TEN/840
Yhdenmukaistetut jokitiedotuspalvelut – EU:n sääntöjen tarkistaminen
LAUSUNTO
”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -jaosto
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun direktiivin 2005/44/EY muuttamisesta
[COM(2024) 33 final – COM(2024) 59 final – 2024/0011 (COD)]
|
Yhteydenotot
|
ten@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
António Ribeiro Pereira
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
9/4/2024
|
Esittelijä: Mateusz Szymański
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan parlamentti, 29/2/2024
Euroopan unionin neuvosto, 15/3/2024
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohta
|
|
Vastaava jaosto
|
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
4/4/2024
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
62/0/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Jokitiedotuspalveluilla (RIS) olisi paitsi nyt myös tulevaisuudessa pyrittävä Euroopassa kolmeen tavoitteeseen:
-turvallisuus
-kestävyys
-eri liikennemuotojen yhdistämismahdollisuus.
1.2Palvelut olisi siksi voitava mukauttaa muuttuviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla niiden tulee sopia yhteen eri liikennemuotojen asiaankuuluvien järjestelmien kanssa ja olla käyttäjäystävälliset.
1.3Perustettavan järjestelmän olisi oltava avoin kaikille aloitteille, joilla edistetään kuljetusten kehittämistä paikallisilla vesiväylillä, myös kaupungeissa, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T), jotta vältetään sellaisten paikallisten järjestelmien luominen, jotka eivät ole yhteensopivia jokitiedotuspalvelujen kanssa.
1.4Ehdotuksessa jätetään pohjimmiltaan huomiotta kysymys miehistöjen valmentamisesta käyttämään uusia digitaalisia välineitä. ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää lisätä tietoisuutta sisävesiliikenteen uusista digitaalisista teknologioista ja kouluttaa ihmisiä käyttämään niitä. On varmistettava, että työntekijät otetaan mukaan keskusteluihin jokitiedotuspalvelujen toteuttamisesta.
2.Muutosehdotukset lainsäädäntöehdotukseen
2.1Direktiivi 2005/44/EY
Muutosehdotus 1
Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Tässä direktiivissä luodaan puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle unionissa, jotta voidaan tukea sisävesiliikennettä parantamalla sen turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja helpottaa sen yhdistämistä muihin liikennemuotoihin.
|
Tässä direktiivissä luodaan puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle unionissa, jotta voidaan tukea sisävesiliikennettä parantamalla sen turvallisuutta ja kestävää kehitystä ja helpottaa sen yhdistämistä muihin liikennemuotoihin.
|
|
Perustelu
|
|
Tehokkuus on olennainen osa liikenteen kestävää kehittämistä. Tämä tarkoittaa, että on löydettävä tasapaino ympäristönsuojelun sekä liiketoiminnan ja yhteiskunnallisten tarpeiden välillä.
|
Muutosehdotus 2
Muutetaan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Tässä direktiivissä luodaan puitteet teknisten vaatimusten, eritelmien ja edellytysten laatimiselle ja kehittämiselle, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset, yhteentoimivat ja avoimet jokitiedotuspalvelut unionin sisävesiväylillä ja varmistaa johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalveluiden, erityisesti meriliikenteen hallinnan ja tiedotuspalvelujen, kanssa.”
|
Tässä direktiivissä luodaan puitteet teknisten vaatimusten, eritelmien ja edellytysten laatimiselle ja kehittämiselle, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset, yhteentoimivat ja avoimet jokitiedotuspalvelut unionin sisävesiväylillä ja varmistaa johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalveluiden ja tiedotuspalvelujen kanssa.”
|
|
Perustelu
|
|
Yhteistyö muiden liikennemuotojen kanssa on tärkeää myös sisävesiliikenteen alalla. Ks. kohdat 1.1, 1.2 ja 4.1.
|
Muutosehdotus 3
Muutetaan 1 artiklan 3 kohdan hg alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
”älykkäällä sisävesiväyläinfrastruktuurijärjestelmällä” sähköistä alustaa, jolla tuetaan TEN-T-verkossa sijaitsevien sulkujen ja avattavien siltojen sisävesiliikenneinfrastruktuurin puoli- ja täysautomaattista hallinnointia ja jota ylläpitävät vesiväylien hallintoviranomaiset;
|
”älykkäällä sisävesiväyläinfrastruktuurijärjestelmällä” sähköistä alustaa, jolla tuetaan 2 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä sijaitsevien sulkujen ja avattavien siltojen sisävesiliikenneinfrastruktuurin puoli- ja täysautomaattista hallinnointia ja jota ylläpitävät vesiväylien hallintoviranomaiset;
|
|
Perustelu
|
|
Kaikilla vesiväylillä olisi sovellettava samaa järjestelmää. Ks. kohdat 1.3 ja 4.9.
|
Muutosehdotus 4
Muutetaan 1 artiklan 3 kohdan hi alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
”sisävesisatamilla” asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II lueteltuja ja luokiteltuja TEN-T-verkon ydinverkkoon tai kattavaan verkkoon kuuluvia sisävesisatamia.”
|
”sisävesisatamilla” asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II lueteltuja ja luokiteltuja 2 artiklassa tarkoitettujen sisävesiväylien ydinverkkoon tai kattavaan verkkoon kuuluvia sisävesisatamia.”
|
|
Perustelu
|
|
Sama kuin muutosehdotuksessa 3.
|
Muutosehdotus 5
Muutetaan 1 artiklan 4 kohdan 3 alakohdan b alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
varmistettava, että niiden kaikilla TEN-T-verkkoon kuuluvilla sisävesiväylillä RIS-käyttäjien saatavilla on a alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat;
|
varmistettava, että niiden kaikilla 2 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä RIS-käyttäjien saatavilla on a alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat;
|
|
Perustelu
|
|
Sama kuin muutosehdotuksessa 3.
|
Muutosehdotus 6
Muutetaan 1 artiklan liitteessä II oleva 6 kohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
b) yhdenmukainen keskitetty yhteyspiste, josta saa ajantasaista ja mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaista tietoa väyläolosuhteista TEN-T-verkossa tapahtuvaa turvallista ja kestävää liikennöintiä, suunnittelua ja satamatoimintoja varten;
d) tietojen oikeellisuuden korkea taso, joka mahdollistaa saumattoman tietojenvaihdon TEN-T-verkossa toimivien asianomaisten RIS-käyttäjien välillä (unionissa ja sen ulkopuolella);
g) yhteys muihin tieto-, viestintä-, liikennöinti- tai paikannus-/lokalisointiteknologioita käyttäviin järjestelmiin, joilla infrastruktuuria, liikkumista ja liikennettä voidaan hallita tehokkaasti TEN-T-verkossa ja joilla kansalaisille ja liikenteenharjoittajille voidaan tarjota lisäarvopalveluja, mukaan lukien järjestelmät verkon turvallista, varmaa, ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta käyttöä varten;
|
b) yhdenmukainen keskitetty yhteyspiste, josta saa ajantasaista ja mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaista tietoa väyläolosuhteista 2 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä tapahtuvaa turvallista ja kestävää liikennöintiä, suunnittelua ja satamatoimintoja varten;
d) tietojen oikeellisuuden korkea taso, joka mahdollistaa saumattoman tietojenvaihdon 2 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä toimivien asianomaisten RIS-käyttäjien välillä (unionissa ja sen ulkopuolella);
g) yhteys muihin tieto-, viestintä-, liikennöinti- tai paikannus-/lokalisointiteknologioita käyttäviin järjestelmiin, joilla infrastruktuuria, liikkumista ja liikennettä voidaan hallita tehokkaasti 2 artiklassa tarkoitetuilla sisävesiväylillä ja joilla kansalaisille ja liikenteenharjoittajille voidaan tarjota lisäarvopalveluja, mukaan lukien järjestelmät verkon turvallista, varmaa, ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta käyttöä varten;
|
|
Perustelu
|
|
Sama kuin muutosehdotuksessa 3.
|
Muutosehdotus 7
Muutetaan 1 artiklan 4 kohdan 2 alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Jäsenvaltioiden on kehitettävä jokitiedotuspalvelut siten, että RIS-sovellus on tehokas, laajennuskelpoinen ja yhteentoimiva muiden RIS-sovellusten ja muiden liikennemuotojen järjestelmien kanssa ja se voidaan liittää liikenteen hallintajärjestelmiin ja kaupallisiin toimiin.
|
Jäsenvaltioiden on kehitettävä jokitiedotuspalvelut siten, että RIS-sovellus on tehokas, laajennuskelpoinen ja yhteentoimiva muiden RIS-sovellusten ja muiden liikennemuotojen järjestelmien, liikenteen hallintajärjestelmien ja kaupallisten toimien kanssa.
|
|
Perustelu
|
|
Tärkeää on yhteentoimivuuden tavoite, ei se, miten se voidaan toteuttaa.
|
Muutosehdotus 8
Muutetaan 1 artiklan 4 kohdan 3 alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
b) varmistettava, että niiden kaikilla TEN-T-verkkoon kuuluvilla sisävesiväylillä RIS-käyttäjien saatavilla on a alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat;
c) varmistettava, että jos kansallisissa tai kansainvälisissä säännöissä edellytetään alusten ilmoittautumista, toimivaltaiset viranomaiset saavat elektroniset ilmoitukset aluksilta vaadittavista tiedoista. Rajatylittävässä liikenteessä nämä tiedot on toimitettava naapurivaltion toimivaltaisille viranomaisille ja tiedon pitää olla toimitettu ennen kuin alus saapuu rajalle;
d) varmistettava, että laivureille toimitettavat ilmoitukset, mukaan luettuina jäsenvaltioiden sisävesiväylien veden korkeutta (tai suurinta sallittua syväystä) ja jäätilannetta koskevat ilmoitukset, toimitetaan vakiomuotoisina, koodattuina ja verkosta noudettavina viesteinä. Vakiomuotoisen viestin on sisällettävä ainakin turvalliseen liikennöintiin tarvittavat tiedot. Laivureille tarkoitettujen ilmoitusten on oltava ajantasaisia, ja ne on toimitettava ainakin helppokäyttöisessä ja yleisessä elektronisessa muodossa;
f) varmistettava, että ainakin liikenteeseen liittyviä tietoja vaihdetaan jokitiedotuspalvelujen ja unionin lainsäädännöllä perustettujen ja muissa liikennemuodoissa käytettävien sähköisten tietojenvaihtoympäristöjen välillä, myös merenkulkualan kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden kautta EMSWe-ympäristössä;
|
b) varmistettava, että niiden kaikki navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset sisävesiväylien elektroniset merikartat ovat RIS-käyttäjien saatavilla;
c) varmistettava, että jos kansallisissa tai kansainvälisissä säännöissä edellytetään alusten ilmoittautumista, toimivaltaiset viranomaiset saavat elektroniset ilmoitukset aluksilta vaadittavista tiedoista. Rajatylittävässä liikenteessä nämä tiedot on toimitettava naapurivaltion toimivaltaisille viranomaisille ja tietojen pitää olla toimitettu ennen kuin alus saapuu rajalle;
d) varmistettava, että laivureille toimitettavat ilmoitukset, mukaan luettuina jäsenvaltioiden sisävesiväylien veden korkeutta (tai suurinta sallittua syväystä) ja jäätilannetta koskevat ilmoitukset, toimitetaan vakiomuotoisina, koodattuina ja verkosta noudettavina viesteinä. Vakiomuotoisen viestin on sisällettävä ainakin turvalliseen liikennöintiin tarvittavat tiedot. Laivureille tarkoitettujen ilmoitusten on oltava ajantasaisia, ja ne on toimitettava helppokäyttöisessä ja yleisessä elektronisessa muodossa;
f) varmistettava, että liikenteeseen liittyviä tietoja vaihdetaan jokitiedotuspalvelujen ja unionin lainsäädännöllä perustettujen ja muissa liikennemuodoissa käytettävien sähköisten tietojenvaihtoympäristöjen välillä, myös merenkulkualan kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden kautta EMSWe-ympäristössä;
|
|
Perustelu
|
|
Alakohdassa b) sama perustelu kuin muutosehdotuksessa 3.
Alakohdissa c), d), f) tyylillinen korjaus.
|
Muutosehdotus 9
Muutetaan 1 artiklan 4 kohdan 5 alakohta seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Jäsenvaltioiden on luotava väylä-, infrastruktuuri-, liikenne- ja kuljetustietoja tarjoava keskitetty RIS-alusta ja käytettävä ja ylläpidettävä sitä. RIS-alustan on oltava kaikkien RIS-käyttäjien käytettävissä, ja sen on oltava tärkein alusta jokitiedotuspalveluihin liittyvien tietojen vaihtoa varten. Sen on sisällettävä rajapinnat yhteyksiä varten muiden liikennemuotojen ja sisävesisatamien järjestelmiin. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi RIS-alustan käytöstä vastaava toimivaltainen viranomainen.
|
Jäsenvaltioiden on luotava väylä-, infrastruktuuri-, liikenne- ja kuljetustietoja tarjoava keskitetty RIS-alusta ja käytettävä ja ylläpidettävä sitä. RIS-alustan on oltava kaikkien RIS-käyttäjien käytettävissä, ja sen on oltava tärkein alusta jokitiedotuspalveluihin liittyvien tietojen vaihtoa varten. Sen on oltava yhteydessä muiden liikennemuotojen ja sisävesisatamien järjestelmiin. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi RIS-alustan käytöstä vastaava toimivaltainen viranomainen.
|
|
Perustelu
|
|
Tärkeää on tavoite, ei toteutustapa.
|
Muutosehdotus 10
Poistetaan liitteessä II oleva 8 kohta.
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Tietojenvaihto muiden digitaalisten järjestelmien tai alustojen kanssa
Tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä eritelmissä on muiden digitaalisten järjestelmien tai alustojen kanssa, mukaan lukien EMSWe-ympäristö, eFTI-alustat, ERDMS-järjestelmä, sisävesisatamien satamayhteisöjärjestelmät ja älykäs sisävesiväyläinfrastruktuurijärjestelmä, kanssa käytävän tietojenvaihdon osalta noudatettava periaatteita, jotka koskevat seuraavia seikkoja:
a) RIS-alustan tarjoamiin toimintoihin perustuminen;
b) sähköisen tietojenvaihdon helpottaminen RIS-teknologioiden ja muiden liikennemuotojen käytössä olevien tietokantojen ja järjestelmien välillä asianmukaisten tietoyhteyksien ja -rajapintojen avulla;
c) järjestelmiä ja automaattisen tietojenvaihdon menettelyjä koskevien vaatimusten määrittäminen;
d) reaaliaikainen tietojenvaihto erityisesti aikakriittisten tietojen osalta;
e) turvallisen tietojenvaihdon varmistaminen kattavan, oikeuksiin perustuvan pääsynvalvontajärjestelmän mukaisesti;
f) järjestelmien välistä tietojenvaihtoa koskevien puitteiden laatiminen ennakoivasti niin, että ne mahdollistavat tulevan kehityksen ja yhteydet muihin järjestelmiin tarpeen mukaan, mukaan luettuna tietojenvaihto tulevan eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden ja minkä tahansa muun sellaisen järjestelmän kanssa, joka on suunniteltu edistämään multimodaaliliikenteen innovaatioita.
|
|
|
Perustelu
|
|
Kohdan 7 toisto.
|
Muutosehdotus 11
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
Jokitiedotuspalveluihin sovellettavat tekniset eritelmät ovat standardissa ES-RIS 2023/1 esitetyt eritelmät.
|
Jokitiedotuspalveluihin sovellettavat tekniset eritelmät ovat standardissa ES-RIS 2023/1, sen myöhemmissä päivityksissä ja muissa asiaankuuluvissa normeissa
esitetyt eritelmät.
|
|
Perustelu
|
|
ES-RiS 2023/1 ‑standardia on tarkoitus muuttaa (COM(2024) 59 lopullinen). Ks. kohta 3.8.
|
1 artiklan 13 kohta ja 2 artikla:
Komissio ei ehdota 12 artiklan 1 kohdan poistamista, mutta ehdottaa 2 artiklaa, jossa saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetaan uudet määräajat. ETSK suosittelee ehdotetun tekstin tarkistamista sen varmistamiseksi, ettei jää epäselvyyttä siitä, mitä aikataulua kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisessa on noudatettava.
3.Lausunnon tausta kyseessä oleva lainsäädäntöehdotus mukaan lukien
3.1Sisävesiliikenne on tärkeä osa kestävää liikennekehitystä, sillä maantieliikenteeseen verrattuna kyseisen liikennemuodon energiankulutus on 2–4 kertaa alhaisempi, päästöt neljä kertaa alhaisemmat, sen edellyttämä maankäyttö on yli kaksi kertaa pienempi eivätkä ruuhkat ole ongelma. EU:ssa tämä liikenneala tuottaa vain 0,3 prosenttia liikenteen ulkoisista kustannuksista.
3.2Yhteenliitetty vesiväyläverkko kattaa 13 EU:n jäsenvaltiota. Siksi sen osuus liikennetarpeiden tyydyttämisessä (keskimäärin 4 prosenttia kokonaisliikennesuoritteesta ja 5,4 prosenttia sisämaaliikenteestä vuonna 2021) ei kuvasta sen tosiasiallista roolia joillakin sen piiriin kuuluvilla alueilla (57 prosenttia Pohjanmeren satamapalveluissa, yli 32 prosenttia Rotterdamin satamassa, 40 prosenttia Antwerpenissä ja lähes 40 prosenttia Alankomaiden sisämaaliikenteessä). Eräillä alueilla sisävesiliikenteessä on vielä kehittämisen varaa, joka olisi hyödynnettävä.
3.3Tämän liikennemuodon vähäinen ympäristövaikutus on syynä sille annettuun rooliin ympäristöystävällisemmän liikenteen kehittämisessä. Sisävesiliikenteen ja lyhyen matkan meriliikenteen olisi lisäännyttävä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
3.4Yksi tämän liikennemuodon kilpailukyvyn kehittämisen keskeisistä edellytyksistä on digitalisaatio. Yhdenmukaistetun, yhteentoimivan ja avoimen tietojärjestelmän kehittäminen edellytti yhteisten standardien ja teknisten eritelmien käyttöönottoa.
3.5Jokitiedotuspalveluja koskeva direktiivi vastasi näihin haasteisiin ja oli yksi tärkeimmistä sisävesiliikennettä koskevista säädöksistä. Sen tavoitteena oli tarjota tällä liikenteen alalla kehittyneitä tiedotuspalveluja ja -toimintoja, jotka edistäisivät
-kilpailukyvyn parantamista
-infrastruktuurin optimaalista käyttöä
-turvallisuuden parantumista ja
-luonnonsuojelun tehostumista.
3.6Jokitiedotuspalvelujen täytäntöönpanon vaikutusten analyysi osoitti, etteivät tulokset vastaa odotuksia. Ehdotuksessa todetaankin, että ”RIS-direktiivissä ei käsitellä tarvetta parantaa sisävesiliikenteen tehokkuutta ja sen sisällyttämistä multimodaalisiin toimitusketjuihin” ja että siinä ”ei oteta riittävästi huomioon uusia teknologisia haasteita ja alan digitalisoitumista”. Lisäksi siinä todetaan, että ”suurin ongelma on jokitiedotuspalvelujen hidas ja hajanainen käyttöönotto, mikä haittaa alan kilpailukykyä ja turvallisuutta ja hidastaa sen osallistumista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen”.
3.7Tämä ongelma tunnustetaan yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luomista koskevassa tiedonannossa, mikä on erittäin tärkeää. ETSK uskoo ja odottaa, että RIS-tiedoista tulee osa tätä avaruutta, mikä parantaa merkittävästi liikenteen multimodaalisuutta EU:ssa.
3.8Euroopan parlamentti kehotti päätöslauselmassaan laatimaan strategian, joka koskee digitaalisen ja automatisoidun teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa sisävesiliikennealalla. Se myös painotti tarvetta päivittää tekniset standardit sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavassa eurooppalaisessa komiteassa (CESNI) ja yhdenmukaistaa edelleen jokitiedotuspalveluja. Lisäksi parlamentti korosti selväsanaisesti tarvetta valmistautua eri liikennemuotojen välisen yhteentoimivan tietojenvaihdon yhteiseen kehykseen. Näin ollen se antoi täyden tukensa tietojen yhdenmukaistamisen ja yhteentoimivuuden lisäämiselle kansainvälisessä sisävesiliikenteessä.
3.9ETSK huomautti NAIADES III -toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että tärkeimmät periaatteet, joiden pohjalta sisävesiliikennealaa olisi vahvistettava, ovat multimodaalisuus ja älykäs navigointi ja että ne edellyttävät eri liikennemuotojen tarjoamien etujen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi, samalla kun lisätään turvallisuutta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lisäksi ETSK korosti, että ”ellei ole toiveita navigointiolosuhteiden parantamisesta vesiväylillä, laivanomistajat eivät ota riskiä eivätkä investoi nykyaikaiseen aluskantaan”.
4.Yleiset huomiot
4.1Digitalisaation aikakaudella, jolloin yksittäiset toimijat keräävät paljon tietoa käyttäen eri järjestelmiä, tarvitaan RIS-järjestelmään integroitua multimodaalista ja älykästä liikenteenhallintajärjestelmää, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevaa liikennekapasiteettia entistä paremmin, parantaa sisävesiliikenteen turvallisuustasoa ja tehostaa yhteistyötä muiden liikennemuotojen kanssa.
4.2Tämä huomioon ottaen esitettyä direktiiviluonnosta yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun direktiivin 2005/44/EY muuttamisesta onkin pidettävä tärkeänä EU:n liikenteen kestävän kehityksen kannalta.
4.3EU:ssa toimii ainakin 12 RIS-järjestelmää, joihin kuuluu useita laaja-alaisia järjestelmiä. Ne tukevat navigointia ja operatiivista suunnittelua. Ne myös parantavat turvallisuutta. Yksittäisten järjestelmien palveluiden laajuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti.
4.4Vuosien varrella on pyritty kehittämään alustaa, joka yhdistäisi erilaiset alueelliset järjestelmät yhdeksi julkiseksi järjestelmäksi. Jokitiedotuspalvelujen kansainvälinen soveltaminen todettiin toivottavaksi, myös YK:n Euroopan talouskomission UNECE:n raportissa vuodelta 2012. Tällaiset vaatimukset muutettiin RIS COMEX -hankkeeksi, jonka tuloksena perustettiin EuRIS-alusta, joka tarjoaa helpon pääsyn kaikkeen tietoon, jota tarvitaan navigointiin ja toimintaan Euroopan tärkeimmillä vesiväylillä.
4.5ETSK katsoo, että intermodaalisuus on nykyisin rajallista. Se painottuu pääasiassa merisatamien sekä rautatie- ja maantieliikenteen välisiin yhteyksiin. Joidenkin Euroopan alueiden sisävesiliikennettä ei valitettavasti ole yhdistetty liikennejärjestelmiin samassa määrin, vaikka järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet ovat ilmeiset, erityisesti kaupungeissa. Niiden yhdistämiseksi on kuitenkin tarpeen käyttää liikennetietoja kokonaisten taajamien liikenteen suunnitteluun, mikä edellyttää yhteentoimivuutta ja tietojenvaihtoa sekä sisävesiliikenteen sisällyttämistä infrastruktuurin kehittämisen suunnitteluun, kaupunkikehitykseen jne. (kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat ovat tässä yhteydessä erityisen tärkeitä). Myös sähköiset tavaraliikennepalvelut (e-Freight) olisivat tärkeitä.
4.6On huomattava, että lisääntynyt sosiaalinen herkkyys ympäristö- ja sosiaalisille kysymyksille edellyttää, että liikennealan toimia suunniteltaessa otetaan huomioon paitsi liikenteen kustannukset (kannattavuus) myös ulkoiset kustannukset (esimerkiksi melu, saastuminen, ruuhkat). Liikenteen ulkoisten kustannusten huomioon ottaminen hyödyttää epäilemättä sisävesiliikennettä sekä Euroopan pääreiteillä että paikallisilla vesiväylillä.
4.7Sisävesiliikenteen uusia soveltamisaloja varten on kehitteillä uusia liikenneteknologioita, kuten kevyemmistä materiaaleista valmistettuja ja autonomisia aluksia, joiden syväys on pienempi.
4.8Ongelmana on kuitenkin henkilöstöpula, joka saa toimijat vetäytymään harvemmin käytetyiltä ja vähemmän kannattavilta paikallisilta vesiväyliltä. Digitaalisten ratkaisujen toteuttaminen näillä osuuksilla voi lieventää tätä ongelmaa joko tekemällä työstä houkuttelevampaa tai vähentämällä henkilöstötarvetta ja voi siten kannustaa kehittämään tätä liikennemuotoa.
4.9ETSK korostaa lisäksi, että direktiivin 2 artikla antaa mahdollisuuden jokitiedotuspalveluihin investoimiseen paitsi TEN-T-verkon vesiväylillä myös silloin, kun asianomaiset toimijat päättävät tehdä niin vapaaehtoisesti. ETSK katsookin, että direktiivissä olisi asetettava normit ja että Euroopan komission olisi tuettava kaikkia investointeja sisävesiväylien digitaalisiin ratkaisuihin. Pyrkimyksenä tulisi olla, että toteutettu järjestelmä olisi käytettävissä TEN-T-verkon ulkopuolisilla vesiväylillä, jotta vältetään sellaisten järjestelmien luominen, jotka eivät ole yhteensopivia jokitiedotuspalvelujen kanssa paikallisilla vesiväylillä.
5.Erityiset huomiot
5.1Miehistökysymys on jätetty asiakirjassa kokonaan huomiotta. Tätä on pidettävä virheenä. On vaikea kuvitella, että jokitiedotuspalvelujen täysimääräinen toteuttaminen voisi tapahtua ilman, että digitaaliset ratkaisut hyväksytään ja tunnetaan miehistöjen keskuudessa ja sisävesisatamissa. Siksi on syytä huomauttaa tarpeesta tarjota jatkuvaa koulutusta digitaalisten ratkaisujen alalla tämäntyyppisessä liikenteessä. On myös aiheellista korostaa, että jokitiedotuspalvelujen käyttö auttaa parantamaan työturvallisuutta aluksilla ja satamissa, mikä voi lisätä halukkuutta työskennellä alalla. Alalla työskentely ei ole suosittua tällä hetkellä, ja henkilöstön ikääntyminen on ongelma.
5.2Lisäksi ETSK haluaa tuoda esiin tarpeen käyttää jokitiedotuspalveluja myös aluksilla tehtävän työn laadukkuuden ja turvallisuuden seurantaan, erityisesti työajan osalta. Vastaavia ratkaisuja käytetään muissa liikennemuodoissa, esimerkiksi maantieliikenteessä.
5.3ETSK korostaa niin ikään, että on tärkeää investoida infrastruktuuriin, jota tarvitaan tehokkaaseen tietojenvaihtoon jokitiedotuspalvelujen sisällä. Jokitiedotuspalvelujen käynnistämiseen tarvittavat laitteet (tukiasemat, valokuidut, radiolinjat jne.) ovat kalliita, minkä vuoksi on tarpeen tarjota etuuskohteluun perustuvia rahoitustuen ehtoja asianomaisille tahoille.
Bryssel 4. huhtikuuta 2024
Baiba Miltoviča
”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -jaoston puheenjohtaja
_____________