ECO/540

Järjestämättömien lainojen käsittely
covid-19-pandemian jälkeen

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille –
Järjestämättömien lainojen käsittely covid-19-pandemian jälkeen

[COM(2020) 822 final]

Esittelijä: Kęstutis Kupšys 

_________________

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24/02/2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	10/03/2021
Hyväksyminen täysistunnossa	24/03/2021
Täysistunnon nro	559
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	246/2/11

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK suhtautuu myönteisesti komission uuden järjestämättömiä lainoja koskevan toimintasuunnitelman (tiedonanto) esittämiseen mutta pitää valitettavana, että siinä ei ole juurikaan uusia covid-19-pandemian aikaan sopivia ehdotuksia, minkä vuoksi Eurooppa joutuu toimimaan poikkeuksellisena aikana tavanomaisia aikoja varten laadittujen sääntöjen perusteella. Komitea kehottaa puuttumaan ensisijaisesti järjestämättömien lainojen perimmäisiin syihin, jotta voidaan estää tällaisten lainojen tuleva kasvu, ja ehdottaa myös maksukyvyttömyyden määrittelyn huolellista tarkistamista ja väliaikaista mukauttamista, jotta eurooppalaiset kotitaloudet ja yritykset saisivat mahdollisuuden pehmeään laskuun. ETSK toteaa, että raha- ja finanssipolitiikan sekä rahoitusalan sääntelyn tulee olla vallitsevassa covid-19-kriisissä todellisten olosuhteiden mukaista.

1.2Järjestämättömien lainojen perimmäisiin syihin puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. ETSK korostaa, että niin kotitalouksien kuin pk-yritystenkin järjestämättömien lainojen määrän kasvaminen suureksi voidaan välttää tehokkaimmin pyrkimällä jatkuvasti parantamaan kilpailukykyä, keskittymällä liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen, rakentamalla vankat sosiaaliturvajärjestelmät, torjumalla köyhyyttä, ylivelkaantumista ja työttömyyttä, takaamalla riittävät palkat ja toteuttamalla kriisiaikoina vastasyklisiä talouspoliittisia toimenpiteitä. Näin toimien voidaan ylläpitää ja vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja talouden häiriönsietokykyä ja puuttua samanaikaisesti köyhyyteen ja suureen eriarvoisuuteen.

1.3ETSK katsoo, että covid-19-pandemiaa edeltäviä järjestämättömiä lainoja olisi käsiteltävä hyvin eri tavalla kuin sen puhkeamisen jälkeisiä (covid-19-pandemian aiheuttamia) järjestämättömiä lainoja, koska olosuhteet olivat ennen maaliskuuta 2020 täysin erilaiset kuin sen jälkeen. Komitea ehdottaakin, että maksukyvyttömyyden määrittelyä koskevia Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ohjeita tarkistetaan huolellisesti, kohdennetusti ja ehdottoman väliaikaisesti, ja suosittaa lisäksi, että EPV:n ohjeet lainojen maksulykkäyksistä pysyvät voimassa niin kauan kuin on tarpeen.

1.4ETSK kehottaa toteuttamaan samaan aikaan luottolaitoksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa sellaisille lainanottajille suunnattuja julkisia tukitoimenpiteitä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin yksinomaan pandemian vuoksi. Tässä tilanteessa suositeltavia toimenpiteitä olisivat mm. lykkäykset, joiden erääntymisaika on yhdestä kolmeen vuotta, korkotuki, velkojen uudelleenjärjestely edullisemmiksi luottotyypeiksi ja velkamoratoriot silloin kun ne ovat mahdollisia. Komitea kannattaa tällaisia sisäisiä velkajärjestelyjä.

1.5ETSK huomauttaa, että tarvetta luoda järjestämättömille lainoille EU:n laajuiset, rajatylittävät markkinat on yliarvioitu. Komitea on siksi huolissaan suunnitelmista myöntää velkojen perijöille EU:n laajuinen toimilupa ilman asianmukaista valvontaa sekä niiden kotimaassa että vastaanottavassa maassa. Tämä voisi olla perusteltua vain, jos vastapainoksi toteutetaan joukko toimenpiteitä, joilla autetaan suojelemaan vaikeuksiin joutuneita lainanottajia – EU:n laajuinen kuluttajansuojastandardi velkojen perintään.

1.6Toinen toimintasuunnitelman pilari liittyy ehdotukseen tuomioistuinten ulkopuolisesta nopeutetusta vakuuksien täytäntöönpanosta (accelerated extrajudicial collateral enforcement, AECE), joka rajoittuu tiukasti yrityslainoihin ja jota sovelletaan vain, jos osapuolet ovat sopineet siitä etukäteen vapaaehtoisesti lainasopimuksen tekemisen yhteydessä. ETSK toteaa, että AECE voisi tarjota velallisten kannalta tasapainoisen ratkaisun, mutta katsoo, että tuomioistuinten ulkopuolisesta täytäntöönpanosta ei saa tulla lainasopimuksissa oletusarvoa.

1.7ETSK kehottaa painokkaasti olemaan sulauttamatta järjestämättömien lainojen ongelmaa – joka kuvastaa laajalle levinnyttä talouden ilmiötä – kysymyksiin, jotka liittyvät rahoitusvakauden säilyttämiseen. Pankkisektorin moraalisen ja toiminnallisen eheyden säilyttämiseksi näitä kahta asiaa olisi käsiteltävä erikseen.

1.8ETSK vaatii, että mahdollisuus myydä järjestämättömiä lainoja omaisuudenhoitoyhtiöille (joita kutsutaan myös roskapankeiksi) pysyy poikkeustapauksena ja että etusijalle asetetaan luottolaitosten ja lainanottajien kahdenväliset velkajärjestelysopimukset, jolloin ratkaisussa olisi keskityttävä liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen. Komitea korostaa, että ennalta varautuva pääomapohjan vahvistaminen merkitsee julkisrahoitteisena todennäköisesti aina julkisten varojen siirtoa pois muista, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisemmistä käyttötarkoituksista. ETSK korostaa myös, että ennaltavarautumistoimenpiteisiin on turvauduttava aina mitä vastuullisimmin, jotta vältettäisiin moraalikato eikä päädyttäisi pelastamaan pankkeja julkisin varoin yhteiskunnan kustannuksella.

1.9Nykytilanteessa, jossa potentiaalisesti elinkelpoiset yritykset saattavat joutua maksuvaikeuksiin, vaikka ne olivat ennen covid-19-kriisiä luottokelpoisia, ETSK ehdottaa maksukyvyttömyyden määrittelyä koskevien EPV:n ohjeiden huolellista tarkistamista. Siten voitaisiin antaa covid-19-kriisin takia vaikeuksiin joutuneille velallisille mahdollisuus toipua ennen kuin niiden lainat luokitellaan järjestämättömiksi. Komitea tähdentää kuitenkin, että tällaisten muutosten on oltava ehdottoman väliaikaisia, ne eivät saa haitata pankkien suorittamaa yksityiskohtaista ja täsmällistä luottoriskien tunnistamista ja raportointia ja niitä tehtäessä tulee ottaa huomioon perustava tarve varmistaa pankkisektorin vakaus ja vakavaraisuus.

1.10ETSK kehottaa pitämään yleisesti ottaen tiukasti kiinni vakavaraisuusvaatimuksista – myös järjestämättömiä lainoja koskevasta varautumisjärjestelyasetuksesta. Näin varmistetaan, että pankeilla on täydet edellytykset selviytyä tappioista, ja vähennetään sen todennäköisyyttä, että tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan julkisiin toimiin (kuten ”ennalta varautuvaan pääomitukseen”) ja pelastamaan pankkeja veronmaksajien kustannuksella. Maksukyvyttömyyden määrittelyyn ja järjestämättömiä lainoja koskeviin varautumisjärjestelyihin voitaisiin kuitenkin harkita ja soveltaa väliaikaista joustoa covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi.

2.Taustatietoa

2.1Euroopan komission joulukuussa 2020 julkistaman järjestämättömiä lainoja koskevan toimintasuunnitelman 1 avulla pyritään estämään se, että järjestämättömät lainat lisääntyisivät tulevaisuudessa kaikkialla Euroopan unionissa covid-19-kriisin seurauksena. Lainasta tulee järjestämätön silloin, kun sen takaisinmaksu on epätodennäköistä tai kun maksut ovat 90 päivää myöhässä. Euroopan keskuspankki arvioi, että vakavassa skenaariossa, jossa elpyminen pitkittyy ja on hyvin heikkoa, euroalueen pankkien hallussaan pitämien järjestämättömien lainojen kokonaismäärä voisi pandemian vuoksi nousta jopa 1,4 biljoonaan euroon. 2

2.2Heinäkuussa 2017 julkistettu järjestämättömien lainojen käsittelyä koskeva EU:n toimintasuunnitelma 3 auttoi muutaman seuraavan vuoden aikana puuttumaan järjestämättömiin lainoihin ja pysäyttämään niiden kertymisen pankkeihin. Tätä seurasi tiedonanto pankkiunionin valmiiksi saamisesta 4 .

2.3Maaliskuussa 2018 Euroopan komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen 5 , jonka tavoitteena on edistää järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittämistä EU:ssa. Ehdotettu direktiivi tähtää siihen, että pankit voisivat myydä järjestämättömien lainojen salkkunsa helposti ulkopuolisille sijoittajille kaikkialla EU:ssa. Ehdotukseen sisältyy myös uusi menettely ”tuomioistuinten ulkopuolinen nopeutettu vakuuksien täytäntöönpano”. Direktiiviluonnoksen käsittely on yhä kesken, vaikka nämä kaksi asiaa on lohkottu eri säädöksiin.

2.4Covid-19-pandemian puhjettua komissio reagoi nopeasti toteuttamalla toimenpiteitä, joilla autetaan pankkisektoria selviytymään odotettavissa olevasta järjestämättömien lainojen kertymisestä. Huhtikuussa 2020 hyväksytty pankkipaketti on jo tarjonnut pankkisektorille merkittävästi lyhyen aikavälin tukea. 6 Se sisältää mm. säännöt lainanottajan takaisinmaksukyvyttömyyden riskin arvioinnista pankeissa sekä järjestämättömien lainojen luokitteluun ja myöhästyneiden takaisinmaksujen tilinpäätöskohteluun liittyviä vakavaraisuussääntöjä. Pankit ovat myös hyötyneet merkittävistä maksuvalmiustukitoimenpiteistä (pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettava EKP:n osto-ohjelma 7 sekä kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehtojen helpottaminen – TLTRO III – maaliskuussa 2020). Nyt on aika pohtia eurooppalaisten yritysten vakavaraisuutta.

2.5Pakettiin liittyvä pääomamarkkinoiden elpymispaketti on tarjonnut pankkisektorille lisätukea poistamalla järjestämättömien lainojen arvopaperistamisen 8 sääntelyesteitä.

2.6Viime kuukausina Euroopan pankkisektori on hyötynyt sääntelyhelpotuksista ja maksuvalmiustukitoimenpiteistä, joilla on pyritty turvaamaan rahoitusvakaus ja taloudellinen vakaus sekä tukemaan eurooppalaisia kotitalouksia ja yrityksiä. Näin ollen pankit ovat jatkaneet lainojen myöntämistä asiakkailleen eikä luottokannan supistumista ole tapahtunut.

2.7Myös jäsenvaltiot ovat toteuttaneet määrätietoisia toimia, kuten tukijärjestelmiä kotitalouksien ja yritysten maksuvalmiusongelmien lievittämiseksi. Tällaisiin järjestelmiin sisältyy yleensä julkisia takausjärjestelmiä ja/tai maksulykkäyksiä. Niillä autetaan tilapäisistä maksuvalmiusongelmista kärsiviä lainanottajia ja estetään järjestämättömien lainojen äkillinen kasvu. Lisäksi komissio on hyväksynyt tilapäiset valtiontukipuitteet, joissa annetaan EU:n jäsenvaltioille mahdollisuus hyödyntää valtiontukisääntöjen mukaista täyttä joustovaraa talouden tukemiseksi covid-19-pandemian aikana.

3.Yleistä

3.1ETSK panee merkille, että komission nyt esittämässä toimintasuunnitelmassa (tiedonanto) pitäydytään samoissa toimenpiteissä, jotka sisältyivät jo vuoden 2017 suunnitelmaan. Siinä ei ole juurikaan uusia covid-19-pandemian aikaan sopivia ehdotuksia, minkä vuoksi Eurooppa joutuu toimimaan poikkeuksellisena aikana tavanomaisia aikoja varten laadittujen sääntöjen perusteella. ETSK katsoo, että covid-19-pandemiaa edeltäviä järjestämättömiä lainoja olisi käsiteltävä hyvin eri tavalla kuin sen puhkeamisen jälkeisiä (covid-19-pandemian aiheuttamia) järjestämättömiä lainoja, koska olosuhteet olivat ennen maaliskuuta 2020 täysin erilaiset kuin sen jälkeen. Komitea kehottaakin tarkistamaan EPV:n ohjeita maksukyvyttömyyden määrittelystä huolellisesti, kohdennetusti ja ehdottoman väliaikaisesti, jotta velallisia ei luokiteltaisi maksukyvyttömiksi automaattisesti ja jotta voidaan lieventää nykysääntöjen myötäsyklisiä vaikutuksia ja taata eurooppalaisille kotitalouksille ja yrityksille mahdollisuus pehmeään laskuun.

3.2Pandemia on johtanut kysynnän ja kulutuksen vähenemiseen, minkä vuoksi pk-yritysten huolena on ollut asiakkaiden löytäminen. Pk-yritykset eivät tosin tällä hetkellä mainitse (EKP:n kyselytutkimuksissa 9 ) rahoituksen saantia suurimpana ongelmana, mutta järjestämättömiä lainoja käsiteltäessä olisi otettava huomioon kaikki pk-yritysten ongelmat.

3.3ETSK kannattaa johdonmukaisesti 10 järjestämättömien lainojen vähentämistä sosiaalisesti kestävällä tavalla siten, että samalla säilytetään kuitenkin rahoitusvakaus 11 . Covid-19-pandemian aikana tämä on tärkeämpää kuin koskaan. Toisin kuin kymmenen vuotta sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana, nyt ennakoitu järjestämättömien lainojen äkillinen kasvu ei ole rahoitusalan tai talousjärjestelmän muunkaan yksittäisen toimijaryhmän syytä mutta ei myöskään reaalitalouden, maiden hallitusten tai EU:n kansalaisten syytä. EU-tason sääntelyviranomaisten ja jäsenvaltioiden toimet asianmukaisin välinein ovat ratkaisevan tärkeitä.

3.4ETSK myöntää, että järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittämisestä on tiettyä hyötyä, mutta se pitäisi rahoituslaitosten ja maksukykyisten lainanottajien kahdenvälisiä velkajärjestelysopimuksia parempana ratkaisuna. Vaikka pankkien taseessa olevien järjestämättömien lainojen määrää voidaan vähentää myymällä niitä luotonostajille, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että järjestämättömien lainojen myynti olisi lainanottajan tai koko yhteiskunnan kannalta optimaalinen ratkaisu. Järjestämättömien lainojen myynnin olisi oltava viimeinen keino.

3.5Järjestämättömien lainojen perimmäisiin syihin puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. ETSK korostaa, että niin kotitalouksien kuin pk-yritystenkin järjestämättömien lainojen määrän kasvaminen suureksi voidaan välttää tehokkaimmin rakentamalla vankat sosiaaliturvajärjestelmät, torjumalla köyhyyttä, ylivelkaantumista ja työttömyyttä, takaamalla riittävät palkat ja toteuttamalla kriisiaikoina vastasyklisiä talouspoliittisia toimenpiteitä sekä parantamalla Euroopan talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä ja keskittymällä liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen sellaisen selkeän ja ajantasaisen sääntelykehyksen avulla, joka antaa näköaloja pitkäjänteisten investointien tekemistä varten. Näin toimien voidaan ylläpitää ja vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja talouden häiriönsietokykyä ja puuttua samanaikaisesti köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. ETSK suosittaakin, että EPV:n ohjeet luottojen maksulykkäyksistä pysyvät voimassa niin kauan kuin on tarpeen, ja ehdottaa, että maksukyvyttömyyden määrittelyä tarkistetaan huolellisesti, kohdennetusti ja ehdottoman väliaikaisesti.

3.6ETSK katsoo, että toimintasuunnitelma kuvastaa sitä peruslogiikkaa, että pankit toimivat nykyään Euroopan rahavirtoihin perustuvan talouden keskeisenä infrastruktuurina ja että terve ja vakaa pankkisektori on talouden elpymisen välttämätön edellytys. Kuten komissio toteaa aihetta koskevassa tiedotteessaan 12 , ”[k]omission ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että EU:n kansalaiset ja yritykset saavat jatkossakin tukea pankeiltaan”. ETSK nostaa tässä yhteydessä esiin EKP:n ratkaisevan roolin pankkien vakauden ja luotontarjonnan turvaamisessa ja toteaa, että Euroopan taloutta tuetaan toimenpiteillä, joiden on määrä taata valmius vastata maksukykyiseen luottojen kysyntään.

3.7ETSK toteaa, että järjestämättömistä lainoista ei ole täysin kattavia luotettavia tietoja ja että covid-19-rokotusten etenemiseen, SARS-CoV-2-viruksen mutaatioihin (covid-19-virusmuunnoksiin), sulkutoimiin ja talouden elpymiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Komitea korostaa tiedon laadun merkitystä ongelman laajuuden asianmukaiseksi arvioimiseksi ja elinkelpoisten yritysten määrittämiseksi. Komitea kehottaa siksi noudattamaan varovaisuutta ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla todennäköisesti saadaan Euroopan talous takaisin jaloilleen, kuten toimenpiteitä pienten yritysten tukemiseksi sekä riittävien palkkojen ja vankkojen sosiaaliturvajärjestelmien takaamiseksi. ETSK huomauttaa, että pankkitalletukset ovat kasvaneet huomattavasti 13 , mikä tarkoittaa, että sulkutoimien poistamista seuraavien kuukausien kulutuskysyntäpotentiaali on hyvä.

3.8Jää nähtäväksi, miten pankit voivat auttaa yrityksiä ja kotitalouksia, joihin ”on kohdistunut merkittäviä taloudellisia paineita pandemian vuoksi” 14 (miten nämä voivat ”[saada] tukea pankeiltaan” 15 ), jos järjestämättömien lainojen kasvuun puututaan. Ehdotettujen muutosten tai sääntelyhelpotusten ehtona ei tällä hetkellä ole, että pankit myöntävät lainoja maksukykyisille pk-yrityksille tai kotitalouksille. ETSK pitää valitettavana, että pankkisektoria lukuun ottamatta komission toimintasuunnitelmassa esitetään vain vähän uusia toimenpiteitä vaikeuksissa olevien talouden toimijoiden auttamiseksi. Kun otetaan huomioon ulkoinen talouden häiriö, joka on tehnyt monista työntekijöistä ja yrityksistä entistäkin riippuvaisempia lainoista, pankkeihin kohdistetuilla tuki- ja hillintätoimenpiteillä tulisi pyrkiä siihen, että maksukykyisille pk-yrityksille tai kotitalouksille myönnetään enemmän lainoja. Samanaikaisesti viranomaisten olisi ryhdyttävä asianmukaisiin suojatoimiin vastuuttoman lainanannon ja siitä seuraavan ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

3.9ETSK suosittaa, että koko kansalaisyhteiskunta tunnustetaan sidosryhmäksi rahoitusmarkkinoiden sääntelyn yhteydessä. Kun ajatellaan erityisesti covid-19-pandemian jälkeistä järjestämättömien lainojen käsittelyä, tällaisilla lainoilla on useita vaikutuksia, jotka ulottuvat myös esimerkiksi työntekijöiden intresseihin velallisina, velkarahoitteisten yritysten työntekijöinä, rahoitusalan työntekijöinä tai veronmaksajina (merkityksellistä etenkin silloin, kun järjestämättömien lainojen hoitamiseen käytetään julkisia varoja).

3.10ETSK huomauttaa, että tarvetta luoda järjestämättömille lainoille EU:n laajuiset, rajatylittävät markkinat on yliarvioitu. Näin on siitä huolimatta, että pankkiala on siirtymässä vakaasti kohti EU:n laajuista pankkiunionia. On erittäin kyseenalaista, tarjoavatko luotonostajien rajatylittävät toimet konkreettisia taloudellisia hyötyjä koko talousjärjestelmälle eivätkä pelkästään pankeille, luotonostajille ja luotonhallinnoijille (viimeksi mainitut saattavat ehdottomasti hyötyä mittakaavaeduista).

3.11ETSK korostaa tässä yhteydessä myös, että riskien jakaminen ei välttämättä vähennä niitä. Vuosien 2008–2009 finanssikriisi opetti, että tämä saattaa päinvastoin johtaa riskien piilokasautumiseen taloudessa. Komitea kehottaa asettamaan kaikkien rahoitusalan kannustimia koskevien toimenpiteiden tavoitteeksi markkinatoimijoiden liiallisen riskinoton hillitsemisen.

3.12ETSK tähdentää samanaikaisesti, että Euroopan yritykset, kotitaloudet, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta tarvitsevat resursseja ja täysipainoista tukea kriisistä selviytymiseksi ja että EU:n tulisi näin ollen esittää tällaisia tukitoimia. Tukea pitäisi olla saatavilla enintään kolmen vuoden ajan (Next Generation EU -elvytyspaketin mukaisesti) sellaisten yritysten ja lainanottajien tukemiseksi, joiden katsotaan olleen terveitä ja luottokelpoisia ennen pandemiaa. Lisääntyvä sosioekonominen epävarmuus vaikuttaa käytännöllisesti katsoen koko Euroopan väestöön. Yritykset kärsivät pakollisten sulkemisten ja vähentyneen kysynnän aiheuttamista häiriöistä ja kotitaloudet puolestaan työttömyydestä ja tulojen vähenemisestä. ETSK katsoo, että EU:n kansalaiset ja yritykset tarvitsisivat aivan toisenlaisia toimenpiteitä eivätkä selvästikään järjestämättömiä lainoja koskevan kehyksen nopeaa täytäntöönpanoa, jota komissio ehdottaa.

4.Erityistä

4.1Komissio on vakuuttunut siitä, että yhteisymmärrykseen pääseminen luottopalveluja ja luotonostajia koskevasta direktiiviehdotuksesta, joka pohjimmiltaan luo yhteiset jälkimarkkinat järjestämättömille lainoille, on ensisijainen tavoite. ETSK on huolissaan suunnitelmista myöntää velkojen perijöille EU:n laajuinen toimilupa ilman asianmukaista valvontaa sekä niiden kotimaassa että vastaanottavassa maassa. Tämä voisi olla perusteltua vain, jos vastapainoksi toteutetaan joukko toimenpiteitä, joilla autetaan suojelemaan vaikeuksiin joutuneita lainanottajia – EU:n laajuinen kuluttajansuojastandardi velkojen perintään. ETSK on huolissaan myös siitä, että ehdotus direktiiviksi luotonhallinnoijista ja luotonostajista 16 estäisi valtioita asettamasta muita vaatimuksia tai lisävaatimuksia luotonhallinnoijille ja luotonostajille, vaikka tällaisten vaatimusten katsottaisiin suojaavan velallisia. Useimmat edellä esille otetut asiat ovat hoidossa, jos huolehditaan valvonnasta kotimaassa ja vastaanottavassa maassa, noudatetaan kuluttajansuojasääntöjä, saadaan EPV:ltä ohjeet parhaista käytännöistä ja pyritään soveltamaan kyseiseen toimintaan yhtenäistä lähestymistapaa. Nämä perustelut huomioon ottaen ja EU:n laajuisen toimiluvan toimivuuden varmistamiseksi lainanottajien suojaa koskevia sääntöjä on tiukennettava, jotta edellä mainitut riskit voidaan välttää.

4.2ETSK toteaa, että tietyillä luotonostajilla ja velkojen perijöillä on huono maine (joitakin luotonostajia kutsutaan tämän vuoksi korppikotkarahastoiksi), ja korostaa, että EU:n laajuisen toimiluvan myöntäminen velkojen perijöille ilman asianmukaista valvontaa sekä niiden kotimaassa että vastaanottavassa maassa ja ilman asianmukaisten parhaita käytäntöjä koskevien ohjeiden soveltamista hyvissä ajoin ja tehokkaasti kaikkialla EU:ssa saattaisi johtaa tällaisten luotonostajien tai luotonhallinnoijien epäasianmukaiseen liiketoimintaan vaikeuksissa olevien lainanottajien vahingoksi. Komitea korostaa myös tarvetta huolehtia siitä, että ehdotuksessa direktiiviksi luotonhallinnoijista ja luotonostajista ei estetä valtioita asettamasta luotonhallinnoijille ja -ostajille oikeudellisia lisävaatimuksia. Näin varmistetaan ylisääntelyä koskevan periaatteen asianmukainen noudattaminen tässä tapauksessa.

4.3Lisäksi joihinkin luotonostajiin tiedetään liittyvän veronkiertoa. Esimerkiksi Irlannissa jotkut niistä ovat rekisteröityneet hyväntekeväisyysjärjestöiksi eivätkä maksa juuri lainkaan veroja. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan toimiaan veronkierron torjumiseksi

4.4Toinen toimintasuunnitelman pilari liittyy ehdotukseen tuomioistuinten ulkopuolisesta nopeutetusta vakuuksien täytäntöönpanosta (AECE), joka rajoittuu tiukasti yrityslainoihin ja jota sovelletaan vain, jos osapuolet ovat sopineet siitä vapaaehtoisesti etukäteen lainasopimuksen tekemisen yhteydessä. ETSK toteaa, että kotitaloudet (yksityiset kuluttajat) eivät kuulu tämän menettelyn piiriin, ja katsoo, että AECE-välineen, direktiivin (EU) 2019/1023 ja maksukyvyttömyysmenettelyjen välillä on saavutettava tasapaino. ETSK toteaa, että AECE voisi tarjota velallisten kannalta tasapainoisen ratkaisun, mutta katsoo, että tuomioistuinten ulkopuolisesta täytäntöönpanosta ei saa tulla lainasopimuksissa oletusarvoa. Olisi varmistettava, ettei vaikeuksiin joutuneita yrityksiä jätetä oman onnensa nojaan ja etteivät ne menetä pääsyä pitkän ajan kuluessa kehittyneen tavanomaisen oikeusjärjestelmän ja siihen liittyvän keskinäisen valvonnan piiriin. ETSK katsoo, että järjestelmällisiin vakuuksien realisoimisen viivästymisiin liittyviä ongelmia olisi käsiteltävä maakohtaisesti toteuttamalla hyvin valmisteltuja uudistuksia ja jäsenvaltioiden kohdennettuja toimenpiteitä, jos pullonkauloja esiintyy edelleen.

4.5ETSK yhtyy komission toteamukseen siitä, että ”[p]ankkeja olisi myös kannustettava käyttämään mahdollisimman paljon ennakoivaa lähestymistapaa ja tekemään velallistensa kanssa rakentavaa yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa”, sillä näin voidaan välttää heikentämästä elinkelpoisten yritysten tilannetta ja taata liiketoiminnan jatkuvuus. Komitea perää kuitenkin komissiolta konkreettisia toimenpiteitä tämän ensiarvoisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.

4.6ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen lähentää edelleen EU-maiden erilaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä ja toteaa, että tällainen lähentyminen hyödyttää pankkiliiketoiminnan lisäksi Euroopan koko yrittäjyysympäristöä. Lähentymisen ei pitäisi olla välttämättä sidoksissa järjestämättömien lainojen ongelmaan. On kuitenkin huomattava, että tämä toimenpide ei auta lyhyellä aikavälillä eikä tarjoa juurikaan apua covid-19-kriisin jälkeistä aikaa ajatellen. Varmuus velkojien ja velallisten oikeuksia koskevista säännöistä ja jäsenvaltioiden yhdenmukaisemmat vakuuksien poistamista koskevat menettelyt vähentävät riskejä ja antavat lisäpontta rajatylittäville investoinneille ja sisäiselle kaupalle. ETSK korostaa, että maksukyvyttömyysmenettelyjä uudistettaessa lainanottajat olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

4.7ETSK huomauttaa, että järjestämättömien lainojen jälkimarkkinat eivät millään tavoin auta yrityksiä kukoistamaan eivätkä liioin ylläpidä työpaikkoja tai mahdollista suljettujen yritysten avaamista uudelleen. Kohdennetut valtion rahoittamat toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että yritykset pystyvät käynnistämään taas toimintansa. ETSK katsoo, että lainananto taloudelle, joka kärsii ennennäkemättömästä tuotannon supistumisesta covid-19-pandemiasta johtuvien sulkutoimien vuoksi, on erittäin tärkeää. Tällaisen lainanannon ei kuitenkaan tule olla liiallista, sillä muutoin se ei välttämättä ole kestävää.

4.8Komission ajama ehdotus – EU:n laajuiset jälkimarkkinat ja vähäisemmässä määrin AECE – herättää kuitenkin pelkoa siitä, että järjestämättömien lainojen yhtenäiset eurooppalaiset jälkimarkkinat mahdollistavat väärinkäytökset ja jättävät pankkien asiakkaat alttiiksi ”korppikotkarahastoille”, joista suurin osa tulee EU:n ulkopuolelta. ETSK suosittaa avoimuuden lisäämistä ja asianmukaisia sääntöjä sen varmistamiseksi, että kuluttajia suojellaan luotonhallinnoijien, luotonostajien ja ”korppikotkarahastojen” mahdollisilta väärinkäytöksiltä.

4.9ETSK katsoo, että luottomarkkinoiden sijoittajille ja velkojen perijöille ei tulisi myöntää EU:n laajuista toimilupaa, jos ne ostavat kuluttajien (yksityisten asiakkaiden) järjestämättömiä lainoja. Voitaisiin tutkia, pitäisikö myös mikroyritysten velat jättää järjestelyn ulkopuolelle.

4.10Järjestämättömiä lainoja koskevien tietojen EU:n laajuisen standardisoinnin korostaminen on myönteistä, mutta se ei tehtävä huomioon ottaen riitä eikä ole asian kannalta kovin merkityksellistä. ETSK toteaa myös, että EU:n toimielinten ja veronmaksajien ei pitäisi joutua vastaamaan kustannuksista, joita aiheutuu tehokkaiden markkinoiden luomisesta ja järjestämättömien lainojen standardoinnin parantamisesta niillä käytävän kaupan helpottamiseksi. Markkinatoimijoiden olisi itse vastattava näistä kustannuksista, koska ne hyötyvät eniten järjestämättömillä lainoilla käytävästä kaupasta. Tietojen läpinäkyvyyttä tarvitaan sen varmistamiseksi, että niin ulkoisessa kuin (pankkiryhmien) sisäisessäkin järjestämättömien lainojen myynnissä noudatetaan kaikkia kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisia sääntöjä ja että se toteutetaan asianmukaisesti.

4.11Komission asiakirjassa laajalti mainostetut kansalliset omaisuudenhoitoyhtiöt, joita kutsutaan myös roskapankeiksi, saattavat tarvita ja todennäköisesti tarvitsevatkin julkista rahoitusta. ETSK kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita analysoimaan perusteellisesti julkisten varojen käyttöä tällaisten omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamisen yhteydessä ottaen huomioon jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen ja noudattaen valtiontukisääntöjä.

4.12ETSK kehottaa painokkaasti olemaan sulauttamatta järjestämättömien lainojen ongelmaa – joka kuvastaa laajalle levinnyttä talouden ilmiötä – kysymyksiin, jotka liittyvät rahoitusvakauden säilyttämiseen. Pankkisektorin eettisen ja toiminnallisen eheyden säilyttämiseksi näitä kahta asiaa olisi käsiteltävä erikseen. ETSK katsoo, että vaikka tiettyjen rahoituslaitosten ongelmat saattavat johtua järjestämättömien lainojen liiallisesta määrästä niiden taseessa, ei pitäisi antaa oikeutusta kannattamattomien pankkien pelastamiselle julkisin varoin käyttämällä omaisuudenhoitoyhtiömallia huonojen järjestämättömien lainojen poistamisen varjolla. Komitea katsoo myös, että kysymystä pankkien kriisinhallinnasta pitäisi käsitellä kokonaisuutena. ETSK vaatii, että järjestämättömien lainojen myyminen omaisuudenhoitoyhtiöille pysyy poikkeuksena ja että etusijalle asetetaan tällaisten lainojen käsitteleminen pankkien taseissa tehtävin järjestelyin.

4.13Lisäksi olisi olennaisen tärkeää, että komissio estää julkisten varojen käyttämisen yksityisten pankkien pelastamiseen yhä uudelleen. Pankin pelastamista ei tulisi pitää itseisarvona, eikä se ole talouspolitiikan perimmäinen tavoite. Toistuvat pankkien pelastuskampanjat, joihin käytetään valtavia määriä julkisia varoja, saattavat aiheuttaa pitkällä aikavälillä moraalikatoa ja häiritä pankkiliiketoimintaan sisältyvää kannustinjärjestelmää. Näin ollen ETSK varoittaa harjoittamasta politiikkoja, jotka johtavat ”voittojen yksityistämiseen ja tappioiden sosialisoimiseen”. Sen sijaan pankkeja olisi kannustettava ratkaisemaan järjestämättömiin lainoihin liittyvät ongelmansa sisäisesti ja hoitamaan lainasalkkujaan paremmin. Minkäänlainen epäsuora tai suora valtiontuki ei auta ratkaisemaan taustalla olevia taseongelmia. ETSK viittaa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, jota rahoitetaan luottolaitosten maksuosuuksilla. Jos yhteisestä kriisinratkaisurahastosta tehtäisiin kapasiteetiltaan oikean kokoinen, voitaisiin välttää käyttämästä julkisia varoja yksityisten pankkien pelastamiseen ja hälventää näin huolia ”voittojen yksityistämisestä ja tappioiden sosialisoimisesta”. 

4.14ETSK vetoaa voimakkaasti sen puolesta, että panostettaisiin pankkiunionin valmiiksi saattamiseen, sillä sen avulla pystyttäisiin varmistamaan pankkisektorin häiriönsietokyky, riittävä pääoma ja ennen kaikkea omavaraisuus. Riskien jakaminen ja vähentäminen on saatava tasapainoon. Olisi huolehdittava siitä, ettei julkisiin talousarvioihin tai veronmaksajiin kohdistu merkittäviä vaikutuksia joko kansallisen tai EU:n tason kriisitilanteissa. Näin ollen on pantava täytäntöön vankat omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vähimmäisvaatimukset (minimum requirements for own funds and eligible liabilities, MREL) ja toteutettava tehokkaita rahanpesun vastaisia toimenpiteitä sekä kiinnitettävä enemmän huomiota varjopankkisektorin sääntelyyn. On varmistettava, että riskejä ei siirretä asianmukaisesti säännellyiltä rahoitusmarkkinoiden toimijoilta vähemmän säännellyille toimijoille. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota muun kuin säännellyn yhteisön harjoittaman finanssitoiminnan sääntelyyn noudattaen sitä periaatetta, että samanlaista ja riskeiltään samankaltaista toimintaa valvotaan samalla tavoin.

4.15Omaisuudenhoitoyhtiöiden selkeänä tavoitteena on maksimoida tuotto ja tehokkuus myymällä lainoja ulkopuolisille sijoittajille tai realisoimalla vakuuksia. Kuluttajansuojan näkökulmasta tämä ei nähtävästi ole sovitettavissa yhteen kotitalouslainanottajien asianmukaisen suojelun eikä toteuttamiskelpoisten takaisinmaksusuunnitelmien ja vähimmäiselintason varmistamisen kanssa. ETSK suosittaa, että omaisuudenhoitoyhtiöt sisällyttäisivät politiikkoihinsa sosiaalisia tavoitteita.

4.16ETSK on huolissaan siitä, että ennalta varautuva pääomapohjan vahvistaminen merkitsee todennäköisesti aina julkisten varojen siirtoa pois sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisemmistä käyttötarkoituksista. ”Ennalta varautuvaa pääomitusta” olisikin käytettävä täysin poikkeuksellisesti vain covid-19-pandemian yhteydessä. ETSK korostaa, että ennaltavarautumistoimenpiteisiin on turvauduttava aina mitä vastuullisimmin, jotta vältettäisiin moraalikato eikä päädyttäisi pelastamaan pankkeja julkisin varoin yhteiskunnan kustannuksella. On syytä mainita, että rahoitusvakaus on myös julkishyödyke. Rahoitusalan sääntely- ja valvontaviranomaisten olisi siksi pidettävä huoli tiukkojen vakavaraisuussääntöjen soveltamisesta, jotta yhteisen edun mukainen rahoitusvakaus ei vaarannu.

4.17ETSK panee merkille tiedonannon toteamuksen, jonka mukaan elpymis- ja palautumistukivälineestä voidaan antaa tukea ”järjestämättömien lainojen vähentämiseen tähtääville uudistuksille, joilla parannetaan etenkin järjestämättömien lainojen tuloksekasta kriisinratkaisua tukevia maksukyvyttömyysmenettelyjä ja oikeudellisia ja hallinnollisia kehyksiä”. Eurooppa-neuvoston mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoja tulisi käyttää kasvun vauhdittamiseen, työpaikkojen luomiseen sekä taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn parantamiseen 17 . Komissiolta tarvitaan lisäselvityksiä paremman selon saamiseksi aikeista linkittää elpymis- ja palautumistukiväline järjestämättömiin lainoihin sekä sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumistukiväline ei ajaudu syrjään alkuperäisestä tavoitteestaan edistää vihreää ja digitaalista siirtymää.

4.18Lainsäätäjien sopimista elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteista huolimatta yksikään komission toimintasuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ei kohdistu vaikeuksissa oleviin eurooppalaisiin yrityksiin – pieniin tai suuriin yrityksiin, suuryhtiöihin tai perheyrityksiin. ETSK kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että komission nyt esittämä tiedonanto ei sisällä välineitä sellaisten kuluttajien auttamiseksi, joilla on vaikeuksia maksaa laskunsa ja saada rahat riittämään, jotta he selviytyisivät pandemian vaikutuksista ja välttäisivät köyhyysloukun. Komitea huomauttaa myös, että toimintasuunnitelmia tarvittaisiin muitakin kohderyhmiä, kuten pandemian vaikutuksista kärsiviä pieniä ja suuria yrityksiä ja perheyrityksiä, varten.

4.19ETSK suosittaa seuraavien nimenomaisten sääntöjen tarkistamista:

4.19.1Nykytilanteessa, jossa monet potentiaalisesti elinkelpoiset yritykset saattavat joutua maksuvaikeuksiin, vaikka ne olivat ennen covid-19-kriisiä luottokelpoisia, ETSK ehdottaa maksukyvyttömyyden määrittelyä koskevien EPV:n ohjeiden huolellista tarkistamista (esim. järjestämättömäksi lainaksi luokittelemiseen johtavien maksuviivästyspäivien lukumäärän, uudelleenjärjestellyn velan ”todennäköisesti maksamatta jäävän” statukseen johtavan nettonykyarvokynnyksen jne. osalta). Siten voitaisiin antaa tällaisille yrityksille mahdollisuus toipua ennen kuin niiden lainat luokitellaan järjestämättömiksi. Komitea korostaa kuitenkin, että tällaisten muutosten on oltava ehdottoman väliaikaisia ja liityttävä ainoastaan covid-19-pandemiaan eivätkä ne saa haitata pankkien suorittamaa yksityiskohtaista ja täsmällistä luottoriskien tunnistamista ja raportointia. Lisäksi sääntely- ja valvontaviranomaisten tulee tilapäisten muutosten vastapainoksi huolehtia perustavan tarpeellisesta pankkisektorin vakaudesta ja vakavaraisuudesta.

4.19.2ETSK suosittaa, että EPV:n ohjeet lainojen maksulykkäyksistä pysyvät voimassa niin kauan kuin on tarpeen.

4.19.3Kun otetaan huomioon, että järjestämättömät lainat ovat järjestämättömiä, olipa maksuvaikeuksien taustalla mitä syitä tahansa, ja koska on erittäin vaikea tietää, mitkä vaikeuksissa olevista lainanottajista toipuvat nopeasti, kun pandemia on saatu hallintaan, ETSK kehottaa pitämään tiukasti kiinni vakavaraisuusvaatimuksista – myös järjestämättömiä lainoja koskevasta varautumisjärjestelyasetuksesta, jonka mukainen varausaikataulu mahdollistaa jo hyvin asteittaiset pääomankorotukset. Näin voidaan varmistaa, että pankit pystyvät selviytymään tappioista, johtuvatpa ne pandemiasta tai muista tekijöistä. Vaatimuksista kiinni pitäminen on lisäksi oleellista sen todennäköisyyden pienentämiseksi, että joudutaan turvautumaan julkisiin toimiin ja pelastamaan pankkeja veronmaksajien kustannuksella. Maksukyvyttömyyden määrittelyyn ja järjestämättömiä lainoja koskeviin varautumisjärjestelyihin voitaisiin kuitenkin harkita ja soveltaa väliaikaista joustoa covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Tämä voisi myös auttaa välttämään sen, että pankit myyvät järjestämättömiä lainoja pilkkahintaan. ETSK panee tähän liittyen merkille siviilituomioistuinten toiminnan pysähtymisen ja muut eri puolilla Eurooppaa koetut siviilioikeudellisten menettelyjen viivästykset ja kehottaa ottamaan ne huomioon.

4.19.4ETSK katsoo, että joustavuutta voitaisiin lisätä sellaisten pankkien osalta, jotka kykenevät esittämään näyttöä vahvasta yhteydestä reaalitalouteen (siitä, että merkittävä osuus niiden varoista liittyy finanssialan ulkopuolisiin yrityksiin ja kotitalouksiin). Toisaalta on oltava erityisen varovaisia siltä osin kuin on kyse maailmanlaajuisista systeemisesti merkittävistä rahoituslaitoksista, jotka ovat vahvasti sidoksissa muihin rahoitusmarkkinoiden toimijoihin.

4.20ETSK katsoo, että komission olisi ehdotettava luotettavia menetelmiä tiukkojen sääntöjen asettamiseksi vaikeuksiin joutuneiden lainanottajien suojelemisesta epäoikeudenmukaiselta kohtelulta:

4.20.1ETSK kehottaa toteuttamaan samaan aikaan luottolaitoksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa sellaisille lainanottajille suunnattuja tukitoimenpiteitä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin yksinomaan pandemian vuoksi. Tässä tilanteessa suositeltavia toimenpiteitä olisivat mm. lykkäykset, joiden erääntymisaika on yhdestä kolmeen vuotta, korkotuki, velkojen uudelleenjärjestely edullisemmiksi luottotyypeiksi ja velkamoratoriot silloin kun ne ovat mahdollisia.

4.20.2Kun järjestämättömiä lainoja myydään sisäisesti, erillisyhtiöille saattaa kertyä joissain tapauksissa asiakkaan velasta velanperintäprosessissa voittoa mutta asiakkaalle jää yhä velkaa. ETSK kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan edelleen sääntelyä sen varmistamiseksi, että lainanottajien oikeudet turvataan ja ettei lainanottajille aiheudu tällaisesta transaktiosta lisävelkoja.

4.21ETSK on yhä sitä mieltä, että olisi toteutettava kattavia toimenpiteitä oikeudenmukaisen ja turvallisen liiketoimintaympäristön ylläpitämiseksi, ja korostaa erityisesti tarvetta varmistaa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tarpeisiin vastataan. Eurooppalaisten yritysten kilpailukyky perustuu ennen kaikkea vahvoihin sisämarkkinoihin, jatkuvaan innovointiin sekä ennustettaviin ja sosiaalisesti vastuullisiin sääntöihin, joiden pohjana on talouden toimijoiden keskinäinen luottamus. ETSK varoittaa toteuttamasta lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden myötä järjestämättömiä lainoja kohdeltaisiin hyödykkeinä hyödykkeiden joukossa. Komitea toteaa, että tämä ei parantaisi luottamuksen ilmapiiriä vaan aiheuttaisi sitä vastoin enemmän vahinkoa. On ehdottoman tärkeää turvata asianmukainen tasapaino lainanottajien ja velkojien oikeuksien välillä.

4.22Covid-19-pandemia on vain yksi monista ulkoisista häiriöistä, joita on tulossa vielä paljon lisää. Tällaisten massiivisten häiriöiden aiheuttamien laajojen vahinkojen rajoittamiseen tähtäävien poliittisten toimenpiteiden olisi perustuttava yleismaailmallisiin ja aikaa kestäviin periaatteisiin. EU pyrkii suuntautumaan vastaisuudessakin sosiaaliseen markkinatalouteen ja toistaa lupauksensa olla jättämättä ketään jälkeen pyrkien samanaikaisesti edistämään Euroopan talouden kilpailukykyä. ETSK kehottaa painokkaasti vaalimaan näitä perusperiaatteita komission toimintasuunnitelmissa ja lainsäädäntöaloitteissa.

Bryssel 24. maaliskuuta 2021

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)       COM(2020) 822 final

(2)       EKP:n valvontaelimen puheenjohtajan Andrea Enrian puhe 1. lokakuuta 2020 . Järjestämättömien lainojen määrä oli vuoden 2016 lopussa lähes biljoona euroa, mikä oli 5,1 prosenttia kaikista pankkilainoista. Vuoden 2019 tietojen perusteella järjestämättömien lainojen salkku, joka on arvoltaan 1,4 biljoonaa euroa, vastaisi noin 12:ta prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta.

(3)      Järjestämättömien lainojen käsittelyä koskeva EU:n toimintasuunnitelma, Ecofin-neuvosto, heinäkuu 2017, https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/07/11/conclusions-non-performing-loans/

(4)       COM(2017) 592 final

(5)      Direktiivi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta, COM(2018) 135 final – 2018/063 (COD)

(6)       COM(2020) 169 final

(7)       https://www.ecb.europa.eu/mopo/implement/pepp/html/index.fi.html  

(8)       COM(2020) 822 final ja COM(2020) 283 final

(9)      https://www.ecb.europa.eu/stats/ecb_surveys/safe/html/ecb.safe202011~e3858add29.en.html

(10)       EUVL C 353, 18.10.2019, s. 32

(11)       EKP toteaa 4. joulukuuta 2020 päivätyssä kirjeessään , että rahoituslaitosten ”tulisi edelleen tunnistaa ja raportoida merkit omaisuuserien laadun heikkenemisestä ja järjestämättömien saamisten kertymisestä nykyisten sääntöjen mukaisesti. Näin kuva pankkisektorin riskeistä on koko ajan oikea ja selkeä.” EKP huomauttaa myös, että ”[v]aiheluokittelussa ja luottotappiovarausten tekemisessä noudatettavat luotettavat periaatteet ja menettelyt ovat luottoriskin asianmukaisen hallinnan ja kattamisen sekä talousvaikeuksista kärsivien velallisten oikea-aikaisen tunnistuksen ja hallinnan kannalta avainasemassa”.

(12)       https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_2375 Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis toivoo, että ”strategialla edistetään Euroopan – – elpymistä auttamalla pankkeja poistamaan nämä [järjestämättömät] lainat taseistaan ja jatkamaan luotonantoa”.

(13)      Rahoitusalan ulkopuolisten yritysten talletusten kokonaismäärä lisääntyi euroalueella 2,73 biljoonasta eurosta (maaliskuussa 2020) 3,12 biljoonaan euroon (lokakuussa 2020) pandemiasta huolimatta. Kotitalouksien vastaava luku kasvoi 7,85 biljoonasta eurosta 8,21 biljoonaan euroon. ( https://sdw.ecb.europa.eu/ )

(14)      Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_2375  

(15)      Ks. edellinen alaviite.

(16)      Ks. ehdotetun direktiivin 5 artikla, 11 artikla (erityisesti 11 artiklan 5 kohta) ja 15 artiklan 2 kohta.

(17)     https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/20201006-recovery-resilience-rrf/ . Lisäksi elpymis- ja palautumistukivälinettä voidaan käyttää eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten mukaisesti. Vähintään 37 prosentilla varoista olisi tuettava ilmastotoimia ja ympäristökestävyyttä – ja vähintään 20 prosentilla EU:n digitaalista siirtymää.