INT/967
Euroopan unionin missiot
LAUSUNTO
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan unionin missiot
[COM(2021) 609 final]
|
Yhteydenotot
|
int@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Alice TETU
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
08/02/2022
|
Esittelijä: Paul Rübig
Toinen esittelijä: Małgorzata Anna Bogusz
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 01/12/2021
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
03/02/2022
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Vaikka ETSK ymmärtää, että nämä tiedonannossa esitetyt viisi missiota ovat EU:n ensisijaisia tavoitteita, komitea katsoo myös, että jäljempänä luetellut viisi haastetta ja tavoitetta ovat erittäin tärkeitä unionille.
Kehitetään ja toteutetaan missioita ja toimenpiteitä, jotta
1.pysytään Yhdysvaltojen ja Aasian vauhdissa maailmanlaajuisessa kilpailussa tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin aloilla.
2.pystytään vastaamaan EU:n yhteiskunnan ikääntymiseen liittyviin haasteisiin
3. voidaan määritellä strategioita, joiden avulla kyetään onnistumaan suurin joukoin saapuvien muuttajien kotouttamisessa EU:hun
4.parannetaan hätätilanteisiin varautumista
5.pystytään vastaamaan sellaisten ei-tarttuvista taudeista kärsivien potilaiden tarpeisiin, joihin on kohdistunut covid-19-pandemian vaikutuksia, nimenomaan sydän- ja verisuonitautia sairastavien potilaiden tarpeisiin.
1.2Tiedonannossa käsitellään seuraavia viittä ensisijaista EU:n missiota:
1.Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
2.Syöpä
3.Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä, sanitaatio mukaan luettuna.
4.Luodaan 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä, älykkäät kunnat mukaan luettuina.
5.Euroopan maaperäsopimus.
1.3ETSK kannattaa painokkaasti aikomusta tukea 150 aluetta eri puolilla Eurooppaa niiden pyrkimyksissä tulla ilmastonmuutoksen kestäviksi. Tämä edellyttää kuitenkin valtavaa budjettia tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) alalla. ETSK suosittaakin painokkaasti, että EU:n aluetason määrärahojen t&k-toimintaan varattua osuutta nostetaan nykyisestä viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin.
1.4ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että EU keskittyy syövän torjuntaan yhtenä tärkeimmistä terveyskysymyksistä, ja kannustaa EU:n toimielimiä ryhtymään vastaaviin toimiin sydän- ja verisuonitautien osalta. Viimeksi mainittu on yleisin kuolinsyy Euroopassa ja muualla maailmassa.
2.Yleistä
2.1Missioilla on määrä tuottaa tuloksia tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman nojalla saaman uuden roolin kautta yhdistettynä koordinoituun, kokonaisvaltaiseen toimintatapaan ja kansalaisten kanssa rakennettuun uudenlaiseen suhteeseen. Missioissa pyritään kaikin tavoin saamaan aktiivisesti mukaan julkisia ja yksityisiä toimijoita, kuten EU:n jäsenvaltioita, alue- ja paikallishallintotahoja, tutkimuslaitoksia ja yrittäjiä sekä julkisia ja yksityisiä investoijia, jotta kyetään aikaansaamaan todellisia ja pysyviä vaikutuksia.
2.2ETSK korostaa, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky on hyvin tärkeä asia EU:n missioiden toteuttamiseksi. ETSK pitääkin mainintaa uudesta teollisuuden kilpailukykyä koskevasta ohjelmasta tervetulleena. ETSK korostaa toisaalta, että on tärkeää ottaa huomioon vaikutukset EU:n kansalaisiin, ja kannustaa komissiota kytkemään toimet tiiviisti sosiaalipolitiikkaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ottaen erityisesti huomioon ikääntyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien EU:n kansalaisten erityistarpeet.
2.3ETSK painottaa, että vaikka EU:n missioiden keskeisenä painopisteenä on tuottaa vaikutuksia tutkimuksen ja innovoinnin uuden ja suuremman roolin kautta, myös taloudellisella ulottuvuudella (maailmanlaajuinen kilpailu, laadukkaat työpaikat jne.) sekä sosiaalisella ulottuvuudella on oltava merkittävä rooli näissä EU:n missioissa. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta ETSK tähdentää, että sen lisäksi, että sosiaaliset oikeudet sekä sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työolojen ja -ehtojen turvaaminen kaikille työntekijöille ovat tärkeitä seikkoja, erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien (ikääntyneet, sairaat jne.) erityistarpeisiin.
2.4ETSK on erittäin tyytyväinen siihen, että tutkimusta ja innovointia pidetään EU:n missioita käsittelevässä asiakirjassa selkeästi keskeisenä kysymyksenä. ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n edessä oleviin monitahoisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin pystytään vastaamaan ensisijaisesti tutkimuksen ja innovoinnin avulla.
2.5ETSK antoi maaliskuussa 2021 lausuntonsa aiheesta ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” ja valmistelee parhaillaan Euroopan tutkimus- ja innovointisopimusta käsittelevää lausuntoa, joka on tarkoitus hyväksyä helmikuussa 2022, ja komitea on antanut lausunnon aiheesta ”Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi”. Käsillä olevaa lausuntoa olisi tarkasteltava tiiviissä yhteydessä näiden ETSK:n kolmen viimeaikaisen lausunnon kanssa.
2.6ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että nykyisten haasteiden vuoksi ”[n]ykytilanteen jatkuminen ei ole vaihtoehto”. Eurooppa tarvitsee uudenlaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan: mikäli EU jatkaa edelleen ”vanhaa” tutkimus- ja innovointipolitiikkaansa entisen laisena, se ei kykene vastaamaan edessään oleviin valtaviin haasteisiin eli kivikovaan kilpailuun aasialaistahojen kanssa. ETSK on todennut tämän hyvin selkeästi aiheesta ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” antamassaan lausunnossa.
2.7Yritysten osalta tiedonannossa todetaan, että EU:n missioissa pyritään kaikin tavoin saamaan mukaan julkisia ja yksityisiä toimijoita (esimerkiksi EU:n jäsenvaltiot, alue- ja paikallishallinnon tahot, tutkimuslaitokset, yrittäjät sekä julkiset ja yksityiset investoijat, EU:n kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta), jotta pystytään luomaan todellisia ja pysyviä vaikutuksia ottaen huomioon teollisuus ja yritykset, erityisesti pk-yritykset.
2.8EU:n teollisuuden kilpailukyky sähköntuotannon ja muiden hiilidioksidi-intensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumiseen tähtäävien teknologioiden osalta on ratkaiseva tekijä pyrittäessä toteuttamaan EU:n ensimmäinen missio ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen”. Jos EU ei onnistu tässä, se menettää miljoonia työpaikkoja näillä toimialoilla.
2.9ETSK on myös täysin samaa mieltä siitä, että EU:n missioiden on oltava kaikilta osin johdonmukaisia Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
2.10Vaikka ETSK ymmärtää, että nämä unionin viisi missiota ovat EU:n ensisijaisia tavoitteita, se katsoo, että tekstijaksossa 4 luetellut viisi lisähaastetta ja -missiota ovat nekin erittäin tärkeitä Euroopan kannalta.
2.11ETSK suosittaa, että Euroopan komissio asettaa etusijalle myös missiot ja toimenpiteet, jotka luovat uusia, laadukkaita työpaikkoja, liikeyrityksiä, tuloja, vaurautta sekä elämänlaatua EU:n kansalaisille. Kyse on tällöin esimerkiksi eurooppalaisten teknologiatuotteiden kilpailukyvyn säilyttämisestä alati kovenevassa maailmanlaajuisessa kilpailussa (erityisesti suhteessa Kiinaan ja Etelä-Koreaan ym. tahoihin).
2.12Huomattava osa Euroopan työpaikoista ja vauraudesta perustuu eurooppalaisten teknologiatuotteiden (autot, koneet, materiaalit jne.) vientiin. Mikro- ja pk-yritykset ja innovatiiviset startup‑yritykset, scaleup‑yritykset ja korkea-asteen koulutus ovat myös merkittävä uusien työpaikkojen lähde.
3.Erityistä
3.1Ensimmäinen missio – Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3.1.1Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista 2000-luvulla. Poliittisten päättäjien on ennakoitava tulevia muutoksia, jotta kyetään suojelemaan riskialtteimpia aloja ja ryhmiä ja ottamaan myös työllisyys huomioon.
3.1.2Lähes kaikki vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteet aiheuttavat sen, että EU:n kansalaisten maksamat sähkön, polttoaineen, kotien lämmityksen yms. hinnat nousevat. Näillä hinnankorotuksilla on erityisen suuri vaikutus satoihin miljooniin pieni- ja keskituloisiin ihmisiin EU:n jäsenvaltioissa samoin kuin ylipäätään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka useissa tapauksissa ovat vähätuloisia EU:n kansalaisia. Tämä tarkoittaa, että kaikilla vihreän kehityksen ohjelman puitteissa toteutettavilla toimenpiteillä on merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia ja että niitä täytäntöön pantaessa on noudatettava varovaisuutta. Toimenpiteiden on lisättävä vaurautta sen sijaan, että sivuutetaan ne, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen muutoksessa.
3.1.3Esimerkkejä uusista teknologioista, joilla eittämättä on erittäin merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, ovat muun muassa seuraavat:
-sähköntuotannon hiilestä irrottaminen
-hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teollisuudenalojen, kuten teräs- ja sementtiteollisuuden, hiilestä irrottaminen
-hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) ja esimerkiksi jätevedenkäsittelylaitokset
-laajamittainen sähkön varastointi alhaisin erityiskustannuksin
-sähköinen liikkuminen
-älykkäät verkot ja sähkön suurjänniteverkot
-älykkäät kaupungit.
3.1.4Nämä teknologiat on helppo luetella paperilla, mutta on epäilemättä valtava haaste ottaa ne käyttöön tarvittavassa laajuudessa, kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa ja koko maailmassa.
3.1.5Yksi keskeinen kysymysmerkki tässä uusia teknologioita koskevassa maailmanlaajuisessa kilpailussa on tutkijoiden ja insinöörien tarvittava suuri määrä. Tämä on ehdottomasti huikea haaste Euroopalle. Aasian maat ovat lisänneet merkittävästi fysiikan, tieto- ja viestintätekniikan ja insinööritieteiden alan opiskelijoiden määrää 20 viime vuoden aikana, kun taas Euroopassa luvut on pysyneet suurin piirtein ennallaan. EU:n missioiden olisi paitsi edistettävä näiden alojen opiskelijoiden määrän lisäämistä myös hyödytettävä korkeasti koulutettujen ”aivovuodon” muuttamista EU:n ”aivovoitoksi”.
3.1.6ETSK suosittaa painokkaasti, että komissio määrittelee toimenpiteitä, joilla paitsi parannetaan merkittävästi perustaitojen hallintaa myös lisätään fysiikan, tieto- ja viestintätekniikan ja insinööritieteiden sekä lääketieteen ja farmakologian opiskelijoiden määrää Euroopassa seuraavien 20 vuoden aikana. Ilman tätä insinööritieteiden alan osaamisen vahvistamista Eurooppa jää edelleen jälkeen kaikissa ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavissa teknologioissa.
3.2Toinen missio – Syöpä
3.2.1Syöpätapausten määrä kasvaa jatkuvasti EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kaikkien jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä diagnoosien, terapian, täsmälääketieteen saatavuuden, hoidon ja ennaltaehkäisyn parantamiseksi, kuten kesäkuussa 2021 annetussa ETSK:n lausunnossa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta jo korostetaan. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että syövän ennaltaehkäisyn ja hoidon alan tutkimuksen on ilmoitettu olevan yksi viidestä EU:n missiosta.
3.2.2ETSK tuo selkeästi esiin, että yksi vaikeimmista haasteista on tasoittaa eroja syöpähoidon saatavuudessa yksittäisten maiden välillä. ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin EU:ssa.
3.2.3Kuten ETSK:n aiheesta ”EU:n syöväntorjuntasuunnitelma” antamassa lausunnossa jo mainitaan, innovatiivisimpien hoitojen saatavuudella ja sellaisten rokotuskampanjoiden käynnistämisellä, joiden avulla voimme vähentää virusinfektioiden aiheuttamien syöpien määrää, on tässä yhteydessä poikkeuksellisen tärkeä rooli.
3.2.4ETSK korostaa, että työperäisen syövän ehkäisyyn tarvitaan aktiivisempaa otetta. Kuten komitea EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa käsittelevässä lausunnossaan korostaa, ETSK kehottaa tehostamaan tutkimusta, joka käsittelee työperäistä altistumista syöpää aiheuttaville aineille, perimän muutoksia aiheuttaville aineille ja hormonaalisille haitta-aineille sekä työperäisten syöpien syitä.
3.2.5ETSK painottaa, että työmarkkinaosapuolilla, potilaiden edunvalvontaryhmillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on korvaamattoman tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen yleistämisessä ja asiaankuuluvan tiedon tarjoamisessa syövän syistä ja esimerkiksi sukupuoleen tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin liittyvistä nimenomaisista kysymyksistä.
3.3Kolmas missio – Ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä
3.3.1Puhtaalla vedellä on suuri merkitys EU:n kansalaisille, maataloudelle ja kalataloudelle. Myös tässä tapauksessa tutkimus ja puhtaan veden teknologiat, mukaan lukien jäteveden hyödyntäminen, sanitaatio ja jäteveden käsittely, ovat keskeisiä tämän mission kannalta.
3.3.2Lisäksi monille kansalaisille on edelleen vaikeaa saada puhdasta vettä. ETSK kannustaa komissiota toteuttamaan oikeudellisesti vettä ja sanitaatiota koskevat ihmisoikeudet.
3.4Neljäs missio – Luodaan 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä
3.4.1Yli 65 prosenttia koko maailman väestöstä asuu suurissa kaupungeissa, ja tämä prosenttiosuus on kasvussa. Nämä suuret kaupungit asettavat yhä suurempia haasteita infrastruktuurille (vesihuolto ja jätevesihuolto, liikenne, energiahuolto jne.) ja elämänlaadulle. Moniin näistä haasteista löytyy ratkaisu yksin tutkimuksen ja huipputekniikan keinoin. Tulevaisuudessa tarvitaan paljon enemmän pitkälle koulutettuja insinöörejä näiden, huipputeknologian turvin älykkäiden kaupunkien ja kuntien suunnittelemiseksi.
3.4.2Ikäihmisten osuus kaupungeissa kasvaa nopeasti (”ikääntyvä yhteiskunta”). Ikääntyneillä ja haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on erilaisia tarpeita kuin nuorilla: he tarvitsevat terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita jne. Yhteiskunnan väestörakenteen muutoksen vuoksi nuoria ei ole riittävästi tarjoamaan kaikkia näitä palveluja lähitulevaisuudessa, mikä tarkoittaa sitä, että osa näistä ikääntyneille tarkoitetuista palveluista on turvattava älykkäillä ratkaisuilla (esim. roboteilla).
3.4.3Monet viime vuosien hätätilanteet ovat osoittaneet, että nyky-yhteiskunnat ovat suhteellisen haavoittuvia, minkä vuoksi on erittäin tärkeää lisätä ”hätätilannevalmiutta” t&k-toimien avulla:
-katastrofit mm. Fukushiman, Tšernobylin, Three Mile Island -saaren ydinvoimaloissa
-sähkökatkokset ja viestintäkatkokset
-kaikkien energialähteiden, myös maakaasun, puute ja hintojen jyrkkä nousu
-ukkosmyrskyt ja valtavat tulvat, joissa on kuollut satoja ihmisiä
-pandemiat, kuten covid-19-pandemia, zika ja tulevat pandemiat
-kyberhyökkäykset (kaiken julkisessa elämässä, yksityiselämässä ja liiketoiminnassa tapahtuvan toiminnan digitalisaation valtavan lisääntymisen myötä kyberhyökkäysten uhka kasvaa nopeasti).
3.4.4Itä- ja Etelä-Eurooppa välttyivät hädin tuskin valtavalta sähkökatkokselta 8. tammikuuta 2021. Euroopan energiahuollon yhä suuremman haavoittuvuuden perimmäisenä syynä on ennalta arvaamattoman ja suunnittelemattoman uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkövoiman, kuten tuuliturbiinien ja auringon energian tuottaman, kasvava osuus. Eurooppa ei ole kovin hyvin varautunut sähkökatkoksiin; niiden sattuessa kotitalouksien ja teollisuuden energiahuolto keskeytyy välittömästi, viestintä lakkaa minuuteissa tai muutamissa tunneissa, juomaveden toimitukset loppuvat lyhyessä ajassa jne. Suuresta sähkökatkoksesta toipuminen ei ole helppoa.
3.5Viides missio – Euroopan maaperäsopimus
3.5.1Kuten edellä mainittiin, puhtaan veden ohella terve maaperä elintarvikkeiden perusraaka-aineiden kasvattamiseksi on yksi tärkeimmistä resursseista kaikille elollisille olennoille, myös ihmisille ja eläimille. Maailman väkiluku kasvaa: vuosisadan loppuun mennessä meidän on ruokittava noin 10 miljardia ihmistä kestäväpohjaisella tavalla. Perinteiset elintarvikkeet ja maatalous ovat yksi merkittävimmistä sellaisten kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin ja metaanin lähteistä. Tämä tarkoittaa, että tarvitaan runsaasti t&k-työtä, jotta pystytään tutkimaan ja kehittämään ilmastoneutraalia maataloutta, jonka avulla voidaan ylläpitää kestävyysperiaatteiden mukaista elintarviketuotantoa 10 miljardille ihmiselle maapallollamme. Nykyisin noin 10 prosenttia EU:n maanviljely- ja eläintuotantoalan budjetista käytetään t&k-toimintaan. ETSK suosittaa, että tämä osuus nostetaan vähintään 20 prosenttiin, jotta on mahdollista lisätä tutkimus- ja kehittämistyötä, joka koskee uusia kestäväpohjaisia viljelytekniikoita, mukaan lukien erityisesti robotiikka maatalousteknologioissa ja elintarvikealalla.
4.Viisi lisämissiota
4.1Vaikka ETSK pitää tiedonannossa lueteltuja viittä missiota EU:n ensisijaisina tavoitteina, se katsoo, että myös jäljempänä kuvatut viisi haastetta ja missiota ovat erittäin tärkeitä.
4.2Ensimmäinen EU:n lisämissio – Pysytteleminen Yhdysvaltojen ja Aasian vauhdissa globaalissa kilpailussa tutkimus-, teknologia- ja innovointialalla
4.2.1On tärkeää määritellä ja toteuttaa missioita ja toimenpiteitä, joilla estetään EU:n jääminen Aasian jälkeen tutkimuksen, teknologian, innovoinnin ja patenttien alalla, erityisesti verrattuna Kiinaan ja Etelä-Koreaan. On tosiasia, että EU on jäänyt yhä nopeammin jälkeen Kiinasta ja Etelä-Koreasta tutkimus-, teknologia- ja innovointitoiminnan saralla osapuilleen vuodesta 2000 lähtien.
4.2.2Jos EU jää edelleen jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin alalla, Eurooppa menettää miljoonia työpaikkoja ja huomattavan määrän vaurautta pitkällä aikavälillä (20–50 vuotta). EU27:lle suonenisku on todellakin kriittinen erityisesti keskeisten mahdollistavien teknologioiden (key enabling technologies, KETs) ja tulevien kehitteillä olevien teknologioiden (future emerging technologies, FETs), kuten tekoälyn, koneoppimisen, syväoppimisen, robotiikan, geenitekniikan, viestintäteknologian (esim. 5G), tietokonesirujen valmistuksen ja sähköisen liikkuvuuden kannalta keskeisten komponenttien (esim. akkujen, polttokennojen ja vedyn) valmistuksen osalta. Uudet materiaalit ovat aina olleet vauhdittamassa innovointia ja tulevat vastedeskin tekemään niin: esimerkiksi grafeeni-innovaatioilla ja niiden teollisella laajentamisella on huomattava potentiaali eurooppalaista tutkimusta ja innovointia ajatellen.
4.3Toinen EU:n lisämissio – EU:n yhteiskunnan ikääntymisen haasteisiin vastaaminen
4.3.1EU:n yhteiskunta ikääntyy nopeasti, mikä luo lukuisasti uusia haasteita kaikille EU:n jäsenvaltioille.
4.3.2Ikääntyneillä ja haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on erilaisia tarpeita kuin nuorilla. He tarvitsevat enemmän ja uudenlaista lääketiedettä (dementia, Alzheimerin tauti jne.), enemmän sairaanhoitoa, sosiaalipalveluja ja erityistä koulutusta, joka on suunniteltu nimenomaisesti ikääntyneille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, yms.
4.3.3Tutkimuksella ja innovoinnilla (lääketieteessä, lääketeollisuudessa, yhteiskuntatieteissä, insinööritieteissä, erityiskoulutuksessa jne.) on epäilemättä tärkeä rooli pyrittäessä tulemaan toimeen EU:n yhteiskunnan ikääntymisen kanssa.
4.3.4Yhteiskunta kokonaisuudessaan tarvitsee kunnianhimoisen eurooppalaisen hoiva- ja hoitostrategian.
4.4Kolmas EU:n lisämissio – Määritellään strategioita, joiden avulla kyetään onnistumaan suurin joukoin saapuvien muuttajien kotouttamisessa EU:hun
4.4.1EU:n on kehitettävä missioita ja toimenpiteitä tämän suuren muuttajajoukon kotouttamiseksi EU:n jäsenvaltioihin. Koska EU:n yhteiskunta ikääntyy nopeasti, se tarvitsee enemmän nuoria, hyvin koulutettuja ihmisiä. Näin ollen tarvitaan innovatiivisia muuttajille tarkoitetun yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen konsepteja. Sosioekonominen tutkimus voi auttaa hankkimaan paremman käsityksen siitä, mitä onnistuminen näiden miljoonien ihmisten kotouttamisessa edellyttää.
4.5Neljäs EU:n lisämissio – Hätätilanteisiin varautuminen
4.5.1Hätätilavalmiuteen kuuluu missioiden ja toimenpiteiden kehittäminen ja toteuttaminen vakaan energiahuollon turvaamiseksi ja sähkökatkosten välttämiseksi samalla kun EU:n energiajärjestelmä irrotetaan hiilestä. Ks. tältä osin kohta
3.4.
4, jossa käsitellään hätätilavalmiutta ja erityisesti sähkökatkojen ja viestintäkatkosten muodostamaa haastetta. Tältäkin osin tutkimus ja innovointi, pääasiassa insinööritieteissä, ovat avainasemassa pyrittäessä vastaamaan näihin haasteisiin.
4.5.2Muita haastavia hätätilanteita ovat tulvat, kuivuus, pandemiat mutta myös taloudelliset hätätilanteet, kuten maailmanlaajuisten toimitusketjujen meno epäkuntoon (esim. tukos Suezin kanavassa vuonna 2021).
4.6Viides EU:n lisämissio – Sellaisten potilaiden tarpeiden huomioon ottaminen, jotka ei-tarttuvia tauteja sairastavina ovat joutuneet covid-19-pandemian vaikutusten alaisiksi: erityisesti niiden, jotka sairastavat sydän- ja verisuonitautia – yleisin kuolinsyy Euroopassa ja maailmanlaajuisesti
4.6.1Pandemian jälkeen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ei-tarttuviin tauteihin. 60 miljoonaa ihmistä sairastaa sydän- ja verisuonitauteja EU:ssa. Se on unionin kansalaisten yleisin kuolinsyy. Muiden kuin covid-19-pandemiavuosien aikana sydän- ja verisuonitauti on yleisin ehkäistävissä olevien kuolemantapausten syy. Pandemian jatkuessa monet näistä potilaista on diagnosoitu liian myöhään tai heillä ei ole ollut lainkaan mahdollisuutta saada diagnoosia.
4.6.2Meidän olisi tarkasteltava terveydenhuollon oikeudenmukaisuusulottuvuutta EU:ssa ja tuettava siten terveyserojen vähentämistä, mukaan lukien sukupuolispesifiseen lääketieteeseen liittyvät näkökohdat. Samalla kun tässä aloitteessa keskitytään asian tunnetuksi tekemiseen ja ennaltaehkäisyyn, sillä olisi myös tuettava parempaa tietämystä ja dataa, seulontaa ja varhaista havaitsemista, diagnosointia ja hoitotoimenpiteitä sekä potilaiden elämänlaatua. Tavoitteena tulisi lisäksi olla muun muassa auttaa EU-maita siirtämään hyviä käytäntöjä, kehittämään suuntaviivoja ja ottamaan käyttöön innovatiivisia toimintatapoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että EU:n olisi nimettävä uusi unionin missio, jonka tavoitteena on kehittää sellaiset terveydenhuoltojärjestelmät, jotka kestävät paremmin pandemioita sydän- ja verisuonitauteja ajatellen, hyödyntäen syöpää koskevan mission käsittämiä toimenpiteitä mallina, ja viime kädessä puuttua näihin kahteen ei-tarttuvaan tautiin, jotka rasittavat Euroopan väestöä eniten. Komitea pitää myös tarpeellisena puuttua muihin sairauksiin, erityisesti niihin, jotka vaikuttavat voimakkaasti Euroopan BKT:hen, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin.
Bryssel 3. helmikuuta 2022
Alain Coheur
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston puheenjohtaja
_____________