|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Arvopaperikeskuksia koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu
|
|
_____________
|
|
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta toimituskurin, rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen, valvontayhteistyön, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen sekä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien vaatimusten osalta
[COM(2022) 120 final – 2022/0074 (COD)]
|
|
|
|
ECO/593
|
|
|
|
Esittelijä: Kęstutis Kupšys
Yhteisesittelijä: Christophe Lefèvre
|
|
Lausuntopyynnöt
|
Euroopan unionin neuvosto, 12/04/2022
Euroopan parlamentti, 04/04/2022
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
|
|
Vastaava jaosto
|
”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
01/07/2022
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
14/07/2022
|
|
Täysistunnon numero
|
571
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
185/0/1//
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Komitea katsoo, että komission ehdottamat ratkaisut viiteen keskeiseen arvopaperikeskuksista annetun asetuksen tarkistusprosessissa yksilöityyn ongelmaan ovat yleisesti ottaen riittäviä ja tehokkaita. Tehokkaampien EU:n arvopaperien selvitysmenettelyjen myötä pääomamarkkinoista tulee houkuttavampia sekä liikkeeseenlaskijoille että sijoittajille, ja olemme askeleen lähempänä pääomamarkkinaunionin saavuttamista.
1.2ETSK suhtautuu myönteisesti komission oikeasuhteisiin aloitteisiin korvata nykyiset toimilupavaatimukset ilmoituksella sekä ehdotukseen paremmasta valvontayhteistyöstä perustamalla asianmukaisia mutta ei päällekkäisiä valvontakollegioita.
1.3Pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen osalta komitea näkee lisää mahdollisuuksia keskuspankkirahassa suoritettavaan katteensiirtoon perustuvissa ratkaisuissa. Jotta voitaisiin edelleen vähentää erilaisia riskejä, nykyistä TARGET2-Securities-järjestelmää (T2S) olisi hyödynnettävä enemmän monivaluuttaisena ja keskuspankkirahassa toimivana arvopapereiden toimitusalustana.
1.4ETSK:n mielestä olisi hyödyllistä täydentää komission nykyistä ehdotusta säännöksillä, jotka koskevat T2S:n keskeisen roolin tunnustamista Euroopan arvopaperikaupan selvitysinfrastruktuurissa, ja ratkaista samalla, vaikkakin vain osittain, ongelma, joka koskee arvopaperikeskusten (Central Securities Depositories, CSD) pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen kehittymättömyyttä.
1.5ETSK toteaa, että ehdotuksen kiistanalaisin osa – ”kaksivaiheinen lähestymistapa” pakollisten korvausostojen mahdolliseen määräämiseen – on yhä hyvin tasapainoinen vaihtoehto. Pakollisia korvausostoja ei pitäisi harkita, ennen kuin toimituspuutteiden taustalla olevat syyt on tutkittu yksityiskohtaisesti ja saadaan selvyys, saavutetaanko muilla toimituspuutteiden vähentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä tyydyttäviä tuloksia.
1.6Komitea on täysin tietoinen siitä, että DLT-pilottijärjestelmä (hajautetun tilikirjan teknologia; Distributed Ledger Technology, DLT) on tärkeä osa lainsäädännöllistä kontekstia arvopaperikeskuksista annetun asetuksen uudelleentarkastelussa, mutta varoittaa, että sääntelyn testiympäristön luominen ei saa muodostaa ennakkotapausta nykyisten markkinakäyttäytymistä ja sijoittajansuojaa koskevien normien alentamiselle. Arvopaperikeskuksilla olisi oltava keskeinen rooli DLT-verkkojen hallinnoinnissa, ja nämä olisi määriteltävä siten, että vastapuoliriski pienenee. Lisäksi ETSK kannattaa pakotteiden täytäntöönpanon valvonnan tiukempaa sääntelyä ja ehdottaa, että arvopaperikeskusasetuksessa olisi velvoitettava arvopaperikeskukset, niiden palveluja käyttävät liikkeeseenlaskijat ja niiden osallistujat perustamaan toteuttamiskelpoinen pysyvä mekanismi yhteisten eurooppalaisten pakotteiden soveltamisen kannalta merkityksellisten tietojen vaihtamista ja jakamista varten.
2.Taustaa
2.1Arvopaperikeskukset ovat yhteisöjä, jotka pitävät hallussaan ja hallinnoivat arvopapereita ja mahdollistavat arvopaperitapahtumien käsittelyn tilikirjausten avulla. Arvopaperikeskukset ylläpitävät infrastruktuuria, jolla varmistetaan, että arvopaperitapahtumat voidaan saattaa loppuun. Tätä arvopaperikeskusten pääasiallista palvelua kutsutaan yleensä ’toimitukseksi’. EU:ssa nykyiset arvopaperikeskukset suorittavat tapahtumia reilusti yli 1 000 biljoonan euron arvosta vuodessa (yli 70 kertaa EU:n bruttokansantuote tai 17 kertaa enemmän kuin kaikkien arvopaperikeskusten tileillä olevien arvopapereiden jäljellä oleva arvo). Arvopaperikeskukset tarjoavat myös muita keskeisiä palveluja, kuten i) notaaripalveluja eli liikkeeseen laskettujen uusien arvopapereiden seurantaa ja ii) keskitettyjä tilinhoitopalveluja, eli ne kirjaavat kaikki muutokset asianomaisten arvopapereiden omistuksessa. Kansallisten rajojen sisällä toimivia arvopaperikeskuksia varten on ollut vuosikymmenten ajan olemassa hyvin testattuja ja tehokkaita menettelyjä, mutta sitä mukaan kuin markkinoista on tullut yhteenliitetympiä ja rajat ylittävien liiketoimien lisäännyttyä Euroopassa rajat ylittävien toimitusten ja muiden palvelujen yhdenmukaistamisen tarve on käynyt ilmeiseksi.
2.2Vuoden 2014 asetus, joka esitettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, tuli voimaan 17. syyskuuta 2014, ja se pantiin täytäntöön vaiheittain. Asetus toi huomattavia parannuksia kaupanteon jälkeiseen ympäristöön muun muassa asettamalla standardoidun toimitusajan, parantamalla rajat ylittävää toimituskuria, ottamalla käyttöön yhdenmukaiset säännöt arvopaperikeskuksille EU:ssa (esim. lupajärjestelyt, toimiluvat, valvonta) ja varmistamalla arvopapereiden liikkeeseenlaskijan vapauden valita arvopaperikeskuksensa.
2.3Yksi asetuksen tärkeimmistä edistysaskelista koski toimituskuria – toimenpiteitä, joilla estetään toimituspuutteet ja puututaan tällaisiin häiriöihin, jos niitä ilmenee. Kuten lisäarviointi osoitti, nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, koska toimituspuutteita EU:ssa koskevat indikaattorit ovat osoittaneet jatkuvasti huomattavasti huonompia tuloksia kuin muissa rahoituskeskuksissa, vaikka otettaisiin huomioon EU:n pääomamarkkinoiden erittäin hajanainen luonne verrattuna erittäin homogeenisiin markkinoihin muualla.
2.4Toinen merkittävä parannus, jolla pyrittiin helpottamaan rajat ylittäviä pääomavirtoja – vapaus tarjota palveluja toisessa jäsenvaltiossa (tai ”toimilupamenettely”, joka on samanlainen kuin hyvin toimiva EU:n laajuinen pankkitoimintaa koskeva kehys) –, vahvistettiin myös asetuksessa, ja se antoi arvopaperikeskuksille sysäyksen laajentaa toimintaansa valtiollisten rajojen yli. Asetuksessa määriteltiin myös arvopaperikeskusten tarjoamat pankkipalvelujen tyyppiset oheispalvelut (arvopapereiden toimitusta tukevat palvelut) näihin palveluihin liittyviä luottoriskejä koskevia erityisiä vakavaraisuusvaatimuksia tiukasti noudattaen. Tämä oikeudellinen kehys ei kuitenkaan johtanut EU:n selvitysjärjestelmän toivotun tasoiseen integroitumiseen, sillä arvopaperikeskukset olivat vastahakoisia ottamaan käyttöön oheispalveluja tai käynnistämään kallista toimilupamenettelyä.
2.5Komissio esitti maaliskuussa 2022 ehdotuksen vuoden 2014 asetuksen uudelleentarkastelusta (jäljempänä ’arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelu’ tai ’uudelleentarkastelu’) kyseisen asetuksen 75 artiklan mukaisesti. Uudelleentarkastelu koskee seuraavaa viittä keskeistä ongelmaa:
(I)raskaat toimilupavaatimukset
(II)heikko valvontayhteistyö
(III)pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista koskevat kohtuuttomat vaatimukset
(IV)toimituspuutteisiin johtavat puutteet
(V)riittämättömät tiedot kolmansien maiden arvopaperikeskusten toiminnasta EU:ssa.
2.6Lähes samanaikaisesti arvopaperikeskusasetuksen voimaantulon kanssa mutta erillisenä tapahtumana T2S käynnistettiin 22. kesäkuuta 2015 ensimmäisenä monivaluuttaisena keskuspankkirahassa toimivana arvopaperikaupan toimitusalustana. T2S-alustaan liitettyjen arvopaperikeskusten asiakkaille (yleensä pankeille) tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita euromääräinen toimitus liikepankkirahassa ja/tai keskuspankkirahassa. Toimittamalla arvopapereita keskuspankkirahassa T2S:n kautta arvopaperikeskukset voivat tarjota asiakkailleen pääsyn eurojärjestelmän TARGET-palvelujen yhteiseen likviditeettivarantoon vakuuksia, maksuja ja arvopapereiden toimitusta varten. Likviditeetin määrää, joka tarvitaan tapahtumien toimittamiseksi Euroopassa, on näin ollen vähennetty huomattavasti. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut kustannuksiin, useista eri syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että markkinat ovat yhä pilkkoutuneet valuuttarajojen mukaan: vuonna 2019 T2S-palvelujen hinnat vaihtelivat 15 sentistä 23,5 senttiin ”luovutus maksua vastaan” -arvopaperitapahtumaa kohti. T2S ei kuulu komission maaliskuussa 2022 tekemän arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelua koskevan ehdotuksen piiriin.
3.Yleistä
3.1Kuten ETSK:n lausunnossa ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille (uusi toimintasuunnitelma)” todetaan, komitea suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, joilla pyritään saavuttamaan kunnianhimoinen visio pääomamarkkinaunionista, jonka tavoitteena on mahdollistaa pääomavirrat kaikkialla EU:ssa kuluttajien, sijoittajien ja yritysten hyödyksi. Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyistä 16 toimenpiteestä yksi tärkeimmistä on rajatylittävien toimituspalvelujen parantaminen (toimi 13), koska nykyisen asetuksen puutteet ovat ilmeisiä ja nopeiden lainsäädäntötoimien uskotaan edistävän pääomamarkkinaunionia.
3.2Mitä tulee komission yksilöimiin viiteen keskeiseen ongelmaan, jotka ovat johtaneet uudelleentarkasteluun, komitea pitää ehdotettua etenemistapaa riittävänä ja tehokkaana.
3.3Ehdotus korvata nykyiset, joko epäselvinä tai raskaina pidetyt toimilupavaatimukset ilmoituksella (jolloin jäsenvaltiot eivät voi hylätä arvopaperikeskuksen hakemusta), on merkittävä askel kohti yhdenmukaisempaa ja yhteenliitetympää selvitysjärjestelmää, joka johtaa niiden arvopaperikeskusten kustannusten alenemiseen, jotka ovat halukkaita tarjoamaan rajatylittäviä palveluja. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nämä tukitoimet johtavat kustannussäästöihin liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien kannalta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että sijaintivaltioiden valvontaviranomaiset voivat jatkaa markkinoiden valvontaa.
3.4Tarve vähentää kustannuksia ja parantaa samalla valvontayhteistyötä johti valvontakollegioiden perustamista koskevaan komission ehdotukseen, jota ETSK kannattaa voimakkaasti asianmukaisena ja tasapainoisena toimenpiteenä. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että arvopaperikeskusta varten perustetaan vain yksi kollegio kahden erillisen kollegion sijasta, jotta varmistetaan, että arvopaperikeskus ei ole samanaikaisesti ”toimilupia myöntävän kollegion” ja ”ryhmätason kollegion” alainen. Tämän pitäisi säästää kustannuksia ja auttaa saavuttamaan huomattavia synergioita valvonnan alalla.
3.5Yksi tärkeimmistä pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista koskevan kehyksen parannuksista liittyy asetuksen 54 artiklan 4 kohdan muuttamiseen, jota komitea kannattaa voimakkaasti, sillä sen ansiosta arvopaperikeskukset voivat pyytää pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamista nimettyjen luottolaitosten lisäksi myös muilta arvopaperikeskuksilta.
3.5.1ETSK on kuitenkin tietoinen siitä, että tämä muutos voisi mahdollisesti lisätä rahoitusvakauteen liittyviä riskejä. Vaikka ETSK pitää hyödyllisenä tavoitetta parantaa rajatylittävien palvelujen tarjontaa vähentämällä pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen esteitä ja on samaa mieltä tästä tavoitteesta, se näkee potentiaalia ratkaisuissa, jotka perustuvat keskuspankkirahassa suoritettaviin toimituksiin, mikä on luonnostaan turvallisempaa. Tätä kysymystä olisi tosin tarkasteltava suurelta osin arvopaperikeskusasetuksen ulkopuolella – esimerkiksi laajentamalla T2S:ää, kehittämällä tukkutason digitaalista keskuspankkirahaa, poistamalla oikeudellisia esteitä jne.
3.5.2On kuitenkin epäselvää, onko komission valitsema tapa, jossa Euroopan pankkiviranomainen (EPV) valtuutetaan laatimaan teknisten sääntelystandardien luonnoksia sellaisen kynnysarvon määrittämiseksi, jonka alittuessa luottolaitokset voivat tarjota tällaisia pankkipalvelujen tyyppisiä oheispalveluja, asianmukainen. Tässä tavassa on myönteistä, että EPV voisi parhaiten mitoittaa kynnysarvon ja komissiolla olisi tarvittaessa enemmän liikkumavaraa. Edellä esitetystä huolimatta ETSK on useaan otteeseen tuonut esiin ongelman siitä, että lainsäätäjiltä evätään toimivalta päättää merkittävistä asioista käsittelyn kohteena olevassa säädöksessä. ETSK kehottaakin hyväksymään säädökset tärkeistä talouspoliittisista kysymyksistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
3.6Toimituskuria parantavat toimet ovat erittäin tervetulleita. Komitea kannattaa myös sitä, että toimituskurin osalta on uudelleentarkastelun yhteydessä useissa kohdin esitetty selvennyksiä ja säädetty poikkeuksia. Erityisen merkittävä on komission päätös välttää ottamasta käyttöön pakollisia korvausostoja välittömästi. Nämä korvausostot voisivat tulla sovellettaviksi, jos ja kun seuraamusjärjestelmä yksin ei korjaa toimituspuutteita Euroopan unionissa. Se, että otetaan käyttöön siirtojärjestelyjä, jotka estäisivät pakollisten korvausostojen ketjuuntumisen, näyttää lievittävän ehdotetun pakollisten korvausostojen järjestelmän taustalla olevia heikkouksia (tai pelkoa siitä, ettei sitä sovelleta optimaalisesti). Komitea pitää ”kaksivaiheista” lähestymistapaa pakollisiin korvausostoihin nähden järkevänä ja katsoo, että näin Euroopan pääomamarkkinoista tulee pitkällä aikavälillä houkuttavammat sekä liikkeeseenlaskijoille että sijoittajille.
3.7Kolmansien maiden arvopaperikeskuksiin liittyvät säännökset ovat erityisen tärkeitä tilanteessa, jossa EU pyrkii avoimeen strategiseen riippumattomuuteen. ETSK suhtautuu myönteisesti arvopaperikeskusasetuksen muutettuun 25 artiklaan sisältyvään vaatimukseen, jonka mukaan arvopaperikeskusten, jotka aikovat tarjota toimituspalveluja jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, olisi ilmoitettava asiasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Komitea kannattaa myös uudelleentarkastelussa käyttöön otettuja toimenpiteitä, joilla säännellään kolmansien maiden arvopaperikeskusten toiminnan muita näkökohtia EU:ssa, mikä johtaa näin tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja parempaan kilpailuympäristöön.
4.Erityistä
T2S-ohjelman rooli
4.1Kun otetaan huomioon T2S-ohjelman mittava merkitys, ETSK katsoo, että olisi luotava johdonmukainen valvonta- ja seurantakehys, joka koskee tämän alustan roolia selvitysjärjestelmässä yleisesti. Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA), T2S-ohjelmaan osallistuvien arvopaperikeskusten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperikeskuksia valvovien keskuspankkien välisiä nykyisiä vapaaehtoisia sopimuksia olisi ajantasaistettava sen varmistamiseksi, että uusi lainsäädäntökehys tarjoaa selkeät roolit kaikille osallistuville viranomaisille: kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, keskuspankeille ja EKP:lle päävalvojina ja ESMAlle valvojana. Tämä tehostettu kehys voisi olla muodoltaan valvontakollegio.
4.2ETSK kehottaakin lainsäätäjiä sisällyttämään systeemisen T2S-toimitusalustan arvopaperikeskusasetuksen soveltamisalaan ja luomaan edellytykset T2S-välineen kautta tapahtuvan toimituksen laajalle käyttöönotolle EU:ssa. Tämä on välttämätöntä, jotta tämä monivaluuttajärjestelmä saataisiin lopultakin toimimaan täydellä kapasiteetillaan huolimatta euroalueen ulkopuolisten maiden keskuspankkien ja arvopaperikeskusten ymmärrettävästä varautuneisuudesta. Olisi myös tunnustettava T2S:n rooli data- ja tietovirtojen yhdenmukaistamisessa, joka on ratkaisevan tärkeä näkökohta arvopaperikeskusten tehokasta palvelujentarjontaa ajatellen, ja se olisi sisällytettävä lainsäädäntöehdotukseen.
4.3Tällä hetkellä T2S:ää valvotaan useiden EKP:n valvontakehykseen sisältyvien finanssimarkkinoiden infrastruktuuria koskevien periaatteiden pohjalta. Tämä on ”kevyt” lähestymistapa, jossa tunnustetaan alustan merkitys Euroopan talousalueelle koko järjestelmän kannalta. Komitea ei näe sääntelyristiriitoja, jotka vaikuttaisivat kiistattomaan EKP:n riippumattomuuteen, koska T2S:ää voidaan pitää finanssimarkkinatoimijoiden infrastruktuurin välineenä, joka on useista syistä parempi kehittää EKP:n ”katon” alla eikä muualla. Lisäksi EKP:n osallistuminen arvopapereiden toimitukseen T2S:n kautta on askel poispäin perinteisistä keskuspankkitoiminnoista, mikä johtaa selvästi tarpeeseen sisällyttää T2S arvopaperikeskusasetukseen, jotta sääntelykehys olisi sekä johdonmukainen että tehokas.
Toimituskurin valvonta
4.4ETSK toteaa, että ehdotuksen kiistanalaisin osa – pakollisten korvausostojen mahdollinen käyttöönotto kaksivaiheista lähestymistapaa soveltamalla – on yhä hyvin tasapainoinen vaihtoehto, jota on harkittava, kunnes saadaan selvyys siitä, saavutetaanko tyydyttäviä tuloksia muilla toimituspuutteiden vähentämiseen tähtäävillä toimilla.
4.5Komitea katsoo kuitenkin, että ongelmaan tarttuminen mahdollisimman pian johtaisi parempaan ja syvällisempään ymmärrykseen toimituspuutteiden syistä. ETSK kehottaakin asettamaan määräajan, johon mennessä arvioidaan toimituspuutteiden indikaattoreiden edistymistä ja puutteiden taustalla olevia syitä toimivaltaisen viranomaisen laatiman julkisen kertomuksen muodossa, mieluiten 12 kuukauden kuluessa seuraamusjärjestelmän voimaantulosta.
4.6Vaikka jotkut kannattavat pakollisia korvausostoja koskevan velvoitteen poistamista kokonaan, ETSK on asian suhteen varovaisempi, kun otetaan huomioon kohtuuttoman korkea (myös muihin merkittäviin rahoitusta säänteleviin lainkäyttöalueisiin verrattuna) toimituspuutteiden määrä. Merkittävän toimintapoliittisen vaihtoehdon poistaminen komission välineistöstä ei parantaisi asiaa tässä suhteessa. Täytäntöönpanosäädöksen hyväksyminen näyttää olevan tässä nimenomaisessa tapauksessa soveltuva vaihtoehto.
4.7Komitea on tietoinen siitä, että on olemassa erittäin tehokas keino saavuttaa nopea aleneminen toimituspuutteiden määrässä: käytettävien seuraamuksien lisääminen, kunnes hyvä tasapaino saavutetaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimituspuutteisiin, joihin liittyy ”lyhyeksimyyntikäytäntöjä”. Pakolliset korvausostot voivat olla viimeinen vaihtoehto, joka on valmis toteutettavaksi äärimmäisen varovasti markkinatoimijoiden asianmukaisten kuulemisten jälkeen, jos mikään muu ei auta.
4.8Ennen toimien toteuttamista olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään lyhentämään välittäjäketjuja. Syitä ”ennalta tehtävää yhteensovittamista” (pre-matching) soveltavan tekniikan suuresti yleistyneeseen käyttöön on tutkittava perusteellisesti. Koska monet (tekniset) toimituspuutteet johtuvat viivästyksistä pitkissä toimitusketjuissa, pakollisia korvausostoja ei voida ottaa käyttöön ottamatta tätä tekijää huomioon ja ennen kuin toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan lyhentämään toimitusten ”komentoketjuja”.
”Digitaalisten omaisuuserien” toimitus arvopaperikeskuksen selvitysjärjestelmässä
4.9”Digitaalisten omaisuuserien” yleistyminen on tuonut esiin tiettyä omaisuuserää koskevien kaupankäynti- ja toimituspalveluiden toiminnallisen kytköksen. Hajautetun tilikirjan teknologian (DLT) käyttöönotto rahoitusalalla ja muualla tarjoaa valtavan potentiaalin. Jos ”perinteisten” omaisuuserien kaupan ja toimituksen halutaan säilyvän kilpailukykyisenä ”digitaalisten omaisuuserien” kaupan ja toimituksen kanssa, arvopaperikeskusten olisi voitava helposti perustaa omat kaupankäyntijärjestelmänsä välineille, joilla ne toteuttavat transaktiot. Komitea on täysin tietoinen siitä, että DLT-pilottijärjestelmä on tärkeä osa lainsäädännöllistä kontekstia arvopaperikeskuksista annetun asetuksen uudelleentarkastelussa. Komitea kannattaa sitä, että kaikkia arvopaperikeskusasetukseen tehtäviä muutoksia DLT-teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi maksimaalisesti lykätään siihen asti, kunnes komission ehdotus edellä mainitusta pilottijärjestelmästä hyväksytään. Väliaikaisena toimenpiteenä komitea ehdottaa kuitenkin mahdollisuutta perustaa monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä sellaisia välineitä varten, jotka toimitetaan arvopaperikeskuksen selvitysjärjestelmässä. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämistä olisi pidettävä arvopaperikeskusasetuksen liitteessä sen B jakson 1 kohdassa tarkoitettuna oheispalveluna.
4.10Komitea varoittaa, että sääntelyn testiympäristön luominen ei saa muodostaa ennakkotapausta nykyisten markkinakäyttäytymistä ja sijoittajansuojaa koskevien normien alentamiselle. Selvitysprosessien siirtäminen kokonaan DLT-pohjaisiin verkkoihin parantaa tehokkuutta, koska prosesseihin liittyvät transaktiokustannukset alenevat ja riskit pienenevät liian pitkän välittäjien ketjun lyhenemisen ansiosta. Vastapuoliriski ei kuitenkaan katoa pelkästään DLT-verkkoja hyödyntämällä. On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että näihin verkkoihin osallistumista koskevat vaatimukset määritellään siten, että vastapuoliriski pienenee. Arvopaperikeskuksilla olisi oltava keskeinen rooli infrastruktuurin hallinnoinnissa.
Pakotteiden täytäntöönpano
4.11Arvopaperikeskusasetuksen uudelleentarkastelu tulee erittäin haastavaan aikaan – keskellä Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan. Euroopan rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri on suunniteltu selviytymään tämänkaltaisista häiriöistä. Lisäksi sen (järjestelmän kannalta) tärkeä osa – arvopaperikeskusten verkosto – on nyt keskeisessä asemassa varmistettaessa, että Venäjään kohdistetut länsimaiset pakotteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön operatiivisella tasolla. ETSK kehottaa komissiota antamaan tarvittavaa ohjausta tapauksissa, joissa pakotteisiin liittyvissä toimissa mennään ”tutkimattomille alueille”, mikä aiheuttaa epävarmuutta markkinatoimijoiden keskuudessa. Tällaisten ”pikaratkaisuohjeiden” tiettyjä säännöksiä voidaan myös harkita käytettäväksi uudelleentarkastelua koskevan ehdotuksen parantamiseksi edelleen, jotta se soveltuisi tuleviin haasteisiin paremmin.
4.12Kansainvälinen kehitys huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että arvopaperikeskusasetuksessa olisi velvoitettava arvopaperikeskuksia, niiden liikkeeseenlaskijoita ja niihin osallistujia perustamaan toteuttamiskelpoinen pysyvä mekanismi yhteisten eurooppalaisten pakotteiden soveltamisen kannalta merkityksellisten tietojen vaihtamista ja jakamista varten. Ei saisi syntyä tilannetta, jossa toimenpiteeseen ei ryhdytä vain siitä syystä, että eri osallistujat eivät kykene saavuttamaan yhteisymmärrystä, joka muutoin tulisi olla yksinkertaista tai ainakin mahdollista saavuttaa (esimerkiksi asiaa yhdessä tarkasteltaessa). On perusteltua kysyä, onko arvopaperikeskusasetusta pidettävä asianmukaisena oikeudellisena välineenä tähän tarkoitukseen. Komitea kannattaa kuitenkin pakotteiden täytäntöönpanon valvonnan tiukempaa sääntelyä.
Bryssel 14. heinäkuuta 2022
Christa Schweng Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja