LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Ihmiskaupan vastainen direktiivi

_____________

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU muuttamisesta [COM(2022) 732 final – 2022/0426 (COD)] Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (neljäs kertomus) [COM(2022) 736 final]

SOC/752

Esittelijä: José Antonio Moreno Díaz

Yhteisesittelijä: Pietro Vittorio Barbieri

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 08/02/2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	03/04/2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27/04/2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	125/01/01

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Ihmiskauppa on kammottava rikos ja vakava ihmisten perusoikeuksien loukkaus. Vuonna 2020 esitetyssä Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa tuodaan esiin järjestäytyneen rikollisuuden rooli ihmiskaupassa ja ihmiskaupan inhimilliset kustannukset.

1.2Vuonna 2011 annettiin direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta. Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2021 ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 ja totesi, että direktiivin soveltamista olisi arvioitava ja tarvittaessa parannettava arviointitulosten pohjalta.

1.3ETSK suhtautuu myönteisesti neljänteen edistymiskertomukseen, jossa korostetaan ilmiön kehitystä, sekä ehdotukseen ihmiskaupan vastaisen direktiivin muuttamisesta. Direktiivillä pyritään ehkäisemään ja torjumaan ihmiskauppaa ja suojelemaan uhreja. Tässä tarkoituksessa ehdotus jäsentyy kolmen toimintakehyksen ympärille: i) ihmiskaupan kriminalisointi, tutkinta ja syytteeseenpano, mukaan lukien rikosten, rangaistusten ja seuraamusten määrittely, ii) ihmiskaupan uhrien auttaminen, tukeminen ja suojelu sekä iii) ihmiskaupan ehkäiseminen.

1.4ETSK on tyytyväinen siihen, että erilaisten hyväksikäytön muotojen määritelmää on laajennettu. ETSK on samaa mieltä siitä, että näiden rikosten luetteloa ei tule pitää tyhjentävänä, sillä hyväksikäytön muodot saavat valitettavasti jatkuvasti uusia piirteitä. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ymmärrettävä ihmiskauppaongelma tällä tavoin ja tarkasteltava hyväksikäyttöön liittyviä kysymyksiä kattavasti.

1.5ETSK katsoo, että sukupuolinäkökulmaa direktiivin sisällössä ja täytäntöönpanossa olisi vahvistettava, sillä valtaosa uhreista on naisia ja tyttöjä. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota tilanteisiin, joissa ihmiset ovat haavoittuvia ja jotka voivat näin ollen helpottaa rikollisverkostojen ja muiden tahojen harjoittamaa värväystä ja hyväksikäyttöä. On myös kiinnitettävä enemmän huomiota tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin, paperittomiin tai henkilöihin, joiden oleskeluoikeus on epävarma.

1.6ETSK suhtautuu myönteisesti nimenomaiseen viittaukseen ihmiskaupparikosten verkkoulottuvuuteen. Uusien teknologioiden käyttö on edesauttanut ihmiskaupparikoksia, sillä se on helpottanut uhrien löytämistä ja hyväksikäyttöä ja vaikeuttanut näiden rikosten tuottamien voittojen jäljittämistä.

1.7ETSK kannattaa komission kehittämää entistä parempaa seuraamusjärjestelmää. Arviointi osoitti, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole kaikilta osin kehittäneet valinnaisia seuraamustoimenpiteitä, joten uusi pakollinen järjestelmä, jossa erotetaan toisistaan tavanomaiset ja törkeät rikokset, vahvistaa ihmiskaupparikosten torjuntaa.

1.8ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeushenkilöihin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia seuraamuksia: ne voidaan sulkea julkisista varoista myönnettävien etuuksien tai tukien ulkopuolelle, niiden tilat voidaan sulkea väliaikaisesti tai pysyvästi, tai liiketoiminnan harjoittaminen voidaan kieltää väliaikaisesti tai pysyvästi. ETSK katsoo, että hyväksikäytön uhrien palvelujen tietoinen käyttö voitaisiin yhdistää yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettuun direktiiviin, jotta myös hyväksikäytön erilaisista muodoista hyötyvät yritykset voidaan saattaa vastuuseen.

1.9ETSK katsoo, että direktiivissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ihmiskaupan uhreihin, ja muistuttaa jäsenvaltioiden velvollisuudesta huolehtia heistä, suojella heitä ja varmistaa mahdollisuuksien mukaan heidän sosiaalinen osallisuutensa. Sen lisäksi, että direktiivissä muistutetaan tarpeesta olla rankaisematta ihmiskaupan uhreja, siinä olisi vahvistettava mekanismeja ja välineitä, joilla autetaan ja tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia uhreja.

1.10ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään direktiiviehdotukseensa vaatimuksen noudattaa vuonna 2004 annettua direktiiviä 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi 1 .

1.11ETSK toistaa, että on tärkeää toimia ihmiskaupan ehkäisemiseksi, ja korostaa tarvetta vähentää kaikentyyppisen hyväksikäytön kysyntää. Kuten kertomuksessa todetaan, halvan työvoiman ja prostituution kysyntä kasvaa edelleen, vaikka niillä on usein yhteys ihmiskaupparikoksiin.

1.12ETSK on samaa mieltä siitä, että on parannettava tiedonkeruuta mutta myös kehitettävä välineitä, joiden avulla nämä rikokset voidaan tunnistaa paremmin. Kuten kertomuksessa korostetaan, on ilmeistä, että huomattavasta määrästä tapauksia ei ole tehty ilmoitusta – tilanne, joka on niin ikään korjattava ja johon on puututtava koordinoimalla toimintaa ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n toimielinten kanssa.

1.13ETSK katsoo, että direktiiviehdotuksen esittämistä olisi hyödynnettävä tilaisuutena lisätä tietoisuutta ihmiskaupan torjunnan tehostamisen tarpeesta ja parantaa tiedotusta asiasta. Erityyppisestä hyväksikäytöstä johtuva oikeuksien loukkaaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja moniulotteista vastausta, jossa kansalaisten rooli näiden hyväksikäytön muotojen rankaisemattomuuden ja normalisoinnin torjunnassa on ratkaisevan tärkeä.

1.14ETSK muistuttaa, että ihmiskauppaan vaikuttaviin tekijöihin kuuluvat köyhyyden naisistuminen; miesten ja naisten erilaiset mahdollisuudet opiskeluun ja resurssien saamiseen; sairaanhoitoon ja terveyteen liittyvä eriarvoisuus; sukupuoleen perustuvan väkivallan maailmanlaajuinen levinneisyys ja yleinen sosiaalinen eriarvoisuus miesten ja naisten välillä. 

1.15On tärkeää ja välttämätöntä, että jäsenvaltiot kehittävät lisää kansallisia ohjautumismekanismeja, joissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan uhrien tunnistamiseen ja tukipalvelujen tarjoamiseen. Kutakin jäsenvaltiota varten voitaisiin ottaa käyttöön uusi väline: riippumaton seuranta- ja laadunvarmistuselin, johon kuuluu kansallinen raportoija, joka seuraa jäsenvaltioiden toteuttamien ihmiskaupan vastaisten toimien tehokkuutta, tekee tutkimusta ja pitää yhteyttä julkisiin ja yksityisiin sidosryhmiin, jotka joutuvat tekemisiin tämän ilmiön kanssa eri tasoilla.

2.Yleistä

2.1Yhdistyneet kansakunnat määritteli ihmiskaupan vuonna 2000 kansainvälisellä tasolla seuraavasti:

·Ihmiskaupalla tarkoitetaan hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (YK:n yleissopimukseen tehdyn ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan 3 artikla, 2000).

·Hyväksikäytöllä tarkoitetaan hyväksikäyttöä prostituutiotarkoituksessa ja muita seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, pakkotyötä tai pakollista palvelua, orjuutta ja muita orjuuden kaltaisia käytäntöjä, orjuuden kaltaisia oloja ja elinten poistamista.

2.2Ihmiskauppa on kammottava rikos ja vakava ihmisten perusoikeuksien loukkaus. Vuonna 2020 esitetyssä Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa tuodaan esiin järjestäytyneen rikollisuuden rooli ihmiskaupassa ja ihmiskaupan inhimilliset kustannukset.

2.3Vuonna 2011 annettiin direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (ihmiskaupan vastainen direktiivi). Direktiivin hyväksyminen oli merkittävä askel jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamisessa. Komissio hyväksyi vuonna 2021 ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 ja totesi, että direktiivin soveltamista olisi arvioitava ja tarvittaessa parannettava arviointitulosten pohjalta.

2.4Komission tekemä arviointi kattaa ajanjakson direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (huhtikuu 2013) aina maaliskuuhun 2022 asti, ja siinä on käytetty Euroopan tasolla kerättyjä tietoja sekä asiantuntijoiden ja erikoistuneiden tahojen kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena saatuja laadullisia tietoja.

2.5Komission laatima sisäinen arviointi on tuonut esiin vaikeudet määrittää oikein uhrien todellinen määrä, sillä uhreja oletetaan vuosina 2013–2022 olleen enemmän kuin tunnistetut 55 314 tapausta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen yleisin hyväksikäytön muoto ihmiskaupassa – 55,7 prosenttia vuonna 2021 ilmoitetuista tapauksista, mutta myös työvoiman hyväksikäyttö saa yhä suurempia mittasuhteita erityisesti maatalouden, rakentamisen ja hoitopalvelujen kaltaisilla aloilla. Lapsiuhrien osuus kaikista ihmiskaupan uhreista on 21 prosenttia, ja 75 prosenttia uhreista on naisia ja tyttöjä.

2.6Arvioinnista ja kertomuksesta käy myös ilmi, että syytteiden ja tuomioiden määrä on hyvin alhainen, mikä voi osaltaan edistää ihmiskauppiaiden rankaisemattomuuden kulttuuria. Sosiaalinen media on avannut uusia mahdollisuuksia EU:ssa toimiville rikollisverkostoille, joista suurin osa osallistuu ihmiskauppaan. Myös Ukrainan sota voi johtaa ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan lisääntymiseen. Ihmiskauppa on edelleen rikos, johon liittyy vähäisiä riskejä ja josta saatava hyöty on suuri.

2.7Vaikka vuonna 2011 annettu direktiivi on mahdollistanut yhteisten puitteiden luomisen ihmiskaupan vastaiselle lainsäädännölle, se on myös tuonut esiin vaikeudet edistyä sellaisten hyväksikäytön muotojen torjunnassa, jotka eivät kuulu ihmiskaupan määritelmän ja rajatylittävän rikollisuuden piiriin. Lisäksi direktiivissä yksilöidään aloja, joilla ihmiskauppiaisiin kohdistuvia tutkintaprosesseja ja heidän syytteeseenpanoaan on parannettava, sekä tuodaan esiin tarve parantaa lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia suorittaa ihmiskauppaan liittyvää talousrikostutkintaa.

2.8Direktiivissä keskitytään myös ihmiskaupalta suojeluun, mutta arviointitulosten mukaan parannukset ovat tarpeen muun muassa seuraavissa asioissa: syyttämättä ja rankaisematta jättämistä koskevien periaatteiden soveltaminen uhreihin, uhrien suojelu tutkinta- tai oikeudenkäyntimenettelyissä sekä uhrien, erityisesti alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, ominaisuuksien ja tarpeiden kannalta asianmukaisen avun tarjoaminen. Puutteet ihmiskauppaa koskevien tietojen keräämisessä ja käsittelyssä tuodaan niin ikään esiin ongelmana.

2.9Arvioinnissa todetaan direktiivin olevan tärkeä käännekohta ihmiskaupan torjunnassa EU:ssa. Samalla siinä kiinnitetään huomiota tarpeeseen edetä sellaisten välineiden kehittämisessä, joilla voidaan parantaa ihmiskaupan ja ihmiskauppiaiden seurantaa, ennaltaehkäisyä ja näihin rikoksiin liittyviä syyte- ja oikeustoimia sekä uhreille annettavaa apua.

2.10Komission esittämällä ehdotuksella on näin ollen tarkoitus muuttaa direktiiviä. Tavoitteena on esittää joukko toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa EU:ssa sekä uhrien suojelua.

3.Ihmiskaupan vastainen direktiivi

3.1Ihmiskaupan vastaisella direktiivillä pyritään ehkäisemään ja torjumaan ihmiskauppaa ja suojelemaan uhreja. Tässä tarkoituksessa ehdotus jäsentyy kolmen toimintakehyksen ympärille: i) ihmiskaupan kriminalisointi, tutkinta ja syytteeseenpano, mukaan lukien rikosten, rangaistusten ja seuraamusten määrittely, ii) ihmiskaupan uhrien auttaminen, tukeminen ja suojelu sekä iii) ihmiskaupan ehkäiseminen.

3.2ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen direktiivin muuttamisesta, sillä se on samaa mieltä siitä, että ihmiskaupan torjunnassa ja uhrien suojelussa on edelleen edettävä ja saatava aikaan parannuksia. ETSK on samaa mieltä myös siitä, että ihmiskaupparikoksista on tullut kasvava uhka tilanteessa, joka on haastavampi kuin vuonna 2011.

3.3ETSK suhtautuu myönteisesti hyväksikäytön eri muotojen määritelmän laajentamiseen ja on tyytyväinen siihen, että kertomuksessa viitataan tällaisiin erilaisiin muotoihin. Vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen yleisin ja työvoiman hyväksikäyttö seuraavaksi yleisin hyväksikäytön muoto ihmiskauppatapauksissa, direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluu muitakin hyväksikäytön muotoja (kerjäämiseen liittyvä hyväksikäyttö, rikolliseen toimintaan liittyvä hyväksikäyttö ja elinkauppa) ja eräät niistä ovat niin ikään yleistyneet viime vuosina. Lisäksi on tullut esiin muita hyväksikäytön muotoja, jotka eivät ole sisältyneet direktiiviin mutta joita voitaisiin myös pitää ihmiskaupan muotoina, kuten pakkoavioliitot, sijaissynnytykset tai laittomat adoptiot. ETSK toivoo, että tekstissä viitattaisiin ”erityistä hyväksikäyttöä osoittaviin työoloihin” samaan tapaan kuin työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevassa EU:n direktiivissä tehdään. ETSK katsoo, että komission olisi annettava lisäohjeita kaikkien mahdollisten erilaisten hyväksikäytön muotojen määritelmistä, jotta voitaisiin varmistaa niiden yhdenmukaisempi soveltaminen jäsenvaltioissa.

3.4ETSK on samaa mieltä siitä, että näiden rikosten luetteloa ei tule pitää tyhjentävänä, sillä hyväksikäytön muodot saavat valitettavasti jatkuvasti uusia piirteitä. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ymmärrettävä ihmiskauppaongelma tällä tavoin ja tarkasteltava hyväksikäyttöön liittyviä kysymyksiä kattavasti.

3.5ETSK katsoo, että sukupuolinäkökulmaa direktiivin sisällössä ja täytäntöönpanossa olisi vahvistettava, sillä valtaosa uhreista on naisia ja tyttöjä. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin, paperittomiin tai henkilöihin, joiden oleskeluoikeus on epävarma, sekä tilanteisiin, joissa ihmiset ovat haavoittuvia ja jotka voivat helpottaa rikollisverkostojen harjoittamaa värväystä ja hyväksikäyttöä. Komitea muistuttaa, että ihmiskauppaan vaikuttaviin tekijöihin kuuluvat köyhyyden naisistuminen; miesten ja naisten erilaiset mahdollisuudet opiskeluun ja resurssien saamiseen; sairaanhoitoon ja terveyteen liittyvä eriarvoisuus; sukupuoleen perustuvan väkivallan maailmanlaajuinen levinneisyys ja yleinen sosiaalinen eriarvoisuus miesten ja naisten välillä.

3.6ETSK suhtautuu myönteisesti nimenomaiseen viittaukseen ihmiskaupparikosten verkkoulottuvuuteen. Uusien teknologioiden käyttö on edesauttanut ihmiskaupparikoksia, sillä se on helpottanut uhrien löytämistä ja hyväksikäyttöä ja vaikeuttanut näiden rikosten tuottamien voittojen jäljittämistä. Sosiaalinen media on tehnyt uhrien värväyksestä ja hyväksikäytöstä helpompaa ja tuonut hyväksikäyttötilanteisin uudenlaisia riiston muotoja, joista esimerkkinä on kuvien ja videoiden jakelu.

3.7ETSK kannattaa komission kehittämää entistä parempaa seuraamusjärjestelmää. Arviointi osoitti, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole kaikilta osin kehittäneet valinnaisia seuraamustoimenpiteitä, joten uusi pakollinen järjestelmä, jossa erotetaan toisistaan tavanomaiset ja törkeät rikokset, vahvistaa ihmiskaupparikosten torjuntaa.

3.8ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeushenkilöihin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia seuraamuksia: ne voidaan sulkea julkisista varoista myönnettävien etuuksien tai tukien ulkopuolelle, niiden tilat voidaan sulkea väliaikaisesti tai pysyvästi, tai liiketoiminnan harjoittaminen voidaan kieltää väliaikaisesti tai pysyvästi. ETSK katsoo, että hyväksikäyttöön tähtäävien palvelujen tietoinen käyttö voitaisiin yhdistää yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettuun direktiiviin, jotta myös hyväksikäytön erilaisista muodoista hyötyvät yritykset voidaan saattaa vastuuseen. Esimerkkinä voidaan mainita kokemukset, jotka liittyvät työvoiman hyväksikäyttöä koskeviin tapauksiin.

3.9ETSK pitää edistysaskeleena direktiiviin ehdotettua muutosta kriminalisoida hyväksikäyttöön perustuvien palvelujen tai toimintojen käyttö, kun tiedetään, että palvelua tarjoava tai toimintaa suorittava henkilö on ihmiskaupan uhri, eli ihmiskaupan uhrien palvelujen tietoinen käyttö. Jäsenvaltiot voivat kohdistaa tällaiseen käyttöön myös tiukempia toimenpiteitä. ETSK katsoo, että on tärkeää tarjota jäsenvaltioille nykyistä enemmän tukea asian täytäntöönpanossa. Lisäksi kertomuksessa, jossa käsitellään direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joka komission on määrä toimittaa parlamentille ja neuvostolle, on tärkeää arvioida kriminalisoinnin vaikutuksia sekä ihmiskaupan ehkäisemiseen että siihen liittyvien syytteiden nostamiseen ja ajamiseen, jotta voidaan varmistaa, että kriminalisointi ei ole vaikuttanut haitallisesti uhreihin tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja että se on merkinnyt edistysaskelta pyrittäessä torjumaan näihin rikoksiin liittyvää rankaisematta jättämisen kulttuuria.

3.10ETSK pitää aiheellisena, että komissio mukauttaa sääntely- ja seuraamusjärjestelmää verkkoympäristön edellyttämällä tavalla. Tältä osin on erityisen myönteistä, että direktiiviin sisältyy varojen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen Euroopan unionin asiaa koskevien sääntelypuitteiden mukaisesti. Rikoksentekijöiltä perityt varat olisi otettava käyttöön, jotta uhreille voidaan maksaa korvauksia, ja uhrit olisi asetettava etusijalle velkojien joukossa.

3.11ETSK:n mielestä on myönteistä, että komissio korostaa tarvetta parantaa yhteistyötä eri jäsenvaltioita koskettavissa rajatylittävissä ihmiskaupparikoksissa. Rajatylittävä yhteistyö on keskeisen tärkeää, ja sitä voidaan parantaa vaihtamalla tietoja tai toteuttamalla yhteisiä toimia sekä kouluttamalla rajatylittävien rikosten uhreista huolehtivaa ammattihenkilöstöä, erityisesti lainvalvontaviranomaisia.

3.12On tärkeää ja välttämätöntä, että jäsenvaltiot kehittävät lisää kansallisia ohjautumismekanismeja, joissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan uhrien tunnistamiseen ja tukipalvelujen tarjoamiseen. ETSK katsoo, että komission on tuettava jäsenvaltioita näiden välineiden luomisessa tai vahvistamisessa ja niitä voidaan koordinoida EU:n tasolla ihmiskaupan uhreista huolehtimisen ja heidän suojelunsa parantamiseksi. Edistyminen eurooppalaisen ohjautumisvälineen perustamisessa olisi välttämätöntä, jotta voidaan parantaa uhreille annettavan huolenpidon ja avun sekä uhrien tukijärjestelmien kehityksen yhdenmukaistamista. Kutakin jäsenvaltiota varten voitaisiin ottaa käyttöön uusi väline: riippumaton seuranta- ja laadunvarmistuselin, johon kuuluu kansallinen raportoija, joka seuraa jäsenvaltioiden toteuttamien ihmiskaupan vastaisten toimien tehokkuutta, tekee tutkimusta ja pitää yhteyttä julkisiin ja yksityisiin sidosryhmiin, jotka joutuvat tekemisiin tämän ilmiön kanssa eri tasoilla.

3.13ETSK katsoo, että direktiivissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ihmiskaupan uhreihin, ja muistuttaa jäsenvaltioiden velvollisuudesta huolehtia heistä, suojella heitä ja varmistaa mahdollisuuksien mukaan heidän sosiaalinen osallisuutensa. Sen lisäksi, että direktiivissä muistutetaan tarpeesta olla rankaisematta ihmiskaupan uhreja, siinä olisi vahvistettava mekanismeja ja välineitä, joilla autetaan ja tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia uhreja, kuten alaikäisiä, vähemmistöjen edustajia, pakolaisia tai paperittomia muuttajia. Olisi myös tutkittava ja vahvistettava edelleen uhrien oikeussuojakeinoja sekä välineitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi, kuten turvallisia ilmianto- ja valitusmekanismeja ja korvausrahastoja.

3.14Kotoutuminen kohdemaahan onnistuu, kun ihmiskaupan uhrien osallistumista räätälöityihin tuki-, tiedotus-, koulutus- ja voimaannuttamishankkeisiin helpotetaan seuraavin tavoin: vastaanotto erityisissä suojatuissa rakenteissa; oleskeluluvan pakollinen myöntäminen välttämättömänä edellytyksenä ihmiskaupan piiristä irtaantumiselle; terveydenhuolto, terveysvalistus ja ennaltaehkäisevät terveystoimet; psykologinen tuki ja kulttuurivälitystoiminta; sosiaalinen ja oikeudellinen tiedotus ja neuvonta; kieli- ja lukutaitokurssit; taitojen ja osaamisen arviointi; ammatillinen ohjaus ja koulutus sekä työmarkkinoille integroiminen.

3.15Direktiivi ei sisällä lainsäädännön muutoksia, jotka koskevat joko uhrien oikeuksien suojelua tai ihmiskaupan uhrien auttamista ja tukemista, ja näissä asioissa on vielä paljon parantamisen varaa. ETSK muistuttaa, että rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä 2012/29/EU käsitellään muun muassa tiettyjen ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja lapsipornografian uhrien erityistarpeita.

3.16ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään direktiivin muuttamista koskevaan ehdotukseensa vaatimuksen noudattaa vuonna 2004 annettua direktiiviä 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi 2 .

3.17Uhrin yhteistyö olisi ymmärrettävä haluksi osallistua yksilölliseen sosiaalista integroitumista koskevaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on päästä hyväksikäytöstä eroon. Oleskelulupaa ei voida myöntää vain niille, jotka päättävät tehdä yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa, sillä ihmiskaupan vaihtoehdot – toisin sanoen mahdollisuus käyttää alueellisia ja paikallisia palveluja, joilla edistetään valmiuksia ja voimaantumista – edellyttävät väistämättä oleskeluluvan myöntämistä.

3.18Uhrit ovat haluttomia todistamaan ihmiskauppiaita vastaan. Heitä kiristetään usein jatkuvasti, ja todistajanlausunnon antaminen pakottaa heidät vaarantamaan oman ja perheenjäsentensä hengen. Tähän liittyen on aiheellista muistaa, että ihmiskaupan uhrin suostumuksella hyväksikäyttöön ei ole merkitystä (YK:n yleissopimukseen tehdyn ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan 3 artiklan b kohta, 2000).

3.19ETSK kehottaa komissiota myös etenemään julkaisussaan ”Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa” 3 esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa, jotta jäsenvaltiot myöntäisivät ihmiskaupan uhreille oleskeluluvan aina kun

·uhrin läsnäolo tarpeen tutkinnan tai oikeudenkäynnin kannalta

·uhri on osoittanut selkeän yhteistyöhalukkuutensa

·uhri on katkaissut kaikki yhteydet ihmiskaupparikoksen tekijään tai tekijöihin

·uhri ei aiheuta minkäänlaista vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle.

Lisäksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään enemmän mahdollisuutta myöntää uhreille oleskelulupia humanitaarisista tai henkilökohtaisista syistä, vaikka edellä mainitut edellytykset eivät täyttyisi.

3.20ETSK toistaa, että on tärkeää toimia ihmiskaupan ehkäisemiseksi, ja korostaa tarvetta vähentää kaikentyyppisen hyväksikäytön kysyntää. Halvan työvoiman tai prostituution kysyntä kasvaa edelleen, vaikka niillä on usein yhteys ihmiskaupparikoksiin.

3.21ETSK katsoo, että näitä kysymyksiä koskevan tiedotuksen ja tietoisuuden parantamiseen tähtääviä lukuisia toimia on vahvistettava. Tätä varten on tutkittava mahdollisuuksia turvautua uusiin viestintävälineisiin, koulutusmuotoihin, opetusohjelmiin ja valistuskampanjoihin ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

3.22ETSK on samaa mieltä siitä, että on parannettava tiedonkeruuta mutta myös kehitettävä välineitä, joiden avulla ihmiskaupparikokset voidaan tunnistaa entistä paremmin. On ilmeistä, että huomattavasta määrästä tapauksia ei ole tehty ilmoitusta – tilanne, joka on niin ikään korjattava ja johon on puututtava koordinoimalla toimintaa ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n toimielinten kanssa. Ehdotettu vuosittain laadittava tilastoraportti ihmiskaupasta voi auttaa laadukkaampien tietojen hankinnassa, toimien parantamisessa ja näitä rikoksia koskevan yleisen tietoisuuden lisäämisessä.

3.23ETSK pitää niin ikään tervetulleena, että komission mukaan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle on tarpeen antaa ihmiskaupan vastaisiin toimiin liittyvästä jäsenvaltioiden toiminnasta vuosittainen kertomus, jossa selostetaan toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikutuksia.

3.24ETSK katsoo, että direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen esittämistä olisi hyödynnettävä tilaisuutena lisätä tietoisuutta ihmiskaupan torjunnan tehostamisen tarpeesta ja parantaa tiedotusta asiasta. Erityyppisestä hyväksikäytöstä johtuva oikeuksien loukkaaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja moniulotteista vastausta, jossa kansalaisten rooli näiden hyväksikäytön muotojen rankaisemattomuuden ja normalisoinnin torjunnassa on ratkaisevan tärkeä.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023

Oliver Röpke

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)     Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004

(2)     Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004

(3)     Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa