|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Tulliuudistuspaketti
|
|
_____________
|
|
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin tullikoodeksista, Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 kumoamisesta
[COM(2023) 258 final – 2023/0156 (COD)]
|
|
|
|
INT/1006
|
|
|
|
Esittelijä: Anastasis Yiapanis
|
|
|
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan unionin neuvosto, 14/09/2022
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
04/09/2023
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
20/09/2023
|
|
Täysistunnon numero
|
581
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
229/1/3
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Unionin tullijärjestelmä on edelleen suurelta osin hajanainen yli 50 vuotta EU:n tulliliiton perustamisen ja kymmenen vuotta unionin tullikoodeksin käyttöönoton jälkeen. Euroopan kilpailuedun turvaamiseksi kansainvälisessä kaupassa on välttämätöntä, että jäsenvaltiot pääsevät nopeasti yhteisymmärrykseen lisävarojen osoittamisesta tulliuudistukseen.
1.2Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa tarvetta houkutella tullialalle erikoisasiantuntemusta muilta kuin perinteisiltä aloilta, kuten ympäristönsuojelun, viestinnän, asiakastukitoiminnan ja sosiaaliturvan alalta, tekemällä tullia työpaikkana tunnetuksi nuorten sukupolvien keskuudessa ja toteuttamalla koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia kaikissa jäsenvaltioissa.
1.3Komitea kannattaa selkeästi määriteltyä strategiaa tekoälyn sisällyttämiseksi tullijärjestelmiin niin, että prosessin kaikissa vaiheissa otetaan samalla huomioon eettiset näkökohdat.
1.4EU:n ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä tiedotuskampanjoita, joilla lisätään tietoisuutta tullitoiminnan roolista ja vaikutuksista EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
1.5Jotta yrittäjien olisi helpompi noudattaa Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvia EU:n useita pakotepaketteja koskevia säännöksiä, tarvitaan oikeudellisesti sitovia virallisia tulkintoja sekä viranomaisten ennakoivia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa vaatimusten noudattaminen ja ilmenneisiin heikkouksiin puuttuminen kaikkialla EU:ssa.
1.6ETSK on eri mieltä ehdotuksesta, jonka mukaan hakemus tulisi katsoa hylätyksi, jos jokin tulliviranomainen ei ilmoita päätöksestään asetetuissa määräajoissa. Toisin kuin komissio ehdottaa, hakemukset olisi tällaisissa tapauksissa katsottava hyväksytyiksi.
1.7Komitean mielestä on olennaisen tärkeää määrittää, minkä viranomaisen vastuulle kuuluu ehdotuksen 6 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttymisen arviointi, ja panee merkille, että kyseisen toisen alakohdan f alakohta on epäselvä. Nämä näkökohdat olisi selvennettävä suoraan itse asetuksessa eikä delegoiduilla säädöksillä, kuten f alakohdan osalta ehdotetaan.
1.8Komitea kehottaa selventämään kriisin aikana pysyvästi käytettävissä olevaksi tarkoitetun kriisinhallintaryhmän kokoonpanoa, tehtävää ja mahdollisia talousarviovaikutuksia (204 artikla).
1.9Asetuksen [englanninkielisessä toisinnossa] 201 artiklan 1 kohdan kolmannella rivillä oleva kirjoitusvirhe olisi korjattava muotoon ”[– –] implementation in the areas falling [– –]”.
1.10On keskeisen tärkeää parantaa pienyritysten mahdollisuuksia osallistua valtuutettujen talouden toimijoiden (AEO) ohjelmaan, ja on otettava käyttöön AEO-aseman haltijoita koskevia merkittävämpiä yksinkertaistuksia, sillä AEO-aseman tarjoamat etuudet jäävät liian vähäisiksi sen hakemisesta ja ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin nähden.
1.11Kattavan koordinoinnin ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot suostuvat siihen, että sovellukset, joita tarvitaan yhteyden luomiseksi EU:n datakeskukseen, kehittää EU:n tulliviranomainen. Asetuksessa olisi määriteltävä täsmälliset käyttöoikeuksia koskevat säännöt ja luottamuksellisuutta koskevat ehdot, jotta voidaan varmistaa arkaluonteisten tietojen suoja ja vahvistaa niiden yhteisöjen ja henkilöiden selkeä vastuuvelvollisuus, joiden käytettävissä tällaiset tiedot ovat.
1.12EU:n tullidatakeskukseen on perustettava jo ennen sen käyttöönottoa yhteinen data-analyysijärjestelmä, johon sisältyy tiedonlouhintaohjelmia.
1.13ETSK kannattaa EU:n tulliviranomaisen perustamista ja toteaa, että ehdotetun asetuksen 208 artiklassa esitettyjen erilaisten tehtävien hoitamiseen tarvitaan paljon työvoimaa. Käyttäjien osallistuminen ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa on ratkaisevan tärkeää EU:n markkinoille tulevien vaatimustenvastaisten tuotteiden havaitsemiseksi. EU:n tullidatakeskuksen yhteyteen olisi perustettava ilmoitusalusta, joka mahdollistaisi vaatimustenmukaisuuteen liittyvien huolenaiheiden esiin tuomisen ja helpottaisi viestintää markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
1.14EU:n yritysten saataville olisi asetettava rajoituksetta kaikki niiden tulliin liittyvää toimintaa koskevat lait, säännökset, ohjeet ja hyödylliset neuvot. ETSK pyytää nimenomaisesti, että asetuksen 208 artiklaan lisätään pk-yritysten tukeminen EU:n tulliviranomaiselle kuuluvana erityistehtävänä.
1.15EU:n tulliviranomaisen hallintoneuvostoon kuuluu 212 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksi Euroopan parlamentin nimeämä jäsen. Tälle olisi annettava äänioikeus ja yhtäläiset oikeudet. Täysin demokraattisen prosessin varmistamiseksi päätökset olisi tehtävä yksimielisesti tai, jos se ei ole mahdollista, kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ilman, että komissiolle annetaan valta hylätä päätös. Komissiota edustavan jäsenen puoltavaa ääntä ei myöskään pitäisi asettaa johtokunnan tekemien päätösten ehdoksi.
1.16Jos EU:n tulliviranomaista koskeva ehdotus hyväksytään, ETSK katsoo, ettei ole mitään syytä odottaa vuoteen 2028 asti ennen viranomaisen toiminnan aloittamista (kuten 238 artiklassa esitetään), vaan kehottaa sen sijaan käynnistämään sen toiminnan kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Myös määräaikoja, jotka koskevat EU:n tullidatakeskuksen asettamista kaupan toimijoiden käyttöön (vuosi 2032), olisi lyhennettävä, sillä tällaiset viivästykset haittaavat EU:n toimien kohdentamista ja välitöntä toimintavalmiutta.
2.Johdanto
2.1Tulliviranomaisten haasteena on löytää tasapaino, kun yhtäältä halutaan nopeuttaa kaupankäyntiä tehokkaiden ja virtaviivaistettujen menettelyjen avulla ja toisaalta on välttämätöntä toteuttaa tullitarkastuksia. Unionin tullijärjestelmä on edelleen suurelta osin hajanainen yli 50 vuotta EU:n tulliliiton perustamisen ja kymmenen vuotta unionin tullikoodeksin käyttöönoton jälkeen. Eri tulliviranomaiset tulkitsevat sääntöjä edelleen huomattavan epäjohdonmukaisesti. Koordinointi tulliviranomaisten ja muiden EU:n politiikkojen täytäntöönpanosta rajalla vastaavien kansallisten viranomaisten välillä ei myöskään ole tehokasta.
2.2Nykyajan toimitusketjut muuttuvat jatkuvasti, ja sähköinen kaupankäynti lisääntyy. Jotta tähän voitaisiin vastata asianmukaisesti, on ratkaisevan tärkeää, että EU uudistaa tullijärjestelmää ja mukauttaa sen nykypäivän uusiin realiteetteihin. Lissabonin strategian keskeisiä tavoitteita ei voida saavuttaa nykyisillä puitteilla ilman merkittäviä rakenneuudistuksia. Myös EU:n kilpailuetu kansainvälisessä kaupassa voi vaarantua, sillä määrätietoisempia tullistrategioita toteuttavien valtioiden toiminta saattaa mitätöidä sen.
2.3Tullityö on myös laajentunut perinteisestä tulojen keräämisestä uusiin tehtäviin: siihen kuuluu esimerkiksi monimutkaisessa alakohtaisessa lainsäädännössä asetettujen kieltojen ja rajoitusten täytäntöönpanon valvontaa. Jäsenvaltioiden on viipymättä päästävä sopimukseen lisäresurssien osoittamisesta tulliuudistukseen ja käännettävä henkilöstön vähenemissuuntaus sekä tunnustettava, että asianmukaisten projektinhallintatekniikoiden käyttöönotto on tärkeää muutosten sujuvoittamiseksi ja uusimman teknologian saamiseksi käyttöön.
2.4Ehdotetussa asetuksessa otetaan käyttöön uusia sääntöjä, joilla pyritään yksinkertaistamaan tullimenettelyjä, vahvistamaan tulliviranomaisten valvonta- ja tarkastusvalmiuksia ja helpottamaan tullimaksujen tehokkaampaa kantamista kaikissa jäsenvaltioissa samalla kun vähennetään hallinnollisia rasitteita ja tarpeettomia muodollisuuksia. Tullien kantaminen siirtyy asteittain tavaroiden ilmoituspaikasta tuojan tai viejän sijoittautumispaikkaan unionissa. Lisäksi EU:n tullidatakeskus tulee korvaamaan tullijärjestelmässä nykyisin käytettävän tietotekniikkainfrastruktuurin kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on vähentää toimintakustannuksia ja soveltaa riskinhallintaan ja tullitarkastuksiin tehostettua EU:n lähestymistapaa.
3.Yleistä
3.1Ehdotus asetukseksi korvaa nykyisen unionin tullikoodeksin, ja siinä otetaan käyttöön tarkistettu unionin tullikoodeksi, jossa artiklat on järjestetty täysin uudelleen.
3.2ETSK pitää arvossa Euroopan komission 20. heinäkuuta ja 19. syyskuuta 2022 välisenä aikana järjestämää monien sidosryhmien, kuten kansallisten tulliviranomaisten, toimialajärjestöjen, liittojen ja yksittäisten yritysten, kuulemista tullilainsäädännön tarkistamisesta.
3.3EU:n kilpailukyky on EU:n taloudelle yhtä tärkeä asia kuin tehokas tullivalvonta, sillä kauppa tuottaa arvoa ja vaurautta erityisesti kasvavilla markkina-aloilla, kuten sähköisessä kaupankäynnissä. Komitea pitää tärkeänä, että kaikilla tulliviranomaisilla on käytössään uusinta kehitystä edustavat yhteentoimivat tullilaitteet, jotta ne ovat valmiina tulevaisuuden haasteisiin.
3.4Uusilla teknologioilla on keskeinen rooli laittoman kaupan torjunnassa, tehokkaan valvonnan helpottamisessa ja kyberturvallisuuden vahvistamisessa. EU:n on tuettava tätä investoimalla tutkimukseen, innovointiin ja infrastruktuurin kehittämiseen, kuten täysin yhteentoimiviin puitteisiin. ETSK kehottaa laatimaan tarkoin määritellyn strategian tekoälyn sisällyttämiseksi tullijärjestelmiin ja oikeudenmukaisten edellytysten luomiseksi tekoälyn ja robotiikan edistämiselle varmistaen, että eettisistä näkökohdista pidetään kiinni koko prosessin ajan. Tällöinkin vaarana on, että valvonnan tasoa, jota laittoman kaupan tehokas torjunta automaation avulla edellyttää, saatetaan yhteiskunnassa yleisesti pitää liian tungettelevana.
3.5ETSK panee merkille, että ehdotetun tullimuutoksen edistämiseksi tarvittaville henkilöresursseille ja taidoille ei juurikaan ole annettu painoarvoa. Kuten muillakin julkisten palvelujen aloilla, tulliviranomaisia koettelee useimmissa jäsenvaltioissa vakava henkilöstöpula. Jäsenvaltioiden tullivirkailijoiden työolojen ja -ehtojen sekä palkkojen eroavuudet ovat edelleen ongelma. Vaikka tietoteknisille taidoille on selkeä tarve, tullin on etsittävä erityisasiantuntijoita myös perinteisten alojen ulkopuolelta, kuten ympäristönsuojelun, viestinnän, asiakastukitoiminnan, sosiaaliturvan jne. aloilta. Nuorten sukupolvien houkuttelemista tullialalle on edistettävä levittämällä tietoa alalla työskentelyn eduista ja toteuttamalla koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia kaikissa jäsenvaltioissa.
3.6Monet EU:n kansalaiset eivät tiedosta, miten suuri merkitys tulliviranomaisilla on heidän arkielämässään. On ratkaisevan tärkeää, että tullin roolia pyritään valottamaan tiedotuskampanjoilla, jotka lisäävät tietoisuutta tullin vaikutuksesta kansalaisten jokapäiväiseen elämään, menestystarinoita esittelevillä YouTube-videoilla jne.
3.7Unionin tullikoodeksin nykyiset tietojärjestelmät ja tuleva datakeskus sisältävät erittäin arkaluonteisia tietoja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tullien arvioinnin ja kansainvälisen kaupan riskien hallinnan sekä tulli-infrastruktuurin yleisen toimivuuden kannalta. Kaikki sidosryhmät eivät halua osallistua tietojenvaihtoon tai eivät luota siihen, mikä asettaa merkittävän esteen.
3.8Mitä tulee EU:n lukuisiin Venäjää ja Valko-Venäjää koskeviin pakotepaketteihin, ETSK toteaa, että tarvitaan virallisia tulkintoja, joilla on oikeudellista painoarvoa, jotta yrittäjien olisi helpompi harjoittaa liiketoimintaansa sääntöjen mukaisesti, sekä viranomaisten ennakoivia toimenpiteitä, joilla varmistetaan näiden sääntöjen noudattaminen. Eri puolilla EU:ta on edelleen heikkoja kohtia, joita hyödynnetään pakotteiden kiertämiseen ja laittoman kaupan helpottamiseen.
4.Erityistä
4.1Komitea pitää edelleen varsin pitkänä tulliviranomaiselle annettavaa 30 päivän määräaikaa pelkästään sen tarkistamiselle, täyttyvätkö päätöstä koskevan hakemuksen hyväksymisen ehdot, kuten myös 120 päivän määräaikaa päätöksen tekemiselle hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Tämä ei ole tullijärjestelmän virtaviivaistamista koskevan tavoitteen mukaista, vaan määräaikoja olisi lyhennettävä enemmän.
4.2ETSK ei myöskään hyväksy ehdotusta, jonka mukaan hakemus katsotaan hylätyksi, jos tulliviranomainen ei anna päätöstään tiedoksi sille asetetussa määräajassa. Tämä aiheuttaa oikeudettomasti haittaa hakijalle ja tekee vastuunkannosta laistamisen tulliviranomaisille helpommaksi. Toisin kuin tässä tarkasteltavassa ehdotuksessa, komitea pitää sopivampana, että hakemus katsotaan hyväksytyksi, jos tulliviranomainen ei noudata asetettuja määräaikoja.
4.3Komitea katsoo tarpeelliseksi määrittää, mikä viranomainen päättää, täyttyvätkö ehdotuksen 6 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset. Lisäksi samaisen 6 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan f alakohdan voi sen epämääräisyyden vuoksi tulkita miten tahansa. ETSK katsoo, että nämä näkökohdat olisi selvennettävä itse asetuksessa eikä delegoiduilla säädöksillä (kuten f alakohdan osalta ehdotetaan).
4.4ETSK katsoo, että ”kohtuullinen aika”, jonka kuluessa viranomaisten on katsottava luovuttaneen tavarat, jos ne eivät ole valinneet niitä mihinkään tarkastukseen, kuten 60 artiklan 6 kohdassa todetaan, on vahvistettava ehdotetussa asetuksessa sen sijaan, että siitä annettaisiin delegoitu säädös 261 artiklan mukaisesti.
4.5Komitea kehottaa selventämään kriisin aikana pysyvästi käytettävissä olevaksi tarkoitetun kriisinhallintaryhmän kokoonpanoa, tehtävää ja mahdollisia talousarviovaikutuksia (204 artikla).
4.6ETSK panee merkille [englanninkielisessä toisinnossa] 201 artiklan 1 kohdan kolmannella rivillä olevan kirjoitusvirheen, joka olisi korjattava muotoon ”[– –] implementation in the areas falling [– –]”.
4.7On olennaisen tärkeää parantaa pienyritysten pääsyä AEO-ohjelman piiriin ja ottaa käyttöön AEO-aseman haltijoita koskevia entistä merkittävämpiä yksinkertaistuksia. AEO-aseman nykyisin tarjoamat etuudet ovat suhteettoman vähäiset aseman hakemisesta ja ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin nähden. Lisäksi komitea pitää 24 artiklassa vahvistettuja AEO-aseman myöntämisperusteita epämääräisinä ja tulkinnanvaraisina.
4.8Tulliviranomaisten on suoritettava valtuutettujen talouden toimijoiden toiminnan ja sisäisen kirjanpidon huolellinen tarkastus vähintään joka kolmas vuosi. Yritysten halukkuus myöntää tulliviranomaisille suora pääsy toiminnanohjausjärjestelmiinsä on epävarmaa ja riippuu siitä, pystyykö komissio antamaan vahvan vakuuden luottamuksellisten tietojen suojaamisesta.
4.9Komission ehdotuksessa uudeksi unionin tullikoodeksiksi otetaan käyttöön luotetun ja valvotun toimijan käsite (Trust and check -toimija) vuodesta 2032 alkaen, kun tullidatakeskus on käytettävissä, ja ehdotetaan valtuutettuihin talouden toimijoihin sovellettavan yksinkertaistusjärjestelmän korvaamista vuonna 2037, jolloin tullidatakeskuksen käyttö tulisi pakolliseksi kaikille toimijoille. ETSK katsoo, että uuden toimijakäsitteen täytäntöönpanoaikataulua voitaisiin lyhentää, mikäli tullidatakeskus on käytettävissä jo ennen vuotta 2032. Hyvin toimivan tulliliiton on perustuttava avoimeen ja yksinkertaiseen järjestelmään, joka estää petoksia ja jossa vain vaatimuksia noudattavilla ja luotettavilla toimijoilla on oikeus kaikkein laajimpiin yksinkertaistuksiin. Datakeskuksen edustama yhteinen rajapinta hyödyttäisi kuitenkin kaikkia toimijoita.
4.10Väärennetyt tavarat on tuntemattoman koostumuksensa vuoksi hävitettävä tarkkaan säännellyissä erityislaitoksissa. On tarpeen perustaa hyväksyttyjen ja tarkastettujen laitosten verkosto väärennettyjen tavaroiden hävittämistä ja kierrätystä varten.
4.11On olemassa painavaa näyttöä siitä, että tullimaksuista vapauttavaa 150 euron kynnysarvoa käytetään järjestelmällisesti hyväksi, mikä antaa epäoikeudenmukaisen edun kolmansiin maihin sijoittuneille sähköisen kaupan toimijoille perinteiseen kauppaan ja EU:n vähittäismyyjiin verrattuna. Komitea toteaa, että jäsenvaltiot hyötyisivät tullimaksujen kantamisen lisääntymisestä 150 euron kynnysarvon poistamisen seurauksena, mutta tämä lisäisi verkkoalustoihin kohdistuvaa taakkaa ja nostaisi mahdollisesti tavaroiden loppukuluttajahintaa. Yritysten (erityisesti pk-yritysten) arvonlisäveroon liittyvät rekisteröintivaatimukset useissa jäsenvaltioissa puolestaan vähenevät. Jäsenvaltiot hyötyvät hallinnollisten kustannusten vähenemisestä, kun yli 150 euron arvoisten EU:hun tuotujen tavaroiden etämyyntiä harjoittavat toimijat voivat ilmoittaa ja maksaa sovellettavan arvonlisäveron IOSS-järjestelmän (tuontijärjestelmän) kautta.
EU:N TULLIDATAKESKUS
4.12ETSK katsoo, että kattavan koordinoinnin ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on sovittava, että EU:n tulliviranomainen kehittää sovellukset, joita kaikki jäsenvaltiot käyttävät yhteyden luomiseksi EU:n datakeskukseen, sen sijaan, että jäsenvaltiot kehittäisivät niitä itse, kuten ehdotetun asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa ehdotetaan.
4.13ETSK pitää myönteisenä, että Euroopan petostentorjuntaviraston, Euroopan syyttäjänviraston, kansallisten veroviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten mahdollisuutta saada käyttöönsä tarvittavia EU:n tullidatakeskukseen tallennettuja tietoja helpotetaan. Komitea kehottaa kuitenkin luomaan järjestelmän, jolla arkaluonteisia tietoja suojataan päätymiseltä tämän kontekstin ulkopuolelle, ja vaatii täyttä vastuuvelvollisuutta yhteisöiltä ja henkilöiltä, joiden saatavilla arkaluonteiset tiedot keskuksessa ovat.
4.14Komitea katsoo lisäksi, että kunkin viranomaisen olisi nimettävä erityinen yhteyspiste tai yksi tai useampi yhteyshenkilö, ja kehottaa komissiota säätämään 31 artiklan 14 kohdassa mainituilla täytäntöönpanosäädöksillä tätä koskevasta velvollisuudesta sekä täydestä vastuuvelvollisuudesta, joka koskee viranomaisen yhteyspistettä ja yhteyshenkilöä tai ‑henkilöitä, joiden saatavilla arkaluonteiset tiedot ovat. Ehdotetussa asetuksessa olisi vahvistettava erityiset käyttöoikeutta ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä EU:n tullidatakeskuksen käyttöä koskevat ehdot.
4.15Komitea suhtautuu myönteisesti tulliviranomaisten velvollisuuteen käydä jatkuvaa vuoropuhelua kansainvälisessä tavarakaupassa osallisina olevien talouden toimijoiden ja viranomaisten kanssa ja edistää avoimuutta muun muassa asettamalla hakemuslomakkeet vapaasti saataville, kuten ehdotetun asetuksen 39 artiklassa mainitaan.
4.16Euroopan komission ehdottamassa tullitietojen vaihdossa kansainvälisten kumppaneiden kanssa on kunnioitettava täysimääräisesti EU:n kansalaisten ja yritysten tietosuojaa.
TULLIALAN RISKINHALLINTA
4.17Koska sekä kansallisten tulliviranomaisten että EU:n tulliviranomaisen tehtäväksi annetaan riskinhallintatoimien toteuttaminen EU:n tullidatakeskuksessa saatavilla olevia tietoja käyttäen, komitea katsoo, että tällaisten suurten tietomäärien tulkitsemista varten käytössä olisi oltava yhteinen data-analyysijärjestelmä ja EU:n tullidatakeskuksessa käytettäviä tiedonlouhintaohjelmia.
4.18ETSK on jo todennut, että ”[s]aatavilla olevien tietojen suuren määrän hallinta merkitsisi välitöntä ja merkittävää parannusta nykyiseen tullijärjestelmään ja auttaisi myös vastaamaan paremmin ja kattavammin kasvaviin haasteisiin. Se mahdollistaisi myös toimitusketjujen älykkään valvonnan ja paremmat ennakointivalmiudet.” Data-analyysiohjelmat on rakennettava jo ennen EU:n tullidatakeskuksen käyttöönottoa.
4.19Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksittäisten kansalaisten kanssa on tarpeen, jotta havaitaan sellaiset EU:n markkinoille edelleen tulevat tavarat, jotka eivät täytä vaatimustenmukaisuusnormeja tai joiden osalta on riittävät syyt uskoa, että ne eivät ole asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön mukaisia. Olisi perustettava alusta näiden rikkomusten ilmoittamista varten, jotta vaatimustenvastaisuuksista voidaan ilmoittaa markkinavalvontaviranomaisille.
EU:N TULLIVIRANOMAINEN
4.20ETSK kannattaa EU:n tulliviranomaisen perustamista ja komission ehdottamia erityistehtäviä. Komitea pitää edelleen epävarmana, hyväksyvätkö jäsenvaltiot komission ehdotuksen, ja toteaa, että EU:n tulliviranomainen tarvitsee paljon henkilöstöä pystyäkseen hoitamaan kaikki ehdotetun asetuksen 208 artiklassa sille ehdotetut tehtävät.
4.21On erittäin tärkeää, että EU:n tulliviranomainen pystyy esittämään kansallisille tulliviranomaisille parhaita käytäntöjä ja seuraamaan niiden täytäntöönpanoa sekä suorittamaan tietojen hallinta- ja käsittelytoimia. ETSK on jo todennut, että kansallisilla tulliviranomaisilla on niille erittäin suuri tarve ja että EU:lla on parhaat edellytykset panna ne täytäntöön.
4.22EU:n yritysten saataville olisi asetettava rajoituksetta kaikki niiden tulliin liittyvää toimintaa koskevat lait, säännökset, ohjeet ja hyödylliset neuvot riippumatta niiden sijainnista EU:ssa. EU:n tulliviranomaisen erityistehtävänä pitäisi olla yksinkertaistettujen ohjeiden ja käsikirjojen suunnittelu pk-yrityksiä varten, ja sen olisi autettava pk-yrityksiä perehtymään tullilainsäädäntöön ja -muodollisuuksiin. ETSK kehottaa nimenomaisesti antamaan EU:n tulliviranomaiselle erityistehtäväksi pk-yritysten tukemisen ja lisäämään sen ehdotetun asetuksen 208 artiklaan.
4.23ETSK katsoo, että Euroopan parlamentin 212 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämällä EU:n tulliviranomaisen hallintoneuvoston jäsenellä olisi oltava äänioikeus ja että kaikilla muilla hallintoneuvoston jäsenillä olisi oltava yhtäläiset oikeudet. Jää epäselväksi, maksetaanko EU:n tulliviranomaisen hallintoneuvoston jäsenille korvaus heidän työstään – siitä tai rahoituksen alkuperästä ei ole ehdotuksessa mainintaa.
4.24ETSK katsoo, että kaikki hallintoneuvoston päätökset olisi tehtävä yksimielisesti. Jos se ei ole mahdollista, päätökset olisi tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä, eikä komissiolla pitäisi koskaan olla valtaa hylätä päätöstä pelkästään antamalla vastaääni. Kaikilla hallintoneuvoston jäsenillä olisi oltava yhtäläinen äänioikeus. Vastaavasti myöskään johtokunnan tekemien päätösten ehdoksi ei pitäisi asettaa komissiota edustavan jäsenen puoltavaa ääntä.
4.25Jos EU:n tulliviranomaista koskevalle ehdotukselle näytetään vihreää valoa, ETSK ei näe mitään syytä odottaa vuoteen 2028 asti ennen viranomaisen toiminnan aloittamista (238 artikla), vaan kehottaa käynnistämään sen toiminnan kahden vuoden (tai mahdollisesti jo vuoden) kuluttua asetuksen voimaantulosta. Sama koskee vuoden 2032 tammikuulle asetettua määräaikaa, josta alkaen talouden toimijat voivat käyttää EU:n tullidatakeskusta. Juuri tällaiset viivästykset estävät EU:n toimien tarkemman kohdentamisen ja välittömän soveltamisen, mikä useimmissa tapauksissa heikentää toimien pontta.
Bryssel 20. syyskuuta 2023
Oliver Röpke
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
_____________