LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma

_____________

a)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle [COM(2023) 62 final] b)Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (nettonollateollisuutta koskeva säädös) [COM(2023) 161 final – 2023/0081 (COD)]

INT/1027

Esittelijä: Sandra Parthie

Lausuntopyyntö	a) Euroopan komissio, 27/03/2023 b) Euroopan parlamentti, 08/05/2023 c) neuvosto, 11/05/2023
Oikeusperusta	a)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla b)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	29/06/2023
Hyväksyminen täysistunnossa	13/07/2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	193/3/3

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Euroopan unionissa (EU) on vastaisuudessakin oltava teollisuutta. EU:n on puolustettava määrätietoisesti asemaansa maailmanlaajuisena toimijana ja määritettävä poliittiset keinot, toimenpiteet ja välineet, joita se tarvitsee kehittyäkseen nopeammaksi ja innovatiivisemmaksi ja vetääkseen jälleen sijoittajia puoleensa. Samalla sen on pidettävä kiinni sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä arvoistaan, kuten toimivista työmarkkinavuoropuhelu- ja sosiaaliturvajärjestelmistä, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja vakaista instituutioista.

1.2EU:n globaali taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut, sillä monenvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on rapautumassa ja protektionismi lisääntyy. Kilpailu kansainvälisistä investoinneista on koventunut, mikä johtuu erityisesti Yhdysvaltojen inflaationhillintälaista (IRA) mutta myös raaka-ainekilpailun kiristymisestä, energiahintojen kehityksestä ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen muutoksista. Unionin onkin arvioitava poliittisia painopisteitään uudelleen pystyäkseen parantamaan rakenteellista ja kestäväpohjaista kilpailukykyään. Koska EU:n yritysten kilpailukykyä on tarpeen vahvistaa, unionin päätöksentekoprosesseihin on sisällytettävä kilpailukykytarkastus. Samalla on huolehdittava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien välisestä tasapainosta lainsäädäntöehdotuksia koskevassa päätöksenteossa.

1.3Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on vakuuttunut siitä, että vahva teollinen perusta on ehdoton edellytys sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen vuosikymmenen onnistumiselle että teollisuussektorin, avaruusalan ja autoteollisuuden tulevalle menestykselle, aivan kuten varmat ja kestäväpohjaiset kriittisten raaka-aineiden lähteetkin. ETSK kehottaa ensi sijassa tekemään tarkastuksen, jonka avulla selvitetään, miten EU voi hallita ja parantaa arvoketjujaan ja välttää liiallisia riippuvuuksia.

1.4ETSK korostaa, että vuoden 2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu kilpailukykyistä kiertotaloutta rakentamatta. EU:n olisikin löydettävä keinoja lisätä resurssi- ja materiaalitehokkuuttaan ottamalla yleisesti käyttöön kysynnän vähentämiseen tähtääviä kysynnänhallintatoimenpiteitä: ekosuunnittelu ja kiertoajattelu, energiatehokkuus, entistä kestäväpohjaisemmat tuotteet sekä kohdennettujen innovatiivisten käytäntöjen ja tekniikoiden tukeminen.

1.5EU:n teollisuuspolitiikan lähtökohtana olisi oltava sellaisen monimuotoisen teollisuussektorin olemassaolo ja kehittäminen, joka kattaa monia erilaisia toimialoja, tuottajia ja teollisia ekosysteemejä, pk-yritykset ja yhteisötalouden toimijat mukaan luettuina. On tärkeää varoa keskittymästä liian yksipuolisesti siihen, että erotellaan jyviä akanoista ja edistetään tiettyjä teknologioita sääntelytoimien avulla. Tällaisen toimintamallin sijaan tarvitaan laaja-alaista innovoinnin ja tutkimuksen tukipolitiikkaa.

1.6ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että EU:n teollisuussuunnitelma auttaa luomaan laadukkaita hyväpalkkaisia työpaikkoja, joissa työehdot ja ‑olot ovat oikeudenmukaiset, ja että se edistää työpaikkademokratiaa, työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten noudattamista.

1.7Julkiset hankinnat ja päätökset siitä, miten julkista rahoitusta jaetaan, ovat tärkeitä teollisuuspolitiikan ohjausvälineitä. On varmistettava, että asiaan liittyvät jäsenvaltioiden päätökset, valtiontukia ja muita tukia koskevat päätökset mukaan luettuina, eivät vääristä sisämarkkinoita tai uhkaa taloudellista lähentymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa vaan että niillä pyritään lähinnä vaikuttamaan alueelliseen kehitykseen. ETSK kritisoi sitä, että tätä ei oteta riittävästi huomioon komission nyt esittämissä ehdotuksissa vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaksi ja nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi.

2.Yleistä

2.1Euroopan unionissa on vastaisuudessakin oltava teollisuutta. ETSK kehottaa luomaan sääntelykehyksen, joka houkuttelee EU:hun teollisuustuotantoa, luo sille edellytykset ja lisää sitä unionin alueella kestävällä ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Tämä kehotus koskee paitsi uutta teknologiaa myös valmistusteollisuutta, joka on keskeinen tekijä esimerkiksi Euroopan talouksien ja toimitusketjujen häiriönsietokyvyn kannalta.

2.2Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen näkyy bruttokansantuotteesta (BKT): EU:n asukaskohtainen BKT on 2000-luvulla ollut noin 70 prosenttia Yhdysvaltojen asukaskohtaisesta BKT:stä, ja tällä hetkellä se on enää vajaat 66 prosenttia. Vuonna 1999 ainoastaan 5 prosenttia maailman bruttoinvestoineista tehtiin Kiinassa, mutta vuonna 2020 siellä tehtyjen bruttoinvestointien osuus oli 29 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muualla. Yhdysvalloissa ja EU:ssa vastaava osuus taas on pienentynyt samalla aikavälillä merkittävästi: Yhdysvalloissa 29 prosentista 20 prosenttiin ja EU:ssa 23 prosentista vain 15 prosenttiin. Unioni pystyy kuitenkin muuttamaan tilanteen: sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen voisi kasvattaa talouden tuotosta yli 700 miljardilla eurolla kymmenen vuoden kuluessa, ja yhteinen digitalous voisi tuottaa vielä 178 miljardia euroa lisää. Näin EU voisi myös jatkaa menestyksekkäitä toimiaan eurooppalaisten normien ja standardien käyttöönottamiseksi ja edistämiseksi maailmanlaajuisella tasolla.

2.3EU kärsii globaaleja kilpailijoitaan enemmän erittäin korkeista energiahinnoista ja kiihtyvästä inflaatiosta. Samaan aikaan muut globaalit talousmahdit tukevat ja suosivat omaa teollisuuttaan. Kaikki tämä voi johtaa teollisuustoiminnan häviämiseen EU:sta. Nämä ongelmat ja muut nykyiset ja tulevat haasteet saadaan selätettyä vain parantamalla unionin talouden rakenteellista ja kestäväpohjaista kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn perusedellytys ovat kohtuulliset energiahinnat ja turvattu energiahuolto.

2.4Globaali taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina jyrkästi. EU ei voi enää laskea toimivan monenvälisen sääntöpohjaisen talous- ja kauppajärjestelmän varaan, vaan maailmanmarkkinoilla on yhä enemmän vääristymiä, jotka johtuvat esimerkiksi Yhdysvaltojen inflaationhillintälaista, jonka tarkoituksena on tukea yhdysvaltalaisia teollisuuden toimijoita verohyvitysten, avokätisen taloudellisen tuen ja paikallisten sisältövaatimusten keinoin maan ulkopuolisten talouden toimijoiden kustannuksella, tai Kiinan pitkäaikaisista protektionistisista tukijärjestelmistä, jotka niin ikään suosivat kansallisia toimijoita ja joiden avulla ajetaan nationalistista talousagendaa. EU:n on reagoitava tilanteeseen päättäväisesti ja määritettävä poliittiset keinot, toimenpiteet ja välineet, joita se tarvitsee kehittyäkseen nopeammaksi ja innovatiivisemmaksi ja vetääkseen jälleen sijoittajia puoleensa. Samalla sen on pidettävä kiinni sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä arvoistaan.

2.5Tätä taustaa vasten ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaksi ja nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi. Ne tarjoavat ohjeistusta ja tuovat ennakoitavuutta EU:n teollisuuden toimijoille ja merkitsevät sitoumusta vahvistaa eurooppalaisten valmistajien asemaa ja valmistustoimintaan liittyviä ekosysteemejä. Toimet, joita vähähiiliseen talouteen siirtyminen vuoteen 2050 mennessä vaatii, tarkoittavat toista teollista vallankumousta, ja ne on myös ymmärrettävä tällä tavoin, tarvittavat poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset sitoumukset mukaan luettuina.

2.6ETSK kannattaa erityisesti molemmissa asiakirjoissa esitettyjä selkeitä viestejä siitä, että siirtyminen kestävään talouteen ja yhteiskuntaan edellyttää laaja-alaisia investointeja. Vihreän teollisuuspolitiikan tavoitteena olisi oltava myös sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä kiinnitetään huomiota osaamisen ja henkilöresurssien puutteisiin, jotka hidastavat siirtymää tällä hetkellä. Siinä ei kuitenkaan esitetä, miten ilmoitetut päämäärät ja tavoitteet on määrä saavuttaa ja mitä konkreettisia toimia on tarkoitus toteuttaa.

2.7ETSK kehottaakin Euroopan komissiota täsmentämään, mihin konkreettisiin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta sijaintipaikkatekijöitä ja EU:n talouksien kilpailukykyä saataisiin parannettua ja unioni erottuisi systeemisistä kilpailijoistaan. Toimissa olisi keskityttävä parantamaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteyksiä sisämarkkinoilla muun muassa kehittämällä ja kohentamalla liikenne- ja energia-alan infrastruktuuria ja yhteenliitäntöjä, verkot mukaan luettuina.

2.8ETSK toteaa, että vaikeat ajat koettelevat energiahuollon, työvoiman tarjonnan ja toimitusketjun häiriöiden sekä inflaation takia niin työnantajia, työntekijöitä kuin kansalaisia yleensäkin. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat merkittäviä rasitteita kaikille. EU:n vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmalla ja nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä olisikin pyrittävä vähentämään näitä rasitteita ja välttämään niiden lisäämistä.

2.9ETSK katsoo, että myös kuluttajilla on oma roolinsa nettonollasiirtymän edistämisessä ja toteuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Heidän päätöksensä valita tiettyjä tuotteita tai jättää ne valitsematta ja se, suhtautuvatko he suopeasti, suvaitsevasti vai torjuen paitsi EU:ssa myös kolmansissa maissa vallitseviin valmistus- ja tuotanto-olosuhteisiin, vaikuttavat merkittävästi muutoksen aikaansaamiseen. ETSK kannattaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä 1 ja korostaa, että heidän on tehtävä valveutuneita päätöksiä.

3.Erityistä

3.1Sääntely-ympäristö

3.1.1EU:n päätöksenteossa lähtökohtana olisi oltava innovointi, huippuosaaminen sekä erittäin pätevät ja ammattitaitoiset ihmiset, ja byrokratiaa ja kustannuksia olisi pyrittävä vähentämään aina kun se on mahdollista. Oikeusvaltioperiaate tuo yhtenä EU:n kulmakivistä varmuutta ja vakautta liiketoimintaympäristöön, ja sitä on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa. Hallituksen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välinen jäsennelty kolmikantavuoropuhelu on välttämätöntä vakauden, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja talouden häiriönsietokyvyn varmistamiseksi.

3.1.2Nettonollateollisuutta koskevassa säädösehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan nettonollateknologian valmistuksen mahdollistavia edellytyksiä. Niihin kuuluu muun muassa sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen, esimerkiksi nopeammat lupamenettelyt ja keskitetyt asiointipisteet hallinnossa. On ratkaisevan tärkeää, että näitä nopeampia lupamenettelyjä sovelletaan nettonollateknologiahankkeiden arvoketjun kaikissa vaiheissa tinkimättä kuitenkaan asetuksessa asetetuista sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä tavoitteista. ETSK kannattaa tätä toimintamallia mutta suosittaa, että lainsäätäjät eivät rajaa esitettyjä parannuksia koskemaan vain nettonollateknologioita vaan tekevät niistä vakiokäytännön kaikilla talouden aloilla.

3.1.3ETSK huomauttaa, että Euroopan teollisuuden muutoksessa on viime kädessä kysymys paljon muustakin kuin puhtaan teknologian valmistuksesta, koska Euroopassa on runsaasti energiaintensiivistä raskasta teollisuutta ja perusteollisuutta, jotka on irrotettava hiilestä ja jotka eivät kuulu vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman piiriin. Johdonmukaisessa EU:n teollisuusstrategiassa keskitytään osallistavaan talouskasvuun, jonka turvin varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot ja alueet osallistuvat teollisuuden vihreään siirtymään ja hyötyvät siitä. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman yhteydessä vältetään kaikenlaista sisämarkkinoiden pirstoutumista ja pyritään jäsenvaltioiden ja alueiden väliseen yhteenkuuluvuuteen.

3.1.4ETSK on vakuuttunut siitä, että on mahdollista laatia ympäristöystävälliseen yksinkertaistamiseen tähtäävä toimintaohjelma, jonka avulla vihreiden hankkeiden lupamenettelyjä voidaan parantaa pitäen samalla kiinni ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hyväksyntämenettelyjen digitalisoinnin ja yksinkertaistamisen lisäksi on tarpeen kehittää paikallisten ja kansallisten viranomaisten asiantuntemusta, valmiuksia ja osaamista. Lupamenettelyjä on tehostettava asianmukaisen suunnittelun keinoin ja vahvistamalla asianomaisten hallintotasojen valmiuksia ennen kaikkea lisähenkilöstön ja koulutetun työvoiman avulla. Koska EU:n yritysten kilpailukykyä on tarpeen vahvistaa, unionin päätöksentekoprosesseihin on sisällytettävä kilpailukykytarkastus. Samalla on huolehdittava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien välisestä tasapainosta lainsäädäntöehdotuksia koskevassa päätöksenteossa.

3.1.5ETSK korostaa, että sääntelyä on täydennettävä muilla välineillä, kuten tuilla, jotta BKT ei supistu eikä hyvinvointi kärsi. Raportointivaatimuksia olisi eritoten EU:n ympäristö-, digi- ja talouslainsäädännön alalla kevennettävä ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava, jotta vältetään sääntöjen tulva, sääntelykaaos ja sisämarkkinoiden pirstoutuminen.

3.2Mahdollisuudet hankkia investointeja ja investointien helpottaminen

3.2.1EU:n taloudelliset toimijat joutuvat käymään kovaa globaalia kilpailua. Aika on kilpailukyvyn parantamisessa ratkaiseva tekijä. ETSK korostaakin, että taloudellista tukea ja rahoituksen saantia koskevat päätökset on tehtävä ripeämmin, myös kun on kyse erilaisista EU:n tukiohjelmista, esimerkiksi REPowerEU-ohjelmasta, InvestEU-ohjelmasta ja muista vastaavista. Pitkät ja aikaavievät menettelyt, jotka tekevät rahoitusasioista läpipääsemättömän viidakon, saavat sijoittajat suuntaamaan huomionsa pois Euroopasta ja vievät pohjaa pyrkimyksiltä houkutella investointeja.

3.2.2ETSK korostaakin, että kaikenkokoisten yritysten, myös pk-yritysten, on voitava saada toimivaa rahoitustukea oikea-aikaisesti ja nykyistä helpommin sekä toimintakustannuksia että pääomamenoja varten, ja kehottaa arvioimaan nykyisiä tukivälineitä kaikkein tuloksekkaimpien yksilöimiseksi ja niiden käytön lisäämiseksi. ETSK katsoo, että vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa on määritettävä, missä ja milloin on välttämätöntä myöntää selkein ehdoin julkista rahoitusta tärkeiden teollisuudenalojen siirtymän tukemiseksi ja missä rahoitusvajetta taas voidaan paikata yksityisin varoin, edellyttäen että asianmukaiset sääntelykannustimet otetaan käyttöön.

3.2.3ETSK varoittaa, että pelkkä valtiontukisääntöjen höllentäminen ottamatta käyttöön uusia EU-tason rahoitusmekanismeja todennäköisesti lisää EU:n talouksien välisiä eroja, sillä joillakin jäsenvaltioilla ei välttämättä ole finanssipoliittisia mahdollisuuksia investoida vihreään siirtymään. Elpymis- ja palautumistukivälineestä ja REPowerEU-välineestä myönnettävien lainojen käyttötarkoituksen muuttamisella niin, että lainoilla rahoitetaan puhtaita teollisuudenaloja, voi olla vaikutusta vain, jos lainojen lisäksi myönnetään merkittäviä avustuksia sellaiseen toimintaan, johon tehtävistä investoinneista ei välttämättä saada tuottoa. Esimerkkeinä mainittakoon julkisen infrastruktuurin kehittäminen, avustukset kotitalouksille, joilla ei ole varaa kunnostustöihin eikä uusiutuviin energialähteisiin tehtäviin pieniin investointeihin, sekä koulutus ja uudelleenkoulutus.

3.2.4ETSK:n mielestä vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmassa pitäisi kiinnittää huomiota myös ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kehittämiseen, sillä niiden myötä viranomaiset ryhtyvät ostamaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaan sekä päivitettyihin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin osoitetuilla määrärahoilla voitaisiin rahoittaa ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin liittyviä kustannuksia siihen asti, kun tällaisista hankinnoista tulee EU:n lainsäädännön mukainen yleinen vaatimus. Julkinen tuki olisi sidottava ehtoihin, jotka liittyvät seuraaviin tavoitteisiin: ympäristönsuojelun parantaminen, yritysten tukeminen laadukkaiden työpaikkojen tarjoamisessa, koulutukseen pääsyn edistäminen ja laadukkaan oppisopimuskoulutuksen järjestäminen. Lisäksi on tärkeää parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin. ETSK kehottaa komissiota perustamaan helppokäyttöisen tietokannan tätä varten.

3.2.5Uudella EU:n yhteisrahoituksella olisi korjattava markkinoiden toimintapuutteita ja sellaisten alojen tilannetta, joilla yksityistä rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla, ja siten tuettava tehokkaasti puhtaan teknologian teollisuuden eri osa-alueita, erityisesti pk-yrityksiä. Sen yhteydessä olisi vältettävä sisämarkkinoiden vääristymiä, ja sen olisi autettava parantamaan taloudellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla EU:ssa. ETSK korostaa tähän liittyen, että valtiontukisääntöjä koskevien tilapäisten poikkeusten olisi pysyttävä tilapäisinä ja oltava kohdennettuja. Uutta yhteisrahoitusta olisi suunnattava myös työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, muuhun koulutukseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään, jotta voidaan turvata tulevaisuuden vaatimusten mukainen osaamispohja.

3.2.6ETSK on tietoinen siitä, että EU-tason lisärahoituksen hankkiminen on vaikeaa. Keskipitkällä aikavälillä olisi käynnistettävä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävistä neuvotteluista erillinen vakava keskustelu EU:n uusista omista varoista ja suvereniteettirahastosta. Lyhyellä aikavälillä olisi otettava päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta saatavilla olevaa rahoitusta käyttöön etupainotteisesti ja suunnattava sitä läpimurtoteknologioihin aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää.

3.3Markkinat ja toimitusketjut

3.3.1Euroopan komissio julkaisi vuonna 2021 teollisuusstrategiansa yhteydessä luettelon teollisista ekosysteemeistä, ja sen tavoitteena on saada parempi käsitys sekä EU:n talouden rakenteiden ja toimitusketjujen välisistä yhteyksistä että rakenteiden ja toimitusketjujen puutteista. ETSK kehottaa komissiota tähän liittyen ottamaan huomioon arvoketjujen keskinäiset riippuvuussuhteet ja roolin, joka kemikaaleilla, raaka-aineilla ja erityisesti perusteollisuudella ja ‑prosesseilla on siirryttäessä nettonollatalouteen ja kiertotalouteen. Keskittyminen nettonollateknologioihin ei saa johtaa siihen, että eurooppalaisiin toimitusketjuihin syntyy uusia aukkoja siksi, että muiden alojen, esimerkiksi energiaintensiivisten alojen, tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle. Jos näiden alojen huolenaiheisiin, kuten korkeisiin energiahintoihin, ei puututa, EU uhkaa menettää teollisten ekosysteemien tärkeitä, ehkä jopa strategisia osia.

3.3.2Lisäksi ETSK korostaa tarvetta saada energiaa ja raaka-aineita kilpailukykyiseen hintaan. Tähän liittyviä toimintapolitiikkoja olisi tuettava kauppasopimuksilla ja pyrkimällä turvaamaan raaka-aineiden saanti eri puolilta maailmaa. Komitea toteaa kuitenkin, ettei maailmanlaajuinen kilpailu raaka-ainevaroista ole kestävyysperiaatteiden mukaista. Euroopan olisikin löydettävä keinoja lisätä resurssi- ja materiaalitehokkuutta ottamalla yleisesti käyttöön kysynnän vähentämiseen tähtääviä kysynnänhallintatoimenpiteitä: ekosuunnittelu ja kiertoajattelu, energiatehokkuus, entistä kestäväpohjaisemmat tuotteet sekä kohdennettujen innovatiivisten käytäntöjen ja tekniikoiden tukeminen. ETSK kehottaa ensi sijassa tekemään tarkastuksen, jonka avulla selvitetään, miten EU voi hallita ja parantaa arvoketjujaan ja välttää liiallisia riippuvuuksia.

3.3.3ETSK korostaa niin ikään tarvetta luoda vahvempia kauppasuhteita kolmansiin maihin etenemällä sellaisten vapaakauppasopimusten aikaansaamisessa, joilla edistetään myös eurooppalaisia arvoja. Samaan aikaan on jatkettava kaupan suojatoimien, kuten polkumyynnin ja pakottamistoimien vastaisten toimenpiteiden ja ulkomaisten sijoitusten seurannan, kehittämistä ja soveltamista.

3.3.4Energian ja raaka-aineiden saatavuus kilpailukykyisin hinnoin on ratkaisevan tärkeää teollisuustuotannon ja siihen liittyvän toiminnan säilyttämiseksi EU:ssa. Kehittäessään kilpailukykyään, häiriönsietokykyään ja globaalia vaikutusvaltaansa unionin olisi tukeuduttava avoimeen markkinatalouteen ja avoimiin yhteiskuntiin keskeisinä vahvuuksinaan ja kohdennettava toimintansa jälleen vaurauden ja hyvinvoinnin luomisen olennaisiin edellytyksiin.

3.4Osaamisen kehittäminen laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi nettonollateknologioiden alalle

3.4.1ETSK kannattaa tehokkaisiin elinikäisen oppimisen järjestelmiin ja tulevien osaamistarpeiden entistä parempaan ennakointiin liittyviä periaatteita ja kehottaakin ottamaan työmarkkinaosapuolet rakenteellisesti mukaan kaavailtuihin Net-Zero Industry Academies ‑koulutusyhteenliittymiin. Lisäksi komitea katsoo, että yhteistä pätevyyksien tunnustamisjärjestelmää koskevan parannetun sääntelykehyksen ei pitäisi koskea vain nettonollateknologioihin liittyviä työpaikkoja vaan se olisi ulotettava kattamaan kaikki alat ja kaikenlainen osaaminen. ETSK huomauttaa, että paras keino tukea EU:n teollisuutta on investoida teollisuusalan työntekijöihin ja tukea heitä muun muassa turvaamalla työllisyys ja auttamalla työajan lyhentämisjärjestelyjen piirissä olevia.

3.4.2ETSK on vakuuttunut siitä, että muutoksen tueksi tarvitaan osaamisen kehittämistä ja koulutusta. Suuripäästöisistä riskialoista aiheutuva uhka on yleensä vähäinen, mutta joillakin Euroopan alueilla vaikutukset voivat lyhyellä aikavälillä olla tuhoisia. Siirtymä on hallittavissa vain, jos investoidaan osaamisen parantamiseen, tarjotaan mahdollisuuksia (uudelleen)koulutukseen ja edistetään talouden monipuolistumista viemällä sitä vihreämmän toiminnan suuntaan. Näin on mahdollista selvitä nykyisissä kireissä markkinaolosuhteissa ja parantaa työvoiman uudelleenkohdentamista työmarkkinoilla. Uudelleenjärjestelytarpeita voidaan ennakoida ja hallita paremmin ottamalla kaikki asianomaiset sidosryhmät, myös järjestäytyneiden työntekijöiden edustajat, varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan. 2 ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että EU:n teollisuussuunnitelma auttaa paitsi luomaan laadukkaita hyväpalkkaisia työpaikkoja, joissa työehdot ja ‑olot ovat oikeudenmukaiset, myös edistämään työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten noudattamista.

3.4.1Net-Zero Industry Academies ‑koulutusyhteenliittymiä koskevaan ehdotukseen liittyen ETSK muistuttaa EU:n nykyisistä, vakiintuneista tutkintorakenteista ja ammatillisen koulutuksen rakenteista ja tähdentää, että tällaisten (ammatilliseen koulutukseen liittyvien) koulutuspoliittisten säännösten käyttöönotolle asetuksen keinoin ei ole olemassa oikeusperustaa. Asetusehdotuksessa ei oteta huomioon yritysten eikä EU:n jäsenvaltioiden todellista tilannetta, mistä on osoituksena myös se, että työmarkkinaosapuolten tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden jatkuva osallistuminen ei ole suunnitelmissa. ETSK suosittaakin, että asetusehdotukseen sisältyviä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia näkökohtia käsiteltäisiin suosituksen puitteissa, kuten tällä politiikanalalla on yleensä tapana tehdä, ja kehottaa EU:n toimielimiä ainakin ottamaan työmarkkinaosapuolet ja eri ryhmien etuja ajavien kamarien eurooppalaisen verkoston aktiivisesti mukaan Euroopan Net Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien ja Euroopan nettonollafoorumin toimintaan.

3.4.2Euroopan komission laskelmien mukaan nettonollateknologian alalla on erittäin paljon mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, sillä vetypolttokennojen valmistuksessa tarvitaan 180 000, aurinkosähkölaitteiden valmistuksessa 66 000 ja akkujen tuotannossa 800 000 työntekijää. ETSK kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita paitsi tukemaan tarvittavan osaamisen kehittämisen edellytyksiä EU:ssa myös yhdenmukaistamaan unionin ulkopuolelta tulevien pätevien työntekijöiden työluvat ja nopeuttamaan niiden saantia.

3.5Innovointi

3.5.1Myös innovointivalmiudet ovat omiaan lisäämään tuottavuutta, ja niillä on olennainen merkitys yritysten kehityksen, sopeutumiskyvyn ja uudistumisen kannalta. EU:n menestyminen tulevaisuudessa edellyttää sekä yksityisiä että julkisia investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Yritysten, korkeakoulujen ja innovointiorganisaatioiden välistä yhteistyötä on helpotettava tärkeänä käytännön toimenpiteenä tuottavan innovoinnin edistämiseksi. Työntekijöiden osallistumisella voi niin ikään olla myönteinen vaikutus siihen, että koko innovointipotentiaali saadaan hyödynnettyä ja suunniteltu muutos toteutuu.

3.5.2Tällä hetkellä suurin osa EU:n rahoituksesta on kohdennettu lähinnä teknologian kehityksen alkuvaiheisiin ja kehitettyjen teknologioiden käyttöönottoon jatkokäyttäjien keskuudessa. Tuotantokapasiteettia ja toiminnan laajentamista varten tarkoitettu tuki on edelleen vähäistä. ETSK katsoo, että asia olisi korjattava.

3.5.3ETSK toteaa, että kriittisten raaka-aineiden merkitystä EU:n teollisuustoiminnalle ei voi korostaa liikaa. Innovoinnissa olisikin keskityttävä ensisijaisesti korvaaviin raaka-aineisiin, tuotteisiin ja materiaaleihin, jotka voivat vähentää unionin riippuvuutta kriittisistä ja muista raaka-aineista, joita sen on vaikea saada.

3.6Hallinto

3.6.1Ehdotetun nettonollateollisuutta koskevan säädöksen VII luvussa perustetaan Euroopan nettonollafoorumi. Sen on tarkoitus olla elin, jonka puitteissa komissio ja jäsenvaltiot voivat keskustella, vaihtaa tietoja ja jakaa parhaita käytäntöjä asetukseen liittyvistä kysymyksistä. ETSK korostaa kuitenkin, että komission olisi pyydettävä palautetta paitsi asiantuntijoilta myös ennen kaikkea nettonollateollisuuden ja siihen liittyvien ammattijärjestöjen edustajilta. Komitea on tyytyväinen pyrkimyksiin parantaa koordinointia ja katsoo, että se olisi otettava foorumiin mukaan, jotta työntekijöiden, työnantajien ja kansalaisyhteiskunnan näkemykset tulisivat sen välityksellä järjestelmällisesti huomioiduiksi foorumin työssä.

3.7Strategiset nettonollateknologiat

3.7.1ETSK suhtautuu myönteisesti puhtaisiin teknologioihin tehtäviä ensisijaisia investointeja ja tällaisten teknologioiden tukemista koskevaan lähestymistapaan. Ehdotetun nettonollateollisuutta koskevan säädöksen nojalla tuettavien teknologioiden luettelossa jätetään kuitenkin pitkälti huomiotta energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautuminen ja kiertotalousulottuvuus. Vuoden 2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu kilpailukykyistä kiertotaloutta rakentamatta: jätteiden hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö syöttöaineena ovat kaikki toteuttamiskelpoisia keinoja supistaa päästöjä kaikilla teollisuudenaloilla ja vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista. Komitea kehottaakin lainsäätäjiä laajentamaan strategisten nettonollateknologioiden luetteloa tämän mukaisesti.

3.7.2ETSK kannattaa EU:n valmistuskapasiteettia koskevien selkeiden tavoitteiden ja päämäärien asettamista, erityisesti tavoitteita kattaa omalla kapasiteetilla 10 prosentin osuus unionissa tarvittavien strategisten mineraalien louhinnasta ja sitoutua samalla vahvasti ympäristön jatkuvaan suojelemiseen; saavuttaa 40 prosentin osuus materiaalien jalostuksesta ja myös edistää louhintakapasiteettia ja siten luoda todellista lisäarvoa; sekä päästä 15 prosentin kierrätysosuuteen vuoteen 2030 mennessä.

3.7.3ETSK muistuttaa, että tuotantokustannusten nousun riski on suuri, koska lähes 25 prosenttia päästöistä on peräisin aloilta, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa ja joilla hiilestä irtautuminen toivotussa aikataulussa merkitsee väistämättä korkeampia tuotantokustannuksia. Tämä voi johtaa toimitushäiriöihin ja kyvyttömyyteen tyydyttää markkinoiden tarpeita. On erittäin todennäköistä, että tuotantokustannukset nousevat, kunnes uudet teknologiat saadaan otettua käyttöön. Tämä aiheuttaa saatavuusongelmia ja johtaa hinnankorotuksiin, jotka siirtyvät arvoketjun muiden tuotteiden hintoihin.

Bryssel 13. heinäkuuta 2023

Oliver Röpke

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)     EUVL C 443, 22.11.2022, s. 75

(2)     EUVL C 228, 29.6.2023, s. 43