SOC/676

EU:n terrorisminvastainen ohjelma

LAUSUNTO

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n turvallisuusunionistrategiasta
[COM(2020) 605 final]

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n terrorisminvastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet
[COM(2020) 795 final]

Yhteydenotot	soc@eesc.europa.eu
Hallintovirkamies	Cinzia SECHI
Asiakirjan päivämäärä	01/06/2021

Esittelijä: Ákos Topolánszky

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24/02/2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	26/05/2021
Hyväksyminen täysistunnossa	DD/MM/YYYY
Täysistunnon nro	...
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	…/…/…

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää tervetulleena ja kannatettavana EU:n turvallisuusunionistrategian 1 puitteissa ehdotettua strategista ohjelmaa EU:n kansalaisten turvallisuuden suojelemiseksi terrorismiin liittyviltä riskeiltä ja on samaa mieltä siitä, että tarvitaan vahvaa ja kunnianhimoista terrorisminvastaista politiikkaa.

1.2Samalla komitea korostaa, että tämän tavoitteen saavuttamisen on perustuttava moniarvoista yhteiskuntaamme, yhteisiä arvojamme ja eurooppalaista elämäntapaamme puolustavan ja vaalivan kansainvälisen ja eurooppalaisen oikeuden oikeusperustan tunnustamiseen ja täysimääräiseen kunnioittamiseen.

1.3ETSK katsoo, että uusi ohjelma on tärkeä ja oikea-aikainen, ja kannattaa pääpiirteissään siihen sisältyviä järjestelyjä sekä häiriönsietokyvyn käsitteen korostamista.

1.4Komitea pitää tärkeänä sitä, että hyödynnetään nykyaikaisia teknologisia välineitä, mutta painottaa myös tarvetta varmistaa, että niiden käytölle asetetaan rajat oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien takaamiseksi.

1.5Komitea toteaa, että ohjelmalla luodaan johdonmukainen toimintakehys, joka on suunnattu ensisijaisesti toimielimille ja viranomaisille, joilla on terrorismin uhan ehkäisemisen ja torjumisen kannalta olennaisia erityistehtäviä, mutta paikallisyhteisöjen, kansalaisten ja uhrien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ammattijärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen, tiedemaailman ja yksityisten kumppanitahojen edustajia ei ole otettu tarkasteltavana olevassa asiakirjassa asianmukaisesti mukaan ongelman ratkaisemiseen.

1.6ETSK katsoo, että on ennen kaikkea ehkäistävä ja poistettava riskit ja jännitteet sen sijaan, että puututaan niiden ei-toivottuihin seurauksiin jälkikäteen, mistä aiheutuu yhteiskunnalle korkeita kustannuksia.

1.7Komitea korostaa tutkimuksen ja uhka-arvioiden merkitystä, jotta vältetään sellaisten järjestelyiden käyttöönotto, jotka voisivat perusteettomasti heikentää perusoikeuksia.

1.8Komitea kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden rooliin ja siihen, että jäsenvaltioiden on luotava synergioita ohjelman kestävässä täytäntöönpanossa.

1.9Terrorismin tehokkaiden vastatoimien kannalta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää terrorismin yksilölliset ja sosiaaliset syyt tieteellisen tiedon avulla sen sijaan, että keskitytään yksinomaan poliittisiin vastatoimiin.

1.10Ennaltaehkäisyn osalta ETSK pitää tarkoituksenmukaisena, että kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot sekä työmarkkinaosapuolet otetaan aktiivisesti mukaan toimintaan. Tätä mahdollisuutta on toistaiseksi hyödynnetty liian vähän. Komitea pitää turvallisuuden kannalta erityisen merkittävänä investointina sitä, että hyödynnetään yhteisöjen tasolla käynnistettyjä koordinoituja toimia, riskien vähentämiseen tähtääviä ohjelmia ja sovintoprosesseja.

1.11ETSK on vakuuttunut siitä, että terrorismia on torjuttava tehokkaasti ja hellittämättä vaarantamatta kuitenkaan eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten demokraattisia oikeuksia; jos niitä rajoitettaisiin merkittävästi, terroristien voitaisiin katsoa saavuttaneen päämääränsä.

1.12Julkisten tilojen suojelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä yksityisten toimijoiden ja paikallisyhteisöjen edustajien kanssa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Uskonnollisten johtajien kanssa on käynnistettävä jatkuva vuoropuhelu, sillä uskonnot voivat osaltaan vähentää merkittävästi radikalisoitumista ja tietyn tyyppisiä uhkia sekä terrorismin aiheuttamia yhteisöllisiä jännitteitä.

1.13Komitea painottaa, että EU:n lainsäädäntö kieltää tietojen yleisen ja erotuksetta tapahtuvan säilyttämisen ja että tietojen säilyttäminen voidaan sallia vain soveltamalla asetuksessa säädettyjä tiukkoja ja tarkkaan rajattuja takeita sekä valvomalla järjestelmää jatkuvasti.

1.14Terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman (TFTP) 2 käytön yhteydessä on arvioitava jatkuvasti takeita unionin kansalaisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi.

2.Alustavat huomiot 3

2.1ETSK pitää tervetulleena ja kannatettavana EU:n turvallisuusunionistrategian 4 puitteissa ehdotettua strategista ohjelmaa kattaviin välineisiin perustuvien tehokkaiden ja koordinoitujen toimien toteuttamiseksi pyrittäessä suojelemaan EU:n kansalaisten turvallisuutta terrorismiin liittyviltä riskeiltä.

2.2ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan vahvaa ja kunnianhimoista terrorisminvastaista politiikkaa, mutta korostaa, että sen olisi perustuttava näyttöön pohjautuvaan riskianalyysiin ja EU:ssa jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten tarkkaan arviointiin.

2.3ETSK on täysin sitoutunut ihmiselämän ja ihmisarvon kunnioittamista koskeviin yleismaailmallisiin arvoihin, jotka vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. ETSK on myös samaa mieltä komission kanssa siitä, että demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perusoikeuksien, erityisesti yksityisyyttä koskevan oikeuden, sananvapauden, uskonnonvapauden ja monimuotoisuuden kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusta ja edellyttävät siksi määrätietoista yhteistä toimintaa, jolla suojellaan ja puolustetaan moniarvoista yhteiskuntaamme, yhteisiä arvojamme ja eurooppalaista elämäntapaamme. Nämä perusarvot on otettava johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti huomioon tiedonannossa esitettyjä toimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

2.4ETSK:n mielestä uusi ohjelma on tärkeä ja oikea-aikainen. Siihen sisältyvät järjestelyt, jotka mahdollistavat ennakoinnin, ennaltaehkäisyn, suojelun ja vastatoimet, sekä kansainvälisen yhteistyön monialainen ulottuvuus tarjoavat asianmukaisen kehyksen ja toimintamallin kattavan reagointisuunnitelman täytäntöönpanolle. ETSK pitää myös tarkoituksenmukaisena, että tiedonannossa kiinnitetään nimenomaista huomiota eri näkökohtiin, muun muassa häiriönsietokyvyn merkitykseen. Häiriönsietokyky edellyttää yhteiskunnan – ja näin ollen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisyhteisöjen – laajempaa osallistumista prosessiin, jossa tähdätään turvallisuuden luomiseen ja varmistamiseen.

2.5On myös syytä panna merkille nykyaikaisten teknologisten välineiden käytön painottaminen, sillä niiden avulla terrorismia ja sitä tukevia toimia voidaan torjua selvästi tehokkaammin. On kuitenkin olennaisen tärkeää rajata täsmällisesti ja unionin oikeuden mukaisesti kaikkien näiden uusien välineiden – muun muassa massadatan keräämiseen ja analysointiin tarkoitettujen välineiden – sekä vanhempien välineiden käyttö sekä säännellä kerättyjen tietojen käyttöä ja säilyttämistä ja valvoa, että sääntöjä noudatetaan vakinaisesti ja jatkuvasti.

2.6Komitea toteaa, että ohjelmalla luodaan johdonmukainen toimintakehys, joka on suunnattu ensisijaisesti toimielimille ja viranomaisille, joilla on terrorismin uhan ehkäisemisen ja torjumisen kannalta olennaisia erityistehtäviä, mutta paikallisyhteisöjen, kansalaisten ja uhrien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ammattijärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen, tiedemaailman ja yksityisten kumppanitahojen edustajia ei ole otettu tarkasteltavana olevassa asiakirjassa asianmukaisesti mukaan ongelman ratkaisemiseen. Terrorismin uhan perimmäisiä syitä ei pystytä poistamaan ilman paikallisten yhteiskunnallisten toimijoiden pyrkimyksiä saada aikaan konsensukseen perustuvia ja kannatettavissa olevia sopimuksia riskien pienentämiseksi.

2.7ETSK katsoo, että on ennen kaikkea ehkäistävä ja poistettava riskit ja jännitteet sen sijaan, että puututaan niiden ei-toivottuihin seurauksiin jälkikäteen, mistä aiheutuu yhteiskunnalle korkeita kustannuksia. Komitea pitää tärkeänä, ettei ohjelman täytäntöönpano perustu yhteiskunnallisiin käsityksiin tai poliittisiin reaktioihin vaan että lähtökohtana on aina tosiasiallinen terrorismitilanne ja siitä aiheutuva todellinen uhka ja että toimenpiteet, joihin ryhdytään niiden torjumiseksi, laaditaan tältä pohjalta. Myös politiikkatoimet olisi suunniteltava vastaavasti.

2.8ETSK kiinnittää huomiota siihen, että EU kykenee torjumaan tehokkaasti radikalisoitumista vain, jos se myös puuttuu menestyksekkäästi syrjäytymiseen, josta kärsivät sekä sen omat alkuperäisvähemmistöt (esim. romanit) että äskettäin EU:hun saapuneet.

2.9Jotta vältettäisiin sosiaalisen osallisuuden vaarantaminen ja varmistettaisiin toteutettavien toimien oikeasuhtaisuus, olisi huolehdittava siitä, ettei terrorismin uhasta yhteiskunnassa vallitsevan käsityksen ja uhan todellisen laajuuden välinen kuilu ole liian suuri, kuten on asian laita eräissä jäsenvaltioissa. Onkin tärkeää tutkia ja arvioida uhkaa, jotta vältetään sellaisten järjestelyiden käyttöönotto, jotka voisivat perusteettomasti heikentää perusoikeuksia. Turvallisuuspolitiikkoja voidaan mukauttaa ainoastaan kartoitetuista todellisista uhkista ja riskeistä saadun näytön yksityiskohtaisen analysoinnin pohjalta.

2.10ETSK pitää niin ikään tärkeänä myönteisenä tekijänä terrorismin torjunnassa sitä, että ohjelmassa sitoudutaan vahvasti radikalisoitumisen torjuntaan. Radikaaliin verkkosisältöön puuttumisen ohella komitea pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että tällä alalla ymmärretään radikalisoitumisen ja radikalismista luopumisen mekanismit ja tutkitaan niitä, tarkastellaan radikalisoitumisen luonnetta ja prosessia ja ehkäistään radikalisoitumista tältä pohjalta. Kansalaisyhteiskunnan edustajilla ja kansalaisyhteisöillä voi olla tässä keskeinen rooli.

2.11ETSK on vakuuttunut siitä, että terrorismia on torjuttava tehokkaasti ja hellittämättä vaarantamatta kuitenkaan eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten demokraattisia oikeuksia; jos niitä rajoitettaisiin merkittävästi, terroristien voitaisiin katsoa saavuttaneen päämääränsä.

2.12Myös parhaiten suunnitelluissa ja sofistikoituneimmissa ohjelmissa onnistuminen riippuu suurelta osin ohjelmien täytäntöönpanoon osallistuvien jäsenvaltioiden valmiudesta tehdä yhteistyötä keskenään, niiden häiriönsietokyvystä sekä ohjelmien tukemiseksi tehdyistä poliittisista päätöksistä. Poliittisella tahdolla on tässä suhteessa ratkaiseva merkitys.

2.13ETSK katsoo, että ohjelman käynnistämisen yhteydessä olisi pitänyt tehdä perusteellinen tilannearvio, jossa olisi yksilöity prosessit, joihin ohjelman olisi tarjottava asianmukainen vastaus, sekä tähän mennessä toteutettujen toimien ansiosta aikaansaadut tulokset.

3.Keskeisiä näkökohtia

3.1Ennakointi

3.1.1On olennaisen tärkeää, että tekoälyn käyttö terrorismin varhaisessa havaitsemisessa ja torjunnassa yleensä on avointa ja todennettavaa, että sen kohteena ovat tosiasiallisesti ainoastaan sisällöt ja henkilöt, joilla on terrorismin torjunnan kannalta merkitystä, ja että tekoälystrategian seitsemän keskeistä vaatimusta 5 täyttyvät.

3.1.2Julkisten tilojen suojelun osalta ohjelmassa keskitytään perustellusti uuden teknologian käyttöön. ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että asiakirjassa käsitellään vain implisiittisesti valmistautumista ajoneuvoiskuihin, vaikka ne ovat olleet hyvin yleisiä viime vuosina. Tällä tavoin on tehty useita niin sanottuja strategisia terrori-iskuja (uhrien suuri määrä, laaja näkyvyys tiedotusvälineissä ja huomattava pelkovaikutus).

3.1.3Terrorismin tehokkaiden vastatoimien kannalta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää tieteellisesti terrorismin yksilölliset ja sosiaaliset syyt. ETSK:n mielestä onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota tähän kysymykseen, sillä tällä tavoin hankittujen tietojen avulla voidaan tehokkaasti vähentää inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja.

3.2Ennaltaehkäisy

3.2.1Ennaltaehkäisyn osalta ETSK kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kyse on terrorismin torjunnasta, missä kansalaistahoilla voi olla – ja on jo nyt – tärkeä ja sisällön kannalta merkityksellinen rooli, joka ulottuu turvallisuudentunteen lujittamisesta yhteiskunnassa sekä radikalisoitumisen havaitsemisesta, ehkäisemisestä ja torjunnasta terrorismia torjuvien instituutioiden operatiivisten käytäntöjen tukemiseen ja seurantaan. Tästä syystä ohjelmassa olisi tarkasteltava paljon yksityiskohtaisemmin yhteistyön puitteita ja sisältöä, joita voidaan edistää yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen välisellä yhteistyöllä voi olla todistettavasti ja pitkällä aikavälillä vaikutuksia riskien vähentämiseen ja kestävän osallisuuden edistämiseen. Ohjelmassa olisi painotettava nykyistä enemmän tätä ennakoivaa eikä ainoastaan reaktiivista lähestymistapaa.

3.2.2Tarkasteltavana olevassa ohjelmassa pidetään perustellusti erittäin tärkeänä verkossa tapahtuvan ääri-ideologioiden edistämisen torjumista. Tässä yhteydessä tuodaan esiin terroristien levittämät suorat verkkolähetykset terroriteoista. Ohjelmassa ei kuitenkaan maininta huomattavasti yleisempää ilmiötä, jonka ehkäiseminen on komitean mielestä olennaisen tärkeää: terroritekojen silminnäkijöiden harjoittama terroritekoihin liittyvän sisällön levittäminen sosiaalisessa mediassa.

3.2.3Ohjelmassa tunnustetaan erittäin suurten verkkoalustojen yhteiskunnallinen rooli ja asetetaan niille myös velvoitteita. Komission asiakirjassa jo mainittujen seikkojen lisäksi olisi hyödyllistä arvioida myös säännöllisesti perusoikeuksiin, sosiaalisiin jakolinjoihin ja radikalisoitumiseen johtaviin manipulointitekniikoihin liittyviä järjestelmäriskejä.

On myös arvioitava jatkuvasti riskejä suhteessa teollisiin, taloudellisiin ja kaupallisiin toimijoihin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kansalaisyhteiskunnan edustajiin ja vahvistettava niiden roolia kumppaneina niiden kattojärjestöjen kautta tapahtuvassa terrorismin ennaltaehkäisyssä.

3.2.4Ennaltaehkäisyyn liittyen on aiheellista huomauttaa, että vihapuheen lisäksi valeuutisten ja salaliittoteorioiden levittämisellä on vahva rooli radikalisoitumisessa. Tämän ilmiön torjuminen on näin ollen terrorismin torjunnan onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää.

3.2.5ETSK korostaa strategisen viestinnän merkitystä paitsi iskun jälkeen myös ennaltaehkäisevänä välineenä, mikä tarkoittaa myös kansalaisyhteiskunnan välittämän viestin huomioon ottamista terrorismin hohdon himmentämiseksi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoamiseksi.

3.2.6Kaupunkien ja kuntien kollektiivinen sitoutuminen ja selviytymiskyky voivat edistää osaltaan tehokkaasti yhteisön suojelua. ETSK pitää ennaltaehkäisyssä turvallisuuden kannalta erityisen merkittävänä investointina sitä, että hyödynnetään yhteisöjen tasolla käynnistettyjä koordinoituja toimia, riskien vähentämiseen tähtääviä ohjelmia ja sovintoprosesseja. Jännitteiden käsitteleminen, ratkaiseminen ja viime kädessä poistaminen voisivat tehdä riskialttiissa tilanteissa toimimisen tarpeettomaksi ja vapauttaa näin huomattavasti resursseja ja lisäksi nostaa sosiaalisen osallisuuden tasoa. Tämä tarkoittaa, että on ymmärrettävä terrorismin perimmäiset syyt ja luonne, ja se edellyttää toteutettavien toimien jatkuvaa seurantaa.

3.2.7Euroopan kaupungit tarvitsevat parempia rahoitus-, neuvonta- ja koulutusmahdollisuuksia nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi ja selviytymiskykynsä parantamiseksi. ETSK kannattaa painokkaasti sitä, että komissio tukee paikallisten ennaltaehkäisyn koordinaattorien toimintaa radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston avulla. Komitea katsoo, että EU:n kaupungit radikalisoitumista vastaan ‑aloite ja strateginen vuoropuhelu kaupunkien välillä ovat olennaisen tärkeitä. Komitean mielestä tällainen vuoropuhelu olisi käynnistettävä pysyvästi myös kaupunkitaajamissa perustamalla asianmukaisia foorumeja.

3.2.8Koska todellinen ja koettu sosiaalinen syrjäytyminen, syrjintä ja marginalisoituminen voivat lisätä alttiutta radikaalille propagandalle ja luoda lisäuhkia sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, Euroopan komission olisi tehostettava rasismin vastaisia toimiaan. Sen vuoksi on tarpeen toteuttaa tarkoituksenmukaista sosiaalipolitiikkaa riskien vähentämiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi, sillä terroriteot voidaan tulkita myös äärimmäisiksi yhteiskunnallisten jännitteiden ja epäluottamuksen ilmentymiksi.

3.2.9Komitea katsoo, että radikalisoitumisprosessien tutkimiseen, havaitsemiseen ja tehokkaaseen ennaltaehkäisemiseen vankeinhoitolaitoksissa olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. ETSK toivoo, että edellisellä ohjelmakaudella tehtyjen arviointien pohjalta toteutettuja tukiohjelmia, joita komitea kannattaa, vahvistetaan edelleen tässä yhteydessä. Hyvin suunniteltujen strategioiden avulla on varmistettava, etteivät vankilat ole radikalisoitumisen kasvualustoja vaan ennemminkin, mahdollisuuksien mukaan, paikkoja, missä radikalisoitumiseen puututaan.

3.3Suojelu

3.3.1Luvussa ”Hyökkäyskeinojen vieminen terroristeilta” ei käsitellä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus estää ajoneuvoilla tehtävät hyökkäykset. Koska tällaiset hyökkäykset ovat olleet viime vuosina hyvin yleisiä, ohjelmassa olisi ehdottomasti otettava tämä ongelma huomioon.

3.3.2ETSK kannustaa myös jatkamaan toimia, joilla pyritään estämään vuokra- ja yhteiskäyttöajoneuvojen käyttö terrori-iskujen välineinä, sekä kehittämään tehokkaita kaupunkisuunnittelukäytäntöjä, jotta estetään tähän tarkoitukseen käytettävien ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.

3.3.3Julkisten tilojen suojelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä yksityisten toimijoiden ja paikallisyhteisöjen edustajien kanssa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi, ja samalla on pyrittävä siihen, että niiden vapaata hyödyntämistä rajoitetaan mahdollisimman vähän. ETSK on samaa mieltä siitä, että on tarpeen vahvistaa vähimmäisnormit sellaisten tilojen suojelemiseksi, joissa käy erityisen paljon ihmisiä ja joilla on symbolinen arvo.

3.3.4Uskonnollisten johtajien kanssa on käynnistettävä jatkuva vuoropuhelu, sillä uskonnot voivat osaltaan vähentää merkittävästi radikalisoitumista ja tietyn tyyppisiä uhkia sekä terrorismin aiheuttamia yhteisöllisiä jännitteitä. Tätä toimintatapaa olisi täydennettävä uskontojen välisellä vuoropuhelulla ja tarvittaessa sovintoprosesseilla.

3.4Vastatoimet

3.4.1Kun otetaan huomioon terrorisminvastaisten toimien pitkälle erikoistunut luonne, ETSK painottaa aivan erityisesti tarvetta viestiä säännöllisesti tuloksista ja tällaisen viestinnän merkitystä.

3.4.2Komitea painottaa, että EU:n lainsäädäntö kieltää tietojen yleisen ja erotuksetta tapahtuvan säilyttämisen ja että tietojen säilyttäminen voidaan sallia vain soveltamalla asetuksessa säädettyjä tiukkoja ja tarkkaan rajattuja takeita sekä valvomalla järjestelmää jatkuvasti.

3.4.3Toistaiseksi vain pilottihankkeena perustetun terrorismin uhreja avustavan EU:n asiantuntijakeskuksen toimintaa olisi jatkettava ja laajennettava, jotta voidaan arvioida terrorismin torjunnan vaikutuksia kansalaisyhteiskuntaan ja perusoikeuksiin. Uhrien tukimekanismeja jäsenvaltioissa olisi niin ikään tarkasteltava uudelleen ja vahvistettava ensimmäisen uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian (2020–2025) 6 puitteissa. Myös terrorismin uhrien kansallisten yhteyspisteiden 7 asianmukainen toiminta on olennaisen tärkeää.

3.4.4Terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman (TFTP) 8 yhteydessä kerätään suuri määrä tiedustelutietoa. Erityisesti silloin, kun ulkopuolinen osapuoli käyttää tällaista tiedustelutietoa (esim. EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön puitteissa), takeita EU:n kansalaisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi on arvioitava jatkuvasti. Sama koskee kyberturvallisuutta, salattujen tietojen käsittelyä tutkimusten aikana, sähköisen todistusaineiston hallintaa (eEDES-järjestelmä) ja kansainvälisten kumppanitahojen kanssa toteutettavia digitaalisia rikostutkintoja. Kaikissa tapauksissa on otettava ensisijaisesti huomioon kansalaisten intressit oikeussuojan alalla.

Bryssel 26. toukokuuta 2021

Aurel Laurențiu Plosceanu
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja

_____________

(1)     COM(2020) 605 final

(2)     EUVL L 195, 27.7.2010, s. 5

(3)    Koska komitea kannattaa ohjelman sisältöä ja kun otetaan huomioon ohjelman tekninen luonne, käsillä olevassa lausunnossa tarkastellaan ennen kaikkea kansalaisyhteiskuntaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin liittyviä näkökohtia, jotka kuuluvat ETSK:n tehtävän ytimeen.

(4)     COM(2020) 605 final

(5)     COM(2020) 65 final

(6)     COM(2020) 258 final

(7)    Neuvoston 4. kesäkuuta 2018 antamien terrorismin uhreja koskevien päätelmien mukaisesti (9719/18).

(8)     EUVL L 195, 27.7.2010, s. 5