TEN/726

Merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskeva EU:n strategia

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin
[COM(2020) 741 final]

Esittelijä: Marcin Wiesław Nowacki

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24/02/2021
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen jaostossa	14/04/2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27/04/2021
Täysistunnon numero	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	239/1/4

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK suhtautuu myönteisesti strategiaan, jolla pyritään valjastamaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian tarjoamat mahdollisuudet ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin.

1.2ETSK on hyvillään ehdotuksista sisällyttää merten uusiutuvien energialähteiden kehittämistavoitteet merten aluekehityssuunnitelmiin valtio- ja aluetasolla.

1.3Komitea katsoo, että strategiaan olisi sisällytettävä laskelmia tuulienergian osuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä nollanettopäästötasolle vuonna 2050.

1.4ETSK suhtautuu myönteisesti näkemykseen, jonka mukaan hyvin säänneltyjen energiamarkkinoiden olisi tarjottava asianmukaisia investointisignaaleja. Komitea katsoo, että ennakoitavissa olevalla ja vakaalla sääntely-ympäristöllä on keskeinen rooli merituulivoiman kehittämisessä.

1.5Kun otetaan huomioon tietyt ominaispiirteet, kuten meren syvyysprofiili ja välimatka muihin maihin, ETSK toteaa, että hybridihankkeiden toteuttaminen on mahdollista vain Pohjanmerellä ja Itämerellä. Lisäksi odotetun kehitysvauhdin huomioon ottaen ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimissa olisi ensisijaisesti keskityttävä hyödyntämään kaikkein edistyneimpiä hankkeita, jotka on tarkoitus liittää radiaalisesti kansalliseen sähköjärjestelmään.

1.6ETSK on pettynyt pintapuoliseen tapaan, jolla strategiassa käsitellään käytettyjen tuuliturbiinien kierrätystä, ja kehottaa komissiota kiinnittämään asianmukaista huomiota käytöstäpoistokustannuksiin. Komitea korostaa sitä, että puhdas energia parantaisi paikallisympäristön ilmanlaadun lisäksi myös ympäristöä ja ilmastoa kokonaisuudessaan.

1.7ETSK suhtautuu myönteisesti Pohjanmeren, Itämeren, Välimeren, Mustanmeren, EU:n osan Atlantin valtamerestä ja EU:n saarien tarjoaman potentiaalin kartoittamiseen. On ymmärrettävää asettaa etusijalle uusien hankkeiden luominen Pohjanmerelle, kun otetaan huomioon alueella jo olemassa olevan infrastruktuurin tarjoamat mahdollisuudet. Energian toimitusvarmuuden sekä EU:n sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi komitea korostaa kuitenkin tarvetta tehdä oikeasuhteisia investointeja merituulipuistoihin kaikilla EU:n merialueilla.

1.8ETSK kannattaa ehdotusta Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen (TEN-E-asetus) muuttamisesta siten, että siihen sisällytetään yhden yhteyspisteen periaate merellä tuotettavan energian hankkeita varten.

1.9ETSK on huolissaan erityistoimenpiteitä ja tukivälineitä koskevasta yksityiskohtaisuuden puutteesta, joka saattaa vaarantaa uusiutuvien energiamuotojen rahoittamisen. Komitea katsoo, että nykyisten ohjelmien yhteyteen olisi luotava yksi ainoa väline, josta rahoitetaan merituulivoimahankkeita. Lisäksi tällainen toimintamalli olisi ulotettava muuntyyppisiin uusiutuviin energialähteisiin, kuten maatuulivoimaan ja aurinkosähköön Euroopan energiaunionin ja uusiutuvia energialähteitä koskevan toisen direktiivin tavoitteiden mukaisesti, sillä niissä on nimenomaisena lähtökohtana, että hajautetummat ja alueelliset tuotantolaitokset edistävät lisäpotentiaalin kerryttämistä alueelliselle lisäarvolle, työpaikkojen luomista ja suuren yleisön asettamista politiikan polttopisteeseen ja sen jäsenten tekemistä aktiivisiksi tuottajiksi ja tuottajakuluttajiksi. ETSK panee tässä yhteydessä jossain määrin huolestuneena merkille, että komissio käsittelee tällä hetkellä ”ainoastaan” offshore- ja vetyteknologiaa, mutta jättää nämä hajautetut toimintatavat huomiotta.

1.10Komitea toteaa, että kaikilla merituulipuistoihin tehtävillä investoinneilla olisi vaikutettava mahdollisimman suotuisasti investoinnin välittömässä läheisyydessä sijaitsevien alueiden sosioekonomiseen kehitykseen edistämällä hankkeeseen osallistumista eli ”paikallista sisältötekijää”.

1.11ETSK on tyytyväinen siihen, että strategiaa on määrä täydentää suunnitelmalla, jolla kehitetään merituulivoima-alan osaamista ja koulutusjärjestelmiä.

1.12ETSK panee merkille EU:n pyrkimyksen ottaa johtoasema merituulivoiman alalla ja on tyytyväinen tuulienergian tuotannon laajentamiseen sekä maalla että merellä. Sen vuoksi komitea odottaa, että komissio täydentää offshore-strategiaa mahdollisimman pian maissa toteutettavalla strategialla.

2.Johdanto

2.1Lausunnon aiheena on 18. marraskuuta 2020 julkaistu EU:n strategia merellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin. Strategia on olennainen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

2.2Vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastotavoitesuunnitelmaan liittyvässä vaikutustenarvioinnissa todetaan, että vuoteen 2030 mennessä yli 80 prosenttia sähköstä olisi tuotettava uusiutuvista energialähteistä ja että vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää käytössä olevan arviolta 300 gigawattia merituulivoimaa, jota on täydennettävä noin 40 gigawatilla merienergiaa. Lausunnossa käsitelty strategia osoittaa, miten EU voi saavuttaa tämän tavoitteen.

3.Yleisiä huomioita

3.1Strategian avulla pyritään nopeuttamaan siirtymistä puhtaan energian käyttöön ja pitämään samalla kiinni tärkeistä tavoitteista luoda Eurooppaan talouskasvua ja työpaikkoja. Tärkeimmät syyt strategian käyttöönottoon ovat seuraavat:

-ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan ensimmäisen sopimuksen (Pariisi 2015) sitoumusten täytäntöönpano

-Euroopan talouden kilpailukyvyn palauttaminen parantamalla energiatehokkuutta

-uusien työpaikkojen luominen lisäämällä investointien määrää, mikä auttaa lieventämään covid-19-pandemian sosioekonomisia vaikutuksia ja edistämään Euroopan talouden kehitystä.

3.2Strategian mukaan merituulivoiman kapasiteettia lisätään nykyisestä 12 gigawatin tasosta vähintään 60 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä ja 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi komissio aikoo lisätä vuoteen 2050 mennessä 40 gigawatilla merienergian ja muiden uusien teknologioiden, kuten kelluvien tuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten kapasiteettia.

3.3Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan arviolta noin 800 miljardin euron investointeja. EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten osallistumista on myös lisättävä, koska nykyisiä politiikkoja noudattaen nykyinen ja ennakoitu asennuskapasiteetti johtaisi vain noin 90 gigawatin käyttöön vuonna 2050.

3.4ETSK suhtautuu myönteisesti strategiaan, joka sisältää sääntelyehdotuksia ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan keskittyä merituulivoimaa koskevan yhteistyön kehittämiseen, vahvistamiseen ja syventämiseen.

3.5Komitea toteaa, että edellä mainitut tiedot osoittavat sijoittajien, EU:n teollisuuden sekä siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden kohtaamien haasteiden laajuuden. Strategia tarjoaa optimistisia näkymiä, kuten mahdollisuuksia lisätä yksityisiä investointeja tai luoda uusia työpaikkoja. Komitea toteaa kuitenkin, että strategian tiedot merituulivoiman kehittämistä koskevien ennusteiden yhteydestä työpaikkojen luomiseen ovat epämääräisiä. Lisäksi on tärkeää huomata, että uusia työpaikkoja syntyy energia-alan lisäksi myös maalla tapahtuvaan toimintaan, kuten satamien kehittämiseen ja laivaukseen. Strategiassa käsitellään myös alan teollisuuden kehityksen vaikutusta EU:n bkt:hen.

3.6ETSK toteaa, että strategia perustuu yhteenliitettyyn ympäristöön, jossa merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotannon on sovittava yhteen monien ”muiden merellä toteutettavien toimien” kanssa (matkailu, kalastus, vesiviljely jne.), hybridihankkeet ovat vuorovaikutuksessa rajayhdysjohtojen kanssa, kehitys perustuu useissa maissa asetettuihin tavoitteisiin ja sisämaavaltiot saattavat rahoittaa merellä toteutettavia hankkeita. Koska EU yhteisrahoittaa merellä toteutettavia hankkeita, ETSK kehottaa varmistamaan avoimuuden taakan ja hyötyjen jakamisessa.

3.7ETSK on pettynyt siihen, että strategiaan ei sisälly laskelmia tuulienergian osuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä nollanettopäästötasolle vuonna 2050. Keskittyminen ainoastaan asennettuun kapasiteettiin tarkoittaa sitä, että tätä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä tekijää ei oteta huomioon.

4.Merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvien teknologioiden näkymät

4.1EU:n merilaitokset tuottavat energiaa 12 gigawattia, mikä vastaa 42:ta prosenttia maailman merituulivoimakapasiteetista. Useimmat hankkeet liittyvät merenpohjassa sijaitseviin turbiineihin. Komitea katsoo, että tämä teknologia on saavuttanut tietynasteisen kypsyyden, mistä on osoituksena energian tasoitettujen kokonaistuotantokustannusten väheneminen merituulivoiman osalta 44 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.

4.2Komitea aprikoi, pitäisikö merituulivoiman kehittämisstrategian perustua hybridihankkeiden kaltaisten teknologioiden kehittämiseen, ja kiinnittää huomiota tarpeeseen tuottaa kilpailukykyisesti hinnoiteltua energiaa, joka mahdollistaa EU:n talouden elvyttämisen koronaviruskriisin jälkeen.

5.EU:n merialueet: mittavat ja monipuoliset mahdollisuudet ottaa käyttöön merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa

5.1ETSK suhtautuu myönteisesti Pohjanmerta, Itämerta, Välimerta, Mustaamerta, EU:n osaa Atlantin valtamerestä ja EU:n saaria koskevien mahdollisuuksien kartoittamiseen. Merialueiden potentiaalin määritteleminen strategiassa mahdollistaa sääntelytoimien asianmukaisen suunnittelun ja tavoitteiden saavuttamisen.

5.2On ymmärrettävää asettaa etusijalle uusien hankkeiden luominen Pohjanmerelle, kun otetaan huomioon alueella jo olemassa olevan infrastruktuurin tarjoamat mahdollisuudet. Energian toimitusvarmuuden sekä EU:n sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi komitea korostaa kuitenkin tarvetta laatia sellainen energialähteiden yhdistelmä, joka ei ole liian riippuvainen yhdestä energialähteestä, sekä tehdä oikeasuhteisia investointeja merituulipuistoihin kaikilla EU:n merialueilla.

5.3Samalla komitea toteaa, että merituulivoiman kehittämisstrategia on siirtymässä alueellistamista kohti.

6.Merialueiden ja luonnonvarojen kestävä hallinta merten aluesuunnittelun avulla

6.1Tuulienergian kehittämisen nopeuttamiseksi on tarpeen varmistaa merellä sijaitsevien laitosten ja merialueiden muiden käyttötarkoitusten järkevä rinnakkaiselo sekä biologisen monimuotoisuuden suojelu. ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin ottaa huomioon merten uusiutuvien energialähteiden kehittämistavoitteet laadittaessa kansallisia ja alueellisia merten aluekehityssuunnitelmia. Komitea kehottaa komissiota myös ilmoittamaan selkeästi, että arviolta kolme prosenttia Euroopan merialueista, joita tarvitaan merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotannon laajentamiseen, on keskiarvo, ja että on otettava huomioon erityiset tekijät, kuten tuulivoiman laatu ja erilaiset ympäristöt.

6.2ETSK on samaa mieltä siitä, että hallintasuunnitelmien laatiminen ja julkaiseminen antaisivat yrityksille ja sijoittajille tietoa hallintojen aikeista kehittää merellä tuotettavan energian alaa tulevaisuudessa ja helpottaisivat julkisen ja yksityisen sektorin suunnittelua.

6.3Laitosten ympäristövaikutuksia arvioidaan nykyään perinpohjaisesti ja pitkällisesti tehtäessä kaikki tarvittavat hallinnolliset päätökset. Sen vuoksi ETSK kannattaa ehdotusta muuttaa Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevaa asetusta niin, että siihen sisällytetään yhden yhteyspisteen periaate merellä tuotettavaa energiaa koskevia hankkeita varten.

7.Uusi lähestymistapa merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan ja verkkoinfrastruktuuriin nähden

7.1Useimmat tällä hetkellä toiminnassa olevat merituulivoimalat on otettu käyttöön kansallisina hankkeina, ja ne on liitetty rantaan suoraan radiaalisten yhteyksien kautta. Merituulivoiman kehittämisen nopeuttamiseksi, kustannusten vähentämiseksi ja käytettävän merialueen pienentämiseksi ehdotetaan kuitenkin keskittymistä hybridihankkeisiin. Tällainen järjestelmä on välivaihe kansalliseen sähköverkkoon radiaalisesti liitettyjen perinteisten hankkeiden ja täysin silmukoituneen verkkomallin välillä. Strategiassa esitetään myös melko optimistinen oletus, jonka mukaan naapurijäsenvaltioiden olisi yhdessä asetettava kauaskantoisia tavoitteita merituulivoimalle.

7.2Kun otetaan huomioon tietyt ominaispiirteet, kuten meren syvyysprofiili ja välimatka muihin maihin, ETSK toteaa, että hybridihankkeiden toteuttaminen on mahdollista vain Pohjanmerellä ja Itämerellä. Lisäksi odotetun kehitysvauhdin huomioon ottaen ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimissa olisi ensisijaisesti keskityttävä hyödyntämään kaikkein edistyneimpiä hankkeita, jotka on tarkoitus liittää radiaalisesti kansalliseen sähköjärjestelmään.

8.Selkeämpi EU:n sääntelykehys merellä tuotettavalle uusiutuvalle energialle

8.1ETSK suhtautuu myönteisesti toteamukseen, jonka mukaan hyvin säänneltyjen energiamarkkinoiden olisi tarjottava asianmukaisia investointisignaaleja. Komitea katsoo, että ennakoitavissa olevalla ja vakaalla sääntely-ympäristöllä on keskeinen rooli merituulivoiman kehittämisessä.

8.2Rajatylittävien energiahankkeiden merkityksen odotettu lisääntyminen merkitsee sitä, että sähkömarkkinoiden sääntöjä on selkiytettävä, kuten tähän strategiaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään.

8.3Nykyisissä oikeudellisissa puitteissa ei käsitellä innovatiivisia teknologioita, kuten hybridienergiasaarekkeita tai merellä tapahtuvaa vedyn tuotantoa. Komissio ehdottaa erillistä merimarkkina-aluetta, jossa osa pullonkaulatuloista voitaisiin jakaa uudelleen tuottajille, koska se olisi paras malli hybridihankkeiden sääntelemiseksi. ETSK kannattaa tavoitetta luoda offshore-tarjousalueita olettaen, että ne yksinkertaistavat energiamarkkinoiden sääntelyä.

8.4ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin varmistaa sijoittajien tulopuolen vakaus. Komitea kehottaa joustavuuteen, jotta voidaan edistää merituulivoiman kehittämistä jäsenvaltioissa, missä kyseinen teknologia on alkuvaiheessa, muun muassa myöntämällä suoraa tukea ilman kilpailumenettelyä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin säännösten mukaisesti.

9.Merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan kohdistuvien yksityisen sektorin investointien houkutteleminen: EU:n rahastojen merkitys

9.1Strategian täytäntöönpanoon tarvittavien investointien arvioidaan olevan lähes 800 miljardia euroa, josta noin kahdella kolmasosalla on tarkoitus rahoittaa siihen liittyvää verkkoinfrastruktuuria ja kolmanneksella merellä tapahtuvaa tuotantoa. Investoinnit maalla ja merellä sijaitseviin uusiutuvan energian verkkoihin olivat vuoteen 2020 päättyvien kymmenen vuoden aikana noin 30 miljardia euroa. Strategian mukaan määrärahoja lisättäisiin tulevalla vuosikymmenellä yli 60 miljardiin euroon ja vielä enemmän vuoden 2030 jälkeen. Lisäksi strategiassa odotetaan, että suurin osa näistä investoinneista rahoitetaan yksityisellä pääomalla. Asiakirja osoittaa kuitenkin, että komissio, Euroopan investointipankki ja muut rahoituslaitokset tekevät yhteistyötä tukeakseen strategisia investointeja merituulivoimaan.

9.2ETSK on huolissaan erityistoimenpiteitä ja tukivälineitä koskevasta yksityiskohtaisuuden puutteesta, joka saattaa jatkossa vaarantaa uusiutuvien energiamuotojen rahoittamisen. Nykyisen strategian perusteella sijoittajien käytettävissä on kahdeksan erilaista EU:n rahastoa. Alan odotettuja rahoitusosuuksia ei ole ilmoitettu ja etenkään EU:n varojen osuutta ei tiedetä. Komitea katsoo, että yhden ainoan merituulivoimahankkeiden rahoittamiseen tarkoitetun välineen luominen nykyisten ohjelmien yhteyteen olisi olennaisen tärkeää pyrittäessä varmistamaan, että hankkeet rahoitetaan ja niitä kehitetään nopeasti. Lisäksi tällaista lähestymistapaa olisi laajennettava muunlaisiin uusiutuviin energialähteisiin.

9.3ETSK huomauttaa, että kaikilla merituulipuistoihin tehtävillä investoinneilla olisi vaikutettava mahdollisimman suotuisasti investoinnin välittömässä läheisyydessä sijaitsevien alueiden sosioekonomiseen kehitykseen edistämällä hankkeeseen osallistumista eli ”paikallista sisältötekijää”.

9.4Strategiaan sisältyy mahdollisuus ottaa käyttöön uusiutuvan energian rahoitusmekanismi, jonka avulla voidaan jakaa merellä tuotettavaan energiaan liittyvien hankkeiden hyödyt niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla ei ole rannikkoa. Komitean näkemyksen mukaan oletus, että sisämaassa sijaitsevat jäsenvaltiot haluaisivat rahoittaa tuulienergiaa omilla varoillaan vastineeksi tilastollisista eduista, on liian optimistinen.

10.Tutkimuksen ja innovoinnin kohdentaminen merellä toteutettavien hankkeiden tukemiseen

10.1ETSK on erittäin pettynyt pintapuoliseen tapaan, jolla strategiassa käsitellään käytettyjen tuuliturbiinien kierrätystä. Strategiassa todetaan, että kiertotalouden mukaisen suunnittelun periaate on sisällytettävä järjestelmällisemmin uusiutuvia energialähteitä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Siinä ei kuitenkaan esitetä yksityiskohtaisia tietoja tämän periaatteen mahdollisesta täytäntöönpanosta. Komitea toteaa, että tuulivoimaloiden käytöstä poistettujen lapojen käsittely maalla on kasvava ongelma Saksan kaltaisissa maissa, joissa harkitaan mahdollisuutta haudata ne maahan. On huomattava, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat ovat paljon suurempia kuin muualla, mikä heijastuu suoraan ongelman laajuuteen.

10.2Komitea korostaa sitä, että puhdas energia parantaisi paikallisympäristön ilmanlaadun lisäksi myös ympäristöä ja ilmastoa kokonaisuudessaan. ETSK vastustaa merituulivoiman nopeaa kehittämistä ottamatta huomioon sen mahdollisia ympäristövaikutuksia ja kehottaa komissiota kiinnittämään asianmukaista huomiota käytöstäpoistokustannuksiin. Itse asiassa tapauksissa, joissa hankkeita rahoitetaan EU:n rahoituksella, kustannukset olisi arvioitava jo etukäteen ja asianmukaista vastuuta olisi noudatettava.

10.3ETSK on tyytyväinen siihen, että uutta strategiaa on määrä täydentää suunnitelmalla, jolla kehitetään merituulivoima-alan osaamista ja koulutusjärjestelmiä. Suunnitelmaa laativat työllisyyden pääosasto ja meri- ja kalastusasioiden pääosasto. Osaamisen laajentaminen on keskeinen tekijä alan kehittämisessä. Alan kestävä ja nopea kehitys edellyttää koulutusohjelmien toteuttamista jäsenvaltioissa, joissa teknologian kehitys on vielä alkuvaiheessa. Strategia osoittaa, että olemassa olevia EU:n välineitä ja rahastoja voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Komitea katsoo, että merituulivoima-alan osaamisen kehittämisen tärkeys edellyttää erityisten välineiden ja varojen luomista EU:n tasolla.

11.Koko Euroopan toimitus- ja arvoketjun vahvistaminen

11.1Toimitusketjun vahvistaminen edellyttää yhteensä noin 0,5–1 miljardin euron investointeja. ETSK pitää valitettavana, että ei anneta selkeää tietoa siitä, miten nämä varat otettaisiin käyttöön ja missä aikataulussa.

11.2ETSK suhtautuu myönteisesti suunnitelmaan vahvistaa puhtaan energian teollisuusfoorumia ja perustaa sen yhteyteen erityinen merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa käsittelevä ryhmä vuonna 2021.

11.3Komitea on vakavasti huolissaan komission ja sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSO-E) suunnitelmista edistää eri valmistajien tuottamien muuntimien standardointia ja yhteentoimivuutta vuoteen 2028 mennessä. Tämä määräaika on liian kaukana, erityisesti kun otetaan huomioon, että merituulipuistojen kapasiteettia on määrä lisätä 60 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Komitea toivoo, että suunnitelmalle määriteltäisiin määräaika, joka mahdollistaisi realistisen aikataulun laitteistostandardien kehittämiselle.

Bryssel 27. huhtikuuta 2021

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________