INT/917
Tullialan yhdennetty palveluympäristö
LAUSUNTO
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaosto
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta
[COM(2020) 673 final – 2020/306 (COD)]
|
Hallintovirkamies
|
Marie-Laurence DRILLON
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
05/03/2021
|
Esittelijä: Athanasios Ioannidis
|
Lausuntopyynnöt
|
Euroopan parlamentti, 11/11/2020
neuvosto, 13/11/2020
|
|
|
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3, 114 ja 207 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
02/03/2021
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta. Ehdotuksella halutaan puuttua tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten väliseen hajanaiseen yhteentoimivuuteen tavaroiden tulliselvityksessä.
1.2Ehdotus vastaa ETSK:n mielestä sekä toimintasuunnitelmaan ”Tulliliiton nostaminen uudelle tasolle – Vahvaa ja nykyaikaista tulliunionia koskeva toimintaohjelma” että EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä annettuun tiedonantoon liittyviä unionin strategisia tavoitteita ja visiota.
1.3ETSK katsoo, että ehdotus on omiaan tukemaan verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) vuosien 2016–2020 strategista suunnitelmaa sekä 19. huhtikuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa esitettyä EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmaa (2016–2020), jonka tarkoituksena on tehostaa julkisia palveluja poistamalla nykyisiä digitaalisia esteitä, vähentämällä byrokratiaa ja parantamalla kansallisten viranomaisten välisen vuorovaikutuksen laatua.
1.4ETSK toteaa, että tullialan yhdennetyn palveluympäristön toteuttaminen vie tavarakaupan uudelle digitaalisuuden aikakaudelle yksinkertaistamisen ja automaation avulla. Se tulee lisäämään kauppaa EU:ssa yleisesti ottaen sekä parantamaan unionin kilpailukykyä ja nykyaikaistamaan tullin toimintaa. Lisäksi odotettavissa on monenlaisia tuloksia, jotka hyödyttävät asianomaisia sidosryhmiä: jäsenvaltioiden tulliviranomaisia, toimivaltaisia kumppaniviranomaisia, talouden toimijoita ja kansalaisia.
1.5ETSK katsoo, että EU:n yhdennetyn palveluympäristön ja kansallisten palveluympäristöjen ei pitäisi toimia yksinomaan digitaalisena palveluväylänä, jonka kautta voi kerätä ja vaihtaa tietoja. Koska tietojärjestelmät ja -prosessit kehittyvät, tulevaisuudessa niiden puitteissa tulee voida toteuttaa – kuten jäsenvaltiot ja neuvosto ovat sopineet – myös monimutkaisempia automaattisia laskentaprosesseja, joita käytetään tavarapaljouksien hallinnassa. Näin kaupan alan toimijat voivat saada kokonaiskuvan kauppatapahtumista, joita olisikin tämän johdosta luonnehdittava ”älykkäiksi”.
1.6ETSK katsoo, että muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien sisällyttäminen EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmään (CSW-CERTEX) edellyttää uutta tietoteknistä infrastruktuuria, jotta voidaan luoda yhteyksiä kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin järjestelmien välille. Vaihdettavat tiedot on määriteltävä tarkasti.
1.7ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota järjestelmien ja palveluympäristöjen kyberturvallisuuteen luomalla korkeatasoisia turvajärjestelmiä toimintaympäristön suojelemiseksi hyökkäyksiltä, jotka voisivat horjuttaa EU:n tavarakauppaa ja johtaa tuhoisiin taloudellisiin seurauksiin.
1.8ETSK on samaa mieltä siitä, että tullialan yhdennettyä palveluympäristöä koskevan ohjelman tehokas täytäntöönpano ja viivästysten välttäminen edellyttävät erityistä huomiota niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät osallistuneet vuonna 2015 toteutettuun pilottihankkeeseen ”EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö – Yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja (EU CSW-CVED)” eivätkä näin ollen ole kehittäneet EU:n yhdennetyn palveluympäristön mukaisia kansallisia tullialan yhdennettyjä palveluympäristöjä.
1.9Samankaltaisen ongelman aiheuttaa se, että useat jäsenvaltiot ovat kehittäneet erillisinä hankkeina omia kansallisia yhdennettyjä palveluympäristöjä, joissa noudatettavat säännöt poikkeavat toisistaan tietoteknisestä tulliarkkitehtuurista, prioriteeteista ja kustannusrakenteista riippuen.
1.10Edellä mainituista syistä ETSK kaipaa yksityiskohtaisempaa aikataulua, johon sisältyy jäsenvaltioille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ne voivat saattaa kansalliset tullialan yhdennetyt palveluympäristöt yhdenmukaisiksi Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön kanssa.
1.11ETSK panee merkille järjestelmän monimutkaisuuden ja sen, että järjestelmän täytäntöönpano edellyttää koordinointia sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä. Komitea ehdottaa, että yhdennetyn palveluympäristön toimintaa ja kehittämistä koskevaa seurantaa ja raportointia varten vahvistetaan yksityiskohtaisempi aikataulu sekä tavoitteet ja toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden ja kansallisten toimijoiden on toteutettava järjestelmän käyttöön ottamiseksi.
1.12ETSK kehottaa tehostamaan ohjelman avulla perusoikeuksien noudattamista ja tietosuojaa sen koko soveltamisalalla.
1.13ETSK pitää tietotekniikkajärjestelmiä, kansallisia yhdennettyjä palveluympäristöjä ja EU:n tullialan yhdennettyä palveluympäristöä käyttävän henkilöstön valmentamista ja kouluttamista ratkaisevan tärkeänä. Nyt käynnistetyn hankkeen puitteissa olisikin tarjottava työntekijöille ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, joihin olisi saatava kansallista ja/tai EU-rahoitusta.
2.Taustaa/Johdanto
2.1Jäsenvaltiot ja komissio sitoutuivat vuonna 2008 edistämään sähköistä tulliympäristöä EU:ssa laatimalla puitteet yhdennetyille palveluympäristöille. Vuonna 2014 annetussa Venetsian julistuksessa ehdotettiin asteittain toteuttavaa toimintasuunnitelmaa EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamiseksi ja sen oikeudellisen kehyksen kehittämiseksi. Tämä tavoite toistettiin unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisen edistymisestä vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa, jossa ilmoitettiin komission suunnitelmista löytää toimiva ratkaisu EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseksi ja luomiseksi. Tätä lähestymistapaa kannatettiin Ecofin-neuvoston 23. toukokuuta 2017 antamissa päätelmissä.
2.2Komissio käynnisti vuonna 2015 pilottihankkeen ”EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö – Yhteinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja (EU CSW-CVED)”. Hanketta hallinnoivat yhdessä verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD) ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (SANTE), ja sen tavoitteena oli, että tulli voi automaattisesti varmentaa muuta kuin tullialaa koskevat kolme sääntelymuodollisuutta, jotka esitetään yhdessä tulli-ilmoituksen kanssa todisteena säännösten noudattamisesta. Tähän pilottihankkeeseen osallistuivat vapaaehtoisesti alun perin viiden jäsenvaltion tullihallinnot. Sen seuraajalla eli EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmällä (EU CSW-CERTEX) laajennettiin sääntelyvaatimusten soveltamisalaa ja otettiin käyttöön uusia toimintoja, kuten paljouksien hallinnointi. Osallistuvien jäsenvaltioiden määrä nousi viidestä yhdeksään, ja järjestelmään sisältyy yhä useampia politiikanaloja.
2.3Covid-19-pandemian vuoksi on entistä tärkeämpää luoda vahvemmat puitteet tulliliitolle ja helpottaa edelleen tullimuodollisuuksien ja muuta kuin tullialaa koskevien unionin muodollisuuksien täyttämistä talouden elpymisen tukemiseksi. Kansainvälisessä kaupassa sovellettavien tullimuodollisuuksien ja muiden unionin sääntelymuodollisuuksien lisääntyvä digitalisointi avaa jäsenvaltioille uusia mahdollisuuksia parantaa digitaalista yhteistyötä.
3.Komission ehdotuksen pääsisältö
3.1Unionin kansainväliseen kauppaan sovelletaan sekä tullilainsäädäntöä että muuta unionin lainsäädäntöä. Muuta kuin tullialaa koskevista muodollisuuksista vastaavat viranomaiset (’toimivaltaiset kumppaniviranomaiset’) ja tulliviranomaiset työskentelevät usein omissa suljetuissa piireissään, mikä luo kaupan alan toimijoille monimutkaisia ja raskaita raportointivelvoitteita ja tehottomia tavaroiden tulliselvitysprosesseja, jotka tarjoavat otolliset puitteet virheille ja petoksille. Komissio ja jäsenvaltiot ovat tehneet vuosien mittaan useita sitoumuksia yhdennettyä palveluympäristöä koskevien aloitteiden laatimisesta tavaroiden tulliselvitystä varten, jotta tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten puutteelliseen yhteentoimivuuteen tavaroiden tulliselvitysprosessien hallinnoinnissa voitaisiin puuttua ja toimia koordinoida tällä alalla.
3.2Komission ehdottamalla asetuksella perustetaan Euroopan unionin tullialan yhdennetty palveluympäristö, joka tarjoaa unionin tasolla ja kansallisella tasolla integroituja, yhteentoimivia sähköisiä palveluja Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän kautta. Näin tuetaan kansallisten tullialan yhdennettyjen palveluympäristöjen ja asetuksen liitteessä tarkoitettujen muuta kuin tullialaa koskevilla aloilla käytettävien unionin järjestelmien välistä vuorovaikutusta ja tietojenvaihtoa.
4.Yleistä
4.1Asetusehdotus on ensimmäinen ja oleellinen askel kohti tulliviranomaisten välisen yhteistyön parantamista siten, että käyttöön otetaan yhteinen sähköinen sovellus. Ehdotus on kattava, ja siinä analysoidaan laajasti Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön toimintaan liittyviä tuloksia, toimia ja toimenpiteitä.
4.2Yhdennetyssä palveluympäristössä yritykset ja kaupan alan toimijat voivat toimittaa tietoja, olipa kyse täydentävistä asiakirjoista tai muuta kuin tullialaa koskevista unionin muodollisuuksista, sähköisessä muodossa kussakin jäsenvaltiossa toimivaan (kansalliseen) sähköiseen palveluympäristöön, mikä vähentää päällekkäisyyksien riskiä ja säästää aikaa ja kauppatapahtuman kustannuksia. Yhdennetyssä palveluympäristössä tulliviranomaiset ja muut viranomaiset voivat kerätä tietoja, jotka toimitetaan tavaroiden tulliselvitysmenettelyjä koskevan yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti. Samalla EU saa kokonaiskuvan rajojensa yli tuotavista ja vietävistä tuotteista ja pystyy tarkkailemaan tavarapaljouksia kiintiöiden valvomiseksi ja petosten torjumiseksi.
4.3Kuten komission ehdotuksessa todetaan, ohjelman täytäntöönpanon rahoittavat EU ja jäsenvaltiot yhdessä. Unioni vastaa EU CSW-CERTEXin yhdennetyn palveluympäristön kehittämiseen, integrointiin ja toimintaan liittyvistä kustannuksista, kun taas jäsenvaltiot vastaavat kansallisten yhdennettyjen palveluympäristöjensä kehittämisen, integroinnin ja toiminnan sekä niiden EU CSW-CERTEXiin kytkemisen aiheuttamista kustannuksista. Koska covid-19-pandemia on ajanut kaikki EU:n jäsenvaltiot rahoituskriisiin, ETSK:ta askarruttaa, miten komissio pystyy varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat tätä vaatimusta ja osoittavat ohjelman täytäntöönpanoon varat kansallisista talousarvioistaan.
4.4Yhdennettyä palveluympäristöä koskevan aloitteen yhdenmukaisuus ja toteuttaminen edellyttävät, että jäsenvaltiot velvoitetaan panemaan se täytäntöön. Tullialan yhdennetyn palveluympäristön onnistuminen on riippuvaista siitä, että kaikki maat alkavat noudattaa sääntöjä, yhdenmukaistavat menettelynsä ja toteuttavat palveluympäristön samanaikaisesti. ETSK kiinnittää huomiota siihen riskiin, että osa jäsenvaltioista ei ehkä toteuta yhdennettyä palveluympäristöä arvioidussa aikataulussa (covid-19-kriisistä johtuvien) budjettirajoitusten ja muiden poliittisten painopisteiden vuoksi. Tämä aiheuttaa lukuisia ongelmia unionin tulli- ja kauppapolitiikalle, jäsenvaltioista puhumattakaan. ETSK tiedustelee komissiolta, onko jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta yhdennettyä palveluympäristöä tai jotka ylittävät asetetun määräajan, tiedossa seuraamuksia.
4.5Samalla kun toteutetaan yhdennettyyn palveluympäristöön liittyviä toimenpiteitä, tulee myös nykyaikaistaa tullilaitosta ja sen toimintaa. Olisi erittäin hyödyllistä laatia ensin selvitys jäsenvaltioiden saapumisporttien nykytilanteesta ja arvioida tarvetta investoida palvelujen parantamiseen, jotta ne voisivat tarjota puitteet yhdennetylle palveluympäristölle. Samalla voitaisiin vahvistaa suuntaa-antava ajankohta, johon mennessä yhdennetyn palveluympäristön kansallisen osan on määrä valmistua.
4.6Komissio toteaa asetusehdotuksessaan, että kunkin jäsenvaltion on nimettävä tietty viranomainen toimimaan yhdennettyyn palveluympäristöön liittyvien toimien toteuttamisen ja hallinnoinnin kansallisena koordinaattorina. ETSK haluaisi tietää, onko kansallisen koordinaattorin nimeäminen kunkin jäsenvaltion yksinomaisella vastuulla vai aikooko komissio antaa suosituksia.
4.7ETSK katsoo, että kerättyjen tietojen ja myös kaikkien tulli-ilmoitusten tietosuojan varmistamiseen liittyvissä toimissa, joita toteutetaan muun toiminnan ohella, on otettava huomioon seuraavat seikat:
-mikä viranomainen on vastuussa luottamuksellisuuden varmistamisesta, ja miten toleranssitaso vahvistetaan eri tasoilla
-kaupan alan toimijoille yhdennetyssä palveluympäristössä annettavat takeet ja yksityiskohtaiset tiedot taatusta suojasta.
5.Erityistä
5.1ETSK katsoo, että tarkastelun kohteena olevan asetusehdotuksen ja toissijaisuusperiaatetta käsittelevän kohdan voidaan nähdä edistävän kaavaillun toimenpiteen eli yhdennetyn palveluympäristön perustamisen kautta Euroopan BKT-kehitystä ja kilpailukykyä.
5.2ETSK pitää välttämättömänä, että kunkin jäsenvaltion osalta tehdään vaikutustenarviointi ja että tässä yhteydessä korostetaan ehdotetun toimintapolitiikan täytäntöönpanon hyötyjä, jotta jäsenvaltiot saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että se kannattaa toteuttaa nopeasti. Komitea kehottaa komissiota lisäksi raportoimaan, millaisia vaikutuksia tullialan yhdennetyn palveluympäristön kokeilulla on ollut pilottihankkeeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa.
5.3ETSK pitää asetusehdotuksessa analysoidun vaikutustenarviointiraportin perusteella sopivimpana yhdistelmää, joka koostuu vaihtoehdoista 1, 6 ja 8 (ii).
5.4ETSK korostaa, että Euroopan komission olisi hyväksyttävä ehdotetun asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen kansallisten yhdennettyjen palveluympäristöjen toimintaa varten yhtenäiset tekniset eritelmät.
5.5ETSK huomauttaa, että Euroopan komission olisi hyväksyttävä ehdotetun asetuksen 8 artiklassa tarkoitettujen kansallisten yhdennettyjen palveluympäristöjen toimintaa varten yhtenäiset tekniset eritelmät, jotta vältytään tulli-ilmoituksiin liittyviltä toimintahäiriöiltä. Komitean mielestä olisi hyödyllistä luoda yksi vakioitu toimintamalli.
5.6ETSK katsoo tullialan yhdennetyn palveluympäristön onnistuneen toiminnan edellyttävän, että kansalliset ympäristöt toimivat sujuvasti ja että niiden henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua. Koska tullivirkailijoiden määrä sataatuhatta asukasta kohden vaihtelee jäsenvaltiosta riippuen 7:stä 70:een, komitea suosittaa järjestelmän käyttöä ja tarvittavan henkilöstön määrää koskevien vähimmäisvaatimusten lisäämistä tekstiin.
5.7ETSK suosittaa, että ehdotetun asetuksen 1 artiklaan lisätään teksti ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten ja tämän asetuksen 6 artiklan säännösten soveltamista”.
5.8ETSK huomauttaa, että 3 artiklassa voitaisiin käsitellä sekä oikeudelliselta että sisällölliseltä kannalta ristiriitaa, joka syntyy, kun artiklassa viitataan Euroopan unionin tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön ja sen osana myös muuta kuin tullialaa koskeviin unionin järjestelmiin. Näitä kysymyksiä voitaisiin käsitellä erillisessä kohdassa. (Viittauksiin voitaisiin lisäksi tehdä tarvittavat mukautukset.)
5.9ETSK pyytää selventämään, hyväksyykö Euroopan komissio työohjelman ennen asetuksen antamista vai vasta sen jälkeen, kun asetus on tullut voimaan. Jos asetus tulee voimaan ensin, missä aikataulussa toimintasuunnitelma on määrä hyväksyä?
5.10ETSK katsoo, että 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen viittaus mahdollisuuteen peruuttaa komission valta antaa delegoituja säädöksiä on aivan liian epämääräinen, ja pyytää selventämään, koskeeko peruuttaminen yksittäistä 5 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa tai 13 artiklan 4 kohdassa mainittua asiaa vai niitä kaikkia. On myös epäselvää, onko tässä kyse yhdestä säädöksestä jossakin edellä mainituista asiakokonaisuuksista vai yleisesti mahdollisuudesta antaa säädöksiä tietystä asiakokonaisuudesta. Komitea huomauttaa, että lainsääsäädäntövallan käyttäjien olisi kuultava toisiaan niille ilmoittamiseen liittyvässä prosessissa.
Bryssel 2. maaliskuuta 2021
Alain Coheur
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston puheenjohtaja
_____________