Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
SOC/626
Siirtymälauseke
LAUSUNTO
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tehokkaampaa päätöksentekoa sosiaalipolitiikan alalla: uusien alojen yksilöiminen määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä varten
[COM(2019) 186 final]
|
Yhteydenotot
|
soc@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Judite Berkemeier
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
18/09/2019
|
Esittelijä: Christian Bäumler
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan komissio, 17/04/2019
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
10/09/2019
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) painottaa, että nopean muutoksen aikoina on ratkaisevan tärkeää, että EU yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kykenee toteuttamaan kulloistenkin toimivaltuuksien mukaisia tehokkaita ja vaikuttavia poliittisia toimia kaikilla tärkeillä politiikanaloilla. Tällaisen lähestymistavan yhteydessä olisi harkittava vastaavasti, missä määrin on tarpeen toteuttaa toimia Euroopan tasolla, ottaen samalla toissijaisuusperiaate riittävällä tavalla huomioon.
1.2ETSK katsoo, että Euroopan parlamentin osallistuminen lainsäätämismenettelyyn korkealla tasolla perussopimuksen määräysten mukaisesti on tärkeää erityisesti sosiaalipolitiikan alalla, sillä sosiaalipoliittiset kysymykset vaikuttavat aina myös yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen ja erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, perussopimuksessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen [SEU-sopimus] 3 artiklassa) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.
1.3ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamisen puolesta ja ilmaissut äskettäin uudelleen suhtautuvansa tarkistamiseen myönteisesti erityisesti veropolitiikan alalla. Tässä valossa komitea pitää myönteisenä sitä, että komissio on pitänyt yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on avannut tarkasteltavana olevassa tiedonannossa keskustelun mahdollisuuksista määräenemmistöpäätösmenettelyn laajentamiseen myös sosiaalipolitiikan alalla. Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen.
1.4ETSK:sta on itsestään selvää, että EU noudattaa toissijaisuusperiaatetta myös soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja että EU:n toimiessa aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, unioni keskittyy sellaisiin osa-alueisiin, missä ei voida saavuttaa yhteisiä tavoitteita yhtä tehokkaasti valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Tämä koskee myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.
1.5Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 151 artiklassa asetetaan sosiaalipolitiikan tavoitteeksi ”työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa – –”. ETSK painottaa, että tähän tulee pyrkiä SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti vähimmäisvaatimuksista säädetyissä direktiiveissä ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset, eivätkä direktiivit saa haitata pienten tai keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä. Komitea tähdentää lisäksi, että SEUT-sopimuksen 153 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on oikeus noudattaa täytäntöönpanossa korkeampaa kansallista suojelun tasoa ja määrittää itse sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet – noudatettavasta päätöksentekomallista riippumatta – eikä näihin oikeuksiin saa kajota.
1.6ETSK korostaa, että EU:n tasolla täytäntöön pannuilla työmarkkinaosapuolten sopimuksilla on merkittävä asema sosiaalialan EU-säännöstön kehittämisessä. Ottaen huomioon keskustelun mahdollisesta siirtymisestä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätösmenettelyyn komitea vaatii, että jatkossakin taataan työmarkkinaosapuolten täysipainoinen osallistuminen sosiaalipolitiikan alan lainsäädäntämenettelyyn ja toimintapolitiikan suunnitteluun ja että niiden autonomiaa niiden itsenäisten sopimusten täytäntöönpanossa ja mahdollisessa tarkistamisessa kunnioitetaan.
1.7ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa. Näin ollen ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn ainakin syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön sekä sosiaaliturvaa ja työntekijöiden suojelua koskevien suositusten osalta.
1.8ETSK toteaa lisäksi, että EU on kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi, kun työsuhde lopetetaan, esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset vähimmäistason prosessuaaliset ja suojaoikeudet ja siirryttävä määräenemmistöpäätösmenettelyyn.
1.9ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, hyvien työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, mikäli se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.
1.10ETSK suosittaa siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen suhteen, jotta voidaan välttää eriarvoinen kohtelu ja vahvistaa yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
1.11ETSK kannattaa SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattamista siirryttäessä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta, jolloin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys.
2.Yleistä
2.1ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että EU:lla ja kaikilla sen jäsenvaltioilla on yhteisiä haasteita, jotka liittyvät uuden teknologian vaikutuksiin, kilpailupaineiden kasvamiseen globaalissa taloudessa, uusiin työn muotoihin ja väestörakenteen kehitykseen. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin säilyttäminen ja kehittäminen tulevia sukupolvia varten edellyttää kulloistenkin toimivaltuuksien mukaisia toimia Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla monilla politiikanaloilla. Tässä yhteydessä on tärkeää toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä torjutaan syrjintää.
2.2ETSK painottaa, että nopean muutoksen aikoina on ratkaisevan tärkeää, että EU yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kykenee toteuttamaan tehokkaita ja vaikuttavia politiikkatoimia. Tällaisen lähestymistavan yhteydessä olisi harkittava asianmukaisesti, missä määrin on tarpeen toteuttaa toimia Euroopan tasolla, ja samalla olisi huomioitava riittävästi toissijaisuusperiaate sekä valittava asianmukaiset välineet ja tehokkaat päätöksentekomenettelyt, joiden avulla EU voi tukea ja täydentää kansallisia toimintapolitiikkoja. Tehtävänä on tällöin analysoida yksityiskohtaisesti vaikutuksia talouselämään, julkiseen talouteen ja työmarkkinaosapuolten rooliin kussakin jäsenvaltiossa. Kaikilla jäsenvaltioilla on oltava kaikkina aikoina riittävät mahdollisuudet osallistua päätöksentekoprosessiin. Yhteisenä tavoitteena olisi oltava hyvien tulosten saavuttaminen sekä EU:n tasolla että yksittäisissä jäsenvaltioissa.
2.3ETSK painottaa, että EU tarvitsee tehokasta ja joustavaa päätöksentekoa, jotta varmistetaan, että säädökset ja ei-sitovat välineet, kuten yhdenmukaistamista tukevat kehykset ja suositukset, pysyvät talouden ja yhteiskunnan kehityksen vauhdissa. ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamiseen. Tässä valossa ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio pitää yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on virittänyt tarkasteltavana olevan tiedonannon myötä keskustelun mahdollisuuksista laajentaa määräenemmistöpäätösmenettelyä myös sosiaalipolitiikan alalla.
2.4ETSK katsoo, että unionin sopimusperusteisena tehtävänä on tukea jäsenvaltioiden toimintaa ja täydentää sitä perussopimuksissa määritellyillä aloilla (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohta). Tämä heijastaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perinteiden moninaisuutta ja tuo esille jäsenvaltioiden johtavan aseman ja laajan itsemääräämisoikeuden eurooppalaisen yhteistyön alalla sosiaalipoliittisten ja työmarkkinoihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.
2.5ETSK painottaa, että valtaosa EU:n sosiaalipolitiikan alan säädöksistä on hyväksytty määräenemmistöpäätöksellä ja noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä.
2.6Komitea toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan tietyillä sosiaalipolitiikan aloilla vaaditaan kuitenkin neuvoston yksimielinen päätös. Nämä alat ovat syrjimättömyys (SEUT-sopimuksen 19 artiklan 1 kohta), työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojeleminen (työntekijöiden vapaata liikkuvuutta lukuun ottamatta) (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan c alakohta), työntekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan d alakohta), työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan f alakohta) sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti unionin alueella (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan g alakohta). Näistä Euroopan parlamentin suostumusta edellytetään SEUT-sopimuksen 19 artiklassa mutta ei 153 artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa.
2.7ETSK katsoo, että Euroopan parlamentin osallistuminen lainsäätämismenettelyyn korkealla tasolla perussopimuksen määräysten mukaisesti on tärkeää erityisesti sosiaalipolitiikan alalla, sillä sosiaalipoliittiset kysymykset johtavat päätöksiin, jotka vaikuttavat aina myös suoraan kansalaisiin sekä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen ja erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, perussopimuksessa (SEU-sopimuksen 3 artikla) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.
2.8ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio on tarkasteltavana olevan tiedonannon myötä virittänyt keskustelun määräenemmistöpäätösmenettelyn laajentamisesta myös sosiaalipolitiikan alalla, kuten se on tehnyt erityisesti veropolitiikan alalla. Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen. Menettely edellyttää keskustelua ja mahdollistaa käytännön tulokset, jotka ovat koko unionin etujen mukaisia. Mahdollisuus tehdä päätöksiä määräenemmistöllä sitouttaa kaikki toimijat hakemaan kompromisseja ja kaikkien asianosaisten hyväksyttävissä olevaa lopputulosta.
2.9ETSK muistuttaa, että EU on sitoutunut uudessa strategisessa ohjelmassaan vuosille 2019–2024 sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämän yhteydessä on huomioitava asianmukaisesti kulloinkin voimassa olevat toimivaltuudet.
2.10ETSK:sta on olennaista, että EU noudattaa toissijaisuusperiaatetta soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja että EU:n toimiessa aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, unioni keskittyy sellaisiin osa-alueisiin, missä ei voida saavuttaa yhteisiä tavoitteita yhtä tehokkaasti valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Tämä koskee myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita olisi selvennettävä keskusteltaessa määräenemmistöpäätösmenettelystä.
2.11SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetetaan sosiaalipolitiikan tavoitteeksi ”työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa – –”. ETSK painottaa, että SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdassa määrätään vaatimuksista, jotka EU:n sosiaalipolitiikan alan toimien on täytettävä. Kyseisen määräyksen mukaisesti direktiiveissä säädetään etupäässä vähimmäisvaatimuksista ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset, eivätkä direktiivit saa haitata pienten tai keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä. ETSK tähdentää, että jäsenvaltioilla on oikeus noudattaa täytäntöönpanossa korkeampaa kansallista suojelun tasoa ja määrittää itse sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet – noudatettavasta päätöksentekomallista riippumatta –, eikä näihin oikeuksiin saa kajota.
2.12ETSK toteaa lisäksi, että komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon kansallisten järjestelmien moninaisuuden, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten asema, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osan 17 kappaleessa sekä jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin ja oikeuden määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä oikeudelliset perusperiaatteet pilarin johdanto-osan 19 kappaleessa.
2.13ETSK korostaa, että EU:n tasolla täytäntöön pannuilla työmarkkinaosapuolten tekemillä ja EU:n tasolla perussopimuksen 155 artiklan nojalla täytäntöön pannuilla sopimuksilla on merkittävä asema sosiaalialan EU-säädösten kehittämisessä. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission tiedonannon mukaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksia ja direktiivejä käsitellään niiden hyväksymisen osalta yhdenvertaiselta pohjalta. Ottaen huomioon keskustelun mahdollisesta siirtymisestä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätösmenettelyyn komitea vaatii, että jatkossakin taataan työmarkkinaosapuolten täysipainoinen osallistuminen sosiaalipolitiikan alan lainsäädäntämenettelyyn ja toimintapolitiikan suunnitteluun ja että niiden autonomiaa niiden itsenäisten sopimusten täytäntöönpanossa ja mahdollisessa tarkistamisessa kunnioitetaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on merkittävä rooli sosiaalisessa suojelussa. Työmarkkinavuoropuhelun kautta huolehditaan lisäksi autonomisen sääntelyn keinoin sosiaalisesta edistyksestä EU:ssa.
2.14ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että yhteistyön tiivistämistä ei voida pitää vaihtoehtona määräenemmistöpäätösmenettelylle. Yhteistyön tiivistäminen voi johtaa nimenomaan sosiaalipoliittisissa kysymyksissä sisämarkkinoiden pilkkoutumiseen ja EU:n kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa kansalainen asuu.
2.15ETSK katsoo, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on toinen vaikuttava ja tarkoituksenmukainen väline lähentymisen edistämiseksi ja parantamiseksi ja edistyksen aikaansaamiseksi kansallisissa uudistuksissa jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tuella ja johdolla – eikä vähiten keskinäisen oppimisen keinoin. Näin noudatetaan kaikilta osin myös SEUT-sopimuksen 156 artiklaa. ETSK panee merkille eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa osoitetun tarmon parempien menetelmien kehittämiseksi, jotta voidaan koordinoida ja uudistaa kansallisia työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkoja ja samanaikaisesti mahdollistaa kansallisten työmarkkinaosapuolten mielekäs osallistuminen unionitasolla tehtävään työhön. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka toimii uudistusten oikeudellisena suunnannäyttäjänä, edistäisi näin ollen etenemissuunnitelman kehittämistä lähentymisen syventämiseksi ja jäsenvaltioiden yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.
3.Erityistä
3.1ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa.
3.2ETSK toteaa, että muun muassa sukupuolten tasa-arvon periaatteen toteutumiseksi sekä rodullisesta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on annettu laaja-alaisia EU:n säädöksiä. Kyseessä on merkittävä saavutus, jonka ansiosta EU:sta on tullut näillä aloilla myös kansainvälinen esikuva. Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on kuitenkin EU:n lainsäädännön nojalla suojattu vain työn ja ammatin osalta. Direktiivi, jolla kiellettäisiin kaikki syrjintä unionissa, olisi erittäin monimutkainen toteuttaa, ja siksi sellaista olisi tuskin mahdollista saavuttaa yksimielisellä päätöksellä. EU on kuitenkin sitoutunut tähän kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa, ja tämä tavoite on vahvistettu uudessa strategisessa ohjelmassa vuosille 2019–2024. ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön osalta.
3.3ETSK toteaa, että SEUT-sopimuksen 48 artiklan mukaan EU voi toteuttaa määräenemmistöpäätöksellä sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Sitä vastoin työntekijöiden sosiaaliturvaa ja suojelua koskevat suositukset on hyväksyttävä yksimielisesti. Siirtyminen määräenemmistöpäätösmenettelyyn olisi johdonmukainen ja asianmukainen askel. Tällöin herää myös kysymys siitä, miksi tässä yhteydessä otetaan huomioon vain suositukset eikä komission muita oikeudellisia välineitä.
3.4ETSK on tietoinen siitä, että työntekijöiden suojelu irtisanomisen yhteydessä on alusta alkaen ollut keskeisellä sijalla kansallisessa työlainsäädännössä. ETSK toteaa kuitenkin myös, että EU on sittemmin kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi vähintäänkin taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset prosessuaaliset vähimmäisoikeudet ja vähimmäistason suojaoikeudet, jotta näiden suojelumekanismien vaikutukset eivät jää mitättömiksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määrätään irtisanotun työntekijän oikeudesta saada tietoa, hyödyntää tehokasta ja puolueetonta riitojenratkaisua, hakea muutosta ja saada mahdollisesti korvaus. Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisen puolesta puhuisi myös se, että se mahdollistaisi asiaankuuluvan direktiivin näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.
3.5ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustamisen ja heidän etujensa kollektiivisen turvaamisen vakaa säädöskehys on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. Sisämarkkinoilla toimivat yritykset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä yli rajojen. EU:n yrityksiä ja yritysryhmiä velvoittaa eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi, joka hyväksyttiin noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Sitä vastoin työntekijöiden edustusta koskevassa muussa EU:n lainsäädännössä edellytetään edelleen yksimielisyyttä päätöksenteossa. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, jos se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.
3.6ETSK suosittaa, että EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdoista kyseen ollen siirrytään määräenemmistöpäätöksiin. EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen on oltava keskenään johdonmukaisia, mikäli sosiaalista koheesiota ei tahdota vaarantaa.
3.7ETSK kannattaa SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattamista siirryttäessä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta. Näin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys ja noudatettaisiin kansallisia perustuslaillisia määräyksiä, toisin kuin SEUT-sopimuksen 153 artiklan nojalla toteutetussa siirtymässä.
3.8ETSK panee merkille, että eräs kysymys jää edelleen vaille vastausta komission tiedonannossa. Ei näet ole selvää, onko päätös siirtyä tietyn oikeusperustan osalta yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon tehty lopullisesti vai tapauskohtaisesti. ETSK kehottaa komissiota selventämään, pitääkö SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen käyttö ymmärtää kaikkia tapauksia koskevaksi siirtymiseksi määräenemmistöpäätöksiin vai kulloisessakin yksittäisessä tapauksessa tehtäväksi ratkaisuksi. ETSK:n mielestä on ainakin varmistettava, että siirtymälausekkeen käyttö johtaa tehokkaampaan ratkaisujen löytämiseen ja päätöksentekoon eikä luo uusia esteitä.
Bryssel 10. syyskuuta 2019
Christa Schweng
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja
*
*
*
HUOM. Liite seuraavassa.
LIITE
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston
LAUSUNTOON
Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 43 artiklan 2 kohta):
1.Kohta 2.3
Muutetaan seuraavasti:
ETSK painottaa, että EU tarvitsee tehokasta ja joustavaa päätöksentekoa, jotta varmistetaan, että säädökset ja ei-sitovat välineet, kuten yhdenmukaistamista tukevat kehykset ja suositukset, pysyvät talouden ja yhteiskunnan kehityksen vauhdissa. ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamiseen3. Tässä valossa ETSK suhtautuu myönteisesti siihen panee merkille, että komissio pitää yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on virittänyt tarkasteltavana olevan tiedonannon myötä keskustelun mahdollisuuksista laajentaa määräenemmistöpäätösmenettelyä myös sosiaalipolitiikan alalla.
Äänestystulos:
Puolesta: 32
Vastaan: 57
Pidättyi äänestämästä: 4
2.Kohta 2.8
Muutetaan seuraavasti:
ETSK pitää myönteisenä sitä korostaa, että komissio on tarkasteltavana olevanssa tiedonannonssa myötä virittänyt tehnyt aloitteen avatakseen keskustelun ja selittääkseen, miltä siirtyminen määräenemmistöpäätösmenettelyyn laajentamisesta myös sosiaalipolitiikan alalla voisi näyttää, esittämättä hätiköityjä ehdotuksia, kuten se on tehnyt erityisesti veropolitiikan alalla4. Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen. Menettely edellyttää keskustelua ja mahdollistaa käytännön tulokset, jotka ovat koko unionin etujen mukaisia. Mahdollisuus tehdä päätöksiä määräenemmistöllä sitouttaa kaikki toimijat hakemaan kompromisseja ja kaikkien asianosaisten hyväksyttävissä olevaa lopputulosta.
Äänestystulos:
Puolesta: 29
Vastaan: 57
Pidättyi äänestämästä: 5
3.Uusi kohta kohdan 2.8 jälkeen
Lisätään kohdan 2.8 jälkeen uusi kohta.
Toisaalta päätöksenteon yksimielisyyden peruste pohjautuu tarpeeseen säilyttää kansallinen määräysvalta keskeisiin sosiaalipolitiikan alan määräyksiin EU:n perussopimuksessa ja estää puuttuminen sellaisiin kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien keskeisiin osiin, joista jäsenvaltiot yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ovat ensi kädessä vastuussa.
Äänestystulos:
Puolesta: 27
Vastaan: 61
Pidättyi äänestämästä: 4
4.Kohta 3.1
Muutetaan seuraavasti:
ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. ETSK katsoo, että määräenemmistöpäätösmenettelyä ja yksimielistä päätöksentekoa koskeva jako, josta määrätään EU:n perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevassa osastossa, on edelleen aiheellinen, sillä se heijastaa jäsenvaltioiden kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien monimuotoisuutta ja heterogeenisuutta esimerkiksi sosiaalisen suojelun alalla, kun kyse on työmarkkinaosapuolten, työlainsäädännön ja työehtosopimusten roolista. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa.
Äänestystulos:
Puolesta: 31
Vastaan: 57
Pidättyi äänestämästä: 5
5.Kohta 3.2
Muutetaan seuraavasti:
ETSK toteaa, että muun muassa sukupuolten tasa-arvon periaatteen toteutumiseksi sekä rodullisesta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on annettu laaja-alaisia EU:n säädöksiä. Kyseessä on merkittävä yksi EU:n saavutusksista, jonka ansiosta EU:sta on tullut näillä aloilla myös kansainvälinen esikuva. Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on kuitenkin EU:n lainsäädännön nojalla suojattu vain työn ja ammatin osalta. Kyseiset direktiivit on hyväksytty yksimielisesti. Direktiivi, jolla kiellettäisiin kaikki syrjintä unionissa, olisi on erittäin monimutkainen toteuttaa, mikä selittää pitkän menettelyn ja hitaan edistymisenja siksi sellaista olisi tuskin mahdollista saavuttaa yksimielisellä päätöksellä. EU on kuitenkin sitoutunut tähän kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa, ja tämä tavoite on vahvistettu uudessa strategisessa ohjelmassa vuosille 2019–2024. ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön osalta.
Äänestystulos:
Puolesta: 31
Vastaan: 55
Pidättyi äänestämästä: 5
6.Kohta 3.3
Muutetaan seuraavasti:
ETSK toteaa, että SEUT-sopimuksen 48 artiklan mukaan EU voi toteuttaa määräenemmistöpäätöksellä sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Sitä vastoin työntekijöiden sosiaaliturvaa ja sosiaalinen suojelua koskevat suositukset on hyväksyttävä edellyttävät yksimielisestiyyttä. Koska unionin tämän alan lainsäädännöllä puututtaisiin hyvin erilaisiin tapoihin järjestää ja rahoittaa sosiaaliturva sekä antaa sitä, ETSK ei voi hyväksyä sSiirtyminenstä määräenemmistöpäätösmenettelyyn olisi johdonmukainen ja asianmukainen askel. Tästä syystä ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio ei näe mitään lisäarvoa siinä, että 153 artiklan d, f ja g alakohta siirretään tavallisen lainsäätämisjärjestyksen ja määräenemmistöpäätösmenettelyn piiriin, ja kannattaa kyseistä lausumaa. Tällöin herää myös kysymys siitä, miksi tässä yhteydessä otetaan huomioon vain suositukset eikä komission muita oikeudellisia välineitä.
Äänestystulos:
Puolesta: 29
Vastaan: 62
Pidättyi äänestämästä: 4
7.Kohta 3.4
Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.
ETSK on tietoinen siitä, että työntekijöiden suojelu irtisanomisen yhteydessä on alusta alkaen ollut keskeisellä sijalla kansallisessa työlainsäädännössä. ETSK toteaa kuitenkin myös, että EU on sittemmin kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi vähintäänkin taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset prosessuaaliset vähimmäisoikeudet ja vähimmäistason suojaoikeudet, jotta näiden suojelumekanismien vaikutukset eivät jää mitättömiksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määrätään irtisanotun työntekijän oikeudesta saada tietoa, hyödyntää tehokasta ja puolueetonta riitojenratkaisua, hakea muutosta ja saada mahdollisesti korvaus. Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisen puolesta puhuisi myös se, että se mahdollistaisi asiaankuuluvan direktiivin näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.
Äänestystulos:
Puolesta: 29
Vastaan: 64
Pidättyi äänestämästä: 3
8.Kohta 3.5
Muutetaan seuraavasti:
ETSK panee merkille, että eräs kysymys jää edelleen ratkaisematta komission tiedonannossa. Ei ole selvää, onko päätös siirtyä tietyn oikeusperustan osalta yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon tehty lopullisesti vai tapauskohtaisesti. Mikäli tätä menettelyä sovellettaisiin joskus, ETSK pitäisi selkeästi parempana sitä, että päätökset tehdään tapauskohtaisesti. ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustamisen ja heidän etujensa kollektiivisen turvaamisen vakaa säädöskehys on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. Sisämarkkinoilla toimivat yritykset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä yli rajojen. EU:n yrityksiä ja yritysryhmiä velvoittaa eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi, joka hyväksyttiin noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Sitä vastoin työntekijöiden edustusta koskevassa muussa EU:n lainsäädännössä edellytetään edelleen yksimielisyyttä päätöksenteossa. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, jos se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.
Tekstin poistoa koskeva äänestystulos. Lisätty teksti siirretään kohtaan 3.8:
Puolesta: 33
Vastaan: 55
Pidättyi äänestämästä: 9
9.Kohta 3.6
Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.
ETSK suosittaa, että EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdoista kyseen ollen siirrytään määräenemmistöpäätöksiin. EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen on oltava keskenään johdonmukaisia, mikäli sosiaalista koheesiota ei tahdota vaarantaa.
Äänestystulos:
Puolesta: 29
Vastaan: 63
Pidättyi äänestämästä: 5
10.Kohta 3.7
Muutetaan seuraavasti:
Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisestä parhaillaan käytävän keskustelun yhteydessä ETSK kannattaa toteaa, että SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattaminensta siirryttäessä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta. Näin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys ja noudatettaisiin kansallisia perustuslaillisia määräyksiä, toisin kuin SEUT-sopimuksen 153 artiklan nojalla toteutetussa siirtymässä.
Äänestystulos:
Puolesta: 30
Vastaan: 66
Pidättyi äänestämästä: 5
11.Kohta 1.3
Muutetaan seuraavasti:
ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan1 ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamiseen puolesta ja ilmaissut muistuttanut äskettäin uudelleen suhtautuvansa tarkistamiseen myönteisesti siihen liittyvistä ehdoista erityisesti veropolitiikan alalla2. Tässä valossa komitea panee merkille pitää myönteisenä sitä, että komissio on pitänyt yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on avannut tarkasteltavana olevassa tiedonannossa keskustelun mahdollisuuksista määräenemmistöpäätösmenettelyn laajentamiseen myös sosiaalipolitiikan alalla. ETSK korostaa samalla, että EU:n perussopimusperusteisena tehtävänä sosiaalialalla on yksinomaan tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa selkeästi määritellyillä aloilla (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohta). Tämä heijastaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perinteiden moninaisuutta ja tuo esille jäsenvaltioiden johtavan aseman sosiaalipoliittisten ja työmarkkinoihin liittyvien toimiensa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen.
Äänestystulos:
Puolesta: 29
Vastaan: 64
Pidättyi äänestämästä: 8
12.Kohta 1.7
Muutetaan seuraavasti:
ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa. Näin ollen ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn ainakin syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön sekä sosiaaliturvaa ja työntekijöiden suojelua koskevien suositusten osalta. ETSK katsoo, että määräenemmistöpäätösmenettelyä ja yksimielistä päätöksentekoa koskeva jako, josta määrätään EU:n perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevassa osastossa, on edelleen aiheellinen, sillä se heijastaa jäsenvaltioiden kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien monimuotoisuutta ja heterogeenisuutta esimerkiksi sosiaalisen suojelun alalla, kun kyse on työmarkkinaosapuolten, työlainsäädännön ja työehtosopimusten roolista.
Äänestystulos:
Puolesta: 30
Vastaan: 60
Pidättyi äänestämästä: 5
13.Kohta 1.8
Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.
ETSK toteaa lisäksi, että EU on kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi, kun työsuhde lopetetaan, esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset vähimmäistason prosessuaaliset ja suojaoikeudet ja siirryttävä määräenemmistöpäätösmenettelyyn.
Äänestystulos:
Puolesta: 28
Vastaan: 67
Pidättyi äänestämästä: 8
14.Kohta 1.10
Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.
ETSK suosittaa siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen suhteen, jotta voidaan välttää eriarvoinen kohtelu ja vahvistaa yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
Äänestystulos:
Puolesta: 30
Vastaan: 67
Pidättyi äänestämästä: 4
15.Kohta 1.11
Muutetaan seuraavasti:
Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisestä parhaillaan käytävän keskustelun yhteydessä ETSK kannattaa toteaa, että SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattaminensta siirryttäessä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta, jolloin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys.
Äänestystulos:
Puolesta: 30
Vastaan: 62
Pidättyi äänestämästä: 5
___________