NAT/946

Fossiilisten polttoaineiden tukien asteittainen poistaminen

LAUSUNTO

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaosto

Fossiilisten polttoaineiden tukien asteittainen poistaminen: miten turvata Euroopan kilpailukyky, lievittää elinkustannuskriisiä ja edistää oikeudenmukaista siirtymää

(oma-aloitteinen lausunto)

Yhteydenotot	nat@eesc.europa.eu
Hallintovirkamies	Caroline VERHELST
Asiakirjan päivämäärä	4/4/2025

Esittelijä: Corina MURAFA BENGA

Neuvonantaja	Olivier VARDAKOULIAS (esittelijän neuvonantaja)
Komitean täysistunnon päätös	5/12/2024
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	1/4/2025
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	50/5/4
Hyväksyminen täysistunnossa	D/M/YYYY
Täysistunnon numero	…
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	…/…/…

Johdanto

Käsillä oleva lausunto on osa laajempaa elinkustannuskriisiaiheisten ETSK:n lausuntojen pakettia. Komitea tarkastelee pakettiin kuuluvissa lausunnoissa elinkustannuksiin liittyvän toimintapoliittisen haasteen eri osa-alueita ja esittää EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja muille sidosryhmille joukon kattavia ja laaja-alaisia suosituksia. Paketti sisältää seitsemän alakohtaista lausuntoa 1 , joista kussakin käsitellään tietyn politiikanalan kysymyksiä. Lisäksi pakettiin kuuluu yleislausunto 2 , jossa esitetään yleiset toimintapoliittiset suositukset elinkustannuskriisin ratkaisemiseksi ja valmiuksien vahvistamiseksi tulevien kriisien varalta.

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Fossiilisten polttoaineiden tukien asteittainen poistaminen on toteutettava osana laajempaa, jäsenvaltiokohtaisesti räätälöityä vero- ja toimenpidepakettia. Poistamisprosessiin olisi sisällyttävä laaja ja osallistava työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelu, jonka yhteydessä arvioitaisiin, olisiko siirtymistä vähähiiliseen talouteen tuettava korvausjärjestelmillä ja, jos olisi, millaisia järjestelmiä olisi otettava käyttöön. Ensimmäisenä olisi lakkautettava ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kaikkein haitallisimmat fossiilisten polttoaineiden tuet. Kohdentamattomat tuet olisi poistettava, kun taas kotitalouksien tulojen tai yritysten haavoittuvuuden perusteella myönnettävät kohdennetut tuet voitaisiin tarpeen mukaan lakkauttaa asteittaisemmin ja korvata hiilestä irtautumista edistävillä kannustimilla.

1.2Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suosittaa, että Euroopan komissio selventää eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettavissa maakohtaisissa suosituksissa yksityiskohtaisesti, mitä toimia jäsenvaltioiden on toteutettava fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi mahdollisimman pian. Jäsenvaltioiden olisi kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ilmoitettava selkeät määräajat tukien lopulliselle poistamiselle ja välivaiheille. Suunnitelmiin olisi sisällytettävä kuitenkin myös konkreettisia fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamisen välitavoitteita, päämääriä, priorisointitoimenpiteitä ja tavoitteita, joissa on otettu huomioon jäsenvaltiokohtaiset olosuhteet.

1.3Euroopan komission olisi yhdessä sidosryhmien ja ETSK:n kanssa perustettava jäsenvaltioita varten avoin keskustelufoorumi, jossa olisi mukana monia sidosryhmiä, mm. kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ja jossa voitaisiin jakaa parhaita käytäntöjä fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaiseen lakkauttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja ohjelmista.

1.4ETSK katsoo, että fossiilisten polttoaineiden tukien tasapainoisen poistamisen varmistamiseksi olisi otettava käyttöön työpaikkojen ja työolojen ja -ehtojen suojamekanismeja ja turvauduttava mm. työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

1.5Euroopan komission olisi tässä lausunnossa esiin tuotujen määritelmiin liittyvien esteiden poistamiseksi ehdotettava energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen tarkistamisen yhteydessä selkeää määritelmää fossiilisten polttoaineiden tuille. Määritelmän olisi pohjauduttava Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) soveltamaan järjestelmään ja näin ollen katettava myös välilliset tuet. Lisäksi komission olisi annettava jäsenvaltioille suuntaviivat raportointia varten. Komission olisi niin ikään tarkennettava fossiilisten polttoaineiden tukia koskevaa raportointiaan ja siis paitsi seurattava tilastoja myös tuotava esiin parhaita käytäntöjä tukien asteittaista lakkauttamista varten.

1.6Energiaverodirektiivin tarkistaminen on ratkaisevan tärkeää pyrittäessä tukemaan fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaista poistamista EU:ssa. ETSK on huolissaan viivästyksistä asian loppuunsaattamisessa ja kehottaa Euroopan parlamenttia vahvistamaan kantansa direktiivin tarkistamiseen mahdollisimman pian. Vaikka jäsenvaltiokohtaisten olosuhteiden huomioonottaminen edellyttää jonkinasteista liikkumavaraa, kilpailukykyä tukevan hiilestä irtautumisen edistämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että kaikkialla EU:ssa sovelletaan kunnianhimoisia vähimmäisverokantoja. Lisäksi verovapautusten olisi oltava vapaaehtoisia ja niitä olisi myönnettävä harkiten.

1.7Euroopan unionin olisi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa pidettävä kiinni fossiilisten polttoaineiden tukien maailmanlaajuista lakkauttamista koskevasta visiosta sekä vahvistettava kumppanuuksia ja vastavuoroista oppimista niiden maiden kanssa, jotka ovat viime aikoina edistyneet tällä alalla.

1.8Kaikki fossiilisten polttoaineiden uuteen infrastruktuuriin suunnatun rahoitustuen muodot olisi poistettava pysyvästi vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvistä rahoitusvälineistä. Komitea suosittaa, että tällaisten tukien sijaan varataan rahoitusta puhtaiden polttoaineiden tutkimukseen ja kehitykseen noudattaen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mukaisia tiukkoja kriteerejä.

1.9ETSK suosittaa, että valtiontukisääntöjä tarkistetaan energiasiirtymän nopeuttamiseksi niin, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuville energiahankkeille ei enää voi myöntää valtiontukea.

2.Yleishuomiot

2.1Energiatukien ja valtioiden tukitoimien avulla pyritään saamaan kuluttajille aiheutuvat kustannukset markkinahintoja alhaisemmiksi, nostamaan tuottajahinnat markkinatasoa korkeammiksi tai tukemaan energiainfrastruktuurihankkeita pääomakustannusten pienentämiseksi. Tuet voivat olla tuottajille tai kuluttajille osoitettavia suoria käteissiirtoja, välillisiä tukimekanismeja, kuten verovapautuksia ja ‑hyvityksiä, sekä markkinapohjaisia menettelyjä, joilla helpotetaan talouden toimijoiden välistä ristiintukemista.

2.2Euroopan komissio seuraa tällaisia tukia EU:ssa tukikartoituksen avulla. Fossiilisten polttoaineiden tukien piiriin kuuluvat siis taloudelliset tuet kaikelle fossiilisia polttoaineita polttamalla tuotetulle primäärienergialle ja sähkölle. Tuet kaksinkertaistuivat ja nousivat 136 miljardiin euroon vuosina 2020–2021 ja vähenivät vuonna 2023 hieman ja laskivat 111 miljardiin euroon, mikä oli yli kolmanneksen kaikista olemassa olleista energiatuista. Vuotta 2024 koskevien alustavien lukujen perusteella (fossiiliseen ja muuhun kuin fossiiliseen energiaan suunnattujen) energiatukien kokonaismäärä pienenee merkittävästi ja laskee 78 miljardiin euroon, sillä useimpien kriisitukien on määrä päättyä vuoteen 2025 mennessä 3 . Komission laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon välillisiä tukia, jotka johtuvat muun muassa kustannusten (terveydenhuoltokustannukset, rakennuksille ja infrastruktuurille aiheutuneiden vahinkojen kustannukset jne.) ulkoistamisesta.

2.3Kansainvälisen valuuttarahaston vastaavassa laskentamenetelmässä nämä implisiittiset tuet eli hiilen arvioidut yhteiskunnalliset kustannukset, ilman pilaantumisesta aiheutuvat terveyskustannukset ja muiden ulkoisvaikutusten, kuten liikenneruuhkien ja onnettomuuksien, kustannukset otetaan lukuun. Tämän menetelmän mukaan laskettuna fossiilisten polttoaineiden tuet EU:ssa ovat huomattavasti suurempia kuin komission arvioissa ja nousevat noin 300 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa 4 . Menetelmäeroista huolimatta jotkut jäsenvaltiot, kuten Alankomaat, ovat päätyneet samansuuntaisiin arvioihin fossiilisten polttoaineiden tuista kuin IMF. ETSK kannustaa komissiota omaksumaan tai kehittämään uuden, vastaavanlaisen menetelmän nykyisen tukikartoituksen rinnalle.

2.4Fossiilisten polttoaineiden tukien pysyminen vakaina on ristiriidassa fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaista lakkauttamista koskevien nykyisten poliittisten sitoumusten kanssa. G7- ja G20-maat ilmoittivat jo vuonna 2009 fossiilisten polttoaineiden tukien järkeistämiseen ja asteittaiseen poistamiseen tähtäävistä kansainvälisistä aloitteista. Sittemmin niistä on keskusteltu ilmastosopimuksen osapuolten konferenssissa (COP). Rohkaisevien diplomaattisten aloitteiden, kuten ilmastonmuutosta, kauppaa ja kestävyyttä koskevan sopimuksen (ACCTS), olisi toimittava innoituksena Euroopan unionin toimille tulevissa UNFCCC:n COP-kokouksissa. Niissä olisi edistettävä aktiivisesti Alankomaiden alulle panemaa koalitiota, jonka tavoitteena on lakkauttaa fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät kannustimet ja tuet ja johon on liittynyt myös muita EU:n jäsenvaltioita.

2.5EU on ottanut johtavan roolin fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaiseen poistamiseen tähtäävien välineiden ja toimien täytäntöönpanossa, mutta toimien vaikutus on ollut toistaiseksi vähäinen, kuten tilastotiedot osoittavat. Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa (2018) edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vuosittain edistymisestään erityisesti fossiilisille polttoaineille myönnettävien energiatukien asteittaisessa lakkauttamisessa. Tätä sitoumusta vahvistettiin EU:n ilmastolailla (2021), jossa velvoitetaan lakkauttamaan asteittain tuet, jotka ovat ristiriidassa vuodeksi 2050 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Euroopan komission tehtävänä on kehittää yhdenmukaisia menetelmiä ja kehyksiä fossiilisten polttoaineiden tukien ja muiden ympäristölle haitallisten tukien asteittaista poistamista koskevaa raportointia varten 5 , ja ETSK kehottaa komissiota pohtimaan haitallisten tukien yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Lisäksi 55-valmiuspaketin yhteydessä ehdotetulla energiaverodirektiivin tarkistuksella pyritään saattamaan energiatuotteiden verotus ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

2.6Fossiilisten polttoaineiden tuilla on useita haitallisia vaikutuksia. Ne ovat saastuttaja maksaa ‑periaatteen vastaisia, kannustavat ylläpitämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja heikentävät uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä. Näin ollen ne haittaavat siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja edistävät ympäristön tilan heikkenemistä – mm. ilman pilaantumista ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä – ja ilmastonmuutoksen nopeutumista. Ne ovat siis jyrkässä ristiriidassa EU:n ilmastopolitiikan kanssa. On näyttöä siitä, että EU:hun olisi voitu asentaa vuonna 2023 miljoona lämpöpumppua enemmän, jos fossiilisia polttoaineita käyttäviin kattiloihin osoitetut tuet olisi käytetty lämpöpumppuihin. 6

3.Erityishuomiot fossiilisten polttoaineiden tukien vaikutuksista kilpailukykyyn

3.1Geopoliittisten näkökohtien ohella myös EU:n rakenteellinen riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista vaikuttaa kielteisesti unionin kauppa- ja vaihtotaseeseen ja sitä kautta nettovientiin ja laajempaan makrotaloudelliseen suorituskykyyn. 7 Fossiilisten polttoaineiden tuet lisäävät EU:n riippuvuutta tuonnista ja hidastavat energiasiirtymää. Fossiilisten polttoaineiden tuontihintojen vaihtelut puolestaan ovat omiaan aiheuttamaan inflaatiota, kuten Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen nähtiin. Inflaatio nakertaa yritysten kilpailukykyä (erityisesti energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla).

3.2Finanssipolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna fossiilisten polttoaineiden tuet pienentävät jäsenvaltioiden julkisen talouden liikkumavaraa eli kykyä rahoittaa muita painopisteitä, kuten yrityksille energiasiirtymää varten tehtäviin investointeihin osoitettavaa tukea ja sosiaalimenoja. Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat edelleen korkeampia kuin esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden tuet, vaikka vuoden 2030 energiasiirtymä- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavissa investoinneissa on vaje. 8 Kun otetaan huomioon EU:n uudistetuista finanssipoliittisista säännöistä johtuvat finanssipoliittiset rajoitteet, fossiilisten polttoaineiden tukien ohjaaminen ilmastotavoitteisiin olisi ratkaisevan tärkeää, jotta ilmastoinvestointivajetta saataisiin korjattua.

3.3Korkeat energiakustannukset heikentävät EU:n kilpailukykyä, sillä yritykset maksavat EU:ssa sähköstä 2–3 kertaa ja kaasusta 4–5 kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Vaikka osaa nykyisistä fossiilisten polttoaineiden tuista jatketaan sen vuoksi, että yrityksille aiheutuvia energiakustannuksia saataisiin pienennettyä, tuet viivästyttävät mahdollisiin vaihtoehtoihin tehtäviä investointeja ja vääristävät hintakannustimia.

4.Erityishuomiot fossiilisten polttoaineiden tukien vaikutuksista elinkustannuksiin

4.1Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kiihdyttämällä inflaatiolla on ollut suhteeton vaikutus työntekijöihin, joiden reaalipalkat laskivat EU:ssa 5,1 prosenttia kriisin pahimmassa vaiheessa vuonna 2022. Energia-alalla inflaatio vaikuttaa suhteettomasti heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin, joilla kuluu entistä suurempi osa tuloista energiaan. Energiakustannuksia, jotka ovat johtaneet elinkustannuskriisiin, voidaan keskipitkällä aikavälillä alentaa ainoastaan irrottamalla sähköjärjestelmä hiilestä ja siirtymällä puhtaisiin energialähteisiin.

4.2Kansallisiin talousarvioihin kohdistuvan kielteisen kokonaisvaikutuksen lisäksi on näyttöä siitä, että fossiilisten polttoaineiden tuet ovat huonosti kohdennettuja ja hyödyttävät lähinnä vauraampia väestöryhmiä, minkä vuoksi ne ovat sosiaalisesti regressiivisiä. 9 Fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen aiheuttaa haitallisia sosiaalisia kustannuksia myös laajemmassa mielessä, esimerkiksi ilman pilaantumisesta johtuvaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sairastuvuutta, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien keskuudessa. 10

4.3Monet tuet otettiin käyttöön tilanteen helpottamiseksi lyhyellä aikavälillä, mutta ne eivät kohdennu pienituloisiin kotitalouksiin, eikä niillä puututa energiainflaation perimmäisiin syihin. Korkeista energian hinnoista johtuvan, kotitalouksiin kohdistuvan regressiivisen vaikutuksen tehokas korjaaminen edellyttää oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin pohjautuvaa kaksitahoista toimintatapaa. Yhtäältä heikossa asemassa oleville kotitalouksille on lyhyellä aikavälillä annettava kohdennetumpaa suoraa tulotukea, ja toisaalta tukia on ohjattava kestäviin ratkaisuihin. Tämä voi tapahtua mobilisoimalla varoja hiilettömiin sähkö- ja lämmitysjärjestelmiin tehtäviin investointeihin sekä kunnostamalla asuntokantaa hintojen alentamiseksi.

4.4Fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen olisi kuljettava käsi kädessä energiamarkkinoiden tiukemman valvonnan kanssa, jotta heikossa asemassa olevia ryhmiä voidaan suojella ja vältytään liian suurilta hinnankorotuksilta. Puhtaan energian saatavuuteen olisi kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, erityisesti maaseutualueilla.

5.Erityishuomiot fossiilisten polttoaineiden kvantifioinnista ja raportoinnista

5.1EU:n tasolla on otettava käyttöön selkeä fossiilisten polttoaineiden tuen määritelmä. Määritelmässä olisi erotettava toisistaan tehokkaat ja tehottomat tuet. Lisäksi olisi laadittava erityiset suuntaviivat mittaamista ja tietojen julkistamista varten, jotta voitaisiin puuttua tietojen kattavuuteen sekä seurannan ja mittaamisen laatuun. Tämä voitaisiin tehdä energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä. Määritelmä voisi perustua Maailman kauppajärjestön (WTO) tukiluokitteluun, jota myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), kansainvälinen uusiutuvan energian virasto (IRENA) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP) tällä hetkellä käyttävät. Keskipitkällä aikavälillä olisi harkittava myös IMF:n määritelmän mukaisten implisiittisten tukien huomioon ottamista, erityisesti päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla.

5.2Ainoastaan 12 jäsenvaltiota on pyrkinyt parantamaan EU:n tasolla kerättäviä tietoja, ja asiantuntijoiden onkin tukeuduttava hajanaisiin, puutteellisiin ja sekaviin kansallisiin tietoihin. Jäsenvaltioiden sitoutuminen fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamiseen on yleisesti ottaen heikkoa, sillä vain Tanskalla on konkreettinen suunnitelma tukien asteittaista lakkauttamista varten. Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien alustavan arvioinnin mukaan vuonna 2023 vain kuusi EU:n 27 jäsenvaltiosta oli ilmaissut aikomuksensa poistaa fossiilisten polttoaineiden tuet kansallisista talousarvioistaan, mutta tukien päättymiselle ei ollut asetettu tarkkoja määräaikoja. Tämän arvioinnin ja muiden kansallisten suunnitelmien ja ilmoitusten perusteella alle puolen vuonna 2022 myönnetyistä fossiilisten polttoaineiden tuista on suunniteltu päättyvän ennen vuotta 2025. Vain 1 prosenttia tuista on tarkoitus lakkauttaa vuosina 2025–2030, kun taas 52 prosentille tuista ei ole määritetty päättymisaikaa edes vuoden 2030 jälkeen. 11 Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteydessä noudatettavaa raportointimenetelmää on parannettava ja yksinkertaistettava.

5.3Fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttaminen on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti alatavoitteen 12.c mukaista. Alatavoitteen avulla pyritään poistamaan markkinoiden vääristymiä, jotka kannustavat tuhlailevaan kulutukseen, karsimalla fossiilisten polttoaineiden tehottomia tukia. 12.c.1-indikaattori 12 eli fossiilisten polttoaineiden tukien (tuotanto ja kulutus) määrä BKT-yksikköä kohti lasketaan kuitenkin selvästi väärin verotukien osalta, joiden ilmoittaminen on maille vapaaehtoista. Jotta Euroopan kilpailukykyä saataisiin parannettua luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisella tasolla, EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi virastojen ja asiantuntijatahojen välisen, kestävän kehityksen tavoitteita koskevia indikaattoreita käsittelevän ryhmän (IAEG-SDG) kanssa tekemänsä diplomaattisen yhteistyön yhteydessä ajettava verotukien pakollista sisällyttämistä raportointiin.

5.4Fossiilisten polttoaineiden tukikartoitusten avoimuus on ratkaisevan tärkeää rakentavan ja osallistavan vuoropuhelun aikaansaamiseksi kansalaisyhteiskunnan kanssa. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä ovat Italian ympäristöystävällisten tukien ja ympäristön kannalta haitallisten tukien luettelo ja Ranskan vihreää talousarviota koskeva raportointi. Ne osoittavat molemmat peittelemättä ympäristön kannalta haitallisten ja ympäristömyönteisten tukien välisen kasvavan kuilun.

5.5EU:n tasolla 83 prosentilla kaikista fossiilisten polttoaineiden tuista tuetaan energian kysyntää. Havainnon pohjalta on mahdollista ryhtyä korvaamaan kysyntälähtöisiä tukia muilla, kuluttajien tuloja tukevilla toimenpiteillä, jolloin kysyntää voidaan ohjata hiilettömien vaihtoehtojen suuntaan.

5.6Vaikka energian hinnat ovat Euroopassa edelleen korkealla, ne ovat kaukana kriisiajan tasosta. Fossiilisten polttoaineiden tukien vaikutus julkisen talouden liikkumavaraan on yleisesti ottaen kuitenkin sama kuin ennen kriisiä, mikä viittaa menetettyyn mahdollisuuteen investoida pitkäkestoisiin, kestäviin ja tuottavampiin politiikkatoimiin, joilla lievennetään elinkustannuskriisiä ja parannetaan yritysten kilpailukykyä keskipitkällä aikavälillä. Monien väliaikaisten toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on lieventää energian hintojen vuodesta 2022 alkaneen nousun vaikutuksia, odotetaan keskeytyvän vuoden 2024 tai 2025 loppuun mennessä. ETSK suosittaa, että komissio seuraa tarkkaan, että jäsenvaltiot panevat toimenpiteiden sovitut keskeyttämissuunnitelmat täytäntöön, ja määrittää tarvittaessa vaihtoehtoisia ja kohdennettuja tukimekanismeja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. EU:n olisi pyrittävä saamaan aikaan yhtenäiset finanssipoliittiset uudistukset, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä päästäisiin eroon.

5.7Euroopan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen olisi tarkennettava fossiilisten polttoaineiden tukia koskevaa raportointiaan ja siis paitsi seurattava tilastoja myös tuotava esiin toimintalinjoja ja parhaita käytäntöjä tukien asteittaista lakkauttamista varten. Tukien sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristövaikutuksiin perustuva luokittelu voisi antaa osviittaa asteittaisen lakkauttamisen aikataulutusta ja menetelmän valintaa varten. Menetelmään voisi sisältyä myös muutosta sujuvoittavia siirtymätoimenpiteitä, kuten rinnakkaisia kannustimia, kohdennettuja vapautuksia ja tukien lakkauttamisjärjestyksen määrittämistä, ottaen huomioon vuoden 2030 ja 2040 ilmastotavoitteet. 13

6.Erityishuomiot ja fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen periaatteet

6.1Poistamisen perusteet ja periaatteet

6.1.1Fossiilisten polttoaineiden tukien kaikenlainen poistaminen olisi yleisesti ottaen toteutettava osana laajempaa vero- ja toimenpidepakettia, jotta kuluttajia ja yrityksiä voitaisiin auttaa siirtymään vähähiilisiin vaihtoehtoihin etenkin silloin, kun tällaiseen siirtymään tarvittava teknologia on saatavilla. Kaikki fossiilisten polttoaineiden tuet olisi arvioitava tapauskohtaisesti, ja käyttöön olisi otettava erityisiä vaihtoehtoja tai korvausjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion olosuhteet.

6.1.2Kaikkiin fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamisprosesseihin olisi sisällyttävä laaja ja tehokas työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelu, johon osallistuisivat kaikki asianomaiset sidosryhmät, ja prosessien tueksi olisi luotava yleiseurooppalainen foorumi, jossa voitaisiin vaihtaa hyviä käytäntöjä ja edistää keskinäistä oppimista.

6.1.3Fossiilisten polttoaineiden tukia olisi arvioitava kunkin tuen tuottaman sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn perusteella, ja arviointimenetelmänä olisi käytettävä järjestelmällistä tukikohtaista kustannus-hyötyanalyysiä. Ensisijaisesti olisi kiinnitettävä huomiota tukiin, joiden sosiaalinen ja taloudellinen hyöty on vähäinen mutta jotka vievät huomattavan paljon taloudellisia resursseja. EU on useilla monenvälisillä foorumeilla sitoutunut fossiilisten polttoaineiden tehottomien tukien lakkauttamiseen, mutta jättänyt määrittelemättä, mitä ne käytännössä ovat. Siksi Euroopan komission olisikin muun muassa tehostettava vastavuoroista oppimista Kanadan kanssa, sillä maa on julkaissut äskettäin fossiilisten polttoaineiden tehottomia tukia koskevan arviointikehyksen. 14

6.1.4Fossiilisten polttoaineiden tukia olisi arvioitava myös niiden tuloryhmäkohtaisen vaikutuksen perusteella. Korkeampituloisia ryhmiä suhteettomasti hyödyttävät tuet olisi lakkautettava nopeammin, ja asteittaista lakkauttamista olisi edistettävä tulonjaon oikeudenmukaisuuteen perustuvan progressiivisen verotuksen avulla.

6.1.5Vaikka tietynlaisessa maataloustoiminnassa voidaankin hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, maatalousala on yleisesti ottaen edelleen erittäin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tämä pätee erityisesti tuotantovälineisiin (esim. maatalouskoneisiin). Suurille maatalouskoneille, kuten traktoreille ja leikkuupuimureille, ja kalastusaluksille, ei tällä hetkellä ole tarjolla kaupallisesti kannattavia vaihtoehtoja, jotka toimisivat yhtä tehokkaasti ja luotettavasti kuin dieselkäyttöiset koneet. Jotta maatalous- ja kalastusalat voivat pysyä tuottavina ja kilpailukykyisinä samalla kun niillä vähitellen omaksutaan kestäviä energiaratkaisuja, tarvitaan siirtymästrategiaa, jossa otetaan huomioon teknologiavalmius ja taloudellinen kannattavuus. Kiertotalouteen perustuvien ja kestävien biopohjaisten tuotteiden ja palvelujen entistä suurempi rooli voisi tarjota keinon vastata moninaisiin haasteisiin ja auttaa korvaamaan fossiiliset polttoaineet. 15

6.1.6Tapauksissa, joissa fossiilisten polttoaineiden tukijärjestelmää pidetään toistaiseksi välttämättömänä taloudellisista syistä, tällaisen järjestelmän rinnalla olisi oltava käytössä myös hiilestä irtautumista tukeva järjestelmä. Esimerkiksi jos viljelijät ja kuljetusyrittäjät saavat arvonlisäveron palautuksia dieselpolttoaineesta, edunsaajien olisi voitava hakea vastaavaa tai suurempaa palautusta ja saada näin tukea myös sähköllä tai uusiutuvilla ja vähähiilisillä polttoaineilla toimiviin koneisiin ja ajoneuvoihin tehtäviin investointeihin. Viljelijöille ja liike-elämän toimijoille, jotka lähtevät hiilestä irtautumisen tielle, olisi tarjottava kannustumia irtautumista varten.

6.1.7Kohdentamattomat tuet olisi poistettava, kun taas kotitalouksien tulojen tai yritysten haavoittuvuuden perusteella myönnettävät kohdennetut tuet voitaisiin tarpeen mukaan lakkauttaa asteittaisemmin ja korvata hiilestä irtautumista edistävillä kannustimilla. Keskeisenä periaatteena olisi oltava, että energiatukia myönnetään suorana tulotukena, ei epäsuorana tukena (kuten hintakattoina ja verovapautuksina). Näin kotitaloudet ja yritykset voisivat investoida uuteen teknologiaan, jonka avulla ne voisivat vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja vähitellen päästä siitä kokonaan eroon. (Kohdentamattomien) fossiilisten polttoaineiden tukien korvaaminen (kohdennetuilla) tulotukitoimenpiteillä on toteutettu onnistuneesti useissa maissa, myös globaalissa etelässä, kuten muun muassa IMF:n ja OECD:n raporteista ilmenee.

6.2Taloudellisen kilpailukyvyn turvaaminen fossiilisten polttoaineiden tukien poistamisen yhteydessä

6.2.1Fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamisesta eurooppalaisille yrityksille mahdollisesti aiheutuvien kielteisten kilpailukykyvaikutusten lieventämiseksi komitea suosittaa, että erittäin kannattavista tuista ja hiilen hinnoittelusta kertyneet tulot suunnataan vähähiilisiin teknologioihin. Näin yrityksiä voidaan auttaa katkaisemaan riippuvuutensa fossiilisista polttoaineista.

6.2.2Yrityksiä olisi verotusta ja hiilestä irtautumista koskevien jäsenvaltio- ja EU-tason politiikkojen avulla kannustettava siirtymään kokonaan sähköenergian käyttöön, kun se on teknisesti mahdollista. Maatalousala edellyttää erilaista toimintalinjaa, sillä fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden tilalle ei ole tarjolla kannattavia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Korkeiden infrastruktuurikustannusten kattamiseksi ja sen välttämiseksi, että eurooppalaiset maataloustuottajat joutuisivat epäedulliseen asemaan, tarvitaan taloudellisia kannustimia. Samalla käyttäjille olisi fossiilisten polttoaineiden hinnoittelulla ja verotuksella osoitettava, että on tarpeen siirtyä saastuttavasta energiasta (esim. kaasusta) vähähiiliseen energiaan (esim. sähköön ja vetyyn).

6.2.3Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat ja vaativat fossiilisten polttoaineiden tukien tilalle vaihtoehtoja, mahdollisuutta polttoaineen vaihtamiseen ja paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa. Näissä olosuhteissa on valitettavaa, että energiayhteisöjä koskeva EU:n lainsäädäntö ei ole kaikilta osin käytössä monissa jäsenvaltioissa.

6.3Fossiilisten polttoaineiden tukien oikeudenmukaisen lakkauttamisen turvaaminen

6.3.1Fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamispolitiikoissa olisi noudatettava oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehystä 16 , ja lisäksi olisi huolehdittava siitä, että ne ryhmät, joihin vaikutukset kohdistuvat suhteettomasti, saavat sosiaalisen korvauksen. Fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamista ei saisi käyttää perusteena henkilöstövähennyksille tai työolojen ja ‑ehtojen heikentämiselle. Työpaikkojen ja työolojen ja -ehtojen suojamekanismeilla, työehtosopimusneuvotteluilla ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on oltava keskeinen asema myös fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamisen yhteydessä. ETSK ehdottaa, että korvaukset maksettaisiin yleisen tulotuen sijasta vähähiilisiin teknologioihin tehtävien suorien investointitukien muodossa, sillä yleinen tulotuki voi olla tehotonta ja muuttua jopa fossiilisten polttoaineiden välilliseksi tueksi. Esimerkiksi Itävallassa hiiliverotulot käytetään 100-prosenttisesti ns. Klimabonus-tukeen 17 , jota maksetaan kaikille maan asukkaille. Tuki kyllä hidastaa inflaatiota, mutta se ei kohdistu siirtymässä eniten apua tarvitseville eikä kannusta investoimaan vähähiilisiin ratkaisuihin.

6.3.2Koska jäsenvaltiot turvautuvat fossiilisten polttoaineiden tukemisessa verotukseen liittyviin järjestelyihin ja kaikilla verouudistuksilla on jakaumavaikutuksia, uudistusten mahdolliset lyhyen aikavälin regressiiviset vaikutukset olisi korjattava välittömästi ohjaamalla vapautuneet resurssit vaikeuksissa oleville väestöryhmille. Vastaavasti EU:n ”viherryttämisprosessin” olisi tukien ja veroetujen kautta kohdistuttava myös heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, ja prosessissa olisi pyrittävä välttämään regressiivisiä vaikutuksia maatalouselintarvikealalla 18 ja muillakin aloilla.

6.3.3Fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamista on viime aikoina vastustettu yleisesti monissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Ranskassa, mikä on osoitus suoraa uudelleenjakoa koskevan aloitteen tarpeesta. Sosiaalinen ilmastorahasto toimii malliesimerkkinä siitä, miten kohdennetulla taloudellisella tuella voidaan auttaa heikossa asemassa olevia kotitalouksia hallitsemaan energiaverouudistuksen myötä aiheutuvia energiakustannuksia, kunhan suurin osa varoista käytetään rakenteellisiin toimenpiteisiin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä.

6.3.4ETSK suosittaa, että fossiilisten polttoaineiden tuista luovuttaessa osa vapautuvista varoista suunnattaisiin työpaikkojen suojelemiseen ja perinteisten teollisuudenalojen työntekijöiden uudelleenkoulutusohjelmiin avoimen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun pohjalta. Näin voitaisiin auttaa työntekijöitä siirtymään uusille vihreän talouden aloille ja samalla minimoida työpaikkojen menetykset ja edistää kestävää kasvua.

7.Erityishuomiot fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisessa poistamisessa käytettävistä EU:n toimintapoliittisista välineistä

7.1Energiaverodirektiivin rooli

7.1.1Päivitetyn energiaverodirektiivin avulla on tarkoitus vahvistaa uudet polttoaineiden vähimmäisverokannat kaikkialla EU:ssa ja saattaa ne vastaamaan kunkin polttoaineen energiayksikkökohtaista saastetasoa sen sijaan, että niissä otettaisiin huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät. Energiaverotuksen tämänhetkinen taso asettaa haasteita uusiutuvaan energiaan siirtymiselle. Sähkön hinta on edelleen huomattavasti korkeampi (kolmin- tai nelinkertainen) kuin kaasun hinta, minkä vuoksi sähköistäminen ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto monilla aloilla, esimerkiksi kun on kyse lämmityksestä, teollisuusprosesseista ja liikenteestä. On näyttöä siitä, että verotus ja verkkomaksut vaikuttavat ratkaisevalla tavalla tämän eron muodostumiseen. 19 Liikennealalla nykyiset verokannat taas esimerkiksi vähentävät useissa EU:n jäsenvaltioissa halukkuutta siirtyä työsuhdeajoneuvokannoissa päästöttömiin sähköajoneuvoihin. 20

7.1.2Energiaverodirektiivi on mukautettava nopeasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Direktiivin on tarjottava jäsenvaltioille tarvittavaa joustavuutta samalla kun noudatetaan periaatetta, jonka mukaan kutakin energiamuotoa verotetaan sen ympäristöhaittojen mukaan. Verotustoimenpiteillä on kannustettava siirtymään hiilettömään energiaan.

7.1.3Koska energiaverodirektiivillä on keskeinen merkitys fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisessa lakkauttamisessa, kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja elinkustannuskriisin lieventämisessä, ETSK kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota saattamaan tarkistusprosessin päätökseen. Komitea myös kehottaa Euroopan parlamenttia hyväksymään energiaverodirektiivin tarkistamista koskevan kannan mahdollisimman pian, jotta lainsäädäntöprosessissa voidaan edetä.

7.2Monivuotisen rahoituskehyksen rooli

7.2.1Vaikka suurin osa fossiilisten polttoaineiden tuista EU:ssa on peräisin kansallisista talousarvioista, unionin varoilla on tärkeä merkitys myönnettäessä investointitukia uuteen energiainfrastruktuuriin. Vaarana on, että nämä investointituet sitovat EU:n energiamallin fossiilisiin polttoaineisiin vuosikymmeniksi ja heikentävät siten unionin geopoliittista asemaa. Mahdollisuuksia rahoittaa fossiilisiin polttoaineisiin tehtäviä investointeja EU:n budjettivälineillä on rajoitettu unionin vuosien 2021–2027 talousarviossa asteittain, kun hiili- ja öljyinvestoinnit on suljettu pysyvästi EU:n rahoitustuen ulkopuolelle. Tiettyihin fossiilisen kaasun tuotantoketjun keski- ja loppupään investointeihin (esim. kaasukattiloihin ja kaasun jakeluun) voi kuitenkin edelleen saada tukea suurimmista EU:n rahastoista, kuten koheesiopolitiikan rahastoista, ja 750 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineestä. Sen sijaan, että fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden rahoitusedellytyksiä olisi tiukennettu entisestään, tukikelpoisten kaasuinvestointien soveltamisala laajeni RepowerEU-välineen käyttöönoton myötä niin, että se kattaa nyt myös nesteytettyyn maakaasuun liittyvän infrastruktuurin, johon ei aiemmin voitu myöntää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

7.2.2ETSK suosittaa Euroopan komission tulevaa, vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusehdotusta ja siihen liittyviä toimielinten välisiä neuvotteluja silmällä pitäen, että komissio sulkee asetusehdotuksessaan kaikki fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin suunnattavan rahoitustuen muodot kokonaan vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien rahoitusvälineiden ulkopuolelle. Näillä investointituilla ei ratkaista sosiaalisia eikä jakaumanäkökohtiin liittyviä ongelmia, eikä niiden pysyvästä poistamisesta todennäköisesti aiheudu haitallisia jakaumavaikutuksia.

7.3Eurooppalaisen ohjausjakson rooli

7.3.1Fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaista lakkauttamista ei ole sisällytetty johdonmukaisesti eurooppalaisen ohjausjakson maaraportteihin tai jäsenvaltioille annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, ja Euroopan komissio harkitsee parhaillaan keinoja, joilla fossiilisten polttoaineiden tuet voitaisiin ottaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa paremmin huomioon. Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä noudattaneet maakohtaisia suosituksia heikonlaisesti 21 , mutta tilanne saattaa muuttua EU:n talouden ohjausjärjestelmän suunniteltujen uudistusten ja vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien uusien, uudistuksiin kytkeytyvien välineiden myötä. ETSK katsoo, että jäsenvaltioita olisi ohjattava voimakkaammin toteuttamaan konkreettisia toimia fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttamiseksi ja että eurooppalaista ohjausjaksoa voitaisiin hyödyntää tähän tarkoitukseen.

7.3.2ETSK kehottaakin Euroopan komissiota toteuttamaan uudistuksen ja edistämään fossiilisten polttoaineiden tuista luopumista ohjausjakson puitteissa mm. asiaa koskevien maakohtaisten suositusten avulla.

7.4Valtiontukisääntöjen rooli

7.4.1Valtiontukisääntöjä on tarkoitus tarkistaa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa koskevan aloitteen ja nk. omnibus-aloitteen yhteydessä, jotta muun muassa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja teollisuuden hiilestä irtautumista voitaisiin nopeuttaa. 22 EU:n valtiontukipuitteita uudistettaessa olisi tiukennettava sääntöjä, joilla säännellään fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan tarkoitetun valtiontuen myöntämistä kansallisista talousarvioista. Samalla olisi vauhditettava puhtaan energian infrastruktuurin käyttöönottoa. Nykyisten sääntöjen mukaan fossiilisia polttoaineita voidaan edelleen tukea sekä ilmastoa, energiaa ja ympäristöä koskevan valtiontuen suuntaviivojen että vähäisemmässä määrin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla. 23 Nykyisiä puitteita hyödynnetään etenkin huomattavien tukien myöntämiseen fossiilipohjaisen sähkön tuottajille kapasiteettimekanismien kautta (yksi valtiontuen muoto). 24

7.4.2ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään valtiontukisääntöjen tulevaan tarkistamiseen etenemissuunnitelman fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien energiahankkeiden ja ‑toimien sulkemiseksi valtiontuen ulkopuolelle, jotta valtiontuet noudattelisivat EU:n sitoumusta luopua asteittain fossiilisten polttoaineiden tuista.

Bryssel 1. huhtikuuta 2025

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja

Peter SCHMIDT

_____________

(1)    ETSK:n lausunnot Euroopan uudelleenteollistaminen – mahdollisuuksia yrityksille, työntekijöille ja kansalaisille elinkustannuskriisin yhteydessä , Kriisien selättäminen – Toimenpiteet EU:n häiriönsietokykyisen, yhtenäisen ja osallistavan talouden edistämiseksi , Miten sisämarkkinoiden toimintahäiriöt vaikuttavat elinkustannusten nousuun , Fossiilisten polttoaineiden tukien asteittainen poistaminen: miten turvata Euroopan kilpailukyky, lievittää elinkustannuskriisiä ja edistää oikeudenmukaista siirtymää , Toimitusketjujen hajanaisuus ja sen vaikutus elinkustannuskriisiin , Miten puuttua ostovoiman heikkenemiseen ja torjua eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja marginalisoitumisen riskiä ja Liikenteen, energian ja asumisen hintojen nousu: laadukkaiden julkisten palvelujen rooli korkeiden elinkustannusten torjunnassa .

(2)    ETSK:n lausunto Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan suositukset elinkustannuskriisin ratkaisemiseksi .

(3)    Euroopan komissio, 2025, Vuoden 2024 kertomus energiatuista EU:ssa, COM(2025) 17 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0017 .

(4)    Black, Simon, Antung Liu, Ian Parry ja Nate Vernon, 2023, IMF Fossil Fuel Subsidies Data: 2023 Update, Working Paper, IMF, Washington, DC. https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2023/08/22/IMF-Fossil-Fuel-Subsidies-Data-2023-Update-537281 .

(5)     EU:n kahdeksas ympäristöalan toimintaohjelma .

(6)    Trinomicsin laatima selvitys Euroopan luonto- ja ympäristöjärjestöjen yhteenliittymälle ja Coolproducts-verkostolle, saatavissa osoitteesta https://www.coolproducts.eu/wp-content/uploads/2023/07/mission-possible-full-report.pdf .

(7)    Draghi, M., 2024, The future of European competitiveness, Euroopan komissio. https://commission.europa.eu/topics/eu-competitiveness/draghi-report_en .

(8)    Euroopan keskuspankki, 2024. Financial Integration and Structure in the Euro Area, ECB Committee on Financial Integration, https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/fie/ecb.fie202406~c4ca413e65.en.pdf .

(9)    OECD Inventory of Support Measures for Fossil Fuels 2023, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/87dc4a55-en .

(10)    Health and Environment Alliance ‑järjestön (HEAL) julkaisema raportti Hidden Price Tags: How Ending Fossil Fuel Subsidies Would Benefit Our Health .

(11)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2023%3A651%3AFIN .

(12)       https://www.unep.org/topics/sustainable-development-goals/why-do-sustainable-development-goals-matter/goal-12-3 .

(13)    EUVL C, C/2024/4667, 9.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4667/oj .

(14)     https://www.canada.ca/en/services/environment/weather/climatechange/climate-plan/inefficient-fossil-fuel-subsidies/assessment-framework.html .

(15)    EUVL C, C/2025/109, 10.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/109/oj .

(16)    EUVL C, C/2024/1576, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1576/oj .

(17)       https://www.klimabonus.gv.at/en/ .

(18)

   EUVL C, C/2024/6878, 28.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6878/oj .

(19)    Regulatory Assistance Project -järjestön julkaisu, saatavilla osoitteesta https://www.raponline.org/knowledge-center/some-like-it-hot-moving-industrial-electrification-from-potential-to-practice/ .

(20)

   Jacob Dalder, Robert Pearce-Higgins ja Natasha Harland, 2024, Company car fossil fuel subsidies in Europe, Transport & Environment -järjestölle laadittu loppuraportti, https://www.transportenvironment.org/uploads/files/20241014_TE-Company-car-fossil-fuel-subsidies_Final-report_Addressed_Comments_2024-10-15-100425_uqws.pdf .

(21)    Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 2020, Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso – maakohtaisissa suosituksissa käsitellään tärkeitä kysymyksiä, mutta suosituksia ei toteuteta riittävän hyvin, https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/european-semester-16-2020/fi/ .

(22)

Euroopan komissio, 2025, Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma: kilpailukykyyn ja vähähiilistämiseen tähtäävä yhteinen etenemissuunnitelma, COM(2025) 85 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0085 .

(23)    ClientEarth, The new State aid guidelines for climate, environmental protection and energy 2022, 2021, https://www.clientearth.org/media/vw1ea11b/legal-briefing-on-the-ceeag-final-24-12-2021-corrected.pdf .

(24)     https://auroraer.com/wp-content/uploads/2025/01/Capacity-Remuneration-Mechanisms-Report-Aurora_BFF_January-25.pdf .