NAT/838
EU:n uusi maaperästrategia
LAUSUNTO
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ‑jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia – Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle
[COM(2021) 699 final]
|
Yhteydenotot
|
nat@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Gaia BOTTONI
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
14/03/2022
|
Esittelijä: Arnaud Schwartz
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 20/12/2021
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
|
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
DD/MM/YYYY
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
08/03/2022
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
568
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Komitea suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon vuoteen 2030 ulottuvasta maaperästrategiasta ja toivoo saavansa säännöllisesti tietoa vuoden 2023 maaperälain valmistelusta ja voivansa osallistua siihen aktiivisesti.
1.2Maaperä on strateginen ja uhanalainen ekologinen ja taloudellinen voimavara, joka ansaitsee oman tavoite-, ohjelma- ja sääntelykehyksensä. Komitea kehottaa komissiota edistämään EU:n oikeudellista kehystä, joka auttaa ehkäisemään tehokkaasti maaperän huonontumista, tukemaan ennallistamisohjelmia ja laatimaan etenemissuunnitelman maaperän hyvän terveydentilan saavuttamiseksi. Komitea kehottaa myös osoittamaan EU:n talousarviosta riittävästi varoja maaperästrategian täytäntöönpanoa varten.
1.3Komitea suosittaa, että lainsäädäntöaloitteen sisällöstä käydään mahdollisimman laaja keskustelu talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tästä syystä komitea kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen maaperän terveyttä koskevasta laista, jotta keskustelulle jäisi aikaa ennen kuin tekstistä äänestetään nykyisellä vaalikaudella.
1.4Komitea korostaa tarvetta puuttua kaikkiin maaperän huonontumisen näkökohtiin kiinnittäen erityistä huomiota maaperän pilaantumiseen, maan käyttöönottoon kaupunkirakentamista ja infrastruktuuria varten sekä orgaanisen aineksen vähenemiseen maatalousmaassa, sillä näillä ilmiöillä on erityisen voimakas ja mahdollisesti peruuttamaton vaikutus maaperän terveyteen ja sen kykyyn tarjota ekosysteemipalveluja.
1.5Maaperä on Euroopassa hyvin monimuotoista, mikä johtuu ilmaston, geologian ja maankäytön eroista. Myös uhkatekijät, joille maaperä altistuu, ovat erityyppisiä ja intensiteetiltään erilaisia. Maaperän huonontumisen ehkäisemiseksi kehitettävät politiikat onkin mukautettava erilaisiin maantieteellisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin. Jäsenvaltioiden maaperän suojelua koskeva lainsäädäntö on epäyhtenäistä ja hajanaista, eikä monien jäsenvaltioiden poliittisissa ja lainsäädännöllisissä puitteissa puututa useisiin maaperään kohdistuviin uhkiin.
1.6Komitea on erittäin huolissaan kaupungistumisesta johtuvasta maan käyttöönotosta, joka vaikuttaa useimmiten tasankojen ja rannikkoalueiden hedelmälliseen maaperään. Vuoteen 2050 asetettua maan käyttöönoton nollatavoitetta varten tarvitaan kannustimia, joilla edistetään hylättyjen alueiden uudelleenkäyttöä ja käyttämättömän suljetun maaperän ennallistamista.
1.7Komitea katsoo, että on ensisijaisen tärkeää turvata Euroopan maaperän ekologinen tuottavuus ja pienentää siten jalanjälkeä, joka aiheutuu EU:n kysynnästä kolmansien maiden suuntaan. Tämä on johdonmukaista kiertotalouden ja resurssitehokkaan talouden haasteen kanssa. Komitea pitää ehdottomana prioriteettina sitä, että saatetaan loppuun aloitteet, joilla tähdätään kansainvälisessä kaupassa takeisiin siitä, ettei aiheuteta metsäkatoa, ja että hiilirajamekanismi pannaan täytäntöön.
2.Taustaa
2.1Komissio julkaisi 20. toukokuuta 2020 ehdotuksensa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta. Biodiversiteettistrategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että ”[m]aaperä on erittäin tärkeä uusiutumaton luonnonvara, joka on elintärkeä ihmisten ja talouden terveydelle sekä elintarvikkeiden ja uusien lääkkeiden tuotannolle”, ja korostetaan tarvetta puuttua maan ottamiseen infrastruktuurin käyttöön ja ennallistaa maaperän ekosysteemit. Siinä ilmoitetaan komission aikomuksesta päivittää vuonna 2021 maaperää koskeva EU:n teemakohtainen strategia ja luoda Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan maaperän terveyteen ja elintarvikkeisiin liittyvä toiminta-alue, jotta voidaan kehittää ratkaisuja maaperän terveyden ja toimintojen palauttamiseksi.
2.2Euroopan parlamentti hyväksyi 28. huhtikuuta 2021 maaperän suojelua koskevan päätöslauselman, jossa se korostaa tarvetta suojella Euroopan maaperää, hoitaa ja ennallistaa sitä kestävällä tavalla ja säilyttää sen monitoiminnallinen rooli ja kyky tukea terveellisten elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tuotantoa sekä tarjota yhteiskunnalle moninaisia ekosysteemipalveluja. Päätöslauselmassa painotetaan, että terve maaperä on olennaisen tärkeä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, muun muassa ilmastoneutraalius ja biologisen monimuotoisuuden palauttaminen. Siinä valitellaan myös tasapuolisten toimintaedellytysten puuttumista, joka johtuu jäsenvaltioiden erilaisista maaperän suojelujärjestelmistä, ja kehotetaan, että komissio laatisi ”maaperän suojelua ja kestävää käyttöä koskevan EU:n laajuisen yhteisen oikeudellisen kehyksen, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti toissijaisuusperiaatetta”.
2.3Euroopan parlamentti antoi 9. kesäkuuta 2021 päätöslauselman ehdotetusta vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta ja piti sitä tervetulleena. Päätöslauselmaan sisältyy lähes 200 suositusta, joista osassa korostetaan suuresti maaperän biologisen monimuotoisuuden keskeistä roolia. Euroopan parlamentti kehottaa jälleen komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jolla luodaan maaperän suojelua koskeva yhteinen kehys, ja sisällyttämään suojelun ”tehokkaasti kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin”. Päätöslauselmassaan Euroopan parlamentti huomauttaa myös, että ”EU on sitoutunut saavuttamaan maaperän huonontumisen nollatason vuoteen 2030 mennessä”, mutta ”tämä tavoite jää todennäköisesti saavuttamatta, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa todetaan”.
2.4Komissio julkaisi 17. marraskuuta 2021 osana EU:n biodiversiteettistrategiaa ehdotuksensa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n maaperästrategiasta otsikolla ”Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle”.
2.5Komission ehdotuksella päivitetään aiempaa maaperästrategiaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman strategisen tehtävän mukaisesti, jotta voidaan torjua ilmasto- ja biodiversiteettikriisiä ja tukea EU:n tavoitetta maaperää koskevista maailmanlaajuisista toimista.
2.6Strategialla pyritään edistämään ratkaisevalla tavalla muun muassa seuraavien vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista: taistellaan aavikoitumista vastaan, ennallistetaan pilaantunut maaperä ja pyritään saavuttamaan maaperän huonontumisen nollataso vuoteen 2030 mennessä (kestävän kehityksen tavoite 15.3); edistetään kasvihuonekaasupäästöjen poistamista; saavutetaan pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2027 mennessä; vähennetään ravinnehävikkiä 50 prosenttia ja kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja ‑riskiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; vähennetään maaperän pilaantuminen tasolle, jota ei enää pidetä haitallisena terveydelle ja luonnon ekosysteemeille, ja luodaan näin myrkytön ympäristö vuoteen 2050 mennessä; saavutetaan vuoteen 2050 mennessä tilanne, jossa uutta maata ei enää oteta infrastruktuurin käyttöön.
2.7Strategiassa maaperä määritellään terveeksi silloin, kun se on hyvässä kemiallisessa, biologisessa ja fysikaalisessa kunnossa ja pystyy siten jatkuvasti tarjoamaan mahdollisimman monia siltä odotettuja ekosysteemipalveluja, joita ovat muun muassa elintarvikkeiden ja biomassan tuottaminen, veden varastoiminen ja suodattaminen, mineraaliravinteiden kierto, elämän ja biologisen monimuotoisuuden tukeminen, hiilivarastona toimiminen sekä ihmisen toiminnan, maiseman ja kulttuuriperinnön tukeminen. Määritelmä vastaa Yhdistyneiden kansakuntien järjestöjen esittämää määritelmää
. Strategiassa esitetyn vision mukaan maaperän hyvä terveys on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä sitoutumalla kestävään maankäyttöön ja ennallistamiseen. Komission arvion mukaan nykyisten hoitokäytäntöjen suorana seurauksena EU:n maaperästä 60–70 prosenttia on tällä hetkellä tilassa, jota ei voida pitää terveenä.
Maiden välillä on suuria eroja. On kuitenkin mahdollista ja myös välttämätöntä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä tavoite terveen maaperän 75 prosentin osuudesta, jos maankäytön nykyisiä käytäntöjä muutetaan radikaalisti.
2.8Strategian tavoitteena on varmistaa maaperälle sama suojelun taso kuin on vedellä ja ilmalla ja korjata maaperälainsäädännön puute EU:n tasolla. Siinä ilmoitetaankin, että vuoteen 2023 mennessä on määrä laatia maaperän terveyttä koskeva laki, kun on ensin tehty vaikutustenarviointi, tarkistettu toissijaisuusperiaatteen toteutuminen ja kuultu sidosryhmiä ja jäsenvaltioita. Uudessa maaperän terveyttä koskevassa laissa olisi käsiteltävä maaperän huonontumisen rajatylittäviä vaikutuksia ja varmistettava toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
2.9Strategiassa yhdistetään uusia vapaaehtoisia ja oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä, jotka kehitetään täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti nykyisten kansallisten maaperäpolitiikkojen pohjalta. Tarkoituksena on
·parantaa eloperäisten maiden ja turvemaiden suojelua.
·tukea komission aloitetta kestävästä hiilikierrosta muun muassa palkitsemalla käytännöistä, joilla edistetään hiilen sitomista maatalousmaahan.
·tukea kaivetun maa-aineksen uudelleenkäyttöä muun muassa ottamalla käyttöön kaivettua maa-ainesta koskeva todistus sen varmistamiseksi, että maa-aines kuljetetaan, käsitellään tai käytetään uudelleen turvallisesti.
·edellyttää, että jäsenvaltiot asettavat vuoteen 2023 mennessä kansalliset tavoitteet uutta asutusta ja infrastruktuuria varten käyttöön otettavan maan vähentämiseksi vuodelle 2050 asetetun maan käyttöönoton nollatason tavoitteen mukaisesti, ja ottaa käyttöön maanottamishierarkia kaupunkien maaperän käytön parantamiseksi niin, että etusijalle asetetaan rakennetun ympäristön uudelleenkäyttö ja poistetaan vähitellen käytöstä paikalliset veroetuudet, jotka koskevat maatalousmaan muuttamista kaupunkiympäristöksi.
·edistää orgaanisen aineksen – esimerkiksi kompostimullan, mädätteen, jätevesilietteen, käsitellyn lannan ja muun maatalousjätteen – turvallista ja kestäväpohjaista kierrätystä.
·arvioida, suojella ja ennallistaa maaperän monimuotoisuutta.
·integroida ja koordinoida maaperän hoitoa ja vesihuoltoa ja edistää luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa pinta- ja sadeveden käsittelyssä.
·tukea kestävää maaperän hoitoa maataloudessa.
·seurata aavikoitumista ja toteuttaa toimenpiteitä maaperän huonontumisen lieventämiseksi ja ehkäisemiseksi.
·ehkäistä maaperän pilaantumista sääntelemällä ja rajoittamalla mikromuovien, polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-aineet) ja muiden myrkyllisten kemikaalien käyttöä ja joutumista maaperään
·tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa saastuneiden alueiden tunnistamiseksi ja niiden kunnostamiseksi.
·arvioida maakauppoja varten tarkoitetun maaperän terveyttä koskevan todistuksen käyttöönoton toteutettavuutta.
·parantaa maaperän seurantaa ja ottaa käyttöön digitaalisia välineitä ravinnehuoltoa varten.
·rahoittaa merkittävällä tavalla tutkimustoimintaa, jonka kohteena on maaperän monimuotoisuus sekä maaperän huonontumisen ja saastumisen ratkaiseminen.
·toteuttaa viestintä- ja koulutustoimia ja kansalaisvaikuttamista maaperän terveyden edistämiseksi.
2.10Asiakokonaisuuteen NAT/713 kuuluvassa lausunnossaan ”Maan käyttö kestävään ruoantuotantoon ja ekosysteemipalvelujen tuottamiseen” ETSK piti oleellisen tärkeänä sitä, että EU:lla on ajantasainen maaperän, erityisesti maatalousmaan, kestävää käyttöä ja suojelua koskeva politiikkakehys, johon sisältyisi muun muassa hyvän maaperän tilan, yhtenäisen terminologian ja yhdenmukaisten valvontaperusteiden määrittely, ja kehotti sisällyttämään kestävän maaperänhallinnan periaatteet osaksi EU:n politiikkatoimia.
3.Yleistä
3.1Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n maaperästrategiasta, joka perustuu vahvasti vihreän kehityksen ohjelmaan ja sen visioon ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamien uhkien muuntamisesta mahdollisuudeksi tehdä EU:sta nykyaikainen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous.
3.2Komitea myöntää, että terveellä maaperällä on strateginen rooli, sillä maaperä on kokonaisuutena ja moninaisuudessaan yksi tärkeimmistä luonnonvaroista, joihin kansalaiset voivat perustaa hyvinvointinsa ja turvallisuutensa.
3.3Komitea on tietoinen siitä, että maaperä on ainutlaatuinen ja rajallinen luonnonvara, jota uhkaavat monenlaiset paineet. Maaperän huonontuminen ja siihen liittyvä hedelmällisyyden heikkeneminen voivat osaltaan vaikuttaa jalanjälkeen, jonka Eurooppa jättää maaperään maailmanlaajuisesti. Tämä johtaa suurempaan riippuvuuteen elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuonnista kolmansista maista, joissa epäasianmukaisen viljelyn lisääntyminen aiheuttaa maaperän huonontumista, joka on yhteydessä metsäkatoon ja kasvihuonekaasupäästöihin.
3.4Komitea korostaa, että on ehdottoman tärkeää ja tarpeellista saattaa loppuun aloitteet, joilla tähdätään kansainvälisessä kaupassa takeisiin siitä, ettei aiheuteta metsäkatoa, ja panna hiilirajamekanismi täytäntöön. Komitea pitää tätä prioriteettina, joka on johdonmukainen kiertotalouden ja resurssitehokkaan talouden luomista koskevan haasteen kanssa, jotta voidaan vähentää sisäisen kysynnän vaikutuksia suojelemalla ja ennallistamalla Euroopan maaperän pitkän aikavälin ekologista tuottavuutta. Agroekologisiin periaatteisiin perustuvalla maaperän kestävämmällä käytöllä voi olla suuri merkitys sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
3.5On päästävä eroon maaperän kapeasta käsitteestä, jossa maaperä nähdään vain asutuksen ja toimintojen alustana, sillä maaperä on monimutkainen bioottinen järjestelmä, josta ekosysteemipalvelujen ja välttämättömien hyödykkeiden tarjoaminen riippuu, ja sen hoito edellyttää asianmukaista hallintoa, joka kattaa muun muassa maanomistajien ja maankäyttäjien hoitotoimet, paikallishallinnon vastuun ja valtioiden roolin. Euroopalta tarvitaan johtajuutta, sillä elintarviketurvaa, veden varastointia, biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastonmuutokseen vastaamista koskevat haasteet ovat tiiviissä yhteydessä maaperän hyvään hoitoon.
3.6Komitea katsoo, että maaperästrategiassa hahmoteltu lähestymistapa on asianmukainen toissijaisuusperiaatteen kannalta, sillä siinä tunnustetaan kunkin maaperän hallintoon osallistuvan tason asiaankuuluvat tehtävät, vastuualueet ja resurssit, mukaan lukien varojen kohdentaminen. Komitea kehottaa kuitenkin ottamaan kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, ammattijärjestöt ja yritykset paremmin mukaan tähän suunnitteluun ja jakamaan vastuuta ja resursseja maaperän huonontumisen torjumista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.
3.7Komitea on samaa mieltä siitä, että jos strategia halutaan panna täytäntöön tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla, on kiireellisesti hyväksyttävä maaperän terveyttä koskeva laki, jolla varmistetaan ympäristönsuojelun riittävä taso ja joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille sidosryhmille, jotka toimivat maaperään ja sen käyttöön liittyvillä talouden aloilla. Maaperän suojelua koskevalla uudella lainsäädäntöehdotuksella on luotava synergiaa vettä, ilmaa ja biologista monimuotoisuutta koskevan lainsäädännön sekä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa. Komitea kehottaa komissiota aikaistamaan maaperälain esittämistä, jotta sen sisällöstä voidaan keskustella laajemmin eri sidosryhmien kanssa ennen kuin se esitetään lopullisesti hyväksyttäväksi kuluvalla vaalikaudella.
4.Erityistä
4.1Yksi maaperän huonontumisen vakavimmista ja vaikeimmin kumottavista muodoista on ilman muuta kaupungistumiseen liittyvä maan käyttöönotto: vuosina 2012–2018 maata otettiin käyttöön EU:n 28 jäsenvaltiossa 440 km2 vuodessa – tästä 80 prosenttia maatalousmaasta – ja vain 13 prosenttia kaupunkirakentamisesta tapahtui kierrätetyllä maalla. Komitea katsoo, että vuoteen 2050 asetettua maan käyttöönoton nollatason tavoitetta on täydennettävä lyhyemmän aikavälin realistisilla välitavoitteilla ja tuettava kannustimilla, joilla edistetään hylättyjen asutusalueiden uudelleenkäyttöä ja käyttämättömän suljetun maaperän ennallistamista. Tavoitteissa vähentää maan käyttöönottoa kaupunkirakentamista ja infrastruktuuria varten voidaan ja tulisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilainen väestörakenteen kehitys. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rannikkoalueiden, etenkin Välimeren rantojen, suojeluun ja ennallistamiseen, sillä niiden kaupungistuminen on ollut laajaa ja vahingoittanut huomattavasti rannikkoalueiden biologista monimuotoisuutta ja matkailua.
4.2Luonnon ekosysteemien koskematon maaperä on keskeinen biologista monimuotoisuutta ja luonnollista hiilivarastoa tukeva tekijä, jonka tilaa on suojeltava. Komitea katsookin, että maaperästrategiassa on asetettava etusijalle maaperän ja sen kasvillisuuden suojelu, estettävä sen käytön muuttuminen ja tuettava sen hoitoa asianmukaisen karjatalouden avulla.
4.3Erityistä tukea olisi annettava pysyvien laidunten ja niittyjen säilyttämiseen, sillä niiden asianmukainen hoito kestävän karjatalouden avulla voi auttaa säilyttämään runsashiilistä maaperää. Kussakin jäsenvaltiossa olisi pyrittävä neutraaliin tai positiiviseen tasapainoon niittyjen osuudessa peltoalaan verrattuna rajoittamatta kuitenkaan jokaisen tilan mahdollisuutta määrittää itsenäisesti oma toimintansa.
4.4Maaperän orgaaninen aines on keskeinen tekijä säänneltäessä maaperän kykyä tukea biologista monimuotoisuutta ja tarjota sen hedelmällisyyteen liittyviä ekosysteemipalveluja sekä varastoida ilmakehästä poistuvaa hiiltä. Euroopan maaperän orgaanisen aineksen väheneminen on suuri huolenaihe pääasiassa hedelmällisyyden vähenemisen ja siihen liittyvän aavikoitumisriskin takia, mutta myös siitä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Niiden on laskettu olevan yli 170 miljoonaa tonnia vuodessa
, mikä on yli 4 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja suurin osa niistä liittyy eloperäisten maiden ja turvemaiden käytön muutoksiin. Uudella maaperästrategialla olisi varmistettava turvemaiden ja kosteikkojen suojelu ja tuettava asianmukaisesti viljelijöitä, jotta he voisivat hankkia tuloja omaksumalla agroekologiaan perustuvia käytäntöjä, jotka edistävät orgaanisen aineksen säilyttämistä ja lisäämistä köyhtyneessä maaperässä. Hyviin käytäntöihin ja maatalousmaan kestävään hoitoon liittyvän tietämyksen jakaminen olisi asetettava tärkeälle sijalle, ja tietämystä olisi jaettava erityisesti pienviljelijöille.
4.5Maan orgaanisen aineksen merkityksen lisäksi ETSK korostaa tarvetta estää maaperän mineraaliravinteiden ehtyminen ja häviäminen. Lannoitteita on käytettävä sen verran kuin viljelykasvit tarvitsevat, ja on vältettävä liikakäyttöä ja pyrittävä vähentämään typen ja fosforin vuotoa maaperään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä Pellolta pöytään ‑strategian tavoitteiden mukaisesti.
4.6Teollisen toiminnan seurauksena aiemmin tai äskettäin saastunut maaperä on edelleen uhka kansanterveydelle ja vesivarojen kemialliselle tilalle: EU:ssa on 2,8 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista noin 390 000 vaativat kunnostamista. Päätökset siitä, miten ne palautetaan ennalleen, olisi tehtävä kestävää kunnostamista koskevien kriteerien ja aluekohtaisten riskianalyysien pohjalta. Komitea odottaa, että strategia tarjoaa edistyneimpiin kansallisiin kokemuksiin perustuen yhtenäiset menetelmät ja kriteerit näiden menettelyjen toteuttamiselle, jotta vältetään jäsenvaltioiden säännösten välillä olevat suuret epäjohdonmukaisuudet.
4.7Komitea on tyytyväinen siihen, että strategiassa keskitytään ”terveen maaperän” keskeiseen käsitteeseen, ja korostaa tarvetta kehittää tehokkaiden indikaattorien järjestelmä, jotta voidaan määritellä yksiselitteisesti maaperän tila maaperän terveyden indeksin avulla (Soil Health Index) sekä yleiset tavoitteet, jotka on saavutettava, ja niiden nivoutuminen Euroopan erilaisiin maaperä- ja ilmasto-oloihin. Jotta näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata, tarvitaan luotettavia ja kustannustehokkaita välineitä, joiden avulla kullakin maa-alalla voidaan tehdä mittauksia, jotka ovat välttämättömiä maaperän terveyden indeksin yksiselitteistä määrittämistä varten.
4.8Komitea korostaa, että on lisättävä tietoisuutta ja tietämystä maaperästä, sen ekologiasta ja toiminnoista. Tätä varten on tarpeen tukea kansalaisille suunnattuja tiedotusohjelmia ja kouluopetusta sekä koulutusta viljelijöille ja yleensä ammattilaisille, jotka työskentelevät maan ja maaperän parissa perinteisillä aloilla tai biotalouden ja kiertotalouden kehittyvillä aloilla, sekä paikallisille ja alueellisille päätöksentekijöille, joiden valinnat vaikuttavat maankäytön muutoksiin.
4.9Terve maaperä on elintärkeä talouden eri aloille. Strategian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset eivät saisi vaikuttaa työpaikkoihin ja kilpailukykyyn. Erityisesti on turvattava tulot maaseutuyhteisöille ja perheille, joiden elämä riippuu maaperästä. Strategiassa olisi varmistettava kustannusten ja hyötyjen tasapuolinen jakautuminen sidosryhmien kesken: haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja alueita olisi suojeltava, pienviljelijöitä olisi tuettava, ja varoja olisi myönnettävä niitä tarvitseville yhteisöille.
Bryssel 8. maaliskuuta 2022
Peter Schmidt
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja
_____________