita ja joissa esitetään odotukset siitä, miten liiketoiminnassa suojellaan ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja ympäristöä – noudatetaan koko toimintaketjussa sopimusperusteisen ketjuttamisen kautta ja pk-yritysten tukemista koskevat vaatimukset täyttäen.
|
(21) Direktiivin (EU) 2024/1760 5 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että tietynkokoiset suuret yritykset noudattavat riskiperusteista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Jotta vähennettäisiin niiden yritysten rasitusta, joiden on noudatettava tätä velvoitetta, vaadittu huolellisuusvelvoite olisi pääsääntöisesti rajoitettava yrityksen omaan, sen tytäryritysten ja sen suorien liikekumppaneiden toimintaan. Näin ollen liikesuhteiden osalta yrityksiä olisi toimintaketjujensa kartoittamisen jälkeen vaadittava tekemään perusteelliset arvioinnit ainoastaan suorista liikekumppaneistaan. Yritysten olisi kuitenkin tarkasteltava muitakin kuin suoria liikesuhteitaan, jos niillä on uskottavaa tietoa, joka viittaa haitalliseen vaikutukseen välillisen liikekumppanin tasolla. Uskottavilla tiedoilla tarkoitetaan asetuksessa (EU) 2024/3015 tarkoitettuja objektiivisia, tosiasiallisia ja todennettavissa olevia tietoja. Näin voi olla silloin, kun asianomainen yritys on saanut valituksen tai sillä on esimerkiksi luotettavien tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen raporttien tai viimeaikaisia tapahtumia koskevien raporttien kautta tai tietyissä paikoissa esiintyneiden toistuvien ongelmien vuoksi hallussaan tietoja todennäköisestä tai todellisesta haitallisesta toiminnasta välillisen liikekumppanin tasolla. Jos yrityksellä on tällaisia tietoja, sen olisi tehtävä perusteellinen arviointi. Yritysten olisi tehtävä perusteellisia arviointeja haitallisista vaikutuksista, joiden syyt ovat toimitusketjussa pidemmällä kuin suorissa liikekumppaneissa, tapauksissa, joissa liikesuhteen rakenteella ei ole taloudellisia perusteita, mikä viittaa siihen, että se on valittu, jotta yrityksen ei tarvitse vastata haitallista toimintaa harjoittavasta toimittajasta, joka muutoin olisi suora toimittaja. Jos perusteellinen arviointi vahvistaa, että haitallisia vaikutuksia tosiasiallisesti tai todennäköisesti aiheutuu, vaikutus olisi katsottava tunnistetuksi. Lisäksi yritysten olisi pyrittävä varmistamaan, että niiden käytännesääntöjä – jotka ovat osa niiden huolellisuusvelvoitetta koskevia toimintaperiaatteita ja joissa esitetään odotukset siitä, miten liiketoiminnassa suojellaan ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeudet mukaan luettuina, ja ympäristöä – noudatetaan koko toimintaketjussa sopimusperusteisen ketjuttamisen kautta ja pk-yritysten tukemista koskevat vaatimukset täyttäen.
|
|
Perustelu
|
|
’Uskottavien tietojen’ käsitteestä välillisten liikekumppaneiden arvioinnin käynnistäjänä aiheutuu merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka saattaa heikentää täytäntöönpanon tehokkuutta. ’Uskottavien tietojen’ sijasta olisi käytettävä selkeämpiä sanavalintoja – esimerkiksi ’asiaankuuluva’, ’tosiasiallinen’ ja ’todennettavissa oleva’ – yhdenmukaisesti EU:n vakiintuneiden sääntelykehysten, kuten pakkotyöstä annetun asetuksen, kanssa. Tarkasti määritelty oikeudellinen terminologia auttaisi yrityksiä kiinnittämään huomion uskottaviin riskeihin ilman että huolellisuusvelvoitteet kasvavat hallitsemattomiksi ja päätyvät lopulta pk-yrityksiä rasittavaksi ja toimitusketjusuhteita vääristäväksi tekijäksi.
|
Muutosehdotus 3
Liittyy suositukseen 1.2.
Johdanto-osan 3 kappale
|
Komission ehdotus
|
ETSK:n muutosehdotus
|
|
(3) Direktiivin 2006/43/EY 26 a artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat kestävyysraportoinnin varmentamisen noudattaen rajoitettua varmuutta koskevia standardeja, jotka komissio hyväksyy. Mainitun direktiivin 26 a artiklan 3 kohdassa komission edellytetään hyväksyvän kyseiset standardit viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2026. Yritykset ovat nostaneet esiin varmennuspalvelujen tarjoajien työtä koskevia huolenaiheita ja tuoneet esiin joustavuuden tarpeen, jotta voidaan lieventää kestävyysvarmennuksen osa-alueilla havaittuja riskejä ja kriittisiä ongelmia. Jotta komissio voisi ottaa nämä huolenaiheet huomioon, sille olisi annettava enemmän joustovaraa kyseisten standardien hyväksymisessä. Joka tapauksessa ennen kuin komissio hyväksyy standardit delegoidulla säädöksellä, se antaa vuoteen 2026 mennessä kohdennettuja varmennusohjeita, joissa selvennetään tarvittavat menettelyt, joita varmennuspalvelujen tarjoajien on noudatettava osana rajoitetun varmuuden antavaa toimeksiantoaan.
|
(3) Direktiivin 2006/43/EY 26 a artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat kestävyysraportoinnin varmentamisen noudattaen rajoitettua varmuutta koskevia standardeja, jotka komissio hyväksyy. Mainitun direktiivin 26 a artiklan 3 kohdassa komission edellytetään hyväksyvän kyseiset standardit viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2026. Yritykset ovat nostaneet esiin varmennuspalvelujen tarjoajien työtä koskevia huolenaiheita ja tuoneet esiin joustavuuden tarpeen, jotta voidaan lieventää kestävyysvarmennuksen osa-alueilla havaittuja riskejä ja kriittisiä ongelmia. Jotta komissio voisi ottaa nämä huolenaiheet huomioon, sille olisi annettava enemmän joustovaraa kyseisten standardien hyväksymisessä. Joka tapauksessa ennen kuin komissio hyväksyy standardit delegoidulla säädöksellä, se antaa vuoteen 2026 mennessä kohdennettuja varmennusohjeita, joissa selvennetään tarvittavat menettelyt, joita varmennuspalvelujen tarjoajien on noudatettava osana rajoitetun varmuuden antavaa toimeksiantoaan.
Kun komissio sitoumuksensa mukaisesti tarkastelee eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja uudelleen, on toteutettava oikeudenmukainen ja osallistava kuulemisprosessi, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ja instituutiot, myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, jolla on järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, työnantajia ja työntekijöitä edustavana elimenä ainutlaatuiset mahdollisuudet edistää yksinkertaistamispyrkimyksiä rakentavasti esittämällä tasapainoisia ja näyttöön perustuvia kannanottoja.
|
|
Perustelu
|
|
ETSK:lla on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden institutionaalisena edustajana ainutlaatuiset mahdollisuudet tuoda tasapainoinen ja monipuolinen näkökulma kestävyysraportointistandardien vaikutusten tarkasteluun. ETSK:ta kuulemalla varmistettaisiin, että yksinkertaistamistoimet ovat paitsi teknisesti järkeviä myös sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeasuhtaisia ja niissä otetaan huomioon yritysten ja sidosryhmien todellinen tilanne.
|
Bryssel 23. toukokuuta 2025
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston puheenjohtaja
Sandra PARTHIE
*
*
*
HUOM. Liite seuraavassa.
LIITE
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston
LAUSUNTOON
Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohta):
|
Muutosehdotus 1
Kohta 1.1
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
ETSK panee merkille koontiehdotuksen, joka on tarkoitettu ensimmäiseksi askeleksi kohti sääntelyn yksinkertaistamista. ETSK pitää tärkeänä varmistaa, että yksinkertaistamistoimenpiteissä noudatetaan unionin tiukkoja ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormeja ja että niitä toteutetaan tasapainoisella tavalla niin, että tuetaan yrityksiä ja sijoittajia, suojellaan työntekijöitä ja palvellaan yhteiskunnan laajempaa etua.
|
ETSK panee merkille koontiehdotuksen, joka on tarkoitettu ensimmäiseksi askeleksi kohti sääntelyn yksinkertaistamista. ETSK pitää tärkeänä varmistaa, että yksinkertaistamistoimenpiteissä noudatetaan unionin tiukkoja ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormeja ja että niitä toteutetaan tasapainoisella tavalla niin, että tuetaan yrityksiä ja sijoittajia, suojellaan työntekijöitä ja palvellaan yhteiskunnan laajempaa etua. ETSK on sitoutunut vahvistamaan yritysten kestävää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää siten, että työmarkkinaosapuolet otetaan asianmukaisesti mukaan asiaankuuluvien kestävyyskysymysten ratkaisemiseen.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
35
Vastaan:
43
Pidättyi äänestämästä:
3
|
Muutosehdotus 2
Kohta 1.3
Lisätään uusi kohta.
Sijoitus: nykyisen kohdan jälkeen – sama taso
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
|
ETSK toteaa, että yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin nykyinen soveltamisala sisältää työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä kehitettyjä toimenpiteitä yli 250 työntekijän yrityksille. ETSK toteaa, että erityisesti pk-yritykset kohtaavat haasteita kestävyys- ja avoimuusprosessien täytäntöönpanossa ja tarvitsevat siksi kohdennettua tukea sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
34
Vastaan:
46
Pidättyi äänestämästä:
5
Muutosehdotuksista 3 (kohta 1.6) ja 12 (kohta 2.15) äänestettiin yhdessä:
|
Muutosehdotus 3
Kohta 1.6
Lisätään uusi kohta.
Sijoitus: nykyisen kohdan jälkeen – sama taso
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
|
ETSK pitää valitettavana yhdenmukaistetun siviilioikeudellisen vastuun poistamista yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä, koska se heikentää yhdenmukaistamisen ja sisämarkkinoiden pirstoutumisen estämisen tavoitteita tästä seuraavien erilaisten kansallisten säännösten vuoksi. Yhdenmukaistettujen vastuuriskien poistaminen heikentää myös uhrien tehokasta oikeussuojan saantia.
|
|
Muutosehdotus 12
Kohta 2.15
Lisätään uusi kohta.
Sijoitus: nykyisen kohdan jälkeen – sama taso
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
|
Laajamittaisen yhdenmukaistamisen tai sisämarkkinoiden pirstoutumisen estämisen tavoitteita eivät heikennä pelkästään niistä seuraavat erilaiset kansalliset säännökset, vaan samaan aikaan kysymyksiä herättää myös tapa, jolla ne voisivat johtaa yritysten huolellisuusvelvoitteen yksinkertaistamiseen tai direktiivistä johtuvan byrokratian vähentämiseen. Esimerkiksi yhdenmukaistettujen vastuuriskien poistaminen heikentää merkittävästi uhrien ja selviytyjien tehokasta oikeussuojan saantia. Yhdenmukaistetun siviilioikeudellisen vastuun poistamiseen liittyy näin ollen riski siitä, että asianomaiset henkilöt eivät pysty parantamaan oikeudellista tilannettaan liiallisten menettelyllisten esteiden vuoksi. ETSK toteaa lisäksi, että kansallisen lainsäädännön pakollisen soveltamisen poistaminen (29 artiklan 7 kohta) merkitsee sitä, että EU:n tuomioistuinten on sovellettava sen (kolmannen) maan lainsäädäntöä, jossa vahinko on tapahtunut, eikä tuomioistuinten kansallista lainsäädäntöä.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
35
Vastaan:
47
Pidättyi äänestämästä:
2
Muutosehdotuksista 5 (kohta 1.8) ja 14 (kohta 2.19) äänestettiin yhdessä:
|
Muutosehdotus 5
Kohta 1.8
Lisätään uusi kohta.
Sijoitus: nykyisen kohdan jälkeen – sama taso
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
|
ETSK pitää valitettavana, että rahoituspalvelujen uudelleentarkastelu on poistettu yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä.
|
|
Muutosehdotus 14
Kohta 2.19
Lisätään uusi kohta.
Sijoitus: nykyisen kohdan jälkeen – sama taso
|
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
|
Komissiota ei pitäisi enää velvoittaa tarkastelemaan direktiiviä sen selvittämiseksi, onko tulevan uudelleentarkastelun (ns. uudelleentarkastelulauseke) yhteydessä vahvistettava huolellisuusvelvoitteet myös rahoituspalveluja ja sijoitustoimintaa varten. Kyseisten palvelujen ja toiminnan osalta tehty kompromissi niiden jättämisestä pois alkuperäisestä direktiivistä merkitsee muihin yrityksiin nähden erilaista kohtelua. Rahoitusalan vastuu liiketoiminnasta, jossa vahingoitetaan ympäristöä ja laiminlyödään ihmisoikeuksia, on erityisen suuri, sillä rahoitusala tarjoaa yrityksille rahoituspalveluja investointien, lainojen ja osakkuuksien muodossa. Usein liiketoimintaa voidaan harjoittaa ainoastaan rahoitusalan tarjoaman rahoituksen ansiosta, mikä tekee siitä taloudellisen toiminnan merkittävimmän edistäjän. Samaan aikaan rahoitusalan tuleva sisällyttäminen määritelmän ’toimintaketju’ vastaavan mukautuksen kautta loisi valtavasti potentiaalia ja vipuvaikutuksen. OECD onkin laatinut omat alakohtaiset suuntaviivat, jotka tarjoavat käytännöllisen ja kestävän rahoitusmallin[1].
[1] OECD, Declaration on Promoting and Enabling Responsible Business Conduct in the Global Economy, OECD/LEGAL/0489
|
Äänestystulos:
Puolesta:
31
Vastaan:
53
Pidättyi äänestämästä:
3
|
Muutosehdotus 6
Kohta 2.2
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ja ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sääntelykehys, jolla edistetään kasvua, tuetaan yritystoimintaa ja samaan aikaan suojellaan ja voimaannutetaan ihmisiä. Jatkuva sääntelyvirta on kuitenkin – muiden tekijöiden ohella – kasvattanut merkittävällä tavalla kilpailukykyeroa EU:n ja muiden suurten talousalueiden, kuten Yhdysvaltojen, välillä, kuten Mario Draghin raportissa The Future of European Competitiveness[1] todetaan. ETSK katsoo silti, että innovointi ja vihreä siirtymä ovat kilpailukyvyn edellytyksiä.
[1]
Mario Draghi, The Future of European Competitiveness: In-depth Analysis and Recommendations, s. 318.
|
EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ja ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sääntelykehys, jolla edistetään kasvua, tuetaan yritystoimintaa ja samaan aikaan suojellaan ja voimaannutetaan ihmisiä. Jatkuva sääntelyvirta on kuitenkin – muiden tekijöiden ohella – todettu yhdeksi monista kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä, kuten Mario Draghin raportissa The Future of European Competitiveness[1] korostetaan. ETSK katsoo kuitenkin, että kilpailukyvyn vahvistamisen on kuljettava käsi kädessä korkeiden sosiaali- ja ympäristönormien, innovoinnin ja laadukkaiden työpaikkojen kanssa, jotka ovat pitkän aikavälin selviytymiskyvyn ja kestävän kasvun rakentamisessa keskeisessä asemassa.
[1]
Mario Draghi, The Future of European Competitiveness: In-depth Analysis and Recommendations, s. 318.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
32
Vastaan:
51
Pidättyi äänestämästä:
2
|
Muutosehdotus 7
Kohta 2.3
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
ETSK korostaa kestävyysraportointivaatimusten ja ihmisoikeuksiin liittyvien huolellisuusvelvoitteiden tärkeyttä yrityksille, työntekijöille, yrittäjäjärjestöille, ammattiliitoille, taloudelle ja koko yhteiskunnalle.
|
ETSK korostaa kestävyysraportointivaatimusten, ihmisoikeuksiin liittyvien huolellisuusvelvoitteiden ja yritysten kestävän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän tärkeyttä yrityksille, työntekijöille, yrittäjäjärjestöille, ammattiliitoille, taloudelle ja koko yhteiskunnalle. Kestävyysraportointiprosessissa on turvattava työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevat prosessit.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
34
Vastaan:
50
Pidättyi äänestämästä:
1
|
Muutosehdotus 8
Kohta 2.6
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
Koontiehdotus on nyt ensimmäinen askel kohti byrokratian keventämistä ja oikeusvarmuuden takaamista, jotta yritykset pystyisivät tosiasiallisesti noudattamaan realistisia ja oikeasuhtaisia oikeudellisia vaatimuksia. Sillä ei kuitenkaan vastata yritysten pyyntöön saada enemmän apua komissiolta ja jäsenvaltioilta eikä siis ratkaista tätä ongelmaa. Aloitteella pitäisi tavoitella muutakin kuin vain yritysten auttamista niiden velvoitteiden täyttämisessä: sillä tulisi myös vahvistaa yritysten roolia EU:n laajempien kestävyystavoitteiden edistäjinä samalla kun noudatetaan tiukimpia ympäristönsuojelu-, yhteiskuntavastuu- ja ihmisoikeusnormeja.
|
Koontiehdotukset ovat nyt ensimmäinen askel kohti tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämistä ja oikeudellisen selkeyden parantamista. ETSK kuitenkin korostaa, että yksinkertaistamisen ei pidä tapahtua unionin tiukkojen ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormien kustannuksella. Lisäksi komitea painottaa, että yksinkertaistamisella olisi pikemminkin vahvistettava kuin heikennettävä yritysten – erityisesti pk-yritysten – mahdollisuuksia edistää tehokkaasti EU:n kestävyystavoitteita. Tämän vuoksi komission ja jäsenvaltioiden tarjoamat ohjaus- ja tukimekanismit ovatkin olennaisen tärkeitä.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
34
Vastaan:
50
Pidättyi äänestämästä:
1
|
Muutosehdotus 10
Kohta 2.12
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
Pk-yritykset tarvitsevat enemmän apua kestävyysraportointivaatimusten noudattamiseen, jotta ne pystyisivät sääntelyvaatimusten täyttämisestä huolimatta säilyttämään innovointikykynsä ja osallistumaan aktiivisesti laajempaan vihreään siirtymään, sillä sääntelyvaatimukset saattavat rajoittaa joustavuutta ja resursseja, joita pk-yritykset tarvitsevat kestävien käytäntöjen omaksumiseksi, toiminnan kasvattamiseksi ja kilpailemiseksi globaaleilla markkinoilla.[1] Jos kestävyysraportointidirektiivin yhteydessä tarjotaan oikeanlaista tukea ja ohjausta, pk-yritykset pääsevät osoittamaan, millaisia kestäviä käytäntöjä ne ovat omaksuneet, ja tämä tuo niille paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kilpailla globaaleilla markkinoilla.[2]
[1] Euroopan parlamentti, The impact of EU legislation in the area of digital and green transition, particularly on SMEs.
[2] Euroopan parlamentti, The impact of EU legislation in the area of digital and green transition, particularly on SMEs.
|
Pk-yritykset, jotka kuuluvat nykyisen lainsäädännön soveltamisalaan vain, jos ne ovat pääomamarkkinoille suuntautuneita, tarvitsevat enemmän apua kestävyysraportointivaatimusten noudattamiseen, jotta ne pystyisivät sääntelyvaatimusten täyttämisestä huolimatta säilyttämään innovointikykynsä ja osallistumaan aktiivisesti laajempaan vihreään siirtymään, sillä sääntelyvaatimukset saattavat rajoittaa joustavuutta ja resursseja, joita pk-yritykset tarvitsevat kestävien käytäntöjen omaksumiseksi, toiminnan kasvattamiseksi ja kilpailemiseksi globaaleilla markkinoilla.[1] Jos kestävyysraportointidirektiivin yhteydessä tarjotaan oikeanlaista tukea ja ohjausta, pk-yritykset pääsevät osoittamaan, millaisia kestäviä käytäntöjä ne ovat omaksuneet, ja tämä tuo niille paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kilpailla globaaleilla markkinoilla.[2]
[1] Euroopan parlamentti, The impact of EU legislation in the area of digital and green transition, particularly on SMEs.
[2] Euroopan parlamentti, The impact of EU legislation in the area of digital and green transition, particularly on SMEs.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
31
Vastaan:
48
Pidättyi äänestämästä:
2
|
Muutosehdotus 11
Kohta 2.13
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
ETSK on antanut yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä lausunnon[1], jossa se korostaa selkeiden ja oikeasuhtaisten sääntöjen olevan tarpeen, jotta yritykset pystyvät noudattamaan huolellisuusvelvoitteitaan. Lausunnossa todetaan myös, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut globaalia geopolitiikkaa ja pakottanut Euroopan tavoittelemaan suurempaa riippumattomuutta strategisilla aloilla. ETSK kehottaa tästä syystä ja myös uusien kiristyvien kauppajännitteiden valossa kiinnittämään huomiota näihin uusiin haasteisiin ja antamaan yrityksille tukea ja ohjausta, jota ne tarvitsevat pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä.
[1] EUVL C 443, 6.4.2022, s. 81.
|
ETSK on antanut yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä lausunnon[1], jossa se korostaa selkeiden ja oikeasuhtaisten sääntöjen olevan tarpeen, jotta yritykset pystyvät noudattamaan huolellisuusvelvoitteitaan. Viimeaikainen geopoliittinen kehitys, mukaan lukien Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota, on tuonut esiin tarpeen tavoitella suurempaa riippumattomuutta ja vahvistaa Euroopan arvoketjujen häiriönsietokykyä. Nämä haasteet eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että tingitään ympäristö-, työ- tai ihmisoikeusnormeista. Sitä vastoin ne vahvistavat sellaisen huolellisuusvelvoitetta koskevan vakaan kehyksen merkitystä, jonka avulla yritysten on helpompi hallita maailmanlaajuisia riskejä, samalla kun huolehditaan perusoikeuksien kunnioittamisesta ja EU:n strategista riippumattomuutta koskevan tavoitteen tukemisesta.
[1] EUVL C 443, 6.4.2022, s. 81.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
34
Vastaan:
44
Pidättyi äänestämästä:
3
|
Muutosehdotus 13
Kohta 2.16
Muutetaan.
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin tehokkuus riippuu siitä, ovatko huolellisuusvelvoitteet käytännöllisiä, riskeihin painottuvia ja monimutkaisten globaalien arvoketjujen realiteetit huomioon ottavia. Yritykset, erityisesti ne, joilla on laajat toimitusverkot, tarvitsevat joustavuutta, jotta ne voivat kohdistaa katseensa ensisijaisesti suurimpiin riskeihin. Jotta toimet huolellisuusvelvoitteiden noudattamiseksi olisivat kohdennettuja, oikeasuhtaisia ja tehokkaita, lainsäätäjien olisi täsmennettävä, että perusteellisten arvioiden lähtökohtana on oltava yritysten oma kartoitus ja riskiperusteinen priorisointi. Muutoin yrityksiin saatetaan kohdistaa epäkäytännöllisiä velvoitteita, joista aiheutuu enemmän kustannuksia ja jotka myös heikentävät direktiivin kokonaisvaikutusta, kun kiireellisimpiin riskeihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
|
Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin tehokkuus riippuu siitä, ovatko huolellisuusvelvoitteet käytännöllisiä, riskiperusteisia ja monimutkaisiin globaaleihin arvoketjuihin soveltuvia. Yrityksiä olisi kannustettava ja tuettava siinä, että ne huolehtivat kaikessa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan, toimeksisaajat ja alihankkijat mukaan luettuina, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Yhteisten normien vahvistaminen ihmisoikeusriskien hallintaa varten on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. ETSK kehottaa lainsäätäjiä tarjoamaan selkeää ohjeistusta johdonmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi, samalla kun kunnioitetaan yrittäjyysmuotojen ja -valmiuksien erilaisuutta. Näin voidaan edistää direktiivin kunnianhimoista tavoitetta ja varmistaa ihmisoikeuksien ja ympäristön tehokas suojelu.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
33
Vastaan:
48
Pidättyi äänestämästä:
1
_____________