SOC/748

Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely

LAUSUNTO

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto

Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely

(puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)

Yhteydenotot	soc@eesc.europa.eu
Hallintovirkamies	Margherita LOGRILLO
Asiakirjan päivämäärä	12/04/2023

Esittelijä: Justyna Kalina Ochędzan

Lausuntopyyntö	kirje neuvoston puheenjohtajavaltiolta Espanjalta, 27/07/2022
Oikeusperusta	työjärjestyksen 304 artikla
	valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	03/04/2023
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	87/00/00
Hyväksyminen täysistunnossa	DD/MM/YYYY
Täysistunnon numero	…
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	…/…/…

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK katsoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi kehityttävä tavalla, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä, jotta näillä kolmella alalla päästäisiin ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen kunnioittaen samalla tiukasti ihmisoikeuksia. Näiden alojen samanaikainen kehittäminen aiheuttaa erinäisiä haasteita.

1.2ETSK katsoo, että tilanteessa, jossa käynnissä on useita kriisejä ja mahdollisuus uusien kriisien syntymiseen, on tarpeen pohtia uudelleen EU:n sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän välineistöä ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

1.3Moninaiset kriisit ja niiden pitkän aikavälin vaikutukset vaarantavat ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen EU:ssa, kun finanssipoliittinen ja makrotaloudellinen ohjausjärjestelmä ja ympäristöpoliittinen ohjausjärjestelmä ovat kehittyneempiä ja paremmin koordinoituja kuin sosiaalipoliittinen ohjausjärjestelmä. ETSK pitää sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä mahdollisuutena parantaa jäsenvaltioiden toimien koordinointia pyrittäessä ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen. Menettelyn pitäisi myös johtaa EU:n nykyisen ohjausjärjestelmäkokonaisuuden parempaan hyödyntämiseen.

1.4ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely otetaan käyttöön ja että sitä kehitetään edelleen osana EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen yhdennettyä koordinointijärjestelmää talouspolitiikan EU- ohjausjakson puitteissa. On tärkeää, että menettely täydentää nykyisiä seurantaprosesseja ja ‑välineitä ja tuo selkeää lisäarvoa edistämällä ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä.

1.5Paras tapa ottaa menettely käyttöön on edetä vaiheittain ja ottaa tarvittaessa perustaksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja sen toimintasuunnitelmaan pohjautuvat nykyiset sosiaalisten tulosten seuraamisen menettelyt ja järjestelmät.

1.6ETSK ehdottaa, että sosiaalinen epätasapaino määritellään sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla havaituksi kriittiseksi tilanteeksi ja selväksi poikkeamaksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Sosiaalisten tulosten mittausmenetelmän laatua olisi parannettava, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja monivuotiset suuntaukset voidaan ottaa kattavasti huomioon.

1.7ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely sisällytetään talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sen eri vaiheissa. Komission ja neuvoston olisi käytettävä yhteistä työllisyysraporttia, maaraportteja ja tapauskohtaisia perusteellisia tarkasteluja tunnistaakseen ja korjatakseen sosiaalisen epätasapainon tilanteita. Maakohtaisissa suosituksissa olisi käsiteltävä maaraportissa määriteltyä sosiaalista epätasapainoa johdannon erillisessä kohdassa ja itse suosituksissa. Suosituksissa olisi kannustettava jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia uudistuksia, jotka komission analyysin sekä jäsenvaltioiden, niiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden arvioiden mukaan todennäköisimmin parantaisivat tilannetta kriittisiksi määritellyillä aloilla. Tämän johdosta asianomaisten jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuultuaan ehdotettava aloitteita ja uudistuksia, jotka toteutettaisiin havaittujen kriittisen tilanteiden korjaamiseksi. Suunnitelmaan voitaisiin myös sisällyttää arvio toteutettavien aloitteiden ja kyseisen jäsenvaltion noudattamien makrotalous- ja finanssipolitiikkojen välisestä johdonmukaisuudesta, jotta voitaisiin varmistaa oikea tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja finanssipoliittisen ulottuvuuden välillä.

1.8Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava nykyisten rahastojen (mukaan lukien ERI-rahastot, elpymis- ja palautumistukiväline ja muut) varojen kohdentamista koskevien sääntöjen joustavoittamista, jotta niitä voidaan mukauttaa nopeasti nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kriittisiin tilanteisiin, joita on havaittu muun muassa sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä.

2.Yleistä

2.1Käsillä oleva lausunto on vastaus puheenjohtajavaltio Espanjan ETSK:lle esittämään pyyntöön laatia valmisteleva lausunto sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä. ETSK:n tehtävänä on vastata seuraaviin kysymyksiin: i) Mikä on ETSK mielestä paras keino kehittää sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä mekanismina kasvavan sosiaalisen eriarvoisuuden havaitsemiseksi ja seuraamiseksi EU:ssa? ii) Miten menettely voidaan parhaiten sisällyttää nykyiseen institutionaaliseen rakenteeseen ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson järjestelmään huolehtien samalla sen mahdollisen käyttöönoton aiheuttaman hallinnollisen taakan keventämisestä? iii) Miten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan kytkeä sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn perustamisen seurauksena luotavaan seurantajärjestelmään? iv) Miten nykyistä talouden ohjausprosessia voidaan käyttää vahvistamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson makrotaloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien välistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä?

2.2Oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän saavuttamiseksi ja covid-19-pandemian kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisen eriarvoisuuden syihin ja pyrittävä tasapainottamaan sosiaalista osallisuutta edistävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta. 1

2.3Belgia ja Espanja ehdottivat toukokuussa 2021 pidetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa, että tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua laajennettaisiin niin, että siihen liitettäisiin varoitusmekanismi, joka voisi käynnistää jatkotoimia ja johtaa keskusteluihin komission ja ministerien tasolla, varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa esitetyn makrotalouden epätasapainoa koskevan lähestymistavan pohjalta. 2

2.4Keskustelua talouspolitiikan EU-ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta sosiaalista epätasapainoa koskevalla menettelyllä jatkettiin työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa loka- ja joulukuussa 2021, ja puheenjohtajavaltio Ranska sisällytti sen keskusteluihin ja asialistalle vuoden 2022 alkupuoliskolla. Keskustelujen tulokset mainittiin työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 16. kesäkuuta 2022.

2.5EU ja jäsenvaltiot ovat sopineet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta, jolla on kolme yleistavoitetta ja joukko toissijaisia tavoitteita. Kukin jäsenvaltio asettaa myös omat tavoitteensa. Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa seurataan käyttäen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua 3 , joka sisältää sekä pääasiallisia että toissijaisia indikaattoreita. Seurannan pohjalta määritetään jäsenvaltioiden asema suhteessa keskiarvoon indikaattorien kattamilla aloilla. Näin voidaan yksilöidä ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin alat, jotka edellyttävät toimia tietyissä maissa (sosiaalisesti kriittiset tilanteet).

2.6Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 4 on prosessi, jossa koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkoja, jotka koskevat taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisen välineitä. EU-ohjausjaksossa otetaan huomioon myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, sen täytäntöönpanoa koskeva suunnitelma ja sosiaalisten tulosten seuranta.

3.Kohti ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä

3.1ETSK katsoo, että tilanteessa, jossa käynnissä on useita kriisejä sekä mahdollisuus uusien kriisien syntymiseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen epätasapainoon, on tarpeen pohtia uudelleen EU:n sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän välineistöä ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. 5 Vuonna 2002 eurooppalaisista oli suurempi osuus eri mieltä tai täysin eri mieltä (37 %) kuin samaa mieltä (35 %) siitä, että ihmisillä on omassa maassaan mahdollisuus saada se, mitä he ansaitsevat. 6

3.2ETSK:n pitää taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista samanaikaisesti osana kokonaisvaltaista ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä suurena haasteena. Viime vuosina on kehitetty finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjauksen menettelyjä sekä ympäristöpoliittisen ohjauksen menettelyjä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, samoin kuin niiden välistä koordinointia. EU:n ohjausjärjestelmän sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt sivuosaan tässä kehittämisessä ja koordinoinnissa.

3.3Energiaan, muuttoliikkeeseen, sotaan, ilmastoon ja covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan liittyvien kriisien tilanteessa Eurooppa tarvitsee vahvaa taloudellista ja sosiaalista johtajuutta sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. ETSK suosittaakin, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely pannaan täytäntöön seuranta- ja koordinointimekanismina, mikä auttaisi saavuttamaan paremmin sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet ja edistäisi samalla sosiaalista lähentymistä EU:ssa.

3.4Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava nykyisten rahastojen (mukaan lukien ERI-rahastot, elpymis- ja palautumistukiväline ja muut) varojen kohdentamista koskevien sääntöjen joustavoittamista, jotta niitä voidaan mukauttaa nopeasti nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kriittisiin tilanteisiin, joita on havaittu muun muassa sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä. Covid-19, Ukrainan sota, elinkustannusten nousu sekä ilmasto- ja muuttoliikekriisi edellyttävät kansallisella ja tarpeen mukaan EU:n tasolla parempaa reagointia kriisien ja uudenlaisen syrjäytymisen pitkän aikavälin vaikutuksiin. Elinkustannusten nousu on tällä hetkellä kiireellisin huolenaihe 93 prosentille eurooppalaisista, ja köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat suurimmat huolenaiheet 82 prosentille. 7 Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että 78 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että keskeisten sosiaalipolitiikkojen julkisia kokonaismenoja olisi kasvatettava. 8

4.Vastauksia puheenjohtajavaltio Espanjan kysymyksiin

4.1ETSK ehdottaa, että sosiaalinen epätasapaino määritellään sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla havaituksi kriittiseksi tilanteeksi ja selväksi poikkeamaksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Sosiaalisten tulosten mittausmenetelmän laatua olisi parannettava, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja monivuotiset suuntaukset voidaan ottaa kattavasti huomioon. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen edistymisen mittaamisessa olisi käytettävä ainoastaan luotettavia ja vertailukelpoisia indikaattoreita.

4.2ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely otetaan käyttöön ja että sitä kehitetään edelleen osana EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen yhdennettyä koordinointijärjestelmää talouspolitiikan EU- ohjausjakson puitteissa. On tärkeää, että menettely täydentää nykyisiä seurantaprosesseja ja ‑välineitä ja tuo selkeää lisäarvoa edistämällä ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä. Samalla on vältettävä tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, jotta voidaan varmistaa omistajuuden tunne ja sitoutuminen jäsenvaltioissa.

4.3Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn tavoitteena on parantaa koordinointia EU:n ja jäsenvaltioiden välillä pyrittäessä ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti. ETSK katsoo, että menettely on jo pantu osittain täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja sen vuoden 2030 tavoitteiden sekä sosiaalisten tulosten seurannan puitteissa. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että sosiaalisten investointien ja uudistusten puuttuminen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun mukaan kriittisessä sosiaalisessa tilanteessa, haittaa näiden tavoitteiden saavuttamista. Tällaiset tilanteet vaarantavat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen, ja niihin olisi tästä syystä kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä.

4.4ETSK katsoo, että menettelyä olisi pidettävä yhtä tärkeänä kuin vakaus- ja kasvusopimusta tai makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä. Menettely voi parantaa entisestään sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän saavutuksia, kun hyödynnetään tehokkaammin olemassa olevia prosesseja ja tapoja mitata sosiaalista lähentymistä ja kehitetään tarvittaessa uusia. Makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä ja sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä olisi koordinoitava, eivätkä ne saisi mennä päällekkäin.

4.5ETSK huomauttaa, että Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on erilaiset toimivaltuudet sosiaalipolitiikan muotoilussa työn, koulutuksen, terveyden ja sosiaalisen suojelun aloilla, jotka kuuluvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin piiriin. Pääasiallinen toimivalta ja vastuu tällä alalla on jäsenvaltioilla eli hallituksilla ja alue- ja paikallisviranomaisilla sekä eri sidosryhmillä, kuten työntekijä- ja työnantajajärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla. EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon seurauksena Euroopan unioni toteuttaa kyseisillä aloilla koheesiopolitiikan ja sen sosiaalisten painopisteiden puitteissa monia koordinointi-, sääntely- ja rahoitusaloitteita.

4.6ETSK:n mielestä sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely on mahdollista panna täytäntöön EU:n nykyisessä oikeudellisessa tilanteessa. EU:lla on tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, ja se voi toteuttaa niitä julistuksin (Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen toimintasuunnitelma), suosituksin, rahoitusvälinein (esim. sosiaalinen ehdollisuus ja koheesiopolitiikan sosiaaliset painopisteet) ja koordinointivälinein (talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja sosiaalisten tulosten seuranta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta). Tässä lähestymistavassa otetaan huomioon eri tasojen omat toimivaltuudet sekä eri sidosryhmien eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli. Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely voi tukea poliittisia päättäjiä heidän pyrkimyksissään saavuttaa ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen ja vähentää eriarvoisuutta. Siinä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien yhdessä määrittelemät asiaankuuluvat sosiaaliset ulottuvuudet.

4.7Jos menettely kytketään asianmukaisesti olemassa oleviin mekanismeihin, kuten EU-ohjausjaksoon ja erityisesti sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, se voi auttaa hyödyntämään olemassa olevia saavutuksia eli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa ja sosiaalisten tulosten seurantaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

4.8Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ETSK katsoo, että ensimmäisenä askeleena menettelyn kehittämisessä olisi oltava muutosten tekeminen periaatteisiin, jotka ohjaavat Euroopan komissiota sen laatiessa yhteistä työllisyysraporttia, maaraportteja ja maakohtaisia suosituksia EU-ohjausjakson yhteydessä.

4.9Yhteiseen työllisyysraporttiin ja maaraportteihin olisi sisällytettävä erillinen osio, jossa käsitellään ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vaarantavaa sosiaalista epätasapainoa ja mainitaan alat, jotka on määritelty kriittisiksi sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun seurannassa. Tämä koskee siis vain jäsenvaltioita, joissa on havaittu kriittisiä aloja.

4.10ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely sisällytetään talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sen eri vaiheissa. Komission ja neuvoston olisi käytettävä yhteistä työllisyysraporttia, maaraportteja ja tapauskohtaisia perusteellisia tarkasteluja tunnistaakseen ja korjatakseen sosiaalisen epätasapainon tilanteita.

4.11Maakohtaisissa suosituksissa olisi käsiteltävä maaraportissa määriteltyä sosiaalista epätasapainoa johdannon erillisessä kohdassa ja itse suosituksissa. Suosituksissa olisi kannustettava jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia uudistuksia, jotka komission analyysin sekä jäsenvaltioiden, niiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden arvioiden mukaan todennäköisimmin parantaisivat tilannetta kriittisiksi määritellyillä aloilla. Tämän johdosta asianomaisten jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuultuaan ehdotettava aloitteita ja uudistuksia, jotka olisi toteutettava havaittujen kriittisen tilanteiden korjaamiseksi. Tällainen aloitteita ja uudistuksia koskeva suunnitelma voisi myös sisältää arvion toteutettavien aloitteiden ja kyseisen jäsenvaltion noudattamien makrotalous- ja finanssipolitiikkojen välisestä johdonmukaisuudesta, jotta voitaisiin varmistaa oikea tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja finanssipoliittisen ulottuvuuden välillä.

4.12EU:n olisi otettava käyttöön uusia ja paremmin rahoitettuja välineitä sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä ja EU-ohjausjakson suosituksista tiedottamiseksi suoraan jäsenvaltioiden kansalaisille, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vaikuttaa jäsenvaltioiden tilanteisiin.

4.13Alaspäin tapahtuvan lähentymisen välttämiseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä uudistus- ja investointisuunnitelma kriittisiksi määritellyille aloille. Tällaisessa tilanteessa kyseessä olevalla jäsenvaltiolla tulisi olla oikeus neuvotella uudelleen muiden rahastojen, tarvittaessa myös elpymis- ja palautumistukivälineen, menosuunnitelmista yhteisymmärryksessä komission kanssa.

4.14Edellä ehdotetusta sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen ensimmäisestä askeleesta aiheutuu mahdollisimman vähän analyyttista ja hallinnollista lisätyötä EU:lle ja jäsenvaltioille. Se ei aiheuta lisäraportointia kaikille jäsenvaltioille, eikä siinä ehdoteta uusia seuranta- ja raportointimenettelyjä jo käytössä olevien lisäksi.

4.15Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria varten kehitetty sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun nykyinen seurantajärjestelmä on jo luotu, ja se perustuu monitahoiseen menetelmään laajan indikaattorivalikoiman tulkitsemiseksi. Indikaattorit vastaavat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pääaloja. Lisäksi seurataan edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely olisi sisällytettävä nykyiseen EU-ohjausjaksoon, ja siinä olisi hyödynnettävä olemassa olevia indikaattoreita (sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu).

4.16Menettelyn täytäntöönpanon seuraavassa vaiheessa olisi kehitettävä mittauksen ja indikaattorien soveltamisalaa ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen yhteydessä hyväksytyn sosiaalisen epätasapainon määritelmän mukaisesti.

4.17Sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä käsittelevissä tulevissa analyyseissa ja kuulemisissa olisi saatava vastauksia siihen, missä määrin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun seurantaindikaattorit vastaavat kaikkia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja missä määrin ja miten kriittisiksi määritellyt alat voivat haitata ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä.

4.18Jäsenvaltioiden yleisillä olosuhteilla, myös taloudellisella ulottuvuudella, on perustavanlaatuinen vaikutus niiden asukkaita koettelevien sosiaalisten ongelmien laajuuteen ja dynamiikkaan ja siten myös ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen. Jos hyvä sosiaalinen tuloskunto edellyttää hyvää taloudellista tuloskuntoa, koordinointimekanismit, jotka takaavat taloudellisen suorituskyvyn (vakaus- ja kasvusopimus ja makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely) ovat ratkaisevan tärkeitä sosiaaliselle tuloskunnolle. ETSK:n ehdottamassa sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa otetaan huomioon edellä mainittu lähestymistapa, joka on perustana finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjausjärjestelmän logiikalle EU:ssa.

5.Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen haasteet ja painopisteet

5.1Komission, neuvoston, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi analysoitava menettelyn kehittämistä osana EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen yhdennettyä koordinointijärjestelmää talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa mutta myös muita EU:n välineitä ja keskusteltava siitä tarkemmin pyrkien siihen, että menettely otettaisiin käyttöön samaan aikaan kun finanssipoliittista ja makrotaloudellista ohjausjärjestelmää uudistetaan. 9  

5.2Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpanon ja kehittämisen poliittista, hallinnollista ja taloudellista toteutettavuutta olisi tarkasteltava yksityiskohtaisemmin. Olisi huolehdittava siitä, että vältetään päällekkäisiä menettelyjä, että byrokratia pidetään minimissä ja että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistetaan aidosti tähän prosessiin.

5.3ETSK korostaa, että työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston roolia olisi lujitettava sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä, jotta voidaan vahvistaa välineen tulosten poliittista hyväksyntää. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston osallistuminen voitaisiin varmistaa antamalla prosessin päätteeksi neuvoston päätelmät sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä.

5.4ETSK korostaa, että sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpanon kannalta on oleellisen tärkeää hyödyntää konkreettisia käytännön johtopäätöksiä sosiaalisten tulosten seurannasta ja siitä, missä määrin EU:n sosiaaliset tavoitteet on saavutettu jäsenvaltioissa.

(a)Ensimmäinen johtopäätös koskee finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjausjärjestelmän ja sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn välistä koordinointia. Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallisen alijäämän menettelyä ja/tai jotka ovat makrotalouden epätasapainon vaarassa ja joilla on havaittu sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa kriittisiä aloja ja jotka ovat poikenneet sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta, olisi saatava selkeä viesti siitä, että EU tukee sosiaalisia uudistuksia ja investointeja kriittisiksi määritellyillä sosiaalialoilla. Kukin jäsenvaltio voi oman harkintansa mukaan ehdottaa sopivimpia ratkaisuja ja lähestymistapoja kriittisten alojen korjaamiseksi.

(b)Toinen käytännön johtopäätös koskee ensimmäisen johtopäätöksen soveltamista EU-ohjausjakson yhteydessä. 10 Euroopan komission olisi sisällytettävä maaraporttien erilliseen osioon analyysi sosiaalisesta epätasapainosta sosiaalisten tulosten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisen seurannan pohjalta. Sen olisi otettava tämä huomioon myös kansallisissa suosituksissa sekä johdanto-osassa että itse suosituksissa.

Prosessissa olisi turvattava työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli.

Bryssel 3. huhtikuuta 2023

Aurel Laurențiu Plosceanu

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja

_____________

(1)     EUVL C 286, 16.7.2021

(2)     Belgian-Spanish Non Paper ahead of the Porto Social Summit

(3)    Eurostat: https://ec.europa.eu/eurostat/web/european-pillar-of-social-rights/overview

(4)    ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso ja koheesiopolitiikka – Kohti vuoden 2020 jälkeistä uutta EU:n strategiaa

(5)     EUVL C 14, 15.1.2020

(6)     Eurobarometri, 2023, Fairness, Inequality and Inter-Generational Mobility

(7)     EP Autumn 2022 Survey

(8)     Eurobarometri, 2023, Fairness, Inequality and Inter-Generational Mobility

(9)    ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari , EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(10)    ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso ja koheesiopolitiikka – Kohti vuoden 2020 jälkeistä uutta EU:n strategiaa (oma-aloitteinen lausunto).