Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
INT/860
Tulli-ohjelma
LAUSUNTO
”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta
[COM(2018) 442 final – 2018/0232 (COD)]
|
Hallintovirkamies
|
Marie-Laurence DRILLON
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
05/10/2018
|
Esittelijä: Laure Batut
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan parlamentti, 14/06/2018
EU:n neuvosto, 27/06/2018
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, 33 artikla ja 207 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava erityisjaosto
|
”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen erityisjaostossa
|
02/10/2018
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
ETSK on tyytyväinen siihen, että tullin merkitys sisämarkkinoille tunnustetaan, ja ehdotuksen tavoitteeseen avustaa tulliliittoa ja tulliviranomaisia antamalla niiden käyttöön uusi rahoitusväline, jolla tuetaan tullipolitiikan täytäntöönpanoa sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. ETSK katsoo, että Euroopan maiden tullien, jotka jo nyt soveltavat yhteistä lainsäädäntöä, tulisi lopulta poliittisesta näkökulmasta toimia yhtenä ainoana tullihallintona.
1.1Tulli-ohjelman talousarvio ja täytäntöönpano:
1.1.1ETSK katsoo, että Tulli-ohjelmaa varten kaavailtu summa, 950 miljoonaa euroa seitsemäksi vuodeksi eli 5,02 miljoonaa euroa keskimäärin vuodessa jäsenvaltiota kohden (EU 27), saattaa olla liian pieni, kun otetaan huomioon ehdotuksen laaja-alaiset päämäärät ja tavoitteet, joita on asetettu henkilöstölle, verkoille, tekniikalle ja laitteille. Koska työ jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa jää jäsenvaltioiden vastuulle, komitea kehottaa komissiota parantamaan kansallisten tulliviranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää täysimittaisesti ja kokonaisuudessaan sekä Tulli-ohjelmaa että luvattua ohjelmien välistä synergiaa. Komitea toivoo, että komissio huolehtisi monivuotisen rahoituskehyksen budjettiosioiden välisestä joustavuudesta.
1.1.2ETSK myöntää, että on vaikea esittää määrällisiä ennakkoarvioita brexitin kustannuksista, mutta ne noussevat korkeiksi. ETSK suosittaa, että käsiteltävänä olevaa tekstiä muokataan ajan kuluessa niin, ettei haitata 27 jäsenvaltion sisämarkkinoiden toteuttamista ja pitäen mielessä, että hyvin koulutettu henkilöstö ja kilpailukykyiset yhteiset välineet ja menettelyt ovat välttämättömiä suhteissa Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaisiin maihin.
1.2Ohjelman tietotekninen puoli:
ETSK kannattaa Euroopan laajuisten tietoteknisten tullijärjestelmien kehitystyön ja ylläpidon rahoittamiseen ja edistämiseen tarkoitettujen välineiden ja erityisesti tietoteknisten suunnitteluvälineiden sisällyttämistä ohjelmaan, ennen kaikkea jos ne auttavat kaventamaan jäsenvaltioiden välisiä eroja, koska kyse on ohjelmalta odotetusta suurimmasta lisäarvosta ja koska tietoteknisen strategian asianmukainen kehittäminen tullialalla on välttämätöntä.
1.2.1Tekninen innovointi: ETSK suosittaa, että ohjelmaa hyödynnetään teknisten innovaatioiden levittämiseksi samanaikaisesti kaikkiin osallistuviin maihin.
1.2.2Digitaaliset yhteistyöhankkeet: ETSK toivoisi, että jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan toimenpiteitä käytänteissä ja osaamisessa ilmenevien erojen kaventamiseksi ja vahvistamaan yhteistä tahtoa torjua petoksia, jotta digitaalisesta yhteistyöstä saataisiin kaikki irti.
1.3Osaamisen vahvistaminen:
ETSK katsoo, että tullihallinnon henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja tullialan koulutuksen parantaminen on olennaisen tärkeää EU:n tulliyhteistyön onnistumisen kannalta. Komitea suosittaa, että ohjelmaa hyödynnetään kaikin mahdollisin tavoin jo alkaneen kehityksen jatkamiseksi. Matthaeus-ohjelman jatkoksi voitaisiin nyt vuosia myöhemmin perustaa tullialan Erasmus-ohjelma (kaikentasoisen tullihallinnon henkilöstön tilapäisvaihdot).
1.3.1ETSK katsoo, että tulliviranomaisille olisi taattava oikeus ”valtuutettuina viranomaisina” päästä käyttämään henkilöiden rajatarkastuksiin sovellettavia yhteentoimivia järjestelmiä.
1.4Perusoikeudet:
ETSK toivoo, että ohjelmalla vahvistetaan osaltaan perusoikeuksien kunnioittamista ja tietosuojaa ohjelman koko soveltamisalueella.
1.5Indikaattorit:
ETSK suosittaa, että osallistujamaita autetaan täyttämään asianmukaisesti velvoitteensa raportoida ohjelman täytäntöönpanosta ehdotettujen indikaattorien perusteella, sillä kansallisella hallinnolla ei välttämättä ole tähän riittävästi aikaa eikä henkilöstöä julkisiin varoihin kohdistuvien rajoitusten vuoksi. ETSK ehdottaa, että ainakin viiden ensimmäisen vuoden aikana laaditaan vertailu kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
1.6Hallintotapa:
ETSK suhtautuu myönteisesti ohjelman täytäntöönpanoa koskevan avoimen vuoropuhelun käymiseen jäsenvaltioiden, komission ja asianomaisten osapuolten välillä. Komitea suosittaa, että Eurooppa-neuvoston uudelleen vahvistama tuki tuo ohjelmalle horisontaalista huomioarvoa vuosien kuluessa ja että pyritään luomaan edellytykset ohjelman onnistumiselle: näitä ovat verotuksen yhteensovittaminen jäsenvaltioiden välillä, kaikkien osallistujamaiden sitoutuminen koulutukseen ja halu panostaa yhteistyöhön, torjua petoksia ja käydä hyvän kauppatavan mukaista kauppaa.
2.Johdanto
2.1Euroopan komission esittämään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän Tulli-ohjelman tavoitteena on tukea tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja suojata unionin taloudellisia etuja. Tulliliitolla on 50 vuoden jälkeen yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys Euroopan tasolla. Edistystä kuitenkin tarvitaan vielä, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden tullit hoitavat tehtäviään yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti. Yhteinen tullialue ja yhteinen ulkoinen tullitariffi ovat voimassa ja kieltävät tullimaksujen ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen kantamisen jäsenvaltioiden välillä. Eroja kuitenkin on. Sääntöjen soveltamisessa, josta vastaavat kansalliset oikeusjärjestelmät tulliseuraamusten ohella, on katvealueita, joilla ilmenee edullisimman tullikohtelun etsimistä eli toisin sanoen hyvän kauppatavan vastaista kilpailua.
2.2Yhdenmukainen täytäntöönpano on vieläkin vaikeampaa sen vuoksi, että tullin tehtävät ovat monimuotoisia. Tulli sijoittuu kauppaa koskevien kansallisten, unionin ja kansainvälisten säännösten ja liikkumisvapauden väliseen poliittiseen tasapainopisteeseen. Sen kohteena on kauppatavara: tullin tulee edistää laillisten tavaroiden liikkumista, katkaista laittomien tavaroiden matka ja pysäyttää vaaralliset tavarat. Muutamissa jäsenvaltioissa tulli laatii ulkomaankaupan tilastot.
2.3Tullin tehtävänä on myös varmistaa monien muiden kuin tullialaa koskevien säädösten noudattaminen:
a.Tulli suojelee väestöä terrorismi-, ympäristö- ja terveysvaaroilta, ampuma-aseilta ja huumausaineilta ja valvoo valuutan liikkumista, teollis- ja tekijänoikeuksia, kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta, tuoteturvallisuutta, villieläinten ja ympäristön suojelua jne. Sillä on yhä suurempi rooli kaikenlaisissa turvallisuusasioissa.
b.Tulliviranomaisilla on myös tärkeä tehtävä toimitusketjun eheyden turvaamisessa. Muilla monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvillä rahoitusohjelmilla ja Tulli-ohjelmalla on lukuisia synergiaetuja.
2.4Tulli käyttää jo nyt digitaalisia laitteita ja tekniikkaa, joilla on pystytty lyhentämään tarkastusten kestoa ja vähentämään julkisia menoja huolimatta maailmankaupan lisääntymisestä ja kansainvälisen rikollisuuden kasvusta. Tulli on jäsenvaltioiden hallituksille ja unionille olennaisen tärkeä väline. Sitä voidaan hyödyntää kaikkialla EU:n alueella EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi (esimerkiksi tullimaksut Yhdysvalloille) ja kansalaisten suojelemiseksi (esimerkiksi nk. hullun lehmän tauti). Euroopan raja- ja rannikkovartiosto täydentää jatkossa sen toimintaa.
3.Asetusehdotus tiivistettynä
3.1Euroopan komission yleinen talousarvioluonnos vuosiksi 2021–2017 perustuu 27 jäsenvaltion unionin poliittisiin tavoitteisiin. Uusi Tulli-ohjelma on näiden tavoitteiden puitteissa jatkoa ja laajennusta Tulli 2020 -ohjelmalle, ja sen tarkoituksena on tukea unionin tullikoodeksin ja tullipolitiikan täytäntöönpanoa. Tätä varten siinä suositaan jäsenneltyä, metodologista ja taloudellista yhteistyötä sekä operatiivisen yhteistyön tiivistämistä jäsenvaltioiden välillä ja laajemmin ”osallistujamaiden” eli muun muassa ehdokasmaiden ja liittymisprosessissa olevien maiden kanssa.
3.2Tulli-ilmoitusten määrä on kasvussa (noin 310 miljoonaa vuonna 2016 eli 10 ilmoitusta sekunnissa, ja niistä 98 prosenttia tehdään sähköisesti). Unionin tullikoodeksin nojalla on jo käynnistetty laajamittainen, 17 sähköisen järjestelmän digitalisointihanke, joka saadaan päätökseen vuosina 2020–2025. Tarkoituksena on tukea eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Komissio arvioi, että näistä muodostuu Tulli-ohjelman suurin lisäarvo.
3.3Vaikutustenarvioinneissa on havaittu tarve vahvistaa EU:n tulliviranomaisten osaamista sekä niiden välistä koordinointia sekä tarve ottaa käyttöön yksinkertaistettuja indikaattoreita hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Ehdotuksessa kaavaillaan toiminnan tehostamista sekä operatiivisesti, jäsenvaltioiden välisen hyvien toimintatapojen ja operatiivisten tietojen vaihdon kautta, että erilaisten tietoteknisten järjestelmien ja infrastruktuurien avulla täysin sähköisen tullin toteuttamiseksi. Hankkeet kestävät useita vuosia, ja niillä on ilmeisiä synergiaetuja Fiscalis-ohjelman kanssa.
3.4Komissio noudattaa EU:n Maailman kauppajärjestössä tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia, ja jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset noudattaisivat poliittista viestiä, joka sisältyy hallinnoinnista annettuun komission tiedonantoon, niiden olisi toimittava ikään kuin ne olisivat yksi ainoa tullihallinto.
3.5Komissio esittää brexitin myötä seuraavien ja uudistusten ja säästöpolitiikan ansiosta saatujen säästöjen ja jäsenvaltioilta vaadittavien uusien maksuosuuksien perusteella unionin yleisen monivuotisen rahoituskehyksen määräksi 1 279 miljardia euroa vuosina 2021–2027. Tämä on 1,11 prosenttia 27 jäsenvaltion tuottamasta varallisuudesta. Siitä 950 miljoonaa euroa kohdennetaan Tulli-ohjelmaan.
3.5.1Rahoitusyhdistelmien avulla on mahdollista saavuttaa synergiaetuja luomalla uudenlaista joustavuutta kokonaismäärärahojen hallinnoinnin eri osa-alueiden välillä, esimerkiksi tietotekniikan alalla. Kansalliset tullit voivat hyödyntää yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa tullitarkastuslaitteiston parantamiseksi (avustuskelpoisten laitteiden ostaminen, ylläpitäminen ja ajanmukaistaminen), kun taas Tulli-ohjelmalla tuetaan kaikkia oheistoimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää koulutusta.
3.5.2Rakenneuudistusten tukiohjelmalla voidaan kohentaa unionin tullien hallinnollisia valmiuksia. Tulli-ohjelma auttaa tulliviranomaisia suojaamaan EU:n taloudellisia etuja, ja se saa tukea myös petostentorjuntaohjelmasta, joka seuraa nykyistä Herkules III -ohjelmaa ja petostentorjunnan tietojärjestelmää, jolla tuetaan keskinäistä avunantoa tullialalla. EU:n tullilainsäädännön soveltamista koskevan koulutuksen yhteydessä ohjelma tuottaa synergiaetuja Fiscalis-ohjelman, Euroopan syyttäjänviraston ja oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahaston oikeusalan ohjelman kanssa.
4.Yleishuomiot
4.1Tulli-ohjelman täytäntöönpano
4.1.1Euroopan parlamentti suositteli 24. maaliskuuta 2018, että unionin kokonaistalousarviota korotetaan 219 miljardilla eurolla. Komissio haluaa korostaa eurooppalaista lisäarvoa kansallisiin julkisiin menoihin verrattuna. Kokonaislisäys on kuitenkin vain 1,11 prosenttia EU:ssa tuotetusta vauraudesta (kun se edellisenä jaksona oli 1,13 %). Keskiarvo oli 1,25 prosenttia vuosina 1993–1999. ETSK, joka on jo vuosien ajan kannattanut EU:n omien varojen lisäämistä, toivoo, että tullipolitiikassa osoitettaisiin poliittista tahtoa saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja että kansallisille tulliviranomaisille myönnettäisiin siten tukea sen täytäntöönpanoon.
4.1.2ETSK ihmettelee tapaa, jolla 950 miljoonan euron summa on määritetty vuosiksi 2021–2027 (ehdotuksen 4 artiklan 1 kohta): 137,7 miljoonaa euroa vuodessa eli 5,02 miljoonaa euroa vuodessa valtiota kohden (EU 27) – kun kehitystasot ovat erilaisia – vaikuttaa vähäiseltä.
4.2Ehdotuksessa esitetään toteuttamistavoiksi hankintoja ja avustusten myöntämistä suoran hallinnoinnin kautta. Monivuotista rahoituskehystä koskevan uuden mallin joustavuus mahdollistaisi synergiavaikutusten luomisen eri ohjelmien välillä sekä tullin eri tehtävien, sen ja muiden hallinnonalojen välisten suhteiden, EU:n muiden toimialojen, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Fiscalis-ohjelman ja oikeusalan ohjelman sekä niihin liittyvien talousarvion osa-alueiden välillä. ETSK katsoo, että periaate on hyvä, mutta pohtii, mitkä ovat avustuskelpoisuuskriteerit, joiden perusteella pyydetyt avustukset myönnetään kunkin ohjelman limittäisten osa-alueiden välillä. ETSK pelkää, että tällaisissa rahoitusyhdistelmissä saattaa olla kuilu teorian ja käytännön välillä siinä tapauksessa, että eri toimia haluttaisiin tuettavaksi samanaikaisesti yhdestä ja samasta rahastosta, jota ei pystytä moninkertaistamaan.
4.3Nähtävästi komission mielestä on odotettavissa jäsenvaltioiden ja EU:n tulojen kannalta hyvä suhdanne, mutta tämä on vain oletus, jota on vaikea näyttää toteen seitsemän vuoden ajalta.
4.4Ehdotuksessa jätetään merkittävä osa talousarviovastuusta jäsenvaltioille, joiden on määrä kehittää kansallisia osia ottaen huomioon kansalliset rajoitukset. Jäsenvaltiot joutuvat kuitenkin edelleen noudattamaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon perustuvaa säästöpolitiikkaa ja odottelemaan vahvempaa kasvua, jonka alkaminen on viivästynyt, erityisesti euroalueella. Toisaalta ehdotus myös mahdollistaa suunnitelmallista yhteistyötä koskevan välineen ansiosta jäsenvaltioiden yhteisen työskentelyn erityisesti tietoteknisten järjestelmien osien kehittämisessä.
5.ETSK:n erityishuomiot
5.1Tietotekniikka
5.1.1Tietotekniikkaa pidetään ohjelman merkittävimpänä lisäarvona. Tulli on luultavasti unionin saama ensimmäinen sähköisen hallinnon rakenneosa. Tarkastus- ja ilmoitusvälineitä koskevan järjestelmän monihaaraisuus edellyttää yhä enemmän yhteenliitettävyyttä ja yhteentoimivuutta. Tämä edellyttää, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokas ja kaikkialla erittäin suurinopeuksinen tietotekninen infrastruktuuri. ETSK toivoo, että 27 jäsenvaltion tulliviranomaiset nimetään lisäksi valtuutetuiksi viranomaisiksi, joilla on lupa käyttää tulevaa yhteentoimivien rajavalvontajärjestelmien rakennetta.
5.1.2Ehdotuksen 7 artiklan 5 kohdassa ja 8 artiklassa todetaan, että hankkeisiin sovellettava komission rahoitusosuus voisi nousta jopa 100 prosenttiin yhteistyötoimissa. Kun toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja käyttämistä, katetaan ainoastaan yhteisten osien ja koordinoinnin kustannukset, ja jäsenvaltiot huolehtivat kustannuksista, jotka liittyvät niille säädöksessä asetettuihin velvoitteisiin.
5.1.3Tietotekninen innovointi
5.1.3.1Erittäin suuren kapasiteetin digitaaliset verkot tukevat kaikkia innovatiivisia digitaalisia palveluja. Jotta tullin tietotekniikkajärjestelmät tuottaisivat odotustenmukaisia tuloksia, kaikilla yksityisillä toimijoilla (yritykset) ja julkisilla toimijoilla (kolmansien maiden viranomaiset), jotka ovat tekemisissä tullin kanssa, on oltava käytettävissään mahdollisimman korkeatasoiset laitteet ja palvelut.
5.1.3.2Jos tullialan sähköisten tullijärjestelmien monivuotinen strategiasuunnitelma (MASP-C-suunnitelma) sisällytetään Tulli-ohjelmaan, kaikki digitaaliset innovaatiot tapahtuvat sen kautta. ETSK toivoo, että kaikki viranomaisten validoimat innovaatiot otetaan käyttöön suojatusti koko unionin laajuisessa yhteenliitetyssä tulliviranomaisten verkossa, jotta vältetään viranomaisvalidoinnin jälkeiset viivästykset ja kaupan vinoutuminen.
5.1.3.3Kyberturvallisuuden tarve mainitaan kaikilla aloilla tietojen ja verkkojen kohdalla. Yhteenliitettävyyden lisääntyessä myös riskien määrä kasvaa. ETSK katsoo, että kyse on niin tärkeästä asiasta, että se tulee sisällyttää ohjelmaan ja että sitä varten tulee myöntää varoja, semminkin kun tullin toimintaan liittyy strategisia näkökohtia.
5.2Indikaattorit
5.2.1Komissio painottaa tukea, jonka ohjelma voi antaa tullilainsäädännön ja -politiikan yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle, ja esittää uudenlaisia laadullisia indikaattoreita arviointia varten.
5.2.2Komitea kehottaa osallistujamaita valmistautumaan ohjelmaan sisältyvien koulutusten avulla tähän mielenkiintoiseen tietojenkeruuseen sekä keruun että käsittelyn näkökulmasta. Aikana, jolloin julkisia varoja supistetaan, riskinä on, että tullilaitoksilla ei ole riittävästi aikaa tai henkilöstöä kehittää näitä keruututkimuksia, jolloin niiden luotettavuus voisi olla kyseenalainen. Mittausvälineitä on jo olemassa, ja ohjelmistoista voisi saada suoraan tietoja esimerkiksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien käytettävyydestä.
5.3Hallinnointi
5.3.1Kaupan ja kilpailun vinoutumisen torjumiseksi komissio pyrkii koordinoimaan toimia sääntöjen soveltamisen yhdenmukaistamiseksi. Kuten aiemminkin, komissio haluaa toimia yhteistyössä toimikuntien ja asiantuntijaryhmien kanssa ja painottaa kansalaisyhteiskuntaa edustavien osallistujien merkitystä.
5.3.2Koordinointi kansallisten tulliviranomaisten ja eri alojen edustajien kanssa on varmistettava toiminnallisesti ja pitkällä aikavälillä. ETSK suhtautuu myönteisesti avoimeen vuoropuheluun, johon osallistuu muun muassa ulkopuolisia asiantuntijoita ja viranomaisten edustajia, myös kolmansista maista, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. ETSK toivoisi, että 1) ennen Tulli-ohjelman päättymistä Eurooppa-neuvosto antaisi sille tukensa ja ilmaisisi toivovansa sen toteuttamista kokonaisuudessaan ja että 2) ohjelmassa määritettäisiin tarkemmin kansalaisyhteiskunnan edustajat ja muutoksenhakukeinot, joiden avulla kansalaiset voisivat puolustaa oikeuksiaan.
5.3.3Komitea katsoo, että yhdenmukaistamisen onnistumiseksi kaikkien valtioiden ja EU:n toimielinten olisi vedettävä yhtä köyttä avoimuuden hengessä. ETSK olisi suonut, että painopisteistä tehtyjen poliittisten päätösten jälkeen voitaisiin erottaa toisistaan toimet, jotka liittyvät laillisten tavaroiden valvontaan ja laittomien tavaroiden valvontaan, sekä toimet, jotka liittyvät rajoilla toteutettaviin henkilötarkastuksiin (tullipolitiikkaa ja muuttoliikepolitiikkaa noudattaen).
5.3.4Tulli-ohjelman onnistumista tukisivat eräät yleiset seikat, jotka on syytä mainita: niitä ovat verotuksen yhteensovittaminen jäsenvaltioiden välillä, kaikkien osallistujamaiden sitoutuminen koulutukseen ja halu panostaa yhteistyöhön, torjua petoksia ja käydä hyvän kauppatavan mukaista kauppaa.
5.4Inhimillisten valmiuksien kehittäminen
5.4.1Tullin toimintaa ei aloiteta puhtaalta pöydältä, vaan sen käytössä on jo henkilöstöä, laitteita ja osaamista. Tämä hyvin tärkeä seikka mainitaan ohjelmassa, mutta sitä ei käsitellä tuon enempää. Kullakin kansallisella hallinnolla tulee olla oikeus infrastruktuuria ja tietämyksen kehittämistä koskevan ohjelman tukeen.
5.4.2Komitea suosittaa, että yhteistä EU-koulutusta lisätään Europolin mallin mukaisesti. Koulutus voisi olla aihekohtaista, ja siinä voitaisiin tarkastella esimerkiksi yhteentoimivuutta, AEO-tarkastuksia, petosten torjuntaa, kyberturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta. Lisäksi sitä voitaisiin Euroopan komission jo kehittelemien yhteisten sähköisten moduulisen ohella täydentää tullialan Erasmus-jatkokoulutusohjelmalla, joka mahdollistaisi kaikentasoisen henkilöstön tilapäisvaihdot ja jota rahoitettaisiin Tulli-ohjelmasta.
5.4.3Komitea on vakuuttunut siitä, että eri kulttuureja edustavien kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön onnistuminen ja hyvien käytäntöjen määrittäminen ja jakaminen edellyttävät, että työntekijät ovat oppineet tuntemaan toisensa ja harjoittamaan ammattiaan samalla tavalla, muun muassa mutta ei ainoastaan digitaalitekniikan käytön alalla (hallinnollinen osaaminen). ETSK katsoo, että olisi hyvää politiikkaa niin valtioiden kuin unionin kannalta säilyttää tullihallinnon läsnäolo ”kenttätyössä”, vaikka työn tekniset vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. ETSK toivoo, että säästötoimet ja ohjelmassa julkituotu tavoite eivät johda henkilöstövähennyksiin julkishallinnossa ja että kaikilla on mahdollisuus kehittää tietämystään voidakseen toimia yhteistyössä eurooppalaisten kollegojensa kanssa.
5.5Perusoikeuksien suojaaminen
5.5.1Komitea korostaa, että Tulli-ohjelma voi tullipolitiikan täytäntöönpanovälineen lisäksi olla perusoikeuksien kunnioittamista edistävä väline tullihallinnon henkilöstölle ja EU:n ulkopuolisten osallistujamaiden edustajille annettavan yhdenmukaisen koulutuksen kautta. Tätä mahdollisuutta ei pitäisi sivuuttaa.
5.5.2Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkialla unionissa. Kaupallisten toimijoiden, yritysten ja hallintohenkilöstön tulee noudattaa sitä, ja sitä tulee noudattaa näiden hyväksi. Niin yksityisten kuin teollisten ja kaupallisten tietojen suojelu voi olla elintärkeää, ja se on taattava kansallisten ja yhteisten järjestelmien puitteissa niin säännönmukaisissa menettelyissä kuin riita-asioissa, samoin kuin sähköisessä kaupassa ja ohjelman edistymistä koskeviin indikaattoreihin liittyvissä tilastotiedoissa.
5.5.2.1Unionin ulkorajojen hallintaan yhteistyössä Frontexin kanssa saattaa liittyä tapauksia, joissa ihmisoikeudet ovat uhattuina. Asianomaisen tullihallinnon on kunnioitettava niin rikoksista epäiltyjen kuin oman henkilöstönsä ihmisoikeuksia.
Bryssel 2. lokakuuta 2018
Ariane Rodert
”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston puheenjohtaja
_____________