REX/552
Latinalaisen Amerikan sosioekonominen tilanne covid-19-kriisin jälkeen: kansalaisyhteiskunnan rooli elpymisprosessissa
LAUSUNTO
”Ulkosuhteet”-jaosto
Latinalaisen Amerikan sosioekonominen tilanne covid-19-kriisin jälkeen: kansalaisyhteiskunnan rooli elpymisprosessissa
(oma-aloitteinen lausunto)
|
Yhteydenotot
|
rex@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Ewa Tomaszewska
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
24/11/2022
|
Esittelijä: Josep Puxeu Rocamora
|
Komitean täysistunnon päätös
|
14/06/2022
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta – oma-aloitteinen lausunto
|
|
|
oma-aloitteinen lausunto
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
16/11/2022
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
46/1/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Toimissa on keskityttävä Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisen vuoropuhelun parantamiseen ja yhteistyön tiivistämiseen monialaisesti ja useilla eri tasoilla.
1.2Alueiden kahdenvälisiä suhteita voidaan vahvistaa yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Yhteistyön on kuitenkin oltava houkuttelevaa myös resurssien, teknologian ja tulosten siirron sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta.
1.3Strategisen riippumattomuuden saavuttaminen auttaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan geopoliittisen kilpailutilanteen puitteissa vahvistamaan alueidenvälistä yhteistyötä, monenvälisyyteen sitoutumista sekä kansainvälistä osallistumista ja painoarvoa strategisissa kysymyksissä.
1.4Eurooppa ja Latinalainen Amerikka ovat sitoutuneet demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen. Se merkitsee tarvittavan suojan ja takeiden antamista siitä, että kansalaisyhteiskunnalla on johtava rooli kehitystyössä ja kriiseistä selviämisessä ja että edistetään uuden yhteiskuntasopimuksen edellyttämää vuoropuhelua.
1.5Periaatteesta, jonka mukaan ketään ei jätetä jälkeen, on pidettävä ehdottomasti kiinni. Sen mukaisesti on otettava laajemmin huomioon paitsi tuloista johtuva haavoittuvuus myös siitä tiettyihin väestöryhmiin, kuten vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin ja lapsiin, aiheutuvat vaikutukset.
1.6Latinalaisen Amerikan sosiaaliset jännitteet ja demokratiaan kaikkialla maailmassa kohdistuvat uhat nostavat esiin tarpeen saada aikaan kehitystä uudella tavalla tehokkaampien ja parempien toimintapolitiikkojen avulla, osallistavuutta ja moniarvoisuutta edistäen ja ottaen huomioon tyytymättömyyden perimmäiset syyt, jotta niiden tilalle voidaan tuoda sosiaalista hyvinvointia. Eurooppa ja Latinalainen Amerikka voivat olla liittolaisia demokratian, kestävän kehityksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja monenvälisyyden puolesta.
2.Yleistä
2.1Latinalaisen Amerikan talouskasvu on vähitellen hidastunut sen jälkeen, kun raaka-aineisiin perustunut noususuhdanne on päättynyt. Keskimääräinen kasvu oli ennen koronaviruskriisiä vain 0,3 prosenttia. Vuosien 2014–2020 talouskasvu oli tosiasiassa alhaisinta seitsemään vuosikymmeneen. Samaan aikaan julkinen velka on noussut ennätystasolle.
2.2Koronaviruksen aiheuttaman terveyskriisin vaikutukset alueella olivat tuhoisat: tartuntoja ja kuolleita oli enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Kriisi rasitti huomattavasti terveydenhuoltojärjestelmiä, joilla oli jo entuudestaan vaikeuksia endeemisten sairauksien hoidon ja jopa perusterveydenhuollon tarjoamisessa.
2.3Pandemiakriisin edessä useimmat valtiot toimivat ennakoiden rajoittamalla liikkumista ja valmistelemalla tuki- ja tulonsiirtojärjestelmiä haavoittuville aloille. Lisäksi ryhdyttiin harjoittamaan suhdanteita tasaavaa finanssi- ja rahapolitiikkaa ennennäkemättömässä laajuudessa.
Tästä huolimatta inhimilliset ja taloudelliset menetykset ja sosiaalisen osallisuuden heikentyminen ovat olleet huomattavia rakenteellisten heikkouksien ja kriisitoimenpiteiden finanssipoliittisen rajallisuuden vuoksi.
2.4Keskimääräinen inflaatio alueella on kiihtynyt: se nousi vuonna 2021 9,8 prosenttiin, ja sen odotetaan olevan vuonna 2022 sodan vaikutuksesta jopa 11,2 prosenttia. Tämä on syventänyt kuiluja, jotka jarruttavat kehitystä.
2.5Latinalaisessa Amerikassa ilmenee nk. kehitysloukkuja.
2.5.1Tuottavuusloukku tarkoittaa sitä, että talouden rakenteiden pitäisi olla monipuolisempia ja tuotteiden ja palvelujen kehittyneempiä. Alkutuotantoon palaaminen ei takaa kunnollista integroitumista maailmanlaajuisiin arvoketjuihin eikä luo juuri investointikannustimia. Tämän lisäksi pandemian vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti mikro- ja pk-yrityksiin, joilla on suurempia vaikeuksia omaksua uutta teknologiaa, ja sota on puolestaan heikentänyt maatalousalaa.
2.5.2Sosiaalisen haavoittuvuuden loukusta pois pääseminen edellyttää työllisyydestä ja sosiaalisesta suojelusta vastaavien instituutioiden vahvistamista ja laadukkaiden ja osallistavien lisätyöpaikkojen luomista, jotta voidaan murtaa haavoittuvuuden, tulojen heilahtelun ja heikon sosiaalisen suojelun noidankehä.
2.5.3Institutionaalisen loukun poistamiseksi on vahvistettava instituutioita ja parannettava osallisuuspolitiikkoja, jotta voidaan palauttaa luottamus, parantaa julkisten palvelujen laatua, vastata laajan keskiluokan odotuksiin ja vastustaa määrätietoisesti populistisia ja autoritaarisia paineita.
2.5.4Ympäristön haavoittuvuuteen liittyvä loukku liittyy tuotannon painottumiseen luonnonvaroja paljon kuluttaville aloille ja tarkoittaa sitä, että paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan ja uusiutumattomia resursseja hyödyntävän tuotantomallin mukauttamisesta aiheutuu suuria kustannuksia.
2.6Rakenteelliset ongelmat ja kehitysloukut
haittaavat taloudellisen toiminnan ja työllisyyden elpymistä. Alueen BKT supistui 6,8 prosenttia vuonna 2020.
Vuonna 2021 keskimääräinen kasvu oli 6,1 prosenttia, ja vuonna 2022 kasvun odotetaan olevan alueella vain 2,1 prosenttia, mitä pidetään riittämättömänä kompensoimaan kärjistyneitä rakenteellisia ongelmia. Tilanne on entistäkin huonompi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman kriisin sekä fossiilisten polttoaineiden, maatalouden tuotantopanosten ja elintarvikkeiden hinnannousun vuoksi, vaikka jotkin maat ovatkin lisänneet vientiin suunnattujen alkutuotteiden tarjontaa.
3.Pandemian ja sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset
3.1Vuonna 2020 menetetyistä 22 miljoonasta työpaikasta 4,5 miljoonaa on vielä palautumatta. Työpaikkoja puuttuu erityisesti vähiten koulutetuilta, naisilta, nuorilta ja epävirallisesta taloudesta. Vuosien 2019 ja 2020 välillä naisten työllisyysaste laski 51,4 prosentista 46,9 prosenttiin. Kotitaloustyöpaikkojen menetykset (20,9 %) kohdistuivat 11–13 miljoonaan naiseen vuonna 2019.
3.2Alue on taantunut yli kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen köyhyyden kitkemisessä, ja se saattaa menettää vielä toisenkin vuosikymmenen.
Vuonna 2021 köyhyysaste oli 32,1 prosenttia ja äärimmäisen köyhyyden taso 13,8 prosenttia. Köyhiä oli 201 miljoonaa, ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä kasvoi 81 miljoonasta 86 miljoonaan.
3.3Terveyskriisi ja inflaatio ovat tuoneet esiin myös keskitulotason väestön haavoittuvuuden. Keskituloisille on ominaista vähäinen osallistuminen maksuperusteiseen sosiaaliturvaan sekä toimeentuloturvan heikko kattavuus.
Epävirallinen talous on supistunut, mutta se tarjoaa edelleen 140 miljoonaa työpaikkaa erityisesti maataloustyöntekijöille, naisille ja nuorille. Tämä lisää haavoittuvuutta, vähentää sosiaalista liikkuvuutta sekä heikentää valtion veronkanto- ja suojeluvalmiuksia.
3.4Pandemialla oli suuri vaikutus lapsiin ja nuoriin, kun lähiopetuksen tarjoama suoja jäi puuttumaan: 114 miljoonan lapsen koulunkäynti keskeytyi eräissä maissa jopa kahdeksi vuodeksi. Erot verkkoyhteyksissä, digitaalisissa taidoissa ja perheiden kyvyssä siirtyä pakolliseen digitaliseen opetukseen loivat korkea- ja pienituloisista perheistä tulevien oppilaiden välille kuilun, joka vastaa kahden vuoden opintoja. Lisäksi naisten hoivataakka kasvoi. Pandemia vaikutti myös vammaisiin henkilöihin, joita on noin 85 miljoonaa. Puutteet tiedonsaannissa sekä terveydenhuollossa ilmenevä syrjintä ovat heikentäneet osallisuutta, joka ei muutenkaan ollut vankalla pohjalla ja jota myös inflaatio uhkaa.
3.5Koska rokotteiden tarjonta keskittyi pohjoiselle pallonpuoliskolle ja oli siten rajallista, Latinalaisen Amerikan maat saivat rokotteita kahdenvälisten neuvottelujen kautta. Ne saivat 93 miljoonaa rokoteannosta COVAX-ohjelmasta, ja EU vei alueelle yli 130 miljoonaa rokoteannosta, minkä lisäksi EU:n jäsenvaltiot lahjoittivat vielä 10 miljoonaa annosta.
Vaikeuksista huolimatta alueen väestöstä keskimäärin 63,3 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. Joissakin maissa luku on peräti 89 prosenttia, kun taas toisissa se on alle 1 prosentti.
4.Pahentuneet sosiaaliset levottomuudet
4.1Useissa maissa vuonna 2019 syttyneet yhteiskunnalliset protestiliikkeet eivät ole vielä täysin laantuneet. Jännitteet ovat tietyillä aloilla jopa kärjistyneet ja kärjistyvät edelleen elintarvikkeiden hintojen noustessa. Kansalaiset ovat vihaisia julkisen politiikan heikosta laadusta, korruptiosta, keskiluokkien haavoittuvuudesta, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja turvattomuudesta. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen yhteiskunnallisiin odotuksiin ei ole vastattu, mikä on kasvattanut kansalaisten ja hallinnon välistä kuilua. Alueella vuosina
2020–2022 pidettyjen vaalien tulokset osoittavat muutossuuntauksen, ja tämä asettaa valituille presidenteille suuria haasteita.
4.2Alue on yksi maailman epätasa-arvoisimmista. Vuosien 2019 ja 2020 välillä korkeatuloiset ja ylemmän keskitulon väestöryhmät supistuivat yhden prosentin ja keskituloiset ja alemman keskitulon väestöryhmät supistuivat 3,5 prosenttia. Samaan aikaan pienituloiset (tulot alle 1,8 kertaa köyhyysrajan) väestöryhmät kasvoivat 4,7 prosenttia ja köyhät ja äärimmäisen köyhät väestöryhmät 3,3 prosenttia.
4.3Tyytymättömyyttä aiheuttaa myös latinalaisamerikkalaisten kokema turvattomuus erityisesti kaupungeissa. Väkivalta liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen, laittomaan kauppaan ja valtioiden kyvyttömyyteen torjua niitä.
Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan rikollismaailmasta, vaan huolestuttavaa on ammattiyhdistysaktivisteihin, toimittajiin, ympäristönsuojelijoihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja yrittäjiin kohdistuva väkivalta sekä viranomaisten harjoittama väkivalta, joka lisääntyi pandemian ja protestiaaltojen aikana.
4.4Yksi rakenteellinen haaste on alttius ilmastonmuutokselle. Latinalainen Amerikka ja Karibian alue kuuluvat ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimpiin alueisiin, sillä talousvaikutukset saattavat nousta jopa 85 852 miljardiin euroon vuodessa. Näitä vaikutuksia on tarkasteltava niihin liittyvine sosiaalisine ulottuvuuksineen, joita ovat esimerkiksi puutteellinen elintarviketurva ja yhä useammin toistuvat katastrofit.
4.5Turvattomuus, köyhyys ja autoritaariset hallinnot ovat saaneet merkittävän määrän ihmisiä lähtemään liikkeelle eri puolilla maanosaa. Muuttoliike- ja turvapaikkaprosessien puutteellisuus on johtanut humanitaariseen kriisiin, johon ei ole puututtu riittävästi ja joka edellyttäisi alueellista lähestymistapaa.
4.6Demokratiat ovat heikoissa kantimissa. Valtaeliitti, puolueet ja parlamentit kärsivät legitimiteetti- ja luottamuskriisistä, joka yhdessä korruptiokokemusten sekä suuren poliittisen hajanaisuuden ja polarisoitumisen kanssa on tehnyt yhteisistä päätöksenteko- ja neuvottelumekanismeista riittämättömiä.
Nykyinen maailmanlaajuinen epävakaus korostaa entisestään autoritaarisuuden uhkaa ja tarvetta vahvistaa demokratioita.
5.Kohti uutta yhteiskuntasopimusta
5.1Vaikka kansalaiset ovat tyytymättömiä ja luottamus järjestelmää kohtaan on vähäistä, he osoittavat kaduilla ja äänestyspaikoilla halukkuutensa poliittisiin muutoksiin. Nuorten ja naisten rooli tässä yhteiskunnallisessa liikehdinnässä on ollut tärkeä. Heidän osallistumisensa poliittiseen toimintaan on arvokas voimavara. Institutionaalista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelumallia, jollainen Euroopassa on jo käytössä, olisi ehdottomasti edistettävä, ja nykyistä yhteistyötä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä talous- ja sosiaalineuvostojen kansainvälisen järjestön kanssa olisi tiivistettävä.
5.2Kansalaisilla on oltava päärooli muutoksissa, ja siksi on vahvistettava keskustelu- ja osallistumismekanismeja ja varmistettava niiden saavutettavuus ja suojelu. Kansalaisten luottamus on palautettava avoimen ja osallistavan politiikan avulla, ja on otettava käyttöön selkeät viestintästrategiat ja sosiaaliset tasausjärjestelmät. On myös vahvistettava vastuuvelvollisuutta ja tehostettava toimintapolitiikkojen ja niiden vaikutusten arviointia.
5.3Uusi yhteiskuntasopimus voidaan saavuttaa tekemällä monialaisia sopimuksia sosioekonomisten ryhmien, alueiden ja sukupolvien välillä sekä edistämällä häiriönsietokykyisiä ja kestäviä tuotantostrategioita, joilla luodaan laadukkaita työpaikkoja ja toteutetaan vihreä ja digitaalinen siirtymä. Lisäksi tarvitaan kattavat ja tehokkaat sosiaaliturvajärjestelmät ja kestävämpi kehityksen rahoitusmalli.
5.4Tällainen yhteiskuntasopimus edellyttää vakaata ja finanssipoliittisesti kestävää julkisten menojen politiikkaa. Lyhyellä aikavälillä on tärkeää toteuttaa kansainvälisiä yhteistyötoimia, lisätä ja suunnata likviditeettiä keskitulotason maille sekä myöntää velkahelpotuksia alhaisen ja keskitulotason maille. Lisäksi on kasvatettava julkisia tuloja parantamalla veronkannon tehokkuutta. Keskipitkällä aikavälillä on vahvistettava verotuksen progressiivisuutta ja tehokkuutta, jotta voidaan kattaa aktiivisen sosiaalipolitiikan pysyvät menot. Valtionvelan uudelleenjärjestämiseksi tarvitaan myös kansainvälistä yhteisymmärrystä. Pitkällä aikavälillä on lisättävä verotukseen osallistumista, digitaalista veronkantoa ja ympäristöverotusta. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan puolestaan veropetosten ja veronkierron vähentämiseksi.
5.5Sosiaalisen markkinatalouden kehittäminen alueella on elintärkeää, koska sillä on merkittävä rooli osallistavien ja selviytymiskykyisten tuotantojärjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämisessä. Tätä varten on luotava tuotteille oikeudenmukaiset markkinat ja jakelukanavat. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten seurannassa on tunnustettava ja sitä on vahvistettava.
6.Yhteistyö Euroopan unionin kanssa
6.1EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa tunnustetaan tarve soveltaa uusia toimintatapoja pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välisten toimintamallien ja virallisen kehitysavun lisäksi. Olisi otettava käyttöön uusia kumppanuuden muotoja, jotka käsittävät useita toimijoita ja tasoja.
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline vastaa tarpeeseen joustavoittaa varojen maantieteellistä ja temaattista kohdentamista ja käsitellä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä maailmanlaajuisia haasteita ja etenemissuunnitelmaa. Global Gateway -strategian avulla pyritään luomaan maailmanlaajuisia yhteyksiä älykkäästi, puhtaasti ja turvallisesti digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä vahvistamaan terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä. Näiden muutosten tarkoituksena on tarjota resurssit ja välineet, joita EU tarvitsee arvojensa ja etujensa ajamiseksi yhä monimutkaisemmalla, kilpaillummalla ja yhteennivoutuneemmalla kansainvälisellä toimintakentällä.
6.2Strategioiden yhteensovittamiseksi on käynnistetty Team Europe -aloite, jolla pyritään sovittamaan yhteen EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja täytäntöönpanoviranomaisten toimet sekä kehitysrahoituslaitosten toiminta.
6.3Eurooppalaisessa yhteistyössä on pyritty luopumaan luokittelusta, joka perustuu asukaskohtaisiin tuloihin, ja omaksumaan ”siirtymävaiheessa olevan kehityksen” käsite, joka soveltuu paremmin alueen tarpeisiin. Haasteena on kuitenkin edelleen vuoropuhelun parantaminen ja kyky viestiä yhteistyösuhteiden vahvuudesta ja eduista.
7.Tuki elpymiselle, johon kansalaisyhteiskunta osallistuu
7.1Ulkomaisten suorien sijoitusten alkuperässä havaittiin rakenteellisia muutoksia vuonna 2020. Vuoteen 2019 asti eurooppalaiset yritykset olivat pääasiallisia sijoittajia alueella ja niiden osuus suorista ulkomaisista sijoituksista oli 55 prosenttia. Vuonna 2020 eurooppalaiset sijoitukset kuitenkin vähenivät 49 prosenttia, alueen sisäiset 35 prosenttia ja yhdysvaltalaiset 4 prosenttia.
Kiinalaiset sijoitukset puolestaan kasvoivat.
7.2Euroopan strategia kriisin selättämiseksi perustuu sen talousmallin parantamiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja NextGenerationEU-varojen avulla. Nämä näkökohdat ovat keskeisiä alueiden välisen strategian kannalta ja energiakäännettä, digitaalista siirtymää, vihreää siirtymää ja sosiaalista siirtymää tukevien välineiden kehittämiseksi, mikä hyödyttää molempia alueita laajasti.
7.3Kauppasuhteita Euroopan kanssa on ehdottoman tärkeää vahvistaa jo allekirjoitettujen sopimusten ja Mercosurin, Chilen ja Meksikon kanssa tehtävien sopimusten avulla. Nämä sopimukset paitsi lisäävät kauppaa myös edistävät työpaikkojen laatua ja niiden yhteiskunnallista tehtävää, teknologian siirtoa ja siirtymistä kestävään kehitykseen. Tarkoituksena on edistää kauppakumppanuutta, joka laatunsa ja pitkän aikavälin kestävyytensä mutta myös kannattavuutensa ansiosta erottuu muista kumppanuuksista, vastakohtana muille aggressiivisille ja vastuuttomille kansainvälisten suhteiden malleille. Pääperiaatteet ovat seuraavat:
7.4Houkutellaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tukevia investointeja sellaisen monenvälisen sääntelykehyksen avulla, joka auttaa tähän tavoitteeseen pääsemisessä. Painopisteinä ovat elämänlaatu, ihmisoikeudet, kunnolliset työpaikat, osallisuus, kestävä kehitys ja demokratian puolustaminen. Toivottavaa olisi myös tehdä enemmän hankeyhteistyötä ja soveltaa myönteisesti eurooppalaista nk. strategista kompassia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
7.4.1Digitalisaatio nähdään kehitysmahdollisuutena. Latinalainen Amerikka on digitalisaatiokehityksessä keskitasoa, mutta digitalisaation kasvu on siellä hitainta nousevan talouden maista. Digitaalialalla vaikuttavat samanaikaisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden digitaalinen allianssi, johon liittyy Atlantin poikki kulkeva valokuitukaapeli (EllaLink), sekä Euroopan unionin Global Gateway ‑yhteenliitettävyysstrategia. Digitalisaatioprosesseille annettavan määrätietoisen tuen sosiaalista ulottuvuutta ja yritysten vahvistamiseen tähtäävää ulottuvuutta on lujitettava.
7.4.2Edistetään virallista taloutta ja torjutaan epävirallista työntekoa.
Monenvälisiin sopimuksiin sisältyy erillisiä lausekkeita, joissa edellytetään ILO:n sopimusten noudattamista sekä oikeuksien takaamista, lapsityövoiman käytön kieltämistä ja työsuojelutarkastusten tehostamista. Näillä lausekkeilla on ollut myönteinen vaikutus valmiuksien kehittämiseen Andien maissa, joiden kanssa sopimuksia on allekirjoitettu.
7.4.3Tuetaan suoraan koulutuksen parantamista, laatua ja kattavuutta kaikilla tasoilla sekä vahvempien koulutus- ja tiedeverkostojen luomista Euroopan kanssa. Erasmus Mundus ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremminkin yliopistojen välisten yhteyksien luomiseksi.
7.4.4Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä ja haluaa johtaa maailmanlaajuisia toimia ympäristön suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.
Näiden tavoitteiden edistäminen EU:n kauppapolitiikalla niin, että pyritään kunnianhimoisempaan yhteistyöhön ympäristöalalla
, on tärkeää kauppasuhteissa Latinalaisen Amerikan kanssa. Samalla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa, jota uhkaavat niin ilmastonmuutoksen vaikutukset kuin väkivalta. On erittäin tärkeää suojella näitä ihmisiä ja ihmisoikeuksien puolustajia, ammattiyhdistysaktivisteja ja toimittajia. Latinalaisen Amerikan maiden hallituksia on vaadittava sitoutumaan näiden ihmisten koskemattomuuden varmistamiseen.
7.4.5Team Europe -aloitteella tuetaan toimia Amazonin metsäkadon torjumiseksi, ja Euroclima+‑ohjelman uudessa vaiheessa suunnataan 140 miljoonaa euroa Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten tukemiseen. Latinalainen Amerikka on kuitenkin suunnannut vain 15 prosenttia finanssipoliittisista investoinneista pandemian jälkeiseen talouden elpymiseen, ja niistä alle 6,9 prosenttia on suunnattu vihreään elpymiseen. Aluetta on ehdottomasti tuettava verotuksen, julkisen varainhoidon ja yksityisten investointien viherryttämisessä. Lisäksi olisi toivottavaa vahvistaa yhteistyötä strategisten raaka-aineiden vastuullisen hallinnoinnin varmistamiseksi ja jotta voidaan taata kestävä teknologian siirto, joka perustuu eurooppalaiseen kokemukseen ja asiantuntemukseen.
7.4.6Euroopan unionin kumppanuus Latinalaisen Amerikan kanssa edellyttää Mercosurin kanssa tehtävää sopimusta, joka kattaa 780 miljoonan kuluttajan yhteismarkkinat ja joka voisi kasvattaa Brasilian BKT:tä 1,5 prosenttia ja Paraguayn BKT:tä jopa 10 prosenttia. Ympäristönsuojelunäkökohtien tulee mahdollistaa edistyminen kohti alueiden välisiä uuden sukupolven kumppanuuksia. Olisi pyrittävä löytämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ympäristönsuojelutodistusten ottamiseksi käyttöön tietyillä aloilla sekä peililausekkeiden sisällyttämiseksi. EU:n onnistuminen tämän ulottuvuuden mukaan saamisessa vahvistaisi ratkaisevasti sen visiota globaalista kehityksestä sekä sen strategista potentiaalia.
Bryssel 16. marraskuuta 2022
Dimitris Dimitriadis
”Ulkosuhteet”-jaoston puheenjohtaja
_____________
