LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset

_____________

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun direktiivin 2009/52/EY soveltamisesta [COM(2021)592 final]

SOC/705

Esittelijä: Carlos Manuel Trindade

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 01/12/2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	07/03/2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23/03/2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	129/1/3

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK on samaa mieltä komission analyysista ja erityisesti sen toteamuksesta, jonka mukaan ”EU:ssa laittomasti oleskelevien henkilöiden laiton työnteko on – – vahingollista talouden kannalta, sillä se johtaa julkisten varojen, verojen ja sosiaaliturvamaksujen menetyksiin, heikentää palkkoja ja työolosuhteita ja luo epäreilua kilpailua yritysten välille”, mikä on vahingoksi valtaosalle yrityksiä, jotka noudattavat lakia. ”Laittoman työnteon vuoksi vaarana on myös muuttajien yksilöllisten ja sosiaalisten oikeuksien loukkaaminen, etenkin työvoiman hyväksikäyttö, epävarmat elin- ja työolot sekä rajallinen tai kokonaan puuttuva sosiaalinen suojelu.” 1

1.2ETSK panee merkille komission kannan, jonka mukaan direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden suunnitella joustavasti erilaisia lähestymistapoja direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja että näin ne voivat ottaa huomioon työmarkkinoihin, laittoman työnteon ja muuttoliikkeen asemaan ja rikkomusten vakavuuteen liittyviä kansallisia erityispiirteitä. Kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että säännöillä voidaan menestyksekkäästi estää laitonta muuttoliikettä ja puuttua laittomaan työntekoon. 2

1.3ETSK korostaa, että direktiivin puutteet liittyvät sen saattamiseen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa, erityisesti seuraamusten suureen vaihteluun, mikä useimmissa tapauksissa heikentää niiden varoittavaa vaikutusta laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palkkaamisen estämiseksi, sekä siihen, että laittomia muuttajia ei yleensä saada tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa johtuen heidän oikeutetusta ja perustellusta pelostaan tulla palautetuksi alkuperämaahan. Muuttajille tarjolla olevat valitusmekanismit ovat yleensä tehottomia, sillä kohdeyleisön kielellä ei ole vakituisesti saatavilla yksityiskohtaista, valaisevaa ja valistavaa tietoa, tarkastuksia on vähennetty (henkilöresurssien puutteen vuoksi) tai ne ovat tehottomia ja jäsenvaltiot eivät anna raportteja eivätkä oikea-aikaista ja riittävää tietoa, jotta direktiivin täytäntöönpanoa voitaisiin arvioida säännöllisesti.

1.4ETSK kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan direktiivin täytäntöönpanemiseksi ja tekemään aktiivisesti yhteistyötä komission kanssa sen tehokkuuden varmistamiseksi. ETSK tukee vakaasti komission aikomusta käynnistää rikkomusmenettelyjä jäsenvaltioita vastaan, jos ne eivät edelleenkään toimita kaikkia asiaankuuluvia tietoja direktiivistä johtuvien keskeisten seuraamuksiin, tarkastuksiin ja muuttajien oikeuksien suojeluun liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanosta. ETSK ehdottaa kuitenkin, että komissio tutkisi vuoteen 2024 mennessä tehtävän direktiivin täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä, mitä seuraamuksia voitaisiin määrätä tai asettaa yrityksille, jotka hyötyvät tietoisesti laittoman ja rikollisen toiminnan tuloksista.

1.5Seuraamuksiin liittyen ETSK kannattaa kaikilta osin komission tekemiä sitoumuksia ja jäsenvaltioille antamia suosituksia, mutta ehdottaa vielä seuraavaa:

I.ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot hyödyntävät asianmukaisesti kaikkien direktiivissä säädettyjen seuraamusten tarjoamia mahdollisuuksia, erityisesti kaikkien hallinnollisten lisätoimenpiteiden soveltamista (julkisten etuuksien menettäminen, sulkeminen julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle, julkisten avustusten takaisinperintä, toimipaikkojen pysyvä tai väliaikainen sulkeminen, toimiluvan peruuttaminen). ETSK suosittaa myös, että komissio tukee jäsenvaltioita tässä prosessissa.

II.ETSK suosittaa, että jäsenvaltioissa määrättävät seuraamukset muotoillaan siten, että ne ovat tehokkaita, vakuuttavasti varoittavia (ylittävät saadun hyödyn) ja oikeasuhteisia, että ne perustuvat kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja että ne sisällytetään kunkin jäsenvaltion oikeudelliseen kehykseen. Lisäksi ETSK suosittaa, että otetaan käyttöön sellaisten seuraamusten ja hallinnollisten toimenpiteiden vähimmäiskehys, jotka määritellään EU:n laajuisesti mutta joita kukin jäsenvaltio voi laajentaa omalla lainsäädännöllään sovittamalla ne omaan erityiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseensa. Tässä yhteydessä taloudellisten seuraamusten on vähintäänkin ylitettävä laittomasta toiminnasta saadut voitot.

1.6Laittomien muuttajien oikeuksia suojaaviin toimenpiteisiin liittyen ETSK kannattaa komission tekemiä sitoumuksia ja jäsenvaltioille antamia suosituksia, mutta ehdottaa vielä seuraavaa:

I.Komission yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa:

-ETSK suosittaa, että komissio vahvistaa vuoropuheluaan jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen jäsenvaltioiden viranomaisten hallinnollisten menettelyjen paremman tehokkuuden.

II.Muuttajien yhteistyö viranomaisten kanssa laittoman työnteon torjunnassa:

-ETSK suosittaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että muuttajille, jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa toimissa maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajia vastaan, myönnetään laillinen oleskelu- ja työlupa, jotta heitä voitaisiin motivoida tekemään aktiivisesti yhteistyötä vastaanottavan maan viranomaisten kanssa.

III.Ammattiliittojen, toimialajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli:

-ETSK suosittaa, että komissio antaa näille tahoille mahdollisuuden osallistua erityisiin EU:n ohjelmiin, joilla tuetaan muun muassa tiedotustoimintaa, neuvonnan, oikeusavun ja taloudellisen tuen tarjoamista ja koulutusta, konkreettisena keinona auttaa niitä jatkamaan ja parantamaan toimintaansa tällä alalla.

-ETSK kehottaa harkitsemaan poikkeuksellisesti yhteisrahoitusvaatimusta tietyissä EU:n ohjelmissa pandemian ja omiin varoihin liittyvien vaikeuksien vuoksi.

IV.ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot

-antavat työsuojeluviranomaisille tarvittavat resurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja erityisesti tehostaa tarkastuksia kaikkein riskialtteimmilla toimialoilla.

-käyttävät kaikkia kanavia, erityisesti sosiaalista mediaa ja audiovisuaalista mediaa, toteuttaakseen tiedotus- ja valistuskampanjoita, jotka on suunnattu sekä kolmansista maista tulevia laittomia muuttajia palkkaaville yrittäjille, joille tehdään selväksi heidän toimintansa riskit, että itse työntekijöille, joille annetaan useilla kielillä tietoa heidän oikeuksistaan ja siitä, miten he voivat käyttää niitä. Ammattiliitoille, toimialajärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille olisi annettava näissä kampanjoissa tilaa välittää omat viestinsä.

-avaavat puhelinlinjan, johon muuttajat voivat ilmoittaa nimettömästi hyväksikäyttötilanteista ja muista työnantajiensa huonoista käytännöistä.

1.7Tarkastuksiin liittyen ETSK kannattaa komission tekemiä sitoumuksia ja jäsenvaltioille antamia suosituksia, mutta ehdottaa vielä seuraavaa:

I.Jäsenvaltiot

-laativat valvontastrategioita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti riskialoille, lisäävät työsuojelutarkastajien määrää ja tehostavat tarkastuksia.

-panevat täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suositukset tai normit työsuojelutarkastajien määrästä eli yksi tarkastaja 10 000 työntekijää kohti niin, että työsuojelutarkastuksia varten on riittävästi henkilöstöä tehtävien hoitamiseksi.

-määrittävät tarkastustoimia koskevassa strategiassa, ettei tarkastuksia tehdä yhdessä maahanmuuttoviranomaisten kanssa ja että työsuojelutarkastajat eivät ole velvollisia ilmoittamaan viranomaisille tarkastuksen kohteena olevalla työpaikalla mahdollisesti olevista laittomista muuttajista.

-kunnioittavat työmarkkinaosapuolten roolia tarkastuksissa niissä jäsenvaltioissa, missä niillä on tällainen rooli.

-antavat ammattiliitoille ja työnantajaorganisaatioille mahdollisuuden osallistua tarkastustoimiin, erityisesti tietojen keräämiseen ja jakamiseen, olemassa olevien kansallisten käytäntöjen mukaisesti, mutta noudattaen ILO:n normeja.

II.Komissio

-kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan yleissopimuksen nro 81 mukaisesti työsuojelutarkastajien riittävän määrän suhteessa työntekijöiden määrään kussakin jäsenvaltiossa vuoteen 2024 mennessä (jolloin seuraavan arviointikertomuksen on tarkoitus valmistua 3 ), ja jos näin ei tapahdu, harkitsee lainsäädäntöaloitteen tekemistä tämän kansainvälisen normin täytäntöönpanemiseksi EU:ssa.

III.Euroopan työviranomaisen osallistuminen tarkastustoimiin:

-ETSK suosittaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että Euroopan työviranomainen otetaan kyseisen viranomaisen perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti tiiviimmin mukaan tarkastuksiin Euroopan tasolla, sillä on jo käynyt selväksi, että monet laittomien siirtotyöläisten työhönotto- ja alihankintaketjut toimivat Euroopan tasolla, mikä edellyttää tarkastusten tekemistä tällä samalla tasolla.

1.8Liittyen huomattaviin puutteisin tiedoissa ETSK on erittäin tyytyväinen komission aloitteeseen perustaa Euroopan muuttoliikeverkoston tuella tietotekninen raportointijärjestelmä ja tietokanta. Näin voidaan saada säännöllisesti oikea-aikaista ja vertailukelpoista tietoa ja ratkaista nykyiset valtavat ongelmat. ETSK ehdottaa kuitenkin, että komissio vahvistaa asiaa koskevassa lainsäädännössä, että jäsenvaltioiden maahanmuuttoviranomaiset eivät voi käyttää tietokantaa laittomasti työskentelevien muuttajien tunnistamiseen ja heidän alkuperämaihinsa palauttamiseen.

2.Tiedonannon tavoitteet

2.1ETSK:n lausunnon aiheena olevan komission tiedonannon tavoitteena on tehostaa maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista 18. kesäkuuta 2009 annetun direktiivin 2009/52/EY soveltamista, ja se on osa uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen sisältyvää yleisempää lähestymistapaa muuttoliikkeeseen nähden. Komissio arvioi keinoja parantaa direktiivin tehokkuutta ja tarvetta lisätoimenpiteisiin.

2.2Tiedonannolla täytetään myös direktiivin 16 artiklassa säädetty velvollisuus toimittaa säännöllisesti kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Siinä määritetään tarvittavat toimet direktiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi ja keskitytään kolmeen toiminta-alaan:

-työnantajiin kohdistettavat seuraamukset (luku 2)

-toimenpiteet laittomien muuttajien oikeuksien suojaamiseksi (luku 3)

-tarkastukset (luku 4)

-huomattavat puutteet tiedoissa (luku 5)

-laittoman työnteon vastaisten EU:n toimien tehostaminen (luku 6).

2.3Tässä lausunnossa käsitellään kunkin luvun keskeisiä seikkoja.

3.Yleistä

3.1ETSK toteaa, että ”laittoman työnteon laajuutta EU:ssa on vaikea arvioida, koska kyse on ’piilossa’ olevasta ilmiöstä – –. On olemassa viitteitä siitä, että laittomien muuttajien laitonta työntekoa esiintyy enemmän siellä, missä epävirallisen taloudellisen toiminnan osuus on suuri. Vaikka epävirallisen työnteon osuuden arvioidaan olevan keskimäärin 16,8 prosenttia kaikesta työnteosta EU:ssa, laittomien muuttajien laittoman työnteon laajuudesta on vieläkin vaikeampaa esittää määrällistä tietoa erityisesti sukupuolikohtaisten ja lapset huomioon ottavien näkökohtien osalta, koska laitonta muuttoliikettä on edelleen vaikea arvioida.” 4 Laittoman työnteon luonne ja laajuus vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Ajantasaisten ja tarkkojen tietojen saatavuuden parantaminen on yksi keskeisistä haasteista, joihin on tartuttava, jotta voidaan ymmärtää ongelmaa ja ratkaista se asianmukaisesti.

3.2ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ”paperittomia työntekijöitä voidaan käytännössä usein palkata monimutkaisiin työsuhteisiin, joihin liittyy alihankintajärjestelyjä, rekrytoijia ja työvoiman vuokrausyrityksiä, sekä lyhytaikaista työtä tarjoavien verkkoalustojen kautta (esimerkiksi ruoka- ja ateriatoimituspalvelut, kuljetuspalvelut). Tällainen toiminta vaikeuttaa laittomia muuttajia palkkaavien työnantajien havaitsemista. Koko työnantajaketjun vastuun on tältä osin tarkoitus suojella muuttajia erityisesti sellaisilla talouden aloilla, joilla alihankinta on yleistä, kuten rakennusalalla, sekä uudella alustatyön alalla.” 5

3.3ETSK tähdentää, että eräissä tapauksissa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen äärimmäinen ja pitkittynyt rikkominen voi olla yhteydessä muihin rikoksiin ja laiminlyöntiin valtion taholta, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2017 antamassa perustavassa tuomiossa todetaan. Siinä tunnustetaan siirtotyöläisten vakava hyväksikäyttö mansikkatilalla Néa Manoládassa Kreikassa pakkotyöksi ja täsmennetään, että työvoiman hyväksikäyttö on yksi ihmiskaupan muoto. 6

3.4ETSK on korostanut aiemmissa lausunnoissaan, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan samanaikaisesti tarjota mahdollisuuksia laillisille maahanmuuttajille ja puuttua laittoman maahanmuuton syihin. Oma-aloitteisessa lausunnossaan ehdotuksesta direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä ETSK totesi, että sillä on ”epäilyksiä ehdotetun direktiivin sisällöstä, ajankohdasta ja lainsäädäntöehdotuksien hyväksymisjärjestyksestä”, ja korosti toisaalta ”direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden tehtävä ei ole helppo, koska i) valvontaelimillä ei ole riittävästi henkilöstöä, ii) asianomaisten elinten vastuunjako on vaikeaa ja iii) valvonnan piiriin on tarkoitus kuulua suuri määrä yrityksiä.” Lopuksi komitea katsoi, että direktiivin ”vahvuuden tulisi olla sen käytännön täytäntöönpanossa”.

3.5Vaikka tiedonannossa on paljon myönteistä, ETSK epäilee vahvasti, onko tämä jo 12 vuotta voimassa ollut direktiivi omiaan torjumaan laittomien siirtotyöläisten hyväksikäyttöä ja laillistamaan heidän tilanteensa vastaanottavassa maassa.

3.6ETSK katsoo myös, että työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskeva direktiivi ei yksinään riitä edistämään laillisia muuttoväyliä ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä, jotta laillista muuttoliikettä koskevan EU-politiikan eri säännökset ja pimeän työn torjuntaan tähtäävät kansalliset toimet voidaan yhdistää. On helpotettava yritysten mahdollisuuksia työllistää laillisessa tilanteessa olevia maahanmuuttajia, ja sääntöjen on oltava yksinkertaisempia ja selkeämpiä, eikä niihin saa liittyä liikaa byrokratiaa.

4.Erityisiä huomioita työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista

4.1ETSK pitää erittäin tärkeänä, että direktiivissä säädetään tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista taloudellisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista, jotta voidaan vähentää työnantajien kannustimia laittomien muuttajien palkkaamiseen. Seuraamusten tulisi olla huomattavasti suuremmat kuin laittomien muuttajien palkkaamisesta saatava taloudellinen hyöty. 7

4.2ETSK korostaa myös direktiivissä säädettyjä hallinnollisia lisätoimenpiteitä, kuten julkisten etuuksien menettämistä tai sulkemista julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle, julkisten avustusten takaisinperintää, toimipaikkojen pysyvää tai väliaikaista sulkemista tai toimiluvan peruuttamista. ETSK pahoittelee, että lisätoimenpiteitä käytetään edelleen aivan liian vähän huolimatta niiden tarjoamasta mahdollisuudesta estää työnantajia palkkaamasta laittomia muuttajia. 8

4.3Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja taloudellisissa ja rikollisoikeudellisissa seuraamuksissa: taloudelliset seuraamukset voivat olla 3 000–43 000 euroa, ja vankeusrangaistus 8 päivästä 12 vuoteen. 9 Olisi kuitenkin tärkeää saada yleiskuva jäsenvaltioissa sovellettavien erilaisten seuraamusten yhdistelmästä.

4.4ETSK korostaa, että jäsenvaltioissa, joissa seuraamusjärjestelmä on tiukempi, suurempien taloudellisten seuraamusten katsotaan toimivan hyvänä pelotteena laittomalle työnteolle, kun taas jäsenvaltioissa, joissa sovelletaan lievempiä seuraamuksia tai joissa seuraamusten riski arvioidaan pieneksi verrattuna laittomasta työnteosta mahdollisesti saataviin voittoihin, seuraamuksia ei pidetä riittävänä pelotteena. Huomattakoon, että yksitoista jäsenvaltiota on muuttanut vuoden 2014 jälkeen lainsäädäntöään korottaakseen määrättäviä sakkoja. 10  

4.5ETSK ymmärtää, että jäsenvaltioissa sovellettavien sakkojen määrälliset erot johtuvat monista eri tekijöistä, muun muassa jäsenvaltion taloudellisesta tilanteesta ja vähimmäispalkkatasosta, niin kuin tiedonannossa todetaan, mutta katsoo, että tällä ei voida perustella seuraamuksia, joilla ei ole varoittavaa vaikutusta.

4.6ETSK ei pidä hyväksyttävänä sitä, että jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa työnantajiin kohdistettavien rikosoikeudellisten seuraamusten soveltamisesta ja käynnistettyjen menettelyjen määristä on huomattavia puutteita. Saatavilla olevat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että direktiivillä on ollut rajallinen pelotevaikutus laittoman työnteon estämiseksi seuraamusten avulla. ETSK pahoitteleekin, ettei direktiivillä ole vielä pystytty luomaan tehokkaisiin, oikeasuhteisiin ja varoittaviin seuraamuksiin perustuvaa toimivaa kehystä kaikkialla EU:ssa. 11

4.7ETSK panee merkille ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä edustavilta sidosryhmiltä aihetta koskevissa kohdennetuissa kuulemisissa saadun palautteen ja korostaa sitä. Palaute osoittaa, että hyväksikäyttöä harjoittaville työnantajille määrätyt seuraamukset vaikuttavat olevan pienempiä kuin pimeän työn ja sosiaalisen polkumyynnin avulla saatu hyöty. 12 Työnantajat arvioivat kuitenkin, että seuraamukset ovat riittävän ankaria ja että on tärkeää parantaa niiden tehokasta ja oikeasuhteista soveltamista pantaessa direktiiviä täytäntöön kussakin jäsenvaltiossa.

1.Erityisiä huomioita toimenpiteistä laittomien muuttajien oikeuksien suojaamiseksi

1.1Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklassa annetaan laittomille muuttajille joukko oikeuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että he saavat riittävästi tietoa ja voivat tehdä kanteluja työrikkomuksista ja vaatia palkkasaatavien maksamista. Näillä säännöksillä on keskeinen merkitys muuttajien suojaamisessa hyväksikäytön ja riiston riskiltä. 13

1.2ETSK panee merkille komission näkemykset ja analyysit asiasta ja on niistä samaa mieltä. Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

I.Direktiivissä säädetyn suojan toteuttamiseksi tarvitaan edelleen lisätoimia etenkin tiedonsaannin, oikeussuojan saatavuuden, palkkasaatavien perimisen ja tilapäisten oleskelulupien myöntämisen osalta. 14

II.Suurin osa jäsenvaltioista ei anna laittomien siirtotyöläisten tilanteen kannalta olennaista kohdennettua tietoa vaan ainoastaan yleistä tietoa työntekijöiden oikeuksista.

III.Viranomaisten yhteistyöllä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on keskeinen merkitys kantelujen helpottamisessa, koska ne ovat usein suoraan yhteydessä työntekijöihin ja voivat lisätä tietoisuutta, tiedottaa muuttajille heidän oikeuksistaan, rakentaa keskinäistä luottamusta ja auttaa työntekijöitä kiinnittämään huomiota pimeän työn teettämiseen ja työvoiman hyväksikäyttöön kantelun tekemiseksi. Myös työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisjärjestöillä on hyvin tärkeä osa kantelujen helpottamisessa, hyväksikäytön esiin tuomisessa ja muuttajien pelkojen hälventämisessä tilanteessa, jossa muuttaja pelkää joutuvansa palauttamismenettelyn kohteeksi, jos hän paljastuu maahanmuuttoviranomaisille. Valtaosassa jäsenvaltioita näillä sidosryhmillä, erityisesti ammattiliitoilla, on lain mukaan tärkeä osa kansallisen kantelumekanismin yhteydessä. 15

IV. Työvoiman hyväksikäyttöä kokeneilla laittomilla muuttajilla on käytännössä vaikeuksia hyödyntää oleskelulupamenettelyjä tai täyttää lupien myöntämisedellytykset. Sidosryhmät raportoivat, että uhrit eivät saa tietoa eivätkä oikeudellista neuvontaa mahdollisuudesta saada oleskelulupa tai lupien hakemisesta tai lupaa koskevan harkintapyynnön esittämisestä, siitä, että luvan myöntäminen on usein sidoksissa tiettyjä työnantajia vastaan nostettuihin rikossyytteisiin, sekä siitä, että luvan ehtona on uhrin osallistuminen rikosoikeudellisiin menettelyihin, vaikka direktiivissä ei tätä edellytetä. 16

V.Euroopan unionin perusoikeusvirasto on todennut, että eräissä jäsenvaltioissa laittomat muuttajat eivät käytä saatavilla olevia kantelujärjestelmiä. Syitä tähän voivat olla kantelun tekemiseen liittyvien kannustimien puuttuminen, vähäiset tiedot työntekijöiden oikeuksista ja saatavilla olevasta kantelumekanismista, taloudelliset esteet, kuten jäsenmaksut ammattiliitoissa, jotka avustavat ainoastaan jäseniään, ja useimmissa tapauksissa paljastumisen, säilöönoton ja palauttamisen pelko. 17

VI.Myös työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli direktiivin suojelutoimenpiteiden edistämisessä ja täytäntöönpanossa ja niiden ulottamisessa laittomiin muuttajiin. Komissio aikoo vahvistaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja paperittomia työntekijöitä edustavien kansalaisjärjestöjen kanssa ja tehdä yhteistyötä pimeän työn vastaisen EU-foorumin kanssa näitä toimia kehittäessään.

1.3ETSK varoittaa, että laittomat siirtotyöläiset eivät välttämättä tee kantelua työnantajastaan maksamattomien palkkojen saamiseksi tai mahdollisen hyväksikäytön ilmiantamiseksi, vaikka he saisivat tietoa oikeuksistaan ammattiliitoilta, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta tai viranomaisilta. Syynä voi olla mahdollisen maastapoistamisen, tulojen menettämisen ja joissain tapauksissa työnantajan kostotoimien pelko.

2.Erityisiä huomioita tarkastuksista

2.1ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tarkastukset ovat tärkein väline, jonka avulla voidaan havaita laittomia muuttajia palkkaavat työnantajat ja hyväksikäyttötilanteet. Tarkastusten tulosten perusteella työnantajat voidaan saattaa vastuuseen ja heille voidaan määrätä seuraamuksia sekä toteuttaa tarvittavat toimet hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden laittomien siirtotyöläisten suojelemiseksi. Direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat tehokkaat ja riittävät tarkastukset sellaisten riskinarviointien pohjalta, joissa yksilöidään riskialtteimmat toimialat ja joita ilman on mahdotonta saavuttaa direktiivin tavoitteita. 18 ETSK korostaa myös, että tehokkaiden tarkastusten varmistamisen lisäksi on puututtava muihin ongelmiin, jotka liittyvät maassa laittomasti olevien kolmansien maiden kansalaisten työllistämiseen.

2.2ETSK on yllättynyt siitä, ettei tiedonannossa viitata lainkaan Euroopan työviranomaisen osallistumiseen Euroopan tason tarkastustoimiin, sillä kuten tiedetään, monet laittomien siirtotyöläisten työhönotto- ja alihankintaketjut toimivat Euroopan tasolla, mikä edellyttää tarkastusten tekemistä tällä samalla tasolla. ETSK toteaa, että tilanteeseen tarvitaan muutos.

2.3ETSK antaa täyden tukensa komission päätelmille tarkastuksista ja on samaa mieltä erityisesti seuraavista seikoista:

I.Nykyisessä järjestelmässä tehtyjen tarkastusten määrä ei todennäköisesti saa työnantajia luopumaan laittomien muuttajien palkkaamisesta. Niiden työnantajien osuus, jotka joutuvat tarkastuksen kohteeksi, on yleensä hyvin pieni; näin ollen työnantajat voivat katsoa, että laittomasta työnteosta saatu taloudellinen etu on suurempi kuin tarkastuksissa paljastumisen todennäköisyys. 19

II.Jäsenvaltiot ja muut sidosryhmät raportoivat, että työsuojeluviranomaisilla on usein liian vähän henkilöstöä ja resursseja, mikä vaikuttaa tehtyjen tarkastusten määrään ja tiheyteen. 20

III.Sidosryhmät kannattavat ajatusta työsuojelutarkastusten ja lainvalvonta- ja maahanmuuttotoimien erottamisesta ”palomuurin” avulla, mikä takaisi sen, että tarkastuksissa havaituista laittomista muuttajista ei ilmoiteta maahanmuuttoviranomaisille palauttamismenettelyä varten. 21

2.4ETSK ei voi hyväksyä tässä yhteydessä sitä, että vastoin direktiivin vaatimusta useissa jäsenvaltioissa tarkastukset eivät kohdistu riskialoihin. 22 Useimmissa jäsenvaltioissa yleisimpiä riskialoja ovat maatalous, rakennusala, valmistusteollisuus, kodinhoito- ja sosiaalipalvelut sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut.

2.5ETSK korostaa perusoikeusviraston huomiota siitä, että työsuojeluviranomaisten ja ihmiskaupan torjunnasta vastaavien yksiköiden tai muiden, työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää koulutusta saaneiden erikoisyksiköiden yhdessä tekemät tarkastukset voivat auttaa löytämään työvoiman hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhreiksi joutuneita muuttajia. 23

2.6ETSK tähdentää kuitenkin tähän perusoikeusviraston näkemykseen liittyen kentällä toimivien sidosryhmien korostavan, että hyväksikäytetyt työntekijät eivät halua ilmoittaa tilanteestaan tarkastusten aikana kiinniotto- ja palautusriskin vuoksi. Tämä koskee erityisesti työsuojeluviranomaisten ja poliisin tai maahanmuuttoviranomaisten yhdessä suorittamia tarkastuksia.

3.Erityisiä huomioita tiedoissa olevista huomattavista puutteista

3.1Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle vuosittain tarkastusten lukumäärästä ja tuloksista, työnantajien maksamista saatavista, muista toteutetuista toimista ja kantelujen helpottamisesta. Nämä tiedot ovat keskeisiä arvioitaessa direktiivin mukaisten toimien täytäntöönpanoa ja niiden seurauksia. Jäsenvaltiot toimittavat kuitenkin hyvin vähän ja epätasaisesti tietoja, minkä vuoksi tarkastuksia ja niiden tuloksia koskevissa tiedoissa on huomattavia puutteita. 24

3.2Luotettavien ja täydellisten tietojen puuttuessa on vaikea arvioida luotettavasti, onko direktiivillä ollut vaikutusta laittoman työnteon estämiseen ja vähentämiseen ja ovatko rikosoikeudelliset seuraamukset jäsenvaltioissa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tiedonkeruun parantaminen edistäisi osaltaan tehokkaampaa täytäntöönpanostrategiaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. 25

3.3ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa Euroopan muuttoliikeverkoston tuella tietotekninen raportointijärjestelmä ja tietokanta. Näin voidaan saada säännöllisesti ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa. 26 Euroopan muuttoliikeverkosto voi olla myös hyödyllinen väline keskinäisen oppimisen ja käytäntöjen vaihtamisen järjestämiseen jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien välillä.

3.4ETSK katsoo, että tietokannassa on noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä ja että jäsenvaltioiden maahanmuuttoviranomaiset eivät saa käyttää tietokantaa maassa laittomasti työskentelevien muuttajien tunnistamiseen ja heidän alkuperämaihinsa palauttamiseen.

4.Erityisiä huomioita laittoman työnteon vastaisten EU:n toimien tehostamisesta

4.1ETSK kannattaa kaikilta osin seuraavia komission tiedonannossaan esittämiä näkemyksiä ja aikomuksia:

4.1.1Laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi EU:n on puututtava kaikkiin tämän ilmiön osa-alueisiin noudattaen kokonaisvaltaista toimintatapaa, kuten uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa todetaan. Sen lisäksi, että EU:n on puututtava muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, käynnistettävä uudelleen muuttajien salakuljetuksen torjunta yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ja tehostettava laillisten väylien avaamista EU:hun, sen on myös tehostettava toimiaan laittoman työnteon torjumiseksi, sillä laiton työnteko toimii laittoman muuttoliikkeen kannustimena ja hyväksikäytön ja riiston lähteenä. Tätä varten on tarpeen varmistaa direktiivin tehokkaampi täytäntöönpano ja valvonta. Se on tärkein käytettävissämme oleva väline, jonka mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty kaikilta osin. 27

4.1.2Samalla kun komissio tukee jäsenvaltioita niiden täytäntöönpanopyrkimyksissä, se seuraa myös jatkuvasti direktiivin täytäntöönpanoa ja keskittyy tehokkaaseen noudattamisen valvontaan. Tiedonannon hyväksymisen jälkeen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kanssa saadakseen lisätietoja direktiivistä johtuvien keskeisten seuraamuksiin, tarkastuksiin ja muuttajien oikeuksien suojeluun liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanosta ja etsiäkseen mahdollisia ratkaisuja. Komissio käynnistää tarvittaessa rikkomusmenettelyjä. 28

4.1.3Komissio panee vuoden 2022 loppuun mennessä täytäntöön tiedonannossa esitetyt toimenpiteet ja raportoi saavutetuista tuloksista seuraavassa täytäntöönpanokertomuksessa, jonka on määrä valmistua viimeistään vuonna 2024. Ottaen huomioon tiedonannossa esitetyillä suosituksilla saavutetun edistyksen ja uudistetut täytäntöönpano- ja valvontatoimet sekä laittoman työnteon alalla mahdollisesti tapahtunet kehityskulut ja sen, soveltuuko direktiivi edelleen niihin vastaamiseen, komissio harkitsee, onko voimassa olevaa oikeudellista kehystä tarpeen muuttaa. 29

Bryssel 23. maaliskuuta 2022

Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

*

*    *

HUOM. Liite seuraavassa.

LIITE
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
LAUSUNTOON

Seuraava muutosehdotus, joka sai äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin keskustelussa (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

MUUTOSEHDOTUS 5 SOC/705 Maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset Kohdan 1.7 i alakohdan kolmas luetelmakohta Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

-määrittävät tarkastustoimia koskevassa strategiassa, ettei tarkastuksia tehdä yhdessä maahanmuuttoviranomaisten kanssa ja että työsuojelutarkastajat eivät ole velvollisia ilmoittamaan viranomaisille tarkastuksen kohteena olevalla työpaikalla mahdollisesti olevista laittomista muuttajista.

-kehottavat selventämään työsuojelutarkastuksia koskevaa strategiaa ja työsuojelutarkastajien virkavastuuta ilmoittaa laittomista muuttajista. ETSK huomauttaa, että työsuojelu- ja maahanmuuttoviranomaisten yhteisiä tarkastuksia tehdään usein maahanmuuttosääntöjen noudattamisen valvomiseksi. On myös todettava, että tällaiset tarkastukset saattavat vähentää hyväksikäytettyjen työntekijöiden halukkuutta ilmoittaa kokemuksistaan tarkastuksen aikana. ETSK kehottaakin määrittämään selkeästi työsuojelutarkastuksia koskevan strategian ja tarkastajien oikeudelliset velvoitteet.

Perustelu

Muutosehdotuksen tarkoituksena on selkiyttää tarkastajien roolia ja korostaa, että näiden virkavastuuseen sisältyy velvollisuus ilmoittaa laittomista muuttajista viranomaisille, jos heitä havaitaan tarkastuksen kohteena olevilla työpaikoilla. Muutosehdotuksessa todetaan myös, että yhteiset tarkastukset saattavat vähentää hyväksikäytettyjen työntekijöiden halukkuutta ilmoittaa kokemuksistaan tarkastuksen aikana. Työsuojelutarkastuksia koskevan strategian selventäminen on erittäin toivottavaa.

Äänestystulos

Puolesta:                48 Vastaan:            70 Pidättyi äänestämästä:    16

_____________

(1)    Tiedonanto COM(2021) 592 final , s. 1.

(2)    COM(2021) 592 final, luku 1.

(3)    COM(2021) 592 final, luku 6.

(4)    COM(2021) 592 final, johdanto.

(5)    COM(2021) 592 final, kohta 2.3.

(6)     Chowdury ym. v. Kreikka Kauhistuttavat olosuhteet Manoládassa paljastuivat vuonna 2013, kun tilan valvojat avasivat tulen ja haavoittivat vakavasti 30:tä bangladeshilaista työntekijää, jotka protestoivat saamatta jääneiden palkkojen takia.

(7)    COM(2021) 592 final, luku 2.

(8)    COM(2021) 592 final, kohta 2.3.

(9)    COM(2021) 592 final, kohdat 2.1 ja 2.2.

(10)    COM(2021) 592 final, kohta 2.1.

(11)    COM(2021) 592 final, kohta 2.2.

(12)    COM(2021) 592 final, kohta 2.2.

(13)    COM(2021) 592 final, luku 3.

(14)    COM(2021) 592 final, luku 3.

(15)    COM(2021) 592 final, kohta 3.2.

(16)    COM(2021) 592 final, kohta 3.2.

(17)    COM(2021) 592 final, kohta 3.2.

(18)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(19)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(20)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(21)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(22)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(23)    COM(2021) 592 final, kohta 4.1.

(24)    COM(2021) 592 final, luku 5.

(25)    COM(2021) 592 final, luku 5.

(26)    COM(2021) 592 final, luku 5.

(27)    COM(2021) 592 final, luku 6.

(28)    COM(2021) 592 final, luku 6.

(29)    COM(2021) 592 final, luku 6.