NAT/914

Kohti sidosryhmien laajempaa osallistumista
EU:n maaseutuvision toteuttamiseen

LAUSUNTO

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaosto

Kohti jäsenvaltioiden, alueiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajempaa osallistumista EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision toteuttamiseen

(oma-aloitteinen lausunto)

Yhteydenotot	nat@eesc.europa.eu
Hallintovirkamies	Nicolas STENGER
Asiakirjan päivämäärä	12/4/2024

Esittelijä: Marc Decoster

Komitean täysistunnon päätös	11/07/2023
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	09/04/2024
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	54/0/3
Hyväksyminen täysistunnossa	DD/MM/YYYY
Täysistunnon numero	…
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	…/…/…

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ilmaisee jälleen kannattavansa EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota ja olevansa sitoutunut sen toteuttamiseen. Maaseutua koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja maaseutusopimuksen toimenpiteet ja erityisesti maaseutuvaikutusten arviointi, maaseudun seurantakeskus ja toimintasuunnitelmaan sisältyvät aloitteet vastaavat suurelta osin maaseudun sidosryhmien odotuksiin. Maaseutua koskevaa toimintasuunnitelmaa olisi kuitenkin täydennettävä uusilla tukivälineillä ja se olisi se saatettava ajan tasalle maaseudun tarpeiden kattamiseksi nykyistä paremmin, ja sen täytäntöönpanoa valtio- ja aluetasolla olisi arvioitava vuosittain.

1.2ETSK muistuttaa, että pitkän aikavälin maaseutuvision onnistuminen edellyttää jäsenvaltioiden, alueiden, paikallisyhteisöjen sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan tiivistä osallistumista kaikilla tasoilla. On niiden tehtävä määritellä kullekin paikallisalueelle soveltuvat tärkeimmät toimintakohteet paikallisten olosuhteiden mukaan. Maaseutusopimus luotiinkin nimenomaan kannustamaan kaikkien sidosryhmien osallistumista kaikilla tasolla. ETSK kannattaa tätä monitasoista ja monisidosryhmäistä hallintomallia ja kehottaa vahvistamaan sen asemaa niin, että toimintasuunnitelman ja maaseutusopimuksen toimenpiteiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon otetaan todella mukaan hallintoviranomaisten rinnalle kaikki talous- ja yhteiskuntaelämän sidosryhmät EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla.

1.3ETSK panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että useat jäsenvaltiot ja alueet ovat ottaneet käyttöön maaseudun kehittämisen tukivälineitä, kuten maaseutuohjelmia tai maaseutusopimuksia. Jäsenvaltiot voivat käyttää maaseudun hyväksi toteutettavan toimintansa käynnistämisessä tai tehostamisessa apuna strategista ohjeasiakirjaa ”Maaseutusopimuksen toteuttaminen jäsenvaltioissa” 1 . ETSK ehdottaa eurooppalaisen maaseutu- ja kaupunkialueiden oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirjan laatimista näiden tukijärjestelmien pohjalta.

1.4ETSK muistuttaa neuvoston 20. marraskuuta 2023 antamista päätelmistä 2 , joissa pyydetään kehittämään maaseutuvisiosta todellinen, kokonaisvaltainen EU:n maaseutustrategia yhteistyössä kaikkien maaseudun sidosryhmien ja asiaankuuluvien paikallisviranomaisten ja ‑yhteisöjen kanssa. Uuden strategian on johdettava uuden eurooppalaisen maaseutumallin luomiseen.

1.5ETSK katsoo, että maaseutusopimus ja maaseutua koskeva toimintasuunnitelma luovat perustan vuoden 2027 jälkeiselle tulevalle maaseudun kehittämispolitiikalle, joka kohdistuu kaikkiin maaseutualueisiin ja on mukautettavissa niiden erityispiirteisiin. ETSK pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta luoda erillinen maaseutua koskevan toimintasuunnitelman ja maaseutusopimuksen täytäntöönpanopolitiikka ja osoittaa siihen riittävästi rahoitusta pitkän aikavälin maaseutuvision konkreettista ja johdonmukaista toteuttamista varten. On tärkeää, että uudessa politiikassa hyödynnetään kaikkia saatavilla olevia rahoituslähteitä eli muun muassa maaseuturahastoa, rakennerahastoja ja koheesiopolitiikkaa, jotta pitkän aikavälin visio voitaisiin panna täytäntöön tehokkaasti.

1.6ETSK katsoo, että tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota perheyrityksiin, pienempiin yritysrakenteisiin ja lähitoimintaan.

1.7ETSK pitää eurooppalaista seurantakeskusta tärkeänä apuvälineenä maaseutualueiden kehittämisessä ja pyytää komissiota keräämään sen avulla täydentäviä tietoja maaseudun sidosryhmistä, erityisesti pk- ja mikroyrityksistä, maataloustoiminnasta, osuuskunnista, naisten roolista sekä maaseudun sidosryhmien täydentävyydestä, toimialojen välisestä yhteistoiminnasta, taloudellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä ja tarpeista.

1.8ETSK on tyytyväinen erityisesti maaseudun tukemiseen tarkoitettua rahoitusta koskevan apuvälineistön 3 käyttöönottoon, mutta harmittelee EU:n varojen riittämättömyyttä. Komitea katsoo, että varoja olisi lisättävä käyttämällä erilaisia rahoitusvälineitä, kuten InvestEU-välinettä 4 , tukemalla joukkorahoitusta ja helpottamalla pankkilainan saamista uusilla keskinäisillä takausjärjestelmillä. ETSK ehdottaa lisäksi Euroopan investointirahaston välineiden täydentämistä ja pyytää siis komissiota harkitsemaan uuden maaseudun kehittämispolitiikan luomista vuoden 2027 jälkeiselle ajalle edellä esitettyjen linjausten mukaisesti.

1.9EU:n eri rahastovarojen saaminen on hyvin monimutkaista, ja tämä lannistaa monet hankkeiden toteuttajat. ETSK ehdottaa yksinkertaistamistoimenpiteitä eli esimerkiksi yhteistä hanke-ehdotusten esittämismenetelmää, oikeasuhtaisia tarkastuksia, uusia maksusääntöjä ja keskitettyjä alueellisia asiointipisteitä sekä riita-asioiden nopeaa ratkaisemista. ETSK muistuttaa, että valtaosa maaseudun sidosryhmistä voi saada maaseudun kehittämiseen tarkoitettua EU-rahoitusta vain esimerkiksi paikallisten tai alueellisten organisaatioidensa kanssa toteutettavien yhteishankkeiden puitteissa.

1.10Näiden organisaatioiden tärkeänä tehtävänä on tukea ja neuvoa etenkin maatalousalan ja muiden alojen pk- ja mikroyrityksiä. ETSK pyytää komissiota lisäämään yhteistoimintaa ja parantamaan näiden välittäjäorganisaatioiden tarjoaman neuvonnan saatavuutta luomalla niille suunnattuja tukitoimenpiteitä maaseutua koskevaan toimintasuunnitelmaan, helpottamalla teknisen avun toimenpiteiden ja valmiuksien kehittämistoimenpiteiden kohteeksi pääsemistä ja perustamalla NUTS 3 -tason tiedotus- ja neuvontapisteitä. Lisäksi komitea pyytää tukemaan yhteisiä paikallisia kehittämisaloitteita (kuten Leader ja älykkäät kylät) huomattavasti nykyistä enemmän ja edistämään innovatiivisia paikallisia aloitteita.

1.11ETSK toteaa, että suuri osa paikallistason sidosryhmistä ei tiedä pitkän aikavälin visiosta, ja pyytää komissiota lisäämään viestintää talous- ja yhteiskuntaelämän kumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan sekä tiedotusvälineiden kanssa, jotta tieto kulkisi paikallisille sidosryhmille ja alue- ja paikallisviranomaisille. ETSK aikoo omalta osaltaan jatkaa tiedotus- ja aktivointitoimiaan, kuten se on ilmoittanut maaseutusopimusta koskevassa sitoumuksessaan 5 .

2.Yleisiä huomioita

2.1ETSK ilmaisi EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta antamassaan lausunnossa NAT/839 6 tukevansa komission ehdotusta ja kannattavansa maaseutua koskevan toimintasuunnitelman ja maaseutusopimuksen toimenpiteitä. Komitea totesi myös, että jos toimenpiteet todella toteutetaan, Euroopan maaseutualueilla on perustellusti aihetta suhtautua tulevaisuuteen optimistisesti ja luottavaisesti.

2.2Maaseutualueet esitetään usein EU:n tulevina elinkeino- ja teollisuusalueina, joille on erityisesti luonteenomaista sukupolvien tiiviit yhteydet, läheinen suhde luontoon sekä dynaaminen yrittäjyyshenki. Maaseutupolitiikassa on otettava huomioon maaseutualueiden moninaisuus, ja se on suunniteltava ja toteutettava tiiviissä yhteistyössä kaikkien paikallisten sidosryhmien kanssa.

2.3ETSK muistuttaa, että maaseudun kehittämispolitiikan on kohdistuttava kaikkiin maaseutualueisiin poikkeuksetta ja että siinä on otettava huomioon kunkin alueen realiteetit ja tarpeet.

2.4Pitkän aikavälin maaseutuvision onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, ovatko siinä mukana kaikki jäsenvaltiot, alueet ja paikallisyhteisöt ja annetaanko yhteisöille, viljelijöille, yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuudet laadukkaaseen osallistumiseen. ETSK kannattaa tällaista maaseutusopimusta ja kehottaa lujittamaan sitä.

2.5Maaseutusopimuksen ja maaseutua koskevan toimintasuunnitelman painopisteiden toteuttamiseen on EU-tasolla osallistuttava kaikkien EU:n toimielinten hallintoyksiköiden, ja näihin maaseutulinjauksiin perustuvat käsitteet on otettava huomioon unionin kaikissa poliittisissa prioriteeteissa ja toimintaohjelmissa. Kaikista EU:n lainsäädäntö- ja toimintaohjelmista olisi tehtävä maaseutuvaikutusten arviointi ja kuultava systemaattisesti maaseudun sidosryhmien edustajia ennen niiden hyväksymistä.

2.6ETSK katsoo, että maaseutuvision kokonaisvaltainen näkemys on hyödyksi kaikille maaseudun toimintasuunnitelmaa ja maaseutusopimusta toteuttaville osapuolille. Paikallisten sidosryhmien ja kaikkien tasojen poliittisten ja hallinnollisten viranomaisten tehtävänä on näin ollen määritellä yhdessä ensisijaiset toiminta- ja rahoituskohteet. Painopisteet on määriteltävä siten, että pystytään paitsi vastaamaan erityisolosuhteisiin esimerkiksi vuoristoalueilla, rannikolla, saarilla ja syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla myös reagoimaan nopeasti – koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisapuvälineen (REACT-EU) 7 ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston 8 tapaan – kiireellisiin hätätilanteisiin ja paikallisesti tärkeisiin tapauskohtaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen seurauksiin tai yritysten sulkemisesta tai kansainvälisistä poliittisista päätöksistä seuraaviin taloudellisiin tai sosiaalisiin vaikutuksiin.

2.7Maaseudun haasteet ovat yleisesti tiedossa. ETSK toteaa kuitenkin, että tiedoissa on puutteita. Erityisen huomionarvoista on kattavien tutkimusten puuttuminen muiden taloudellisten toimintojen kuin maatalouden integroitumisesta.

2.8ETSK katsoo, että pitkän aikavälin vision on oltava vuoden 2027 jälkeisen tulevan maaseudun kehittämispolitiikan peruskivi. Maaseudun kehittämispolitiikan on perustuttava maaseutua koskevan toimintasuunnitelman ehdotuksiin, ja siinä on tehostettava maaseutusopimuksen täytäntöönpanoa. Komitea pitää valitettavana, että monet poliittiset päättäjät eivät vielä tunne maaseutuvisiota riittävästi.

2.9ETSK pyytääkin EU:n toimielimiä omaksumaan uuden maaseudun kehittämispolitiikan, jonka avulla toteutetaan käytännössä neuvoston 20. marraskuuta 2023 antamat suositukset, ja laatimaan sitä varten tarvittavat toimenpideohjelmat.

2.10ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tuoreeseen kertomukseen 9 maaseutuvision tärkeimmistä saavutuksista ja etenemistavoista ja panee tyytyväisenä merkille, että siinä esitetään samankaltaisia suosituksia ja etenemistapoja kuin tässä lausunnossa. Komitea toteaa myös, että tässä lausunnossa tarjotaan vastauksia useisiin kertomuksessa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotetaan innovatiivisia ratkaisuja ja aloitteita.

3.Yksityiskohtaisia huomioita

Maaseutusopimus ja rahoitusta koskeva apuvälineistö

3.1ETSK on tyytyväinen siihen, että maaseutusopimuksen toimenpiteet vastaavat pitkälti odotuksiin, ja pitää tervetulleena maaseutusopimusyhteisön muodostamista ja jo aloitettuja toimia. Komitea kehottaa komissiota kehittämään tähän liittyviä toimintojaan ja levittämään laajasti tietoa tästä työstä ja sen tuloksista.

3.2ETSK on hyvillään siitä, että komissio on julkaissut maaseudun kehittämiseen tarkoitettua EU:n rahoitusta käsittelevän apuvälineistön. Komitea kehottaa jakamaan sen kaikille maaseudun sidosryhmille muun muassa valtio- ja aluetason viranomaisten kautta niin, että nämä voivat täydentää sitä omilla kansallisilla ja alueellisilla rahoitusjärjestelyillään. Lisäksi olisi laadittava maaseudun sidosryhmille tuki- ja neuvontapalveluja tarjoaville talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioille suunnattu tiedotus- ja koulutusohjelma hyödyntämällä muun muassa teknistä apua ja valmiuksien kehittämistukea.

Maaseutuvaikutusten arviointi

3.3ETSK oli lausunnossaan NAT/839 tyytyväinen myös tehostettuun maaseutuvaikutusten arviointimekanismiin, jonka avulla on tarkoitus arvioida EU:n lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia maaseutualueisiin. Komitea vaatii täyttä avoimuutta tähän mennessä tehdyistä arvioinneista ja pyytää tekemään arvion siitä, missä määrin maaseudun realiteetit on otettu huomioon lainsäädäntäprosessissa. Komitea kehottaa myös Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan maaseutuvaikutusten arvioinnin osaksi omia menettelyjään.

3.4ETSK kehottaa asiaankuuluvia EU- ja jäsenvaltiotason kumppaneita ilmoittamaan komissiolle esimerkiksi maaseutusopimusyhteisön työskentelyn yhteydessä sellaisista voimassa olevista säädöksistä, jotka eivät sovellu maaseutualueiden todelliseen tilanteeseen ja joita olisi siksi tarkistettava.

3.5ETSK on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioita kehotetaan tekemään maaseutuvaikutusten arvioinnit valtio-, alue- ja paikallistasolla. Prosessin avoimuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi komitea pitäisi erittäin suotavana, että komissio julkaisisi maaseutua koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä vuosikertomuksen jäsenvaltioissa tehdyistä maaseutuvaikutusten arvioinneista. Kertomuksessa olisi eri tasoilla toteutettujen arviointien yksityiskohtaisen tarkastelun lisäksi esiteltävä havaittuja hyviä käytäntöjä. Maaseutuvaikutusten arviointiprosessista tulisi näin selkeämpi ja näkyvämpi ja tietämyksen vaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen jäsenvaltioiden kesken helpottuisi, mikä auttaisi puolestaan kehittämään johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa arviointipolitiikkaa.

3.6ETSK pitää erityisen tärkeänä, että EU:n lainsäädännöstä poistetaan kiireellisesti kaikenlainen ylisääntely, joka vaikuttaa kielteisesti tai lannistavasti ammatilliseen ja sosiaaliseen toimintaan maaseutualueilla, ja että lainsäädäntöä yksinkertaistetaan rajaamalla se vain siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä. Komitea pyytää komissiota tarkastelemaan lainsäädäntöä yhdessä talous- ja yhteiskuntaelämää edustavien kumppanien kanssa.

3.7ETSK pyytää komissiota kannustamaan jäsenvaltioita samankaltaiseen toimintaan valtio- ja aluetasolla yhdessä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta päästäisiin eroon hallinnollisista esteistä ja paikoin ristiriitaisista säännöksistä, jotka koskevat esimerkiksi rakennuslupien ja tilojen kunnostus- tai muutoslupien saamista maaseutualueilla.

Maaseudun seurantakeskus palvelemassa maaseudun tarpeita

3.8ETSK pitää maaseudun seurantakeskusta erittäin tärkeänä ja katsoo, että sen työhön pitäisi kuulua maaseutua koskevien tilastotietojen keräämisen ja jakamisen lisäksi myös syvällisempien analyysien tekeminen ja tutkimusprojektien toteuttaminen. ETSK kehottaa laatimaan seurantakeskukselle työohjelman yhteistyössä maaseudun sidosryhmien kanssa ja sisällyttämään siihen aiheiksi muun muassa maaseudun talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden ja niiden tarpeiden tuntemuksen, eri toimialat ja niiden kehityssuuntaukset sekä EU:n maaseudun kehittämisaloitteiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Seurantakeskus voisi lisäksi levittää hyviä käytäntöjä ja auttaa näin tehostamaan ja koordinoimaan EU:n ja jäsenvaltioiden maaseudun kehittämispolitiikan tehokkuutta ja koordinointia.

3.9ETSK pitää valitettavana tiedon puuttumista Leader-aloitteen, paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden, älykkäiden kylien, Bauhaus-aloitteen ja muiden vastaavien aloitteiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Näiden aloitteiden kattava laadullinen analysointi on tärkeää, jotta tuloksia voidaan levittää esimerkkeinä hyvistä käytänteistä poliittisille päättäjille ja maaseudun sidosryhmille.

3.10Yksi suurista maaseudun yhdennetyn kehittämisen haasteista on työpaikkojen ja tulevaisuudennäkymien tarjoaminen nuorille. Vaikka maaseudun pk- ja mikroyrityksillä, joita on Euroopassa lähes 8 miljoonaa, on ratkaisevan tärkeä asema tärkeimpinä työpaikkojen luojina maaseudulla, ne eivät saa tarpeeksi huomiota. ETSK muistuttaa niiden olennaisesta merkityksestä maaseutualueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa tasapainossa. On syytä korostaa, että monet maaseudun pk- ja mikroyritykset harjoittavat toimintaansa valtakunnallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja että monia niistä, myös pitkälle edistyneen huipputeknologian aloilla, pidetään piilomenestyjinä.

3.11Myös osuuskunta-ala tunnetaan merkityksestään ja potentiaalistaan huolimatta varsin huonosti, vaikka se kattaa kaikki maatalousalan taloudelliset toiminnot ja muutkin alat ja edistää niiden välistä yhteistyötä. ETSK katsoo, että tällä sektorilla on tärkeä merkitys yritysten kehityksen ja kilpailukyvyn edistämisessä ja maaseudun yrittäjien tulojen turvaamisessa. Sen edistämiseksi on ryhdyttävä toteuttamaan vankkaa tukipolitiikkaa.

3.12Vaikka maatalousalaa on tutkittu laajasti, sen erityispiirteistä erilaisilla maaseutualueilla ja erityisesti nk. luonnonhaitta-alueilla sekä syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla olisi saatava parempi käsitys.

3.13ETSK pyytää komissiota käynnistämään pikaisesti Euroopan laajuisia tutkimuksia ja analyyseja pk- ja mikroyrityksistä, osuuskunnista ja maatalousalasta tukeutuen maaseudun seurantakeskukseen keskeisenä tiedonkeruun, alakohtaisen analysoinnin ja suositusten laatimisen apuvälineenä.

3.14ETSK pitää tärkeänä myös maaseudun toimintojen keskinäistä täydentävyyttä erityisesti paikallisessa tuotannossa ja paikallistuotteiden arvon hyödyntämisessä, maatalouselintarvikealalla ja metsätaloudessa sekä rakennusalalla. ETSK pyytää seurantakeskusta kartoittamaan ongelmia ja tarpeita ja tutkimaan toimintojen keskinäistä riippuvuutta ja täydentävyyttä.

3.15Seurantakeskuksen olisi myös tarkasteltava naisten asemaa maaseudulla, etenkin maatalous- ja muissa yrityksissä, sillä naisten toiminta yrittäjinä, avustavina puolisoina ja omaishoitajina sekä heidän sosiaalinen roolinsa maaseutuelämässä jäävät usein ilman tunnustusta, ja laadittava suosituksia hyvistä käytännöistä, joilla ennen kaikkea tuetaan taloudellisen tai sosiaalisen toiminnan aloittamista ja helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista.

3.16ETSK korostaa vapaaehtoistyön keskeistä merkitystä maaseudun elämässä niin taloudellisen ja ympäristöön liittyvän kuin julkisen toiminnan kannalta, sillä sen avulla voidaan poistaa tai lieventää joitakin maaseutuun liittyviä haittoja. Komitea kehottaa seurantakeskusta tarkastelemaan vapaaehtoistyötä ja ehdottamaan tuki- ja täydennystoimenpiteitä.

Maaseutua koskeva toimintasuunnitelma

3.17ETSK toteaa, että toimintasuunnitelman neljä toimikokonaisuutta, yhdeksän lippulaivahanketta ja viisitoista liitännäistoimea koskevat kaikkia toimintoja ja muodostavat vankan pohjan tulevalle maaseudun kehittämispolitiikalle. Perustaa olisi ajantasaistettava niin, että se mahdollistaa jäsenvaltioiden, alueiden ja kansalaisyhteiskunnan tiiviimmän osallistumisen. Ajantasaistusprosessin olisi oltava avoin ja osallistava, ja siinä olisi taattava, että kaikki sidosryhmät voivat osallistua aktiivisesti painopisteiden ja toteutettavien toimien määrittelyyn. ETSK suosittaa, että toimintasuunnitelmaan sisällytetään maaseudun elinympäristöön liittyviä erityistavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi julkisten palvelujen laatua, terveydenhuollon saatavuutta, digitaalisia yhteyksiä, liikenneyhteyksiä ja kuljetuspalveluja sekä asumista. Nämä osatekijät ovat olennaisen tärkeitä maaseudun asukkaiden elämänlaadulle ja maaseudun houkuttelevuudelle. Toinen erittäin tärkeä asia ajantasaistuksessa on maaseutuvaikutusten arvioinnin nostaminen keskeiselle sijalle.

3.18ETSK katsoo, että tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota pienempiin yrityksiin ja yritysrakenteisiin, perheiden pyörittämiin taloudellisiin rakenteisiin, lähitoimintaan ja paikallista työllisyyttä edistävään toimintaan. Jos näitä tuetaan määrätietoisella tukipolitiikalla, se voi auttaa piristämään maaseudun talouselämää ja torjumaan autioitumista.

3.19ETSK katsoo, että toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet ovat tärkeitä, ja muistuttaa, että jo lausunnossa NAT/839 tähdennettiin tarkasti määritetyn ja toiminnallisen lähestymistavan merkitystä, mutta ETSK painottaa jälleen tarvetta täydentää ja ajantasaistaa toimintasuunnitelmaa konkreettisesti. Toimintasuunnitelmaan olisi sisällytettävä maaseudun elinoloihin liittyviä erityistoimenpiteitä, jotka koskevat esimerkiksi paikallisten hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta, asuntojen ja toimitilojen kunnostamista ympäristövaatimusten mukaisiksi, kulttuuri-, historia- ja ruokaperinnön sekä arkkitehtonisen asuin- ja teollisuusrakennusperinnön ja uskonnollisen arkkitehtuuriperinnön vaalimista, nuorten yrittäjien tukemista, paikallisen taitotiedon tunnetuksi tekemistä, vastuullista matkailua, pelastuspalvelua, ilmastonmuutoksen vaikutusten torjuntaa ja vedenkäsittelyä.

3.20ETSK katsoo, että maaseutua koskevassa toimintasuunnitelmassa olisi tehostettava merkittävällä tavalla toimenpiteitä, jotka liittyvät yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammattiosaamisen tunnustamiseen. Olisi kehitettävä tai luotava maaseudun talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoille tarkoitettuja Erasmus-ohjelman osioita.

3.21Kuten myös lausunnossa NAT/839, ETSK vaatii, että maaseutua koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa arvioidaan käyttämällä selkeitä ja yksityiskohtaisia, NUTS 3 -tason ja mahdollisuuksien mukaan paikallisten hallinnollisten yksiköiden tason indikaattoreita, joihin liittyy selkeä tavoite ja tehokas seurantajärjestelmä. Niiden avulla voitaisiin tehostaa toimintasuunnitelmaa muokkaamalla ja parantamalla jo aloitettuja toimia ja arvioimalla niiden vaikutusta.

3.22ETSK katsoo lisäksi, että ajantasaistetussa maaseutua koskevassa toimintasuunnitelmassa on vahvistettava ja kehitettävä merkittävästi niitä lukuisia aloitteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja tärkeiksi, kuten Leader-aloitetta, älykkäiden kylien aloitetta ja uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, sekä tuettava niiden rinnalla uusia pilottihankkeita ja innovatiivisia EU-, valtio- ja paikallistason aloitteita.

3.23ETSK pitääkin maaseudun elvyttämisalustaa ja muita maaseutuverkostoja hyvin tärkeinä, sillä ne helpottavat yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimialojen ja talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden välillä. Komitea kannustaa maaseutuyhteisöjä, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osallistumaan aktiivisesti näihin verkostoihin synergioiden luomiseksi, hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja hankkeiden toteuttajien välisten yhteyksien tiivistämiseksi. Tavoitteena on vauhdittaa maaseudun kehitystä edistämällä yhteistoiminta-aloitteita, jotka parantavat maaseutualueiden taloudellista ja sosiaalista tasapainoa.

Todellisen tilanteen ja poliittisten julkilausumien tasalla olevat määrärahat

3.24ETSK on aiemminkin todennut (NAT/839), että maaseudun kehittämiseen tällä hetkellä osoitetut määrärahat eivät vastaa sitä, mitä poliittisissa julkilausumissa sanotaan, vaan ovat liian alhaiset. Komitea kehottaa neuvostoa ja parlamenttia osoittamaan maaseutuohjelmiin mittavammat, poliittisten tavoitteiden tasalla olevat määrärahat.

3.25ETSK pitää suotavana käyttää erilaisia rahoitusvälineitä, kuten InvestEU-ohjelmaa, ja pohtii, olisiko maaseudun toimintoja varten luotava kaupungeille tarkoitetun Jessica-välineen 10 esimerkin pohjalta uusi väline, joka sekin olisi kohdistettu maaseudun nuorten yrittäjien tukemiseen. Sen yhteydessä olisi hyvä tarjota neuvontaa, alennusta pankkikuluista sekä vahvoja verokannustimia, joilla edistettäisiin erityisesti yritystoiminnan perustamista ja jatkamista kaikilla maaseututalouden aloilla, sekä aineellisia ja aineettomia investointeja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja markkinoillepääsyn edistämiseen.

3.26Lisäksi ETSK ehdottaa tehokkaampaa EU-rahastovarojen välistä koordinointia ja kehottaa täydentämään niitä omilla valtio- ja aluetason rahoitusjärjestelyillä, kuten joukkorahoituksella sekä keskinäisillä takuu- ja takausjärjestelmillä. Maaseudun kehittämisohjelman olisi tuettava näitä alue- ja paikallistason rahoitusmahdollisuuksia ja edistettävä sitä, että jäsenvaltiot tarjoavat vahvoja verokannustimia kansalaisten investoinneille, joita tehdään paikallisesti ja perhepiirissä maaseudun taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan. Olisi tärkeää, että koordinointiin kuuluisi myös maaseutuvaikutusten arviointi, jotta rahoitus vastaisi maaseutualueiden tarpeita ja realiteetteja.

3.27Pitkän aikavälin maaseutuvisiossa viitataan useiden EU-rahastojen osuuteen maaseudun kehittämisen rahoittajina. Niiden monilukuisuus, jokaisen rahaston erilaiset menettelyt sekä jäsenvaltioiden omat tukiehdot aiheuttavat kuitenkin sekaannusta ja hallinnollista monimutkaisuutta, joka saattaa lannistaa hankkeiden toteuttajia.

3.28Maaseutualueilla ei ole omaa toimintapolitiikkaa EU-tasolla, vaan toiminta perustuu koheesiopolitiikkaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tällaisessa rakenteessa on vaikea ottaa huomioon kaikkia maaseudun haasteita johdonmukaisesti ja riittävällä tavalla. ETSK:n mielestä ongelmana on se, ettei maaseudun kehittämispolitiikka ole maatalouspolitiikkaa eikä koheesiopolitiikkaa, vaan yhdistelmä useita EU:n toimintapolitiikkoja, jotka kohdistuvat yksittäisten alueiden kehittämiseen NUTS 3 -tasoa pienempien paikallisten hallinnollisten yksiköiden tasolla.

3.29ETSK pitääkin tarpeellisena pohtia syvällisesti vuoden 2027 jälkeistä maaseudun kehittämispolitiikkaa. Komitean mielestä olisi parasta perustaa uusi toimintapolitiikka maaseutua koskevan toimintasuunnitelman ja maaseutusopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten. Tavoitteena olisi pitkän aikavälin vision konkreettinen täytäntöönpano niin, että uudessa toimintapolitiikassa tukeudutaan kaikkiin käytettävissä oleviin rahoituslähteisiin, myös pitkän aikavälin maaseutuvisiosta annetussa tiedonannossa mainittuihin välineisiin, sekä uusiin, lausunnossa suositeltuihin toimenpiteisiin, joilla vastataan maaseutualueiden erityistarpeisiin. On syytä korostaa, että ehdotus ei merkitse YMP:n varojen siirtämistä, vaan pikemminkin tarvittavien resurssien mobilisointia uuden maaseudun kehittämispolitiikan luomiseksi.

3.30Rahoituslähteiden monimutkaisuuden ja erilaisten kriteerien vuoksi ETSK kehottaa perustamaan mahdollisimman lähelle paikallisaloitteita eli mieluiten NUTS 3 -tasolle keskitettyjä alueellisia asiointipisteitä, joiden tehtävänä on koordinoida kaikkia maaseutua koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseen tarkoitettuja EU:n rahastovaroja sekä valtio- ja aluetason rahastovaroja, jotka ovat maaseutuhankkeiden vetäjien haettavissa. Keskitettyjen asiointipisteiden käytännön hallinnoinnista voisivat vastata seurantakomiteat, joihin kuuluisi viranomaisia ja hallinnon edustajia, talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia NUTS 3 -tasolta. Alueellisen tason seurantakomiteat voisivat olla samoja kuin koheesiopolitiikan alaisissa kumppanuutta koskevissa käytännesäännöissä tarkoitetut komiteat.

3.31Jokaisella NUTS 3- tai NUTS 2 -tason alueella olisi myös toteutettava talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoita ja paikallisyhteisöjä edustaville välittäjäorganisaatioille suunnattu laaja tiedotus- ja koulutusohjelma, jossa käsitellään maaseudun kehittämisrahastojen tarjoamia tukimahdollisuuksia.

Jäsenvaltioiden osallistaminen ja maaseutua koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen

3.32Joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin alueilla on otettu käyttöön maaseudun kehittämisen tukivälineitä, kuten kansallisia maaseutuohjelmia. ETSK pitää tervetulleena julkaistua strategista ohjeasiakirjaa ”Maaseutusopimuksen toteuttaminen jäsenvaltioissa”, jossa luetellaan kaikki tukivälineet ja esitellään erilaisia osatekijöitä eli ”aineksia”, joita tarvitaan sidosryhmien osallistamiseksi ja yhteistoiminnan edistämiseksi. Jäsenvaltiot ja maaseudun sidosryhmät voivat käyttää sitä oppaana. ETSK painottaa tarvetta koordinoida näitä tukivälineitä ja kannustaa jäsenvaltioita panemaan maaseutusopimuksen käytäntöön valtio- ja aluetasolla käyttäen mallina julkaisussa kuvattuja hyviä käytäntöjä, kuten Tšekin kansallista maaseutusopimusta.

3.33ETSK korostaa, että pitkän aikavälin vision onnistuminen riippuu kaikkien jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen osallistumisesta sekä neuvoston ja Euroopan parlamentin tuesta. Lausunnoissaan NAT/820 11 ja NAT/839 ETSK korostaa, että visiosta voi tulla todellinen inspiraation lähde, jos sen tukena EU-tasolla on eurooppalainen maaseutu- ja kaupunkialueiden oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirja, joka on laadittu olemassa olevien kansallisten järjestelmien periaatteiden pohjalta ja joka on saatavilla kaikilla kielillä ymmärryksen ja sitoutumisen edistämiseksi.

3.34ETSK vaatii tämän mukaisesti maaseutua koskevan toimintasuunnitelman ajantasaistamista niin, että siinä täsmennetään jäsenvaltioihin ja alueisiin sovellettavat maaseudun kehittämisen edistämistä koskevat säännöt ja sitoumukset, kumppanuuksien hallinnointia koskevat normit sekä vaatimukset, jotka koskevat talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista operatiivisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltaisempi, yhdennetympi ja ennakoivampi visio, jonka tukena ovat selkeät tavoitteet, täsmälliset määräajat ja huolellinen seuranta.

Kaikkien maaseudun sidosryhmien osallistaminen

3.35Pitkän aikavälin maaseutuvision onnistuminen edellyttää myös sidosryhmien, talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja niiden laadukasta panosta toimintaohjelmien määrittelyyn. Monet valtio- tai aluetason hallintoviranomaiset eivät kuitenkaan ole ottaneet niitä riittävästi mukaan maaseudun kehittämisohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen tai ovat pelkästään kuulleet niitä, ilman että tällä olisi todellista vaikutusta.

3.36Lausunnon NAT/893 mukaisesti ETSK korostaa, että keskeinen rooli maaseudun kehittämisessä on nuorilla, sekä myös ikääntyneillä ihmisillä ja eläkeläisillä, jotka useimmiten osallistuvat aktiivisesti maaseudun talouselämään ja järjestötoimintaan. On tärkeää, että nämäkin tärkeät talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolet otetaan kaikilta osin mukaan maaseutuvision toteuttamiseen ja että näiden ryhmien realiteetit ja tarpeet otetaan huomioon maaseutusopimuksessa ja maaseutua koskevassa toimintasuunnitelmassa.

3.37ETSK katsoo, että maaseudun eri toimijoiden edustajien osallistaminen maaseutusopimuksen toimenpiteisiin on ollut riittävän laajaa ja laadukasta, ja on tyytyväinen siihen. Osallistumista olisi vielä tehostettava, ja olisi varmistettava, että kaikki sidosryhmät osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla, erityisesti valtio-, alue- ja paikallistasolla, niin että hallinto on monitasoista ja monisidosryhmäistä, jolloin tehdyt päätökset vastaavat kunkin alueen realiteetteja ja sidosryhmien tarpeita.

3.38ETSK suosittaa, että

·maaseudun kehittämispolitiikka otetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 12 piiriin ja että maaseudun kehittämiseen sovelletaan asetuksen 8 artiklan (kumppanuussopimuksen sisältö) mukaista kumppanuusperiaatetta sekä kumppanuutta koskevia käytännesääntöjä 13 ja erityisesti vaatimusta perustaa seurantakomiteoita alue- ja paikallistasolle

·sidosryhmien osallistumissääntöjä selkeytetään, jotta niiden osallistuminen olisi optimaalista

·kumppanuusperiaate kirjataan tulevan maaseudun kehittämispolitiikan ennakkoehtoihin ja että EU-varojen myöntämisen ehtona on sen noudattaminen.

Menettelyjen yksinkertaistaminen

3.39ETSK katsoo, että EU-rahoituksen hakemista olisi helpotettava yksinkertaistamalla huomattavasti hallinnollisia muodollisuuksia, jotka hankkeiden vetäjien ja tuensaajien on täytettävä. Vaikka komissio on yksinkertaistanut reippaasti hanke-ehdotusten esittämis-, tarkastus- ja valvontamenettelyjä, digitalisointia ja maksumenettelyjä, eroja on edelleen. Ne johtuvat muun muassa siitä, että eräissä jäsenvaltioissa on käytössä lisämenettelyjä ja -sääntöjä (ylisääntely).

3.40ETSK muistuttaa, että hallinnollisista vaikeuksista seuraa usein hankkeiden toteuttajille riita-asioita, jotka liittyvät maksujen myöhästymiseen, perusteettomiin tarkastuksen ja valvonnan lisämaksuihin ja muihin asioihin. Riita-asiat lannistavat hankkeiden toteuttajia mutta saattavat myös aiheuttaa tuensaajille vakavia taloudellisia vaikeuksia, joiden vuoksi täysin luotettava toiminta on joskus jouduttu lopettamaan pelkästään hallintoviranomaisten joustamattomuuden ja laiminlyöntien vuoksi. Riita-asioiden ripeä käsittely edellyttää ETSK:n mielestä SOLVIT-järjestelmän 14 mallin mukaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisujärjestelmiä, joiden yhteydessä tuetaan välittäjäorganisaatioiden neuvonantajien sovittelutoimintaa ja tarvittaessa perustetaan erityisiä sovittelijoita NUTS 3 -tasolle tai paikallisyhteisöihin. Riita-asioiden nopea käsittely voitaisiin myös uskoa kohdassa 3.29 mainittujen alueellisten seurantakomiteoiden vastuulle.

3.41Pienten hankkeiden ja yhteishankkeiden toteuttamista maaseudulla olisi edistettävä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (SBA) 15 mukaisen ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti. ETSK ehdottaa sitä varten, että

·sovelletaan suhteellisuusperiaatetta niin, että pieniin hankkeisiin sovelletaan äärimmäisen yksinkertaistettuja vähimmäis- tai valvontamenettelyjä hankkeen koko toteutusajan, jolloin lopputarkastuksia voidaan supistaa ja yksinkertaistaa tai niistä voidaan jopa luopua

·tuensaajilta ei vaadita ennakkorahoitusta, vaan ensimmäinen rahoituserä maksetaan ennen hankkeen alkua, ja että noudatetaan EU:n lainsäädäntöä maksumääräajoista

·sallitaan muut takausjärjestelmät kuin pankkitakaukset, erityisesti kun on kyse luotettavien ja vastuullisten välittäjäorganisaatioiden hallinnoimista yhteishankkeista

·sovelletaan SBA-aloitteen mukaista yhden kerran periaatetta, jonka mukaan hankkeiden toteuttajien tarvitsee suorittaa hallinnolliset valvontamenettelyt välittömästi vastuussa olevan hallintoviranomaisen kanssa vain kerran, minkä jälkeen on tämän vastuulla toteuttaa vastaavat menettelyt valtio- ja EU-tasolla.

Välittäjäorganisaatioiden tukeminen

3.42ETSK muistuttaa, että suurin osa maaseudun sidosryhmistä osallistuu useimmiten pieniin hankkeisiin eikä voi hallinnollisen taakan ja maksumääräaikojen vuoksi saada EU-rahoitusta muutoin kuin niitä edustavien alue- tai paikallistason organisaatioiden yhteistoiminnan kautta. Nämä organisaatiot tarjoavat lisäksi etenkin pk- ja mikroyrityksille tärkeää tukea ja neuvontaa.

3.43ETSK vaatii, että maaseutua koskevaan toimintasuunnitelmaan sisällytetään näille organisaatioille suunnattuja tukitoimenpiteitä ja että ne voivat saada helposti ohjelmiin sisältyviä teknisen avun määrärahoja ja hyödyntää valmiuksien kehittämistoimenpiteitä tehtävänsä hoitamiseksi.

Viestinnän ja tiedotuksen lisääminen

3.44Maaseutuvision onnistuminen riippuu paikallisten sidosryhmien, kansalaisten ja alue- ja paikallisviranomaisten, erityisesti maaseutukuntien kunnanjohtajien, aktiivisuudesta. ETSK toteaa kuitenkin, että monet yksityiset ja julkiset tahot eivät ole tietoisia pitkän aikavälin visiosta ja maaseutusopimuksen ja maaseutua koskevan toimintasuunnitelman mahdollisuuksista, vaikka niistä jaetaankin tietoa internetissä. Kansalliset ja alueelliset tiedotusvälineetkään eivät ole ainakaan tähän mennessä niitä juuri noteeranneet.

3.45Tilanteen korjaamiseksi ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan kaikkien asiaankuuluvien eurooppalaisten kumppaneiden kanssa erityisen dynaamisen viestintästrategian, joka käsittää tapahtumia valtio-, alue- ja paikallistasolla. Lisäksi olisi tarjottava koulutusohjelmia maaseudun sidosryhmiä edustavien organisaatioiden verkostojen välityksellä.

3.46ETSK pyytää, että komissio tiedottaa sille aloitetuista toimista ja niiden etenemisestä säännöllisin väliajoin.

Bryssel 9. huhtikuuta 2024

Peter Schmidt

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja

_____________

(1)     Maaseutusopimuksen toteuttaminen jäsenvaltioissa .

(2)     Conclusions on a Long-Term Vision for the EU´s Rural Areas .

(3)     Rural toolkit .

(4)     InvestEU .

(5)     The EESC commits to supporting the EU's Rural Pact .

(6)     EUVL C 290, 29.7.2022, s. 137 .

(7)     REACT-EU .

(8)       Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto .

(9)     EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio: keskeiset saavutukset ja etenemistavat .

(10)     Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten .

(11)     EUVL C 290, 29.7.2022, s. 137 .

(12)     EUR-Lex – 52018PC0375 .

(13)     Delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014 .

(14)     SOLVIT .

(15)     EUR-Lex – 52008DC0394 .