SOC/674
Eurooppalainen oikeusalan koulutusstrategia vuosiksi 2021–2024
LAUSUNTO
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”-jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle –
Oikeuden varmistaminen EU:ssa – eurooppalainen oikeusalan koulutusstrategia
vuosiksi 2021–2024
[COM(2020) 713 final]
|
Yhteydenotot
|
SOC@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Valeria Atzori
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
21/04/2021
|
Esittelijä: Elena Calistru
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 24/02/2021
|
|
Oikeusperusta
|
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
16/04/2021
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1EU:n oikeutta koskeva oikeusalan koulutus on parantanut EU:n oikeuden moitteetonta ja yhdenmukaista soveltamista, vahvistanut keskinäistä luottamusta rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin ja auttanut siten kehittämään EU:n oikeusaluetta. Koulutusstrategia pohjautuu aiempiin onnistuneisiin toimiin, ja sen tavoitteena on pitää oikeusalan koulutus EU:n asialistan kärjessä ja kiinnittää siinä erityistä huomiota uusien haasteiden eli esimerkiksi vihreän siirtymän ja uudenlaisten työmarkkinasuhteiden käsittelemiseen sekä uuteen teknologia-aikakauteen sopeutumiseen.
1.2Riittävien resurssien, tuen ja koulutuksen avulla oikeusalan ammattilaiset pystyvät kaikissa jäsenvaltioissa vastaamaan kansalaisten, työntekijöiden ja yritysten tarpeisiin kaikkialla EU:ssa. Hyvin koulutetuilla oikeusalan ammattilaisilla on tärkeä rooli oikeusvaltiokulttuurin vahvistamisessa ja oikeusvaltion käytännön puolustamisessa, Euroopan arvojen ja periaatteiden, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden, edistämisessä sekä perusoikeuksien tosiasiallisen noudattamisen tukemisessa EU:n ja valtioiden tasolla.
1.3Tämänhetkinen kehitys työmarkkinoilla herättää yhä enemmän kysymyksiä digitaalialustojen työntekijöiden asemasta ja heihin sovellettavista säännöistä. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätökset samankaltaisissa tai täysin samanlaisissa tilanteissa vaihtelevat asiaan sovellettavan kansallisen näkökulman mukaan, jopa tapauksissa, joissa on kyse samasta yhtiöstä. Tällaiset työntekijät on hiljattain tunnustettu työsuhteessa oleviksi työntekijöiksi Espanjassa annetussa uudessa laissa ja Italiassa tehdyssä hallinnollisessa sopimuksessa, ja yhdenmukaisen oikeuskäytännön ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen antaa oikeusalan ammattilaisille Espanjan ja Italian linjan mukaisia ohjeita ja koulutusta.
1.4ETSK ymmärtää ja hyväksyy täysin, että komissiolla on oikeusalan koulutuksessa ainoastaan tukijan rooli ja että koulutuksesta vastaavat ensisijaisesti kansalliset sidosryhmät. Kaikkien olisi kuitenkin huolehdittava strategian riittävästä integroinnista ja taloudellisesta tuesta strategian täytäntöönpanolle.
1.5Kun otetaan huomioon EU-tason haaste ja yhä kasvava määrä kysymyksiä, joihin liittyy EU-ulottuvuus (muun muassa EU:n taloudellisten etujen suojelu uusissa rahoitusmekanismeissa, digitalisaatio ja vihreä siirtymä), on yhä tärkeämpää vahvistaa säännöt oikeusalan koulutusta koskevalle yhdenmukaisemmalle lähestymistavalle eri jäsenvaltioissa.
1.6Komitea pitää samoin tärkeänä, että komissio sitoutuu seuraamaan säännöllisesti strategian täytäntöönpanoa ja työskentelemään muiden EU:n toimielinten kanssa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan poliittisen tuen varmistamiseksi. ETSK suosittaa painokkaasti, että komissio etsii tapoja, joilla kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet voitaisiin ottaa mukaan strategian täytäntöönpanon seurantaan sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa.
1.7EU:n taloudellisten etujen, ympäristönäkökohtien ja unionin oikeuksien suojelemiseksi ETSK katsoo, että oikeusalan ammattilaisten koulutuksessa olisi käsiteltävä väärinkäytösten paljastajien suojelua ja oikeuksia, sillä näillä on keskeinen rooli petoksiin ja korruptioon liittyvien väärinkäytösten sekä unionin oikeuksien rikkomisen ehkäisemisessä.
1.8Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen olisi katettava muutakin kuin lainsäädännön tuntemusta, ja komitea suhtautuukin erityisen myönteisesti ”tuomaritaidon” nostamiseen keskeiseksi tekijäksi oikeuden tehokkaan toteutumisen kannalta. ETSK kannattaa ammattitaidon hankkimista täydentävillä aloilla, kuten etiikassa, rikostutkinnassa ja psykologiassa, ja sen varmistamista, että oikeusalan ammattilaiset ymmärtävät riittävän hyvin teknisiä seikkoja, joita useimmiten käsitellään monilla EU:n lainsäädännön aloilla, kuten ympäristön, infrastruktuurin tai rahoituksen ja pankkitoiminnan aloilla.
1.9ETSK suosittaa erityiskoulutusta myös digitalisaation yhteydessä ja etenkin käytettäessä tekoälyvälineitä oikeuslaitoksen toiminnassa. Ennen kaikkea olisi edistettävä ja suositeltava painokkaasti tekoälyn käytöstä oikeusjärjestelmissä annetun eettisen peruskirjan (European Ethical Charter on the use of artificial intelligence in judicial systems) periaatteiden tuntemusta ja soveltamista.
2.Taustaa
2.1Vuosia 2011–2020 koskevan eurooppalaisen oikeusalan koulutusstrategian arviointi osoittaa, että strategia on auttanut parantamaan oikeusalan ammattilaisille (erityisesti tuomareille ja syyttäjille) annettavaa, EU:n oikeutta koskevaa koulutusta. Strategian avulla on parannettu Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) kaltaisten verkostojen valmiuksia sekä vahvistettu EU:n tason verkostoja ja koulutuksentarjoajia.
2.2EU:n tasolla annettavassa oikeusalan koulutuksessa on käsiteltävä uusia kehityssuuntauksia ja haasteita, joita ovat muun muassa oikeusvaltioperiaatteen heikentyminen, perusoikeuksien loukkaukset joissakin jäsenvaltioissa ja uudet EU:n tason sääntelyalat mutta myös digitaalinen siirtymä.
2.3Vuosia 2021–2024 koskevalla eurooppalaisella oikeusalan koulutusstrategialla pyritään vahvistamaan yhteistä eurooppalaista oikeuskulttuuria, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin ja keskinäiseen luottamukseen. Strategiassa esitetään puitteet ja useita keskeisiä toimia, joilla edistetään moitteetonta ja tehokasta EU:n oikeuden soveltamista. Jäsenvaltioita, koulutuksentarjoajia, kansallisia ja eurooppalaisia oikeusalan ammattijärjestöjä sekä EU:ta kehotetaan käsittelemään seuraavia painopisteitä yhteisvastuullisin toimin:
-oikeusalan koulutus, jolla edistetään yhteistä oikeusvaltiokulttuuria
-perusoikeuksien vaaliminen ja EU:n perusoikeuskirjan toteuttaminen käytännössä ihmisten arkielämässä keskittyen erityisesti uhrien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojeluun
-oikeuslaitoksen digitalisaation laajentaminen
-EU:n oikeuden kehityksen tasalla pysyminen, myös rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön osalta
-oikeusalan ammattilaisten valmistaminen käsittelemään uusia haasteita, erityisesti pandemian yhteydessä
-muu kuin EU:n oikeuteen liittyvä koulutus, kuten ”tuomaritaitoa” ja muiden alojen kuin oikeustieteen tietoja ja taitoja koskeva koulutus
-entistä käytännöllisemmän tarpeiden mukaisen koulutussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen oikeusalan ammattilaisia varten
-oikeusalan eri ammattiryhmille tarkoitetun koulutuksen lisääminen, laajentaminen ja tarkempi kohdentaminen
-laadukkaan ja tehokkaan koulutuksen edistäminen, mukaan lukien erilaiset oppimisen muodot ja erityisesti hybridi- ja/tai verkko-oppimisen menetelmät käytössä hyviksi osoittautuneiden opinto-ohjelmien avulla
-nuorille ammattilaisille tarjottavan oikeusalan koulutuksen tehostaminen
-kansallisten sidosryhmien, EU:n oikeuden asiantuntijaverkostojen, Euroopan juridisen koulutusverkoston, muiden EU:n tason toimijoiden ja komission yhteisen vastuun vahvistaminen
-toimien kohdentaminen oikeusalan ammattilaisiin EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Länsi-Balkanin alueella.
3.Yleishuomiot
3.1Covid-19-kriisi on vaikeuttanut huomattavasti oikeusjärjestelmän toimintaa, mutta se on myös aiheuttanut useita uusia haasteita, joihin oikeusalan ammattilaisten on vastattava. ETSK on tyytyväinen huomioon, jota on kiinnitetty siihen, että digitaalisen siirtymän edellyttämän infrastruktuurin lisäksi on varmistettava myös investoinnit sellaisten ammattilaisten taitoihin, joiden on osallistuttava digitaaliseen muutokseen.
3.2Tähän liittyy tärkeä varaus – strategian täytäntöönpano on mahdotonta ilman kaikkien sidosryhmien, kuten oikeusministerien, tuomari- ja syyttäjäneuvostojen, itsesäänneltyjen ammattien neuvostojen, oikeusalan ammattilaisten eurooppalaisten yhdistysten, kansallisten ja EU:n tason koulutuksentarjoajien sekä EU:n toimielimien ja elimien, osallistumista. ETSK kehottaa komission tavoin edellä mainittuja toimijoita sitoutumaan strategian määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen.
3.3ETSK muistuttaa useissa aiemmissa lausunnoissa esittämistään päätelmistä, joiden mukaan yhtenäinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kaikkialla EU:ssa on olennainen seikka, joka tukee sisämarkkinoita ja EU:n lainsäädännössä vahvistettujen oikeuksien yhtenäistä täytäntöönpanoa unionissa, sillä EU:n säännöstön soveltamisessa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Sitä varten on olennaisen tärkeää tukea jäsenvaltioita kansallisella tasolla antamalla niille paitsi tarvittavaa täydentävää rahoitusta (myös elpymis- ja palautumistukivarojen kautta) myös välineet, joiden avulla varmistetaan, että kaikki sidosryhmät ja oikeusalalla työskentelevät tahot ovat valmiita osallistumaan näihin toimiin.
3.4ETSK pitää samoin merkityksellisenä sitä, että komissio pitää tärkeänä seurata säännöllisesti strategian täytäntöönpanoa ja tehdä muiden EU:n toimielinten kanssa yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan poliittisen tuen varmistamiseksi. ETSK kehottaa komissiota löytämään keinoja, joiden avulla kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja työmarkkinaosapuolet voitaisiin ottaa mukaan seuraamaan strategian täytäntöönpanoa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.
3.5ETSK on yhtä mieltä siitä, että hyvin koulutetuilla ammattilaisilla on tärkeä rooli oikeusvaltiokulttuurin vahvistamisessa ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä, eurooppalaisten arvojen ja periaatteiden, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden, edistämisessä ja perusoikeuksien tehokkaan noudattamisen tukemisessa EU:n ja kansallisella tasolla. ETSK painottaa kuitenkin, että on tärkeää tarjota riittävästi resursseja, tukea ja koulutusta pyrittäessä laajemmin takaamaan, että oikeusalan ammattilaiset pystyvät kaikissa jäsenvaltioissa vastaamaan kansalaisten ja yritysten tarpeisiin koko EU:n alueella saman vaatimustason ja samojen arvojen pohjalta.
3.6ETSK:n väliaikainen ryhmä ”perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate” on perustamisestaan vuonna 2018 asti nostanut esiin sidosryhmien näkemyksiä ongelmista, jotka liittyvät oikeuslaitoksen laatuun ja riippumattomuuteen. ETSK on samaa mieltä siitä, että hyvin koulutetuilla oikeusalan ammattilaisilla on tärkeä rooli oikeusvaltiokulttuurin vahvistamisessa ja oikeusvaltion puolustamisessa, Euroopan arvojen ja periaatteiden, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden, edistämisessä sekä perusoikeuksien tehokkaan noudattamisen tukemisessa EU:n ja valtioiden tasolla.
4.Erityishuomiot
4.1ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltioissa on sitouduttu pysyvästi antamaan oikeusalan ammattilaisille olennaisen tärkeää koulutusta, jonka pohjana on erityisesti oikeusvaltioperiaatetta koskevan EU:n säännöstön noudattaminen sekä perusoikeuksien noudattamista koskevien jäsenvaltioiden sitoumusten tosiasiallinen täytäntöönpano (mukaan lukien erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja vammaisten sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan, rasismin ja syrjinnän uhrien, oikeudet).
4.2Tämänhetkinen kehitys työmarkkinoilla herättää yhä enemmän kysymyksiä digitaalialustojen työntekijöiden asemasta ja heihin sovellettavista säännöistä. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätökset samankaltaisissa tai täysin samanlaisissa tilanteissa vaihtelevat asiaan sovellettavan kansallisen näkökulman mukaan, jopa tapauksissa, joissa on kyse samasta yhtiöstä. Tällaiset työntekijät on hiljattain tunnustettu työsuhteessa oleviksi työntekijöiksi Espanjassa annetussa uudessa laissa ja Italiassa tehdyssä hallinnollisessa sopimuksessa, ja yhdenmukaisen oikeuskäytännön ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen antaa oikeusalan ammattilaisille Espanjan ja Italian linjan mukaisia ohjeita ja koulutusta.
4.3On myös syytä painottaa tarvetta jatkaa koulutustoimintaa Euroopan turvallisuusagendassa ongelmallisiksi katsotuilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kyberrikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja EU:n talousarvioon vaikuttavat talousrikokset, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen liittyvässä uudessa tilanteessa. Kaikkien sidosryhmien olisi huolehdittava tästä jatkuvasti, ja tähän tarkoitukseen olisi osoitettava tarvittavat varat.
4.4ETSK katsoo, että EU:n taloudellisten ja ympäristöön liittyvien etujen suojelemiseksi oikeusalan ammattilaisten koulutuksessa on käsiteltävä myös väärinkäytösten paljastajien suojelua. Väärinkäytösten paljastajien oikeuksia ei tunneta vieläkään riittävän hyvin, vaikka näillä on keskeinen rooli petoksiin ja korruptioon liittyvien väärinkäytösten ja unionin oikeuksien rikkomisen ehkäisemisessä.
4.5Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on oikeusalan siirtäminen digitaaliseen ympäristöön. ETSK toteaa kuitenkin, että kansallisissa tilanteissa on huomattavia eroja ja että jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien digitalisaatio on edennyt eri tahtiin. Ehdotetussa strategiassa otetaan huomioon kansallinen toimivalta ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta. Samaan aikaan on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot pyrkivät pienentämään digitalisaation eroja paitsi takaamalla infrastruktuuri-investoinnit myös varmistamalla sellaisten oikeusalan ammattilaisten taidot, joiden on toteutettava digitaalinen muutos käytännössä.
4.6Ilman oikeudenkäytön digitalisointia kansallisella tasolla ja investointeja oikeusalan ammattilaisten koulutukseen, jossa opetetaan käyttämään digitaalisia välineitä ja teknologiaa jokapäiväisessä työssä, oikeusviranomaisten rajatylittävän yhteistyön tiivistäminen on vaikeaa. Lisäksi uusiin haasteisiin (joita ovat sekä yksilönoikeuksien ja henkilötietojen riittävää suojelua digitaalisessa tilassa koskevat ongelmat että kyberrikollisuuden kaltaiset uudet haasteet) on vaikea vastata ilman riittäviä ja johdonmukaisia investointeja koulutukseen, joka edistää paitsi digitaalisia taitoja myös tietoisuutta.
4.7ETSK suosittaa erityiskoulutuksen antamista digitalisaation yhteydessä ja etenkin käytettäessä tekoälyvälineitä oikeuslaitoksen toiminnassa. Tekoälyn käytöstä oikeusjärjestelmissä annettuun eettiseen peruskirjaan (European Ethical Charter on the use of artificial intelligence in judicial systems) sisältyviä periaatteita ovat muun muassa perusoikeuksien suojelu, syrjinnän ehkäiseminen, laadukkaan tiedon käyttäminen oikeuden päätöksissä ja ”ihminen määrää” ‑periaatteen kunnioittaminen. On erittäin tärkeää tehdä nämä periaatteet tunnetuiksi ja varmistaa niiden kunnioittaminen koulutuksen avulla.
4.8Sen tunnustaminen, että eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen tulisi kattaa muutakin kuin lainsäädännön tuntemus ja tukea monipuolisen ammattitaidon kehittymistä, on tervetullutta. ETSK toteaa erityisesti, että keskittyminen ”tuomaritaitoa” koskevaan koulutukseen on keskeinen tekijä, joka edistää oikeuden tehokasta toteutumista, oikeuslaitosten ja kansalaisten välistä luottamusta sekä oikeusalan ammattilaisten välistä luottamusta rajatylittävässä yhteistyössä.
4.9Lisäksi olisi pohdittava oikeusalan ammattilaisten kouluttamista täydentävillä aloilla, kuten etiikassa, rikostutkinnassa ja psykologiassa, ja sen varmistamista, että oikeusalan ammattilaiset ymmärtävät riittävän hyvin teknisiä seikkoja, joita useimmiten käsitellään monilla EU:n lainsäädännön aloilla, kuten ympäristön, infrastruktuurin tai rahoituksen ja pankkitoiminnan aloilla.
4.10ETSK arvostaa myös sitä, että huomiota kiinnitetään monentyyppisiin EU:n oikeutta soveltaviin oikeusalan ammattilaisiin, joita ovat – ennen kaikkea – tuomarit, syyttäjät ja tuomioistuinten henkilöstö, mutta myös esimerkiksi asianajajat, notaarit, ulosottomiehet, sovittelijat, oikeustulkit ja -kääntäjät, tuomioistuimia avustavat asiantuntijat sekä tietyissä tilanteissa vankiloiden henkilöstö ja ehdonalaisvalvojat. Erityistä huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä siihen, että tilanne vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä monenlaisten kansallisten erityisolosuhteiden vuoksi, mikä voisi jossain määrin jopa vaikeuttaa strategian täytäntöönpanoa.
4.11ETSK katsoo myös, että koulutuksen olisi oltava riittävän laadukasta, jotta sen tavoitteet voitaisiin saavuttaa, ja että tarpeiden arviointi on pakollista. Lisäksi oikeusalan ammattilaisille on tarjottava erilaisia oppimismuotoja yhdistämällä muun muassa lähiopetusta, verkko-oppimisvälineitä ja työpaikkakoulutusta. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että yhteiset menetelmät ja kansalliset koulutuksen tarjoajat eivät tässä suhteessa riitä ja että vaikka EU:n tasolla on tällä hetkellä tarjolla runsaasti resursseja, hyviä käytäntöjä ja ohjeita, jäsenvaltiot eivät ole täysin sitoutuneita niiden hyödyntämiseen.
4.12Euroopan juridisen koulutusverkoston ainutlaatuisen aseman ja tulosten ansiosta saadaan jatkuvaa kokemusperäistä tietoa, josta voidaan ottaa opiksi. Komitea kannattaa sitä, että huomiota kiinnitetään EU-tason toimijoiden rooliin rajatylittävien koulutustoimintojen edistämisessä ja järjestämisessä sekä samalla koulutuksen vaikutusten moninkertaistamisessa.
4.13Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen rooli yhteisen oikeusvaltiokulttuurin edistämisessä liittyy myös ensisijaiseen kysymykseen, joka koskee oikeusalan ammattilaisia EU:n ulkopuolisissa maissa, ja erityiseen tarpeeseen varmistaa, että uudet oikeusalan ammattilaiset saavat perustiedot EU:n oikeusjärjestelmästä ja ‑kulttuurista pohjakoulutuksensa aikana.
4.14Myönteistä on myös komission pyrkimys kannustaa EU:n ulkopuolisten – erityisesti Länsi-Balkanin alueen – maiden oikeusalan ammattilaisten osallistumista koulutukseen, joka koskee oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvää EU:n säännöstöä, tai rajatylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön. ETSK on johdonmukaisesti korostanut tarvetta tukea oikeusvaltiota ja riippumatonta oikeuslaitosta EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa.
4.15ETSK kehottaa myös kiinnittämään huomiota tarpeeseen ottaa huomioon brexitin jälkeiset haasteet, joita oikeusjärjestelmässä työskenteleville ammattilaisille saattaa aiheutua. Tämä on erityisen tärkeää EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen yhteydessä, mutta se koskee myös lainvalvontaa ja oikeudellista yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa ja sen varmistamisessa, että perusoikeuksia kunnioitetaan.
4.16Ehdotettujen toimien kestäväpohjaisuuden varmistamiseksi ETSK korostaa lisäksi tarvetta ottaa mukaan oikeusalan sidosryhmien lisäksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhakijoiden järjestöt eri erityisaloilta (ympäristö, julkiset hankinnat, terveydenhuolto, kuluttajansuoja, työntekijöiden oikeudet ja työmarkkinasuhteet jne.). Kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten vahva panos voi osaltaan edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamista.
Bryssel 16. huhtikuuta 2021
Aurel Laurențiu Plosceanu
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja
_____________