SOC/765
EU:n vammaiskortti
LAUSUNTO
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto
EU:n vammaiskortti
(Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)
Esittelijä: Ioannis Vardakastanis
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto
kirje toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaavalta Euroopan komission varapuheenjohtajalta Maroš Šefčovičilta – 20/01/2023
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirjan 11 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
03/04/2023
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
59/2/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission lippulaivahankkeeseen, jossa tavoitteena on ottaa käyttöön EU:n vammaiskortti, joka helpottaa kortinhaltijoiden vammaisaseman vastavuoroista tunnustamista ja siten mahdollistaa vammaisten henkilöiden vapaan liikkumisen ja oleskelun kaikkialla EU:ssa. EU:n vammaiskorttia on vaadittu jo pitkään, ja asia on ollut erittäin tärkeä vammaisliikkeelle, kun otetaan huomioon liikkumisvapautta koskevien oikeuksien itsepintaiset rajoitukset, jotka johtuvat siitä, ettei vammaisuutta tunnusteta.
1.2ETSK korostaa, että se, ettei vammaisuutta tunnusteta vastavuoroisesti, estää vammaisia henkilöitä saamasta käyttöönsä tukitoimia, mikä merkitsee, että heiltä evätään suoraan oikeus matkustaa ja muuttaa muihin EU-maihin.
1.3ETSK katsoo, että liikkumisvapauden lisääminen vammaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen avulla edistäisi vammaisten henkilöiden yhteisen eurooppalaisen identiteetin rakentamista ja lisäisi yhdenmukaisuutta, saisi palveluntarjoajat tiedostamaan esteettömyyden puutteet ja parantaisi saavutettavuutta pitkällä aikavälillä. Tästä on hyötyä myös palveluntarjoajille, kun palvelujen käyttäjien määrä kasvaa.
1.4EU:n vammaiskortti myös vahvistaa eri maiden viranomaisten ja valtion virastojen välistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi vammaiskysymyksistä ja antaa niille ihmisille, joilla on jokin näkymätön vamma, välineen etuuksien ja palvelujen saamiseen helpommin ilman tarvetta selittää vammaansa. Lisäksi se auttaa palvelujen tarjoamisessa vammaisille henkilöille, jotka ovat kotoisin sellaisista jäsenvaltioista, joissa ei ole käytössä omaa vammaiskorttia, tarjoamalla asiakirjan, jota he voivat käyttää myös kansallisella tasolla todisteena vammaisuudestaan.
1.5ETSK pitää tärkeänä, että EU:n vammaiskorttia täydennetään sekä unionin että jäsenvaltioiden tason toimenpiteillä, joilla pyritään parantamaan yleistä esteettömyyttä rakennetussa ympäristössä, liikenteessä, palveluissa ja tuotteissa direktiivin (EU) 2019/882, direktiivin (EU) 2016/2102, liikenteen esteettömyyttä koskevien säädösten ja asiaan liittyvien esteettömyysstandardien mukaisesti.
1.6ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo esittää säädösaloitteen EU:n vammaiskortista, ja kehottaa sitä ehdottamaan asetusta, sillä sen avulla pystytään paremmin varmistamaan sujuva soveltaminen ja välttämään erot täytäntöönpanossa kansallisella tasolla.
1.7ETSK korostaa, että EU:n vammaiskorttiin on tärkeää sisällyttää mahdollisuus saada kaikenlaisia kansallisella tasolla jo käytössä olevia palveluja, etuuksia ja alennuksia, jotka on hyväksytty kaikissa sekä julkisten että yksityisten tahojen vammaisille henkilöille etuuskohtelua tai mukautuksia tarjoavissa palveluissa.
1.8ETSK suosittaa, että EU:n vammaiskorttiin sisällytettäisiin mahdollisuus myöntää tilapäisesti julkiseen sosiaalipolitiikkaan ja/tai kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin sisältyviä etuuksia, kun vammainen henkilö on muuttanut johonkin jäsenvaltioon opiskelemaan tai työskentelemään, ainakin koko sen ajan, kun hänen vammaisuuttaan arvioidaan uudelleen ja se varmennetaan.
1.9Vammaisuuden tunnustaminen EU:n vammaiskortilla ei tarkoita jäsenvaltioissa käytössä olevien vammaisuuden arviointimallien yhdenmukaistamista, mutta se pakottaa jäsenvaltiot parantamaan nykyisiä, ensisijaisesti lääketieteelliseen lähestymistapaan perustuvia järjestelmiään niin, että ne vastaisivat paremmin vammaisyleissopimuksen mukaisia malleja.
1.10ETSK katsoo, että kortin on oltava muodoltaan fyysinen kortti digitaalisin valmiuksin, sen on oltava täysin esteetön ja vakiomuotoisen henkilökortin kokoinen, ja siinä on oltava tiedot kortin haltijan henkilökohtaisesta avustajasta ja/tai tukihenkilöstä.
1.11ETSK esittää, EU:n vammaiskorttia koskevassa säädöksessä on säädettävä käytännön tietoa kustakin maasta tarjoavasta täysin esteettömästä EU-tason verkkosivustosta, joka on saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja josta on myös selkokielinen ja viittomakielinen versio. Lisäksi siinä on säädettävä EU:n laajuisista ja kansallisista valistuskampanjoista, joita olisi järjestettävä kaikilla EU:n kielillä suurelle yleisölle sekä kortin mahdollisille käyttäjille ja palveluntarjoajille.
1.12ETSK kannattaa ehdotusta laatia EU:n pysäköintilupaa koskeva uusi säädös yhdessä EU:n vammaiskorttia koskevan ehdotuksen kanssa. Komitea kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan huomioon, että näiden korttien on pysyttävä kaikissa tapauksissa erillisinä.
1.13ETSK korostaa, että EU:n toimielinten on tärkeää tehdä jatkuvasti tiivistä yhteistyötä vammaisten henkilöiden sekä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason vammaisjärjestöjen kanssa EU:n vammaiskorttia kehitettäessä, toteutettaessa ja arvioitaessa.
1.14ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortti on täysin yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen ja suojelee käyttäjien henkilötietoja. Komitea kehottaa komissiota varmistamaan ehdotettavalla säädöksellä, että kortin suunnittelun ja käytön yhteydessä huolehditaan näiden tietojen korkeatasoisesta suojasta sekä turvatoimista ja väärentämisen vastaisista toimenpiteistä.
2.Yleistä
2.1ETSK toteaa, että unionin kansalaisuuteen kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaan oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Vammaisilla henkilöillä tämän oikeuden suojana on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, jonka Euroopan unioni ja 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet. Yleissopimuksen 18 artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen, asuinpaikan valinnan vapauteen ja kansalaisuuteen. Kun vammaisuuden katsotaan tarkoittavan erilaisia vammoja, jotka yhdessä erilaisten esteiden kanssa voivat hankaloittaa täyttä ja tehokasta osallistumista yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, koko yhteiskunnan vastuulla on suojella tätä oikeutta ja mahdollistaa sen toteutuminen erityisesti kansallisen ja EU-tason julkisen politiikan avulla.
2.2Näissä puitteissa tuen, avun, esteettömyystoimien, erityispalvelujen, kohtuullisten järjestelyjen, positiivisen erityiskohtelun ja muiden etuuksien tarjoaminen vammaisille henkilöille ovat välineitä, joiden avulla voidaan saavuttaa yhtäläiset oikeudet ja poistaa esteet. Näin ollen se, että vammaisuutta ei tunnusteta ja estetään siten mahdollisuus hyötyä tällaisista tukitoimista, merkitsee, että EU:ssa asuvilta 87 miljoonalta vammaiselta henkilöltä evätään suoraan oikeus matkustaa ja muuttaa muihin EU-maihin.
2.3ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo esittää säädösaloitteen EU:n vammaiskortista, ja suosittaa painokkaasti, että EU:n vammaiskortti perustetaan asetuksella, joka on sovellettavissa kaikissa jäsenvaltiossa nopeasti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Asetuksen avulla pystytään paremmin varmistamaan sujuva soveltaminen ja välttämään erot täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Lainsäädäntöä ei voida antaa suosituksenomaisesti, sillä suositus ei anna mahdollisuutta taata kortin yleistä ja yhdenmukaista sovellettavuutta. Direktiivissä suurena vaarana olisi määräämättömästi venyvä aika ennen kuin se saataisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tästä johtuvat mahdolliset tilanteet, joissa EU:n vammaiskortti olisi aktiivisessa käytössä joissakin jäsenvaltioissa, kun taas toisissa jäsenvaltioissa ei olisi asianmukaista lainsäädäntöä sen tarjoamien etuuksien soveltamiseksi. Asetuksella olisi sen sijaan välitön vaikutus kaikissa jäsenvaltioissa.
2.4EU:n vammaiskortti, joka auttaa poistamaan vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta haittaavia esteitä EU:ssa, olisi näin ominaisuuksiltaan kuin EU:n vammaispassi ja mahdollistaisi kaikkien oikeutettujen palvelujen ja etuuksien tunnistamisen ja saamisen.
2.5ETSK katsoo vuosina 2016–2019 kahdeksassa jäsenvaltiossa käynnistetyn pilottihankkeen osoittaneen, että kortti on toteutuskelpoinen ja että se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuksia: se edistää liikkumista tarjoamalla etuuksia tietyissä palveluissa, jotka ovat jo vammaisten henkilöiden saatavilla vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
2.6Vuonna 2021 laaditussa pilottihankkeen arvioinnissa tehtiin selkoa hankkeen vaikuttavuudesta. Kortin käyttö esimerkiksi lisäsi vammaisten henkilöiden osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan, liikkuminen rajojen yli lisääntyi, ja monet käyttäjät saivat parempia kokemuksia matkustaessaan ulkomailla.
2.7Arviointi osoitti kuitenkin myös, että käyttäjät toivoivat kunnianhimoisempaa otetta ja sitä, että kortti kattaisi useampia aloja, muun muassa liikenteessä, jossa soveltamisala oli rajallinen. Myös valistuskampanjoita pidettiin erittäin tarpeellisina, jotta mahdolliset käyttäjät ymmärtäisivät paremmin tarjolla olevia uusia mahdollisuuksia ja palveluntarjoajat tunnustaisivat kortin ja siihen liittyvät alennukset ja palvelut.
2.8Arviointikertomuksessa tuodaan selkeästi esille mahdollisuudet, mutta myös vammaisten henkilöiden esittämät vaatimukset sekä EU:n vammaiskortin mahdolliset puutteet, jos se kattaa rajallisen määrän aloja. ETSK korostaakin, että on tärkeää tarjota EU:n vammaiskortin käyttäjille mahdollisuus saada kaikentyyppisiä kansallisella tasolla jo tarjolla olevia palveluja, etuuksia ja alennuksia, jotka on hyväksytty kaikissa sekä julkisten että yksityisten tahojen vammaisille henkilöille etuuskohtelua tai mukautuksia tarjoavissa palveluissa. Komitea katsoo, että säädöksessä ei pitäisi esittää rajoitettua luetteloa aloista, vaan sitä olisi sovellettava kaikkiin palveluihin EU:n sisämarkkinoilla, sillä luetteloiminen johtaisi moniin poikkeuksiin, jolloin nykyiset esteet säilyisivät ja säädöksen tehokkuus kärsisi.
2.9Julkiseen sosiaalipolitiikkaan ja/tai kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin liittyvien etuuksien, kuten suoran taloudellisen tuen, henkilökohtaisen avun, opiskelijoiden tukemisen tai vammaisia työntekijöitä palkkaaville yrityksille tarkoitettujen työhön liittyvien etuuksien kattavuuden osalta ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortin olisi annettava mahdollisuus hyötyä tilapäisesti näistä palveluista, kun vammainen henkilö on muuttanut johonkin jäsenvaltioon opiskelemaan tai työskentelemään, ainakin koko sen ajan, kun hänen vammaisuuttaan arvioidaan uudelleen ja se varmennetaan. Tämä tarkoittaa, että vammaisilla henkilöillä, jotka muuttavat toiseen jäsenvaltioon työn tai opiskelun takia (esim. Erasmus+-ohjelma), on mahdollisuus saada kaikkea tukea, jota he tarvitsevat voidakseen työskennellä tai opiskella yhdenvertaisesti.
2.10ETSK korostaa, että EU:n vammaiskortti on täysin yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen ja suojelee käyttäjän henkilötietoja, sillä käyttäessään tätä asiakirjaa palvelujen ja etuuksien saamiseksi henkilön ei tarvitse näyttää ja ilmoittaa henkilötietojaan, erityisesti vammaisuuden arviointitietoja ja henkilökohtaisia terveystietoja.
2.11EU:n vammaiskorttia koskevassa ehdotuksessa olisi säädettävä valvonta- ja seurantajärjestelmästä, jotta voitaisiin varmistaa sen sujuva ja tehokas täytäntöönpano, sekä rakenteesta käyttäjiltä tulevien valitusten ja pyyntöjen kanavoimiseksi ja hallinnoimiseksi.
2.12ETSK ymmärtää, että vammaisuuden tunnustaminen EU:n vammaiskortilla ei tarkoita jäsenvaltioissa käytössä olevien vammaisuuden arviointimallien yhdenmukaistamista. Se kuitenkin pakottaa jäsenvaltiot parantamaan nykyisiä järjestelmiään, jotka perustuvat ensisijaisesti lääketieteelliseen lähestymistapaan, ja näin siirtymään kohti vammaisyleissopimuksen mukaisia malleja. Vammaisuuden arviointia, vastavuoroista tunnustamista ja EU:n vammaiskorttia käsittelevän Euroopan parlamentin tuoreen tutkimuksen mukaan vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että vammaisuuden arviointia, määritelmiä ja vastavuoroista tunnustamista on yhdenmukaistettava entisestään ja näitä näkökohtia koskevien yhteisten periaatteiden hyväksymistä on parannettava. Siinä todetaan myös, että nykyisissä arviointijärjestelmissä on keskitytty pikemminkin yksilöllisiin ominaisuuksiin kuin ympäristöön ja tukeuduttu voimakkaasti lääketieteelliseen tietämykseen tai yksittäisten henkilöiden testaamiseen ilman kontekstia sen sijaan, että olisi sovellettu kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ihmisten todelliset elämäntilanteet.
3.Erityistä
3.1ETSK katsoo, että kortin on oltava muodoltaan fyysinen kortti digitaalisin valmiuksin – esimerkiksi QR-koodi ja/tai sähköinen siru, jonka avulla pääsee lukemaan vammaisuuden arvioinnin yksityiskohtaisia tietoja, olisi tervetullut lisä. Kortin on oltava täysin esteetön, siinä on oltava tiedot myös pistekirjoituksella, ja sen on oltava vakiomuotoisen henkilökortin kokoinen.
3.2EU:n vammaiskorttihankkeeseen on sisällyttävä EU-tason verkkosivusto, jossa annetaan maakohtaista käytännön tietoa esimerkiksi siitä, mistä kortin saa ja miten se toimii. Verkkosivuston olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja lisäksi selkokielisessä muodossa ja viittomakielellä, ja sen olisi noudatettava verkkosisällön saavutettavuusohjeita korkeimmalla tasolla (AAA). Sama koskee jäsenvaltioiden omia verkkosivustoja ja kortin koko hankkimisprosessia.
3.3EU:n vammaiskortissa olisi myös oltava tiedot kortin haltijan henkilökohtaisesta avustajasta ja/tai tukihenkilöstä, jotta heidät voitaisiin sisällyttää tarvittaessa etuuksien ja tuen piiriin. Tämä tieto voidaan antaa fyysisessä kortissa konkreettisen symbolin muodossa tai erillisenä mainintana.
3.4ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortin käytön on oltava vapaaehtoista ja että lainsäädäntöön on kirjattava, että jokainen vammainen henkilö voi itse päättää, haluaako hän hakea korttia, eikä ketään pitäisi koskaan velvoittaa hankkimaan sitä vammaisuuden todistamiseksi.
3.5ETSK kehottaa komissiota tarjoamaan rahoitusvälineen EU:n vammaiskortin luomiseksi kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin sekä EU:n laajuisen verkkosivuston perustamiseksi. Jatkossa on varmistettava rahoitus kortin painattamista ja myöntämistä, henkilöstökuluja ja viestintää varten sekä verkkosivuston ja muiden välineiden, esimerkiksi mahdollisten mobiilisovellusten, ylläpitämiseen. Tämä voitaisiin hoitaa jatkamalla EU:n rahoitusvälineen soveltamista ja/tai kansallisen rahoituksen turvin.
3.6Viestintä ja valistus EU:n vammaiskortista on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että se tavoittaa kaikki mahdolliset käyttäjät ja palveluntarjoajat. Jotta kortti saavuttaisi täyden potentiaalinsa, sen käyttöönoton yhteydessä olisi järjestettävä suurelle yleisölle, kortin mahdollisille käyttäjille ja järjestelmään mahdollisesti osallistuville palveluntarjoajille EU:n laajuisia ja kansallisia valistuskampanjoita kaikilla EU:n kielillä ja myös selkokielisessä muodossa ja viittomakielellä esteettömyyden varmistamiseksi. Erityisesti on pyrittävä tavoittamaan ne vammaiset henkilöt, joilla voi olla suurempia vaikeuksia saada tietoa kortin olemassaolosta, sen tarjoamista etuuksista ja sen hankkimisprosessista, esimerkiksi henkilöt, joilla on psykososiaalisia rajoitteita tai kehitysvamma, ja henkilöt, joilla on rajallinen tukijärjestelmä, kuten vammaiset pakolaiset. Ukrainalaisten vammaisten pakolaisten saavuttamiseksi tiedotusta olisi oltava tarjolla myös ukrainaksi. Kampanjan jälkeen kortinhaltijoille ja suurelle yleisölle on tiedotettava säännöllisesti korttijärjestelmään tehtävistä uusista lisäyksistä ja yleisesti kortin tarjoamista etuuksista, jotta voidaan varmistaa tämän EU-hankkeen hyvä näkyvyys.
3.7ETSK korostaa, että EU:n toimielinten on tärkeää tehdä jatkuvasti tiivistä yhteistyötä vammaisten henkilöiden sekä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason vammaisjärjestöjen kanssa. Hanke olisi toteutettava siten, että vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt osallistetaan siihen kaikilta osin. Toimia olisi toteutettava sekä poliittisella tasolla kortin kehittämiseksi että toimeenpanevalla tasolla niin, että kortti voitaisiin ottaa käyttöön, sitä voitaisiin jakaa ja siitä voitaisiin tiedottaa. Komission olisi järjestettävä vuosittain jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa haasteista, edistymisestä ja hyvistä käytännöistä ottaen vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt mukaan, jotta kortin kattavuutta ja käyttöä voidaan parantaa ajan myötä.
3.8EU:n vammaiskortin käyttöönoton yhteydessä olisi kerättävä anonymisoidussa muodossa tietoja edunsaajista sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä.
4.EU:n pysäköintilupa
4.1ETSK katsoo, että on tärkeää päivittää lainsäädäntöä niin, että yhdenmukaistetaan EU:n pysäköintikortin ominaisuuksia ja toimintaa. Kansallisella, alueellisella tai jopa paikallisella tasolla käyttöön otetut erimuotoiset kortit aiheuttavat käyttäjille edelleen esteitä ja ongelmia. Kortti on kuitenkin erittäin tärkeä monille vammaisille henkilöille erityisesti siksi, että se on ainoa keino, joka mahdollistaa heille pääsyn rajatuille kaupunkialueille, koska julkinen liikenne ei esteettömyyden puutteen vuoksi useinkaan ole vaihtoehto.
4.2ETSK katsoo, että EU:n pysäköintikortin muoto, ominaisuudet ja myöntämismenettely olisi yhdenmukaistettava jäsenvaltioita sitovasti, ja niistä olisi tiedotettava selkeästi kortin käyttäjille. Lisäksi olisi tehostettava kortin vilpillisen käytön ja vammaisille henkilöille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen laittoman käytön valvontaa, vahvistettava turvatoimia ja väärentämisen vastaisia toimenpiteitä sekä määrättävä väärinkäytöstä ja väärentämisestä nykyistä suurempia ja tehokkaampia sakkoja. Valistuskampanjalla olisi pyrittävä tavoittamaan myös suuri yleisö, jotta voitaisiin estää varattujen pysäköintipaikkojen laiton käyttö.
4.3EU:n pysäköintikorttia koskevassa lainsäädännössä olisi yhdenmukaistettava entisestään sääntöjä kelpoisuusehdoista ja myöntämismenettelystä jäsenvaltioita sitovasti, ja niistä olisi tiedotettava selkeästi kortin käyttäjille. Lisäksi voidaan edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa kansallisten viranomaisten välillä perustamalla aihetta käsittelevä komission työryhmä, jossa voidaan kehitellä ajatuksia EU:n tasolla.
4.4EU:n pysäköintikorttia koskevan uuden lainsäädännön laatimisen ja EU:n vammaiskorttia koskevan ehdotuksen yhteydessä on otettava huomioon, että molempien korttien on pysyttävä kaikissa tapauksissa erillisinä. Kaikki vammaiset henkilöt, joilla voi olla vammaiskortti, eivät välttämättä aja mitään ajoneuvoa, ja käytännön syistä pysäköintikortti on jätettävä pysäköityyn autoon, kun taas EU:n vammaiskortti on oltava kortinhaltijan mukana.
Bryssel 3. huhtikuuta 2023
Aurel Laurenţiu Plosceanu
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja
_____________