TEN/725

Metaanistrategia

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi

[COM(2020) 663 final]

Esittelijä: Udo Hemmerling

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 27/11/2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksytty jaostossa	09/03/2021
Hyväksyminen täysistunnossa	24/03/2021
Täysistunnon nro	559
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	252/5/4

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa EU:n metaanistrategian tavoitteenasettelua ja sen yleistä kohdentamista metaanipäästöjen merkittävään vähentämiseen ilmaston suojelemiseksi.

1.2On ymmärrettävää, että strategiassa keskitytään niihin aloihin, joilla metaanipäästöt ovat suurimmat, eli maatalouteen, energia-alaan ja jätehuoltoon.

1.3Metaanistrategia olisi kytkettävä biotalous- ja kiertotalousstrategioihin.

1.4ETSK pitää erityisen tervetulleena, että siinä painotetaan metaanipäästöjen kartoittamisen parantamista ja kansainvälisiä aloitteita päästöjen vähentämiseksi, sillä metaanipäästöt ovat usein peräisin hajakuormituslähteistä kansainvälisten tuotanto- ja toimitusketjujen varrelta.

ETSK ehdottaa EU:n metaanistrategiaan seuraavia lisäyksiä:

1.5Koska metaanipäästöt ovat enimmäkseen peräisin hajakuormituslähteistä ja metaanipäästöjen kartoittaminen on monimutkaista, päästöjen seuranta on usein vaikeaa. Parempaa seurantaa olisi kehitettävä johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla merkittäville aloille, joita ovat esimerkiksi maatalous, energia-ala, jätehuolto ja kemianteollisuus.

Metaanin hajapäästöjen suora sisällyttäminen kasvihuonekaasujen kauppajärjestelmään tai niiden suora hinnoittelu on hyvin vaikeaa ja usein mahdotonta. Pistekuormituspäästöjä olisi kuitenkin pyrittävä kartoittamaan siltä osin kuin se on mahdollista ja samalla tavoin kaikkien päästöjä aiheuttavien alojen osalta.

1.6Jäsenvaltioiden olisi esitettävä ilmastonsuojelusuunnitelmissaan lietteestä ja lannasta, biojätteestä, jätevesistä ja kaatopaikoilta peräisin olevan biokaasun sekä kaivoskaasun hyödyntämisen tilanne ja mahdollisuudet ja määriteltävä toimenpiteet näiden kaasujen käytön lisäämiseksi.

1.7Maataloudessa on vielä paljon metaanipäästöjen vähentämismahdollisuuksia, joita ovat erityisesti lietteen ja lannan mädättäminen biokaasulaitoksissa, edistysaskeleet tuotantoeläinten ruokinnassa ja jalostuksessa ja vähäpäästöinen lannoitteiden levittäminen. Näitä mahdollisuuksia olisi täsmennettävä edelleen EU:n metaanistrategian täytäntöönpanon aikana.

1.8Jätehuollossa biojätteen erilliskeräyksestä ja kierrättämisestä olisi vähitellen tultava normi kaikkialla EU:ssa. Tämä luo edellytykset välttää vielä enemmän metaanipäästöjä tällä alalla.

2.Yleiskatsaus Euroopan komission metaanistrategiaan

2.1Metaanin osuus EU:n kaikista, 3,76 miljardin hiilidioksidiekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöistä on 10,5 prosenttia (2018). Metaanipäästöjä on pystytty vähentämään lähes 34 prosenttia vuodesta 1990.

2.2Metaanistrategia kohdistuu tärkeimpiin ihmisen toiminnasta aiheutuviin metaanipäästöihin sekä päästöjä aiheuttaviin aloihin, jotka ovat maatalous (53 prosenttia EU:n metaanipäästöistä), jätehuolto (26 prosenttia) ja energia-ala (19 prosenttia), ja siinä ehdotetaan vähentämistoimenpiteitä. Luonnolliset – esimerkiksi luonnonvaraisten märehtijöiden tai suoalueiden – metaanipäästöt eivät näin ollen kuulu strategian piiriin.

2.3Metaanipäästöjen maailmanlaajuisella vähentämisellä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Nykyisten maailmanlaajuisten metaanipäästöjen puolittamisella olisi maailmanlaajuisesti 0,18 celsiusasteen jäähdytysvaikutus vuoteen 2050 mennessä.

2.4EU:n osuus maailman metaanipäästöistä on 5 prosenttia. EU aiheuttaa merkittäviä lisäpäästöjä kolmansissa maissa fossiilisen kaasun, öljyn ja hiilen tuonnin kautta. Sen vuoksi Euroopan komissio ehdottaa toimia näiden päästöjen vähentämiseksi kansainvälisissä toimitusketjuissa.

2.5Komissio ehdottaa metaanipäästöjen kartoittamisen ja raportoinnin merkittävää parantamista.

2.6Metaanistrategiassa ei käsitellä erikseen nykyistä tieteellistä tietoa metaanin erityisistä vaikutuksista lyhytikäisenä kasvihuonekaasuna (ks. kohta 3).

3.Tieteellinen tieto metaanin ilmastovaikutuksista ja seuraukset ilmastoneutraaliuspolitiikalle

3.1Yksi metaanin (CH4) perusominaisuuksista kasvihuonekaasuna on se, että sen elinikä on suhteellisen lyhyt ja että se hajoaa ilmakehässä vedeksi (H2O) ja hiilidioksidiksi (CO2) noin 12 vuodessa. Tällä on merkittäviä seurauksia metaanin ilmastovaikutusten kannalta ja myös vertailulle ilmastojalanjäljen viitearvona käytetyn hiilidioksidin kanssa.

3.2Hiilidioksidi on ilmakehässä stabiili eikä hajoa metaanin tapaan, joten hiilidioksidia kutsutaan myös pitkäikäiseksi kasvihuonekaasuksi (stock gas). Tämän vuoksi hiilidioksidia kertyy ilmakehään esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvien päästöjen seurauksena (muutoin samanlaisten edellytysten vallitessa) yhä enemmän ja sen pitoisuus kasvaa jatkuvasti.

3.3Sen sijaan lyhytikäisten kasvihuonekaasujen (flow gas), kuten metaanin, päästöjä kompensoi niiden luonnollinen hajoamisprosessi. Lyhyestä eliniästä johtuen päästöt kompensoituvat poistumilla, mikä johtaa vakaisiin ilmakehän pitoisuuksiin, jos päästöt pysyvät vakaina.

3.4Metaanin lyhyen eliniän lisäksi myös sen alkuperä on ratkaisevan tärkeä ilmastovaikutuksen kannalta, sillä sen hajoaminen tuottaa kasvihuonekaasu hiilidioksidia. (Esim. märehtijöiden ruoansulatuksesta tai suoriisin viljelystä peräisin olevan) biogeenisen metaanin hajoamisen tuottama hiilidioksidi on aiemmin poistunut ilmakehästä fotosynteesissä kasvien kasvaessa, ja se on näin ollen pohjimmiltaan osa kiertojärjestelmää, jossa hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä säilyy samana.

3.5Sitä vastoin (esimerkiksi maakaasun, öljyn tai hiilen tuotannosta peräisin olevan) fossiilisen metaanin hajoaminen hiilidioksidiksi ja vedeksi on ilmakehälle hiilidioksidin lisälähde ja nostaa siten sen hiilidioksidipitoisuutta.

3.6Näillä metaanin ominaispiirteillä on useita seurauksia ilmastovaikutusten ja ilmastopolitiikan muotoilun kannalta. Tämä koskee erityisesti ilmastoneutraaliustavoitetta. (Biogeenisen) metaanin tasaisina pysyvät päästöt johtavat tämän kasvihuonekaasun lyhytikäisyyden vuoksi keskipitkällä aikavälillä ilmakehässä tasaisena pysyvään metaanipitoisuuteen, jonka säteilyvaikutus ilmastoon ja siten myös lämpövaikutus on tasainen. Jos metaanipäästöt vähenevät, ilmakehän pitoisuus vähenee, mikä johtaa säteilyvaikutuksen ja siten myös lämpötilan alenemiseen (jäähdytysvaikutus).

3.7Tasaiset hiilidioksidipäästöt puolestaan lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta niin kauan kuin hiilidioksidipäästöjä syntyy. Hiilidioksidipäästöjen loputtuakin niiden aiheuttama hiilidioksidipitoisuus säilyy ilmakehässä, mikä johtaa jatkuvaan säteilyvaikutukseen ja pysyvään lämmitysvaikutukseen.

3.8Ilmastoneutraalin vaikutuksen saavuttamiseksi lyhyt- ja pitkäaikaisten kasvihuonekaasujen kohdalla tarvitaan siksi erilaisia lähestymistapoja. Jotta hiilidioksidin jatkuvasta säteilyvaikutuksesta johtuva pysyvä lämpötilan nousu pystyttäisiin kumoamaan ja lämpötila palauttamaan hiilidioksidipäästöjä edeltävälle tasolle, tarvitaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden aktiivista vähentämistä hiilinielujen avulla. Kun taas halutaan säilyttää lämpötilataso vakaana jatkuvien (väistämättömien) hiilidioksidipäästöjen tapauksessa, on tarpeen poistaa jatkuvasti sama määrä hiilidioksidia ilmakehästä kuin siihen päästetään (nettopäästöjen nollataso). Tämä ilmaistaan kasvihuonekaasujen nollatason nettopäästötavoitteena. (Biogeenisten) metaanilähteiden kohdalla ilmastoneutraali vaikutus saavutetaan kuitenkin jo pitämällä päästöt vakaina, kun taas hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettujen metaanipäästöjen kompensoiminen poistamalla kasvihuonekaasuja ilmakehästä johtaa jäähdytysvaikutukseen.

3.9Näin ollen nollatason nettopäästötavoite hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna ei ole asianmukainen poliittinen lähestymistapa lyhytikäisen kasvihuonekaasun metaanin kohdalla. Esimerkiksi Uuden-Seelannin nollahiilisäädöksessä (Zero Carbon Act) metaanipäästöt otetaan erikseen huomioon. Lyhytikäisten kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset olisi otettava kasvihuonekaasutaseissa huomioon tarkoituksenmukaisemmalla laskutavalla (vrt. Oxfordin yliopiston tutkimustyö: https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ab6d7e ).

4.Metaanipäästöjen vähentäminen – lisähuomioita

4.1Kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään muuttamalla kuluttajien käyttäytymistä. Tämä koskee myös ravitsemusta, eli käytännössä on suositeltava eläintuotteiden kulutuksen vähentämistä. Ilmastopolitiikassa olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että avoimessa yhteiskunnassa kyse on ihmisten elämäntapojen vapaaehtoisista muutoksista.

4.2Maataloudessa olisi karjankasvatuksesta aiheutuvien metaanipäästöjen vähentämismahdollisuuksien ohella otettava huomioon myös maankäyttöön liittyvät kytkökset. Märehtijät ovat käytännössä laidunmaiden käytön ja säilyttämisen keskeinen perusta. Ilmastopolitiikan näkökulmasta laidunmaiden säilyttäminen on puolestaan erittäin tärkeää kasvumaahan sitoutuneen hiilidioksidin vuoksi.

4.3Kaikissa EU-maissa ei ole vielä käytössä kattavia keräys- ja energiakäyttöjärjestelyjä kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamoista tai suljetuista hiilikaivoksista peräisin oleville metaanikaasuille.

4.4Monilla jäsenvaltioilla ei vielä ole kattavia biojätteiden erilliskeräys- ja hyödyntämisjärjestelmiä. Tämä estää kompostoinnista tai mädätyksestä (biokaasu) peräisin olevien metaanipäästöjen minimoinnin biojätteen käsittelyssä.

4.5EU ei vielä aseta maakaasun, öljyn ja hiilen kaltaisten fossiilisten polttoaineiden tuonnin yhteydessä erityisiä luonnon-, ympäristön- ja ilmastonsuojeluvaatimuksia. Luvatun metaanipäästöjen vähentämistä koskevien vaatimusten kehittämisen olisi oltava osa laajempaa vihreän kehityksen ohjelman puitteissa toteutettavaa fossiilienergian tuonnin ympäristöjalanjäljen pienentämistä.

4.6Ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen seurannan kehittämisen yhteydessä myös luonnolliset metaanipäästöt tulisi kartoittaa suuntaa antavasti kattavan kokonaiskuvan saamiseksi.

4.7Metaanipäästöjä vähentävien teknologioiden tutkimusta, kehittämistä ja markkinoille pääsyn lisäämistä olisi edistettävä eurooppalaisissa verkostoissa, joissa talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten tulisi olla osallisina.

Bryssel 24. maaliskuuta 2021

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________