REX/553
Länsi-Balkanin maiden nuorisopolitiikka
osana Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmaa
LAUSUNTO
”Ulkosuhteet”-jaosto
Länsi-Balkanin maiden nuorisopolitiikka osana Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmaa
(oma-aloitteinen lausunto)
Esittelijä: Ionuţ Sibian
Yhteisesittelijä: Andrej Zorko
|
Komitean täysistunnon päätös
|
18/01/2022
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
|
|
|
oma-aloitteinen lausunto
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
09/06/2022
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
65/0/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Ottaen huomioon edistymisen hyvien nuorisopolitiikan kehysten kehittämisessä ETSK kehottaa Länsi-Balkanin kumppanimaiden hallituksia investoimaan edelleen näyttöön perustuvaan nuorisopolitiikkaan, jossa käsitellään nuorison kehitykseen liittyviä haasteita. Jotta voidaan varmistaa onnistunut kestävä kehitys paikallisyhteisöissä, ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että institutionaalinen sekä ohjelmia ja politiikkaa koskeva kehitys perustuu nuorten näkemyksiin inhimillisestä kehityksestä. Lisäksi ETSK on vakuuttunut siitä, että riittävät ja läpinäkyvät määrärahat nuorisopolitiikan kehittämiseen ovat myönteisten muutosten edistämisen sekä nuorten tilanteen parantamisen edellytys.
1.2ETSK kehottaa Länsi-Balkanin maiden hallituksia seuraamaan Euroopan unionin (EU) keskeisiä nuorisopolitiikkaa koskevia asiakirjoja, kehittämään edelleen kansallista nuorisopolitiikkaansa ja antamaan nuorille mahdollisuuden osallistua politiikan suunnitteluun.
1.3ETSK katsoo, että järjestelmällisesti kerätyt, korkealaatuiset, nuoret huomioon ottavat tiedot ovat edellytys tietoon perustuvalle politiikalle ja nuoria, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia nuorisoryhmiä, koskeville tukitoimenpiteille. Erityisesti nuorten osallistumisen sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvien tietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmää on parannettava merkittävästi
.
1.4Köyhyyden torjunnan ja koulutuksen laadun parantamisen osalta ETSK katsoo, että on keskeistä ottaa mukaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, jotta voidaan toteuttaa laaja uudistus sosiaalisten oikeuksien ja nuorten tulevaisuudennäkymien parantamiseksi. Työmarkkinaosapuolilla ja muilla kansalaisyhteiskunnan järjestöillä olisi oltava suurempi rooli sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia koskevassa vuoropuhelussa. EU:n suoralla tuella tulisi varmistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemysten huomioonottaminen.
1.5ETSK kehottaa vahvistamaan EU:n ohjelmia ja alueellisia rakenteita niin, että tavoitetaan entistä enemmän nuoria Länsi-Balkanin alueella, tarjoamalla heille mahdollisuuksia koulutukseen, liikkuvuuteen, vapaaehtoistyöhön ja työllistymiseen.
1.6ETSK kehottaa keskittymään erityisesti ammatilliseen koulutukseen yhdistämällä oppisopimusjärjestelmät keski- ja korkea-asteen akateemiseen oppimiseen. Komitea katsoo, että koulutuspolitiikan ja yritysmaailman välistä tiivistä yhteistyötä on tehostettava ja että siinä on keskityttävä enemmän osaamiseen kuin tutkintoihin.
1.7ETSK on tyytyväinen Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmaan, jossa kehotetaan parantamaan erityisesti nuorten ja naisten, heikossa asemassa olevien ryhmien ja vähemmistöjen, erityisesti romanien, osallistumista työmarkkinoille. Talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanon tulisi hyödyttää mahdollisimman paljon nuoria.
1.8ETSK kehottaa panemaan täytäntöön nuorisotakuun Länsi-Balkanilla vahvistettua nuorisotakuuta koskevien neuvoston suositusten
mukaisesti.
1.9ETSK kehottaa lisäämään julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia ja henkilöstöä Länsi-Balkanin maissa, jotta nuorisotakuu voidaan panna siellä täytäntöön.
1.10ETSK kiinnittää huomiota eri kumppaneiden välisen yhteistyön tärkeyteen nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemisessa. Olisi luotava kumppanuuksia kaikilla hallinnon tasoilla, nuorisotakuun tarjoajien ja asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten, oppilaitosten, nuorisojärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, välillä.
1.11ETSK katsoo, että olisi kiinnitettävä huomiota ja annettava tukea työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämiseen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen kehittämiseen epävarmojen työolojen ja työpaikkojen laadun parantamiseksi. ETSK kehottaa myös Länsi-Balkanin työmarkkinaosapuolia kansallisella ja alakohtaisella tasolla ottamaan nuoret aktiivisesti mukaan kaikkeen toimintaan, mukaan lukien työehtosopimusneuvotteluihin.
1.12Kun otetaan huomioon vuodeksi 2022 julistetun Euroopan nuorison teemavuoden mahdollisuudet, ETSK on vakuuttunut siitä, että nuorten kohtaamiin haasteisiin vastaaminen ja EU:n tuominen lähemmäs nuoria ei saisi rajoittua vain EU:ssa asuviin nuoriin. Näin olisi tehtävä myös kaikkien Länsi-Balkanin kumppanimaiden nuorten osalta.
1.13ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin kumppanimaiden hallituksilta vaaditaan toimia alueellisen yhteistyön asettamiseksi poliittiseksi painopisteeksi. Tukiessaan tätä muutosta ja edistäessään alueellista yhteistyötä poliittisena painopisteenä EU:n olisi autettava Länsi-Balkanin maita määrittämään keskeisiä aloja ja tapoja, joilla voitaisiin edistää muutoksia kaikkien Länsi-Balkanin alueen kansalaisten, erityisesti nuorten, kannalta.
1.14Berliinissä vuonna 2021 järjestetyn Berliinin prosessin Länsi-Balkania koskevan huippukokouksen päätelmissä
korostetaan tarvetta vahvistaa nuorisojärjestöjä ja ‑verkostoja. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan edelleen tapoja tukea asiaankuuluvia nuorisorakenteita, kuten kansallisia nuorisovaltuustoja ja nuorisoalan kattojärjestöjä, Länsi-Balkanilla alueellisella tasolla, mikä mahdollistaa alueellisen nuorisopoliittisen vuoropuhelun.
1.15ETSK katsoo, että tarvitaan lisätoimia nuorten poliittisen kasvatuksen ja edustuksen vahvistamiseksi sekä valtavirtapolitiikan että nuorisorakenteiden, kuten kansallisten nuorisovaltuustojen tai paikallisten tai kunnallisten valtuustojen kautta. ETSK kehottaa siksi EU:n toimielimiä tukemaan edelleen Länsi-Balkanin maita nuorten osallistumisen parantamisessa.
1.16ETSK on tyytyväinen siihen, että Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmassa esitetään lisätoimia, joilla tuetaan nuorten osallistumista kaikkiin EU:n ohjelmiin, jotka koskevat tutkimusta, innovointia, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua. Kun otetaan huomioon koulutuksellisen liikkuvuuden positiivinen korrelaatio nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen osallistumisen kanssa, tällaiset lisätoimet voivat johtaa nuorten osallistumisen ja sitoutumisen lisääntymiseen.
1.17ETSK muistuttaa jälleen nuorten merkityksestä Länsi-Balkanin tulevaisuudelle ja samalla siitä, että on tärkeää toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä alueen muuttamiseksi paikaksi, jossa nuorilla on tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia, jotta he voivat jäädä sinne ja menestyä
. Nuorten oikea-aikainen osallistuminen sosiaalisten ja poliittisten muutosten suunnitteluun sekä toteuttamiseen on erittäin tärkeää.
2.Taustaa
2.1Eurostatin mukaan Länsi-Balkanin nuorten kokonaismäärä on noin 3,6 miljoonaa, mikä on noin 21 % koko väestöstä. Kosovossa* nuorten osuus koko väestöstä on suurin (26,29 %), ja sitä seuraavat Albania (23,4 %), Bosnia ja Hertsegovina (20,37 %), Pohjois-Makedonia (20,32 %), Montenegro (19,49 %) ja Serbia (16,8 %). Miesten ja naisten suhde nuorisoväestössä on samanlainen kaikissa Länsi-Balkanin kumppanimaissa: nuorten miesten osuus on hieman suurempi – 51,16 % nuorista on miehiä ja 48,84 % naisia Länsi-Balkanin maissa.
2.2Länsi-Balkanin kumppanimaat ovat edistyneet huomattavasti nuorisopolitiikan kehystensä laatimisessa ja lujittamisessa hyväksymällä asiaankuuluvia lakeja, strategioita ja toimintasuunnitelmia. Vielä ei kuitenkaan ole kehitetty täysin toimivaa nuorisojärjestelmää, jolla varmistetaan nuorten tehokas vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä sitoutuminen ja osallistuminen päätöksentekoon. Puutteita ovat muun muassa laajemmat poliittiset kysymykset ja haluttomuus priorisoida nuorisoa instituutioiden välisenä ja monialaisena politiikkana sekä erityiset vaikeudet nuorisopolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon järjestelmällisessä seurannassa ja arvioinnissa, tiedonkeruussa ja julkaisemisessa.
2.3Nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tulee kiinnittää huomiota myös lasten oikeuksien vaalimiseen. Tähän liittyvät kestävät poliittiset toimet lisäävät lasten hyvinvointia ja tukevat edelleen laadukasta kasvamista nuoreksi ja nuoreksi aikuiseksi.
3.Inhimillisen pääoman kehittyminen
3.1Koulutuksen taso ja relevanssi ovat alueella avainasemassa nuorten työllistymisnäkymien, urakehityksen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta. Koulutusjärjestelmissä on kuitenkin edelleen puutteita kaikkien opiskelijoiden huomioon ottamisessa ja asiaankuuluvien taitojen opettamisessa nuorille tutkinnon suorittajille. Riittämättömät tai tehottomat yhteydet muihin politiikanaloihin, kuten työllisyyteen, talouteen, sosiaalipalveluihin ja sosiaaliseen suojeluun, aiheuttavat monille lapsille ja nuorille koulunkäynnin keskeyttämisen, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskin.
3.2Rakentaakseen dynaamisen talouden Länsi-Balkanin maiden on investoitava osaamiseen ja nuorten taitojen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän uudistaminen on olennaisen tärkeää kehitysponnistelujen edistämiseksi. Länsi-Balkanin maiden on edelleen parannettava suorituksiaan ja varmistettava, että nuoret oppivat perustaidot, ja niiden on kavennettava suorituseroja EU:hun verrattuna.
3.3Maastamuutto Länsi-Balkanin maista on ollut jo kauan ongelma, jonka syitä ovat taloudelliset, sosiaaliset ja institutionaaliset ongelmat ja joka uhkaa alueen kehitysnäkymiä. Maastamuutto jatkuu todennäköisesti suurimmalla osalla aluetta lähitulevaisuudessa, mutta tämä ei saisi olla este tarkoituksenmukaisten toimintapolitiikkojen hyväksymiselle nuorten pitämiseksi alueella. Ihmiset päättävät muuttaa maasta eri syistä, mutta usein syynä ovat vaikeudet saavuttaa itselle ja perheelle hyvä elämänlaatu, jos he jäisivät alueelle. Aivovienti vähentää alueen inhimillistä pääomaa, joka on välttämätöntä talouskasvun kannalta, eikä olemassa oleva sosiaalinen infrastruktuuri pysty parantamaan alueelle jääneiden elinoloja. Kansallisella tasolla on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä myös ”aivoviennin” muuttamiseksi ”aivokierroksi”.
3.4Ihmisten poismuutto on edelleen keskeinen huolenaihe useimmille Länsi-Balkanin maille, sillä se vaikuttaa EU:sta taloudellisesti jälkeen jääneen alueen taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin näkymiin. Alueelta lähteneiden ihmisten kokonaismäärää on vaikea määrittää tarkasti. Tiedot osoittavat, että ihmisiä lähtee alueelta edelleen. Vuosina 2012–2018 alueelta lähti vuosittain keskimäärin 155 000 ihmistä johonkin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenmaahan; määrä oli 175 000 henkilöä pelkästään vuonna 2018
.
3.5Ulkomaiden parempien taloudellisten näkymien lisäksi tutkimuksissa on korostettu myös laadukkaiden ja luotettavien julkisten instituutioiden merkittävää roolia maastamuuttoa motivoivana tekijänä. IMF:n analyysi (2016) osoitti, että vaikka kaikentyyppiset muuttajat etsivät parempia taloudellisia mahdollisuuksia ulkomailta, korkeasti koulutetut henkilöt olivat motivoituneita muuttamaan myös kotimaan institutionaalisen laadun (työpaikan saamiseen liittyvän korruption ja nepotismin) vuoksi, ja heikommin koulutettuja henkilöitä houkuttelivat myös ulkomaiden laajemmat ja luotettavammat sosiaaliturvajärjestelmät
. Alueella laajalle levinnyt korruptio on keskeinen tekijä muuttajien maastamuutossa, mitä pahentaa se, että 63 % alueen asukkaista ei luota oikeuslaitokseen tai lainsäädäntöelimiin
.
3.6Alueen nuorilla on vahva halu muuttaa ulkomaille parempien mahdollisuuksien perässä, mikä johtaa siihen, että nuorten osuus maastamuuttajien kokonaismäärästä on suhteettoman suuri. Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa, Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa yli 50 % nuorista haluaa asua ja työskennellä ulkomailla yli 20 vuoden ajan, mikä merkitsee mahdollisesti merkittävää pitkän aikavälin menetystä alueen väestökehitykselle ja taloudelliselle tulevaisuudelle
. Länsi-Balkanilta muuttavien nuorten suuri määrä johtuu erityisesti siitä, että nuorten on mahdotonta saada laadukasta koulutusta (ja rajallisista taloudellisista mahdollisuuksista tutkinnon suorittamisen jälkeen), mikä pakottaa monet etsimään koulutusmahdollisuuksia ulkomailta. Vuonna 2018 5,6 prosenttia alueen yliopistoikäisistä opiskelijoista opiskeli ulkomailla (EU:n keskiarvo oli 3 prosenttia).
3.7Länsi-Balkanin sosiaalinen infrastruktuuri ei tue riittävästi alueen kykyä kehittää ja ylläpitää vankkaa inhimillistä pääomapohjaa etenkään silloin, kun inhimillistä pääomaa poistuu alueelta aivovientinä. Useimpien maiden koulutusala kärsii rahoitus- ja resurssipulasta, joka johtaa epätyydyttäviin koulutuksen saatavuuteen ja koulutustuloksiin. Riittämättömät koulutustulokset eivät puolestaan tuota tarvittavia taitoja, joita tulevat sukupolvet tarvitsevat täyttääkseen olemassa olevien yritysten vaatimukset ja auttaakseen kehittämään uusia yrityksiä.
3.8Inhimillisen pääoman arvon maksimointi on ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn lisäämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi. Nykypäivän työvoimalle on opetettava erilaisia monialaisia taitoja, sopeutumiskykyä ja yrittäjämäistä asennetta samalla, kun taataan asianmukainen sosiaaliturva.
3.9Nykyisissä koulutusjärjestelmissä ja opetussuunnitelmissa on uudistettava ja vahvistettava nuorten sukupolvien työllistyvyyttä edistämällä ammatillista koulutusta, digitaalista koulutusta ja yrittäjyysaineita.
3.10Nuorten yrittäjyysvalmiuksia olisi tuettava ja edistettävä. Poliittisten päättäjien on varmistettava, että nuorilla on suotuisa ympäristö perustaa omia yrityksiä ja ryhtyä yrittäjiksi, ja tuettava ja helpotettava startup-yritysten rahoituksen saantia.
3.11 Nykypäivän nopeasti kehittyvässä maailmassa ilmastonmuutoksen torjunta, uudet liiketoimintamallit, tutkimus- ja innovointivalmiudet sekä uusien teknisten ratkaisujen kehittäminen vihreää siirtymää varten ovat olennaisen tärkeitä. Tätä varten on tärkeää lisätä STEM-taidot (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja digitaaliset taidot omaavien nuorten, erityisesti nuorten naisten, määrää.
3.12Vihreä siirtymä muuttaa nykyisiä työpaikkoja, hävittää joitakin niistä ja luo uusia työpaikkoja, jotka edellyttävät uusia vihreitä ja digitaalisia taitoja. Koulutusjärjestelmän on mukauduttava kasvavaan uusien taitojen kysyntään. Koulutusohjelmissa olisi otettava huomioon yritysten kehittyvät tarpeet ja yhtäaikainen vihreä ja digitaalinen siirtymä.
4.Nuorisotyöllisyyden haasteet Länsi-Balkanilla
4.1Alueen nuorisotyöllisyyspolitiikan suurimmat haasteet ovat seuraavat: sidosryhmien koordinointi eri hallinnon tasoilla ja eri politiikanaloilla (työllisyys, koulutus, asuminen ja terveyspalvelut); puutteet koulutusjärjestelmien laadussa ja työmarkkinoiden vaatimien taitojen opettamisessa; tehottomuus työnhakuprosessissa, mikä johtaa osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja pitkiin siirtymiin koulusta ja yliopistosta työelämään; epävarmojen työsuhteiden yleisyys joissakin talouksissa; nuorten haettavissa olevien työpaikkojen vähäisyys; puute lastenhoitopalveluista, jotka tukevat naisten paluuta työelämään, ja epävirallisten työmarkkinoiden suuri osuus.
4.2Länsi-Balkanin nuorilla on epäsuotuisa asema alueen työmarkkinoilla. Vuonna 2020 15–24-vuotiaiden nuorten työllisyysaste oli alle 27 % koko Länsi-Balkanin alueella, kun taas 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli yli 26 % (EU-27:ssä 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli vain 16,8 %) ja Kosovossa lähes 50 %.
4.3Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä on Länsi-Balkanilla keskimäärin 23,7 % vaihdellen Serbian 15,9 % Kosovon 37,4 %, kun prosenttiosuus EU:n 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä on vain 11,1 %
.
4.4Lähes kaksi kolmasosaa nuorista työttömistä Pohjois-Makedoniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kosovossa on pitkäaikaistyöttömiä samoin kuin kaksi kolmasosaa työttömistä nuorista naisista Montenegrossa.
4.5Myös nuorten työvoimaosuus (osallistumisaste) oli alhaisempi kuin EU:ssa, ja työmarkkinoille osallistumisessa on suuri sukupuolten välinen ero, mikä johtuu osittain siitä, että nuorille äideille, jotka haluavat tulla työmarkkinoille, ei ole riittävästi lastenhoitopalveluja. Sukupuolten välinen ero näkyy myös nuorten naisten työllisyysasteessa, joka on alhaisempi kuin nuorten miesten työllisyysaste kaikkialla alueella. Siellä, missä nuorisotyöttömyysaste on korkein (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Serbia), nuorten naisten työttömyysaste on korkeampi kuin nuorten miesten. Sitä vastoin Albaniassa ja Montenegrossa nuorten naisten työttömyysaste on alhaisempi kuin nuorten miesten työttömyysaste samoin kuin EU:ssa.
4.6Nuorilla on työmarkkinoilla epävarma asema. Alueen kaikissa talouksissa nuorilla on enemmän tilapäisiä työsopimuksia kuin EU:ssa. Erityisesti tämä koskee Kosovoa ja Montenegroa, joissa yli kolmella neljäsosalla työllistyneistä nuorista on tällainen työsopimus ja Serbiassakin yli puolella. Tällainen epävarma työ voi vaikuttaa haitallisesti yksilön hyvinvointiin ja talouksien tuottavuuteen.
4.7Nuorten tarpeisiin vastaaminen olisi asetettava prioriteetiksi etenkin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien suuren määrän vuoksi. EU:n nuorisotakuun esimerkkiin perustuvien toimenpiteiden tarvetta on korostettava, erityisesti kriisiaikoina. Se auttaa tarjoamaan nuorille työtä, jatkokoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelua ja tarjoaa siten nuorille ratkaisuja ja mahdollisuuksia sekä auttaa torjumaan aivovientiä.
5.Länsi-Balkanin maiden nuoret tärkeänä voimana alueellisessa yhteistyössä ja Euroopan yhdentymisen edistämisessä
5.1Vaurauden ja yhdentymisen EU:n kanssa tulisi perustua osallistavuuden, luottamuksen ja yhteistyön periaatteisiin. ETSK huomauttaa, että toteuttaessaan EU-vetoisia uudistuksia ja pannessaan täytäntöön investointisuunnitelmia Länsi-Balkanin hallitukset ovat sitoutuneet demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kaltaisiin eurooppalaisiin perusarvoihin sekä sovitteluun.
5.2ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin alueellinen yhteistyö on olennaisen tärkeää laajentumisprosessin kannalta, ja sitä olisi edelleen vahvistettava muutoksen edistämiseksi. Uskottavat liittymisnäkymät ovat alueen muutoksen keskeinen kannustin ja liikkeellepaneva voima. Liittymisnäkymät ovat keino edistää demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksien kunnioittamista, jotka ovat samalla taloudellisen yhdentymisen perusedellytyksiä sekä alueellisen sovinnon ja vakauden tukipilareita.
5.3ETSK ottaa huomioon, että viime vuosina on käynnistetty useita keskeisiä eurooppalaisia ja alueellisia aloitteita, erityisesti Länsi-Balkanin aluetta varten, sen lähentämiseksi EU:hun mutta myös nuorten välisen yhteistyön vahvistamiseksi. EU on edelleen alueen tärkein strateginen kumppani, joka tarjoaa rahoitusta ja tukea eri ohjelmien (esimerkiksi IPA:n ja Erasmus+:n) kautta. Lisäksi vuonna 2016 perustettiin Ranskan ja Saksan nuorisotoimiston onnistuneen esimerkin pohjalta alueellinen nuorisoalan yhteistyöjärjestö edistämään sovinnon ja yhteistyön henkeä alueen nuorten välillä nuorisovaihto-ohjelmien avulla.
5.4Alueellisella nuorisoalan yhteistyöjärjestöllä on tärkeä rooli nuorten välisen yhteistyön ja sovittelun edistämisessä Länsi-Balkanilla. EU:n tuki alueellisen nuorisoyhteistyön virtaviivaistamiseksi on ollut ratkaisevan tärkeää rauhan ja vakauden saavuttamiseksi alueella. Nuorten roolia alueen tulevaisuudennäkymien edistämisessä ei pitäisi vahvistaa pelkästään alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön ponnisteluilla.
5.5Euroopan nuorisopääkaupunki on Euroopan nuorisofoorumin myöntämä nimitys. Sen tarkoituksena on lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä vahvistaa eurooppalaista identiteettiä kaupungeissa. Vuonna 2022 Euroopan nuorisopääkaupunki on Tirana. Iskulauseen ”Aktivoi nuoriso” mukaisesti nimityksen päätavoitteena on kannustaa aktiiviseen osallistumiseen, jossa keskitytään nuorten tarpeisiin tänään ja huomenna. Ohjelmaan sisältyy toimia, joilla pyritään edistämään vapaaehtoistoimintaa, lisäämään nuorisojärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia sekä luomaan verkostoja ja synergioita eri puolilta Eurooppaa tulevien nuorten keskuudessa.
5.6EU:n toimielinten ja Länsi-Balkanin nuorisopolitiikan sidosryhmien yhdessä järjestämien tiiviimpää yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista koskevien toimien pitäisi tukea edelleen Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelman onnistunutta täytäntöönpanoa.
5.7Toimia Länsi-Balkanin maiden ottamiseksi mukaan EU:n nuoriso-ohjelmiin olisi koordinoitava alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön nykyään tarjoamien ohjelmien kanssa. ETSK kehottaa Euroopan komissiota auttamaan Länsi-Balkanin maita näiden luodessa uusia alueen sisäisiä liikkuvuusjärjestelmiä.
6.Länsi-Balkanin maiden nuorten äänen vahvistaminen
6.1Länsi-Balkanin innovaatio-ohjelmaa koskevana EU:n poliittisena päämääränä on helpottaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
Luotettavat ja läpinäkyvät tilastot ovat EU:n merkittävä vaatimus kaikille liittymistä edeltävässä vaiheessa oleville maille.
6.2EU:n nuorisostrategialla 2019–2027 pyritään kannustamaan ja edistämään kaikkien nuorten osallistavaa demokraattista osallistumista demokraattisiin prosesseihin ja yhteiskuntaan, ottamaan heidät aktiivisesti mukaan, tukemaan nuorten edustusta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä tutkimaan ja edistämään innovatiivisten ja vaihtoehtoisten demokraattisen osallistumisen muotojen, kuten digitaalisen demokratian välineiden, käyttöä.
6.3EU:n nuorisodialogi on vakiintunut nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelumekanismi. ETSK on tyytyväinen komission ehdotuksiin hyödyntää tätä mekanismia ja ottaa se käyttöön Länsi-Balkanin alueellisen yhteistyön kehyksessä. Näin varmistetaan, että nuorten ja nuorisojärjestöjen näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon määritettäessä nuorisopolitiikan painopisteitä. Lisäksi Länsi-Balkanin jo olemassaolevia osallistavia prosesseja ja mekanismeja, joihin nuoret osallistuvat, olisi tuettava ja edistettävä.
6.4Nuorten osallistumisindeksin
mukaan Länsi-Balkanin nuoret ovat edelleen suurelta osin aliedustettuja poliittisessa elämässä. Tuoreet tiedot osoittavat, että suuri enemmistö (78 %) katsoo, että nuorilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa politiikassa
.
6.5ETSK tukee voimakkaasti nuorten osallistumista päätöksentekoprosesseihin heitä koskevissa kysymyksissä. Yksilöllisen osallistumisen lisäksi nuorisojärjestöjen rooli on erittäin tärkeä nuorten aseman edistämisessä poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla areenoilla. Näin ollen, kuten IPA III -välineestä annetussa asetuksessa ja laajentumismenetelmässä korostetaan, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annettavan rahoituksen ja tuen merkitys on otettava huomioon, jotta nuorten tarpeisiin voidaan vastata.
6.6Sosioekonomista asemaa ja koulutustasoa pidetään tärkeinä ennustimina yksilöiden taipumukselle äänestää tai osallistua muunlaiseen poliittiseen toimintaan. Aluetason tilastollinen analyysi antaa johdonmukaisen kuvan sosioekonomisesta eriarvoisuudesta, joka vaikuttaa nuorten osallistumiseen Länsi-Balkanin alueella
.
Bryssel 9. kesäkuuta 2022
Dimitris Dimitriadis
”Ulkosuhteet”-jaoston puheenjohtaja
_____________