LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Oikeus terveelliseen ympäristöön Euroopan unionissa

_____________

Oikeus terveelliseen ympäristöön Euroopan unionissa erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä (oma-aloitteinen lausunto)

NAT/885

Esittelijä: Ozlem Yildirim

Komitean täysistunnon päätös	27/10/2022
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	13/04/2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27/04/2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	162/1/1

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Ukrainasta tuli 23. kesäkuuta 2022 EU:n ehdokasmaa. Kun Ukraina liittyy EU:hun, siitä tulee pinta-alaltaan EU:n suurin tai toiseksi suurin jäsenvaltio. Ukrainan laajalla alueella on monenlaisia ekosysteemejä: biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön mukaan maan osuus Euroopan pinta-alasta on 6 prosenttia mutta 35 prosenttia sen biologisesta monimuotoisuudesta.

1.2Sodan aiheuttamiin ympäristövahinkoihin kuuluvat ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen. Raporttien mukaan sodan alkamisen jälkeen on palanut 200 000 hehtaaria metsää ja tuhoutunut liekeissä 680 000 tonnia fossiilisia polttoaineita ja ammukset ovat saastuttaneet 180 000 kuutiometriä maaperää. Sota on heikentänyt suojelualueiden tilaa ja tuhonnut vedenpuhdistamoja. Konfliktin takia on syttynyt yli 100 metsäpaloa, joista on aiheutunut 33 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.

1.3Venäjän toimet vaikuttavat täyttävän oikeudellisten asiantuntijoiden ehdottaman ja kesäkuussa 2021 julkaistun määritelmän perusteella ympäristötuhorikoksen tunnusmerkit. ETSK on kehottanut kriminalisoimaan EU:n lainsäädännössä ympäristötuhon sellaisena kuin ympäristötuhon oikeudellista määritelmää käsitellyt riippumaton asiantuntijapaneeli on sen määritellyt. Ympäristötuhorikoksen aseman tunnustaminen tarkistetussa EU:n ympäristörikosdirektiivissä on omiaan edistämään lainsäädännöllistä kehitystä EU:n ulkopuolellakin, erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, ja se voi siten auttaa saattamaan Venäjän jonkinasteiseen vastuuseen aiheutuneista ekologisista ja ympäristöhaitoista.

ETSK

1.4korostaa kiireellistä tarvetta parantaa perusoikeuksiin liittyvää ympäristönsuojelua EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tarve on yhä pakottavampi, kun otetaan huomioon Ukrainan sodan aiheuttamat ympäristövahingot, mukaan lukien ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle koituneet vahingot, ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen, joka uhkaa suoraan maataloustuotantoa ja paljastaa maailmanlaajuisen ruokaturvan haavoittuvuuden.

1.5kiinnittää huomion Venäjän hyökkäyksen sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin ja korostaa, että on tärkeää tukea näiden seurausten dokumentointia, kartoittamista ja mittaamista, ympäristön suojelemista oikeudellisin keinoin, aiheuttajien saattamista vastuuseen, perustan luomista vihreälle ja kestävälle sodanjälkeiselle elpymiselle sekä rahoitustarpeiden arviointia, kun varoja kohdennetaan uudelleen vihreään elpymiseen.

1.6kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään toimiin Venäjän Ukrainassa aloittaman laittoman sodan haitallisten ympäristövaikutusten ja niiden ihmisoikeusvaikutusten yksilöimiseksi. Komission ja neuvoston tulee tukea kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä dokumentoida Venäjän aiheuttamat ympäristövahingot ja myös sen tekemät ympäristörikokset sekä edistää kansalaisyhteiskunnan roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa.

1.7pitää erittäin tärkeänä, että EU auttaa Ukrainaa suojelemaan ympäristöä ja korjaamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja. ETSK katsoo, että kaikki jälleenrakennustoimet tulee toteuttaa ILO:n vahvistamien kansainvälisten normien sekä sosiaalisen ehdollisuuden periaatteiden mukaisesti.

1.8korostaa, että ihmisten terveyttä ja ympäristön laatua ei voida ekosysteemien, eläinten ja ihmisten terveyden välisen kytköksen vuoksi erottaa toisistaan ja että EU:n on turvattava tähän liittyvät oikeudet. Ympäristön tilan heikkeneminen on terveysongelmien pääasiallinen syy. Esimerkiksi melusaaste aiheuttaa 12 000 kuolemantapausta vuodessa. Ympäristön ja ihmisten terveyden väliset kytkökset ovat erityisen ilmeisiä myös ruokaturvan alalla.

1.9kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan sisämarkkinoille tuotavien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden valvonnassa käytettäviä menetelmiä kiinnittäen erityistä huomiota Ukrainan sodasta johtuvien ympäristösaasteiden havaitsemiseen, jotta voidaan turvata kaikkien EU:n kansalaisten ja ympäristön terveys.

1.10painottaa, että oikeus terveelliseen ympäristöön on ensiarvoisen tärkeä ihmisten sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia maailman työpaikoista on riippuvaisia terveydelle suotuisasta ilmastosta ja ekosysteemistä. Kun otetaan huomioon kansainvälinen oikeudellinen kehys ja tämä karu todellisuus, ei ole yllättävää, että EU on antanut useita säädöksiä, joilla pannaan täytäntöön unionin velvollisuus varmistaa, että oikeutta terveelliseen ympäristöön kunnioitetaan.

1.11kannustaa kaikkia jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä pyrkimään yhä tarmokkaammin parantamaan nykyisten oikeudellisten välineiden tehoa, koska käytännön vaikutukset ovat usein liian heikkoja. Lukuisat esimerkit riitatapauksista, joissa jäsenvaltioita tai EU itse haastetaan oikeuteen laiminlyönneistä puhtaan ilman, ilmaston, kalastuksen, veden yms. suhteen, osoittavat viranomaistoiminnan puutteet tämän oikeuden kunnioittamisen varmistamisessa.

2.Yleistä

2.1Oikeus terveelliseen ympäristöön Venäjän Ukrainassa käymän sodan ja Ukrainan EU:hun liittymisen yhteydessä

2.1.1Venäjä erotettiin 16. maaliskuuta 2022 välittömästi Euroopan neuvoston ministerikomiteasta. 1 EU neuvotteli tuolloin parhaillaan liittymisestään Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mutta sopimus ei siis ole enää sitonut Venäjää 16. syyskuuta 2022 lähtien. Tämä on vähentänyt merkittävästi ihmisoikeuksien suojelun kattavuutta Euroopan mantereella. Hyökkäyksen aikaan ja 16. syyskuuta 2022 saakka ihmisoikeussopimus kuitenkin sitoi Venäjää ja Venäjä oli, ja on edelleen, monenlaisten kansainvälisten velvoitteiden alainen, vaikka se on vetäytynyt monista kansainvälisistä elimistä. Velvoitteet eivät koske ainoastaan ihmisoikeuksia 2 vaan myös ympäristönsuojelua, ja Venäjä on rikkonut hyökätessään mm. ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä puitesopimusta 3 ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta.

2.1.2On olennaisen tärkeää varmistaa, että ihmisoikeuksia ja ympäristöä suojellaan muuallakin Euroopassa – ei ainoastaan EU:n 27 jäsenvaltiossa, joissa unionin liittyminen ihmisoikeussopimukseen tulee vahvistamaan ihmisoikeuksien suojelua, vaan myös Euroopan neuvoston muissa 19 jäsenvaltiossa, Ukraina mukaan luettuna.

2.1.3Tämän merkitystä lisää entisestään se, että Ukrainasta tuli 23. kesäkuuta 2022 EU:n ehdokasmaa. Kun Ukraina liittyy EU:hun, siitä tulee pinta-alaltaan EU:n suurin tai toiseksi suurin jäsenvaltio. 4 Ukrainan laajalla alueella on monenlaisia ekosysteemejä: biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön mukaan 5 maan osuus Euroopan pinta-alasta on 6 prosenttia mutta 35 prosenttia sen biologisesta monimuotoisuudesta. Lisäksi sekä Ukrainan maatalousmaahan, joka on ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuiselle elintarvikehuollolle, että sen laajaan fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin, josta tietyt naapurijäsenvaltiot ovat erityisen riippuvaisia energiatoimituksissaan, on kohdistunut kuluneen vuoden aikana valtavia paineita.

2.1.4Venäjän toimet vaikuttavat täyttävän oikeudellisten asiantuntijoiden ehdottaman ja kesäkuussa 2021 julkaistun määritelmän 6 perusteella ympäristötuhorikoksen tunnusmerkit. Ukrainan rikoslaissa 7 on säädetty vuodesta 2001 lähtien ympäristötuhorikoksista. ETSK on kehottanut Euroopan parlamentin tekemän päätöksen 8 mukaisesti kriminalisoimaan EU:n lainsäädännössä ympäristötuhon sellaisena kuin ympäristötuhon oikeudellista määritelmää käsitellyt riippumaton asiantuntijapaneeli on sen määritellyt. 9 Ympäristötuhorikoksen aseman tunnustaminen tarkistetussa EU:n ympäristörikosdirektiivissä on omiaan edistämään lainsäädännöllistä kehitystä EU:n ulkopuolellakin, erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, ja se voi siten auttaa saattamaan Venäjän tietynasteiseen vastuuseen aiheutuneista ekologisista ja ympäristöhaitoista.

2.1.5Euroopan parlamentti antoi 19. tammikuuta 2023 päätöslauselman, jossa se kehottaa perustamaan tuomioistuimen käsittelemään Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta, ja ETSK ilmaisi sille tukensa helmikuun täysistunnossaan 10 . Päätöslauselmassa viitataan ympäristökysymyksiin kahdessa kohdin. Ensinnäkin siinä tunnustetaan sodan ja luonnonympäristölle ja ilmastolle aiheutuvan pitkäaikaisen vahingon välinen yhteys. Toiseksi siinä kehotetaan perustamaan tulevien vahingonkorvausten määrittämisen helpottamiseksi kansainvälinen rekisteri, johon kirjataan muun muassa luonnonympäristölle ja ilmastolle aiheutuneet laajamittaiset ja vakavat vahingot. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää korostaa ja vahvistaa ympäristövahinkojen yhteyttä niiden käyttöön sodankäynnin välineenä sekä nostaa syytteet tällaisista rikoksista.

2.1.6Sodan aiheuttamiin ympäristövahinkoihin kuuluvat ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen. Esimerkiksi kahden venäläisen kaasuputken vuodot Itämerellä voivat aiheuttaa tavattoman suuria ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. 11 Sodan alkamisen jälkeen on palanut 200 000 hehtaaria metsää ja tuhoutunut liekeissä 680 000 tonnia fossiilisia polttoaineita ja ammukset ovat saastuttaneet 180 000 kuutiometriä maaperää. Sota on heikentänyt suojelualueiden tilaa ja tuhonnut vedenpuhdistamoja. Vaara on sitäkin suurempi, koska Ukraina on 15 reaktoreineen Euroopan toiseksi suurin ydinvoimavaltio. Konfliktin takia on syttynyt yli 100 metsäpaloa, joista on aiheutunut 33 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Venäjä tuhoaa pommituksillaan Ukrainan biologista monimuotoisuutta. Ukrainalaisten asiantuntijoiden arvion mukaan Venäjä on aiheuttanut ympäristövahinkoja 24 miljardin euron arvosta.

2.1.7Ukrainan sota aiheuttaa ennennäkemättömiä ja pitkäkestoisia ympäristöhaasteita. Lisäksi se vaikuttaa haitallisesti Ukrainan kansan ja tulevien ukrainalaissukupolvien fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja loukkaa ukrainalaisten henkistä koskemattomuutta. Nämä vaikutukset kasautuvat muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä, ja sodan psykologisiin vaikutuksiin ja mielenterveysongelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sota saastuttaa ilmaa, vettä ja maaperää ja aiheuttaa melusaastetta, ja kaikki tämä vaikuttaa uhreihin sukupolvien ajan. Monien ongelmien voidaan katsoa ulottuvan Ukrainan rajojen ulkopuolelle, ja kansanterveyteen kohdistuu kollektiivisesti vakavia riskejä. Sodan vaikutusten tavoin myös fyysisten ja psyykkisten terveysvaikutusten, joita ympäristön pilaantuminen ja erityisesti ilman, maaperän ja veden saastuminen aiheuttaa, tiedetään olevan ylisukupolvisia. Seurauksista eivät kärsi vain Ukrainassa nyt asuvat tai sieltä paenneet lapset vaan myös tulevat sukupolvet.

2.1.8Ukrainalaisten nuorisoliikkeiden ja -järjestöjen pyrkimykset tuoda nuoren sukupolven ääni kuuluviin ovat siksi erityisen merkityksellisiä. On tärkeää, että nuorten näkemykset ja mielipiteet otetaan huomioon jälleenrakennustoimissa.

2.1.9Yhteiselle ekosysteemillemme aiheutuvat vahingot, kuten maan kasvukunnon heikkeneminen, uhkaavat suoraan tulevaisuuden maataloustuotantoa ja paljastavat maailmanlaajuisen ruokaturvan haavoittuvuuden. Erityisen huomionarvoista on, että hyödykemarkkinoiden nykyinen rakenne ei edistä tarvitsemaamme kestävää taloutta eikä YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettuja kestävään kehitykseen, ilmastoon ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä tavoitteita vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan. 12

2.1.10Kansalaisyhteiskunnalla oli keskeinen rooli Ukrainan ympäristön puolustamisessa ennen sotaa. Sota on ollut kohtalokasta sen toimintakyvylle. Monet ympäristön puolesta toimivat ovat joutuneet pakenemaan tai osallistuvat sotatoimiin, ja ne tahot, jotka kykenevät vielä toimimaan, ovat kääntäneet huomionsa Venäjän hyökkäyssodan ympäristövaikutusten dokumentoimiseen. 13 Näiden toimijoiden osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää Ukrainan ympäristön palautumisen edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että Ukraina omaksuu EU:n ympäristölainsäädännön voidakseen liittyä Euroopan unioniin.

2.1.11Ympäristönsuojelu ja vaikutukset arkielämään ja terveyteen ovat edelleen tärkeitä ukrainalaisille. Lisäksi mielipidemittauksen mukaan 95,2 prosenttia vastaajista pitää luonnon ennallistamista tärkeänä osana Ukrainan jälleenrakentamista sodan jälkeen. 14

2.1.12Jos kansainvälistä tukea saadaan riittävästi, Ukrainan raskaan teollisuuden infrastruktuurin tuhoutuminen Venäjän iskuissa voitaisiin kääntää tilaisuudeksi valjastaa hyötykäyttöön maan aurinko- ja tuulivoimapotentiaalia ja rakentaa tilalle parempaa ja vihreämpää infrastruktuuria, jossa käytetään vaihtoehtoisia sähkön lähteitä. Tämä hyödyttäisi ukrainalaisia ja ihmisiä myös maan rajojen ulkopuolella ja vahvistaisi merkittävästi Ukrainan asemaa sen EU-jäsenyysneuvotteluissa.

2.1.13Tilanne on tällä hetkellä epävakaa, ja tulevaisuutta leimaa syvä epävarmuus. Hirvittävän inhimillisen ja humanitaarisen katastrofin lisäksi kysymyksiä herättävät Ukrainan jälleenrakentamisen lopulliset kustannukset ja se, missä määrin Venäjä voidaan saada vastaamaan niistä. EU:lla on tärkeä rooli. ETSK korostaa päätöslauselmassaan ”Ukrainan sota ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset” ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ohella sitä, että sodan ympäristövaikutukset, jotka johtuvat pommituksista, öljy- ja kaasuvuodoista ja välikohtauksista kemiantehtaissa tai ydinvoimaloissa, ovat suuri huolenaihe niin Ukrainan kuin EU:n väestölle ja laajemminkin. Näillä ympäristövaikutuksilla on väistämättä pitkäkestoisia seurauksia ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille. Sodan ympäristövaikutukset ovat todellinen uhka väestölle: YK:n asiantuntijat ovat varoittaneet, että saastuneiden alueiden puhdistaminen saattaa kestää vuosikausia, mikä lisää syöpien, hengityselinsairauksien ja lasten kehitysviiveiden riskiä. 15 Lisääntymisterveys on niin ikään huolenaihe. ETSK on korostanut, että EU:n on autettava Ukrainaa suojelemaan ympäristöä ja korjaamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja. ETSK katsoo, että kaikki jälleenrakennustoimet tulee toteuttaa ILO:n vahvistamien kansainvälisten normien ja sosiaalisen ehdollisuuden periaatteiden mukaisesti. ETSK on ehdottanut, että EU toimisi rescEU:n, Life-ohjelman ja muiden vastaavien ohjelmien kautta, koordinoiden toimia kansallisten, alueellisten ja paikallisten mekanismien kanssa ja yhteistyössä yksityisen sektorin ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden kanssa.

2.1.14Sota jatkuu yhä, mutta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden on tärkeää tehdä rajatylittävää yhteistyötä rajojen yli ulottuvien ympäristövahinkojen kartoittamiseksi ja seuraamiseksi, jotta voidaan arvioida vahinkojen ja rahoitustarpeiden laajuutta, saada liikkeelle investointeja ja uudelleenohjata resursseja Ukrainan kestäväpohjaiseen ja sosiaaliset näkökohdat huomioivaan jälleenrakentamiseen. Euroopan ympäristökeskus on tukenut kartoitukseen liittyen toimia, joiden avulla parannetaan valmiuksia koota tietoja sotaa edeltävästä ympäristön tilasta, jotta niitä voitaisiin käyttää seurantaprosessien lähtökohtana. 16

2.1.15Komission ja neuvoston tulee tukea kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä dokumentoida Venäjän aiheuttamat ympäristövahingot ja myös sen tekemät ympäristörikokset. EU:n on myös varmistettava, että sen toimilla, joilla tuetaan Ukrainan jälleenrakentamista, ehkäistään ja lievitetään sodan vakavia ekologisia ja ympäristövaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi.

2.1.16EU:n toimilla on lisäksi varmistettava, että Ukrainan ja EU:n talous eivät ole enää riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja että jälleenrakentamisen yhteydessä irtaudutaan fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurista. EU:n toimilla on niin ikään varmistettava, että Ukraina pystyy hoitamaan tehtävänsä maailmanlaajuisessa elintarvikejärjestelmässä ja että – Ukrainan liityttyä unionin jäseneksi – EU kykenee täyttämään Pariisin sopimuksen ja vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen mukaiset sitoumuksensa. EU:n olisi myös pidettävä huoli siitä, että sen pakoteohjelmilla on myönteinen vaikutus ympäristöön. Valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ovat esimerkiksi vaatineet sellaisten pakotteiden käyttöä, jotka heikentävät Venäjän kykyä jatkaa laitonta sotaansa mutta myös sen kykyä hyötyä laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta. 17

2.2EU:n juridinen velvollisuus suojella oikeutta terveelliseen ympäristöön

2.2.1YK:n yleiskokous hyväksyi 28. heinäkuuta 2022 merkittävän päätöslauselman, jossa tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeutena. 18 Siinä kehotetaan maita, kansainvälisiä organisaatioita, yrityksiä ja kaikkia muita sidosryhmiä tehostamaan toimia, jotta varmistetaan puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö kaikille. EU:n 27 jäsenvaltiota äänestivät päätöslauselman puolesta yhdessä maiden ylivoimaisen enemmistön kanssa. YK:n päätöslauselmassa todetaan samansuuntaisesti kuin ETSK:n vuonna 2021 antamassa tiedonannossa ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä” 19 , että ympäristön tilan heikkeneminen, ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, aavikoituminen ja kestämätön kehitys ovat kiireellisimpiä ja vakavimpia uhkia sille, että kaikki nykyisten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä. Päätöslauselmassa kehotetaan muun muassa EU:n kaltaisia kansainvälisiä organisaatioita tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä ja jatkamaan hyvien käytäntöjen jakamista, jotta puhtaan, terveellisen ja kestävän ympäristön takaamiseksi kaikille toteutettaisiin toimia yhä laajemmin.

2.2.2Kun puhutaan oikeudesta terveelliseen ympäristöön, tunnustetaan perustavanlaatuinen yhteys ympäristön ja ihmisten terveyden välillä. Ihmisten terveyttä ja ympäristön laatua ei voida ekosysteemien, eläinten ja ihmisten terveyden välisen kytköksen vuoksi erottaa toisistaan, ja EU:n on turvattava tähän liittyvät oikeudet. Ympäristön tilan heikkeneminen on terveysongelmien pääasiallinen syy. Esimerkiksi vuonna 2019 ennenaikaisista kuolemista 307 000 katsottiin pienhiukkasten aiheuttamiksi, 40 400 typpidioksidin aiheuttamiksi ja 16 800 akuutista otsonille altistumisesta johtuviksi. 20 Ongelma ulottuu luonnollisesti muuhunkin kuin ilmanlaatuun. Esimerkiksi melusaaste aiheuttaa 12 000 kuolemantapausta vuodessa. 21 Ympäristön ja ihmisten terveyden väliset kytkökset ovat erityisen ilmeisiä myös ruokaturvan alalla.

2.2.3EU:n oikeusjärjestys on maailman mittakaavassa edelläkävijä terveellistä ympäristöä koskevan oikeuden tunnustamisessa ylikansallisella tasolla. Erilaiset perussopimuksiin sisältyvät määräykset – perusoikeuskirjan 37 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 11 artiklan lisäksi etenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohta ja 21 artiklan 2 kohta, SEUT-sopimuksen 191 artikla 22 ja useat muut perusoikeuskirjan määräykset 23 – merkitsevät kokonaisuutena tarkasteltuina puhdasta, terveellistä ja kestävää ympäristöä koskevan oikeuden tunnustamista. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan tämä velvollisuus koskee EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita aina, kun ne soveltavat unionin oikeutta. 24 Euroopan parlamentti on vaatinut, että ”oikeus terveelliseen ympäristöön olisi tunnustettava perusoikeuskirjassa” ja että ”EU:n olisi vietävä eteenpäin aloitetta vastaavan oikeuden tunnustamiseksi kansainvälisesti”. 25

2.2.4Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan EU:n on myös noudatettava ihmisoikeussopimuksen määräyksiä siltä osin kuin perusoikeuskirjan määräykset vastaavat niitä. Nimenomaan yksityis- ja perhe-elämän ja kodin kunnioitusta koskevan oikeuden (perusoikeuskirjan 7 artikla, ihmisoikeussopimuksen 8 artikla) kautta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen voidaan jo katsoa tunnustaneen oikeuden turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. 26 Tämä tarkoittaa paitsi negatiivisia velvoitteita (velvollisuus olla heikentämättä oikeutta terveelliseen ympäristöön) myös positiivisia velvoitteita toteuttaa esimerkiksi ilmanlaatua koskevia toimenpiteitä tämän oikeuden noudattamisen varmistamiseksi. 27 Näiden velvoitteiden täytäntöönpanokelpoisuus vahvistuu entisestään, kun EU liittyy ihmisoikeussopimukseen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on Euroopan parlamentin tavoin vaatinut, että ihmisoikeussopimukseen liitetään pöytäkirja, jossa nimenomaisesti tunnustetaan oikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. 28 Tämä loisi täytäntöönpanokelpoisen oikeuden EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa ja niissä 19:ssä unionin ulkopuolisessa maassa, jotka edellisten lisäksi ovat Euroopan neuvoston jäseniä.

2.2.5Yleisesti tunnustetaan myös, että EU:lla on kokoaan suurempi vaikutus maailmanlaajuiseen ympäristösääntelyyn. Monet terveellistä ympäristöä koskevaan oikeuteen vaikuttavat EU:n lainsäädännön osa-alueet – erityisesti myrkyllisten aineiden sääntely REACH-asetuksella 29 – ovat malliesimerkkejä ”Brysselin vaikutuksesta” 30 , jonka ansiosta EU:n säännöistä tulee maailmanlaajuisia standardeja.

2.2.6Oikeus terveelliseen ympäristöön on ensiarvoisen tärkeä ihmisten sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia maailman työpaikoista on riippuvaisia terveydelle suotuisasta ilmastosta ja ekosysteemistä. 31 Kun otetaan huomioon kansainvälinen oikeudellinen kehys ja tämä karu todellisuus, ei ole yllättävää, että EU on antanut useita säädöksiä, joilla pannaan täytäntöön unionin velvollisuus varmistaa, että oikeutta terveelliseen ympäristöön kunnioitetaan. Ilmanlaatua koskevat EU:n säännöt (direktiivi 2008/50/EY) ovat yksi selkeä esimerkki. Julkisasiamies Juliane Kokott toteaa laatimassaan ratkaisuehdotuksessa seuraavaa: ”Ilmanlaatua koskevassa sääntelyssä konkretisoidaan näin ollen unionin suojeluvelvoitteet, jotka johtuvat perusoikeuskirjan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesta perusoikeudesta elämään sekä SEU 3 artiklan 3 kohdassa, perusoikeuskirjan 37 artiklassa ja SEUT 191 artiklan 2 kohdassa määrätystä ympäristön suojelun korkeasta tasosta.” 32 Mahdollisimman korkeatasoisen ihmisten terveyden suojelun varmistamiseksi ETSK suosittaa, että EU:n ilmanlaatunormit yhdenmukaistetaan vuoteen 2030 mennessä täysin Maailman terveysjärjestön päivitettyjen maailmanlaajuisten ilmanlaadun suuntaviivojen kanssa.

2.2.7Ympäristöä koskevissa EU:n toimintaohjelmissa, joita edellytetään SEUT-sopimuksen 192 artiklan 3 kohdassa, tunnustetaan yhä useammin terveellinen ympäristö oikeudeksi. Kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa todetaan nimenomaisesti, että ”[e]distyminen kohti sitä, että tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveeseen ja kestävään ympäristöön Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 48/13 mukaisesti, on mahdollistava edellytys kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle”. 33

2.2.8Käytännön vaikutukset ovat kuitenkin usein liian heikkoja 34 , ja ETSK kannustaakin kaikkia jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä pyrkimään yhä tarmokkaammin parantamaan nykyisten oikeudellisten välineiden tehoa. Lukuisat esimerkit riitatapauksista, joissa jäsenvaltioita tai EU itse haastetaan oikeuteen laiminlyönneistä puhtaan ilman, ilmaston, kalastuksen, veden yms. suhteen, osoittavat viranomaistoiminnan puutteet tämän oikeuden kunnioittamisen varmistamisessa.

2.2.9Kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainassa käymä sota ja Ukrainan EU-jäsenyysnäkymät, on tärkeämpää kuin koskaan, että EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat oikeuden terveelliseen ympäristöön käytännössä. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristönsuojelulle tulee antaa sama painoarvo kuin muille oikeudenaloille, kuten kilpailulle tai tietosuojalle, joissa EU näyttää mallia muulle maailmalle sekä teoriassa että käytännössä.

2.2.10EU:lle tarjoutuu tässä yhteydessä tilaisuus tunnustaa terveellistä ympäristöä koskevan oikeuden ylisukupolvisuus.

2.2.11Ei ole yllättävää, että nuorisoliikkeet vaativat erityisen äänekkäästi ympäristön suojelemista. Koska ympäristön tilan heikkenemisellä on kielteisiä vaikutuksia lisääntymisterveyteen, koko tulevien sukupolvien olemassaolo on vaarassa. EU:n olisi seurattava niiden jäsenvaltioiden esimerkkiä, jotka ovat perustaneet instituutioita, joiden tehtävänä on turvata tulevien sukupolvien edut. Tällaisen tahon perustaminen EU:n tasolle auttaisi varmistamaan, että tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan tämän päivän ympäristönsuojelun tuottamista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023

Oliver Röpke

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)    CM/Del/Dec(2022) 1431/2.3, Consequences of the aggression of the Russian Federation against Ukraine.

(2)    Ks. esimerkiksi taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohta.

(3)    Ks. esimerkiksi 3 artiklan 5 kohta: ”Sopimuspuolten tulisi toimia yhteistyössä edistääkseen kannustavaa ja avointa kansainvälistä talousjärjestystä, joka johtaisi kaikkien sopimuspuolten – – kestävään taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen – –.”

(4)    Yksikään jäsenvaltio ei ole suurempi. Nykyisistä ehdokasmaista vain Turkki on suurempi.

(5)    Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus: National Biodiversity Strategy and Action Plan

(6)    ”Laiton tai mielivaltainen teko, johon on syyllistytty tietoisena siitä, että teko aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavaa ja joko laaja-alaista tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle”, Stop Ecocide Foundation

(7)     Ukrainan rikoslaki

(8)      Päätös 29. maaliskuuta 2023.

(9)    ETSK:n lausunto ”Rikosoikeudellisin keinoin toteutettavan ympäristönsuojelun parantaminen” ( EUVL C 290, 29.7.2022, s. 143 ).

(10)     EUVL C 146, 27.4.2023, s. 1

(11)     Nord Stream: Russian gas pipe leaks could have an ”unprecedented” environmental impact | Euronews

(12)    ETSK:n lausunto ”Elintarvikkeiden hintakriisi: keinottelun rooli ja konkreettisia toimintaehdotuksia Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen” EUVL 100, 16.03.2023, s.51

(13)    Yhtenä esimerkkinä EcoAction-järjestön toiminta: Crimes against the environment after one month of Russia’s war against Ukraine – Ecoaction

(14)     How the war does change Ukrainians: public opinion poll about the war, the environment, post-war reconstruction and EU accession , Resource and Analysis Centre ”Society and Environment”, 2023.

(15)    OECD, heinäkuu 2022, Environmental impacts of the war in Ukraine and prospects for a green reconstruction (oecd.org)

(16)     Euroopan naapuruusvälineeseen (ENI) liittyvä yhteinen ympäristötietojärjestelmä (SEIS)

(17)    Agence Europen Europe Daily Bulletin No. 13014, Thirteen NGOs call for inclusion of Russian fishing vessels in upcoming EU sanctions against Putin’s regime , 6. syyskuuta 2022.

(18)    Päätöslauselma (A/76/L.75) – YK:n digitaalinen kirjasto

(19)    ETSK:n tiedonanto ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä”

(20)    Euroopan ympäristökeskus, Air Quality in Europe 2021: Health impacts of air pollution in Europe, 15. marraskuuta 2021.

(21)    Euroopan ympäristökeskus, Health risks caused by environmental noise in Europe, 14. joulukuuta 2020.

(22)    Kyseisessä artiklassa esitetään EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteet.

(23)    Erityisesti 2 artikla (oikeus elämään), 3 artikla (oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen), 35 artikla (ihmisten terveyden korkean tason varmistaminen unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa) ja 38 artikla (kuluttajansuoja).

(24)    ”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta.”

(25)    P9_TA(2021)0277, vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme, kohta  143.

(26)    Irmina Kotiuk, Adam Weiss ja Ugo Taddei julkaisussa Journal of Human Rights and the Environment, vol. 13, erikoisnumero, syyskuu 2022.

(27)    Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan (ja siten perusoikeuskirjan 7 artiklaan) liittyvistä positiivisista velvoitteista ks. esimerkiksi asiassa Fadeyeva vastaan Venäjä (valituksen numero: 55723/00) 9. kesäkuuta 2005 annettu tuomio.

(28)    Päätöslauselma 2396 (2021), Anchoring the right to a healthy environment: need for enhanced action by the Council of Europe.

(29)    Asetus (EY) N:o 1907/2006.

(30)    Anu Bradford, The Brussels Effect: The European Union Rules the World, Oxford University Press, 2020.

(31)    ILO: World Employment and Social Outlook 2018 – Greening with jobs, 2018

(32)    Asia C-723/17, Craeynest vastaan Brussels Hoofdstedelijk Gewest, kohta 53.

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta.

(34)    ETSK:n lausunto ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” ( EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33 ).