|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Maahanmuuttajien välineellistäminen
|
|
_____________
|
|
Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vastaus valtion tukemaan maahanmuuttajien välineellistämiseen EU:n ulkorajoilla
[JOIN(2021) 32]
|
|
|
|
REX/554
|
|
|
|
Esittelijä: Stefano Palmieri
|
|
Yhteisesittelijä: Pietro Vittorio Barbieri
|
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 02/05/2022
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
18/01/2022
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
12/05/2022
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
15/06/2022
|
|
Täysistunnon numero
|
570
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
142/2/5
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK katsoo, että muuttajien välineellistämisen torjuntaan tähtäävien EU:n toimien on oltava osa yhteistä, jaettua ja johdonmukaista muuttoliikepolitiikkaa. Kun otetaan huomioon kriisi Valko-Venäjän rajalla ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, on tarpeen tarkastella uudelleen sitä, onko muuttoliike- ja turvapaikkasopimus asianmukainen, jotta muuttoliikepolitiikka ei hajoaisi osiin hätätilanteissa, vaan että sekä toimintapolitiikat että kyseessä olevien henkilöiden suojelu olisi yhden toiminta- ja lainsäädäntökehyksen alla.
1.2ETSK katsoo, että muuttajien välineellistäminen on – mahdollisesti entistä ajankohtaisempi – uhka koko Euroopan unionille eikä ainoastaan kyseessä oleville jäsenvaltioille. ETSK korostaakin, että haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti ainoastaan niin, että yhdistetään (poliittisten, lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja humanitaaristen) aloitteiden taso, (unionitason, valtiollisen, paikallisen ja kansainvälisen tason) toimien soveltamisala ja asianomaiset toimijat (toimielimet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, työmarkkinaosapuolet, kansalaiset jne.) EU:n ja kansainvälisen oikeuden tiukimpien normien pohjalta.
1.3ETSK pitää tärkeänä, että EU antaa jäsenvaltioille viipymätöntä, koordinoitua ja tehokasta tukea sekä käytännön tasolla (määrärahat ja EU:n virastojen henkilöstö) että hallinnollisen, lainsäädännöllisen ja poliittisen avustuksen muodossa. Tätä varten on tehtävä yhteistyötä kentällä ja toimielinten välillä, ja aloitteiden on oltava mahdollisimman avoimia. Lisäksi on varmistettava humanitaaristen järjestöjen ja riippumattomien tiedotusvälineiden toimintavapaus alueilla, missä tapahtuu muuttajien välineellistämistä.
1.4ETSK pitää erityisen tärkeänä, että määritellään humanitaaristen toimien yhdennetyt puitteet, joissa voidaan yhdistää jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten ja virastojen resurssit ja rakenteet ja varmistaa kansainvälisten järjestöjen (UNHCR, IOM) osallistuminen sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan panos. Näin voidaan edistää toimien tuloksekasta koordinointia ja varmistaa, että humanitaariset toimet tunnustetaan keinoksi vahvistaa EU:n periaatteita.
1.5ETSK katsoo, että välineellistettyjen muuttajien oikeuksien täysi ja pikainen tunnustaminen – harmaita alueita ja hallinnollista epävarmuutta välttäen – on olennaista EU:n ja asianomaisten jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuvan uhkan liennyttämiseksi ja torjumiseksi, jolloin muuttajien välineellistämisestä voidaan tehdä tehotonta.
1.6EU:n toimet on ehdottomasti kohdistettava sinne, mistä välineellistetyt muuttajat ovat lähtöisin, osallistaen kolmannet maat ja tukien niiden pyrkimyksiä antaa väestölle tietoa demokraattisiin periaatteisiin ja ihmisoikeuksien suojeluun perustuvan yhteistyön puitteissa. Näin voidaan viedä pois resursseja valtiollisilta toimijoilta, jotka edistävät muuttajien välineellistämistä.
1.7Kun on kyse muuttajien välineellistämistä edistävistä tai tukevista maista, ETSK kannattaa koko EU:n, kansainvälisten instituutioiden ja kumppanimaiden monenvälisiä toimia tällaisen toiminnan tuomitsemiseksi ja eristämiseksi muun muassa ottamalla käyttöön asianmukaisia talouspakotteita ja diplomaattisia pakotteita.
1.8Venäjän federaation hyökkäyksen seurauksena syttynyt Ukrainan sota on saanut jo ainakin 3,9 miljoonaa ihmistä pakenemaan. Useiden miljoonien maan sisäisten pakolaisten lisäksi pakolaisia on tällä hetkellä pääasiassa naapurimaissa ja muissa EU-maissa. Ainakaan Euroopassa ei ole koettu vastaavia pakolaisvirtoja edes toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. EU tarttui asiaan pikaisesti, erityisesti aktivoimalla vuonna 2001 annetun tilapäistä suojelua koskevan direktiivin ja esittämällä ehdotuksen koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE). ETSK pitää vastaavia, yhteenkuuluvuuteen, solidaarisuuteen ja jäsenvaltioiden jaettuun vastuuseen perustuvia välineitä välttämättöminä myös pyrittäessä ratkaisemaan muuttajien välineellistämiseen liittyviä kriisejä.
1.9EU on tällä hetkellä turvallinen paikka, joka tarjoaa turvaa ja suojaa miljoonille Ukrainan kansalaisille. Vastuu vastaanottamisesta ja avusta on kuitenkin jakautunut epätasaisesti ottaen huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden valmiudet ja resurssit. EU:n sisärajojen avaaminen on toistaiseksi varmistanut sen, että ukrainalaiset pakolaiset ovat voineet liikkua vapaasti haluamiinsa kohteisiin, mutta naapurimaiden ja muiden jäsenvaltioiden kantaman taakan välillä on objektiivisesti katsoen edelleen epäsuhta. Muuttajien välineellistäminen Valko-Venäjän rajalla ja aiemmissa tapauksissa – vaikkakin eri mittakaavassa – viittaa siihen, että EU:n ja jäsenvaltioiden välisiä solidaarisuus- ja yhteistyömekanismeja on tarkistettava perusteellisesti erityisesti sen suhteen, miten avustettavat muuttajat jaetaan, mikä on epäilemättä välttämätöntä kriisitilanteissa.
1.10ETSK ottaa esille ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa ja haluaa kiinnittää huomiota sen henkeen. Komitean mielestä monimutkaisessa mekanismissa oikeudellisen kehyksen ja hallinnollisten menettelyjen määrittämiseksi muuttajien välineellistämistapauksessa ei oteta huomioon sen yhteydessä mahdollisesti syntyvän valtioiden välisen kriisin laajuutta, jota ei voida erottaa itse muuttajiin sovellettavasta lähestymistavasta.
1.11ETSK katsoo, että vaikka muuttajien välineellistämiseen puuttumiseksi tarvitaan tilapäisiä välineitä, on olennaisen tärkeää harkita nopeita ja kattavia toimia heidän suojelemisekseen myös tilapäistä suojelua koskevan direktiivin avulla erityisesti tapauksissa, joissa maahantulon hallinta, edelleen liikkumisen valvonta ja kaavaillut lykkäykset tai poikkeukset tavanomaisiin turvapaikkamenettelyihin osoittautuvat huonosti toimiviksi ja haitallisiksi välineellistettyjen muuttajien suojelua koskevan tavoitteen kannalta. Muuttajien suojelun tasoa olisi joka tapauksessa nostettava suhteessa muuttajien välineellistämisen yhteydessä valtioiden välille syntyvän kriisin tasoon.
2.Ehdotus
2.1Tiedonannossa todetaan, että muuttoliikekriisiä Valko-Venäjän ja Euroopan unionin (Liettuan, Latvian ja Puolan) rajalla on pidettävä jatkuvan ja pitkittyneen kriisin luomiseen tähtäävänä määrätietoisena toimintana, joka on osa laajempaa keskitettyä pyrkimystä horjuttaa Euroopan unionia ja testata sen yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Se on ”hybridiuhka”, jossa kolmas valtio käyttää muuttajia välineenä.
2.2Tässä asiakirjassa termejä ”kriisi” ja ”uhka” käytetään taustalla olevasta geopoliittisesta kontekstista johtuvien poliittisten jännitteiden ja epävakautta aiheuttavien tekijöiden merkityksen korostamiseksi, eikä niillä sinänsä kuvata erityistä ja monimutkaista muuttoliikeilmiötä.
2.3EU:n turvallisuuteen kohdistuvan uhkan lisäksi tämä on johtanut kriittiseen tilanteeseen paikan päällä ennen kaikkea kyseessä olevien muuttajien kannalta, ja sillä on ollut kohtalokkaita humanitaarisia vaikutuksia sekä Valko-Venäjän että EU:n puolella rajaa. On myös lukuisia viitteitä muuttajien epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta Valko-Venäjän puolella. Tätä on käytetty myös painostuskeinona EU:ta kohtaan, ja riski kasvaa, mitä pidempään alueella joudutaan oleskelemaan ja mitä mahdottomampaa on päästä EU:n rajalle.
2.4EU tuomitsi haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien ja pakolaisten välineellistämisen pikaisesti ja jyrkästi kaikilla institutionaalisilla foorumeillaan. Sitä seuranneet kansainväliset toimet johtivat EU:n ja kumppanimaiden, erityisesti muuttajien alkuperämaiden, osallistumiseen ja yhteistyöhön.
2.5Uudessa kriisitilanteessa EU on tukenut asianomaisia jäsenvaltioita ottaen huomioon kansallisten hallitusten ja parlamenttien toteuttamat erityiset toimet, etenkin hätätilan julistamisen raja-alueilla. Komissio on ryhtynyt toimiin asianmukaisen avun antamiseksi varmistaakseen kansallisen lainsäädännön ja EU:n lainsäädännön välisen johdonmukaisuuden.
2.6Tiedonannossa esitetään yhteenveto poliittisista, teknisistä ja logistisista toimista asianomaisten jäsenvaltioiden tukemiseksi. Komissaari Johanssonin vierailujen ja sittemmin komission jäsenvaltioiden kanssa järjestämien kokousten jälkeiset poliittiset yhteydet ovat johtaneet myös EU:n virastojen (Frontex, Europol, EASO, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston varojen avulla annettava hätäapu) antamaan tekniseen tukeen.
2.7Kansainvälisesti ja erityisesti suhteissaan muuttajien alkuperä- ja kauttakulkumaihin komissio on toiminut korkeimmalla tasolla ja parantanut yhteistyötään Irakin, Libanonin, Turkin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Uzbekistanin kanssa. Tämä on oleellista, jotta voidaan torjua ihmissalakuljetuksen rikollista infrastruktuuria, joka ruokkii Valko-Venäjässä tapahtuvaa välineellistämistä.
2.8Valtioiden välisen kriisin tapauksessa on olemassa suuri riski siitä, että syntyy epävarmuuden tila (fog of war), joka on otollinen alusta disinformaatiolle, valeuutisille ja tosiasioiden vääristelylle ja joka on yhteydessä muuttajien poliittiseen välineellistämiseen. Tiedonannossa korostetaan tätä riskiä Valko-Venäjän puolella, erityisesti Valko-Venäjän ja Venäjän valtioiden valvomissa tiedotusvälineissä. Tiedonannossa tähdennetään vapaan lehdistön merkitystä ja käytännön roolia, mutta sille ei anneta samaa painoarvoa kriisialueilla EU:n puolella rajaa.
2.9Komissio korostaa, että nykyisiä rahoitusvälineitä voidaan vahvistaa kriisitilanteissa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI). Palauttamisen (avustettu vapaaehtoinen paluu ja tahdonvastainen paluu) osalta tiedonannossa mainitaan komission, Frontexin ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) välinen yhteistyö, mutta korostetaan, että tarvitaan yhteistyötä myös muuttajien alkuperämaiden kanssa.
3.Huomioita
Muuttajien välineellistäminen ja muuttoliikepolitiikkojen hallinta
3.1ETSK katsoo, että muuttajien välineellistämisen torjuntaan tähtäävien toimien on oltava osa yhteistä, jaettua ja johdonmukaista EU:n muuttoliikepolitiikan kehystä.
3.1.1Jotta muuttoliikettä voitaisiin hallita asianmukaisesti, EU:n on oltava tietoinen siitä, että muuttoliikkeet eivät koskaan synny pelkästään jonkin valtion aloitteesta (vaikka valtioilla voi olla toisinaan jopa merkittävä vaikutus muuttovirtojen määrään) edes silloin, kun valtio käyttää muuttajia välineinä poliittisiin tarkoituksiin.
3.1.2Reagoidessaan kaikkein akuuteimpiin kriiseihin (joihin jokin kolmas maa osallistuu aktiivisesti tai jotka ovat seurausta sodasta tai sotilaallisesta väliintulosta) EU:n on osoitettava solidaarisuutta ihmisille, jotka ovat osallisia kriisissä.
3.1.3Rajoittamatta tarvetta auttaa kaikkia välittömästi hengenvaarassa olevia henkilöitä (pakolaisia ja sodan uhreja) ero oikeudellisessa asemassa – esimerkiksi jonkin suojelun muodon hakemiseen oikeutettujen henkilöiden ja muiden muuttajien välillä – voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun on noudatettu EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten normien mukaisia avoimia turvapaikkamenettelyjä. Erottelu ei saa perustua kyseessä olevan ilmiön tai kriisin ennakkomäärittelyyn (esim. hybridiuhka, muuttajien välineellistäminen, taloudellinen muuttoliike).
Hybridiuhat ja muuttajien välineellistäminen
3.2ETSK on komission kanssa samaa mieltä Valko-Venäjän harjoittaman muuttajien välineellistämisen aiheuttaman uhkan luonteesta ja tasosta. ETSK toteaa, että hybridiuhka, johon kuuluu ”ihmisten käyttö poliittisiin tarkoituksiin valtion tuella”, on uhka EU:lle.
3.2.1Hybridiuhka voidaan määritellä myös toisin: uhka valtion tai jonkin muun toimijan taholta. Hybridiuhkilla voi olla erilaisia lähteitä ja kohteita (valtiolliset tahot, instituutiot, yhteiskunnalliset organisaatiot, yksityishenkilöt). Vaikka tämä laaja-alainen analyysi antaa aineksia yleisen käsityksen saamiseen, se on pidettävä erillään kyseisten politiikkojen kannalta merkityksellisten tilanteiden yksilöinnistä. ETSK korostaakin, että myös myöhempien sääntelytoimenpiteiden ja erityisesti hätätilanteissa olevien muuttajien oikeudellisen kohtelun ja heille annettavan humanitaarisen tuen kannalta tilanne on voitava luokitella muuttajien välineellistämiseksi vain, jos siinä on mukana jokin valtiollinen toimija.
3.2.2Kun otetaan huomioon tiedonannossa esitetty ”hybridiuhkan” määritelmä, ETSK toivoo vastatoimilta moniulotteisuutta ja yhtenäisyyttä. Toisin sanoen (jäsenvaltioiden, EU:n ja kumppanimaiden välisten) kansainvälisten suhteiden lisäksi olisi korostettava myös sitä, että toimet olisivat osa ihmisoikeuksien edistämistä, muuttajien suojelua ja turvapaikkaoikeutta koskevia EU:n toimintapolitiikkoja ja sitoumuksia. ETSK katsookin, että kaikkia jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja virastojen välisen yhteistyön välineitä olisi vahvistettava yhteisen kriisinhallinnan kannalta.
Solidaarisuus, koordinointi ja yhteinen kriisinhallinta
3.3ETSK on samaa mieltä siitä, että ”nämä toimet muodostavat todellisen vaaran EU:n turvallisuudelle” eikä vain niille jäsenvaltioille, joita asia koskee suoraan. Tiedonannossa esitetyt seikat ja Ukrainan vakava kriisi vahvistavat ETSK:n vakaata käsitystä siitä, että on luotava politiikka-, lainsäädäntö- ja menettelykehys jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten yhteistä reagointia ja yhteistä kriisinhallintaa varten.
3.3.1ETSK pitääkin muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden hallinnasta annettujen asetusten muuttamista koskevista ehdotuksista jo antamansa lausunnon pohjalta ratkaisevan tärkeänä, että jatketaan jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja yhteistyön tiellä, sillä kyseessä ei varmastikaan ole ainoa tilanne, joka lisää ensimmäisten maahantulomaiden taakkaa ja vaikeuksia juuri siitä syystä, kuinka tärkeä painoarvo rajavalvonnalle ja edelleen liikkumisen estämiselle annetaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa.
3.3.2Toivottuun erilliseen säädökseen valtion harjoittaman muuttajien välineellistämisen torjumiseksi olisikin sisällyttävä mekanismeja vastuun jakamiseksi solidaarisesti jäsenvaltioiden kesken, mukaan lukien mahdollisuus toteuttaa pikaisesti sisäisiä siirtoja, jotka ovat oikeassa suhteessa kriisin vakavuuteen.
3.3.3Valko-Venäjän rajalla vallitsevalla kriisillä on eroja mutta myös yhtäläisyyksiä muiden muuttoliikkeen välineellistämiseen tähtäävien valtiollisten strategioiden kanssa: keskinen Välimeri, Kreikan ja Turkin raja, Espanjan ja Marokon raja, Bosnia ja Hertsegovinan ja Kroatian raja, Serbian ja Unkarin raja (ja nämä vain vuonna 2021). ETSK katsoo, että EU:n olisi mentävä pidemmälle kuin aiempien kriisien aikana toteuttamissa toimissaan ja välttää erityisesti tilanteita, joissa se on riippuvainen kolmansien maiden poliittisista strategioista, jotka ovat ristiriidassa EU:n politiikkojen ja periaatteiden kanssa.
Muuttajien suojelu välineellistämisen yhteydessä
3.4ETSK katsoo, että EU:n olisi toteutettava yhteisiä toimia uhkan torjumiseksi täysin tietoisena siitä, että tällaisissa erityistilanteissa muuttajat ovat itse erittäin haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat suojelua erityisesti, kun otetaan huomioon, että kyseessä on valtioiden välinen kriisi.
3.4.1ETSK yhtyy tiedonannossa esitettyyn huoleen humanitaarisesta tilanteesta jäsenvaltioiden ja Valko-Venäjän rajalla. Vaikeus toimia Valko-Venäjän puolella rajaa on osoitus humanitaaristen toimien objektiivisista rajoista kriisitilanteissa ja valtioiden välisissä konflikteissa, mutta tämä olisi nähtävä kannustimena pyrkiä kaikin tavoin siihen, että jäsenvaltioiden rajojen sisällä toimet humanitaarisen avun antamiseksi muuttajille olisivat EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaisia ja noudattaisivat vakiintuneita käytäntöjä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tukemiseksi.
3.4.2ETSK toivoo, että kansalaisyhteiskunnan humanitaaristen organisaatioiden pääsyä helpotetaan molemmin puolin EU:n ja Valko-Venäjän rajaa, jotta ne voivat tarjota humanitaarista apua (tukea terveydenhuollossa, elintarvikeapua, oikeusapua).
3.4.3EU:n toimielinten on torjuttava kaikkia pyrkimyksiä kriminalisoida kansalaisyhteiskunnan kansallisten ja kansainvälisten edustajien solidaarisuustoimia tai esittää ne rikollisina, kuten ETSK on jo aiemmissa lausunnoissaan todennut.
3.4.4Tiedonannossa korostetaan muuttajien merkittävää edelleen liikkumista (ainakin suhteessa EU:n rajoille kriisin aikana saapuneiden muuttajien määrään) ja viitataan ensimmäisten maahantulojäsenvaltioiden ja niiden jäsenvaltioiden rajapoliisien yhteiseen partiointiin, joihin matkaa jatketaan. ETSK katsoo, että muuttajien välineellistämisen yhteydessä edelleen liikkumista koskevaa kysymystä olisi käsiteltävä yhdessä kohteena olevien jäsenvaltioiden kanssa. Samalla olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin muuttajiin erityisesti kriisin aktiivisissa vaiheissa, jotta vältetään heidän turvallisuuteensa kohdistuvat lisäriskit.
3.4.5ETSK korostaa myös haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien ihmisarvoiseen, oikeudenmukaiseen ja kattavaan suojeluun kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat erilaisten oikeudellisten asemien ja poikkeusmenettelyjen lisääntymisestä jäsenvaltioissa ja EU:ssa myös erityisiä toimia edellyttävien kriisien yhteydessä. Tässä mielessä mahdolliset poikkeukset vakiintuneista vastaanotto- ja turvapaikkamenettelyistä olisi sovitettava yhteen erityisten suoja- ja suojelutoimenpiteiden kanssa vakavan riskitilanteen vuoksi pitäen aina kiinni palauttamiskiellon periaatteesta.
Disinformaation torjuminen, tiedotusvälineiden rooli ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelu
3.5ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa korostetaan disinformaation, valeuutisten ja tiedon manipuloinnin torjuntaa muun muassa kohdennetuilla tiedotuskampanjoilla muuttovirtojen lähtömaissa ja sähköisiä tieto- ja viestintävälineitä hyödyntäen; tarkoituksena on tarjota muuttajille oikeaa ja todennettavissa olevaa tietoa (esim. InfoMigrants).
3.5.1Samaan aikaan ETSK pitää EU:n arvojen mukaisesti tärkeänä vapaata tiedon tuottamista ja yleisön kannalta merkityksellisten tietojen vapaata saatavuutta. Hätätoimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen on aina varmistettava mahdollisimman suuri toiminta- ja viestintävapaus riippumattomille tiedotusvälineille alueilla, missä tapahtuu muuttajien välineellistämistä. Samalla on varmistettava, että pääsystä muuttajia vastaanottaviin laitoksiin ja mahdollisuudesta olla yhteydessä heihin on selkeät ja avoimet säännöt.
3.5.2Ihmissalakuljetuksen logististen verkostojen torjumisessa verkkoalustoilla ja sosiaalisessa mediassa komission olisi EU:n virastojen (ENISA) tuella eroteltava ihmissalakuljettajien suoraan käyttämät välineet muuttajien keskinäisen viestinnän välineistä. Tarkoituksena on määrittää vastuut ja välttää se, että loukataan tietojen luottamuksellisuutta koskevia oikeuksia tai vaarannetaan välineellistämisen uhreiksi joutuneiden muuttajien turvallisuus edes välillisesti ja tahattomasti.
Kansainvälinen yhteistyö muuttajien välineellistämisen torjumiseksi
3.6ETSK suhtautuu myönteisesti unionin toimielinten toimiin, joilla vahvistetaan välineellistämisen kohteena olevien muuttajien alkuperämaiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan tuoda esille, mitä riskejä he kohtaavat, ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä muuttoliikkeen alalla.
3.6.1Jotta EU:n ja asianomaisten kolmansien maiden yhteistyö olisi tuloksellista, sitä olisi täydennettävä kansainvälisen kehitysyhteistyön mekanismilla ja muuttoliikettä sääntelevillä sopimuksilla.
3.6.2Laadittaessa mahdollisia sopimuksia ja menettelyjä kolmansien maiden kanssa olisi huolehdittava siitä, että näissä suhteissa otetaan huomioon, että kyseiset maat kunnioittavat ihmisoikeuksia ja noudattavat kansainvälisiä oikeudellisia sitoumuksia.
3.6.3Tällainen yhteistyö vahvistaisi myös poliisi- ja tiedustelutoimia ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi ja siihen osallistuvia rikollisjärjestöjä vastaan kunnioittaen samalla täysin turvapaikkaoikeutta ja muuttajien oikeutta suojeluun sekä muuttajien välineellistämisen yhteydessä että yleisesti.
Tuki jäsenvaltioille
3.7ETSK arvostaa tukea, jota erityisesti EU:n sisäasioiden virastot (Frontex, Euroopan unionin turvapaikkavirasto, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, pelastuspalvelumekanismi) ovat antaneet uhkan kohteena oleville jäsenvaltioille, ja katsoo, että niiden olisi toimittava kaikissa tapauksissa, joissa julistetaan hätätilanne tasapainoisen ja avoimen menettelyn mukaisesti.
3.7.1ETSK katsoo, että tulevaisuudessa tällaisten uhkien kohteeksi joutuville jäsenvaltioille olisi tarjottava riittävästi apua ja että myös välineellistämisen uhreille, ennen kaikkea haavoittuvimmassa asemassa oleville, olisi tarjottava yhtä hyvää suojelua ja apua.
3.7.2ETSK on vakaasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden toimenpiteet niiden muuttajien palauttamiseksi – sekä vapaaehtoisesti että tahdonvastaisesti –, joille ei tunnusteta turvapaikkaoikeutta, on toteutettava myös hätätilanteissa perusoikeuksia ja kansainvälisiä velvoitteita kaikilta osin kunnioittaen ja EU:n virastojen avustuksella.
Välineet ja säädökset tukena toimivan kriisinhallinnan varalle
3.8ETSK korostaa, että käsillä olevassa lausunnossa otetaan huomioon toimenpiteet, joista keskustellaan ja joita käsitellään lausunnon laatimishetkellä. Näistä voidaan mainita erityisesti ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa. Ehdotus sisältää säännöksiä, jotka koskevat muuttajien asemaa sekä turvapaikan ja kansainvälisen suojelun hakemista tällaisissa tilanteissa.
3.8.1ETSK toivoo, että asetuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden turvallisuustarpeet ja että niiden ohella siihen sisällytetään oikeudellisia sitoumuksia hätätilan hoitamiseksi ja muuttajien suojelua koskevien oikeuksien varmistamiseksi kansainvälisten velvoitteiden ja EU:n lainsäädännön pohjalta.
3.8.2Erityisesti komission ja valtuutettujen elinten on lisäksi varmistettava, että jäsenvaltioissa nykyisen kriisin torjumiseksi ja tulevien kriisien ehkäisemiseksi hyväksytty tai hyväksyttävänä oleva lainsäädäntö on sopusoinnussa perusoikeuksien ja EU:n lainsäädännön kanssa.
3.8.3ETSK aikoo arvioida tarkkaan asetuksen poikkeuksia tavanomaisista maahantulo- ja turvapaikkamenettelyistä, oikeutta muutoksenhakuun epäämistapauksissa, palauttamismenettelyjä sekä täyttä avoimuutta ja yhteistyötä hätätilanteessa olevien jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten ja virastojen välillä.
Bryssel 15. kesäkuuta 2022
Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
_____________