NAT/906
Maaperän terveyttä koskeva säädös
LAUSUNTO
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaosto
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maaperän seurannasta ja kestokyvystä (maaperän seurantaa koskeva laki)
[COM(2023) 416 final – 2023/0232 (COD)]
|
Yhteydenotot
|
nat@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Anna CAMERON
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
10/10/2023
|
Esittelijä: Arnold Puech d’Alissac
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 05/07/2023
neuvosto, 21/09/2023
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
02/10/2023
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
55/0/0
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan maaperän kuntoa on seurattava paremmin, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä sen terveyden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Maaperän hyvä kunto on olennaisen tärkeää maaekosysteemien terveydelle sekä tietyille toiminnoille, etenkin maa- ja metsätaloustoiminnalle. Komitea onkin tyytyväinen ehdotetun direktiivin yleiseen tavoitteeseen ottaa käyttöön kattava ja yhdenmukainen maaperän seurantakehys, joka koskee kaikkea maaperää kaikkialla EU:ssa ja jolla voidaan korjata nykyiset puutteet. ETSK toteaa, että Euroopan maaperän terveyttä koskevien kattavien tietojen kerääminen on välttämätön muttei riittävä edellytys sille, että voitaisiin saavuttaa tavoite Euroopan kaiken maaperän hyvästä terveydestä vuoteen 2050 mennessä. Komitea katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi direktiivin lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat, jotka varataan ympäristövaroista.
1.2ETSK:lla on kuitenkin joukko huomioita ja huolenaiheita, jotka liittyvät maaperän terveyden määrittelemisessä käytettäviin menettelyihin ja kriteereihin. Komission mukaan ”[t]erveen maaperän kemiallinen, biologinen ja fysikaalinen kunto on hyvä, ja se pystyy tuottamaan ihmisille ja ympäristölle elintärkeitä ekosysteemipalveluja, kuten turvallista, ravitsevaa ja riittävää ravintoa, biomassaa ja puhdasta vettä sekä ravinteiden kiertoa, hiilen varastointia ja biodiversiteettiä tukevan ympäristön”. Maaperän terveyden tason määrittämiseksi valitut kriteerit on jaoteltu kolmeen luokkaan: Euroopan tasolla määritellyt kriteerit, jäsenvaltioiden määrittämät kriteerit ja maaperäkuvaajat, jotka eivät ole luonteeltaan määrällisiä. Jäsenvaltioiden harkintavaltaan jätettävät kriteerit saattavat vääristää kilpailua.
1.3Taloudellisista seikoista komissio toteaa, että maaperän terveyttä edistävät toimet voivat tuottaa nettohyötyä suhteessa niiden toteuttamiskustannuksiin ja että suurin menoerä on korvausten maksaminen kestävistä maaperänhoidon käytännöistä. ETSK panee merkille, että uusia rahoituslähteitä ei ole suunnitteilla ja että komissio ehdottaa toimien rahoittamista jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa laatimien kansallisten strategiasuunnitelmien avulla. Komitea ei pidä tätä hyväksyttävänä.
1.4Maaperän terveyden seuranta ja ylläpitäminen on välttämätöntä, mutta kestävien maaperänhoidon käytäntöjen – joita komissio haluaa edistää – käyttöönotto edellyttää, että määritellään yhteiset pelisäännöt, jotka sopivat yhteen erilaisten maaperien ominaisuuksien kanssa ja joilla rajoitetaan mahdollisimman pitkälle jäsenvaltioille annettua liikkumavaraa. Näin voidaan paitsi varmistaa maaperän terveyttä koskevien tietojen yhdenmukaisuus myös vähentää kilpailun vääristymistä maan käytössä, olipa kyse sitten maatalousmaasta, luonnontilaisesta maaperästä tai kaupunkirakentamiseen tarkoitetusta maaperästä, ja välttää polkumyyntiä ympäristöasioissa niiden jäsenvaltioiden hyväksi, joissa sääntely ei ole niin tiukkaa. ETSK pitää tärkeänä turvata ihmisten ja ekosysteemien terveys ja varmistaa, että Euroopan maatalousmaan elintarviketuotanto on turvallista, luotettavaa ja kestävää, kun otetaan huomioon maailman elintarvikemarkkinoihin vaikuttavat kansainväliset kriisit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja elintarviketurvaa. Lisäksi ETSK katsoo, että maaperän terveyden ylläpitäminen on arvokkain EU:n tasolla tehtävä investointi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja elintarviketurvan varmistamiseksi Euroopan nykyisille ja tuleville sukupolville.
1.5ETSK on tyytyväinen komission ehdottamaan aikatauluun, jonka mukaan täytäntöönpano on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa seurataan ja analysoidaan maaperän tilaa, ja toisessa vaiheessa aletaan toteuttaa kestävää maaperänhoitoa koskevia toimenpiteitä siellä, missä maaperän ei katsota olevan tervettä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että on annettava taloudellista ja teknistä tukea viljelijöille, joilla on jo tärkeä rooli maaperän terveyden ylläpitämisessä erilaisin käytännöin: muun muassa viljelykierto, maan kattaminen tai tietyt maanmuokkauskäytännöt, joilla voidaan ehkäistä maaperän huonontumista, eroosiota tai maaperän hedelmällisyyden heikkenemistä tietyillä alueilla.
1.6ETSK on pettynyt direktiiviehdotuksen tavoitteeseen, joka koskee maan käyttöönottamisen vähentämistä. Ehdotetun direktiivin 11 artiklassa vahvistetaan maan käyttöönottoon liittyvät lieventämisperiaatteet, mutta ne jäävät varsin laajoiksi (vältetään tai vähennetään niin pitkälti kuin mahdollista sitä, että maaperä menettäisi kykynsä tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluja, ravinnontuotanto mukaan lukien, ja kompensoidaan sitä mahdollisimman hyvin). ETSK kehottaa vahvistamaan tavoitetta uuden maan käyttöönoton nollatasosta vuoteen 2050 mennessä asettamalla etusijalle maan uudelleenkäytön ja kierrätyksen, minimoimalla kaupunkirakentamisen viljelymaalle ja korvaamalla sen vastaavien maa-alojen ennallistamisella.
1.7ETSK suosittaa, että maaperän terveyden indikaattorit, jotka liittyvät maaperän liialliseen ravinnepitoisuuteen, raskasmetalleista ja orgaanisista yhdisteistä johtuvaan pilaantumiseen sekä maaperän vedenpidätyskyvyn heikentymiseen (lueteltu liitteessä I olevassa B osassa) ja jotka on tällä hetkellä jätetty jäsenvaltioiden harkintavaltaan, yhdenmukaistetaan mahdollisten kilpailuvääristymien rajoittamiseksi.
1.8ETSK kannattaa tavoitetta kaiken maaperän hyvästä terveydestä vuoteen 2050 mennessä, mutta pitää Euroopan komission ehdottamaa maaperän terveyden määritelmää liian rajoittavana. Komissio luettelee liitteessä I olevassa A ja B osassa joukon kriteerejä, joita on seurattava maaperän tilan analysoimiseksi: suolaantuminen, eroosio, orgaanisen hiilen vähentyminen, maan tiivistyminen, liiallinen ravinnepitoisuus (fosfori), pilaantuminen (raskasmetallit) ja vedenpidätyskyky. Komissio katsoo, että jos jokin näistä kriteereistä ei täyty, maaperää voidaan pitää huonokuntoisena. ETSK suosittaakin, ettei maaperää pidetä huonokuntoisena sillä perusteella, ettei se täytä kaikkia liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltuja kriteereitä. Komitea ehdottaa, että otetaan käyttöön monikriteerinen luokitusjärjestelmä, jonka avulla voitaisiin arvioida tarkemmin maaperän terveyden tasoa ja mitata edistymistä kestävän maaperänhoidon menetelmien toteuttamisessa.
2.Taustaa
2.1Euroopan komissio on antanut käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen, sillä vuonna 2006 esitettyä maaperää koskevaa ensimmäistä ehdotusta ei saatu vietyä päätökseen. Euroopan unionilla ei ole siis toistaiseksi lainkaan yhdenmukaistettua maaperälainsäädäntöä, vaikka komission mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperästä on huonossa kunnossa, vaikka vastaavaa lainsäädäntöä on jo annettu ilmanlaadusta ja vedestä ja vaikka vuonna 2021 asetettiin tavoitteeksi terve maapallo kaikille. Eräät jäsenvaltiot toteuttavat jo maaperän terveyden seurannan kansallisia toimia, ja niillä on mahdollisuus ottaa käyttöön hoitotoimenpiteitä (erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti laadittujen kansallisten strategiasuunnitelmien avulla), mutta näitä seurantamenetelmiä ja hoitotoimenpiteitä ei ole yhdenmukaistettu, eivätkä ne mahdollista sitä, että voitaisiin saavuttaa tavoite kaiken maaperän hyvästä terveydestä vuoteen 2050 mennessä.
2.2Komission arvioiden mukaan tämä Euroopan maaperän yleinen huono tila aiheuttaa kustannuksia jäsenvaltioille ja riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Maaperä tuottaa tärkeitä ekosysteemipalveluja, mutta vain silloin, kun se on hyvässä kunnossa. Maaperän terveys voi siten vaikuttaa tiettyihin tuloja tuottaviin toimintoihin, erityisesti maatalouteen.
2.3Komissio erittelee myös maaperän pilaantumiseen liittyvät riskit. Riskien kohdalla on erityisen tärkeää korostaa, että maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuuteen ja siten elintarviketurvaan maailmanlaajuisessa tilanteessa, jossa markkinoihin vaikuttavat yhä enemmän kansainväliset kriisit ja ilmastonmuutoksen seuraukset. Ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, metsäpalot, tulvat ja myrskyt, ovat voimistuneet ja niitä esiintyy yhä tiheämmin, mikä on nostanut nämä huolenaiheet ajankohtaisiksi. Maaperän terveydestä ja hedelmällisyydestä tulee näin geostrategisia tekijöitä.
2.4Käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen taustalla on myös EU:n maaperään kohdistuva entistä suurempi paine, joka johtuu erityisesti maa- ja metsätalousmaan ottamisesta taloudellisen toiminnan ja infrastruktuurin käyttöön. Komissio arvioi, että 4,2 prosenttia EU:n maaperästä on tällä hetkellä otettu näiden toimintojen käyttöön, mikä aiheuttaa vesivarojen hoitoon liittyviä riskejä ja vähentää käytettävissä olevan maatalousmaan pinta-alaa.
2.5Kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan, maaperän huonontuminen on aihe, joka herättää yhä enemmän huolta ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen lisääntymisestä, maan biodiversiteetin köyhtymisestä, biokemiallisen kierron häiriöistä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin, ilman ja veden pilaantumisesta sekä ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvista riskeistä. Toiminnot, joihin tämä direktiivi vaikuttaa pääasiallisesti, ovat maa- ja metsätalous, joille maankäyttö on olennaisen tärkeää. Euroopan komissio arvioi, että maaperän eroosio voi johtaa EU:ssa maatalouden tuottavuuden 1,25 miljardin euron menetykseen vuodessa.
2.6Jäsenvaltioilla on jo käytössään erilaisia toimenpiteitä ja erilaista rahoitusta maaperän ja sen terveyden ylläpitämiseksi. Komissio mainitsee kahdeksan ohjelmaa, jotka voivat tarjota tukea ehdotuksen toteuttamiseksi: Horisontti Eurooppa ‑ohjelman missio ”Euroopan maaperäsopimus”, jonka tavoitteena on suojella maaperää ja palauttaa sen terveys vuoteen 2030 mennessä; Horisontti Eurooppa ‑ohjelman kolme ensimäistä pilaria, joiden tavoitteena on helpottaa jäsenvaltioiden yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla; yhteinen maatalouspolitiikka ja etenkin sen ehdollisuus, ekojärjestelmät ja toisen pilarin tuet; koheesiopolitiikan rahastot; ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life); teknisen tuen väline; elpymis- ja palautumistukiväline; InvestEU-ohjelma. Ehdotettu direktiivi perustuu siis jo olemassa oleviin käytäntöihin, ja siinä ehdotetaan yhdenmukaistettua seurantakehystä näiden käytäntöjen vaikutusten arvioimiseksi.
2.7Säädösehdotuksen tavoitteena on ensinnäkin ottaa käyttöön jäsenvaltioiden välinen yhdenmukaistettu maaperän seurantajärjestelmä, sillä komissio on todennut, että EU:n tasolla ei ole riittävästi tietoja ja indikaattoreita maaperän terveyden ja laadun seuraamiseksi. Ehdotetun direktiivin 1–9 artiklassa esitetään seurantakehys ja indikaattorit, jotka otetaan huomioon maaperän tilan määrittämisessä. Komission mukaan ”[t]erveen maaperän kemiallinen, biologinen ja fysikaalinen kunto on hyvä, ja se pystyy tuottamaan ihmisille ja ympäristölle elintärkeitä ekosysteemipalveluja, kuten turvallista, ravitsevaa ja riittävää ravintoa, biomassaa ja puhdasta vettä sekä ravinteiden kiertoa, hiilen varastointia ja biodiversiteettiä tukevan ympäristön”. Liitteessä I esitetään joukko kriteerejä, joiden seuranta kuuluu jäsenvaltioille. Näistä neljä on asetettu EU:n tasolla, neljää ei ole kvantifioitu, ja kolmen viimeisen kohdalla komissio ehdottaa jäsenvaltioille vaihteluvälit, joiden rajoissa jäsenvaltiot voivat määrittää kansalliset raja-arvot.
2.8Toisena tavoitteena on maaperän terveyden jatkuva parantaminen unionissa, jotta voitaisiin saavuttaa maaperän hyvä terveys vuoteen 2050 mennessä, ja sitä varten komissio vahvistaa kestävän maaperänhoidon periaatteet. Jäsenvaltioiden on määriteltävä näiden periaatteiden pohjalta kestävät maaperänhoidon käytännöt, jotka eivät ole toistaiseksi pakollisia mutta joiden käyttöä jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään erityisesti YMP:n rahoituksen avulla. Lisäksi näiden käytäntöjen ansiosta saavutetusta maaperän terveydestä annetaan sertifikaatti, jonka on komission mukaan tarkoitus lisätä maan arvoa ja mahdollistaa laadukkaampi elintarviketuotanto, jonka markkinat palkitsevat.
2.9Toisen tavoitteen yhteydessä komissio kehottaa tunnistamaan ja tutkimaan mahdollisesti pilaantuneet alueet, jotta voidaan toteuttaa hoitotoimenpiteitä ihmisten terveydelle ja ympäristölle hyväksyttäväksi katsotun riskitason alittamiseksi. Ehdotetun direktiivin 12–16 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on otettava neljän vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta käyttöön riskiperusteinen lähestymistapa mahdollisesti pilaantuneiden alueiden tunnistamiseksi ja tutkimiseksi sekä pilaantuneiden alueiden hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on myös määriteltävä, millaisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ei voida hyväksyä, ja otettava tässä huomioon olemassa oleva tutkimustieto, ennalta varautumisen periaate, paikalliset erityispiirteet sekä nykyinen ja tuleva maankäyttö. Jäsenvaltioilla on direktiivin hyväksymisen jälkeen seitsemän vuotta aikaa tunnistaa kaikki mahdollisesti pilaantuneet alueet ja kirjata ne 16 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.
2.10Ehdotettuun direktiiviin sisältyy myös säännöksiä, joilla pyritään rajoittamaan maan käyttöönottoa infrastruktuuria varten. Ehdotetun direktiivin 11 artiklassa vahvistetaan periaatteet maan käyttöönoton rajoittamiselle. Komitea suosittaa, että niin pitkälle kuin teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, vältetään tai vähennetään maan käyttöönottoa, joka heikentää maaperän kykyä tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi ravintoa, ja kompensoidaan sitä mahdollisimman hyvin.
2.11Euroopan komissio aikoo tehdä direktiivistä arvion kuuden vuoden kuluttua sen voimaantulosta arvioidakseen, miten sen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Sen pohjalta komissio voi tehdä uuden ehdotuksen ja asettaa sitovia vaatimuksia, jotta varmistetaan maaperän uudistaminen ja voidaan saavuttaa kaiken maaperän hyvästä terveydestä vuoteen 2050 mennessä.
3.Yleistä
3.1Kolme maaperän terveyden indikaattoria jätetään jäsenvaltioiden harkintavaltaan, jotta ne voidaan mukauttaa paikallisiin erityispiirteisiin: maaperän liiallinen ravinnepitoisuus (fosfori), maaperän pilaantuminen (raskasmetallipitoisuus ja orgaaniset epäpuhtaudet) ja maaperän vedenpidätyskyvyn heikkeneminen. Tämä saattaa aiheuttaa kilpailun vääristymistä (etenkin maatalous)maan hyödyntämisessä, jos jäsenvaltioissa sovelletaan eri kriteerejä maaperän terveyden arvioinnissa.
3.2Myös kestävien maaperänhoidon käytäntöjen kohdalla on vaara kilpailun vääristymisestä, sillä jäsenvaltioille jätetään joustovaraa näiden käytäntöjen määrittelyssä ja korvaamisessa.
3.3Pilaantuneisiin alueisiin liittyen ETSK korostaa, että on seurattava tarkkaan toimenpiteitä pilaantuneiden alueiden puhdistamiseksi ja näiden toimenpiteiden kustannusten kattamista. Maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa koko yhteisöön, yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin, jotka eivät ole vastuussa pilaantumisesta. Tämä koskee erityisesti viljelijöitä, jotka ottavat haltuun jo olemassa olevan tilan ja joiden on mahdotonta olla selvillä kaikista pilaantumisen lähteistä heitä edeltävältä ajalta. Onkin tärkeää selkiyttää eri toimijoiden vastuuta ja kyseisten kustannusten kattamista. Tässä olisi noudatettava mahdollisimman pitkälle aiheuttaja maksaa ‑periaatetta, jotta aiempien toimien seurauksia ei sälytetä viranomaisille tai uudelle omistajalle, ja otettava samalla huomioon olosuhteet ja lainsäädäntökehys, joiden puitteissa nämä toimet on toteutettu, erityisesti maatalousalalla.
3.4ETSK korostaa, osana oikeutta terveelliseen ympäristöön, maaperän roolia biologisessa monimuotoisuudessa, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä ja erityisesti vedenpidätyksessä. Tämä on yhteydessä komitean kehotukseen laatia Euroopan sinisen kehityksen ohjelma.
4.Erityistä
4.1Komission 13 artiklassa ehdottamista mahdollisesti pilaantuneiden alueiden tunnistamisen perusteista ensimmäinen on pilaantumisriskiä aiheuttavan toiminnan aiempi tai nykyinen harjoittaminen. Tämän perusteen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden on laadittava luettelo mahdollisesti pilaantumisriskiä aiheuttavista toiminnoista. ETSK varoittaa vaarasta, jonka tiettyjen maataloustoimintojen sisällyttäminen luetteloon aiheuttaa. Yhtenä ratkaisuna on harkittava muiden kuin elintarvikkeiden markkinoita.
4.2Kestävissä maaperänhoidon käytännöissä on tärkeää, että niitä voidaan soveltaa kaikessa viljelyssä ja että voidaan antaa maaperän terveyttä koskevia sertifikaatteja kilpailun vääristymisen välttämiseksi. Onkin seurattava tarkkaan, miten jäsenvaltiot asettavat kriteerejä, jotka kuuluvat niiden vastuulle.
4.3Komissio ei ehdota sitovia tavoitteita maan käyttöönotolle, minkä takia sitä ei pystytä rajoittamaan, vaikka se heikentää maa- ja metsätalousmaan saatavuutta kaikkialla Euroopassa. Vuonna 2013 unionin seitsemännen toimintaohjelman yhteydessä asetettua tavoitetta uuden maan käyttöönoton nollatasosta vuoteen 2050 mennessä on vahvistettava.
4.4Pilaantuneen maaperän tunnistamisesta aiheutuvien kustannusten (29 miljardia euroa 15 vuoden aikana) arvioidaan olevan korkeammat kuin niiden kunnostamisen tai leviämisen estämisen kustannusten (24,9 miljardia euroa 25 vuoden aikana). Kun otetaan huomioon nämä korkeat kustannukset ja komission vaikutustenarvioinnin mukaan niiden arviointiin liittyvät epävarmuustekijät, ETSK katsoo, että vaikutustenarviointia on tarkennettava tältä osin. On tärkeää varata riittävästi rahoituslähteitä, jotta voidaan varmistaa, ettei maanomistajille ja viljelijöille aiheudu kestämättömiä kustannuksia, ja on huolehdittava niiden näkyvyydestä. Tämä edellyttää maaperän pilaantumisesta vastuussa olevien tunnistamista ja kustannusten tasapuolista jakamista.
4.5Maaperän terveyttä mittaavien indikaattorien kohdalla on seurattava tarkkaan kuvaavia kriteerejä. Ne saattavat johtaa jäsenvaltioiden välisen kilpailun vääristymiseen, erityisesti kun on kyse maaperän biodiversiteetin köyhtymistä koskevista kriteereistä, sillä jäsenvaltiot voivat valita erilaisia kriteerejä, kuten bakteerien, sienten, alkueliöiden ja eläinten metaviivakoodaus, sukkulamatojen runsaus ja monimuotoisuus, mikrobibiomassa, lierojen runsaus ja monimuotoisuus (viljelymaassa) tai haitalliset vieraslajit ja kasvintuhoojat.
4.6ETSK kannattaa komission aikomusta ottaa käyttöön maaperän terveyttä koskeva sertifikaatti, jotta voidaan lisätä sertifikaatin saaneiden maa-alojen ja siten myös niillä käyttöön otettujen kestävien maanhoitokäytäntöjen arvoa, kunhan menettely pysyy vapaaehtoisena. Komitea suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen siitä, että sertifiointi tuottaisi hyötyä maan rahallisen arvon tai sillä tuotettujen elintarvikkeiden hinnan muodossa. ETSK suosittaakin, että ehdotetussa direktiivissä säänneltäisiin tarkemmin maaperän terveyden arvon määrittämistä.
4.7Luonnontilaisen tai osittain luonnontilaisen maan määritelmä, jota käytetään maan käyttöönoton parametrin määrittämisessä, suhteessa ihmisen muokkaamaan maahan on ongelmallinen. Komitea ehdottaakin, että luonnontilaisen maan ja osittain luonnontilaisen maan määritelmät poistetaan niin, että maan käytöstä poistamisella tarkoitetaan maan muuttamista ihmisen muokkaamaksi maaksi rakennusten, infrastruktuurin, louhosten jne. laajentamista varten. Lisäksi olisi hyödyllistä laatia luettelo maankäytön eri muodoista, jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat noudattaa samoja kriteerejä valvoakseen maankäyttöä moninaisissa tapauksissa, joissa ihmisen muokkaaman maan luokittelussa voi olla epäselvyyttä.
Bryssel 2. lokakuuta 2023
Peter Schmidt
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja
_____________