LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Puolustusalan vahvistaminen hankintamenettelyjen kautta

_____________

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen perustamisesta [COM(2022) 349 final]

CCMI/200

Yleisesittelijä: Maurizio Mensi

Toinen yleisesittelijä: Jan Pie

Lausuntopyyntö	neuvosto, 22/07/2022 Euroopan parlamentti, 12/09/2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan 3 kohta
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen täysistunnossa	21/09/2022
Täysistunnon numero	572
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	155/1/13

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (European Defence Industry Reinforcement through common Procurement Act, EDIRPA) perustamisesta Euroopan puolustusteollisuuden ja puolustusvoimavarojen vahvistamiseksi nopeasti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuvien välittömien haasteiden vuoksi.

1.2ETSK kannattaa EDIRPA-välineelle asetettuja tavoitteita, jotka ovat Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan (European defence technological and industrial base, EDTIB) kehittäminen, jotta se toimisi entistä tehokkaammin ja kykenisi reagoimaan hätätilanteisiin nopeammin ja unionin selviytymiskyky olisi siten parempi, sekä jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön edistäminen puolustushankinnoissa. Molemmat tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan, nyt kun Euroopassa käydään taas sotaa ja on myös yleisesti ottaen tarpeen huolehtia yhteiskunnan asianmukaisesta suojelusta mahdollisten tulevien strategisten jännitteiden varalta.

1.3ETSK katsoo, että EDIRPA-välineen avulla voidaan vastata nykyistä jäsennellymmin ja koordinoidummin tällä hetkellä huipussaan olevaan kiireellisesti tarvittavien standarditarvikkeiden kysyntään mutta sitä ei voida pitää tulossa olevan Euroopan puolustusalan investointiohjelman (European Defence Investment Programme, EDIP) esiasteena, koska se on melko heikko teollisuuspolitiikan välineenä.

1.4ETSK on samaa mieltä tarpeesta toteuttaa toimia, joilla nopeutetaan yhteistyöpohjaisesti teollisuuden sopeutumista rakennemuutoksiin mm. lisäämällä Euroopan teollisuuden valmistuskapasiteettia, jotta sen olisi helpompi vastata oikea-aikaisesti jäsenvaltioiden kasvavaan kysyntään.

1.5ETSK uskoo myös, että yhteishankintoja tarvitaan sen varmistamiseksi, ettei kansallisten puolustusinvestointien kasvu pirstaloi Euroopan puolustusalaa entisestään, kavenna yhteistyömahdollisuuksia, lisää ulkoisia riippuvuuksia tai vaaranna yhteentoimivuutta, ja siten siitä huolehtimiseksi, että kaikki jäsenvaltiot pystyvät täyttämään nopeasti kiireellisimmät resurssitarpeensa, jotka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin tai joita se on korostanut.

1.6ETSK on niin ikään vakuuttunut siitä, että varastojen täydentäminen edellyttää usein Ukrainaan lähetettyjen tuotteiden korvaamista täsmälleen samoilla tuotteilla. Tällaisilla hankinnoilla ei välttämättä ole merkittävää rakenteellista vaikutusta teollisuuteen, eivätkä ne edistä teknologista innovointia. ETSK pohtiikin, olisiko EDIRPA-välineen toimintaperiaatetta laajennettava suoralta kädeltä niin, että sitä sovelletaan tulevassa EDIP-ohjelmassa.

1.7ETSK on tyytyväinen lähestymistapaan, jonka mukaan EU:n talousarviosta myönnetään suoraa rahoitustukea yhteishankintojen edistämiseksi, mutta epäilee, etteivät 500 miljoonan euron määrärahat ole riittävät, jotta ne vaikuttaisivat merkittävästi jäsenvaltioiden hankintapäätöksiin.

1.8ETSK pohtii, miten tehokasta on käyttää rahoitustukea välineen toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun tai myöskään jakaa avustuksia sellaisen rahoituksen muodossa, joka ei perustu kustannuksiin. Komitea kehottaakin lainsäätäjiä selventämään tätä menetelmää EU:n varainkäytön vaikuttavuuden varmistamiseksi.

1.9ETSK pitää myönteisenä, että EU:n taloudellinen tuki rajoitetaan koskemaan vain EU-maissa tai assosioituneissa maissa tehtäviä puolustustuotehankintoja ja että kolmannen maan määräysvallassa oleville EU:n yrityksille asetetaan erityisehdot. Tällainen rajoitus on eurooppalaisten veronmaksajien edun mukainen, tarpeen EU:n puolustusteollisten valmiuksien vahvistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja lisäksi strategista riippumattomuutta koskevan tavoitteen mukainen.

1.10ETSK kehottaa kuitenkin tulkitsemaan joustavasti vaatimusta, jonka mukaan puolustustuotteeseen ei saa kohdistua assosioitumattoman kolmannen maan (tai tällaisen maan yhteisön) asettamia rajoituksia. Koska EDIRPA-väline koskee standarditarvikkeiden hankintoja ja sillä pyritään vastaamaan kiireellisimpiin tuotetarpeisiin, ETSK ei pidä kyseistä vaatimusta EDIRPA-välineen kannalta yhtä merkityksellisenä kuin Euroopan puolustusrahaston kannalta, sillä rahaston tavoitteena on tulevaisuuden voimavarojen kehittäminen. Vaatimusta olisikin sovellettava harkitusti, pyrkien löytämään kultainen keskitie yhtäältä riippumattomuuden lisäämistä koskevan tavoitteen ja toisaalta sen välillä, että hankinnat ovat kiireellisiä ja tuotteiden on oltava yhteentoimivia olemassa olevien tarvikkeiden kanssa.

1.11ETSK kannattaa suunniteltua suoraa hallinnointia mutta korostaa tarvetta varmistaa, että asiasta vastaavat komission yksiköt saavat ajoissa tarvittavat henkilöresurssit pystyäkseen selviytymään tällaisen hallinnoinnin aiheuttamasta työtaakasta.

1.12ETSK kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan komission yhdessä Euroopan puolustusviraston johtajana toimivan korkean edustajan kanssa perustaman yhteisten puolustushankintojen työryhmän kanssa, jotta EDIRPA-välineen onnistunut täytäntöönpano voidaan taata.

2.Taustaa

2.1Versailles’ssa 11. maaliskuuta 2022 kokoontuneet EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vahvistamaan Euroopan puolustusvoimavaroja Venäjän Ukrainaa vastaan toteuttaman sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi. Versailles’n julistuksessa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä puolustusmenoja, tehostettava yhteistyötä toteuttamalla yhteishankkeita, korjattava puutteet ja saavutettava voimavaroja koskevat tavoitteet, edistettävä innovointia muun muassa siviili- ja sotilasalan synergioiden avulla sekä vahvistettava EU:n puolustusteollisuutta. Eurooppa-neuvosto pyysi ”komissiota koordinoidusti Euroopan puolustusviraston kanssa esittämään toukokuun puoliväliin mennessä analyysin puolustusalan investointivajeista ja tekemään kaikki tarvittavat aloitteet Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi”.

2.2Vastauksena tähän pyyntöön Euroopan komissio ja korkea edustaja esittivät 18. toukokuuta 2022 yhteisen tiedonannon puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista. Yhteisessä tiedonannossa todetaan, että puolustusalalla vuosia jatkuneen merkittävän investointivajeen seurauksena EU kärsii nyt tuotanto- ja voimavaravajeista ja puolustustarvikevarastoja on niukasti. Puolustustarvikkeiden siirrot Ukrainaan ja rauhan aikaa varten mitoitetut varastomäärät ovat johtaneet puolustustarvikkeiden akuutteihin ja kriittisiin vajeisiin.

2.3Yhteisessä tiedonannossa muistutetaan jäsenvaltioita siitä, että niiden on kiireellisesti palautettava puolustussektorin torjuntavalmius ottaen huomioon turvallisuustilanne ja Ukrainaan jo tehdyt siirrot. Tarvikevarastojen täydentäminen mahdollistaisi myös lisäavun antamisen Ukrainalle. Yhteisessä tiedonannossa kehotetaan lisäksi jäsenvaltioita tekemään tarvittavat puolustustarvike- ja ‑materiaalihankinnat yhdessä. Järjestämällä kiireesti tarvittavien tuotteiden yhteishankintoja saataisiin enemmän vastinetta rahalle, parannettaisiin yhteentoimivuutta ja vältyttäisiin siltä, että haavoittuvassa asemassa olevat jäsenvaltiot eivät saisi tarvitsemaansa, koska puolustusteollisuuteen kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia eikä teollisuus pysty vastaamaan kysynnän äkilliseen kasvuun lyhyellä aikavälillä.

2.4Tätä taustaa vasten yhteisessä tiedonannossa ehdotetaan kannustamista yhteistoiminnallisiin hankintoihin EU:n talousarvion kautta erityisen lyhyen aikavälin välineen avulla, jonka tarjoaman EU-tason taloudellisen tuen on määrä edistää yhteistyöhön perustuvia puolustusalan hankintoja jäsenvaltioissa ja vahvistaa Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa samalla, kun varmistetaan eurooppalaisten asevoimien toimintakyky, toimitusvarmuus ja parempi yhteentoimivuus.

2.5Komissio vastasi kehotukseen tilanteen kiireellisyyden huomioon ottaen esittämällä 19. heinäkuuta 2022 ehdotuksen tällaisen välineen perustamisesta eli ehdotuksen asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) perustamisesta. Komissio odottaa, että asetus hyväksytään nopeasti ja että se tulee voimaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

2.6Välineen perustamisen jälkeen komissio aikoo ehdottaa Euroopan puolustusalan investointiohjelmaa (EDIP) koskevaa asetusta. Komission mukaan EDIP-asetus voisi toimia lähtökohtana sellaisille yhteisille kehitys- ja hankintahankkeille, joihin liittyy jäsenvaltioiden ja unionin vahva yhteinen turvallisuusetu, ja tarjota lyhyen aikavälin välineen toimintaperiaatetta laajentamalla lähtökohdan myös rahoitustoimille, joilla unioni vahvistaa puolustusalan teollista pohjaa Euroopassa erityisesti hankkeissa, joissa yksikään jäsenvaltio ei selviäisi kehitystyöstä tai hankinnoista yksin.

3.Yleistä

3.1Unionin geopoliittinen tilanne on muuttunut jyrkästi Venäjän hyökättyä sotilaallisesti Ukrainaa vastaan. Alueellisen konfliktin ja intensiivisen sodankäynnin paluu Euroopan maaperälle pakottaa jäsenvaltiot pohtimaan uudelleen puolustussuunnitelmiaan ja ‑voimavarojaan. Tässä yhteydessä on mukautettava puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, sillä sen avulla on voitava tukea ja vahvistaa jäsenvaltioiden asevoimia, jotka ovat perustavan tärkeä väline kypsissä demokratioissa ja joiden avulla suojellaan EU:n kansalaisten vapautta.

3.2ETSK suhtautuu myönteisesti ilmoitettuihin jäsenvaltioiden puolustusmenojen lisäyksiin, joiden tarkoituksena on korjata puolustusalan kiireelliset puutteet nopeasti. Ilman koordinointia ja yhteistyötä nämä lisäykset saattavat kuitenkin pirstaloida Euroopan puolustusalaa entisestään, kaventaa yhteistyömahdollisuuksia hankitun kaluston koko elinkaaren aikana ja vaarantaa yhteentoimivuuden. Lyhyen aikavälin hankintoja koskevilla valinnoilla on sitä paitsi usein pitempiaikaisia vaikutuksia Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan markkinavoimaan ja mahdollisuuksiin tulevina vuosikymmeninä.

3.3ETSK kannattaakin aloitetta, jolla kannustetaan yhteishankintoihin kaikkein kiireellisimpiin puolustustuotetarpeisiin vastaamiseksi. Yhteishankinnat vaikuttavat erityisen tärkeiltä nykytilanteessa, jossa samankaltaisten tuotteiden kysyntä on kasvanut äkillisesti mutta teollisuuden tarjonta on edelleen mitoitettu rauhan aikaa varten ja kysyntään pystytään siksi vastaamaan vain vaivoin. Puolustushankintoihin liittyvä yhteistyö onkin tarpeen, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä, parantaa yhteentoimivuutta, ehkäistä syrjäytysvaikutuksia ja tehostaa julkisten varojen käyttöä.

3.4Yhtä tärkeää on auttaa teollisuutta sopeutumaan uuden turvallisuusympäristön mukanaan tuomiin rakennemuutoksiin. Koska Euroopan sotilasvoimavarojen välttämätön vahvistaminen on pitkän aikavälin hanke ja Ukrainalle saattaa olla tarpeen antaa jatkuvaa tukea pidemmällä aikavälillä, Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan on lisättävä tuotantokapasiteettiaan. Tämä on tarpeen tämänhetkiseen kysyntähuippuun vastaamiseksi mutta myös sen jälkeen.

3.5ETSK katsookin, että ehdotettu EDIRPA-väline on lähestymistavaltaan, mittakaavaltaan ja rahoitusvaroiltaan liian suppea, jotta sillä olisi merkitystä Euroopan teollisten valmiuksien vahvistamisen kannalta. Varastoja täydennettäessä tuotteiden ja toimittajien valikoima on lähtökohtaisesti rajallinen, ja 500 miljoonaa euroa 27 jäsenvaltiolle kahden vuoden aikana on melko vaatimaton investointi.

3.6Lyhyesti sanottuna ETSK katsoo, että ehdotettu asetus voi auttaa vastaamaan nykyistä jäsennellymmin ja koordinoidummin tällä hetkellä huipussaan olevaan kiireellisesti tarvittavien standarditarvikkeiden kysyntään, mutta komitea pitää sitä melko heikkona teollisuuspolitiikan välineenä. Näin ollen EDIRPA-välinettä ei kannata ETSK:n mielestä välttämättä pitää tulossa olevan Euroopan puolustusalan investointiohjelman esiasteena, sillä ohjelmasta on tarkoitus tukea yhteisesti kehitettäviä järjestelmiä koskevia ja niitä edistäviä yhteishankintoja järjestelmien koko elinkaaren ajan.

4.Erityistä

4.1Ehdotuksen mukaan EDIRPA-välineen perustana on komission yhdessä Euroopan puolustusviraston johtajana toimivan korkean edustajan kanssa perustaman yhteisten puolustushankintojen työryhmän työ. Työryhmän on määrä edistää jäsenvaltioiden hyvin lyhytaikaisten puolustushankintatarpeiden koordinointia ja ottaa jäsenvaltiot ja EU:n puolustustarvikevalmistajat mukaan tukemaan yhteishankintoja, joita varastojen täydentäminen edellyttää. Työryhmän työ on näin ollen ratkaisevan tärkeää EDIRPA-välineen toimivuuden kannalta, ja ETSK kehottaa jäsenvaltioita ottamaan siitä kaiken hyödyn irti.

4.2ETSK epäilee, etteivät ehdotetut määrärahat ole riittävän suuret, jotta ne vaikuttaisivat merkittävästi jäsenvaltioiden hankintapäätöksiin. Komitea on samanaikaisesti täysin tietoinen nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen kohdistuvista talouspaineista sekä lisärahoituksen tarpeesta tulevaa EDIP-ohjelmaa varten. Tätä taustaa vasten on erityisen tärkeää keskittää EDIRPA-välineen suppeahko rahoitus kaikkein tärkeimpiin yhteishankintoihin.

4.3Budjettirajoituksiin ja hankkeiden valintaan liittyen ETSK pohtii, miten EDIRPA-välineen puitteissa tehtävissä hankinnoissa voidaan soveltaa käytännössä toimintamallia, jossa rahoitus ei perustu kustannuksiin. Komiteaa askarruttaa myös, miten tehokasta on käyttää määrärahoja välineen toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun.

4.4ETSK kannattaa suunniteltua suoraa hallinnointia mutta korostaa tarvetta varmistaa, että asiasta vastaavat komission yksiköt saavat ajoissa tarvittavat henkilöresurssit pystyäkseen selviytymään tällaisen hallinnoinnin aiheuttamasta työtaakasta.

4.5ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen mukaisia tukikelpoisuuskriteereitä ja erityisesti mahdollisuutta laajentaa jo tehtyjä hankintasopimuksia.

4.6ETSK kannattaa myös lisäehtoa, jonka mukaan EU-rahoitus voi koskea vain EU-maissa tai assosioituneissa maissa tehtäviä materiaalihankintoja sekä kolmannen maan (yhteisön) määräysvallassa olevien yritysten suorittamia hankintoja, jos yrityksillä on esittää sijoittautumisjäsenvaltionsa hyväksymät turvallisuustakeet. Tämä ehto vastaa asiaan liittyviä Euroopan puolustusrahaston säännöksiä ja takaa Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamista koskevan tavoitteen saavuttamisen.

4.7ETSK epäilee kuitenkin sen vaatimuksen merkitystä, jonka mukaan puolustustuotteeseen ei saa kohdistua assosioitumattoman kolmannen maan (tai tällaisen maan yhteisön) asettamia rajoituksia. Koska ehdotettu EDIRPA-väline koskee standarditarvikkeiden hankintoja ja sillä pyritään vastaamaan kiireellisimpiin tuotetarpeisiin, tämä vaatimus ei vaikuta EDIRPA-välineen kannalta yhtä merkitykselliseltä kuin Euroopan puolustusrahaston kannalta, sillä rahaston tavoitteena on tulevaisuuden voimavarojen kehittäminen ja teknologinen suvereniteetti on yksi sille asetetuista päämääristä. ETSK kehottaakin tulkitsemaan tätä säännöstä joustavasti ja jättämään jäsenvaltioiden tehtäväksi sovittaa tasapainoisesti yhteen yhtäältä toimintavapauden tavoite ja toisaalta se, että hankinnat ovat kiireellisiä ja tuotteiden on oltava yhteentoimivia jo hankittujen tarvikkeiden kanssa.

4.8ETSK pohtii lisäksi tiettyjen ehdotuksessa esitettyjen – erityisesti hankintojen myönteistä vaikutusta Euroopan puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan koskevien – myöntämisperusteiden soveltuvuutta. Koska painopiste on kiireellisimmissä tarpeissa ja nopeasti ja suoraan saatavilla olevien tarvikkeiden hankinnoissa, tämä vaikutus ei todennäköisesti ole jäsenvaltioille kovin tärkeä kriteeri, ellei toimeksisaaja sijaitse niiden alueella. Ostajajäsenvaltioiden lienee sitä paitsi vaikea osoittaa myönteisiä vaikutuksia Euroopan puolustusalan teolliseen ja teknologiseen perustaan varsinkin silloin, kun kiireellisyys on etusijalla.

Bryssel 21. syyskuuta 2022

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________