SOC/804

Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunta

LAUSUNTO

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston sekä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (uudelleenlaadittu teksti)

(COM(2024) 60 final – 2024/0035 (COD))

Yhteydenotot	sabrina.borg@eesc.europa.eu
Hallintovirkamies	Sabrina BORG
Asiakirjan päivämäärä	1/7/2024

Esittelijä: Christian BÄUMLER

Yhteisesittelijä: Diana INDJOVA

Neuvonantaja	Ivan KARAGYOZOV (yhteisesittelijän neuvonantaja, ryhmä III)
Lausuntopyyntö	neuvosto, 24/4/2024 Euroopan komissio, 27/3/2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	25/6/2024
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	69/0/0
Hyväksyminen täysistunnossa	D/M/YYYY
Täysistunnon numero	…
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	…/…/…

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission strategiaa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston tehokkaaksi torjumiseksi. Strategian tavoitteena on kriminalisoida kaikki tällaisten tekojen muodot, myös ne, jotka ovat teknisen kehityksen mahdollistamia tai helpottamia.

1.2ETSK kannattaa ehdotuksessa jäsenvaltioille asetettua velvoitetta perustaa kansallisia viranomaisia koordinoimaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston ehkäisemistä ja torjuntaa ja kehottaa perustamaan jokaiseen jäsenvaltioon keskusviranomaisen kansallista ja kansainvälistä koordinointia ja poliisiviranomaisten koulutusta varten.

1.3ETSK kehottaa laatimaan rikosten määritelmiä ja seuraamusten tasoa koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset.

1.4ETSK kannattaa ehdotusta laajentaa ”kuvan” määritelmää, jotta voidaan tehokkaasti torjua tekoälyn väärinkäyttöä virtuaalitodellisuusympäristöjen luomisessa.

1.5ETSK kehottaa kriminalisoimaan niin kutsutut pedofiilin oppaat ja seksuaalisissa tarkoituksissa tapahtuvan lasten houkuttelun kaikissa jäsenvaltioissa.

1.6ETSK kannattaa seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston mahdollistavien tai niitä helpottavien anonyymiverkon rakenteiden kriminalisointia.

1.7ETSK kannattaa ehdotettua vähimmäisrangaistusten tiukentamista sekä vanhentumisaikojen pidentämistä. Vanhentumisajat voivat alkaa kulua vasta, kun uhri on saavuttanut täysi-ikäisyyden.

1.8ETSK kannattaa pakollisia riskinarviointeja ja niihin pohjautuvia interventio-toimia rikosten uusimisen ehkäisemiseksi.

1.9ETSK kannattaa ehdotettua lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan merkkejä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta sekä laitosten ja organisaatioiden velvoitetta hankia tietoa lasten kanssa tekemisissä olevasta henkilöstöstään.

1.10ETSK kannattaa ehdotusta vahvistaa seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston lapsiuhrien asemaa muun muassa parantamalla mahdollisuuksia vaatia vahingonkorvausta. Uhreille on tarjottava hoitoa maksutta.

1.11ETSK katsoo, että omien tehtäviensä puitteissa lapsipornografian kanssa kosketuksiin joutuvia vanhempia, kasvattajia, opettajia ja lastensuojelujärjestöjen työntekijöitä ei tule panna syytteeseen. Lainvalvojien ja lasten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden on saatava jatkuvaa koulutusta, jotta he pystyvät hoitamaan tehtävänsä.

1.12ETSK kehottaa myös sääntelemään lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ja seksuaaliseen riistoon liittyvää kansainvälistä tietojenvaihtoa konkreettisin säännöin ja laajentamaan tietojen säilyttämismahdollisuuksia kaikissa jäsenvaltioissa luomalla EU-tason tutkimuskeskuksen.

1.13ETSK kehottaa EU:ta panemaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjuntaa koskevan strategian nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön ja pitää tarpeellisena, että tämä tapahtuu asiantuntijapaneelien seurannassa.

1.14ETSK kehottaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan sekä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjuntaan että sen ennaltaehkäisyyn ja uhrien tukemiseen.

1.15ETSK pitää tärkeänä keskittyä erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään, vammaisiin lapsiin, jotka voivat päätyä helposti seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä kyberrikollisuuden uhreiksi. Vaara on suurempi henkisesti toimintarajoitteisilla lapsilla, joilla on esimerkiksi älyllinen tai psykososiaalinen vamma, sekä laitoksissa olevilla riskialttiilla lapsilla. Komitea kehottaa luomaan tiiviin valvontaverkoston ja hätäpuhelujärjestelmän näiden riskien torjumiseksi.

1.16ETSK kannattaa yhtenäistä järjestelmää tehokkaalle seurantamekanismille, joka tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä lasten turvaamiseksi ja suojaamiseksi. Resurssit ja koulutus tulisi suunnata siihen, että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa koskevia ilmoituksia voidaan käsitellä paremmin. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita on koulutettava ja kehotettava ottamaan käyttöön turvakäytäntöjä suojellakseen lapsia riskialttiilta toiminnalta, koska se lisää lasten alttiutta seksuaaliselle hyväksikäytölle.

2.Ehdotuksen tausta

2.1Vuonna 2004 annettiin neuvoston puitepäätös lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta. Tämä puitepäätös 2004/68/YOS korvattiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/93/EU siltä osin kuin on kyse rikosoikeudellisesta vastuusta tieto- tai viestintätekniikan avulla tapahtuvasta tietoisesta pääsyn hankkimisesta lapsipornografiaan. Vuonna 2016 kahdessa Euroopan komission kertomuksessa arvioitiin, missä määrin EU:n jäsenvaltiot olivat toteuttaneet uusia toimenpiteitä direktiivin noudattamiseksi, minkä jälkeen komissio esitti EU-tason strategian vuonna 2020.

2.2Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2020 EU:n strategian lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Strategiassa esitettiin kahdeksan aloitetta, joilla pyritään varmistamaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön (’lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta’) ja seksuaalisen riiston torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen täysipainoinen täytäntöönpano ja tarvittaessa kehyksen kehittäminen. Samalla sen tarkoituksena oli lujittaa lainvalvontatoimia ja käynnistää eri sidosryhmien yhteisiä toimia, jotka liittyvät tämän rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan sekä uhrien ja selviytyjien auttamiseen.

2.3Strategiassa todettiin erityisesti tarve arvioida, oliko EU:n nykyinen rikosoikeudellinen kehys eli lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annettu direktiivi 2011/93/EU tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana tapahtuneet yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset. Direktiivillä asetettiin vähimmäisvaatimukset näiden erityisen vakavien, lapsiin kohdistuvien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tällaiset lapset ovat uhreja, joilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Direktiivillä vahvistettiin lasten seksuaaliseen riistoon liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt sekä vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tehokasta tutkintaa ja syytteeseenpanoa, uhrien auttamista ja tukemista sekä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston ehkäisemistä.

2.4Euroopan komissio teki vuonna 2022 arvioinnin, jossa tarkasteltiin direktiivin täytäntöönpanoa ja mahdollisia lainsäädännöllisiä puutteita, parhaita käytäntöjä ja ensisijaisia toimia EU:n tasolla. Arviointitutkimus osoitti, että direktiivin tekstissä on parantamisen varaa: siinä kävi ilmi tiettyjen direktiivissä esitettyjen määritelmien monitulkintaisuus sekä tutkintaan ja rikoksentekijöiden syytteeseenpanoon liittyviä haasteita. Siinä tuotiin esiin huolenaiheita, jotka liittyvät lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin verkkovälitteisen jakamisen jyrkkään kasvuun ja rikoksentekijöiden yhä parempiin mahdollisuuksiin salata henkilöllisyytensä, erityisesti verkossa, jolloin he välttyvät tutkinnalta ja syytteeseenpanolta. Tutkimuksessa todettiin, että sekä lasten lisääntynyt toiminta verkossa että uusin teknologinen kehitys aiheuttavat haasteita lainvalvonnalle ja luovat samalla uusia seksuaaliväkivallan mahdollisuuksia, joita nykyinen direktiivi ei täysin kattanut.

3.Yleiset huomiot

3.1ETSK kannattaa ehdotuksen tavoitetta varmistaa, että kaikki lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston muodot kriminalisoidaan, myös teknologian kehityksen mahdollistamat tai helpottamat muodot.

3.2Samoin komitea kannattaa tavoitetta varmistaa, että tutkintaa ja syytteeseenpanoa koskevissa kansallisissa säännöissä määrätään lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston tehokkaasta torjunnasta ottaen huomioon viimeaikainen teknologian kehitys.

3.3ETSK kannattaa tavoitetta parantaa seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön ennaltaehkäisyä sekä uhrien auttamista ehdotuksen mukaisesti. Komitea katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on ratkaisevan tärkeää strategian onnistumisen kannalta.

3.4Komitea suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla parannetaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan uhrien ja siitä selviytyneiden asemaa lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan saada korvausta. Ehdotuksessa nämä oikeudet ulotetaan koskemaan myös vahinkoja, jotka aiheutuvat tällaista seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin levittämisestä verkossa.

3.5ETSK pitää tarpeellisena edistää lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyn ja torjunnan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken ja kansallisella tasolla, kuten Euroopan komissio ehdottaa. Komitea kannattaa myös ehdotuksen mukaista jäsenvaltioiden velvoitetta perustaa kansallinen viranomainen, joka vastaa tällaisesta koordinoinnista. Kussakin jäsenvaltiossa on oltava yksi viranomainen, joka toimii kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen tason koordinoinnin yhteyspisteenä. Kansalaisyhteiskunnan on saatava osallistua toimenpiteiden koordinointiin.

3.6ETSK huomauttaa, että tällä ehdotuksella kehitetään direktiivin nykyisiä säännöksiä lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi annetun EU:n vuoden 2020 strategian puitteissa ja täydennetään digitaalisten palvelujen sääntelykehystä.

3.7Komitea korostaa, että ehdotuksella täydennetään muita EU:n aloitteita, joilla suoraan tai välillisesti vastataan lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ja seksuaaliseen riistoon liittyvien haasteiden eri osa-alueisiin. Ehdotuksessa olisi hyödynnettävä kaikkien rikosten uhrien oikeuksien suojelemista koskevaa EU:n yleistä kehystä, mukaan lukien uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia ja ehdotus uhrien oikeuksia koskevan direktiivin tarkistamiseksi. On äärimmäisen tärkeää, että edellä mainittu direktiivi on horisontaalinen ja sitä sovelletaan kaikkiin rikosten uhreihin. Kuten asiakokonaisuuteen SOC/780 kuuluvassa lausunnossa todetaan, on tärkeää huolehtia laajoista uhrien oikeuksista, tuesta ja palveluista, jotka kattavat erilaiset uhrit. Lisäksi direktiivi sisältää erityissäännöksiä, joilla vahvistetaan marginalisoituneiden ryhmien oikeuksia.

3.8ETSK korostaa, että seksuaaliväkivaltaan liittyvien rikosten rajatylittävä luonne on tullut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana entistä näkyvämmäksi. Tällaisten rikosten rajatylittäviä vaikutuksia mahdollistavien ja voimistavien verkkoteknologioiden käyttö on yleistynyt. Sekä lainvalvontaviranomaisille että kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville onkin annettava jatkuvaa koulutusta. Tällaista koulutusta on oltava myös vanhempien saatavilla.

3.9Komitea painottaa, että rikoksentekijöiden tehokas syytteeseenpano ja uhrien suojelu kaikkialla EU:ssa edellyttää rikosten määrittelyä ja seuraamusten tasoa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten vahvistamista. Erityisesti on tarpeen mukauttaa rikosten määritelmiä EU:n tasolla, jotta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa voidaan torjua tehokkaasti.

3.10ETSK kannattaa ehdotusta laajentaa ”kuvan” määritelmää, jotta voidaan tehokkaasti torjua tekoälyn väärinkäyttöä virtuaalitodellisuusympäristöjen luomisessa. Ehdotuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon, että lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin katselu on usein ensimmäinen askel kohti itse harjoitettua todellista seksuaaliväkivaltaa.

3.11ETSK kannattaa ehdotuksessa esitettyä selvennystä, jonka mukaan seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuva houkuttelu, jonka tarkoituksena on tehdä lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyviä rikoksia verkkoympäristössä, on kriminalisoitava kaikissa jäsenvaltioissa.

3.12Komitea kannattaa niin kutsuttujen pedofiilin oppaiden kriminalisointia. Oppaita, joissa annetaan neuvoja lasten löytämisestä ja heihin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta sekä tavoista välttyä syytteeseenpanolta, ei voida hyväksyä.

3.13ETSK kannattaa ehdotusta puuttua anonyymiverkon rooliin lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tai seksuaalisen riiston tähtäävien rikoksentekijöiden yhteisöjen luomisessa ja lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvän materiaalin levittämisessä. Tämän mahdollistavan verkkoinfrastruktuurin ylläpito on kriminalisoitava.

3.14Komitea kannattaa ehdotusta lasten hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta riistosta määrättävien vähimmäisrangaistusten tiukentamisesta. Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että tehtäviensä puitteissa lapsipornografian kanssa kosketuksiin joutuvat vanhemmat, kasvattajat, opettajat ja lastensuojelujärjestöjen työntekijät eivät joudu lainvalvontaviranomaisten toimien kohteeksi.

3.15Komitea kannattaa myös Euroopan komission ehdotusta siitä, että seksuaalirikoksiin syyllistyneille tehdään riskinarviointi ja että heidät ohjataan interventio-ohjelmiin rikoksen uusimisen estämiseksi. Vapaaehtoispohjalta tapahtuvaa osallistumista interventio-ohjelmiin olisi helpotettava.

3.16ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotuksella pyritään vähentämään riskejä siitä, että rikoksentekijät pääsevät lasten pariin työn tai vapaaehtoistoiminnan kautta. Laitosten tai organisaatioiden, joissa ollaan suoraan tekemisissä lasten kanssa, on hankittava tietoa henkilöistä, jotka haluavat osallistua heidän toimintaansa. Jäsenvaltiot on velvoitettava toimittamaan tällaiset tiedot.

3.17ETSK kannattaa ehdotuksessa esitettyä ajatusta, jonka mukaan seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa koskeva vanhentumisaika ei voi alkaa kulua, ennen kuin uhri on saavuttanut täysi-ikäisyyden. Ehdotetut vanhentumisajat ovat tarpeen, jotta uhri voi hakea oikeutta. Uhrit eivät useinkaan pysty ilmoittamaan näistä rikoksista vuosiin.

3.18ETSK kannattaa ehdotusta ottaa käyttöön lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan merkkejä koskeva ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus tarjoaa oikeusvarmuutta erityisesti opettajille ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille.

3.19ETSK huomauttaa, että EU:n lainvalvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä Yhdysvaltojen National Center for Missing and Exploited Children -järjestön (NCMEC) kanssa pyrkiessään asettamaan tekijöitä syytteeseen verkossa tapahtuvasta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja seksuaalisesta riistosta. Komitea kehottaa luomaan EU:hun vastaavia instituutioita ja välineitä verkossa tapahtuvaan lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvän todistusaineiston turvaamiseksi ja korostaa, että Yhdysvalloista EU:hun tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten tarvitaan konkreettinen oikeusperusta.

3.20ETSK katsoo, että EU:n strategian nopea ja täysimääräinen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston torjumisen kannalta. Sen vuoksi EU:n on seurattava strategian täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa asiantuntijapaneelien avulla.

4.Erityistä

4.1Lasten ihmisarvoa ja etua olisi suojeltava kaikkien EU-tason välineiden avulla perusarvoina, joita on edistettävä ketään syrjimättä kaikissa jäsenvaltioissa. Oikeudelliset välineet koskevat tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät lasten suojeluun seksuaaliväkivallalta: lapsiuhrien ja heidän perheidensä suojelu- ja auttamistoimenpiteet, interventio-ohjelmien käynnistäminen, rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden tutkintaa, syytteeseenpanoa ja tuomitsemista koskevat yhteiset menettelysäännöt, seksuaalirikollisten kohtelu, rikoksentekijöitä koskevien tietojen rekisteröinnin ja säilyttämisen mahdollistavan tietokannan luominen, rikosten ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävää kansainvälistä yhteistyötä edistävät toimenpiteet sekä sellaisen mekanismin perustaminen, jolla seurataan, miten muut valtiolliset tahot panevat säännökset täytäntöön. Tällä hetkellä Euroopan unionin tasolla ei ole yhtenäistä lainsäädäntökehystä, johon jäsenvaltiot voisivat tukeutua lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön eri muotojen torjumisessa.

4.2Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto voi tapahtua monella tapaa, niin reaaliympäristössä harjoittamalla seksuaalista kanssakäymistä lapsen kanssa tai pakottamalla lapsi prostituutioon, että enenevässä määrin internetissä, jossa rikoksentekijät käyttävät erilaisia strategioita. Seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston muodot ovat siis hyvin moninaisia, ja niissä sovelletaan mitä erilaisimpia menetelmiä, joilla voi olla seurauksia lasten fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle.

4.3Internetin sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä on tullut maailmanlaajuinen ongelma paitsi lapsille myös rikoksentekijöille. Seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien tapausten määrä on lisääntymässä. Lasten suojelu verkossa ja reaaliympäristössä on vakavasti uhattuna, minkä vuoksi siitä olisi tehtävä yksi EU:n painopisteistä. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen riisto verkossa ja sen ulkopuolella ovat erityisen vakavia rikoksia, sillä ne voivat aiheuttaa peruuttamattomia traumoja, joilla on pitkäaikaisia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia seurauksia.

4.4Seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen riiston muodot ovat siis hyvin moninaisia, ja niissä sovelletaan mitä erilaisimpia menetelmiä, joilla voi olla seurauksia lasten fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. Verkkoturvallisuuteen ja verkon ulkopuoliseen turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ovat sosiaalinen eristäytyneisyys, vertais- tai mentorointituen puute, verkossa vietetyn ajan pituus, ahdistuneisuus, stressi ja vammaisuus.

4.5Verkossa tapahtuva seksuaalinen riisto voi kohdistua mihin tahansa lapseen missä tahansa, mutta muut seksuaalisen riiston muodot näyttävät liittyvän sellaisten lasten ja nuorten ryhmiin, joiden elämänkulku tekee heistä haavoittuvaisia. Alttiutta lisääviä tekijöitä ovat muun muassa laitoshoito, ”katoaminen” tai kotoa tai laitoksesta karkaaminen, psyykkinen tai fyysinen vamma, aiemmin koettu seksuaaliväkivalta tai laiminlyönti, alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö, koulunkäynnin keskeyttäminen, heikko itsetunto ja vertaisten välittämät kontaktit vanhempiin hyväksikäyttäjiin.

4.6Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa voi esiintyä myös perheissä, mikä aiheuttaa suuria vaikeuksia lainvalvontaviranomaisille, sillä perheenjäsenillä on oikeus kieltäytyä todistamasta rikosoikeudellisissa menettelyissä. Hätäpuhelujärjestelmä voisi sekä tehostaa ennaltaehkäisyä että helpottaa lainvalvontaa.

4.7On vahvaa näyttöä siitä, että lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tapausten määrä on lisääntynyt. Tämä pätee erityisesti näkyvässä verkossa ja vertaisverkoissa katseltuun ja levitettyyn materiaaliin mutta myös anonyymiverkon foorumien toimintaan.

4.8Kyberrikollisuuden puitteissa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön osalta rikosten paljastuminen on hyvin todennäköistä. Yksi yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä ovat lapset, erityisesti vammaiset lapset, sillä heillä ei ole riittävästi sosiaalista kokemusta ja he viestivät paljon. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa on laajalti saatavilla.

4.9Sosiaalisilla ja teknologisilla tekijöillä on ratkaiseva rooli lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa. Lapsipornografian lisääntymisen takana ovat useita tekijöitä, kuten teknologian nopea kehitys, anonymiteetti kybertoimintaympäristössä sekä alhaiset kustannukset ja vaadittujen resurssien vähäisyys. Kyse on maailmanlaajuisista tekijöistä (megaympäristö), makroympäristöön liittyvistä tekijöistä (pääasiassa kansallisen tason makroympäristölle tyypilliset tekijät) sekä mikroympäristöön liittyviä tekijöistä, jotka ovat ominaisia niille yksilöille, joiden oikeuksia on loukataan.

4.10Virtuaalisella lapsipornografialla tarkoitetaan tietokoneanimaatioita (CGI), piirustuksia, kuvia ja sarjakuvapiirustuksia, joissa lapsia kuvataan seksuaalisella tavalla. Virtuaalinen lapsipornografia ja valekuvat, joita kutsutaan myös yhdistetyiksi kuviksi, on kuitenkin erotettava toisistaan.

4.11Lapsipornografisen sisällön poistaminen sen lähteellä ei useinkaan ole mahdollista tapauksissa, joissa alkuperäinen materiaali ei sijaitse EU:ssa. On ryhdyttävä kiireellisiin ennakoiviin toimiin tällaisen sisällön poistamiseksi ja tällaisen materiaalin tuottamiseen, levittämiseen tai lataamiseen syyllistyneiden pidättämiseksi.

4.12Laitoksissa olevat lapset ja vammaiset lapset ovat kaikkein alttiimpia seksuaaliselle riistolle. Vammaisilla lapsilla, erityisesti henkisesti toimintarajoitteisilla lapsilla, joilla on esimerkiksi älyllinen tai psykososiaalinen vamma, voi olla rajallinen kyky ymmärtää sosiaalisia vihjeitä ja sosiaalista vuorovaikutusta, mikä tekee heistä alttiimpia houkuttelulle ja seksuaaliselle riistolle. Näiden riskien torjumiseksi tarvitaan tiivis valvontaverkosto.

Bryssel 25. kesäkuuta 2024

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja

Cinzia DEL RIO

_____________