|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus
|
|
_____________
|
|
Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2021
[COM(2022) 337 final]
|
|
|
|
INT/995
|
|
|
|
Esittelijä: Philip von Brockdorff
|
|
|
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 27/10/2022
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
10/11/2022
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
51/0/3
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
14/12/2022
|
|
Täysistunnon numero
|
574
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
206/0/2
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toivoo jatkuvaa vuoropuhelua komission kanssa siitä, millaisia lisätoimia tarvitaan sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamiseksi.
1.2ETSK kehottaa kilpailun pääosastoa seuraamaan jatkuvasti komission itsensä hyväksymiä ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamia järjestelyjä, joilla reagoidaan covid-19-kriisiin ja Ukrainan sotaan, jotta rahoitusta ei ohjautuisi kannattamattomille yrityksille.
1.3Toisaalta ETSK pitää tarpeellisena, että komissio käyttää kaiken mahdollisen valtiontukisääntöjen salliman jouston, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa ohjelmia Ukrainan sodasta kärsivien yritysten auttamiseksi tehokkaasti.
1.4ETSK kannattaa komission uusia suuntaviivoja ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävän valtiontuen säännöistä ja pitää niitä askeleena oikeaan suuntaan.
1.5ETSK kannattaa teknojättien kilpailunvastaisten käytäntöjen tutkintaa. ETSK esitti tämän kannan digimarkkinasäädöksestä antamassaan lausunnossa.
1.6ETSK kehottaa tiivistämään kansallisten viranomaisten yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, jotta yritykset, jotka harjoittavat kilpailua rajoittavaa ja asiakkaille haitallista rajatylittävää liiketoimintaa, saadaan tehokkaammin noudattamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä.
1.7ETSK peräänkuuluttaa tasavertaista kilpailua ilmailualalla mutta varoittaa kehityssuuntauksesta, jossa ilmailumarkkinoita saattaa tietyn ajan päästä hallita vain kourallinen lentoyhtiöitä.
1.8ETSK kannattaa komission ehdotusta asetukseksi unionissa toimiville EU:n ulkopuolisille yrityksille myönnettävistä markkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista, mutta kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota myös sellaisiin markkinoita vääristäviin tukiin ja muihin kilpailunvastaisiin käytäntöihin, joita hyödynnetään valtiojohtoisissa ja yksityisissä yrityksissä EU:n ulkopuolella.
1.9ETSK varoittaa mahdollisista kilpailunvastaisista sopimuksista ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä hypermarketti- ja elintarvikekaupan alalla. Tämä vaikuttaa kuluttajiin korkeampien hintojen muodossa ja tuottajiin alhaisempien hankintahintojen muodossa.
1.10ETSK kannattaa komission ehdotusta uudesta sisämarkkinoiden hätätilavälineestä, joka täydentää EU:n muita lainsäädännöllisiä kriisinhallintatoimenpiteitä.
1.11ETSK kehottaa toteuttamaan lisätoimia kilpailun ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tilanteessa, jossa talouteen kohdistuu edelleen korkeista energianhinnoista, toimituspuolen rajoituksista ja taloudellisesta epävarmuudesta johtuvia haasteita.
1.12ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n tavoitetta vihreän ja digitaalisen talouden luomisesta sosiaalisen markkinatalouden perustalle ei pidä muuttaa Ukrainan sodan vuoksi.
1.13ETSK suosittaa, että EU:n lainsäädännön sallimaa valtiontukea käytetään Ukrainan sodan sosioekonomisten seurausten torjumiseen ja että erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasa-arvoon ja laajemmin sukupuolinäkökulmaan, erityisesti kun on kyse Ukrainan rajanaapurissa sijaitseviin jäsenvaltioihin saapuneista pakolaisista.
2.Lausunnon tausta
2.1Kilpailupolitiikkaa koskevassa vuoden 2021 kertomuksessa esitellään viime vuonna toteutetut keskeiset poliittiset linjaukset ja lainsäädäntöaloitteet sekä täytäntöönpanotoimia. Komissio tarkasteli vuonna 2021 uudelleen keskeisiä kilpailualan asetuksia, suuntaviivoja ja tiedonantoja, kuten komission tiedonannossa Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin
todetaan. Uudelleentarkastelun tarkoituksena oli määrittää kilpailupolitiikan rooli Euroopan elpymisprosessissa, vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn parantamisessa.
2.2Komissio antoi myös ehdotuksen uudeksi asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista, joita kolmannet maat myöntävät sisämarkkinoilla toimiville yrityksille
. Se on jatkoa vuonna 2020 ehdotetuille digimarkkinasäädökselle ja digipalvelusäädökselle, joilla molemmilla pyritään vastaamaan monenlaisiin digiajan haasteisiin
. Erityisesti digimarkkinasäädöksessä asetetaan velvoitteita, jotka toimivat portinvartijoina yrityksille ja kuluttajille sisämarkkinoilla.
2.3Kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskevat säännöt ja ohjeet päivitettiin uusien haasteiden tasalle. Tässä yhteydessä tehtiin vertikaalisia toimituksia ja horisontaalista yhteistyötä koskevien sääntöjen arviointi. Erityisesti jälkimmäisten tarkoituksena on helpottaa yritysten välistä yhteistyötä taloudellista tehokkuutta parantavilla tavoilla. Komissio julkaisi lisäksi markkinoiden määritelmää koskevan tiedonannon arvioinnin tulokset. Tiedonannossa on ohjeita siitä, miten kilpailuoikeutta noudatetaan tuotemarkkinoilla ja maantieteellisillä markkinoilla.
2.4Komissio saattoi ajan tasalle valtiontukisäännöt ja -ohjeet muuttuviin olosuhteisiin reagoimiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn parantaminen taloudellisen epävarmuuden tilanteessa on erityisen tärkeää. Komissio pyrkii tähän seuraamalla markkinoiden kehitystä. Valtiontukitoimenpiteiden tilapäiset puitteet olivat erityisen ajankohtaiset ja tärkeät tuen antamiseksi yrityksille eri puolilla EU:ta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset edellyttävät komissiolta muitakin politiikan mukautuksia. Tällä välin komissio on ottanut käyttöön vuoden 2022 loppuun jatkuvan investointituen ja 31. joulukuuta 2023 saakka jatkuvan vakavaraisuustuen, jotta jäsenvaltiot voivat hyödyntää yksityisiä varoja ja kohdistaa niitä pk-yrityksiin.
2.5Tärkeää oli myös ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja taloudellisen toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen myönnettävän valtiontuen suuntaviivojen tarkistaminen. Tarkistus oli tarpeen, jotta voitiin laajentaa suuntaviivojen soveltamisalaa koskemaan uusia talouden aloja, kuten puhdasta liikennettä ja teollisuuden hiilestä irtautumista. Tarkistetuilla suuntaviivoilla tuetaan näin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
2.6Lisäksi komissio tarkisti vertikaalisia rajoituksia koskevaa ryhmäpoikkeusasetusta ja vertikaalisia rajoituksia koskevia suuntaviivoja. Tavoitteena oli ajantasaistaa aiemmat säännöt, joita ei pidetty enää tarkoituksenmukaisina markkinoiden kehityksen, kuten verkkokaupan kasvun, vuoksi.
2.7Yleisen ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaa laajennettiin EU:n rahoittamien ohjelmien helpottamiseksi. Näin lähinnä virtaviivaistettiin valtiontukisääntöjä, jotka koskevat tiettyjen EU:n ohjelmien piiriin kuuluvaa kansallista rahoitusta.
2.8Lisäksi hyväksyttiin alueellisia valtiontukia koskevat tarkistetut suuntaviivat, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea epäsuotuisimpia alueita sekä alueita, joilla on rakenteellisia haasteita.
2.9Tärkeä edistysaskel olivat komissiossa tehdyt muutokset digitaalisen siirtymän haasteisiin liittyvien nykyisten ja tulevien täytäntöönpanon valvontatarpeiden mukaan. Ratkaiseva merkitys katsottiin olevan sillä, kuinka tehokkaasti ja tuloksellisesti komissio pystyy reagoimaan Applen, Amazonin tai Facebookin kaltaisten toimijoiden kilpailunvastaisiin käytäntöihin.
2.10Komissio toteutti samassa hengessä uudelleenjärjestelyjä Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden käsittelemistä varten. Tärkeää oli myös työryhmän perustaminen tukemaan digimarkkinasäädöksen täytäntöönpanoa.
2.11Sisämarkkinaohjelmaan on varattu 4,2 miljardin euron määrärahat sisämarkkinoiden toiminnan parantamista varten. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailupolitiikkaa.
2.12EU:n kilpailusääntöjen tehokas täytäntöönpano ja sääntelyuudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden digitaalisen muutoksen ja sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamisen kannalta näinä erittäin haastavina aikoina.
2.13Kilpailuoikeudelliset tutkimukset ja suurten monikansallisten yhtiöiden haitallisiin käytäntöihin puuttuminen on erityisen tärkeää. Valvomalla yrityskeskittymiä komissio varmistaa yhdistymisen toteutumisen niin, että markkinoilla säilyy kilpailutilanne ja voidaan puuttua määräävään markkina-asemaan. Yrityskeskittymiä toteutettiin eri aloilla vaikuttava määrä, 396.
2.14Toinen tärkeä edistysaskel oli suuntaviivojen antaminen hyvin haastaviin digitaalisiin nopeuksiin liittyviä tarpeita vastaavasta laajakaistainfrastruktuurista gigabittiyhteiskuntaa koskevassa tiedonannossa ja digitaalistrategiassa asetettujen EU:n vuoden 2025 tavoitteiden sekä digitaalista kompassia koskevassa tiedonannossa asetettujen EU:n vuoden 2030 tavoitteiden mukaisesti. Laajakaistainfrastruktuuriin ohjataan kaikkialla EU:ssa valtiontukea tilanteissa, joissa kaupallisilla toimijoilla ei ole kannustinta tarjota riittävää laajakaistakattavuutta.
2.15Komission toimilla edistettiin myös ympäristötavoitteita, erityisesti talouden hiilestä irtautumista ja liikenteen siirtymistä asteittain mutta määrätietoisesti saastuttavista fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Kilpailun vääristymisen välttäminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukemisen kannalta. Komissio hyväksyikin useita valtiontukitoimenpiteitä, joilla edistetään EU:n vihreää siirtymää.
2.16Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta ja yrityskeskittymien valvonta autoteollisuudessa edistivät nekin merkittävällä tavalla vihreää siirtymää. Komissio määräsi tällä alalla sakkoja satojen miljoonien eurojen edestä.
2.17Komission toimilla kilpailupolitiikan edistämiseksi on valtava merkitys sen kannalta, miten kuluttajat hyötyvät kilpailusta kaikkialla EU:ssa. Kuten kertomuksessa perustellusti todetaan, sosiaalinen markkinatalous on yksi EU:n kulmakivistä, ja kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta ja kilpailun ylläpitäminen kaikissa oloissa auttavat kehittämään sosiaalista markkinataloutta edelleen.
2.18Samaa tarkoitusta ajaa komission puuttuminen mahdollisiin kartelleihin rahoituspalvelualalla, ja useille rahoituslaitoksille määrättiinkin ankaria sakkoja.
2.19Komission reaktio covid-19-pandemian taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin sallimalla valtiontukisääntöjen joustomahdollisuudet valtiontukitoimenpiteiden tilapäisten puitteiden kautta oli myös erittäin tärkeä. Näin jäsenvaltiot pystyivät auttamaan yrityksiä esimerkiksi lainatakausohjelmilla. Komissio hyväksyi tilapäisten puitteiden nojalla useita miljardien eurojen suuruisia tukiohjelmia aloille, joihin covid-19-rajoitukset ovat vaikuttaneet, kuten ilmailualalle. Niillä vastattiin likviditeetti- ja pääomatarpeisiin.
2.20Komissiolla oli tärkeä rooli ohjeiden ja tuen antamisessa jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien helpottamiseksi. Näin varmistettiin, että suunnitelmat olivat valtiontukisääntöjen mukaisia.
2.20.1Komissio huolehti edelleen vuonna 2021 siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaa sovellettiin johdonmukaisesti. Lisäksi komissio seurasi ja avusti jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä saattaa ECN+-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen direktiivi parantaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valmiuksia tehostaa kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.
2.21Komissio jatkoi myös aktiivista toimintaansa OECD:n kilpailukomiteassa, kansainvälisessä kilpailuviranomaisverkossa ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa.
3.Yleistä
3.1ETSK panee merkille komission rakentavat toimet kaikkialla EU:ssa sisämarkkinoiden vahvistamiseksi edelleen kilpailusääntöjen täytäntöönpanon ja kilpailun suojaamisen kautta.
3.2ETSK panee myös merkille, että komissio pyrki tehokkaasti lieventämään covid-19-rajoitusten vaikutuksia hyväksymällä tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille, jotta jäsenvaltiot pystyivät antamaan tarvittavaa tukea yrityksille, vaarantamatta kuitenkaan sisämarkkinoiden eheyttä.
3.3Samalla tehokkuudella vastattiin kriisiin, joka puhkesi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. ETSK katsoo, että valtiontuen tilapäisten kriisipuitteiden nopea hyväksyminen oli ratkaisevan tärkeää, kuten olivat myös covid-19-rajoitusten vuoksi toteutetut toimet. ETSK kehottaakin komissiota soveltamaan kaikkea valtiontukisääntöjen sallimaa joustoa, kun jäsenvaltioihin kohdistuu talouden häiriöitä.
3.4ETSK panee myös merkille komission toimet keskeisten asetusten, suuntaviivojen ja tiedonantojen tarkistamiseksi niin, että ne ovat edelleen tarkoituksenmukaisia. Erityisesti voidaan mainita vertikaalisia rajoituksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen ja vertikaalisia rajoituksia koskevien suuntaviivojen tarkistus.
3.5ETSK katsoo, että asetuksen hyväksyminen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajentamiseksi ja suuntaviivojen antaminen ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle ovat merkittäviä toimia EU:n tärkeiden poliittisten tavoitteiden tukemiseksi. Tarkistetun tiedonannon antaminen Euroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista oli myös tärkeä aloite.
3.6ETSK panee merkille toimet, joita on toteutettu digimarkkinasäädöksen hyväksymiseksi. ETSK pitää tätä säädöstä valtavana edistysaskeleena kohti kilpailun lisäämistä ja asiakkaiden suojelua digitaalisten palvelujen käytössä.
3.7ETSK panee myös merkille, että ehdotus asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista on parhaillaan hyväksyttävänä. ETSK on useissa lausunnoissaan vastustanut markkinoita vääristävien ulkomaisten tukien myöntämistä EU:ssa toimiville yrityksille. Ehdotettu asetus toisi komissiolle uusia valtuuksia tutkia tällaisia ulkomaisia tukia ja ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. ETSK katsoo, että tämä on sopusoinnussa tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteen kanssa.
3.8ETSK panee merkille kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja yrityskeskittymien valvontaa koskevat toimet. Tällaiset toimet ovat tarpeen sisämarkkinoiden eheyden turvaamiseksi ja EU:n kansalaisten suojelemiseksi erityisesti teknologiajättien tekemiltä päätöksiltä.
3.9Komissio on hyväksynyt useita valtiontukitoimenpiteitä, joilla tuetaan EU:n vihreää siirtymää. Niitä ovat muun muassa toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvaa energiaa ja puhdasta liikkuvuutta. Tämä tasoittaa tietä uusille myönteisille toimille tulevaisuudessa.
4.Erityisiä suosituksia
4.1ETSK toivoo jatkuvaa vuoropuhelua komission kanssa siitä, millaisia lisätoimia tarvitaan sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamiseksi. ETSK muistuttaa äskettäin antamastaan lausunnosta, jossa kartoitetaan EU:n sisämarkkinoiden puutteita.
4.2ETSK on ollut tyytyväinen komission nopeisiin toimiin covid-19-rajoituksiin ja viime aikoina Ukrainan sodan aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin reagoimiseksi, mutta se kehottaa seuraamaan jatkuvasti komission itsensä hyväksymiä ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamia järjestelyjä, joilla reagoidaan covid-19-kriisiin ja Ukrainan sotaan, jotta rahoitusta ei päätyisi kannattamattomille yrityksille. Tarvittavan tuen laajuus ja hallitusten kaikkialla EU:ssa kohtaamat paineet valtiontuen myöntämiseen ovat poikkeuksellisia ja voivat johtaa tällaisiin tilanteisiin.
4.3Toisaalta ETSK pitää tarpeellisena, että komissio käyttää kaiken mahdollisen valtiontukisääntöjen salliman jouston, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa ohjelmia Ukrainan sodasta kärsivien yritysten ja yhteisöjen auttamiseksi tehokkaasti. Samalla ETSK korostaa, että tällainen tuki saisi johtaa vain mahdollisimman vähäisiin kilpailun vääristymiin.
4.4ETSK korostaa toimia, joita on toteutettu EU:n vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi kilpailupolitiikan avulla. Tämä on ehdottoman tärkeää, ja komission uudet suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävän valtiontuen säännöistä ovat askel oikeaan suuntaan. Koska nämä kolme alaa liittyvät toisiinsa, ETSK katsoo, että uudet suuntaviivat tarjoavat vankan perustan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokkaalle tukemiselle.
4.5ETSK viittaa komission tekemään tutkintaan, joka koskee teknologiajättien kilpailunvastaisia käytäntöjä, ja antaa täyden tukensa tällaisille tutkintatoimille, sillä ne vastaavat ETSK:n digimarkkinasäädöksen yhteydessä esittämää kantaa erityisesti siitä, että säädös on tärkeä kilpailun mahdollistamiseksi digitaalisten palvelujen alalla ja EU:n kansalaisten suojelemiseksi teknologiajättien epäasianmukaisilta käytännöiltä. Tämä osoittaa, että komissiolla on nyt enemmän vaikutusvaltaa viedä kehitystä kohti paremmin säänneltyjä digitaalisia markkinoita.
4.6ETSK kehottaa tiivistämään kansallisten viranomaisten yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa, jotta yritykset, jotka harjoittavat kilpailua rajoittavaa ja asiakkaille haitallista rajatylittävää liiketoimintaa, saadaan tehokkaammin noudattamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä. ETSK pitää tutkintatoimien koordinointia ratkaisevan tärkeänä.
4.7ETSK on pannut merkille ilmailualaa koskevat komission merkittävät päätökset erityisesti pandemian aikana ja peräänkuuluttaa tasavertaista kilpailua tällä alalla. Komitea varoittaa kuitenkin kehityssuuntauksesta, jossa ilmailualaa ja -markkinoita saattaa tietyn ajan päästä hallita vain kourallinen lentoyhtiöitä.
4.8ETSK kannattaa täysin komission ehdotusta asetukseksi EU:ssa toimiville EU:n ulkopuolisille yrityksille myönnettävistä markkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista. Niillä on ilmeisiä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Ulkomaiset yritykset saattavat saada myös veroetuja, mikä vääristää kilpailua entisestään. ETSK kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin myös sellaisten markkinoita vääristävien tukien ja muiden kilpailunvastaisten käytäntöjen torjumiseksi, joita hyödynnetään (valtiojohtoisissa ja yksityisissä) yrityksissä EU:n ulkopuolella. Tämä auttaisi niin ikään saavuttamaan Euroopan teollisuusstrategian tavoitteet.
4.9ETSK panee merkille, että komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset seuraavat elintarvikeketjujen tilannetta Euroopassa. ETSK varoittaa mahdollisista kilpailunvastaisista sopimuksista tai määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä tämä vaikuttaa kuluttajiin korkeampien hintojen muodossa. ETSK varoittaa myös hypermarkettien ja elintarvikekauppojen hallitsevasta asemasta elintarvikemarkkinoilla, sillä sen haitallisina vaikutuksina ovat korkeammat hinnat kuluttajille ja alhaisemmat hankintahinnat tuottajille. ETSK on tietoinen siitä, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on varmistaa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin täytäntöönpano, jotta voidaan puuttua yksittäisissä liikesuhteissa ilmeneviin epätasapainotilanteisiin. ETSK kehottaakin komissiota seuraamaan jatkuvasti markkina-analyysien ja kansallisten viranomaisten toteuttamien toimien tehokkuutta.
4.10ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudeksi sisämarkkinoiden hätätilavälineeksi, jolla täydennetään muita EU:n lainsäädännöllisiä kriisinhallintatoimenpiteitä. Näihin kuuluvat unionin pelastuspalvelumekanismi sekä tiettyjä aloja, toimitusketjuja ja tuotteita – kuten terveydenhuoltoa, puolijohteita ja elintarviketurvaa – koskevat EU:n säännöt, joihin sisältyy jo kohdennettuja kriisinhallintatoimia. ETSK katsoo, että näin saadaan aikaan tasapainoinen kriisinhallintakehys, jonka avulla voidaan tunnistaa sisämarkkinoihin kohdistuvat erilaiset uhat ja varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta luomalla kriisinhallintarakenne, ehdottamalla uusia toimenpiteitä sisämarkkinoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten kompensoimiseksi ja sallimalla viimeisenä keinona toteutettavat toimenpiteet hätätilanteessa.
4.11ETSK kehottaa toteuttamaan lisätoimia kilpailun ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tilanteessa, jossa talouteen kohdistuu edelleen korkeista energianhinnoista, toimituspuolen rajoituksista ja taloudellisesta epävarmuudesta johtuvia haasteita.
4.12ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n tavoitetta vihreän ja digitaalisen talouden luomisesta sosiaalisen markkinatalouden perustalle ei pidä muuttaa Ukrainan kriisin vuoksi. EU:n tavoitteena tulisi olla sellaisten markkinoiden turvaaminen, joilla EU:n kansalaisille tarjotaan tuotteita kilpailukykyisillä ja oikeudenmukaisilla hinnoilla, ja tähän olisi pyrittävä komission ja kansallisten viranomaisten eri puolilla EU:ta toteuttamien toimien avulla. Tässä yhteydessä voidaan viitata komission äskettäiseen ehdotukseen maakaasun yhteishankinnoista väliaikaisena mutta tehokkaana ratkaisuna energian hintojen vakauttamiseksi.
4.13Mainitsemisen arvoisia asioita ovat myös valtiontuen käyttäminen EU:n sääntöjen mukaisesti sellaisten toimenpiteiden tukemiseen, joilla torjutaan Ukrainan sodan sosioekonomisia seurauksia – kuten pakolaiskriisi Ukrainan rajanaapureina olevissa jäsenvaltioissa – sekä tarve kiinnittää erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja laajempaan sukupuolinäkökulmaan.
Bryssel 14. joulukuuta 2022
Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
_____________