NAT/839
EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio
LAUSUNTO
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ‑jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle
EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä
[COM(2021) 345 final]
|
Yhteydenotot
|
nat@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Martine DELANOY
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
15/02/2022
|
Esittelijä: Lidija Pavić-Rogošić
Toinen esittelijä: Piroska Kállay
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 10/08/2021
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
Vastaava jaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
09/02/2022
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/2022
|
|
Täysistunnon nro
|
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
Päätelmät
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti Euroopan komission laatimaan pitkän aikavälin maaseutuvisioon. Komitea on tyytyväinen myös ehdotuksiin toimintasuunnitelmasta ja maaseutusopimuksesta, jonka on määrä osallistaa toimijoita EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla vision tukemiseksi, sekä ehdotuksiin maaseudun seurantakeskuksen ja maaseutuvaikutusten arviointimekanismin perustamisesta.
1.2On kuitenkin epäselvää, miten komission uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja sen puitteissa kultakin jäsenvaltiolta edellytettävien strategisten suunnitelmien muoto ja sisältö vaikuttavat pitkän aikavälin visioon ja miten komission olisi varmistettava YMP:n ja muiden politiikanalojen välinen johdonmukaisuus ja lisäarvo.
1.3ETSK kannattaa toimintasuunnitelman painopistettä, jonka mukaan maaseutualueista tehdään ”vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat”. ETSK katsoo, että vaurauden, kun se määritellään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäväksi elämäntavaksi, on oltava kaikkia kansalaisia varten tarkoitettu tavoite asuinpaikasta riippumatta. Jos toimintasuunnitelma toteutetaan, Euroopan maaseutualueet voivat perustellusti suunnata tulevaisuuteen optimistisesti ja luottavaisesti.
1.4Komissio sitoutuu vision toteuttamiseen maaseutusopimuksen ja maaseutua koskevan toimintasuunnitelman välityksellä. Paljon kuitenkin riippuu siitä, että kaikki jäsenvaltiot, alueet ja paikallisyhteisöt ovat valmiita osallistumaan. ETSK katsoo, että ministerineuvostolla, kullakin neuvoston puheenjohtajavaltiolla, Euroopan parlamentilla, alueiden komitealla (AK) ja ETSK:lla itsellään, samoin kuin kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja verkostoilla, on kaikilla roolinsa vision toteuttamisessa. Vision toteuttamisen kannalta keskeistä on täysin rahoitettu toimintasuunnitelma, jossa on selkeät tavoitteet ja määräajat avointa mittaamista varten.
1.5ETSK suhtautuu myönteisesti myös vahvistettuun maaseutuvaikutusten arviointipolitiikkaan ja edistymistä arvioivan avoimen seurantakeskuksen perustamiseen. Tiedon jakaminen ja vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kumppanien kanssa on keskeisen tärkeää. ETSK on valmis tukemaan tätä työtä esimerkiksi osallistumalla eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston uuden maaseutuvaikutusten arvioinnin temaattisen ryhmän työhön.
Suositukset
1.6ETSK katsoo, että paikalliset maaseutu- ja kaupunkialueiden osallistavat organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on sidottava jatkuvammin mukaan toimiin ja että näiden vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, jotta visio ymmärrettäisiin täysin ja jotta se olisi osallistava. Euroopan maaseutuparlamentilla ja muilla olemassa olevilla verkostoilla sekä käynnissä olevalla Euroopan tulevaisuutta käsittelevällä konferenssilla olisi oltava tärkeä rooli tuotaessa esiin paikallisyhteisöjen näkemyksiä.
1.7ETSK katsoo, että komission perustaman maaseutuverkoston ja eri pääosastojen koordinoimien kansalaisvuoropuheluryhmien on edistettävä kaksisuuntaisia ja avoimia raportointimenettelyjä. ETSK on tyytyväinen siihen, että Horisontti-tutkimusohjelmassa on sitouduttu maaseutuvaikutusten arviointiin, mutta katsoo myös, että useampien komission hallintoyksiköiden olisi osoitettava kokonaisvaltainen sitoutumisensa visioon. Maaseutuvaikutusten arviointi olisi erityisesti ulotettava kattamaan Luova Eurooppa‑ ja Erasmus+-ohjelmat.
1.8ETSK:n mielestä maaseutusopimus edellyttää, että komissio laatii hallintomallin, jossa paikalliset hallintotahot ja paikalliset – niin yksityiset kuin voittoa tavoittelemattomat – yritykset tekevät yhteistyötä paikallisten demokraattisten ja työmarkkinarakenteiden kanssa sen varmistamiseksi, että paikalliset näkökannat tulevat kuulluiksi ja että pitkän aikavälin visio voidaan toteuttaa onnistuneesti. Sopimuksessa olisi hyödynnettävä LEADER-aloitteesta ja paikallisyhteisöjen omista kehittämishankkeista (CLLD) saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, ja kaikkien EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioiden olisi edistettävä sopimusta koko EU:ssa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä ja rahoitettava pilottihankkeita.
1.9Yhteiset painopisteet olisi määriteltävä käyttäen alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja datapohjaisia menetelmiä. Pandemian vaikutuksia toimintasuunnitelmaan olisi arvioitava uudelleen, ja arvioinnissa olisi otettava huomioon vaikutukset, jotka liittyvät maaseutualueiden asuntojen, kylien uusien liiketoimintatilojen, parempien julkisten palvelujen, maaseutualueille suuntautuvan matkailun sekä vapaa-aikaan ja terveyteen liittyvän, vihreän ja kulttuurimatkailun kysynnän kasvuun.
1.10Maaseudun ja kaupunkien oikeuksien ja vastuiden peruskirjan laatiminen voi auttaa kansalaisia ymmärtämään, miten heidän hyvinvointitavoitteensa voidaan toteuttaa, ja innostaa heitä toimimaan. Sosiaalisten oikeuksien pilarin on puolestaan oltava kaiken toiminnan ohjenuora.
2.Taustaa
2.1EU:n maaseutualueilla asuu noin 136 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa lähes 30:tä prosenttia EU:n väestöstä, ja ero kaupungeissa ja maaseudulla asuvien ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä on kasvanut monista syistä, joita on tarkasteltu aiemmissa ETSK:n lausunnoissa
. Vaikka maaseutualueet ovat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän elintarviketuotannon kannalta keskeisessä asemassa, niiden haasteena on etenkin nuorten maaltamuutto.
2.2Maaseudun tuki on aiemmin tullut useilta EU:n ja kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason hallintoyksiköiltä ja rahoitusvälineistä jokseenkin pirstoutuneella, hajanaisella ja turhauttavan byrokraattisella tavalla. Julkisilla toimilla on erityisesti syrjäseuduilla ja saarilla onnistuttu vastaamaan vain osittain haasteisiin, jotka johtuvat taantuvasta taloudellisesta toiminnasta, heikosta digitaalisesta saavutettavuudesta ja nuorten poismuutosta, eikä niillä ole kyetty estämään keskeisten julkisten palvelujen, maaseudun käsityöläistaitojen, biologisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön häviämistä.
2.3Tästä syystä ETSK kannattaa huomattavasti yhdennetympää mutta tasapuolista ja paikkalähtöistä toimintamallia tällaisten epätasapainojen korjaamiseksi. Kuten asiakokonaisuuteen NAT/820 kuuluvassa lausunnossa Kohti maaseudun ja kaupunkien kestävää kehitystä1 korostetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista, monialaista ja yksinkertaistettua toimintamallia, jossa ketään tai mitään aluetta ei jätetä jälkeen. Lisäksi suositellaan kaikkien kansalaisten kumppanuutta, joka perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja niin maaseudun kuin kaupunkien voimavarojen kunnioittamiseen.
2.4Euroopan komissio on pannut merkille maaseutualueiden kohtaamat haasteet, ja se julkaisi kesäkuussa 2021 tiedonannon, jossa esitetään EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio vuoteen 2040
. Tiedonannossa esitetään ehdotuksia, jotka koskevat maaseutusopimusta, johon osallistuu EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoita vision tukemiseksi, sekä toimintasuunnitelmaa vahvempien, verkottuneiden, selviytymiskykyisten ja vauraiden maaseutualueiden tukemiseksi. Siinä esitetään myös perustettavaksi maaseudun seurantakeskus, jonka tehtävänä olisi parantaa maaseutualueiden tilannetta koskevien tietojen keruuta ja analysointia, ja maaseutuvaikutusten arviointimekanismi, jonka avulla voidaan arvioida EU:n tärkeimpien lainsäädäntöaloitteiden ennakoituja vaikutuksia maaseutualueisiin.
3.Yleistä
3.1Ennakoiden edellä mainittua yhteistä menettelyä, jota voidaan kehittää edelleen Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti Euroopan komission laatimaan EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisioon ja tukee komission puheenjohtajan aloitetta ja sitoutumista.
3.2ETSK katsoo, että vision on oltava osallistava, laajasti ymmärretty, inspiroiva ja toteutuskelpoinen. Lisäksi ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että painopisteenä ovat erityisesti syrjäiset ja vähemmän kehittyneet maaseutualueet, mukaan luettuina saaret. On kuitenkin epäselvää, miten komission uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja sen puitteissa kultakin jäsenvaltiolta edellytettävien strategisten suunnitelmien muoto ja sisältö vaikuttavat pitkän aikavälin visioon ja miten komission olisi varmistettava YMP:n ja muiden politiikanalojen välinen johdonmukaisuus ja lisäarvo. YMP:n on kyettävä yhdistämään maatalous- ja elintarvikepolitiikka aluekehitykseen.
3.3Euroopan komissio on järjestänyt sekä maaseudun että kaupunkien asukkaiden laajan kuulemisen ja tehnyt entistä tiiviimpää yhteistyötä sidosryhmäorganisaatioiden kanssa esimerkiksi eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kaltaisten alustojen ja kohdennettujen kuulemisten kautta. Toimintaa ovat tukeneet myös yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimusskenaariot, ja komissiossa on tehty monialaista yhteistyötä visioon liittyen. ETSK suhtautuu myönteisesti tällaiseen toimintamalliin.
3.4ETSK katsoo, että paikalliset maaseutu- ja kaupunkialueiden osallistavat organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on sidottava jatkuvammin mukaan toimiin ja että näiden vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, jotta visio ymmärrettäisiin täysin ja jotta se olisi osallistava. Komission hiljattain perustama osallistavaa ja keskustelevaa demokratiaa käsittelevä osaamiskeskus voisi tarjota foorumin hyvien käytäntöjen kehittämiselle ja paikallisten ja laajempien poliittisten rakenteiden välisten yhteyksien varmistamiselle. Visiossa mainitaan erityisesti Euroopan maaseutuparlamentin työ yhtenä esimerkkinä siitä, miten voidaan tuoda esiin paikallisyhteisöjen näkemyksiä ja luoda painopisteisiin perustuva alusta yhteistyölle johtavien päättäjien kanssa. Muiden olemassa olevien verkostojen työ ja panokset ovat yhtä lailla tärkeitä.
3.5Paikallistasolla kuultujen tahojen on saatava näyttöä siitä, että heidän näkemyksiään on kuultu ja että he voivat osallistua kehittämiseen. ETSK katsookin, että komission maaseutuverkoston (joka on tuleva YMP-verkosto) ja eri pääosastojen koordinoimien kansalaisvuoropuheluryhmien on edistettävä kaksisuuntaisia ja avoimia raportointimenettelyjä. Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto antaa panoksensa kahdella uudella temaattisella ryhmällä, joissa keskitytään maaseudun elävöittämiseen ja maaseutuvaikutusten arviointiin erityisesti kansallisella ja alueellisella tasolla. ETSK odottaa mielenkiinnolla ryhmien työn tuloksia tulevina kuukausina.
3.6ETSK katsoo myös, että useampien komission hallintoyksiköiden, myös kulttuurista, tutkimuksesta ja innovoinnista, koulutuksesta, liikkuvuudesta ja liikenteestä, nuorisosta, työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta, ilmastotoimista, energiasta, ympäristöstä ja muista asiaankuuluvista aloista vastaavien hallintoyksiköiden, olisi osoitettava kokonaisvaltainen sitoutumisensa visioon. Rahoituskautta 2021–2027 koskevat päätökset tehtiin kuitenkin ennen vision julkaisemista. Tänä aikana vastuu maaseudun tarpeiden sisällyttämisestä asianomaisiin ohjelmiin on ensisijaisesti kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla hallintotahoilla. Jollei toimintapolitiikkaa ja rahoitusta ole kaikilla tasoilla yksinkertaistettu ja sovitettu yhteen, epäselvyyksien ja ymmärryksen puutteen vaara on edelleen olemassa. EU:n toimielinten on myös varmistettava, että monivuotinen rahoituskehys ja elpymis- ja palautumistukiväline ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sen säädösten mukaisia ja että niillä voidaan rahoittaa maaseutuvision toteuttamista.
3.7Toimintasuunnitelman alkamisajankohdat ja tietyt väliarviointien määräajat on lueteltu, mutta ei yksittäisten ohjelmien päättymisajankohtia. Tietyt määräajat todennäköisesti ylitetään, ja uusi YMP ja sen panos visioon ovat valmiit vasta vuonna 2023. Epäselvyyksiä voi myös syntyä, jollei viitata maailmanlaajuisiin ilmasto- ja muihin tavoitemääräaikoihin.
3.8Jotta visio olisi innostava, sen tueksi on asiakokonaisuuteen NAT/820 kuuluvassa lausunnossa suositellun mukaisesti laadittava maaseudun ja kaupunkien oikeuksien ja vastuiden peruskirja, jota levitetään ja selitetään laajasti, jotta kaikki kansalaiset ymmärtäisivät, miten heidän hyvinvointitavoitteensa voidaan toteuttaa. ETSK uskoo, että motivoituminen toimimaan ja vaikuttamaan asioihin riippuu haasteiden perusteellisesta ymmärtämisestä sekä yhteisen vastuun ja luottamuksen tunteesta.
3.9Komissio sitoutuu vision toteuttamiseen maaseutusopimuksen ja maaseutua koskevan toimintasuunnitelman välityksellä. Paljon kuitenkin riippuu siitä, että kaikki jäsenvaltiot, alueet ja paikallisyhteisöt ovat valmiita osallistumaan. Tavoitteiden määrittäminen komissiossa on vaikeaa, mutta vieläkin vaikeampaa on tavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. ETSK katsoo, että ministerineuvostolla, Euroopan parlamentilla, AK:lla ja ETSK:lla itsellään, samoin kuin kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja verkostoilla, on kaikilla tehtävänsä vision toteuttamisessa. Muussa tapauksessa epäjohdonmukainen toteuttaminen voisi lisätä epätasapainoa niin, että tietyt paikkakunnat hyötyvät toimintasuunnitelmasta ja toiset eivät.
3.10ETSK uskoo myös, että komissio voisi myös oppia EU:n ulkopuolisilta valtioilta ja alueilta ja jakaa niiden kanssa kokemuksia, koska maailman eri alueilla on vastaavia maaseutu- ja kaupunkialueisiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on esitellyt maaseutuvisiota koskevan tiedonannon kumppaneillemme Länsi-Balkanilla ja Turkissa.
4.Erityistä
4.1ETSK:n mielestä maaseutusopimus edellyttää, että komissio laatii hallintomallin, jossa paikalliset hallintotahot ja paikalliset – niin yksityiset kuin voittoa tavoittelemattomat – yritykset tekevät yhteistyötä paikallisten demokraattisten ja työmarkkinarakenteiden kanssa sen varmistamiseksi, että paikalliset näkökannat tulevat kuulluiksi ja että pitkän aikavälin visio voidaan toteuttaa onnistuneesti. Hybridivuorovaikutukseen perustuvien työkalujen käytön lisääminen voi edistää osallistumista, mutta paikallisyhteisöjen panos on kuitenkin vielä osoitettava selvästi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti edistettävä ja rahoitettava pilottihankkeita.
4.2Sopimuksessa olisi hyödynnettävä LEADER-aloitteesta ja paikallisyhteisöjen omista kehittämishankkeista (CLLD) saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, ja kaikkien EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioiden olisi edistettävä sopimusta puheenjohtajakautensa aikana.
4.3ETSK katsoo, että maaseudun kehittämisen olisi oltava kiinteä osa aluekehityspolitiikkaa ja että LEADER- ja CLLD-aloitteiden olisi oltava aluekehityksen olennainen osatekijä. ETSK panee merkille, että vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa otetaan käyttöön uusi laaja-alainen yhdennetyn ja kestävän alue- ja paikalliskehityksen poliittinen tavoite, jotta ketään tai mitään paikkaa ei jätetä jälkeen. Lisäksi se tarjoaa jäsenvaltioille joustavat puitteet maaseutualueiden tukemiseksi ja niiden erityishaasteisiin vastaamiseksi.
4.4Vision toteuttamisen kannalta keskeistä on täysin rahoitettu toimintasuunnitelma, jossa on selkeät tavoitteet ja määräajat avointa mittaamista varten kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden osalta. ETSK odottaa näkevänsä vuoden 2023 puoliväliin mennessä tuloksia komission työstä, jonka yhteydessä on tarkoitus arvioida toimia, joita on suunniteltu maaseutualueille YMP:n ja koheesiopoliittisten rahastojen puitteissa ohjelmakaudella 2021–2027. Tässä yhteydessä olisi selkeästi yksilöitävä mahdolliset puutteet, jotka on korjattava.
4.5ETSK odottaa myös vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen mennessä komission julkista kertomusta, jossa tarkastellaan EU:n maaseudun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja pohditaan mahdollista uudelleensuuntaamista maaseutualueiden tehostettujen tukitoimien ja rahoituksen edistämiseksi, jotta tuettaisiin kauden 2028–2034 valmisteluja.
4.6ETSK kannattaa toimintasuunnitelman painopistettä, jonka mukaan maaseutualueista tehdään ”vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat”, sekä erityistoimien painottamista kutakin painopistettä varten.
4.7Vahvoja maaseutualueita koskevan painopisteen osalta komissio korostaa yhteisön päätöksentekokehyksiä, joissa huomioidaan kaikilta osin sukupuolten tasa-arvo ja muut sosiaalisesti osallistavat mahdollisuudet innovatiivisten ratkaisujen edistämiseksi. Maaseudun nuorten koordinoituja ääniä on kuultava, ja nuoret olisi otettava mukaan päätöksentekoon kaikilla hallintotasoilla. Erasmus+-ohjelmassa olisi tarjottava erityisiä mahdollisuuksia johtamistaitojen kehittämiseen ja maaseutu- ja kaupunkialueiden nuorten keskinäisen ymmärryksen parantamiseen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös naisiin laajentamalla heidän ulottuvillaan olevia työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja edistämällä toimenpiteitä, joilla varmistetaan työ- ja yksityiselämän tasapaino.
4.8ETSK katsoo, että yritystuen ei pitäisi kohdistua pelkästään maatalouteen, vaan myös laaja-alaisempiin ja kestäväpohjaisiin maaseutuelinkeinoihin, jotka perustuvat paikalliseen lisäarvoon, kiertotalouteen ja mahdollisuuksiin saavuttaa maailmanlaajuiset tavoitteet uusiutuvan energian, terveyden ja kulttuurimatkailun alalla. Konkreettisia esimerkkejä tässä yhteydessä ovat elintarvikkeiden oikeudenmukaisten laatujärjestelmien (esim. maantieteelliset merkinnät, hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen välttäminen, sertifioitujen tuotteiden menekinedistämisohjelmat) merkityksen korostaminen ja vaihtoehtoisten lämmitysratkaisujen rahoittaminen. Ihmisarvoisten ja erityisesti laadukkaiden työpaikkojen luominen on välttämätöntä maaseudun kestävän kehityksen kannalta. Kausityöntekijöiden elin- ja työolojen ja -ehtojen parantamiseksi voidaan tarvita erityistoimenpiteitä. Tarvitaan myös uusia innovatiivisia toimenpiteitä, kuten verokannustimia, jotta edistetään nuorten paluuta maaseutualueille.
4.9Olisi asetettava helposti saataville mukautetun verotuksen ansiosta yksinkertaistettua, erityisesti pk-yrityksille suunnattua rahoitustukea, joka on peräisin muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineestä, InvestEU-ohjelmasta, Euroopan investointipankista ja muista lähteistä, joihin kaikkiin tulisi soveltaa maaseutuvaikutusten arviointia. Olisi edistettävä yhteisötalouden yritysten rahoitusta täydentävää vapaaehtoistyön panosta.
4.10Maaseutualueiden verkottumista koskevan painopisteen osalta ETSK suosittelee voimakkaasti, että komission digitaalista vuosikymmentä koskevaa aloitetta nopeutetaan ja että sitä sovelletaan yleisesti, jotta kaikki maaseutuyhteisöt voivat innovoida, kehittää liiketoimintayhteyksiä ja korjata terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliasioihin liittyviä puutteita.
4.11Kestävät liikennejärjestelmät ovat välttämättömiä osallistavalle yhteiskunnalle, ja tarve siirtyä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta järjestelmästä uusiutuviin energialähteisiin luo sekä ongelmia että mahdollisuuksia syrjäisille maaseutualueille. Tässä yhteydessä helposti saatavilla olevat ja kohtuuhintaiset julkisen liikenteen järjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä vastattaessa väestörakenteen muutokseen ja väestökatoon.
4.12Maaseutualueiden selviytymiskyvyn parantamista koskevan painopisteen osalta komissio toteaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, että kestäväpohjainen maa- ja metsätalous sekä muut maa- ja vesivarat voivat antaa valtavan panoksen torjuttaessa laajempaa maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, ja esittää ekosysteemipalvelujen tarjoamista, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennalleen palauttamista, ympäristöystävällisempää maataloutta ja kulttuurimaisemien edistämistä maaseutumahdollisuuksina taloudellisen selviytymiskyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Euroopan maaperäsopimus tehostaa raportointia jäsenvaltioissa.
4.13ETSK kannattaa tätä toimintamallia mutta katsoo, että selviytymiskyky liittyy myös yhteisöllisyyteen, sukupolvien välisiin suhteisiin, koulutukseen, opetukseen ja osaamisen siirtoon. ETSK korostaa, että on painotettava voimakkaammin sosiaalista selviytymiskykyä laaja-alaisempaa lähestymistapaa soveltaen.
4.14Sosiaalisten oikeuksien pilaria tulisi noudattaa pyrkimällä tukemaan laadukkaita työpaikkoja, ihmisarvoista työtä sekä ihmisarvoisia työoloja ja -ehtoja maaseudulla. Työmarkkinaosapuolet on virallisesti osallistettava talous- ja sosiaalipolitiikkojen muotoiluun paikallis- ja aluetasolla käytävän sosiaalisen vuoropuhelun kautta. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman pitäisi olla myös osallistava sosiaalinen ohjelma.
4.15Maaseutualueiden vaurautta koskevan painopisteen osalta komissio toteaa, että maaseutualueiden taloutta on monipuolistettava ja että tämän on perustuttava ”kestäviin paikallisiin talousstrategioihin”. ETSK kannattaa tätä vaatimusta mutta muistuttaa, että kaupunkien lähialueilla ja syrjäisillä alueilla saattaa olla erilaisia odotuksia.
4.16ETSK toteaa, että pandemia on nopeuttanut erilaisia toimia, jotka liittyvät kestäväpohjaiseen elintarviketuotantoon, työllisyyteen, uusiin työpaikkoihin, etätyöhön ja uusiin työmuotoihin, ja että tarvitaan uutta toimintamallia paremman elämänlaadun varmistamiseksi maaseutualueilla, jotta maaseudun asukkaat voivat edelleen työskennellä ihmisarvoisissa olosuhteissa. Työelämän digitalisoinnin jatkamisen myötä helposti saavutettavia yhteistyöskentelytiloja voitaisiin tarvittaessa edistää julkisena palveluna tyhjilleen jääneiden kylä- ja paikalliskeskusten hyödyntämiseksi.
4.17Syrjäisillä ja vähemmän kehittyneillä maaseutualueilla heikompi elämänlaatu johtuu helposti saatavilla olevien julkisten palvelujen puutteesta ja kaiken kaikkiaan heikommista julkisista palveluista. Tarvitaan yleisesti ottaen parempaa kaikenikäisille suunnattujen koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjontaa sekä enemmän ja parempia sosiaalisen asuntotuotannon asuntoja. Kuten ETSK on jo korostanut asiakokonaisuuteen SOC/628 kuuluvassa lausunnossaan
Väestönkehityksen haasteet EU:ssa taloudellisten ja kehityserojen valossa, perheiden elintason turvaaminen olisi lapsille tarkoitettujen koulutuspalvelujen edistämisen ohella yksi tärkeimmistä toimenpiteistä maaseutualueiden ja pienten ja keskisuurten kaupunkien väestökadon torjumiseksi.
4.18Yhteiset painopisteet olisi määriteltävä käyttäen alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja datapohjaisia menetelmiä. Pandemian vaikutuksia toimintasuunnitelmaan olisi arvioitava uudelleen, ja arvioinnissa olisi otettava huomioon vaikutukset, jotka liittyvät maaseutualueiden asuntojen, kylien uusien liiketoimintatilojen, parempien julkisten palvelujen, maaseutualueille suuntautuvan matkailun sekä vapaa-aikaan ja terveyteen liittyvän, vihreän ja kulttuurimatkailun kysynnän kasvuun. ETSK katsoo, että muuttoliikkeen lisääntyminen kaupungeista kaupunkien lähialueille ja mahdollisesti maaseutualueille yleensä saattaa luoda jännitteitä maaseudun perinteisen taloudellisen toiminnan ja rauhallisuuteen perustuvien virkistysodotusten välille, mikä edellyttää jonkin verran sovittelua.
4.19Komission on nopeutettava ja valtavirtaistettava monia Horisontti-puiteohjelmansa tutkimushankkeista saatuja arvokkaita kokemuksia. Life-ohjelma, Robust-hanke, Rubizmo-aloite, Sherpa-hanke, älykkäitä kyliä koskeva aloite, Farmwell-hanke ja monet muut ovat tarjonneet tarvittavaa ohjeistusta vision toteuttamiseen.
4.20ETSK katsoo, että vaurauden, kun se määritellään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäväksi elämäntavaksi, on oltava kaikkia kansalaisia varten tarkoitettu tavoite asuinpaikasta riippumatta. Vaurautta ei pidä ajatella pelkästään taloudelliselta kannalta, vaan sitä on täydennettävä yhteisölähtöisillä toimintamalleilla, joissa keskitytään sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.
4.21ETSK suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelmassa ehdotettuihin lippulaivahankkeisiin, koska niissä asetetaan etusijalle kuulemisissa saadut vastaukset. ETSK:n mielestä haasteena on kohdistaa komission yhdistetyt resurssit yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa saumattomasti ja riittävä rahoitus varmistaen, jotta saadaan aikaan myönteinen vaikutus paikallisyhteisöjen sekä niiden väestön ja ympäristön hyväksi. Tukea varten ehdotettu yhden yhteyspisteen malli ja rahoitusmahdollisuuksia koskeva välineistö, kun ne ovat käytössä, ovat kannatettavia, mutta tätä varten tarvitaan selkeä aikataulu.
4.22Uusi eurooppalainen Bauhaus, jonka tarkoituksena on auttaa toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, osoittaa komission suuntaavan kohti osallistavampaa ja yhtenäisempää toimintapolitiikan laadintaa ja täytäntöönpanoa.
4.23ETSK suhtautuu myönteisesti myös vahvistettuun maaseutuvaikutusten arviointipolitiikkaan ja edistymistä arvioivan avoimen seurantakeskuksen perustamiseen.
4.24Vaikka maaseutuvaikutusten arvioinnin malli ei ole uusi (ks. Cork 2.0 ‑julistus), ETSK ei ole vielä vakuuttunut siitä, että sen paremmin komissio kokonaisuudessaan kuin jäsenvaltiot ja alueet olisivat riittävän päättäväisiä tekemään siitä pysyvästi tehokkaan välineen. Mallilla on puutteensa, koska monet talousarviovarat jaetaan asukasmäärän perusteella, mikä on epäedullista harvaan asutuille yhteisöille. Kokemus on osoittanut, että kaupunkien tarpeisiin laadittujen toimintapolitiikkojen mukauttaminen jälkikäteen maaseutualueiden tarpeisiin on ongelmallista soveltuvuuden ja oikea-aikaisuuden kannalta, ja samalla on haastavaa luoda nopea ja avoin kirjanpitomenettely ja varmistaa, että kaikki asianomaiset hallintoyksiköt kannattavat maaseutuvaikutusten arviointia.
4.25ETSK panee kuitenkin merkille komission pyrkimykset parantaa maaseutuvaikutusten arviointia ja toivoo, että toimintapolitiikkojen ja resurssienjaon kokonaisvaltaisella suunnittelulla maaseutu- ja kaupunkialueilla voidaan edistää vision toteuttamista. ETSK kehottaa komissiota julkaisemaan vuosikertomuksen, jossa esitetään, mitkä hallintoyksiköt, politiikanalat sekä jäsenvaltiot ja alueet ovat toteuttaneet maaseutuvaikutusten arvioinnin ja miten. Hyviä esimerkkejä maaseutuvaikutusten arvioinnista olisi tuotava esiin. ETSK kannattaa maaseutuvaikutusten arvioinnin yhdistämistä parempaa sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan ja kehottaa myös jäsenvaltioita harkitsemaan maaseutuvaikutusten arvioinnin periaatteen täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
4.26ETSK suhtautuu myönteisesti aikomukseen perustaa komissioon seurantakeskus, jotta parannetaan tietojen keruuta ja analysointia ja samalla tuetaan toimintasuunnitelman yleistä täytäntöönpanoa, mutta suosittelee avoimuutta sekä selkeitä toimien määräaikoja, talousarvioita ja tavoitteita sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien suorittamaa ulkoista valvontaa seurantakeskuksen toiminnan osalta.
Bryssel 9. helmikuuta 2022
Peter Schmidt
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja
_____________