|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Kohti oikeudenmukaista elintarvikeketjua
|
|
_____________
|
|
Kohti oikeudenmukaista elintarvikeketjua
(valmisteleva lausunto)
|
|
|
|
NAT/823
|
|
|
|
Esittelijä: Branko Ravnik
Toinen esittelijä: Peter Schmidt
|
|
Lausuntopyyntö
|
kirje neuvoston puheenjohtajavaltiolta Slovenialta, 19/03/2021
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
Vastaava jaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
09/09/2021
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
22/09/2021
|
|
Täysistunnon nro
|
563
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
211/1/6
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n direktiiviin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä maataloustuote- ja elintarvikeketjussa, sillä se on askel kohti voimasuhteiden epätasapainon korjaamista ketjussa. Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat monimutkainen ilmiö, jolla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, ja sääntelyllä on tässä yhteydessä keskeinen merkitys. Komitea kehottaa jäsenvaltioita saattamaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen täytäntöön sekä puuttumaan pikaisesti hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin.
1.2Euroopan elintarvikeketju on osoittautunut huomattavan sitkeäksi covid-19-pandemian aikana. Kuluttajat ovat saaneet kaikkina aikoina lähes kaikkia elintarvikkeita. Elintarvikeketjun kaikki työntekijät ovat tehneet upeaa työtä tartunnalle altistumisesta huolimatta.
1.3Varhaiset havainnot osoittavat kuitenkin, että tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa on myös tapahtunut huomattavia toimintatapamuutoksia. ETSK kannattaa Euroopan elintarvikejärjestelmien muuttamista siten, että ne ovat ympäristön kannalta, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä, häiriönsietokykyisempiä, oikeudenmukaisempia ja osallistavampia ja ennen kaikkea tarjoavat eurooppalaisille kuluttajille terveellisiä, kestävästi tuotettuja turvallisia elintarvikkeita. Komitea toteaa, että elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyö (kilpailun sijaan) on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa elintarvikejärjestelmän sietokykyä ja kestävyyttä ja varmistaa myös hyödyn oikeudenmukainen jakautuminen eri toimijoille sekä ehkäistä halventamista.
1.4ETSK korostaa suositustaan, jonka mukaan heikommille toimijoille, erityisesti maataloustuottajille, tulee maksaa oikeudenmukainen ja käypä hinta, joka takaa näille riittävät ansiot investointien ja innovaatioiden tekemiseksi sekä tuotannon pitämiseksi kestävällä pohjalla. Olisi perustettava mekanismi, jolla seurataan bruttoarvonlisäyksen jakautumista elintarvikeketjussa. Komission lukujen mukaan alkutuottajan osuus elintarvikeketjun bruttoarvonlisäyksestä laski 31 prosentista vuonna 1995 aina 23,4 prosenttiin vuonna 2015 (viimeisimmät saatavilla olevat luvut).
1.5ETSK korostaa myös suositustaan puuttua sellaisiin hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin, joita ei ole otettu huomioon direktiivin vähimmäisvaatimuksissa, ja on tyytyväinen siihen, että useat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin tuotantokustannuksia alhaisemmilla hinnoilla ostamisen, käänteisten huutokauppojen ja muiden vastaavien käytäntöjen suitsimiseksi tai toimitusketjun kaikkien toimijoiden suojelemiseksi riippumatta niiden koosta tai asemasta elintarvikeketjussa. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on päättänyt säännellä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä elintarvikeketjussa, mutta pitää valitettavana, ettei komissio ole omaksunut yhdenmukaista lähestymistapaa sisämarkkinoiden pirstoutumisen välttämiseksi. ETSK katsoo, että tulevien lisätoimenpiteiden olisi oltava yhteensopivia sisämarkkinoiden kanssa ja niistä olisi tehtävä asianmukainen vaikutustenarviointi. ETSK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat sen täytäntöön, mikä parantaa elintarvikeketjun oikeudenmukaisuutta. Komitea peräänkuuluttaa yhdenmukaisemman lähestymistavan soveltamista tulevaisuudessa.
1.6ETSK kehottaa jäsenvaltioita säätämään lakeja, joilla suojellaan kaikkia liike-elämän toimijoita. Markkinavoima ei välttämättä riipu koosta, minkä vuoksi kaikkia – niin suuria kuin pieniäkin – yrityksiä pitää suojella hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä.
1.7ETSK kannustaa lisäksi jäsenvaltioita luomaan mekanismeja, joiden avulla ne voivat seurata, arvioida ja valvoa direktiivin kansallisen lainsäädännön osaksi saattavien lakien täytäntöönpanoa, sekä muodostamaan vuoropuhelufoorumeita yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
1.8Taloudellisen voiman ja neuvotteluvoiman epätasapaino eurooppalaisissa (mutta myös maailmanlaajuisissa) elintarvikejärjestelmissä luo tällä hetkellä maatalousalalle kannattavuus- ja palkkapaineita, heikentää pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten investointimahdollisuuksia ja ajaa perheomisteisia lähikauppoja lopettamaan toimintansa. Sen vuoksi tarvitaan näyttöön perustuvia korjaavia mekanismeja, joilla varmistetaan Euroopan elintarvikeketjun toimijoiden tasapainoinen kehitys ja tuetaan elintarviketuotannon ja ‑jakelun taloudellisen hyödyn oikeudenmukaista jakautumista EU:ssa ja sen ulkopuolella ja edistetään näin kestäväpohjaisia elintarvikejärjestelmiä. Komissio ei ole ottanut opiksi Pellolta pöytään ‑strategian vaikutuksista tehdyistä tutkimuksista.
1.9ETSK korostaa sen merkitystä, että kaikilla sidosryhmillä on oikeat välineet ja tiedot voidakseen hyötyä direktiivistä. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että sidosryhmät tuntevat oikeutensa ja menettelyt niiden käyttämiseksi, myös EU:n sisäisessä ja kolmansien maiden kanssa käytävässä kansainvälisessä kaupassa.
1.10ETSK tähdentää jälleen, että oikeudenmukaisempien kaupan käytäntöjen edistämisen pitäisi olla osa kattavaa EU:n elintarvike- ja kauppapolitiikkaa, joka käsittää koko toimitusketjun ja jonka avulla edistetään YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
2.Johdanto
2.1Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt määritellään yritysten välisiksi käytännöiksi, jotka poikkeavat hyvästä kaupallisesta käytänteestä ja ovat vastoin kunniallista ja vilpitöntä kaupankäyntiä ja joita yksi kauppakumppani noudattaa yksipuolisesti suhteessa muihin. Elintarvikeketju on erityisen altis tällaisille käytännöille, koska eri toimijoilla on huomattavan erilainen neuvotteluvoima. Hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä voi esiintyä toimitusketjun kaikissa lenkeissä, ja tietyssä ketjun kohdassa alkaneet hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt voivat vaikuttaa ketjun muihin osiin riippuen mukana olevien toimijoiden markkinavoimasta.
2.2Kuten ETSK:n vuonna 2016 aiheesta ”Oikeudenmukaisemmat elintarvikealan toimitusketjut” ja vuonna 2018 aiheesta ”Elintarvikeketjun kehittäminen” antamissa lausunnoissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti, neuvotteluvoiman keskittyminen on johtanut määräävän aseman väärinkäyttöön ja aiheuttanut sen, että heikommat toimijat ovat yhä alttiimpia hyvän kauppatavan vastaisille käytännöille. Tämä siirtää taloudellisen riskin markkinoilta toimitusketjuun ja vaikuttaa erityisen kielteisesti kuluttajiin ja tiettyihin toimijoihin, kuten maataloustuottajiin, työntekijöihin ja pk-yrityksiin. Komission lukujen mukaan alkutuottajan osuus elintarvikeketjun bruttoarvonlisäyksestä laski 31 prosentista vuonna 1995 aina 23,4 prosenttiin vuonna 2015 (viimeisimmät saatavilla olevat luvut). Komission mukaan hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen ongelma on pantu merkille kaikissa elintarvikeketjun sidosryhmissä ja valtaosan toimijoista on raportoitu joutuneen tällaisten käytäntöjen kohteeksi.
2.3EU:n direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä maataloustuote- ja elintarvikeketjussa (kauppatapadirektiivi) hyväksyttiin huhtikuussa 2019. Direktiivi
on lyhyt ja ytimekäs ja perustuu muutamaan keskeiseen periaatteeseen. Jäsenvaltioiden edellytettiin saattavan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään toukokuun 1. päivään 2021 mennessä ja alkavan soveltaa sitä kuusi kuukautta myöhemmin. Se on osa laajempaa hallinnointiohjelmaa, jolla pyritään luomaan tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi elintarvikeketju ja johon kuuluvat myös tuottajayhteistyö ja toimenpiteet markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi. Pellolta pöytään -strategialla pyritään niin ikään parantamaan maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa.
2.4EU:n puheenjohtajavaltio Slovenia on pyytänyt ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon, jossa käsitellään direktiivin tavoitteiden toteutumista käytännössä, jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä elintarvikeketjun sääntelyssä ja toimia, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, ettei prosessi pysähdy.
3.ETSK:n kanta hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin
3.1Vuonna 2018 antamassaan lausunnossa ETSK ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti komission ehdotukseen, jonka avulla pyritään vähentämään hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, ja pitävänsä sitä tarpeellisena ensimmäisenä askeleena, joka edistää heikommassa asemassa olevien toimijoiden, erityisesti maataloustuottajien, työntekijöiden ja tiettyjen toimijoiden, suojelua ja parantaa elintarvikeketjun hallintotapaa. Sääntelyyn perustuva lähestymistapa ja oikeudellinen kehys, johon liittyy tehokkaat ja vankat mekanismit täytäntöönpanon valvomiseksi, ovat tehokas tapa puuttua hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin EU:n tasolla. Tämä toistettiin myös ETSK:n vuonna 2020 Pellolta pöytään ‑strategiasta antamassa lausunnossa.
3.2ETSK piti kuitenkin valitettavana, että komissio oli esittänyt ainoastaan sellaisen yhteisen vähimmäissuojelutason käyttöönottoa koko EU:ssa, joka muodostuu vain tietyistä erikseen kielletyistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä. Tarvetta on kaikkien epäasianmukaisten käytäntöjen kiellolle.
3.3Täytäntöönpanon valvonnan osalta ETSK ilmaisi tyytyväisyytensä komission ehdotukseen perustaa EU:n laajuinen yhdenmukaistettu lainvalvontaviranomaiskehys.
3.4ETSK suositti, että hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttumisen lisäksi komissio kannustaisi ja antaisi tukea liiketoimintamalleihin, jotka omalta osaltaan lisäävät toimitusketjun kestäväpohjaisuutta, tasapainottavat sitä ja parantavat tehokkuutta, jotta heikompien toimijoiden asema vahvistuisi.
4.Kauppatapadirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano – tilannekatsaus
4.1Jäsenvaltiot ovat parhaillaan saattamassa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemassa sitä täytäntöön. Useimmat maataloustuottajajärjestöt, ammattiliitot ja elintarvikkeiden jalostajat pitävät suunniteltuja suojelutoimenpiteitä omasta näkökulmastaan riittämättöminä. Ne ovat kuitenkin ilmaisseet kannattavansa ehdotettuja kauppatapadirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä ja vaatineet jopa tiukempia tavoitteita, kun taas vähittäiskauppiaat ovat olleet joiltain osin eri kannalla.
4.2Komissio esittää marraskuuhun 2021 mennessä välikertomuksen direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja vuonna 2025 arvion direktiivin tehokkuudesta. Komissio perustaa arvionsa jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin sekä tuloksiin järjestämistään kyselytutkimuksista, joissa sidosryhmiltä pyydetään tietoja hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa. ETSK ehdottaa, että komissio kuulisi myös ostajia ja keräisi heidän kokemuksiaan direktiivistä. Direktiivillä perustetun yhteistyömekanismin on määrä tarjota valvontaviranomaisille ja komissiolle foorumi, jossa ne voivat keskustella direktiivin tehokkuudesta jäsenvaltioiden vuosikertomusten pohjalta. Tähän liittyen järjestettävissä säännöllisissä kokouksissa voidaan yksilöidä parhaita käytäntöjä mutta myös puutteita ja vertailla jäsenvaltioiden toimintamalleja.
4.3ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on päättänyt säännellä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä elintarvikeketjussa, mutta pitää valitettavana, ettei komissio ole omaksunut yhdenmukaista lähestymistapaa, sillä tämä johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen. ETSK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat sen täytäntöön, mikä parantaa elintarvikeketjun oikeudenmukaisuutta. Komitea peräänkuuluttaa yhdenmukaisemman lähestymistavan soveltamista tulevaisuudessa.
5.Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen ja täytäntöönpanon hyvät käytännöt
5.1ETSK on tyytyväinen kunnianhimoisiin kansallisiin täytäntöönpanolakeihin (jäljempänä ’hyvät käytännöt’), joilla on kielletty tietyt sellaiset hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, jotka on direktiivissä tietyin edellytyksin sallittu. Saksan täytäntöönpanolaissa on esimerkiksi kielletty palauttamasta myymättä jääneitä tuotteita tavarantoimittajalle niistä maksamatta tai siirtämästä ostajan varastointikustannuksia tavarantoimittajalle.
5.2ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että kansallisiin täytäntöönpanolakeihin on sisällytetty pykäliä, joissa kielletään kaikkia toimijoita ostamasta tuotantokustannuksia alempaan hintaan. Näin on tehty Espanjan lainsäädännössä, jossa ei vain kielletä kaikkia toimijoita ostamasta tuotantokustannuksia alemmalla hinnalla vaan kielletään myös arvon alentaminen elintarvikeketjussa. Myös Italian lainsäätäjille on annettu tehtäväksi käsitellä tätä kysymystä kansallisessa täytäntöönpanolaissa. Saksassa liittopäivät (Bundestag) tekee selvityksen mahdollisuudesta kieltää tuotantokustannuksia alhaisemmalla hinnalla ostaminen, kun lakia arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.
5.3Nämä toimet liittyvät laajempaan Euroopan komission edistämään toimenpidepakettiin, johon kuuluvat esimerkiksi markkinoiden seurantakeskukset, jotka ovat välttämättömiä alan avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden tukemiseksi. Lisäksi on mainittava vastavuoroisuuden merkitys kansainvälisessä kaupassa.
5.4ETSK pitää ilahduttavana, että tietyissä laeissa on säädetty niiden täytäntöönpanoa valvovan valtuutetun toimen perustamisesta. Espanjassa on perustettu riippumaton virasto (AICA) valvomaan lain täytäntöönpanoa, ja valvontavaltuutetulle on annettu tehtäväksi edistää vapaaehtoisia käytännesääntöjä. Saksassa tahot, jotka ovat joutuneet kärsimään hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, voivat esittää nimettöminä valituksen riippumattomalle valvontavaltuutetulle. Tälle voi myös ilmoittaa muista kuin lainsäädännössä mainituista hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä. Valvontavaltuutettu voi myös käynnistää tutkimuksia ja toimittaa rikkomuksia tutkittavaksi liittovaltion maatalous- ja elintarvikevirastolle (Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung, BLE) sekä seurata tuotantokustannuksia ja hintakehitystä.
5.5Markkinavoima ei välttämättä riipu koosta, minkä vuoksi kaikkia – niin suuria kuin pieniäkin – yrityksiä pitää suojella hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä. ETSK kehottaa jäsenvaltioita säätämään lakeja, joilla suojellaan kaikkia liike-elämän toimijoita. Vaikka tätä tavoitetasoa ei olisi saavutettu, ETSK antaa kuitenkin tunnustusta maille, joiden lait kattavat suuret toimijat ainakin keskeisillä aloilla. Esimerkiksi Saksassa maatalous-, kalastus- ja elintarviketuotantoalan yrityksiin sovelletaan 350 miljoonan euron rajaa, mutta lihan, hedelmien, vihannesten ja puutarhatuotteiden osalta raja-arvoksi vahvistetaan 4 miljardin euron liikevaihto, minkä johdosta laki suojelee suurempaa toimijajoukkoa. Belgian lakiehdotuksessa ei sovelleta porrastettuja rajoja ja tarjotaan kaikille 350 miljoonan euron alapuolelle jääville toimijoille suojaa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan riippumatta toimijan koosta suhteessa ostajaan. Espanja tarjoaa erityistä suojaa alkutuottajille, mutta kaikkia toimijoita suojellaan lainsäädännöllä niiden koosta ja/tai markkina-asemasta riippumatta.
5.6Käänteisten huutokauppojen on katsottu aiheuttavan vakavia kielteisiä seurauksia maataloustuottajille, joiden on käytännössä ollut pakko osallistua tähän toimintaan ostajien ja myyjien välisten voimasuhteiden epätasapainon vuoksi. Käänteisten huutokauppojen kieltäminen auttaisi ehkäisemään sitä, että tavarantoimittajat myyvät tuotteita tuotantokustannuksia alemmin hinnoin. Vaikka direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole vielä saatettu päätökseen Italiassa, ETSK seuraa kiinnostuneena käynnissä olevaa keskustelua mahdollisuudesta kieltää käänteiset huutokaupat. Maan lainsäätäjille on annettu tehtäväksi käsitellä tätä kysymystä kansallisessa täytäntöönpanolaissa.
5.7ETSK pitää niin ikään hyvänä käytäntönä velvollisuutta tehdä kirjallinen sopimus kaikista liiketoimista ja sisällyttää ne tietokantaan avoimuuden ja valvonnan parantamiseksi. Espanjan lainsäädäntöön sisältyy tällainen velvoite, ja sillä on erittäin hyvä vaikutus kauppasuhteisiin. Sopimuksen tulisi sisältää muun muassa maininnat laadusta, kestosta, hinnasta ja tavoitehinnasta sekä sopimuksen uudelleenneuvottelusta, uudistamisesta ja irtisanomisesta.
5.8ETSK suhtautuu myönteisesti saksalaiseen lainkohtaan, jonka mukaan ensimmäinen arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta, ja siihen, että Saksan liittopäivät voi myös laajentaa kiellettyjen hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen luetteloa sen lisäksi, että se arvioi nykyisten kieltojen noudattamista. ETSK panee myös merkille Belgian lakiehdotuksen, jonka mukaan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä voitaisiin lisätä luetteloon milloin tahansa kuninkaan päätöksellä sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
6.Havaitut puutteet
6.1ETSK korostaa, että kaikilla direktiivissä mainituilla hyvän kauppatavan vastaisilla käytännöillä, myös nk. harmailla käytännöillä, voi olla haitallisia vaikutuksia ketjun heikoimpiin toimijoihin. Heikommassa asemassa olevat tavarantoimittajat saattavat tuntea olevansa pakotettuja allekirjoittamaan vahvemman ostajan kanssa sopimuksen, joka sisältää sopimusehtoja, jotka eivät ole niiden etujen mukaisia. Vaikka useissa jäsenvaltioissa on keskusteltu mahdollisuudesta kieltää poikkeuksetta kaikki hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, näin korkea tavoitetaso on osoittautunut vaikeaksi saavuttaa ilman EU:n puuttumista asiaan. Myös ETSK vaati vuonna 2018 antamassaan lausunnossa kaikkien hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen kieltämistä ja jäsenvaltioille mahdollisuutta laajentaa alun perin kiellettyjen käytäntöjen luetteloa. Jää nähtäväksi, millaisia tarkistusmekanismeja direktiivin kansallisissa täytäntöönpanolaeissa otetaan käyttöön.
6.2Tavarantoimittajilla, tavarantoimittajaorganisaatioilla ja tavarantoimittajien puolesta toimivilla voittoa tavoittelemattomilla organisaatioilla on direktiivin nojalla oikeus tehdä valituksia. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että vastaan saattaa tulla tapauksia, joissa laittomia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ilmenee ja asianomainen osapuoli (esim. työntekijä) saa kyllä asian kannalta olennaisia tietoja mutta valvontaviranomaiset eivät pysty puuttumaan asiaan, koska asianomainen toimija tai sen organisaatio ei ole tehnyt virallista valitusta. Koska asianomaiset toimijat saattavat olla haluttomia tekemään valituksia silloinkin, kun niiden oikeuksia ei kunnioiteta, ETSK kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti ja arvioimaan, millaisia muutoksia mahdollisesti tarvitaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien toimijoista riippuvaisten osapuolten, kuten työntekijöiden, maataloustuottajien ja kalastajien, suojelemiseksi. Kauppatapadirektiivissä ei edellytetä kirjallista sopimusta mutta kylläkin myyntisuhdetta. ETSK korostaakin ehdotustaan laajentaa suojelu koskemaan myös tapauksia, joissa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä esiintyy mutta (kirjallista) sopimusta ei ole. Komitea on jo aiemmin kehottanut ottamaan käyttöön oikeuden nostaa ryhmäkanteita.
6.3Porrastetuista rajoista säätäminen direktiivissä merkitsee sitä, että joissakin tilanteissa laki ei suojele toimijaa, jolla on suuri liikevaihto mutta ei suurta markkinavoimaa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta tavarantoimittajille, jotka eivät ole tietoisia liikekumppaneidensa vuotuisesta liikevaihdosta. ETSK kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita seuraamaan porrastettujen rajojen kielteisiä vaikutuksia ja puuttumaan niihin sekä harkitsemaan kaikkien liike-elämän toimijoiden suojelemista niiden koosta riippumatta.
6.4Elintarvikeketjun toimijoiden väliset vakaat, tasapainoiset ja pitkäaikaiset liikesuhteet voivat auttaa maataloustuottajia, joiden osuus lopullisesta hinnasta on ajan myötä jatkuvasti kutistunut, pääsemään paremmin osallisiksi lisäarvosta. Alueellisuus- ja laatunäkökohdat voivat auttaa säilyttämään arvonlisäyksen omalla alueella sen sijaan, että raaka-aineita tuotaisiin unionin ulkopuolisista maista, joiden tuotantonormit ovat useimmiten löyhempiä kuin EU:ssa. Jalostettujen tuotteiden alkuperämerkintöjen parantaminen lisäisi avoimuutta elintarvikeketjuissa.
7.Covid-19-pandemian paljastamat elintarvikeketjun haavoittuvuudet
7.1Euroopan elintarvikeketju on osoittautunut kaiken kaikkiaan huomattavan sitkeäksi covid-19-kriisin aikana. Kuluttajat ovat saaneet kaikkina aikoina lähes kaikkia elintarvikkeita. Elintarvikeketjun kaikki työntekijät ovat tehneet upeaa työtä tartunnalle altistumisesta huolimatta. Covid-19 vaikuttaa kuitenkin koko maailman elintarvikejärjestelmään. Se aiheuttaa maailmanlaajuisille ja kansallisille elintarvikejärjestelmille symmetrisen mutta eriaikaisen shokin, joka vaikuttaa 1) kysynnän ja tarjonnan kanaviin eri aikoina, 2) kaikkiin elintarvikejärjestelmän osatekijöihin alkutuotannosta elintarvikkeiden jalostamiseen, vähittäiskauppaan ja ravitsemuspalveluihin (hotelli- ja ravintola-ala), kansainvälisiin kauppa- ja logistiikkajärjestelmiin sekä väli- ja loppukysyntään, 3) tuotannontekijämarkkinoihin (työvoima ja pääoma) ja välituotteisiin. Nämä vaikutukset välittyvät erilaisten makrotaloudellisten tekijöiden kautta (esim. valuuttakurssit, energian hinnat, pääsy rahoitusmarkkinoille) ja ennen kaikkea siten, että taloudellinen toiminta supistuu kaiken kaikkiaan ja työttömyys lisääntyy.
7.2Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltiosta toiseen koskevat rajoitukset (komissio on antanut ohjeita välttämättömiä tehtäviä hoitaville henkilöille, kuten kausityöntekijöille) ovat vaikuttaneet moniin elintarviketuotannon ja -jalostuksen aloihin (esim. hedelmien ja vihannesten korjuu sekä lihan ja maidon jalostus), jotka ovat riippuvaisia muista jäsenvaltioista tai unionin ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden työpanoksesta. Lisäksi siirtotyöläiset elävät ja työskentelevät usein huonoissa oloissa ja heillä on suurempi tartuntariski, kuten teurastamoissa ja lihanpakkaamoissa eri puolilla maailmaa esiintyneet tartuntakeskittymät ovat osoittaneet. Tämä aiheuttaa sekä vakavia ongelmia julkiseen terveydenhuoltoon että elintarvikeketjun katkeamisia.
7.3Pandemia on lisäksi johtanut elintarvikkeiden tuontiin ja vientiin vaikuttavaan protektionismiin elintarvikkeiden kuljetusta häiritsevien sulkutoimenpiteiden ja logististen häiriöiden seurauksena. Samaan aikaan monet ovat korostaneet EU:n alueellisen ruoantuotannon merkitystä sekä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisen tuotannon ja kaupan perinteisiä etuja. Lyhyistä toimitusketjuista sekä paikallisesta tuotannosta ja kaupasta on tullut yhä houkuttelevampia kriisin aikana, kun ihmiset etsivät uusia ja suorempia tapoja ostaa elintarvikkeensa ja tuottajat löytävät tuotteilleen uusia myyntikanavia. Yksi tärkeimmistä näkökohdista on kuitenkin sen ymmärtäminen, että alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tulee jatkaa oikeudenmukaista ja kestävää kauppaa. Kaupan rajoitukset voivat vaarantaa vakauden, mikä vaikuttaisi erityisesti pienituloiseen väestöön.
7.4Sulkutoimet ovat pudottaneet vieraanvaraisuusalan ja osan elintarvikealasta (esim. hotelli- ja ravintola-ala ja muut kodin ulkopuoliseen toimintaan liittyvät elinkeinot ja ruoantoimituspalvelut, matkailualueilla toimivat tukku- ja vähittäismyyjät) polvilleen, millä on kauaskantoisia seurauksia. Sen lisäksi, että näiden alojen toimijoille itselleen on koitunut haittaa, toiminnan keskeytyminen on katkaissut aloihin liittyvät vakituiset elintarviketoimitukset, joista monet maataloustuottajat ja maataloustuotteiden toimittajat ovat riippuvaisia. Tuoretuotteiden toimittajat ovat joutuneet koville, kun ravintoloissa tavallisesti myytyjen korkealaatuisten viinien, juustojen ja ensiluokkaisen lihan sijasta on kulutettu kotona supermarketeista ostettuja perustuotteita (FAO, 2020; OECD, 2020). Jotkin tuottajat ovat vastanneet siirtymällä lähemmäs vähittäis- tai verkkomarkkinoita, missä ne ovat saavuttaneet monissa tapauksissa erittäin hyviä kompromisseja ja sopimuksia, mutta monet eivät ole kyenneet mukautumaan ja ovat menettäneet asiakkaita ja tuloja. Myös maatalousmatkailu, joka usein auttaa monipuolistamaan tilojen tulolähteitä, on kärsinyt suuresti covid-19-rajoituksista.
7.5Covid-19-kriisi kiihdytti merkittävästi siirtymistä verkkoon, ja tämä näyttää jatkuvan. McKinseyn tuoreen selvityksen mukaan elintarvikkeiden verkkomyynti kasvoi vuonna 2020 Euroopassa 55 prosenttia ja siirtymä on todennäköisesti pysyvä, sillä 50 prosenttia kuluttajista, jotka ostivat ruokaa verkon kautta koko pandemian ajan, aikoo tehdä niin vastaisuudessakin.
7.6Covid-19:n puhkeaminen ja nopea leviäminen ympäri maailmaa on merkinnyt suurta mullistusta EU:lle ja maailmantaloudelle. Välittömiä ja kattavia budjetti-, likviditeetti- ja politiikkatoimia on toteutettu eniten kärsineiden alojen tilanteen lievittämiseksi. EU:lla on laaja valikoima markkinatukitoimenpiteitä, ja monia niistä on aktivoitu covid-19-kriisin aikana maataloustulojen tukemiseksi. Toimet ovat kuitenkin olleet rajallisia, koska EU:n talousarviossa ei ollut budjettikauden 2014–2020 viimeisenä vuonna juurikaan varoja täydentävien hätätoimenpiteiden rahoittamiseksi maatalouden alalla.
7.7Komissio on käynnistänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jolla on vaikutuksia myös maatalouteen (Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat), ja Next Generation EU ‑elpymispaketissa maaseuturahastolle myönnettiin 7,5 miljardia euroa lisää. Pellolta pöytään ‑strategian vaikutuksista tehdyt tutkimukset ovat EU:n kannalta huolestuttavia. ETSK vaatii kuitenkin elintarvikealalle tasapainoisempaa politiikkatukea verrattuna eräisiin muihin talouden osa-alueisiin, joilla taloudellinen rakenne on paljon kestävämpi ja kannattavuus paljon parempi.
8.Seuraavat toimet
8.1Direktiivin jättämä liikkumavara, jota jäsenvaltiot voivat hyödyntää laatiessaan direktiivin täytäntöönpanolakeja, on mahdollistanut sen, että kukin valtio voi räätälöidä lainsäädäntönsä omaan kansalliseen tilanteeseensa sopivaksi. Kuten edellä mainittiin, jotkin jäsenvaltiot ovat nostaneet tavoitetasoa direktiivin mukaisen yhdenmukaistamisen vähimmäistason yläpuolelle ja säätäneet lakeja, jotka tarjoavat lisäsuojaa tavarantoimittajille sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
8.2Vaikka voidaan olettaa, että jäsenvaltioiden tavarantoimittajien on helppo saada selko oman maansa täytäntöönpanolainsäädännön erityispiirteistä (valitusmekanismi, toimivaltainen viranomainen jne.), sama ei välttämättä päde toimittajiin, jotka vievät tuotteita muihin EU:n jäsenvaltioihin, eikä EU:hun vieviin unionin ulkopuolisiin toimittajiin. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on tiedottanut kauppatapadirektiivistä julkaisemalla sitä käsittelevän esitteen, mutta huomauttaa, että se sisältää ainoastaan yhdenmukaistamisen vähimmäistasoon liittyvää tietoa. Jotta viejät voisivat hyödyntää direktiivin kansallisia täytäntöönpanolakeja, ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että niiden on helppo saada kaikki merkityksellisimmät tiedot kyseisistä laeista.
8.3ETSK korostaa, että on kaikkien sidosryhmien edun mukaista, että direktiiviä sovelletaan kaikkiin liikesuhteisiin, joissa ainakin ostaja tai myyjä on EU:ssa toimiva yritys, vaikka tavarantoimittaja olisikin EU:n ulkopuolinen toimija. ETSK kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämään kolmansissa maissa sijaitsevien EU:n edustustojen mahdollisuuksia tarjota tietoa EU:n ulkopuolisille tavarantoimittajille. Näiden tietojen on katettava muutakin kuin direktiivin yleiset suuntaviivat ja tarjottava käytännön ohjeistusta jäsenvaltioiden erityispiirteistä ja valvontaviranomaisista.
8.4ETSK pitää tervetulleena, että elintarvikeketju lasketaan Euroopan elpymisen kannalta strategisen tärkeäksi ekosysteemiksi, ja kehottaa lisäämään yhteistyötä toimitusketjussa sekä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta siirtymistä kestäväpohjaisempiin elintarvikejärjestelmiin edistettäisiin mahdollisimman osallistavalla tavalla. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, miten merkittäviä, monipuolisia ja laajoja kestäväpohjaiseen ja paikalliseen tuotantoon investoimista koskevia hankkeita koko elintarvikeketjussa toteutetaan kestävään kehitykseen siirtymisen tukemiseksi.
Bryssel 22. syyskuuta 2021
Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
_____________