PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
1.1.Yleinen tausta ja tavoitteet
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia. Sen tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jolla on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa on päästy eroon kasvihuonekaasujen nettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä, jossa suojellaan ympäristöä ja EU:n kansalaisten terveyttä ja jossa talouskasvu saavutetaan käyttämällä luonnonvaroja mahdollisimman energiatehokkaalla ja kestävällä tavalla. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät haasteet on muutettava mahdollisuuksiksi.
Muita EU:n painopisteitä ovat kansalaisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen, sen sosiaalisen markkinatalouden vahvistaminen, tulevaisuuteen valmistautuminen ja vakauden, työpaikkojen, kasvun ja investointien tuottaminen. Nämä tavoitteet ovat erityisen tärkeitä, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian aiheuttamat sosioekonomiset haitat ja tarve kestävään, osallistavaan ja oikeudenmukaiseen elpymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että siirtyminen kestävämpään talouskehitykseen tehdään kaikkien kannalta oikeudenmukaiseksi ja osallistavaksi.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2020/852, jäljempänä ’luokitusjärjestelmäasetus’, tehtiin ehdotus osana komission aiempaa, maaliskuussa 2018 hyväksymää kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa, jolla käynnistettiin kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Sen tavoitteena on suunnata pääomavirtoja uudelleen kestävän ja osallistavan kasvun tuottamiseksi. Luokitusjärjestelmäasetuksella on tärkeä rooli kestävien investointien kasvattamisessa ja siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa osana EU:n vastausta ilmastoon ja ympäristöön liittyviin haasteisiin. Asetuksessa säädetään yrityksille ja sijoittajille tarkoitetuista yhdenmukaisista kriteereistä taloudellisille toiminnoille, joita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä (eli joilla edistetään merkittävästi EU:n ympäristötavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää, ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille). Näin pyritään lisäämään tällaisten toimintojen luokitusten avoimuutta ja johdonmukaisuutta ja rajoittamaan viherpesun ja pirstaloitumisen riskiä asianomaisilla markkinoilla. Sijoittajat voivat jatkaa sijoitustoimintaa haluamallaan tavalla, eikä luokitusjärjestelmäasetus velvoita sijoittajia investoimaan vain tietyt kriteerit täyttäviin taloudellisiin toimintoihin.
Covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset ovat tuoneet esiin kestävän kehityksen merkityksen ja tarpeen suunnata pääomavirtoja kestäviin hankkeisiin, jotta talous, yritykset ja yhteiskunnat – myös terveydenhuoltojärjestelmämme – kestävät ilmastoon ja ympäristöön liittyviä häiriöitä ja riskejä entistä paremmin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voi näin toimia vahvana ja kestävänä elpymisstrategiana ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä välineenä, jolla helpotetaan finanssimarkkinoiden tehtävää tällaisen elpymisen aikaan saamisessa.
Luokitusjärjestelmäasetuksessa vahvistetaan EU:n luokitusjärjestelmän puitteet asettamalla neljä edellytystä, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Toiminnan on täytettävä seuraavat vaatimukset:
i)
se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa luokitusjärjestelmäasetuksen 9 artiklassa asetetuista kuudesta ympäristötavoitteesta asetuksen 10–16 artiklan mukaisesti;
ii)
se ei aiheuta luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa millekään muulle 9 artiklassa asetetulle ympäristötavoitteelle;
iii)
se toteutetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 18 artiklassa säädettyjä vähimmäistason (sosiaalisia) suojatoimia noudattaen sekä
iv)
se täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio on vahvistanut delegoiduilla säädöksillä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan tai 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Teknisissä arviointikriteereissä on täsmennettävä mitä tahansa taloudellista toimintaa koskevat suorituskykyvaatimukset, joilla määritetään, millä edellytyksillä kyseinen toiminta i) edistää merkittävästi tiettyä ympäristötavoitetta ii) eikä aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille.
Tässä delegoidussa asetuksessa asetetaan tekniset arviointikriteerit, joiden perusteella määritellään, voidaanko tiettyjä taloudellisia toimintoja pitää ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävinä ja aiheuttavatko toiminnot merkittävää haittaa muille asiaan liittyville ympäristötavoitteille.
Komissio tarkastelee teknisiä arviointikriteerejä luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti säännöllisesti, esimerkiksi 10 artiklan 2 kohdan mukaisten siirtymätoimintojen osalta vähintään kolmen vuoden välein, ja tarvittaessa muuttaa tätä delegoitua asetusta tieteen ja teknologian kehityksen mukaan. Nämä päivitykset on laadittava kestävän rahoituksen foorumin työn tulosten perusteella, ja niissä on otettava huomioon finanssimarkkinatoimijoiden kokemukset kriteereistä ja niiden vaikutus sijoitusten kanavoimiseen ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin.
1.2.Oikeudellinen tausta
Tämä delegoitu asetus perustuu säädösvallan siirtoon, joka vahvistetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa. Tekniset arviointikriteerit vahvistetaan kyseisen asetuksen 19 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Tässä delegoidussa asetuksessa yhdistetään paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 31 artiklan mukaisesti yhdeksi säädökseksi kaksi toisiinsa liittyvää luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitettua valtuutusta eli 10 artiklan 3 kohta ja 11 artiklan 3 kohta, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia teknisiä arviointikriteerejä. Luokitusjärjestelmäasetuksessa edellytetään, että komissio antaa näitä kohtia koskevat delegoidut säädökset viimeistään 31. joulukuuta 2020. Luokitusjärjestelmäasetukseen sisältyvillä muilla valtuutuksilla antaa delegoituja säädöksiä on eri aikataulu, ja niiden osalta toteutetaan toimia myöhemmin. Nämä valtuudet liittyvät muita ympäristötavoitteita koskeviin teknisiin arviointikriteereihin ja tietoihin, jotka muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten on julkistettava muita kuin taloudellisia tietoja koskevissa selvityksissään tai muita kuin taloudellisia tietoja koskevissa konsolidoiduissa selvityksissään siitä, ovatko niiden toiminnot luokitusjärjestelmän mukaisia ja missä määrin ne ovat sitä.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Tämä delegoitu säädös perustuu kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suosituksiin. Kyseinen komission vuonna 2018 perustama ryhmä koostuu erilaisista yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmistä. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli muun muassa auttaa komissiota kehittämään EU:n luokitusjärjestelmää komission toukokuussa 2018 antamien lainsäädäntöehdotusten mukaisesti ja ottaen huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.
Asiantuntijaryhmä julkaisi suosituksistaan kaksi väliversiota joulukuussa 2018 ja kesäkuussa 2019 laatimissaan raporteissa. Molemmista raporteista esitettiin avoin palautepyyntö. Ensimmäiseen raporttiin saatiin 257 ja toiseen 830 vastausta. Kestävää rahoitusta käsittelevä tekninen asiantuntijaryhmä teki toimeksiantonsa aikana yhteistyötä myös yli 200 muun asiantuntijan kanssa laatiakseen suosituksia teknisistä arviointikriteereistä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten. Lisäksi komissio järjesti kaksi tapaamista sidosryhmien kanssa kerätäkseen näkemyksiä asiantuntijaryhmän raportista kesäkuussa 2019 ja maaliskuussa 2020.
Kestävää rahoitusta käsittelevä tekninen asiantuntijaryhmä julkaisi lopullisen raporttinsa 9. maaliskuuta 2020. Jäsenvaltioille annettiin tilaisuus antaa palautetta asiantuntijaryhmän lopullisista suosituksista toukokuussa 2020 pidetyssä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksessa, johon osallistui myös Euroopan parlamentin tarkkailijoita.
Komissio julkaisi alustavan vaikutustenarvioinnin maaliskuussa 2020 ja jatkoi covid-19-pandemian vuoksi mahdollisuutta antaa palautetta huhtikuun 2020 loppuun saakka. Vastaajia oli yhteensä 409.
Delegoidun säädöksen luonnos julkaistiin paremman sääntelyn sääntöjen mukaisesti paremman sääntelyn portaalissa, jossa se oli nähtävillä palautetta varten neljän viikon ajan 20. marraskuuta – 18. joulukuuta 2020. Palautetta saatiin yhteensä 46 591 sidosryhmältä. Delegoidun säädöksen luonnoksesta keskusteltiin myös kestävän rahoituksen foorumin kanssa 4. joulukuuta 2020. Lisäksi delegoidun säädöksen luonnos esiteltiin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin tarkkailijoille ja siitä keskusteltiin heidän kanssaan jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksissa 10. joulukuuta 2020, 26. tammikuuta 2021, 26. helmikuuta 2021 ja 24. maaliskuuta 2021.
Saadun palautteen suuri määrä vahvisti yleisesti, että luokitusjärjestelmä on tärkeä väline, joka helpottaa pääomavirtojen ohjaamista kohti kestävämpiä taloudellisia toimintoja ja nopeuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaista siirtymää. Esiin tuotiin myös useita ongelmakohtia, ja tiukempia ja sallivampia kriteerejä kannattavien näkemykset olivat polarisoituneita. Jotkut katsoivat, että tiettyjen kriteerien suhteuttaminen eri toimintoihin ei ollut riittävän kunnianhimoista. Toiset taas pitivät joitakin kriteereitä liian kunnianhimoisina, monimutkaisina tai kapea-alaisina. Huolta herättivät myös mahdolliset vaikutukset sidosryhmiin, joiden toiminnot eivät ole luokitusjärjestelmän mukaan ympäristön kannalta kestäviä. Monet painottivat myös kriteerien käytettävyyttä ja teknistä selkeyttä.
Osa kriteereistä on mitoitettu uudelleen saadun palautteen huolellisen tarkastelun perusteella kohdennetusti, ja eri osiin delegoitua asetusta on tehty myös muita parannuksia ja muutoksia. Niissä on kyse useista teknisistä selvennyksistä ja kriteerien yksinkertaistamisesta, johdonmukaisuuden lisäämisestä voimassa olevan alakohtaisen lainsäädännön kanssa (esim. viittaukset tuleviin tarkistuksiin) ja kansallisista vaatimuksista, jotka koskevat toissijaisuusperiaatteen huomioon ottamista. Lisäksi yhdenmukaisuutta on parannettu eri toimintojen määrittelyssä ja esittämisessä esimerkiksi niiden toimien osalta, jotka on luokiteltu siirtymätoiminnaksi ja mahdollistavaksi toiminnaksi.
Eniten kommentteja esitettiin energia-alan ja seuraavaksi eniten maatalouden ja liikenteen kriteereistä. Monet kommentit liittyivät myös metsätaloutta, valmistusteollisuutta ja rakennuksia koskeviin kriteereihin. Tähän delegoituun asetukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteessä 2.10 esitetään täydellinen yhteenveto saadusta palautteesta ja tärkeimmistä muutoksista eri aloilla.
Maatalous
Delegoidusta asetuksesta päätettiin tässä yhteydessä poistaa maataloustoimintoja koskevat kriteerit odotettaessa edistymistä yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevissa neuvotteluissa, jotta eri välineistä saataisiin yhdenmukaisempia vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Metsätalous
Saadun palautteen perusteella tehtiin muutoksia, joilla vähennettiin kriteerien monimutkaisuutta ja hallinnollista rasitetta erityisesti pienemmiltä metsätiloilta, pidennettiin metsätalouden ilmastohyödyn osoittamiselle asetettua määräaikaa, hyödynnettiin uudelleenlaaditun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisia olemassa olevia kestävyyskriteerejä tehokkaammin ja selkeytettiin keskeisiä käsitteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa merkittävä ympäristövaikutus. Metsätalouden kestävyyskriteerien tuleva kehitys on tarkoitus ottaa huomioon tämän delegoidun asetuksen tarkistuksissa.
Valmistusteollisuus
Palautetta annettiin lähinnä raudan ja teräksen, alumiinin, muovien ja kemikaalien valmistusta ja muita vähähiilisiä teknologioita koskevista kriteereistä. Pohdinnan tuloksena EU:n päästökauppajärjestelmän vertailuarvojen käyttö vahvistettiin, koska objektiivisia vaihtoehtoja ympäristötavoitteiden saavuttamisen varmistamiselle ei ollut. Kriteerien tulevissa tarkistuksissa tutkitaan, olisiko teknisten arviointikriteerien perustuttava muihin asiaa koskeviin standardeihin, kun otetaan huomioon elinkaarenaikaiset päästöt ja teknologian kehitys. Tehtyjen mukautusten tavoitteena on esimerkiksi mahdollisuus ottaa paremmin huomioon erilaiset valmistusprosessit ja rajata erilliset toiminnot, laajentaa joidenkin toimintojen soveltamisalaa esimerkiksi tarkistamalla vedyn tuotannon päästökynnystä, ja sallia kestävistä lähteistä peräisin olevat ravinto- ja rehukasvit muovien ja orgaanisten kemikaalien valmistuksessa.
Energia
Elinkaaripäästöjen yleinen raja-arvo, 100 g CO2e/kWh, säilytettiin energiatoimintojen osalta lukuun ottamatta tilannetta, jossa on selvää näyttöä siitä, että kyseiset teknologiat ovat selvästi tämän tason alapuolella. Bioenergiaa ei enää luokitella siirtymätoiminnaksi, ja sitä koskevia kriteerejä lähennettiin sovellettavaan EU:n lainsäädäntöön. Vesivoimaa koskevista kriteereistä tehtiin tapauskohtaisempia ja myös niitä lähennettiin olemassa olevaan EU:n lainsäädäntöön.
Liikenne
Palaute oli laajaa ja monitahoista, ja niiden perusteella tehdyt muutokset olivat enimmäkseen teknisiä. Esimerkiksi sähköistä rautatieliikennettä ja pakokaasupäästötöntä liikennettä ei nyt katsota siirtymätoiminnaksi, vesiliikenneinfrastruktuuri sisällytetään laajemmin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan liitteeseen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia ”ei merkittävää haittaa” -kriteereitä parannetaan meriliikennetoimintojen osalta ja kaukoliikenteen linja-autoja koskevia kriteerejä mukautetaan vastaamaan tämän liikenteen roolia liikennemuotosiirtymässä.
Rakennukset
Erityisesti rakennusten hankinnasta ja omistamisesta saadun palautteen vuoksi päätettiin noudattaa kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän ehdotusta ja ottaa mukaan myös kansallisen tai alueellisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan parhaiten suoriutuva 15 prosentin osuus. Teknisiä mukautuksia tehtiin myös esimerkiksi rakennusten vedenkulutusta koskeviin kriteereihin ja rakennusten energiatehokkuuslaitteisiin.
Horisontaaliset kysymykset – kriteerien käyttö sen määrittämiseksi, mitä voidaan katsoa luokitusjärjestelmän mukaiseksi
Palautteen mukaan keskeisenä ongelmana oli se, miten ja milloin talouden toimijat voivat katsoa toimintansa olevan luokitusjärjestelmän mukaista. Tämä johtuu myös tarpeesta selventää, miten kestävyysluokitusjärjestelmä ja laajempi kestävän rahoituksen kehys voisivat mahdollistaa siirtymän rahoittamisen, kun yritysten lähtökohdat ovat erilaiset. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin delegoituun asetukseen liittyvässä tiedonannossa.
Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklassa edellytetään, että yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä, ilmoittavat teknisten arviointikriteerien mukaisesti, miten ja missä määrin niiden toiminnot liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin. Asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että erityisesti rahoitusalan ulkopuolisten yritysten on ilmoitettava luokitusjärjestelmään kuuluvien toimintojen osuus liikevaihdostaan, pääomamenoistaan ja toimintamenoistaan. Asetuksen 8 artiklan 4 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa esitetään finanssialan ulkopuolisten yritysten julkistamien tietojen sisältö, esitystapa ja menetelmät, sekä määritellä vastaavat ja asianmukaiset tiedonantovaatimukset rahoitusalan yrityksille, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä. Tulevassa 8 artiklan 4 kohdan mukaisessa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tämän vuoksi, milloin ja miten tähän delegoituun asetukseen sisältyviin toimintoihin liittyvä liikevaihto ja menot lasketaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi. Seuraavissa kohdissa esitetään viitteellinen selitys ja joitakin esimerkkejä. Ne eivät kuitenkaan koske tässä delegoidussa asetuksessa säädettyihin teknisiin arviointikriteereihin palautteen perusteella tehtyjä muutoksia.
Jos toiminta täyttää tässä delegoidussa asetuksessa säädetyt tekniset arviointikriteerit, yrityksen olisi voitava pitää luokitusjärjestelmän mukaisena paitsi toiminnasta saatua liikevaihtoa myös mahdollisia pääomamenoja (ja tiettyjä toimintamenoja), jotka liittyvät toimintojen laajentamiseen ja luokitusjärjestelmän mukaisena pitämiseen. Näin ollen yritys voisi katsoa luokittelun mukaisen tuotteen tai palvelun myynnistä kertyneen liikevaihdon sekä palvelun tai tuotantoprosessin ylläpitoon ja/tai laajentamiseen liittyvät menot luokittelun mukaisiksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan ympäristötavoitteen osalta (paitsi kun on kyse mahdollistavista toiminnoista) olisi kuitenkin otettava huomioon ainoastaan menot, jotka liittyvät toiminnan ilmastokestäväksi tekemiseen, mutta ei kyseiseen toimintaan liittyvää liikevaihtoa, ellei sitä voida pitää ympäristön kannalta kestävänä myös sen vuoksi, että se edistää merkittävästi jonkin toisen ympäristötavoitteen saavuttamista. Tämä johtuu siitä, että koko ”sopeutetun” toiminnan liikevaihdon huomioon ottaminen ilman lisäkriteerejä olisi harhaanjohtavaa: kun toiminnasta on saatu sopeutumista ”merkittävästi edistävää” (eli toiminnasta on tehty ilmastokestävää), useimmissa tapauksissa on epätodennäköistä, että kyseiseen toimintaan liittyvä liikevaihto katsottaisiin vihreäksi (liittyi siihen ympäristöhyötyjä tai ei). Esimerkiksi sellaisen tuotantolaitoksen osalta, joka ei täytä ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevia kriteerejä, mutta jota kunnostetaan sen ilmastokestävyyden parantamiseksi, voitaisiin ottaa huomioon kyseiseen peruskorjaukseen liittyvät menot, mutta ei valmistajan toimintaan liittyvää liikevaihtoa, edes sen jälkeen, kun laitoksesta on tehty ilmastokestävä.
Lisäksi jos yritys harjoittaa toimintaa, joka ei vielä täytä merkittävää edistämistä koskevia teknisiä arviointikriteerejä, ja vahvistaa investointisuunnitelman täyttääkseen kriteerit tiettynä ajanjaksona, se voi katsoa suunnitelmaan sisältyvän toiminnan ympäristönsuojelun tason parannuksiin liittyvät menot (pääomamenot ja asiaankuuluvat toimintamenot) luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Yritykset voivat näin tiedottaa sijoittajille ja lainanantajille uskottavasti suunnitelmistaan, joiden mukaan toiminnoista tehdään luokitusjärjestelmän mukaisia. Näin on mahdollista tunnistaa työ, jolla toimintojen nykyistä ympäristönsuojelun tasoa on tarkoitus parantaa luokitusjärjestelmän kriteerien mukaiselle suoritustasolle. Ennen kuin toiminta on kriteerien mukaista, toiminnasta saatua liikevaihtoa ei kuitenkaan voida pitää luokitusjärjestelmän mukaisena. Tällainen liikevaihto voidaan ottaa huomioon vasta, kun toiminta täyttää kriteerit eli kun suunnitelma on toteutettu onnistuneesti. Myös sellaisilla aloilla toimivat yritykset, jotka eivät sisälly luokitusjärjestelmään, voisivat ilmoittaa luokitusjärjestelmän mukaisiksi menot, jotka aiheutuvat niiden muiden luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen tuotosten ostoista. Tämän vuoksi mikä tahansa yritys, jonka toiminnot eivät kuulu luokitusjärjestelmän piiriin, voisi katsoa ja ilmoittaa luokitusjärjestelmän mukaisiksi esimerkiksi aurinkopaneelien, energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien tai energiatehokkaiden ikkunoiden ostamisesta ja asentamisesta johtuvat menot, jos niiden valmistajat täyttävät luokitusjärjestelmän kriteerit näiden toimintojen osalta.
3.VAIKUTUSTENARVIOINTI
Komissio teki suhteutetun vaikutustenarvioinnin delegoidun asetuksen perustaksi ja tueksi. Vaikutustenarvioinnissa otettiin huomioon, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vahvistaneet EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän keskeiset osat luokitusjärjestelmäasetuksessa. Asetuksessa vahvistetaan muun muassa ympäristötavoitteet, merkittävää edistämistä ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat käsitteet sekä teknisiä arviointikriteerejä koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset rajaavat komission harkintavaltaa delegoitua asetusta laadittaessa.
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti tämän delegoidun asetuksen tärkeintä teknistä panosta eli kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suorittamaa valmistelutyötä. Asiantuntijaryhmän raportissa esitettiin menetelmät alojen ja taloudellisten toimintojen valintaa varten. Siinä myös esitettiin suositukset teknisistä arviointikriteereistä 70:lle ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävälle taloudelliselle toiminnalle ja 68:lle ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävälle taloudelliselle toiminnalle. Loppuraporttiin sisältyi myös yksityiskohtaisia suosituksia NACE-koodien käytöstä taloudellisten toimintojen luokittelussa sekä käyttöopas, jonka avulla yritykset ja finanssimarkkinatoimijat voivat soveltaa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää.
Vaikutustenarvioinnissa kävi ilmi, että komission olisi yleisesti ottaen noudatettava kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suosituksia, mutta sen perusteella saattoi myös päätellä, että tässä delegoidussa asetuksessa olisi joissakin tapauksissa poikettava asiantuntijaryhmän raportista, jotta se vastaisi paremmin luokitusjärjestelmäasetuksessa ja erityisesti sen 19 artiklassa vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä koskevia vaatimuksia. Vaikutustenarvioinnissa suositeltiin, että mukaan otettaisiin tiettyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä lisätoimintoja, jotta voidaan kattaa enemmän toimintoja, joilla on merkittävää potentiaalia, ja säilyttää samalla EU:n luokitusjärjestelmän yhdenmukaisuus. Tähän delegoituun asetukseen ei ole sisällytetty tiettyjä asiantuntijaryhmän raportissa mainittuja toimintoja, joista on vielä saatava valmiiksi monitahoinen ja perusteellinen tekninen arviointi.
Lisäksi mukaan liitettyyn vaikutustenarviointiin sisältyvä analyysi toi tietoa siitä, miten tietyille toiminnoille voitaisiin vahvistaa tietyt kriteerit, joilla määritellään ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen. Myös ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien osalta tehtiin joitakin muutoksia asiantuntijaryhmän suosituksiin käytettävyyden ja oikeasuhteisuuden varmistamiseksi.
Kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän teknisiä arviointikriteerejä koskevia suosituksia arvioitiin asianmukaisesti vaikutustenarvioinnissa luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklassa esitettyjen yksityiskohtaisten vaatimusten perusteella. Erityisesti analyysissä säilytettiin ne kriteerit, joiden katsottiin olevan EU:n lainsäädännön mukaisia, kuvastavan ympäristönsuojelun korkeaa tavoitetasoa, edistävän tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja olevan helposti talouden toimijoiden ja sijoittajien hyödynnettävissä.
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän tehokkuus riippuu siitä, miten markkinatoimijat omaksuvat sen. Komissio teki osana vaikutustenarviointia myös suuntaa-antavan analyysin ehdotetun lähestymistavan mahdollisista hyödyistä ja kustannuksista. Siinä tarkasteltiin teknisten arviointikriteerien suhteuttamista luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimusten mukaisesti. Tämä suhteuttaminen voi vaikuttaa käyttöönoton tasoon, sillä sen tuloksena saadaan aikaan vankat tekniset arviointikriteerit, jotka antavat markkinatoimijoille merkityksellistä tietoa kestäviä sijoituksia koskevia päätöksiä varten. Avoimuus ja johdonmukaisuus parantuvat luokitusjärjestelmän kriteerien ansiosta, mikä puolestaan todennäköisesti vähentää kustannuksia, joita sijoittajille aiheutuu ympäristön kannalta kestävien toimintojen tunnistamisesta ja yrityksille niiden rahoittamisesta. Ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin suuntautuvien pääomavirtojen lisääntyminen synnyttää todennäköisesti ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia hyötyjä, mikä edistää puhtaamman, terveemmän ja ilmastokestävämmän elinympäristön syntymistä.
Delegoitu asetus ei itsessään aiheuta uusia välittömiä kustannuksia. Luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksista aiheutuu kuitenkin kustannuksia erityisesti yrityksille, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan, ja finanssimarkkinatoimijoille, jotka keräävät ja julkistavat luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä tietoja. Tämä tarkoittaa sekä kertaluonteisia että juoksevia kustannuksia näiden säännösten soveltamisalaan kuuluville yhteisöille.
Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista ensin kielteisen lausunnon ja sen jälkeen myönteisen lausunnon varauksin.
Vaikutustenarviointi parani monin tavoin sääntelyntarkastelulautakunnan antamien kahden lausunnon perusteella. Erityisesti siinä esitettiin aiempaa selkeämmin alojen ja taloudellisten toimintojen priorisoinnin ja mukaan ottamisen perusteluja sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Teknisten arviointikriteerien arviointia tehostettiin suhteessa luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksiin, ja kriteerien asettamisen eri lähestymistapoja koskevan arvioinnin analyyttinen perusta perusteltiin paremmin. Myös poikkeamista kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suosituksista selitettiin sen osalta, miten suositellut tekniset arviointikriteerit ja suosituksista poikkeaminen vastaavat luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksia. Vaikutustenarvioinnissa esitettiin yksityiskohtaisempia arvioita siitä, miten EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä kattaa talouden. Luokitusjärjestelmän kriteerien soveltamisesta annettiin yleisesti perusteellisempia selityksiä ja esimerkkejä. Lisäksi seuranta- ja arviointikehystä tarkennettiin. Erityisesti ehdotettiin mekanismia, jonka avulla kestävän rahoituksen foorumi voisi antaa asianmukaista teknistä palautetta EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän mahdollisia tahattomia vaikutuksia koskevista sidosryhmien huolenaiheista.
4.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Delegoidun säädöksen antamisoikeudesta säädetään luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa.
Delegoidun asetuksen 1 artiklassa vahvistetaan tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutoksen hillintää varten.
Ehdotuksen 2 artiklassa vahvistetaan tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 4.6.2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.
(2)Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio antaa delegoidut säädökset, joilla vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä, ja vahvistaa kutakin kyseisen asetuksen 9 artiklassa vahvistettua asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä ympäristötavoitteista.
(3)Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä on otettava huomioon asianomaisen taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus ja se, onko taloudellinen toiminta asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu taloudellinen siirtymätoiminta tai 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava toiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimukset tehokkaalla ja tasapainoisella tavalla, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos kyseinen toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.
(4)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteeseen tai vähentää ilmastotavoitteeseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisen toiminnan olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi jotakin näistä ilmastotavoitteista. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan olisi täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.
(5)Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista tai aiheuttaako se merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tietyllä politiikka-alalla ei objektiivisesti arvioiden ole käypiä vaihtoehtoja, tekniset arviointikriteerit voisivat perustua myös kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.
(6)Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi samoihin taloudellisen toiminnan luokkiin olisi sovellettava samoja teknisiä arviointikriteerejä kunkin ilmastotavoitteen osalta. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on mahdollisuuksien mukaan tarpeen noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa ne taloudelliset toiminnot, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisten toimintojen kuvauksiin olisi sisällytettävä myös viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Kyseisiä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla etusijalla kussakin kuvauksessa esitettyyn toiminnan määritelmään nähden.
(7)Teknisissä arviointikriteereissä, joiden perusteella määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi otettava huomioon tarve välttää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista, vähentää tällaisia päästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia ja hiilidioksidin pitkäaikaista varastointia. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet. Näiden taloudellisten toimintojen ja toimialojen valinnan olisi perustuttava niiden osuuteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja näyttöön siitä, miten niiden avulla voidaan välttää tai pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia tai mahdollistaa tällainen välttäminen, pienentäminen, poistumat tai pitkäaikainen varastointi muita toimintoja varten.
(8)Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmän olisi oltava luotettava ja laajasti sovellettavissa ja sillä olisi siten voitava edistää kasvihuonekaasupäästöjä koskevien laskelmien vertailukelpoisuutta alojen sisällä ja niiden välillä. Tämän vuoksi on asianmukaista vaatia, että kaikissa laskentaa edellyttävissä toiminnoissa käytetään samaa laskentamenetelmää, ja antaa samalla asetusta (EU) 2020/852 soveltaville yhteisöille riittävästi joustovaraa. Näin ollen komission suositus 2013/179/EU on käyttökelpoinen laskettaessa elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, ja vaihtoehtona on mahdollista käyttää ISO 14067- tai ISO 14064-1 -standardeja. Jos vakiintuneet vaihtoehtoiset välineet tai standardit soveltuvat erityisen hyvin tarkkojen ja vertailukelpoisten tietojen antamiseen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten tietyllä alalla (esimerkiksi G-res-työkalu vesivoima-alalla ja ETSIn standardi ES 203 199 tieto- ja viestintäalalla), kyseinen väline tai standardi on aiheellista sisällyttää lisävaihtoehdoiksi kyseisten alojen osalta.
(9)Vesivoima-alan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, myös uudet mallintamismenetelmät, tieteellinen tietämys ja tekoaltaista maailmanlaajuisesti saadut empiiriset mittaukset. Jotta vesivoima-alan kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvasta nettovaikutuksesta voidaan raportoida tarkasti, on aiheellista antaa lupa käyttää julkisesti maksutta saatavilla olevaa G-res-työkalua, jonka Kansainvälinen vesivoimayhdistys IHA on kehittänyt yhteistyössä globaalia ympäristömuutosta käsittelevän Unescon työryhmän puheenjohtajan kanssa.
(10)Tieto- ja viestintäalan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, erityisesti Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) tieto- ja viestintäalan elinkaariarviointeja varten tekemä asiantuntijatyö ja tarjoama opastus. Tämän vuoksi on aiheellista sallia ETSIn standardin ES 203 199 käyttö menetelmänä, jolla voidaan laskea kyseisen alan kasvihuonekaasupäästöt tarkasti.
(11)Tiettyjä toimintoja koskevat tekniset arviointikriteerit perustuvat teknisesti huomattavan monimutkaisiin osatekijöihin, ja sen arvioiminen, onko näitä kriteerejä noudatettu, saattaa edellyttää asiantuntijatietoa, joten ne eivät välttämättä ole sijoittajien kannalta toteuttamiskelpoisia. Kyseisen arvioinnin helpottamiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava tällaisten toimintojen teknisten arviointikriteerien täyttyminen.
(12)Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut mahdollistavat taloudelliset toiminnot eivät itsessään merkittävästi edistä ilmastonmuutoksen hillintää. Tällaisilla toiminnoilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys talouden irrottamisessa hiilestä, sillä ne mahdollistavat suoraan muiden toimintojen toteuttamisen vähähiilisesti. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on keskeinen rooli sen mahdollistamisessa, että kohteena olevista toiminnoista tulee vähähiilisiä tai ne johtavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 16 artiklassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti sitä, ettei toiminta aiheuta lukkiutumista omaisuuseriin ja että sillä on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.
(13)Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista siirtymätoimintaa ei voida vielä korvata teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla vähähiilisillä vaihtoehdoilla, vaan sillä tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Näillä toiminnoilla voi olla ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä niiden nykyinen suuri hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, kun vähitellen esimerkiksi luovutaan fossiilisista polttoaineista. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on eniten potentiaalia vähentää kasvihuonekaasuja merkittävästi, mutta joissa lähes hiilettömät ratkaisut eivät ole vielä toteutuskelpoisia tai joita varten on olemassa lähes hiilettömiä toimintoja, mutta ne eivät ole vielä toteuttamiskelpoisia suuressa mittakaavassa. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti, että toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vastaavat alan tai teollisuuden parhaita tuloksia eikä toiminta haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa eikä aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin.
(14)Kun otetaan huomioon käynnissä olevat yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat neuvottelut, maataloutta koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista olisi lykättävä, jotta voidaan lisätä eri välineiden yhdenmukaisuutta vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
(15)Metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita, sillä ilmastonmuutos pahentaa muita suurimpia paineita aiheuttavia tekijöitä, kuten tuholaisia, tauteja, äärimmäisiä sääilmiöitä ja metsäpaloja. Muita paineita aiheuttavat maaseudun autioituminen, maankäytön muutoksista johtuvat hoidon puute ja pirstoutuminen sekä hoitotoimien tehostuminen, joka johtuu puun, metsätaloustuotteiden ja energian kysynnän lisääntymisestä, infrastruktuurin kehityksestä, kaupungistumisesta ja maan ottamisesta infrastruktuurin käyttöön. Metsillä on samaan aikaan keskeisen tärkeä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka koskevat biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja kunnianhimoisempien toimien toteuttamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen suhteen, erityisesti tulvista, kuivuudesta tai maastopaloista johtuvien katastrofiriskien vähentämistä ja hallintaa sekä kiertobiotalouden edistämistä. Jotta voidaan saada aikaan ilmastoneutraalius ja terve ympäristö, on tarpeen parantaa sellaisten metsäalueiden laatua ja määrää, jotka muodostavat suurimman hiilinielun maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) alalla. Metsiin liittyvillä toimilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää lisäämällä hiilidioksidin nettopoistumaa, säilyttämällä hiilivarastot ja tarjoamalla materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa sekä tuottamalla sivuhyötyjä ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta, kiertotaloutta, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten. Sen vuoksi olisi vahvistettava metsitystä, metsien ennallistamista, metsänhoitoa ja metsien suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit. Kyseisten teknisten arviointikriteerien olisi vastattava täysin unionin tavoitteita, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta ja kiertotaloutta.
(16)Jotta voidaan mitata kasvihuonekaasupäästöjen ja metsäekosysteemien hiilivarannon kehittymistä, metsänomistajien on asianmukaista tehdä ilmastohyötyanalyysi. Oikeasuhteisuuden huomioon ottamiseksi ja erityisesti pienmetsänomistajien hallinnollisen rasituksen minimoimiseksi ilmastohyötyanalyysiä ei pitäisi vaatia alle 13 hehtaarin metsätiloilta. Hallintokustannusten vähentämiseksi edelleen pienmetsänomistajien olisi voitava tehdä muiden tilojen kanssa ryhmäarviointi laskelmiensa todentamiseksi kymmenen vuoden välein. Pienmetsänomistajien kustannusten arviointia ja kustannusten ja rasitusten minimointia varten käytettävissä on riittäviä ja maksuttomia välineitä, esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n väline, joka perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tietoihin. Välinettä voidaan mukauttaa analyysin tasojen mukaan eli sitä voidaan käyttää esimerkiksi tarkkoihin arvoihin ja yksityiskohtaisiin laskelmiin suurten tilojen osalta sekä oletusarvoihin ja yksinkertaistettuun laskentaan pienomistajien osalta.
(17)Joulukuun 11 päivänä 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, 20 päivänä toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia ja 17 päivänä syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi jatkotoimena sekä unionin laajojen biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien tavoitteiden ja 24 päivänä helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja uuden, vuonna 2021 annettavaksi suunnitellun metsästrategian mukaisesti metsätoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen aikaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen, jotta kehitteillä olevat biologista monimuotoisuutta edistävät käytännöt, kuten luonnonläheinen metsätalous, voidaan ottaa paremmin huomioon.
(18)Kosteikkojen ennallistaminen on tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja maan hiilinielujen vahvistamiselle, joten sillä on potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Kosteikkojen ennallistaminen voi myös hyödyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä se toimii muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten puskurina, ja se voi auttaa pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja säilyttämään veden määrän ja laadun. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, teknisten arviointikriteerien olisi katettava myös kosteikkojen ennallistaminen.
(19)Valmistusteollisuuden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 21 prosenttia. Se on kolmanneksi suurin näiden päästöjen lähde unionissa, joten sillä voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla valmistusteollisuus voi olla keskeinen ala, kun mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen ja vähentäminen muilla talouden aloilla, jos valmistetaan tuotteita ja teknologioita, joita nämä muut alat tarvitsevat muuttuakseen vähähiilisiksi tai pysyäkseen sellaisina. Tämän vuoksi olisi täsmennettävä valmistusteollisuutta koskevat tekniset arviointikriteerit sekä suurimpiin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä valmistustoimintoja että vähähiilisten tuotteiden ja teknologioiden valmistamista varten.
(20)Valmistustoimintoja, joille ei ole teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja mutta joilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen, olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina taloudellisina siirtymätoimintoina. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edistämiseksi kyseisten toimintojen teknisten arviointikriteerien kynnysarvot olisi asetettava tasolle, joka on vain kunkin alan parhaiden suoriutujien saavutettavissa (kun useimmissa tapauksissa perusteena on kasvihuonekaasupäästöt tuotettua yksikköä kohti).
(21)Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valmistusteollisuuden siirtymätoiminnot pysyvät uskottavana siirtymäpolkuna kohti hiilestä irtautumista ja ovat kyseisen asetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaisia, näitä taloudellisia toimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen vähintään joka kolmas vuosi. Uudelleentarkasteluun olisi sisällyttävä analyysi siitä, ovatko teknisten arviointikriteereiden taustalla sopivimmat standardit ja onko kyseisten toimintojen elinkaarenaikaiset päästöt otettu riittävällä tavalla huomioon. Uudelleentarkastelussa olisi myös arvioitava teknologian kehityksen mukaan talteen otetun hiilidioksidin mahdollista käyttöä. Raudan ja teräksen valmistuksen osalta olisi tarkasteltava tarkemmin uutta tietoa ja näyttöä vedyllä käytettävien vähähiilisten teräksentuotantoprosessien pilottihankkeista ja EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden mahdollisten vertailuarvojen käytöstä teknisissä arviointikriteereissä.
(22)Sellaisissa valmistustoiminnoissa, jotka katsotaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetuiksi mahdollistaviksi toiminnoiksi, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa valmistettujen tuotteiden luonteeseen sekä tarvittaessa määrällisiin lisäkynnysarvoihin sen varmistamiseksi, että kyseisillä tuotteilla voidaan edistää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen välttämistä tai vähentämistä muilla aloilla. Etusijalle asetetaan toiminnot, joiden osalta on parhaat mahdollisuudet välttää tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumaa ja pitkäaikaista hiilidioksidin varastointia, minkä osoittamiseksi mahdollistavissa valmistustoimissa olisi keskityttävä sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka ovat välttämättömiä kyseisille taloudellisille toiminnoille.
(23)Sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistuksella on tärkeä rooli uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön tehostamisessa, käyttöönotossa ja vaihtelujen kompensoinnissa unionin sähköverkoissa, nollapäästöajoneuvojen lataamisessa sekä ympäristöystävällisten ja älykkäiden kotisovellusten käyttöönotossa. Samaan aikaan sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistus voi edistää sellaisen älykkään asumisen käsitteen kehittämistä, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kodin laitteiden hyvää hallintaa. Tämän vuoksi saattaa olla tarpeen täydentää valmistusteollisuuden teknisiä arviointikriteerejä ja arvioida sähkölaitteiden valmistuksen potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
(24)Energiatehokkuustoimenpiteet ja muut ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimenpiteet, kuten paikalla tuotettavan uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotto, sekä olemassa oleva huipputeknologia voivat vähentää merkittävästi valmistusteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Näillä toimenpiteillä voi tämän vuoksi olla tärkeä rooli edistettäessä sellaisia valmistusteollisuuden taloudellisia toimintoja, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotta ne voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen merkittävälle hillinnälle asetetut suorituskykystandardinsa ja kynnysarvonsa.
(25)Energia-alan osuus unionin suorista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 22 prosenttia, ja kun otetaan huomioon energian käyttö muilla aloilla, noin 75 prosenttia. Näin ollen sillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energia-alalla on merkittävää potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja useat alan toimet ovat mahdollistavia toimia, jotka helpottavat energia-alan siirtymistä kohti uusiutuvaa tai vähähiilistä sähkön- tai lämmöntuotantoa. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa tekniset arviointikriteerit useille energiantoimitusketjuun liittyville toiminnoille, esimerkiksi eri lähteistä saatavalle sähkön- tai lämmöntuotannolle, siirto- ja jakeluverkoille, varastoinnille, lämpöpumpuille sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistukselle.
(26)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistetäänkö sähkön- tai lämmöntuotantotoiminnoilla (myös yhteistuotannolla) merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään tai vältetään. Kasvihuonekaasupäästöihin perustuvien teknisten arviointikriteereiden olisi osoitettava, kuinka hiilestä irtautuminen etenee näiden toimintojen suhteen. Kun on kyse mahdollistavista toiminnoista, joilla edistetään hiilestä irtautumista pitkällä aikavälillä, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa toiminnan luonteeseen tai parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.
(27)Asetuksessa (EU) 2020/852 tunnustetaan ”ilmastoneutraalin energian” merkitys ja edellytetään, että komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteutettavuuden. Ydinenergian osalta tämä arviointi on vielä kesken, ja komissio toteuttaa jatkotoimia arvioinnin tulosten perusteella tämän asetuksen puitteissa heti kun kyseinen prosessi on saatu päätökseen.
(28)Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädetyt siirtymätoimintojen oikeudelliset rajat rajoittavat runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia toimintoja, joilla on suuri potentiaali päästöjen vähentämiseen. Tällaisilla siirtymätoiminnoilla olisi edistettävä merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei ole olemassa, edellyttäen, että ne sopivat yhteen sellaisen etenemistavan kanssa, jolla lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, joka vastaa alan parhaita tuloksia, joka ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa ja joka ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin. Lisäksi saman asetuksen 19 artiklassa edellytetään erityisesti, että tekniset arviointikriteerit perustuvat vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. Jos maakaasutoiminnot täyttävät nämä vaatimukset, ne sisällytetään tulevaan delegoituun säädökseen. Kyseisessä tulevassa delegoidussa säädöksessä täsmennetään näiden toimien tekniset arviointikriteerit, joilla arvioidaan merkittävää vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä, ettei niistä ole ”merkittävää haittaa” muille ympäristötavoitteille. Toimintoja, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ei voida tunnustaa asetuksen (EU) 2020/852 nojalla. Komissio tunnustaa maakaasun tärkeän roolin kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä teknologiana ja harkitsee sen vuoksi erityistä lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, etteivät päästövähennyksiä edistävät toimet jää ilman asianmukaista rahoitusta.
(29)Sähkön- tai lämmöntuotantotoimintoja sekä siirto- ja jakeluverkkoja koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava yhdenmukaisuus EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi 14 päivänä lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon kanssa. Sen vuoksi voi olla tarpeen tarkastella uudelleen, täydentää ja tarvittaessa muuttaa kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä, jotta ne vastaisivat mahdollisia tulevia mittareita ja vaatimuksia, jotka vahvistetaan kyseisen strategian jatkotoimina.
(30)Lämmityksen, jäähdytyksen ja energian tuotantoa bioenergiasta sekä liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien olisi oltava johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 kyseisiä aloja varten vahvistetun kattavan kestävyyskehyksen kanssa, jossa asetetaan kestävää puunkorjuuta, hiilikirjanpitoa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat vaatimukset.
(31)Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian jatkotoimien yhteydessä ja biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti bioenergiatoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon viimeisin näyttöpohja ja politiikan kehitys asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymishetkellä sekä asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien direktiivi (EU) 2018/2001 ja sen tulevat tarkistukset.
(32)Vesi-, viemäri- ja jätevesihuollosta, jätehuollosta ja muusta ympäristön puhtaanapidosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt unionissa ovat suhteellisen pieniä. Alalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla, erityisesti tarjoamalla uusioraaka-aineita ensiöraaka-aineiden korvaamiseksi, korvaamalla fossiilipohjaiset tuotteet, lannoitteet ja energianlähteet sekä kuljettamalla talteen otettua hiilidioksidia ja varastoimalla sitä pysyvästi. Lisäksi anaerobinen mädätys ja erikseen kerätyn biojätteen kompostointi, joilla vältetään biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle, ovat erityisen tärkeitä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Jätetoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi tunnustettava, että kyseiset toimet edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää edellyttäen, että niissä sovelletaan tiettyjä alan parhaita käytäntöjä. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että jätteenkäsittelyn vaihtoehdot ovat jätehierarkian korkeimpien tasojen mukaisia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi tunnustettava ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäviksi ne toiminnot, joissa yhdenmukaisesti vahvistettu vähimmäisosuus lajiteltuja, erilliskerättyjä ja vaarattomia jätteitä käsitellään uusioraaka-aineiksi. Tässä vaiheessa teknisillä arviointikriteereillä, jotka perustuvat yhdenmukaisesti asetettuun jätteen jälleenkäsittelyä koskevaan tavoitteeseen, ei kuitenkaan ole mahdollista hyödyntää täysimittaisesti yksittäisten materiaalivirtojen potentiaalia hillitä ilmastonmuutosta. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida ja tarkastella kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä tarkemmin. Yhteisesti vahvistettu tavoite ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioille unionin jätelainsäädännössä asetettuihin jätehuoltotavoitteisiin. Veden keruuseen, käsittelyyn ja jakeluun sekä keskitettyihin jätevedenkäsittelyjärjestelmiin liittyvien toimien osalta kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon absoluuttisen ja suhteellisen suorituskyvyn parantamistavoitteet suhteessa energiankulutukseen sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset mittarit, kuten vedenjakelujärjestelmien vuototasot.
(33)Liikenteen toiminnot kuluttavat kolmanneksen kaikesta energiasta unionissa, ja niiden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 23 prosenttia. Liikennekaluston ja -infrastruktuurin hiilestä irrottamisella voi siksi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikennealan teknisillä arviointikriteereillä olisi erityisesti vähennettävä alan tärkeimpiä päästölähteitä, ja niissä olisi otettava huomioon tarve siirtää ihmisten ja tavaroiden kuljetukset vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin ja luoda puhtaan liikkuvuuden mahdollistava infrastruktuuri. Liikennealaa koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä suorituskykyyn yhden liikennemuodon puitteissa ja otettava samalla huomioon kyseisen liikennemuodon suorituskyky muihin liikennemuotoihin verrattuna.
(34)Merenkulku ja ilmailu ovat tärkeitä liikennemuotoja vähähiiliseen talouteen siirryttäessä, koska niillä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja edistää siten liikennealan viherryttämistä. Joulukuun 9 päivänä 2020 annetun komission tiedonannon Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteille mukaan päästöttömien alusten odotetaan olevan markkinavalmiita vuoteen 2030 mennessä. Kyseisen strategian mukaan päästöttömien suurten ilma-alusten odotetaan olevan markkinavalmiita lyhyitä reittejä varten vuoteen 2035 mennessä, kun taas pidempien reittien ilma-alusten hiilestä irtautumisen odotetaan riippuvan uusiutuvista ja vähähiilisistä polttoaineista. Näiden alojen kestävistä rahoituskriteereistä on myös tehty erillisiä tutkimuksia. Tämän vuoksi merenkulkua olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna taloudellisena siirtymätoimintana. Vesiliikenne on yksi vähiten hiili-intensiivisistä tavoista kuljettaa tavaroita. Jotta varmistettaisiin vesiliikenteen tasavertainen kohtelu muihin liikennemuotoihin verrattuna, meriliikenteelle olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joita olisi sovellettava vuoden 2025 loppuun saakka. Merenkulkua on kuitenkin tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sille tekniset arviointikriteerit, joita sovelletaan vuodesta 2026. Myös ilmailua on tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sitä koskevat tekniset arviointikriteerit. Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit tiettyjen liikennemuotojen vähähiilistä liikenneinfrastruktuuria varten. Koska liikenneinfrastruktuurilla on kuitenkin mahdollisuus edistää liikennemuotosiirtymää, on tarpeen arvioida ja tarvittaessa vahvistaa asianmukaiset tekniset arviointikriteerit vähähiilisten liikennemuotojen, erityisesti sisävesiväylien, kokonaisinfrastruktuurille. Teknisen arvioinnin tuloksista riippuen asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen yhteydessä myös tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitetuille taloudellisille toiminnoille olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset arviointikriteerit.
(35)Sen varmistamiseksi, etteivät kestäviksi katsotut liikennetoiminnot edistä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kyseisiä toimintoja koskevista teknisistä arviointikriteereistä olisi jätettävä pois fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseen tarkoitetut omaisuuserät, toiminnot ja infrastruktuurit. Tätä kriteeriä sovellettaessa on tarpeen tunnustaa erilaiset käyttötarkoitukset, omistajuus- ja käyttäjäjärjestelyt ja polttoaineiden sekoitusasteet nykyisten markkinakäytäntöjen mukaisesti. Kestävän rahoituksen foorumin olisi arvioitava tämän kriteerin käytettävyyttä toimeksiantoaan toteuttaessaan.
(36)Rakennusten osuus kaikilla unionin aloilla yhteensä on 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Niillä voi siis olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat uusien rakennusten rakentamista, rakennusten peruskorjausta, erilaisten energiatehokkuuslaitteiden asentamista, uusiutuvan energian tuottamista paikalla, energiapalvelujen tarjoamista sekä rakennusten hankintaa ja omistamista. Näiden teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava mahdolliseen vaikutukseen, joka kyseisillä toiminnoilla on rakennusten energiatehokkuuteen sekä rakennuksiin liittyviin kasvihuonekaasupäästöihin ja piilopäästöihin. Uusien rakennusten osalta teknisiä arviointikriteerejä saattaa olla tarpeen tarkistaa sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisia.
(37)Kun on kyse toiminnasta, jonka osalta olisi vahvistettava tekniset arvioitikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä toiminta katsotaan ilmatonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäväksi, tärkeä edellytys kyseisen toiminnan harjoittamiselle voi olla sellaisen omaisuuserän tai laitoksen rakentaminen, joka on erottamaton osa toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää tällaisten omaisuuserien tai laitosten rakentaminen osaksi toimintaa, jota varten niitä rakennetaan, erityisesti energia-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon alalla sekä liikennealalla.
(38)Tieto- ja viestintäala kasvaa jatkuvasti ja samoin sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan tieto- ja viestintäteknologialla on potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla esimerkiksi tarjoamalla ratkaisuja avuksi päätöksentekoon, jolla mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit suuria kasvihuonekaasumääriä tuottaville tietojenkäsittelyn ja palvelintilan vuokrauksen toiminnoille sekä datavetoisille ratkaisuille, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen muilla aloilla. Näiden toimintojen teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava alan parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Niitä saattaa olla tarpeen tarkistaa ja päivittää tulevaisuudessa, jotta voidaan ottaa huomioon tieto- ja viestintäteknologian laitteistoratkaisujen kestävyyden paranemisesta aiheutuva kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali ja alojen potentiaali ottaa suoraan käyttöön digitaaliteknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi sähköisten viestintäverkkojen käyttöönotto ja toiminta kuluttavat huomattavia määriä energiaa, ja niissä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida näitä toimintoja ja vahvistaa tarvittaessa asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit.
(39)Kun on kyse taloudellisista toiminnoista, joiden omalle suorituskyvylle vahvistetaan tekniset arviointikriteerit, koska niillä edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, näihin toimintoihin erottamattomana osana kuuluvat tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.
(40)Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin avulla muut alat voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteensa. Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä ratkaisujen, prosessien, teknologioiden ja muiden tuotteiden mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin toimintoihin keskittyvällä tutkimuksella voi myös olla tärkeä rooli, koska sen avulla voidaan merkittävästi vähentää kyseisten taloudellisten toimintojen ja niiden kohteena olevien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä tai parantaa niiden teknistä ja taloudellista toteutettavuutta ja viime kädessä helpottaa niiden laajentamista. Tutkimuksella voi myös olla merkittävä rooli asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintojen hiilestä irrottamisessa, sillä sen avulla mahdollistetaan toimintojen toteuttaminen siten, että niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin teknisten arviointikriteerien mukaiset ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kynnysarvot kyseisten toimintojen osalta.
(41)Lisäksi tutkimus, kehitys ja innovointi, jotka ovat erottamaton osa niitä taloudellisia toimintoja, joita varten vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit, voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.
(42)Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi otettava huomioon, että ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa kaikkiin talouden aloihin. Tämän vuoksi kaikkia aloja on mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin. On kuitenkin varmistettava, että taloudellinen toiminta, joka edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa vahvistetuille ympäristötavoitteille. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa ensin tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutokseen sopeutumista varten niille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien piiriin, mukaan lukien ympäristötavoitteita koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Niiden taloudellisten toimintojen kuvausten, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vastattava niiden toimintojen soveltamisalaa, joiden osalta on mahdollista määrittää asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” ‑kriteerit. Kun otetaan huomioon tarve lisätä talouden yleistä kykyä sietää ilmastonmuutosta, myös muille taloudellisille toiminnoille olisi tulevaisuudessa laadittava tekniset arviointikriteerit, mukaan lukien asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit.
(43)Teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että mahdollisimman monenlaiset kriittiset infrastruktuurit, mukaan lukien erityisesti energian siirron ja varastoinnin infrastruktuuri ja liikenneinfrastruktuuri, mukautetaan nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin, jolloin ehkäistään vakavia kielteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin tai jäsenvaltioiden hallinnon tehokkaaseen toimintaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä saattaa kuitenkin olla tarpeen tarkistaa, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon tulvilta suojaavan infrastruktuurin erityispiirteet.
(44)Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit koulutusta, ihmisten terveyttä, sosiaalityötä, taiteita, viihdettä ja virkistystoimintaa varten. Nämä toiminnot tarjoavat olennaisia palveluja ja ratkaisuja koko yhteiskunnan kollektiivisen selviytymiskyvyn parantamiseksi, ja niillä voidaan lisätä ilmasto-osaamista ja -tietoisuutta.
(45)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että siihen sisältyy asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja, olisi pyrittävä lisäämään taloudellisen toiminnan kykyä kestää tunnistettuja ilmastoriskejä, jotka liittyvät olennaisesti kyseiseen toimintaan. Teknisissä arviointikriteereissä olisi edellytettävä, että asianomaiset talouden toimijat tekevät ilmastonmuutokseen liittyvän riskinarvioinnin ja panevat täytäntöön sopeutumisratkaisuja, joilla pienennetään suurimpia arvioinnissa havaittuja riskejä. Niissä olisi myös otettava huomioon sopeutumistarpeiden ja -ratkaisujen paikkaan ja yhteyteen sidottu luonne. Lisäksi teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tinkimättömyys, eivätkä ne saisi olla suhteettoman ohjailevia suhteessa toteutettujen ratkaisujen tyyppiin. Kriteereissä olisi otettava huomioon tarve estää ilmastoon ja säähän liittyviä katastrofeja ja hallita tällaisten katastrofien riskiä sekä varmistaa kriittisen infrastruktuurin kestokyky tällaisten katastrofien riskin arviointia ja vaikutusten lieventämistä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.
(46)Kun on kyse ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä insinööripalveluista ja niihin liittyvästä teknisestä konsultoinnista, tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista, ilmastoon liittyvien uhkien merkinnästä koostuvasta vahinkovakuutustoiminnasta sekä jälleenvakuuttamisesta, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että se tarjoaa asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja. Näillä toiminnoilla on potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta.
(47)Teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon, että tietyt taloudelliset toiminnot voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos ne tarjoavat asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja tai jos niihin sisältyy sopeutumisratkaisuja mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä mahdollisuus olisi otettava huomioon metsätaloustoiminnan, kosteikkojen ennallistamisen, radio- ja televisiotoiminnan, koulutuksen sekä kulttuuri- ja viihdetoiminnan teknisissä arviointikriteereissä. Vaikka nämä toiminnot olisi mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin, niillä on myös potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla voidaan merkittävästi ehkäistä tai vähentää riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.
(48)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävä tai että se tarjoaa ratkaisuja, joilla muista toiminnoista tulee ilmastokestäviä. Kun taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävää, kyseisen toiminnan merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen koostuu sellaisten fyysisten ja muiden kuin fyysisten ratkaisujen toteuttamisesta, joilla vähennetään merkittävästi suurimpia kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä. Sen vuoksi on asianmukaista, että ainoastaan kaikista niistä vaiheista aiheutuvat pääomamenot, jotka ovat tarpeen toiminnan saattamiseksi ilmastokestäväksi, olisi katsottava niiden pääoma- ja toimintamenojen osuudeksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin, ja että kyseisestä ilmaston kannalta kestäväksi tehdystä taloudellisesta toiminnasta saatua liikevaihtoa ei pitäisi laskea sellaisista tuotteista tai palveluista saaduksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettyihin taloudellisiin toimintoihin. Jos asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen sopeutumisen mahdollistavan taloudellisen toiminnan ydinliiketoimintaa on kuitenkin sellaisten teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, tietojen tai käytäntöjen tarjoaminen, joiden tavoitteena on parantaa muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden tai muun taloudellisen toiminnan kykyä sietää fyysisiä ilmastoriskejä, pääomamenojen lisäksi kyseisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu liikevaihto olisi katsottava osuudeksi liikevaihdosta, joka on saatu ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista.
(49)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, aiheuttavatko ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät taloudelliset toiminnot merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle, olisi pyrittävä varmistamaan, ettei yhdenkään ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Tämän vuoksi ”ei merkittävää haittaa” ‑kriteereillä on keskeinen rooli varmistettaessa ympäristöintegriteetti ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. Tietyn ympäristötavoitteen ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä niille toiminnoille, joihin liittyy riski merkittävän haitan aiheutumisesta kyseiselle tavoitteelle. ”Ei merkittävää haittaa” ‑kriteereissä olisi otettava huomioon unionin voimassa olevan lainsäädännön asiaa koskevat vaatimukset, joihin kriteerien olisi myös perustuttava.
(50)Niille toiminnoille, joihin liittyy merkittävien kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen riski, vaikka niillä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla varmistetaan, etteivät ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät toiminnot aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.
(51)Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin talouden aloihin. Teknisiä arviointikriteerejä sen varmistamiseksi, ettei ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävä taloudellinen toiminta aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, olisi sen vuoksi sovellettava kaikkeen tällaiseen taloudelliseen toimintaan. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että toiminnan kannalta olennaiset olemassa olevat ja tulevat riskit tunnistetaan ja että mahdollisten tappioiden tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi toteutetaan sopeutumisratkaisuja.
(52)Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen käyttöä ja suojelua varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille toiminnoille, jotka voivat aiheuttaa riskin tällaiselle kestävälle käytölle ja suojelulle. Näillä kriteereillä olisi pyrittävä välttämään se, että toiminta haittaa vesimuodostumien, mukaan lukien pinta- ja pohjaveden, hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, tai merivesien ympäristön hyvää tilaa, siten, että niissä edellytetään ympäristön pilaantumisen riskien tunnistamista ja niihin puuttumista vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.
(53)Kiertotalouteen siirtymistä varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka olisi räätälöitävä kullekin alalle sen varmistamiseksi, etteivät taloudelliset toiminnot johda tehottomaan resurssien käyttöön tai lukkiutumiseen lineaarisiin tuotantomalleihin, että jätteen syntymistä vältetään tai vähennetään ja, jos tämä on mahdotonta, jäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Kyseisillä kriteereillä olisi myös varmistettava, ettei taloudellinen toiminta vaaranna kiertotalouteen siirtymistä koskevaa tavoitetta.
(54)Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten määriteltävissä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon alan erityispiirteet, jotta voidaan ottaa huomioon asiaankuuluvat ilman, veden tai maan pilaantumisen lähteet ja tyypit, ja tarvittaessa viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU nojalla laadittuihin parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeviin päätelmiin.
(55)Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvät ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä kaikille toimille, jotka voivat aiheuttaa riskejä elinympäristöjen, lajien tai ekosysteemien tilalle tai kunnolle, ja niissä olisi edellytettävä, että tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja tai muita asianmukaisia arviointeja ja pannaan tällaisten arviointien päätelmät täytäntöön. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että vaikka ympäristövaikutusten arviointia tai muuta asianmukaista arviointia ei vaadita, toiminta ei johda laissa suojeltujen lajien häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen tai laissa suojeltujen luontotyyppien heikentymiseen.
(56)Tekniset arviointikriteerit eivät saisi rajoittaa vaatimusta noudattaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjä ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta ja yhteiskunnallista kestävyyttä koskevia säännöksiä eikä asiaa koskevien asianmukaisten hillintään tähtäävien toimenpiteiden hyväksymistä tarvittaessa.
(57)Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska niissä käsitellään kriteereitä sen määrittämiseksi, edistetäänkö taloudellisella toiminnalla merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja aiheuttaako tällainen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat saada helpommin kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä, jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja jotta voidaan varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.
(58)Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 soveltaminen kehittyy teknologian, markkinoiden ja politiikan kehityksen myötä, tätä asetusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muutettava niiden toimintojen osalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai siihen sopeutumista, sekä vastaavien teknisten arviointikriteerien osalta.
(59)Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 6 kohdan ja 11 artiklan 6 kohdan noudattamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2022,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.
2 artikla
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4.6.2021
Komission puolesta
Puheenjohtajan nimissä
Mairead McGUINNESS
Komission jäsen
SISÄLLYSLUETTELO
LIITE I
5
1.Metsätalous5
1.1.Metsitys5
1.2.Metsien kunnostus ja ennallistaminen, mukaan lukien uudelleenmetsittäminen ja metsän luonnollinen uusiutuminen ääri-ilmiön jälkeen12
1.3.Metsänhoito20
1.4.Suojeleva metsätalous27
2.Ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen liittyvä toiminta34
2.1.Kosteikkojen ennallistaminen34
3.Valmistus38
3.1.Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus38
3.2.Vedyntuotantolaitteiden valmistus40
3.3.Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus41
3.4.Akkujen valmistus45
3.5.Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus47
3.6.Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus49
3.7.Sementin valmistus51
3.8.Alumiinin valmistus53
3.9.Raudan ja teräksen valmistus55
3.10.Vedyn valmistus57
3.11.Hiilimustan valmistus59
3.12.Soodan valmistus60
3.13.Kloorin valmistus62
3.14.Orgaanisten peruskemikaalien valmistus63
3.15.Vedettömän ammoniakin valmistus66
3.16.Typpihapon valmistus67
3.17.Muoviaineiden valmistus69
4.Energia72
4.1.Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla72
4.2.Sähköntuotanto keskittävällä aurinkoenergiateknologialla73
4.3.Sähköntuotanto tuulivoimalla74
4.4.Sähköntuotanto valtamerienergiateknologioilla75
4.5.Sähköntuotanto vesivoimalla77
4.6.Sähköntuotanto geotermisellä energialla80
4.7.Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla81
4.8.Sähköntuotanto bioenergialla84
4.9.Sähkön siirto ja jakelu86
4.10.Sähkön varastointi90
4.11.Lämpöenergian varastointi92
4.12.Vedyn varastointi93
4.13.Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus94
4.14.Uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirto- ja jakeluverkot96
4.15.Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu97
4.16.Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö98
4.17.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto aurinkoenergialla100
4.18.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto geotermisellä energialla101
4.19.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla102
4.20.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla104
4.21.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto aurinkolämmöllä106
4.22.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla107
4.23.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla109
4.24.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla111
4.25.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä113
5.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito115
5.1.Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö115
5.2.Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen116
5.3.Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta117
5.4.Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien uudistaminen119
5.5.Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa121
5.6.Puhdistamolietteen anaerobinen mädätys122
5.7.Biojätteen anaerobinen mädätys124
5.8.Biojätteen kompostointi125
5.9.Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä127
5.10.Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen128
5.11.Hiilidioksidin kuljetus129
5.12.Hiilidioksidin pysyvä maanalainen geologinen varastointi130
6.Liikenne133
6.1.Rautateiden henkilökaukoliikenne133
6.2.Rautateiden tavaraliikenne134
6.3.Kaupunki- ja esikaupunkiliikenne ja maanteiden henkilöliikenne135
6.4.Henkilökohtaisten kulkuvälineiden käyttö, polkupyörälogistiikka137
6.5.Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne138
6.6.Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut141
6.7.Sisävesiliikenteen henkilökuljetus143
6.8.Sisävesiliikenteen tavarakuljetus144
6.9.Sisävesiliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksen jälkiasennus145
6.10.Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset147
6.11.Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus150
6.12.Meri- ja rannikkoliikenteen tavara- ja henkilökuljetuksen jälkiasennus153
6.13.Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka156
6.14.Rautatieliikenteen infrastruktuuri157
6.15.Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri160
6.16.Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri161
6.17.Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri163
7.Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta166
7.1.Uusien rakennusten rakentaminen166
7.2.Olemassa olevien rakennusten korjaus169
7.3.Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus172
7.4.Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa (ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa)174
7.5.Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus175
7.6.Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus176
7.7.Rakennusten hankinta ja omistaminen177
8.Informaatio ja viestintä179
8.1.Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta179
8.2.Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten181
9.Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta183
9.1.Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi183
9.2.Suoraan ilmasta tehtävää hiilidioksidin talteenottoa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi185
9.3.Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut187
Lisäys A: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit189
Lisäys B: Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit192
Lisäys C: Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit193
Lisäys D: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit194
Lisäys E: Vesilaitteiden tekniset eritelmät194
LIITE I
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
1.Metsätalous
1.1.Metsitys
Toiminnan kuvaus
Metsän perustaminen istuttamalla, kylvämällä tai luonnollisen uusiutumisen kautta maalle, joka on siihen asti ollut muussa maankäytössä tai jota ei ole käytetty. Metsitys edellyttää maankäytön muuttamista muusta kuin metsästä metsäksi Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) metsityksen määritelmän mukaisesti. Tässä yhteydessä metsällä tarkoitetaan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetun metsän määritelmän mukaista maata tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmän mukaista maata. Metsitys voi kattaa aiemman metsityksen kunhan se tapahtuu puiden istutuksen ja sen ajankohdan välisenä aikana, jolloin maankäyttö katsotaan metsäksi.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Metsityssuunnitelma ja sitä seuraava metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline
1.1. Alue, jolla toimintaa harjoitetaan, kuuluu ennen toiminnan aloittamista laaditun ja jatkuvasti päivitettävän, vähintään viisi vuotta tai kansallisessa lainsäädännössä säädetyn vähimmäisajan voimassa olevan metsityssuunnitelman piiriin, kunnes kyseinen alue vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
Metsityssuunnitelma sisältää kaikki kansallisessa lainsäädännössä edellytetyt tiedot metsityksen ympäristövaikutusten arvioinnista.
1.2. Annetaan seuraavat yksityiskohtaiset tiedot mieluiten metsityssuunnitelmassa tai, jos siinä ei ole tällaisia tietoja, jossakin muussa asiakirjassa:
(a)alueen kuvaus sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;
(b)alueen valmistelu ja sen vaikutukset olemassa oleviin hiilivarantoihin, maaperä ja maanpäällinen biomassa mukaan lukien, jotta voidaan suojella paljon hiiltä sitovaa maata;
(c)hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;
(d)hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;
(e)metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;
(f)hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;
(g)metsäekosysteemien hyvän tilan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;
(h)sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);
(i)arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;
(j)arvio vaikutuksesta elintarviketurvaan;
(k)kaikki metsityksen kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
1.3. Silloin kun alue luokitellaan metsäksi, metsityssuunnitelmaa seuraa kansallisen lainsäädännön mukainen metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.
1.4. Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:
(a)hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;
(b)hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;
(c)metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;
(d)alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;
(e)hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;
(f)metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;
(g)sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);
(h)arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;
(i)kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
1.5. Toiminta noudattaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja parhaita metsityskäytäntöjä tai, jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole vahvistettu parhaita metsityskäytäntöjä, toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)toiminta on komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 mukaista;
(b)toiminnassa noudatetaan metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevia yleiseurooppalaisia suuntaviivoja, joissa keskitytään erityisesti UNFCCC:n määräyksiin.
1.6. Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista.
1.7. Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.
1.8. Metsityssuunnitelma ja sitä seuraava metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.
2. Ilmastohyötyanalyysi
2.1. Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.
2.2. Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.
2.3. Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
(a)analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.
(b)nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:
i)metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;
ii)uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;
iii)sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;
(c)analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;
(d)päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.
2.4. Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.
3. Takuu pysyvyydestä
3.1. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:
(a)alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi;
(b)alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;
(c)aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.
3.2. Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsityssuunnitelman ja sitä seuraavan metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.
4. Tarkastukset
Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:
(a)asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;
(b)riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.
Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.
Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.
5. Ryhmäarviointi
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa
(a)metsän hankinta-alueen tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;
(b)riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Edellä 1.2 kohdan k alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.
Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.
Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa ja Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.
Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.
Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.
Edellä 1.2 kohdan k alakohdassa (metsityssuunnitelma) ja 1.4 kohdan i alakohdassa (metsänhoitosuunnitelma tai vastaava järjestelmä) tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
(a)luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;
(b)haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;
(c)vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että
i)metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);
ii)alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;
(d)maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;
(e)metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;
(f)sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;
(g)metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;
(h)puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.
|
1.2.Metsien kunnostus ja ennallistaminen, mukaan lukien uudelleenmetsittäminen ja metsän luonnollinen uusiutuminen ääri-ilmiön jälkeen
Toiminnan kuvaus
Kansallisessa lainsäädännössä määritelty metsien kunnostus ja ennallistaminen. Jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, metsien kunnostus ja ennallistaminen vastaavat määritelmää, joka on laajasti hyväksytty vertaisarvioidussa tieteellisessä kirjallisuudessa tietyissä maissa, tai metsien ennallistamista koskevan FAO:n käsitteen mukaista määritelmää tai jotakin metsiin sovellettavista ekologisen ennallistamisen määritelmistä tai metsän ennallistamista sellaisena kuin se määritellään biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta sisältää myös metsätoiminnan, joka vastaa FAO:n määritelmää ”uudelleenmetsittämisestä” tai ”luonnollisesti uudistuvasta metsästä” ääri-ilmiön jälkeen, silloin kun ääri-ilmiö määritellään kansallisessa lainsäädännössä, ja jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, silloin kun ääri-ilmiö on IPCC:n äärimmäisen sääilmiön määritelmän mukainen; tai maastopalon jälkeen, silloin kun maastopalo määritellään kansallisessa lainsäädännössä, ja jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, sellaisena kuin maastopalo määritellään maasto- ja metsäpaloja koskevassa eurooppalaisessa sanastossa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei edellytä maankäytön muuttamista, ja se tehdään huonontuneella maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline
1.1. Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma.
Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.
1.2. Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:
(a)hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;
(b)hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;
(c)metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;
(d)alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;
(e)hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;
(f)metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;
(g)sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);
(h)arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;
(i)kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
1.3. Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:
(a)metsänhoidossa noudatetaan asianmukaista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;
(b)metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää, ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen mukaista;
(c)käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.
1.4. Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista.
1.5. Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.
1.6. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.
2. Ilmastohyötyanalyysi
2.1. Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.
2.2. Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.
2.3. Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
(a)analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.
(b)nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:
i)metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;
ii)uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;
iii)sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;
(c)analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;
(d)päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.
2.4. Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.
3. Takuu pysyvyydestä
3.1. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:
(a)alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi;
(b)alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;
(c)aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.
3.2. Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.
4. Tarkastukset
Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:
(a)asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;
(b)riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.
Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.
Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.
5. Ryhmäarviointi
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa
(a)metsän hankinta-alueen tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;
(b)riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.
Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.
Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.
Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.
Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
(a)luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;
(b)haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;
(c)vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että
i)metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);
ii)alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;
(d)maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;
(e)metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;
(f)sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;
(g)metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;
(h)puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.
|
1.3.Metsänhoito
Toiminnan kuvaus
Metsänhoito sellaisena kuin se määritellään kansallisessa lainsäädännössä. Jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista määritelmää, metsänhoito vastaa mitä tahansa metsään sovellettavasta järjestelmästä johtuvaa taloudellista toimintaa, joka vaikuttaa metsän ekologisiin, taloudellisiin tai sosiaalisiin tehtäviin. Metsänhoito ei edellytä maankäytön muuttamista, ja se tehdään maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline
1.1. Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma.
Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.
1.2. Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:
(a)hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;
(b)hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;
(c)metsäluontotyypin määrittely, mukaan lukien tärkeimmät olemassa olevat ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen;
(d)alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;
(e)hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;
(f)metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;
(g)sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);
(h)arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;
(i)kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
1.3. Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:
(a)metsänhoidossa noudatetaan asianmukaista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;
(b)metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää, ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen mukaista;
(c)käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.
1.4. Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista.
1.5. Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.
1.6. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.
2. Ilmastohyötyanalyysi
2.1. Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.
2.2. Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.
2.3. Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
(a)analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.
(b)nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:
i)metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;
ii)uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;
iii)sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;
(c)analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;
(d)päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.
2.4. Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.
3. Takuu pysyvyydestä
3.1. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:
(a)alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi;
(b)alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;
(c)aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.
3.2. Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.
4. Tarkastukset
Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:
(a)asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;
(b)riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.
Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.
Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.
5. Ryhmäarviointi
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa
(a)metsän hankinta-alueen tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;
(b)riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätaloustoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Torjunta-aineiden käyttöä vähennetään ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.
Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.
Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.
Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.
Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
(a)luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;
(b)haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;
(c)vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että
i)metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);
ii)alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;
(d)maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;
(e)metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;
(f)sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;
(g)metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;
(h)puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.
|
1.4.Suojeleva metsätalous
Toiminnan kuvaus
Metsänhoitotoimet, joiden tavoitteena on yhden tai useamman luontotyypin tai lajin säilyttäminen. Suojeleva metsätalous ei edellytä maankäyttöluokan muuttamista, ja se tehdään maalla, joka vastaa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettua metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin A2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta rajoittuu NACE II -luokkiin 02.10 metsänhoito, 02.20 puunkorjuu, 02.30 luonnon tuotteiden keruu (pl. polttopuu) ja 02.40 metsätaloutta palveleva toiminta.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline
1.1. Toiminta tapahtuu alueella, johon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa välinettä, tai jos kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä metsänhoitosuunnitelmaa, alueen määrittämiseen käytetään FAO:n määritelmää metsäalueesta, jolla on pitkän aikavälin metsänhoitosuunnitelma.
Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline kattaa vähintään 10 vuoden ajanjakson, ja sitä päivitetään jatkuvasti.
1.2. Annetaan seuraavat tiedot, jos ne eivät jo sisälly metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan järjestelmään:
(a)hoitotavoitteet, merkittävät rajoitukset mukaan lukien;
(b)hoitotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut yleiset strategiat ja toimet, mukaan lukien koko metsäkierron aikana odotettavissa olevat toimet;
(c)metsäluontotyypin määrittely, tärkeimmät metsäpuulajit ja suunnitellut metsäpuulajit sekä niiden kasvuala ja jakautuminen paikallisen metsäekosysteemin mukaisesti;
(d)alueen määritelmä sellaisena kuin se on kiinteistörekisterissä;
(e)hoitolohkot, tiet, kulkuoikeudet ja muu yleinen pääsy, fyysiset ominaisuudet, mukaan lukien vesiväylät ja alueet, joihin kohdistuu oikeudellisia tai muita rajoituksia;
(f)metsäekosysteemien hyvän tilan ylläpitämiseksi toteutetut toimenpiteet;
(g)sosiaalisten näkökohtien huomioiminen (ml. maiseman säilyttäminen, sidosryhmien kuuleminen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti);
(h)arviointi metsään liittyvistä riskeistä, kuten metsäpaloista, tuholaisista ja tautien puhkeamisesta, kyseisten riskien ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi sekä toimenpiteet jäännösriskeiltä suojautumiseksi ja niihin mukautumiseksi;
(i)kaikki metsänhoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
1.3. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline
(a)asettaa ensisijaisen hoitotavoitteen, joka koostuu maaperän ja veden suojelusta, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä tai sosiaalisista palveluista FAO:n määritelmien mukaisesti;
(b)suosii metsien luonnollisia prosesseja tehostavia, biologista monimuotoisuutta edistäviä käytäntöjä;
(c)sisältää analyysin
i)luontotyyppien suojeluun kohdistuvista vaikutuksista ja paineista sekä niihin liittyvien elinympäristöjen monimuotoisuudesta;
ii)korjuun edellytyksistä maaperään kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi;
iii)muista suojelutavoitteisiin vaikuttavista toiminnoista, kuten metsästyksestä ja kalastuksesta, maatalous-, laidun- ja metsätaloustoiminnasta, teollisuus- ja kaivostoiminnasta sekä kaupallisesta toiminnasta.
1.4. Edellä 1.1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa dokumentoitujen metsänhoitojärjestelmien kestävyys varmistetaan valitsemalla kunnianhimoisin seuraavista lähestymistavoista:
(a)metsänhoidossa noudatetaan mahdollista kansallista kestävän metsänhoidon määritelmää;
(b)metsänhoidossa noudatetaan Forest Europen kestävän metsänhoidon määritelmää, ja se on kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaisten operatiivisen tason suuntaviivojen mukaista;
(c)käytössä oleva metsänhoitojärjestelmä täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa säädetyt metsiä koskevat kestävyyskriteerit sekä kyseisen direktiivin 29 artiklan 8 kohdan mukaisesti hyväksytyn, metsäbiomassasta tuotettua energiaa koskevista toimintaohjeista annetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset sen soveltamispäivästä alkaen.
1.5. Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista.
1.6. Alueella tapahtuvaan toimintaan liittyvä metsänhoitojärjestelmä on asetuksessa (EU) N:o 995/2010 säädettyjen asianmukaista huolellisuutta koskevien velvollisuuksien ja laillisuusvaatimusten mukainen.
1.7. Metsänhoitosuunnitelma tai vastaava väline sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.
2. Ilmastohyötyanalyysi
2.1. Sellaisten alueiden osalta, jotka täyttävät metsän hankinta-alueen tasolla vaatimukset, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)pitkän aikavälin ilmastohyödyt katsotaan osoitetuiksi todistamalla, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohtaa noudatetaan.
2.2. Sellaisten alueiden osalta, jotka eivät täytä metsän hankinta-alueen tasolla vaatimuksia, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan yli 100 vuoden ja koko metsäkierron välistä pidempää kestoa.
2.3. Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
(a)analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten kanssa. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski.
(b)nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:
i)metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen viimeisimmässä versiossa ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;
ii)uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;
iii)sellaista hoitojärjestelmää vastaavat käytännöt, jolla varmistetaan, että metsäalueen hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti;
(c)analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;
(d)päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, metsäpalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.
2.4. Alle 13 hehtaarin laajuisten metsätilojen osalta ei tarvitse tehdä ilmastohyötyanalyysia.
3. Takuu pysyvyydestä
3.1. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti metsän tila sillä alueella, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:
(a)alue on luokiteltu FAO:n määrittelemäksi pysyväksi metsätilaksi;
(b)alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;
(c)aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy metsänä.
3.2. Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä metsätaloustoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.
4. Tarkastukset
Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:
(a)asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;
(b)riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.
Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.
Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.
5. Ryhmäarviointi
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa
(a)metsän hankinta-alueen tasolla sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 30 alakohdassa;
(b)riittävän yhdenmukaisten metsätilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä, joiden tarkoituksena on tämän liitteen lisäyksessä B olevien kriteerien noudattaminen.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnan aiheuttama muutos metsänhoidossa toiminnan kattamalla alueella ei todennäköisesti vähennä merkittävästi sellaisten puupohjaisten tuotteiden valmistukseen soveltuvan primaarisen metsäbiomassan kestävää saantia, joilla on pitkän aikavälin kiertopotentiaalia. Tämän kriteerin noudattaminen voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitetun ilmastohyötyanalyysin avulla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminnassa ei käytetä torjunta-aineita tai lannoitteita.
Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista.
Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.
Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.
Edellä 1.2 kohdan i alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset tiedot sisältävät säännöksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
(a)luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;
(b)haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen;
(c)vieraslajien käytön pois sulkeminen, jollei voida osoittaa, että
i)metsänviljelyaineiston käyttö johtaa suotuisaan ja asianmukaiseen ekosysteemin tilaan (esimerkiksi ilmaston, maaperän, kasvillisuusvyöhykkeen ja metsäpalojen sietokyvyn kannalta);
ii)alueella esiintyvät kotoperäiset lajit eivät enää sopeudu ennustettuihin ilmasto- ja pedohydrologisiin olosuhteisiin;
(d)maaperän fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen laadun ylläpitämisen ja parantamisen varmistaminen;
(e)metsien luonnollisia prosesseja tehostavien, biologista monimuotoisuutta edistävien käytäntöjen suosiminen;
(f)sen pois sulkeminen, että biologisesti monimuotoisia ekosysteemejä muunnetaan vähemmän monimuotoisiksi;
(g)metsiin liittyvien luontotyyppien ja lajien monimuotoisuuden varmistaminen;
(h)puustorakenteen monimuotoisuuden varmistaminen ja täysikasvuisten metsikköjen ja kelopuiden säilyttäminen tai lisääminen.
|
2.Ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen liittyvä toiminta
2.1.Kosteikkojen ennallistaminen
Toiminnan kuvaus
Kosteikkojen ennallistamisella tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jolla edistetään kosteikkojen palauttamista alkuperäiseen olotilaan, sekä taloudellista toimintaa, jolla parannetaan kosteikkojen toimintaa, edistämättä kuitenkaan välttämättä niiden palauttamista häiriötä edeltävään olotilaan, kun kosteikoilla tarkoitetaan maata, joka vastaa kosteikon tai turvemaan kansainvälistä määritelmää sellaisena kuin ne esitetään vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevassa yleissopimuksessa (Ramsarin yleissopimus). Asianomainen alue on vesiperäisten alueiden järkiperäisestä käytöstä ja suojelusta annetussa komission tiedonannossa esitetyn kosteikkojen määritelmän mukainen.
Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa tarkoitettua NACE-koodia, mutta se liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 691/2011 perustetun ympäristönsuojelutoimien tilastoluokituksen (CEPA) luokkaan 6.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1.
Ennallistamissuunnitelma
1.1. Aluetta koskee ennallistamissuunnitelma, joka on johdonmukainen kosteikkojen ennallistamista koskevien Ramsarin yleissopimuksen periaatteiden ja suuntaviivojen kanssa, kunnes alue on luokiteltu kosteikoksi ja siihen sovelletaan kosteikkojen hoitosuunnitelmaa, joka on johdonmukainen Ramsar-alueisiin ja muihin kosteikkoihin sovellettavaa hallintosuunnittelua koskevien Ramsarin yleissopimuksen suuntaviivojen kanssa. Turvemaiden osalta ennallistamissuunnitelmassa noudatetaan suosituksia, jotka sisältyvät Ramsarin yleissopimuksen asiaa koskeviin päätöslauselmiin, mukaan luettuna päätöslauselma XIII/13.
1.2. Ennallistamissuunnitelmassa otetaan huolellisesti huomioon paikalliset hydrologiset ja pedologiset olosuhteet, mukaan lukien maaperän kyllästymisen dynamiikka sekä aerobisten ja anaerobisten olosuhteiden muuttuminen.
1.3. Kaikki kosteikkojen hoidon kannalta merkitykselliset ”ei merkittävä haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit otetaan huomioon ennallistamissuunnitelmassa.
1.4. Ennallistamissuunnitelma sisältää valvontatoimia, joilla varmistetaan suunnitelmassa olevien tietojen oikeellisuus, erityisesti kyseessä olevan alueen pinta-alan osalta.
2.
Ilmastohyötyanalyysi
2.1. Toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)ilmastohyötyanalyysi osoittaa, että toiminnasta 30 vuoden aikana sen aloittamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien nettomäärä on pienempi kuin perusura, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldoa 30 vuoden aikana toiminnan aloittamisesta ja joka liittyy nykytilanteeseen perustuviin käytäntöihin, joita olisi harjoitettu kyseisellä alueella ilman toimintaa;
(b)toiminnan ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo on pienempi kuin 2.2 kohdassa tarkoitettu perusuralle ennustettu pitkän aikavälin keskimääräinen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien saldo, jossa pitkällä aikavälillä tarkoitetaan 100 vuoden kestoa.
2.2. Ilmastohyötyjen laskenta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
(a)analyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen päivitysten kanssa. Erityisesti jos analyysissä käytetty kosteikkojen määritelmä poikkeaa kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa käytetystä määritelmästä, analyysissä yksilöidään kyseiseen alueeseen sisältyvät eri maaluokat. Ilmastohyötyanalyysi perustuu läpinäkyviin, tarkkoihin, johdonmukaisiin, kattaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, kattaa kaikki hiilivarastot, joihin toiminta vaikuttaa, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, kuollut puuaines, karike ja maaperä, ja perustuu kaikkein varovaisimpiin laskelmia varten tehtyihin oletuksiin. Lisäksi siinä otetaan asianmukaisesti huomioon hiilen sitomisen pysymättömyyden ja palautuvuuden riskit, saturaatioriski ja hiilivuodon riski. Rannikkojen kosteikkojen osalta ilmastohyötyanalyysissä otetaan huomioon odotettavissa olevaa merenpinnan suhteellisen korkeuden nousua koskevat ennusteet ja kosteikkojen mahdollinen siirtyminen;
(b)nykytilanteeseen perustuvat käytännöt, mukaan lukien puunkorjuukäytännöt, ovat seuraavat:
i)ennen toiminnan käynnistymistä mahdollisesti dokumentoidut hoitokäytännöt;
ii)uusimmat nykytilanteeseen perustuvat käytännöt ennen toiminnan käynnistymistä;
(c)analyysin tarkkuus on oikeassa suhteessa asianomaisen alueen kokoon, ja analyysissä sovelletaan asianomaiselle alueelle ominaisia arvoja;
(d)päästöt ja poistumat, jotka johtuvat tuholaisten ja tautituhojen, tulipalojen, tuulten ja myrskytuhojen kaltaisista luonnonhäiriöistä ja jotka vaikuttavat alueeseen ja aiheuttavat alisuoriutumista, eivät johda asetuksen (EU) 2020/852 kriteerien noudattamatta jättämiseen edellyttäen, että ilmastohyötyanalyysi on yhdenmukainen IPCC:n vuonna 2006 kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista varten antamiin ohjeisiin vuonna 2019 tehtyjen, luonnonhäiriöistä johtuvia päästöjä ja poistumia koskevien päivitysten kanssa.
4. Takuu pysyvyydestä
4.1. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen alueen kosteikkostatus, jolla toiminta tapahtuu, taataan jollakin seuraavista toimenpiteistä:
(a)alue on tarkoitus säilyttää kosteikkona eikä sitä saa muuntaa muuhun maankäyttöön;
(b)alue on luokiteltu suojelluksi alueeksi;
(c)aluetta koskee oikeudellinen tai sopimukseen perustuva takuu, jolla varmistetaan, että alue säilyy kosteikkona.
4.2. Toiminnan harjoittaja sitoutuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti siihen, että ennallistamissuunnitelman tulevat päivitykset tuottavat rahoitettavan toiminnan jälkeenkin edelleen mahdollisuuksien mukaan ilmastohyötyjä, kuten 2 kohdassa määritellään. Lisäksi toiminnan harjoittaja sitoutuu korvaamaan 2 kohdassa määritellyn ilmastohyödyn mahdollisen vähenemisen vastaavalla ilmastohyödyllä, joka on seurausta jotakin tässä asetuksessa määriteltyä ympäristönsuojelu- tai ennallistamistoimintaa vastaavan toiminnan harjoittamisesta.
5. Tarkastukset
Kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi jompikumpi seuraavassa mainituista tarkistaa, täyttääkö toiminta ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit:
(a)asianomaiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset;
(b)riippumaton kolmannen osapuolen sertifioija, kansallisten viranomaisten tai toiminnan harjoittajan pyynnöstä.
Kustannusten vähentämiseksi tarkastuksia voidaan tehdä yhdessä minkä tahansa metsäsertifioinnin, ilmastosertifioinnin tai muun tarkastuksen kanssa.
Riippumattomalla kolmannen osapuolen sertifioijalla ei saa olla omistajaan tai rahoittajaan liittyviä eturistiriitoja eikä hän saa osallistua toiminnan kehittämiseen tai toteuttamiseen.
6. Ryhmäarviointi
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien kriteerien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten kriteerien noudattaminen voidaan tarkistaa riittävän yhdenmukaisten tilojen ryhmän tasolla, jotta voidaan arvioida metsätoiminnan kestävyyteen liittyvää riskiä, edellyttäen, että kaikkien tilojen välillä on pysyvä suhde, että ne osallistuvat toimintaan ja että tilojen ryhmä pysyy samana kaikkien myöhempien tarkastusten osalta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Turpeennosto on mahdollisimman vähäistä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Torjunta-aineiden käyttö minimoidaan ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, jotka voivat sisältää muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi.
Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa. Toiminta on asetuksen (EU) 2019/1009 tai lannoitteita ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukaista.
Toteutetaan hyvin dokumentoituja ja todennettavissa olevia toimenpiteitä, joilla vältetään sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on lueteltu asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä I olevassa A osassa, kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa, elohopeaa koskevassa Minamatan yleissopimuksessa sekä Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista, ja sellaisten tehoaineiden käyttö, jotka on luokiteltu WHO:n suositteleman torjunta-aineiden vaarallisuusluokituksen (WHO Recommended Classification of Pesticides by Hazard) mukaisesti luokkaan Ia (äärimmäisen vaarallinen) tai Ib (erittäin vaarallinen). Toiminta on tehoaineita koskevan kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön mukaista.
Veden ja maaperän pilaantumista ehkäistään ja saastumistapauksissa ryhdytään puhdistamistoimenpiteisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suojeltavaksi osoittamilla alueilla tai suojelluissa luontotyypeissä toiminta on kyseisten alueiden suojelutavoitteiden mukaista.
Luontotyyppejä, jotka ovat erityisen herkkiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai joilla on korkea suojeluarvo, tai alueita, jotka on varattu tällaisten luontotyyppien ennallistamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei muuteta.
Tämän jakson 1 kohdassa (ennallistamissuunnitelma) tarkoitettu suunnitelma sisältää määräyksiä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja mahdollisesta parantamisesta kansallisten ja paikallisten säännösten mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
(a)luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason varmistaminen, luontotyypeille tyypillisten lajien säilyttäminen;
(b)haitallisten vieraslajien käytön tai vapauttamisen pois sulkeminen.
|
3.Valmistus
3.1.Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus, kun uusiutuva energia on direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaista.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C25, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan uusiutuvan energian teknologioita.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
(d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.2.Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C25, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan vedyntuotantolaitteita, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit, sekä vedyn käyttöön tarkoitettuja laitteita.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
(d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.3.Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Vähähiilisten ajoneuvojen, liikkuvan kaluston ja alusten valmistus, korjaus, huolto, jälkiasennus, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C29.1, C30.1, C30.2, C30.9, C33.15 ja C33.17 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, jälkiasennetaan, muutetaan käyttötarkoitusta tai parannetaan seuraavia:
(a)junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja kun niissä käytetään tavanomaista moottoria, jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä (kaksitoiminen);
(c)kaupunki-, esikaupunki- ja maantieliikenteen matkustajille tarkoitetut kulkuvälineet, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(d)joulukuun 31 päivään 2025 saakka M2- ja M3-luokkien ajoneuvot, joiden kori kuuluu luokkaan CA (yksikerroksinen ajoneuvo), CB (kaksikerroksinen ajoneuvo), CC (yksikerroksinen nivelajoneuvo) tai CD (kaksikerroksinen nivelajoneuvo) ja jotka ovat uusimman Euro VI -standardin mukaisia eli täyttävät sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 vaatimukset että asetukseen tehtyjen muutosten voimaantulosta alkaen kyseisten muutossäädösten vaatimukset, jo ennen kuin niitä aletaan soveltaa, ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan lisäyksen 9 taulukossa 1 olevan Euro VI -standardin uusimman version, silloin kun kyseistä versiota koskevat säännökset ovat tulleet voimaan mutta niitä ei vielä sovelleta tämän ajoneuvotyypin osalta. Jos tällaista standardia ei ole saatavilla, ajoneuvojen suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla;
(e)henkilökohtaiset kulkuvälineet, jotka saavat käyttövoimansa käyttäjän fyysisestä toiminnasta, päästöttömästä moottorista tai päästöttömän moottorin ja fyysisen toiminnan yhdistelmästä;
(f)kevyiksi hyötyajoneuvoiksi luokiteltavat M1- ja N1-luokkien ajoneuvot,
i)joulukuun 31 päivään 2025 saakka: joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km (vähäpäästöiset ja päästöttömät kevyet hyötyajoneuvot);
ii)tammikuun 1 päivästä 2026: joiden asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat 0;
(g)sellaiset L-luokan ajoneuvot, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 säädetyn päästötestin mukaisesti lasketut pakokaasupäästöt ovat 0 g CO2/km;
(h)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot sekä N1-luokan raskaiksi ajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;
(i)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjä vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;
(j)sellaiset sisävesiliikenteen henkilökuljetusalukset,
i)jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
ii)jotka 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan vähintään 50-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;
(k)sellaiset sisävesiliikenteen rahtialukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja
i)jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
ii)joiden suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohti (g CO2/tkm) ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti energiatehokkuutta koskevalla toiminnallisella indikaattorilla laskettuna (tai uusien alusten tapauksessa arvioituna) 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;
(l)sellaiset meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja
i)jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
ii)jotka 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;
iii)joiden suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ja ainoastaan silloin, kun voidaan osoittaa, että niitä käytetään yksinomaan rannikkoliikenne- ja lähimerenkulkupalveluihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nykyään maateitse kuljetettavan rahdin liikennemuotosiirtymä merikuljetuksiin, Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin (EEDI) mukaan laskettuna 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;
iv)jotka ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon, joka on 10 prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita;
(m)sellaiset meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetusalukset, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja jotka
i)eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
ii)31 päivään joulukuuta 2025 saakka ovat hybridialuksia tai kaksitoimisia aluksia, jotka käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;
iii)ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon, joka on 10 prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita;
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
(d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ajoneuvot eivät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY mukaisesti sisällä tapauksen mukaan lyijyä, elohopeaa, kuusiarvoista kromia eivätkä kadmiumia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.4.Akkujen valmistus
Toiminnan kuvaus
Ladattavien ja muiden akkujen sekä akkuyksiköiden valmistus liikennekäyttöön tarkoitettuja, kiinteitä ja verkon ulkopuolisia energian varastointisovelluksia sekä muita teollisia sovelluksia varten. Vastaavien komponenttien (akkujen aktiivimateriaalien, akkukennojen, kotelojen ja elektronisten komponenttien) valmistus.
Käytöstä poistettujen akkujen kierrätys.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodeihin C27.2 ja E38.32 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan ladattavia ja muita akkuja sekä akkuyksikköjä (ja niiden komponentteja), myös uusioraaka-aineista, minkä seurauksena liikennekäyttöön tarkoitettujen, kiinteiden ja verkon ulkopuolisten energian varastointisovellusten sekä muiden teollisten sovellusten kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi.
Taloudellisella toiminnalla kierrätetään käytöstä poistettuja akkuja.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan uusien akkujen, komponenttien ja materiaalien valmistuksen osalta käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
Kierrätysprosessit täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY 12 artiklassa ja liitteessä III olevassa B osassa säädetyt edellytykset, mukaan lukien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttö sekä lyijyakkujen, nikkelikadmiumakkujen ja muiden akkukemioiden osalta määritettyjen tehokkuuksien saavuttaminen. Prosesseilla varmistetaan niin suuri metallisisällön kierrätys kuin on teknisesti mahdollista, samalla kun vältetään kohtuuttomat kustannukset.
Kierrätysprosesseja suorittavat laitokset täyttävät tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU säädetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Akut ovat akkujen markkinoille saattamista koskevien, unionissa sovellettavien kestävyyssääntöjen mukaisia, mukaan luettuina vaarallisten aineiden käyttöä akuissa koskevat rajoitukset, joista säädetään muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 ja direktiivissä 2006/66/EY.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.5.Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C16.23, C23.11, C23.20, C23.31, C23.32, C23.43, C.23.61, C25.11, C25.12, C25.21, C25.29, C25.93, C27.31, C27.32, C27.33, C27.40, C27.51, C28.11, C28.12, C28.13 ja C28.14 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista ja niiden keskeisistä komponenteista:
(a)ikkunat, joiden U-arvo on enintään 1,0 W/m2K;
(b)ovet, joiden U-arvo on enintään 1,2 W/m2K;
(c)ulkoseinien rakenteet, joiden U-arvo on enintään 0,5 W/m2K;
(d)kattojärjestelmät, joiden U-arvo on enintään 0,3 W/m2K;
(e)eristetuotteet, joiden lambda-arvo on enintään 0,06 W/mK;
(f)kodinkoneet, jotka kuuluvat kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;
(g)valonlähteet, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;
(h)sisätilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;
(i)jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, jotka luokitellaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;
(j)valaistusjärjestelmien läsnäolotunnistus ja päivänvalo-ohjaus;
(k)lämpöpumput, jotka täyttävät tämän liitteen 4.16 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit;
(l)julkisivu- ja kattoelementit, joissa on auringonvalon suoja- tai säätötoiminto, mukaan lukien kasvien kasvua tukevat toiminnot;
(m)asuin- ja muiden rakennusten energiatehokkaat automaatio- ja hallintajärjestelmät;
(n)vyöhykkeisiin perustuvat termostaatit ja laitteet, jotka on tarkoitettu rakennusten sähkönkulutuksen pääkuormien tai lämpökuormien älykästä seurantaa varten, sekä anturilaitteet;
(o)kaukolämpöjärjestelmiin liitettyjen yksittäisten asuntojen, kokonaisia rakennuksia palveleviin keskuslämmitysjärjestelmiin liitettyjen yksittäisten asuntojen sekä kaukolämpöjärjestelmien lämpöenergian mittaukseen ja termostaattien säätämiseen tarkoitetut tuotteet;
(p)kaukolämpöjärjestelmien lämmönvaihtimet ja kaukolämpöasemat, jotka ovat tämän liitteen 4.15 jaksossa vahvistetun kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelutoiminnan mukaisia;
(q)lämmitysjärjestelmän älykästä seurantaa ja sääntelyä varten tarkoitetut tuotteet sekä anturilaitteet.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
(d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.6.Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Sellaisten teknologioiden valmistus, joiden avulla pyritään vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä muilla talouden aloilla, jos nämä teknologiat eivät sisälly tämän liitteen 3.1–3.5 jaksoon.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C22, C25, C26, C27 ja C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan teknologioita, joiden tarkoituksena on vähentää ja joilla pystytään osoitettavasti vähentämään merkittävästi elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna parhaaseen markkinoilla olevaan vaihtoehtoiseen teknologiaan/tuotteeseen/ratkaisuun.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
(a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
(b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
(c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
(d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.7.Sementin valmistus
Toiminnan kuvaus
Klinkkerin, sementin tai vaihtoehtoisten sideaineiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C23.51 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:
(a)harmaa sementtiklinkkeri, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,722 tCO2e (hiilidioksidiekvivalenttitonnia) harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti;
(b)harmaasta klinkkeristä valmistettava sementti tai vaihtoehtoinen hydraulinen sideaine, jos klinkkerin ja sementin tai vaihtoehtoisen sideaineen tuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,469 tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa koskevat parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Vaarallisia jätteitä vaihtoehtoisina polttoaineina hyödyntävää sementin valmistusta varten käytössä on toimenpiteitä jätteen turvalliseksi käsittelemiseksi.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.8.Alumiinin valmistus
Toiminnan kuvaus
Alumiinin valmistus prosessoimalla primaarialumiinioksidia (bauksiittia) tai alumiinin sekundäärituotanto kierrätyksen kautta.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodeihin C24.42 ja C24.53 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:
(a)primaarialumiinia, jos taloudellinen toiminta täyttää kaksi seuraavista kriteereistä vuoteen 2025 saakka ja kaikki seuraavat kriteerit vuoden 2025 jälkeen:
i)kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään 1,484 tCO2e tuotettua alumiinitonnia kohti:
ii)epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen keskimääräinen hiili-intensiteetti on enintään 100 g CO2e/kWh;
iii)valmistusprosessin sähkönkulutus on enintään 15,5 MWh alumiinitonnia kohti.
(b)sekundäärialumiinia.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät muita kuin rautametalleja käyttävää metalliteollisuutta varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.9.Raudan ja teräksen valmistus
Toiminnan kuvaus
Raudan ja teräksen valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C24.10, C24.20, C24.31, C24.32, C24.33, C24.34, C24.51 ja C24.52 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla valmistetaan yhtä seuraavista:
(a)rautaa ja terästä, joiden kasvihuonekaasupäästöt, joista on vähennetty jätekaasun tuotantoon osoitettu päästöjen määrä asetuksen (EU) 2019/331 liitteessä VII olevan 10.1.5 kohdan a alakohdan mukaisesti, ovat pienemmät kuin seuraavat valmistusprosessin eri vaiheisiin sovellettavat arvot:
i)kuuma metalli = 1,331 tCO2e/t tuotetta;
ii)sintrattu malmi = 0 163 tCO2e/t tuotetta;
iii)koksi (ruskohiilikoksia lukuun ottamatta) = 0,144 tCO2e/t tuotetta;
iv)rautavalu = 0,299 tCO2e/t tuotetta;
v)valokaariuunissa valmistettu runsasseosteinen teräs = 0,266 tCO2e/t tuotetta;
vi)valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs = 0,209 tCO2e/t tuotetta.
(b)valokaariuunissa valmistettua hiiliterästä tai valokaariuunissa valmistettua runsasseosteista terästä, sellaisena kuin ne on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/331, kun prosessiin syötettävän metalliromun suhde tuotokseen on vähintään
i)70 prosenttia runsasseosteisen teräksen valmistuksen osalta;
ii)90 prosenttia hiiliteräksen valmistuksen osalta.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät rauta- ja terästuotantoa varten.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.10.Vedyn valmistus
Toiminnan kuvaus
Vedyn ja vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V säädetyn lähestymistavan mukaisesti elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen vedyn osalta [elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3tCO2e/tH2] ja 70 prosentin vaatimuksen vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohtaan, joka on 94 g CO2e/MJ.
Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä tai vaihtoehtoisesti standardia ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todennetaan tarvittaessa direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan mukaisesti, tai ne todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät sekä kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät;
(b)öljyn ja kaasun jalostuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.11.Hiilimustan valmistus
Toiminnan kuvaus
Hiilimustan valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Hiilimustan tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 1,141 tCO2e tuotetonnia kohti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.12.Soodan valmistus
Toiminnan kuvaus
Natriumkarbonaatin (soodan, hiilihapon natriumsuolan) valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Soodan tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,789 tCO2e tuotetonnia kohti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.13.Kloorin valmistus
Toiminnan kuvaus
Kloorin valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Elektrolyysin ja kloorin käsittelyn sähkönkulutus on enintään 2,45 MWh klooritonnia kohti.
Kloorin tuotantoon käytettävän sähkön keskimääräiset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään 100 g CO2e/kWh.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät;
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.14.Orgaanisten peruskemikaalien valmistus
Toiminnan kuvaus
Seuraavien valmistus:
a)suuren tuotantomäärän kemikaalit (HVC):
i)asetyleeni;
ii)etyleeni;
iii)propyleeni;
iv)butadieeni;
b)aromaattiset aineet:
i)seostetut alkyylibentseenit ja seostetut alkyylinaftaleenit, muut kuin HS-nimikkeisiin 2707 ja 2902 kuuluvat;
ii)sykloheksaani;
iii)bentseeni;
iv)tolueeni;
v)o-ksyleeni;
vi)p-ksyleeni;
vii)m-ksyleeni ja ksyleeni-isomeerien seokset;
viii)etyylibentseeni;
ix)kumeeni;
x)bifenyyli, terfenyylit, vinyylitolueenit, muut sykliset hiilivedyt (pois lukien syklaanit, sykleenit, sykloterpeenit, bentseeni, tolueeni, ksyleenit, styreeni, etyylibentseeni, kumeeni, naftaleeni, antraseeni);
xi)bentsoli (bentseeni), toluoli (tolueeni) ja ksyloli (ksyleenit);
xii)naftaleeni ja muut aromaattiset hiilivetyseokset (pois lukien bentsoli, toluoli, ksyloli);
c)vinyylikloridi;
d)styreeni;
e)etyleenioksidi;
f)monoetyleeniglykoli;
g)adipiinihappo.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.14 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Orgaanisten peruskemikaalien tuotantoprosessien kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin:
(a)HVC-kemikaalien osalta: 0,693 tCO2e/t HVC-kemikaaleja;
(b)aromaattisten aineiden osalta: 0,0072 t CO2e/t rakennepainotettua tuotantoa;
(c)vinyylikloridin osalta: 0,171 tCO2e/t vinyylikloridia;
(d)styreenin osalta: 0,419 t CO2e/t styreeniä;
(e)etyleenioksidin/etyleeniglykolien osalta: 0,314 t CO2e/t etyleenioksidia/etyleeniglykolia;
(f)adipiinihapon osalta: 0,32 tCO2e/t adipiinihappoa.
Jos soveltamisalaan kuuluvat orgaaniset kemikaalit tuotetaan kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista, kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistetun kemikaalin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun kemikaalin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
Orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotannon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät;
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.15.Vedettömän ammoniakin valmistus
Toiminnan kuvaus
Vedettömän ammoniakin valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.15 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)ammoniakki valmistetaan vedystä, joka täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa (Vedyn valmistus) esitetyt tekniset arviointikriteerit;
(b)ammoniakki valmistetaan jätevedestä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF);
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.16.Typpihapon valmistus
Toiminnan kuvaus
Typpihapon valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.15 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Typpihapon valmistuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 0,038 tCO2e typpihappotonnia kohti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF);
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.17.Muoviaineiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Hartsien, muovimateriaalien ja ei-vulkaanisten termoplastisten elastomeerien valmistus, hartsien sekoittaminen ja yhdistäminen asiakaskohtaisesti sekä muiden kuin asiakaskohtaisten synteettisten hartsien valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C20.16 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)muoviaine on valmistettu täysin kierrättämällä muovijätettä mekaanisesti;
(b)jos mekaaninen kierrätys ei ole teknisesti toteutettavissa tai taloudellisesti kannattavaa, muoviaine on valmistettu täysin kierrättämällä muovijätettä kemiallisesti siten, että valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien polttoainetuotannosta laskettavat hyödyt) ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli;
(c)muoviaine on kokonaan tai osittain peräisin uusiutuvista raaka-aineista siten, että sen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
Muoviaineen valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Muoviaineen valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Päästöt ovat asiaankuuluvissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
(a)polymeerien tuotantoa koskevia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja (BREF);
(b)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät.
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.Energia
4.1.Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla
Toiminnan kuvaus
Aurinkosähköteknologian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla tuotetaan sähköä aurinkosähköteknologian avulla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.2.Sähköntuotanto keskittävällä aurinkoenergiateknologialla
Toiminnan kuvaus
Keskittävän aurinkoenergiateknologian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla tuotetaan sähköä keskittävällä aurinkoenergiateknologialla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.3.Sähköntuotanto tuulivoimalla
Toiminnan kuvaus
Tuulivoiman avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla tuotetaan sähköä tuulivoimalla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Merituulivoiman rakentamisen osalta toiminta ei estä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 11 (melu/energia) osalta ja komission päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Merituulivoiman osalta toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitettyjen kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus) ja kuvaajan 6 (merenpohjan koskemattomuus) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseisiä kuvaajia koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.
|
4.4.Sähköntuotanto valtamerienergiateknologioilla
Toiminnan kuvaus
Valtamerienergian avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla tuotetaan sähköä valtamerienergiasta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 11 (melu/energia) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi, kuten säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 528/2012, jolla alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta 5 päivänä lokakuuta 2001 tehty kansainvälinen yleissopimus saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisen direktiivin liitteessä I esitetyn kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseistä kuvaajaa koskevien perusteiden ja menetelmästandardien osalta.
|
4.5.Sähköntuotanto vesivoimalla
Toiminnan kuvaus
Vesivoimalla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)sähköntuotantolaitos on jokivoimalaitos, eikä sillä ole tekoallasta;
(b)sähköntuotantolaitoksen tehotiheys on yli 5 W/m2;
(c)vesivoimalla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti tai käyttäen G-res-työkalua. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
1. Toiminta on direktiivin 2000/60/EY säännösten ja erityisesti kaikkien direktiivin 4 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaista.
2. Olemassa olevien vesivoimalaitosten käytön osalta, mukaan lukien kunnostustoimet uusiutuvan energian tai energian varastointimahdollisuuksien lisäämiseksi, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
2.1. Direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4 ja 11 artiklan mukaisesti kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet on toteutettu vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
2.2. Toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä
(a)toimenpiteet, joilla varmistetaan kalojen vaeltaminen voimalaitoksen ala- ja yläjuoksulla (esim. kalojen kannalta turvalliset turbiinit, kalojen ohjausrakenteet, huipputeknologiaa edustavat kalatiet, toimenpiteet toiminnan ja juoksutusten pysäyttämiseksi tai minimoimiseksi kalojen vaelluksen tai kutemisen aikana);
(b)toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman pieni ekologinen virtaama (mukaan lukien virtaaman nopeiden lyhyen aikavälin vaihtelujen ja lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen) ja sedimentin kulkeutuminen;
(c)toimenpiteet luontotyyppien suojelemiseksi tai parantamiseksi.
2.3. Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tai lupaava ympäristön tila vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.
3. Uusien vesivoimalaitosten rakentamisen osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
3.1. Direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan ja erityisesti sen 7 kohdan mukaisesti hankkeesta tehdään ennen rakentamista vaikutustenarviointi, jotta voidaan arvioida kaikki mahdolliset vaikutukset vesimuodostumien tilaan samalla vesistöalueella sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin, ottaen erityisesti huomioon muuttoväylät, vapaasti virtaavat joet ja ekosysteemit, jotka ovat lähes luonnontilassa.
Arviointi perustuu tuoreisiin, kattaviin ja tarkkoihin tietoihin, mukaan lukien seurantatiedot biologisista laatutekijöistä, jotka ovat erityisen herkkiä hydrologis-morfologisille muutoksille, sekä vesimuodostuman odotettavissa olevaan tilaan uuden toiminnan seurauksena nykytilaan verrattuna.
Siinä arvioidaan erityisesti uuden hankkeen kumulatiivisia vaikutuksia muihin olemassa tai suunnitteilla oleviin infrastruktuureihin vesistöalueella.
3.2. Vaikutustenarvioinnin perusteella on todettu, että laitoksen suunnittelu, sijoitus ja lieventävät toimenpiteet täyttävät yhden seuraavista ehdoista:
(a)laitos ei heikennä tai vaaranna siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista;
(b)jos laitos saattaa heikentää siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista tai vaarantaa sen, heikkeneminen ei ole merkittävää, ja se on perusteltu yksityiskohtaisella kustannus-hyötyanalyysilla, jolla osoitetaan seuraavat seikat:
i)yleistä etua koskevat pakottavat syyt tai se, että suunnitellun vesivoimalaitoksen odotettavissa olevat hyödyt ovat suuremmat kuin ympäristölle ja yhteiskunnalle veden tilan heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset;
ii)pakottavaa yleistä etua tai laitoksen odotettavissa olevia hyötyjä ei voida teknisen toteutettavuuden tai suhteettomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla tavoilla, jotka olisivat ympäristövaikutuksiltaan parempia (kuten olemassa olevien vesivoimalaitosten kunnostaminen tai jokien esteettömyyttä häiritsemättömien teknologioiden käyttö).
3.3. Kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet toteutetaan vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
Lieventäviä toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä
(a)toimenpiteet, joilla varmistetaan kalojen vaeltaminen voimalaitoksen ala- ja yläjuoksulla (esim. kalojen kannalta turvalliset turbiinit, kalojen ohjausrakenteet, huipputeknologiaa edustavat kalatiet, toimenpiteet toiminnan ja juoksutusten pysäyttämiseksi tai minimoimiseksi kalojen vaelluksen tai kutemisen aikana);
(b)toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman pieni ekologinen virtaama (mukaan lukien virtaaman nopeiden lyhyen aikavälin vaihtelujen ja lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen) ja sedimentin kulkeutuminen;
(c)toimenpiteet luontotyyppien suojelemiseksi tai parantamiseksi.
Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tai lupaava ympäristön tila vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.
3.4. Laitos ei pysyvästi vaaranna hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista missään saman vesipiirin vesimuodostumassa.
3.5. Edellä tarkoitettujen lieventävien toimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke ei lisää saman vesipiirin vesimuodostumien pirstoutumista. Tämä saavutetaan palauttamalla esteettömyys saman vesipiirin sisällä siinä määrin, että suunnitellun vesivoimalaitoksen mahdollisesti aiheuttamat katkokset esteettömyydessä korvataan. Korvaaminen aloitetaan ennen hankkeen toteuttamista.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.6.Sähköntuotanto geotermisellä energialla
Toiminnan kuvaus
Geotermisellä energialla toimivien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Geotermisen energian avulla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/107/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/50/EY vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.7.Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla
Toiminnan kuvaus
Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää sähköntuotantoa (ks. tämän liitteen 4.8 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Uusiutuvilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla tuotetun sähkön elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
2. Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta täyttää tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisessa jaksossa vahvistetut kriteerit.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
3. Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;
(b)toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.
4. Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, niiden päästöt alittavat suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.8.Sähköntuotanto bioenergialla
Toiminnan kuvaus
Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla sähköä tuottavien sähköntuotantolaitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva sähköntuotanto (ks. tämän liitteen 4.7 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnassa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
2. Biomassan käytöstä saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.
3. Jos laitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.
4. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sähköntuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.
5. Sellaisten sähköntuotantolaitosten osalta, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 50–100 MW, toiminnassa sovelletaan tehokkaan yhteistuotannon teknologiaa, tai sähkön erillistuotantolaitosten osalta toiminnassa noudatetaan uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluväleihin liittyvää energiatehokkuustasoa, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten.
6. Sellaisten sähköntuotantolaitosten osalta, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 100 MW, toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)saavutetaan sähköntuotannon hyötysuhde, joka on vähintään 36 prosenttia;
(b)sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU tarkoitettua sähkön ja lämmön tehokkaaseen yhteistuotantoon tarkoitettua tekniikkaa;
(c)käytetään hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa. Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotannossa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, toteutetaan toimenpiteitä, joilla vähennetään päästötasoja ottaen huomioon tietojenvaihdon tulokset, jotka komissio julkistaa direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.
Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.
Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.9.Sähkön siirto ja jakelu
Toiminnan kuvaus
Sähköä yhteenliitetyssä siirtojännite- ja suurjänniteverkossa siirtävien siirtoverkkojen rakentaminen ja käyttö.
Sähköä suur-, keski- ja pienjännitteisissä jakeluverkoissa siirtävien jakeluverkkojen rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.12 ja D35.13 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
1. Siirto- ja jakeluinfrastruktuuri tai -laitteisto on sähköverkko, joka täyttää ainakin yhden seuraavista kriteereistä:
(a)verkko on yhteenliitetty eurooppalainen verkko, eli se kattaa jäsenvaltioiden, Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteenliitetyt vastuualueet, ja sen alajärjestelmät;
(b)yli 67 prosenttia äskettäin käyttöön otetusta tuotantokapasiteetista järjestelmässä on alle tuotannon kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) mitattuna elinkaaren perusteella sähköntuotantokriteerien mukaisesti viiden vuoden jaksolla;
(c)verkon keskimääräinen päästökerroin, joka lasketaan jakamalla verkkoon liitetyn sähköntuotannon vuotuiset kokonaispäästöt kyseisen verkon vuotuisella kokonaisnettotuotannolla, on alle kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) mitattuna elinkaaren perusteella sähköntuotantokriteerien mukaisesti viiden vuoden jaksolla.
Infrastruktuuri, joka on tarkoitettu luomaan suora yhteys tai laajentamaan olemassa olevaa suoraa yhteyttä sähköaseman tai verkon sekä sellaisen voimalaitoksen välillä, jonka hiilidioksidi-intensiteetti on yli 100 g CO2e/kWh elinkaaren perusteella mitattuna, ei ole vaatimustenmukainen.
Sellaisen mittausinfrastruktuurin asennus, joka ei täytä älykkäille mittausjärjestelmille direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa asetettuja vaatimuksia, ei ole vaatimustenmukainen.
2. Toiminta on jotakin seuraavista:
(a)sellaisen suoran yhteyden rakentaminen, käyttö tai laajentaminen vähähiilisestä sähköntuotannosta sähköasemalle tai verkkoon, joka on alle kynnysarvon (100 g CO2e/kWh) elinkaaren perusteella mitattuna;
(b)sähköautojen latausasemien rakentaminen ja käyttö sekä liikenteen sähköistämiseen tarkoitetun sähköisen infrastruktuurin tukeminen edellyttäen, että ne ovat tämän liitteen liikennettä koskevassa jaksossa olevien teknisten arviointikriteerien mukaisia;
(c)sellaisten siirto- ja jakelumuuntajien asennus, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) N:o 548/2014 liitteessä I vahvistetut vaiheen 2 vaatimukset (1 päivänä heinäkuuta 2021) ja enintään 36 kV:n käyttöjännitteen keskikokoisten muuntajien osalta standardissa EN 50588-1 vahvistetut tyhjäkäyntihäviötä koskevat AAA0-tason vaatimukset;
(d)sellaisen laitteiston ja infrastruktuurin rakentaminen/asentaminen ja käyttö, jonka päätavoitteena on lisätä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa tai käyttöä;
(e)laitteiston asentaminen sähköverkon hallittavuuden ja tarkkailtavuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistamiseksi, mukaan lukien:
(I)anturit ja mittausvälineet (mukaan lukien meteorologiset anturit uusiutuvan tuotannon ennustamista varten);
(II)viestintä ja valvonta (mukaan lukien kehittyneet ohjelmistot ja valvontatilat, sähköasemien tai syöttölaitteiden automatisointi sekä jännitteen säätökyky hajautetumpaan uusiutuvan energian syöttöön sopeutumiseksi);
(f)muun muassa sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 19 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen ja saman direktiivin 20 artiklan vaatimukset täyttävien tulevien älykkäiden mittausjärjestelmien tai vanhempia älykkäitä mittausjärjestelmiä korvaavien järjestelmien asennus, jotka kykenevät toimittamaan käyttäjille, asiakastietokeskukset mukaan luettuina, tietoja, joiden pohjalta kulutukseen on mahdollista vaikuttaa etänä;
(g)laitteiston rakentaminen/asentaminen erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi käyttäjien välillä;
(h)siirtoverkkojen välisten rajayhdysjohtojen rakentaminen ja käyttö edellyttäen, että jokin verkoista on vaatimustenmukainen.
Tässä jaksossa sovelletaan seuraavia täsmennyksiä:
(a)kynnysarvojen noudattamisen määrittämisessä käytetty viiden vuoden ajanjakso perustuu viiteen peräkkäiseen aiempaan vuoteen sisältäen sen vuoden, jolta on saatavilla tuoreimpia tietoja;
(b)’verkolla’ tarkoitetaan sen siirto- tai jakeluverkon vastuualuetta, jossa infrastruktuuri tai laitteisto sijaitsee;
(c)siirtoverkot voivat sisältää tuotantokapasiteettia, joka on yhdistetty niiden alaisiin jakeluverkkoihin;
(d)täydellisesti hiilestä irtautumassa olevan siirtoverkon alaisuudessa olevien jakeluverkkojen voidaan myös katsoa olevan irtautumassa täydellisesti hiilestä;
(e)Vaatimustenmukaisuuden myöntämistä voidaan harkita verkolle, joka kattaa useita yhteenliitettyjä vastuualueita, joiden välillä on huomattavaa energianvaihtoa. Tällöin kelpoisuuden määrittämisessä käytetään kaikki mukana olevat vastuualueet kattavaa painotettua keskimääräistä päästökerrointa, eikä kyseisen verkon alaisten yksittäisten siirto- tai jakeluverkkojen tarvitse erikseen täyttää vaatimuksia;
(f)verkko voi menettää vaatimustenmukaisuutensa, vaikka se olisi aiemmin ollut vaatimustenmukainen. Vaatimustenmukaisuutensa menettävien verkkojen uudet siirto- ja jakelutoiminnot eivät enää ole vaatimustenmukaisia kyseisestä hetkestä siihen asti, kun verkko jälleen täyttää vaatimukset kynnysarvojen osalta (lukuun ottamatta toimintoja, jotka ovat aina vaatimustenmukaisia, ks. edellä). Toiminta siirtoverkon alaisissa jakeluverkoissa voi silti olla vaatimustenmukaista, jos kyseiset verkot täyttävät tämän jakson vaatimukset;
(g)suora yhteys tai käytössä olevan suoran yhteyden laajentaminen tuotantolaitoksiin sisältää infrastruktuurin, joka on välttämätön sähkön siirtämiseksi voimalaitoksesta sähköasemalle tai verkkoon.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö tai kierrätys käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Maanpäälliset suurjännitejohdot:
(a)rakennustyömaiden toiminnassa noudatetaan Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) yleisten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeiden periaatteita;
(b)toiminnassa noudatetaan asianmukaisia normeja ja määräyksiä, joilla rajoitetaan sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksia ihmisten terveyteen, mukaan lukien unionin ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa sovellettava väestön sähkömagneettisille kentille (0 Hz – 300 GHz) altistumisen rajoittamisesta annettu neuvoston suositus ja kolmansissa maissa tapahtuvassa toiminnassa sovellettavat kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP) vuoden 1998 suuntaviivat.
Toiminnassa ei käytetä polykloorattuja bifenyylejä (PCB).
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.10.Sähkön varastointi
Toiminnan kuvaus
Sähköä varastoivien ja sitä myöhemmin sähkönä palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta sisältää vesipumppuvoimalaitokset.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnassa on kyse sähköä varastoivien laitosten, mukaan lukien vesipumppuvoimalaitosten, rakentamisesta ja käytöstä.
Jos toimintaan sisältyy sähkön varastointia kemiallisena energiana, varastoiva aine (esim. vety tai ammoniakki) täyttää tämän liitteen 3.7–3.17 jaksossa määritetyt vastaavan tuotteen valmistusta koskevat kriteerit. Silloin kun sähkön varastointiin käytetään vetyä ja vety täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa määritetyt tekniset arviointikriteerit, vedyn muuttaminen takaisin sähköksi katsotaan myös osaksi toimintaa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Sellaisten vesipumppuvoimalaitosten osalta, jotka eivät ole yhteydessä jokiin, toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Jokien yhteydessä olevien vesipumppuvoimalaitosten osalta toiminta täyttää 4.5 jaksossa (Sähköntuotanto vesivoimalla) määritellyt vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset kriteerit.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö tai kierrätys käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.11.Lämpöenergian varastointi
Toiminnan kuvaus
Lämpöenergiaa varastoivien ja sitä myöhemmin lämpöenergiana tai muina energiankantajina palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnassa varastoidaan lämpöenergiaa, mukaan lukien lämpöenergian maanalainen varastointi (UTES) tai pohjaveden lämpöenergian varastointi (ATES).
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Pohjaveden lämpöenergian varastoinnin osalta toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.12.Vedyn varastointi
Toiminnan kuvaus
Vetyä varastoivien ja sitä myöhemmin palauttavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta on jotakin seuraavista:
(a)vedyn varastointilaitosten rakentaminen;
(b)olemassa olevien maanalaisten kaasunvarastointilaitosten muuttaminen vedyn varastointiin tarkoitetuiksi laitoksiksi;
(c)vedyn varastointilaitosten toiminta, silloin kun laitokseen varastoitu vety täyttää tämän liitteen 3.10 jaksossa säädetyt vedyn valmistusta koskevat kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Yli viiden tonnin varastointimäärien kohdalla toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU mukaista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.13.Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen ja bionesteiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistuksessa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Liikenteessä käytettävän biokaasun tai biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistuksessa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
Ravinto- ja rehukasveja ei käytetä liikenteessä käytettävän biopolttoaineen ja bionesteiden valmistuksessa.
2. Liikenteessä käytettävän biopolttoaineen ja biokaasun sekä bionesteiden valmistuksesta saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 65 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.
3. Jos biokaasun valmistuksessa käytetään orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.
4. Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi valmistusprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Biokaasun tuotannossa mädätysvarastossa on kaasutiivis suojus.
Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää lannoiteaineille asetetut vaatimukset, jotka on määritetty asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 mädätteen osalta tai tarvittaessa ainesosaluokassa 3 kompostin osalta, tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.14.Uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirto- ja jakeluverkot
Toiminnan kuvaus
Kaasuverkkojen muuntaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai jälkiasennus uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirtoa ja jakelua varten.
Vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen siirtoon tarkoitettujen siirto- ja jakeluputkien rakentaminen tai käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.22, F42.21 ja H49.50 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta on jotakin seuraavista:
(a)vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen siirtoon tarkoitettujen uusien siirto- ja jakeluverkkojen rakentaminen tai käyttö;
(b)olemassa olevien maakaasuverkkojen muuntaminen / käyttötarkoituksen muuttaminen 100-prosenttisesti vedyksi;
(c)kaasun siirto- ja jakeluverkkojen jälkiasennus, joka mahdollistaa vedyn ja muiden vähähiilisten kaasujen käytön verkossa, mukaan lukien sellainen kaasun siirto- ja jakeluverkon toiminta, joka mahdollistaa vedyn tai muiden vähähiilisten kaasujen sekoituksen lisäämisen kaasujärjestelmässä.
2. Toimintaan sisältyy vuotojen havaitseminen sekä olemassa olevien kaasuputkien ja muiden verkon osien korjaus metaanivuodon vähentämiseksi.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Puhaltimet, kompressorit, pumput ja muut käytössä olevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY soveltamisalaan kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja kyseisen direktiivin mukaiset täytäntöönpanoasetukset sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.15.Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu
Toiminnan kuvaus
Kaukolämpöasemalle tai lämmönvaihtimeen päättyvien lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin rakentaminen, kunnostaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin rakentamisen ja käytön osalta järjestelmä täyttää direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa säädetyn tehokkaan kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän määritelmän;
(b)lämmön ja jäähdytyksen jakeluun tarkoitettujen putkien ja niihin kuuluvan infrastruktuurin kunnostamisen osalta investointi, jonka avulla järjestelmä täyttää direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa säädetyn tehokkaan kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän määritelmän, alkaa kolmen vuoden kuluessa sopimusvelvoitteen tai vastaavan mukaisesti, kun on kyse sekä tuotannosta että verkosta vastaavista toimijoista;
(c)toiminta on seuraavaa:
i)muuntaminen alhaisempiin lämpötilaolosuhteisiin;
ii)kehittyneet ohjausjärjestelmät (valvonta- ja energianhallintajärjestelmät, esineiden internet).
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Puhaltimet, kompressorit, pumput ja muut käytössä olevat direktiivin 2009/125/EY soveltamisalaan kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja noudattavat muilta osin kyseisen direktiivin mukaisia täytäntöönpanoasetuksia sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.16.Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö
Toiminnan kuvaus
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.30 ja F43.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö täyttää seuraavat kriteerit:
(a)kylmäaineiden kynnysarvo: ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 675;
(b)direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanoasetuksissa säädetyt energiatehokkuusvaatimukset täyttyvät.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus tai kierrätys käyttöiän lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti jätehuoltokumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Nimellisteholtaan enintään 12 kW:n ilmalämpöpumppujen sisä- ja ulkotilojen äänitehotasot ovat alle komission asetuksessa (EU) N:o 206/2012 säädetyn kynnysarvon.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
4.17.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto aurinkoenergialla
Toiminnan kuvaus
Aurinkoenergian avulla sähköä ja lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta koostuu sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen yhteistuotannosta aurinkoenergian avulla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.18.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto geotermisellä energialla
Toiminnan kuvaus
Geotermisestä energiasta sähköä ja lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Geotermisestä energiasta tapahtuvan lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotannon elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e / 1 kWh yhteistuotannon energiatuotosta.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä direktiiveissä 2004/107/EY ja 2008/50/EY vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.19.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla
Toiminnan kuvaus
Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa (ks. tämän liitteen 4.20 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Uusiutuvia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävän lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotannon elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e / 1 kWh yhteistuotannon energiatuotosta.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
2. Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta vastaa tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisia jaksoja.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi yhteistuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
3. Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;
(b)toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.
4. Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.20.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Toiminnan kuvaus
Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva yhteistuotanto (ks. tämän liitteen 4.19 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnassa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
2. Biomassan käytöstä yhteistuotantolaitoksissa saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI esitettyihin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin.
3. Jos yhteistuotantolaitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.
4. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta yhteistuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten, samalla varmistaen, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, otetaan huomioon tietojenvaihdon tulokset, jotka komissio julkaisee direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.
Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, jossa tuotettu mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.
Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.21.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto aurinkolämmöllä
Toiminnan kuvaus
Aurinkolämpötekniikalla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Jos taloudellinen toiminta on olennainen osa tämän liitteen 7.6 jaksossa tarkoitettua toimintaa ”Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus”, sovelletaan 7.6 jaksossa määriteltyjä teknisiä arviointikriteerejä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta tuottaa lämpöä tai jäähdytystä aurinkolämmön avulla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.22.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla
Toiminnan kuvaus
Geotermisestä energiasta lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Geotermisestä energiasta tuotetun lämmön tai jäähdytyksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Korkean lämpötilan geotermisten energiajärjestelmien toiminnan osalta käytössä on asianmukaiset epäpuhtauksien vähennysjärjestelmät päästötasojen pienentämiseksi, jotta toiminta ei estä direktiiveissä 2004/107/EY ja 2008/50/EY vahvistettujen ilmanlaadun raja-arvojen saavuttamista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.23.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla
Toiminnan kuvaus
Uusiutuvista lähteistä saatavia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa (ks. tämän liitteen 4.24 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Uusiutuvilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla tuotetun lämmön tai jäähdytyksen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 100 g CO2e/kWh.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hankekohtaisten tietojen pohjalta, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoiseesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
2. Jos laitoksissa käytetään jonkinlaista päästöjenvähennysmekanismia (mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto tai hiilettömien polttoaineiden käyttö), päästöjenvähennystoiminta vastaa tapauksen mukaan tämän liitteen asianomaisia jaksoja.
Jos hiilidioksidi, joka muuten vapautuisi sähköntuotantoprosessissa, otetaan talteen maanalaista varastointia varten, hiilidioksidi kuljetetaan ja varastoidaan maan alle tämän liitteen 5.11 ja 5.12 jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisesti.
3. Toiminta täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)rakennusvaiheessa asennetaan mittauslaitteet fyysisten päästöjen, kuten metaanivuotojen, seurantaa varten tai otetaan käyttöön vuotojen havaitsemis- ja korjausohjelma;
(b)toimintavaiheessa raportoidaan metaanipäästöjen fysikaalisista mittauksista ja eliminoidaan vuodot.
4. Jos toiminnassa yhdistetään uusiutuvia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita biokaasuun tai bionesteisiin, biokaasun tai bionesteiden tuotannossa käytetty maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit, ja metsäbiomassa täyttää saman direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.24.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
Toiminnan kuvaus
Yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita biokaasun tai bionesteiden kanssa yhdistämällä tapahtuva lämmön tai jäähdytyksen tuotanto (ks. tämän liitteen 4.23 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa käytettävä maatalousbiomassa täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Toiminnassa käytettävä metsäbiomassa täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
2. Biomassan käytöstä saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset ovat vähintään 80 prosenttia suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskentamenetelmiin ja niihin liittyviin fossiilisten polttoaineiden vertailukohtiin, jotka esitetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI.
3. Jos laitokset käyttävät orgaanisen aineksen anaerobista mädätystä, mädätteen tuotanto täyttää soveltuvin osin tämän liitteen 5.6 jakson kriteerit sekä 5.7 jakson kriteerit 1 ja 2.
4. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta lämmöntuotantolaitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 2 MW ja jotka käyttävät kaasumaisia biomassapolttoaineita.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät suuria polttolaitoksia varten, samalla varmistaen, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Silloin kun polttolaitosten lämpöteho on yli 1 MW mutta alittaa suuria polttolaitoksia koskevissa BAT-päätelmissä asetetut kynnysarvot, päästöt alittavat direktiivin (EU) 2015/2193 liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.
Sellaisilla alueilla tai alueiden osilla sijaitsevien laitosten osalta, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, otetaan huomioon tietojenvaihdon tulokset, jotka komissio julkaisee direktiivin (EU) 2015/2193 6 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.
Jos kyseessä on orgaanisen aineksen anaerobinen mädätys, josta syntyvä mädäte käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen, se täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.
Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
4.25.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä
Toiminnan kuvaus
Hukkalämmön avulla lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta tuottaa lämpöä tai jäähdytystä hukkalämmön avulla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan sellaisten erittäin kestävien ja kierrätettävien laitteiden ja komponenttien saatavuus, jotka on helppo purkaa ja kunnostaa, ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Pumput ja muut käytössä olevat ekologisen suunnittelun ja energiamerkintöjen piiriin kuuluvat laitteet täyttävät soveltuvin osin asetuksessa (EU) 2017/1369 säädetyt energiamerkinnän huippuluokkaa koskevat vaatimukset ja noudattavat direktiivin 2009/125/EY mukaisia täytäntöönpanoasetuksia sekä edustavat parasta saatavilla olevaa teknologiaa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
5.1.Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
Toiminnan kuvaus
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Vedenjakelujärjestelmä täyttää jommankumman seuraavista kriteereistä:
(a)vedenoton ja käsittelyn keskimääräinen nettoenergiankulutus on enintään 0,5 kWh tuotettua vesikuutiometriä kohti. Nettoenergiankulutuksessa voidaan ottaa huomioon energiankulutusta vähentävät toimenpiteet, kuten lähteen valvonta (epäpuhtauskuormien sisääntulo) ja tarvittaessa energian tuotanto (esim. hydraulinen ja aurinko- ja tuulienergia);
(b)vuototaso lasketaan joko käyttäen vuotavuusindeksiin perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin kynnysarvo on enintään 1,5, tai käyttäen muuta asianmukaista menetelmää, jolloin kynnysarvo vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti. Laskentaa sovelletaan koko sen vedenjakeluverkon osalta, jossa töitä suoritetaan, eli vedenjakelualueen, aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.2.Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen
Toiminnan kuvaus
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien uudistaminen, mukaan lukien vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakeluinfrastruktuurien uudistaminen kotitalouksien ja teollisuuden tarpeita varten. Toiminta ei aiheuta olennaisia muutoksia otettuun, puhdistettuun tai jaeltuun virtausmäärään.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Vedenjakelujärjestelmän uudistaminen parantaa energiatehokkuutta jommallakummalla seuraavista tavoista:
(a)vähentämällä järjestelmän keskimääräistä nettoenergiankulusta vähintään 20 prosenttia verrattuna perussuorituskyvyn kolmen vuoden keskiarvoon, vedenotto ja käsittely mukaan luettuina, mitattuna kilowattitunteina tuotettua vesikuutiometriä kohti;
(b)pienentämällä vähintään 20 prosentilla kuilua vuototason kolmen vuoden keskiarvon, joka on laskettu käyttäen vuotavuusindeksiin perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin vuotavuusindeksi on 1,5, tai jotakin muuta asianmukaista menetelmää käyttäen lasketun vuototason kolmen vuoden keskiarvon sekä direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti vahvistetun kynnysarvon välillä. Vuototason kolmen vuoden keskiarvo lasketaan koko sen vedenjakeluverkon osalta, jossa töitä suoritetaan, eli uudistetun vedenjakeluverkon osalta aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.3.Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta
Toiminnan kuvaus
Keskitettyjen jätevesijärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta, mukaan lukien keräys (viemäriverkko) ja käsittely.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1.Jäteveden käsittelylaitoksen nettoenergiankulutus on yhtä suuri tai pienempi kuin
(a)35 kWh asukasvastinelukua (avl) kohti vuodessa, kun käsittelylaitoksen kapasiteetti on alle 10 000 avl;
(b)25 kWh asukasvastinelukua (avl) kohti vuodessa, kun käsittelylaitoksen kapasiteetti on 10 000 – 100 000 avl;
(c)20 kWh asukasvastinelukua (avl) kohti vuodessa, kun käsittelylaitoksen kapasiteetti on yli 100 000 avl.
Jäteveden käsittelylaitoksen toiminnan nettoenergiankulutuksessa voidaan ottaa huomioon lähteen valvontaan liittyvät energiankulutusta vähentävät toimenpiteet (huleveden vähentäminen tai epäpuhtauskuormien sisääntulo) ja tapauksen mukaan järjestelmän sisäinen energian tuotanto (esim. hydraulinen ja aurinko-, lämpö- ja tuulienergia).
2. Kun on kyse jäteveden käsittelylaitoksen tai keräysjärjestelmän sisältävän jäteveden käsittelylaitoksen rakentamisesta ja laajentamisesta, joilla korvataan enemmän kasvihuonekaasuja aiheuttavat käsittelyjärjestelmät (esim. sakokaivot, lietealtaat), arvioidaan suorat kasvihuonekaasupäästöt. Tulokset annetaan pyynnöstä sijoittajille ja asiakkaille.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset. Jos jätevesi puhdistetaan sellaiselle tasolle, että sitä voidaan käyttää kasteluun maataloudessa, tarvittavat riskienhallintatoimet haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi on määritetty ja toteutettu.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt purkuvesistöihin täyttävät neuvoston direktiivissä 91/271/ETY tai kansallisissa säännöksissä edellytetyt vaatimukset, joissa määritetään päästöjen sallitut enimmäistasot purkuvesistöihin.
Jätevedenkeruujärjestelmän liiallisten hulevesien ylivuotojen välttämiseksi ja hillitsemiseksi on toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut, erilliset huleveden keräysjärjestelmät, säilytysaltaat ja first flush system -menetelmä.
Puhdistamolietettä käytetään neuvoston direktiivin 86/278/ETY mukaisesti tai lietteen levittämistä maahan tai mitä tahansa muuta lietteen lisäämistä maan pinnalle tai maaperään koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.4.Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien uudistaminen
Toiminnan kuvaus
Keskitettyjen jätevesijärjestelmien uudistaminen, mukaan lukien keräys (viemäriverkko) ja käsittely. Toiminta ei aiheuta olennaisia muutoksia jätevesijärjestelmässä kerättyyn tai käsiteltyyn virtausmäärään.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin E37.00 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Keräysjärjestelmän uudistaminen parantaa energiatehokuutta vähentämällä keskimääräistä energiankulutusta 20 prosentilla verrattuna perussuorituskyvyn kolmen vuoden keskiarvoon vuositasolla ilmaistuna. Energiankulutuksen väheneminen voidaan ottaa huomioon hankkeen (keräysjärjestelmän uudistamisen) tasolla tai taajamajätevesien loppupään osalta (mukaan luettuna keräysjärjestelmän loppupää, käsittelylaitos tai jätevesien päästäminen vesistöihin).
2. Jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen parantaa energiatehokuutta vähentämällä järjestelmän keskimääräistä energiankulutusta vähintään 20 prosentilla verrattuna perussuorituskyvyn kolmen vuoden keskiarvoon vuositasolla ilmaistuna.
3. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi järjestelmän toiminnan nettoenergiankulutus lasketaan kilowattitunteina asukasvastinelukua kohti vuodessa kerätystä jätevedestä tai käsitellystä poistovedestä, ottaen huomioon lähteen valvontaan liittyvät energiankulutusta vähentävät toimenpiteet (huleveden vähentäminen tai epäpuhtauskuormien sisääntulo) ja tapauksen mukaan järjestelmän sisäinen energian tuotanto (esim. hydraulinen ja aurinko-, lämpö- ja tuulienergia).
4. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi toimija osoittaa, että ulkoisissa olosuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, mukaan lukien muutokset päästöluvissa tai taajaman kuormituksessa, jotka vähentäisivät energiankulutusta toteutetuista tehokkuustoimenpiteistä riippumatta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset. Jos jätevesi puhdistetaan sellaiselle tasolle, että sitä voidaan käyttää kasteluun maataloudessa, tarvittavat riskienhallintatoimet haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi on määritetty ja toteutettu.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt purkuvesistöihin täyttävät direktiivissä 91/271/ETY tai kansallisissa säännöksissä edellytetyt vaatimukset, joissa määritetään päästöjen sallitut enimmäistasot purkuvesistöihin.
Jätevedenkeruujärjestelmän liiallisten hulevesien ylivuotojen välttämiseksi ja hillitsemiseksi on toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut, erilliset huleveden keräysjärjestelmät, säilytysaltaat ja first flush system -menetelmä.
Puhdistamolietettä käytetään direktiivin 86/278/ETY mukaisesti tai lietteen levittämistä maahan tai mitä tahansa muuta lietteen lisäämistä maan pinnalle tai maaperään koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.5.Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa
Toiminnan kuvaus
Vaarattoman jätteen erillinen keräys ja kuljetus yksittäisinä tai toisiinsa sekoitettuina jakeina tarkoituksena valmistelu uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin E38.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Kaikki erikseen kerätty ja kuljetettu vaaraton jäte, joka on lajiteltu syntypaikalla, on tarkoitus valmistella uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Erilliskerättyjä jätejakeita ei sekoiteta jätteen varastointi- ja siirtolaitoksissa muihin jätteisiin tai materiaaleihin, joilla on erilaisia ominaisuuksia.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
5.6.Puhdistamolietteen anaerobinen mädätys
Toiminnan kuvaus
Puhdistamolietteen käsittelemiseen anaerobisella mädätyksellä tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö, biokaasun tai kemikaalien tuotanto ja käyttö mukaan lukien.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Laitoksessa on käytössä seuranta- ja valmiussuunnitelma metaanivuotojen minimoimiseksi.
2. Tuotettu biokaasu käytetään suoraan sähkön tai lämmön tuotantoon tai jatkojalostetaan biometaaniksi maakaasuverkkoon syötettäväksi, tai se käytetään ajoneuvojen polttoaineena tai kemianteollisuuden syöttöaineena.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Jos syntyvä mädäte on tarkoitettu käytettäväksi lannoitteena tai maanparannusaineena, sen typpipitoisuus (toleranssitaso ± 25 %) ilmoitetaan ostajalle tai mädätteen käsittelystä vastaavalle yksikölle.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.7.Biojätteen anaerobinen mädätys
Toiminnan kuvaus
Erikseen kerätyn biojätteen käsittelemiseen anaerobisella mädätyksellä tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö, biokaasun ja mädätteen ja/tai kemikaalien tuotanto ja käyttö mukaan lukien.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.21 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Laitoksessa on käytössä seuranta- ja valmiussuunnitelma metaanivuotojen minimoimiseksi.
2. Tuotettu biokaasu käytetään suoraan sähkön tai lämmön tuotantoon tai jatkojalostetaan biometaaniksi maakaasuverkkoon syötettäväksi, tai se käytetään ajoneuvojen polttoaineena tai kemianteollisuuden syöttöaineena.
3. Anaerobiseen mädätykseen käytettävä biojäte lajitellaan sen syntypaikalla ja kerätään erikseen.
4. Tuotettua mädätettä käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena joko suoraan tai kompostoinnin tai muun käsittelyn jälkeen.
5. Erityisissä biojätteen käsittelylaitoksissa syöttöraaka-aineena käytettävien ravinto- ja rehukasvien osuuden vuotuisen keskiarvon olisi oltava enintään 10 prosenttia painona mitattuna.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Yli 100 tonnia päivässä käsittelevien anaerobisten mädätyslaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Tuotettu mädäte täyttää lannoiteaineille asetetut vaatimukset, jotka on määritetty asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevissa aineosaluokissa (CMC) 4 ja 5 mädätteen osalta tai tarvittaessa ainesosaluokassa 3 kompostin osalta, tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset.
Lannoitteena tai maanparannusaineena käytettävän mädätteen typpipitoisuus (toleranssitaso ± 25 %) ilmoitetaan ostajalle tai mädätteen käsittelystä vastaavalle yksikölle.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.8.Biojätteen kompostointi
Toiminnan kuvaus
Erikseen kerätyn biojätteen käsittelemiseen kompostoimalla (aerobinen mädätys) tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö, kompostin tuotanto ja käyttö mukaan lukien.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.21 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Kompostoitava biojäte lajitellaan sen syntypaikalla ja kerätään erikseen.
2. Tuotettu komposti käytetään lannoitteena tai maanparannusaineena, ja se täyttää lannoiteaineille asetetut vaatimukset, jotka on määritetty asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevassa aineosaluokassa 3 tai lannoitteita ja maataloudessa käytettäviä maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä asetetut vaatimukset.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Yli 75 tonnia päivässä käsittelevien kompostointilaitosten ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaan kuuluvia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevissa päätelmissä aerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten. Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
Laitoksessa on käytössä järjestelmä, joka estää suotoveden pääsyn pohjaveteen.
Tuotettu komposti täyttää asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevassa ainesosaluokassa 3 tai lannoitteita ja maanparannusaineita koskevissa kansallisissa säännöissä lannoiteaineille asetetut vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.9.Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä
Toiminnan kuvaus
Erikseen kerättyjen tavanomaisten jätevirtojen lajitteluun ja käsittelyyn uusioraaka-aineiksi (maantäyttötarkoituksia lukuun ottamatta) mekaanisella uudelleenprosessoinnilla tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.32 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnassa vähintään 50 prosenttia käsitellyn erikseen kerätyn tavanomaisen jätteen painosta muutetaan uusioraaka-aineiksi, jotka soveltuvat ensiömateriaalien korvaamiseen tuotantoprosesseissa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.10.Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen
Toiminnan kuvaus
Kaatopaikkakaasun talteenottoa ja käyttöä varten tarkoitetun infrastruktuurin perustaminen ja käyttö lopullisesti suljetuilla kaatopaikoilla tai kaatopaikkasoluissa käyttäen uusia tai täydentäviä kaatopaikan tai kaatopaikkasolun sulkemisen aikana tai sen jälkeen asennettuja erityisiä teknisiä laitteita ja välineitä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin E38.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Kaatopaikkaa ei ole avattu 8 päivän heinäkuuta 2020 jälkeen.
2. Kaatopaikka tai kaatopaikkasolu, jonne kaasun talteenottojärjestelmä on vastikään asennettu, ulotettu tai jälkiasennettu, on lopullisesti suljettu eikä sinne viedä enempää biohajoavaa jätettä.
3. Tuotettu kaatopaikkakaasu käytetään sähkön tai lämmön tuotantoon biokaasuna tai jatkojalostetaan biometaaniksi maakaasuverkkoon syötettäväksi tai se käytetään ajoneuvojen polttoaineena tai kemianteollisuuden syöttöaineena.
4. Kaatopaikkojen metaanipäästöihin ja kaatopaikkakaasujen keräys- ja käyttölaitosten vuotoihin sovelletaan neuvoston direktiivin 1999/31/EY liitteen III mukaisia valvonta- ja seurantamenettelyjä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Sellaisten vanhojen kaatopaikkojen pysyvä sulkeminen ja kunnostaminen sekä jälkihoito, joihin kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä on asennettu, toteutetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:
(a)direktiivin 1999/31/EY liitteessä I vahvistetut yleiset vaatimukset;
(b)kyseisen direktiivin liitteessä III vahvistetut valvonta- ja seurantamenettelyt.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.11.Hiilidioksidin kuljetus
Toiminnan kuvaus
Talteenotetun hiilidioksidin kuljetus kaikilla kuljetustavoilla.
Hiilidioksidiputkistojen rakentaminen ja käyttö sekä kaasuverkkojen jälkiasennus, jossa päätarkoituksena on talteenotetun hiilidioksidin syöttäminen verkkoon.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.21 ja H49.50 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Talteenottolaitoksesta injektointipaikkaan kuljetetusta hiilidioksidista aiheutuvat hiilidioksidivuodot eivät ole yli 0,5 prosenttia kuljetetun hiilidioksidin massasta.
2. Hiilidioksidi toimitetaan pysyvään hiilidioksidin varastointipaikkaan, joka täyttää tämän liitteen 5.12 jaksossa esitetyt hiilidioksidin maanalaiselle geologiselle varastoinnille asetetut kriteerit, tai muihin siirtomenetelmiin, jotka johtavat kyseiset kriteerit täyttävään hiilidioksidin varastointipaikkaan.
3. Käytössä on asianmukaiset vuotojen havaitsemisjärjestelmät ja seurantajärjestelmä, ja riippumaton kolmas osapuoli todentaa raportin.
4. Toiminta voi sisältää joustavuutta lisäävää ja käytössä olevan verkon hallinnointia parantavaa kalustoa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
5.12.Hiilidioksidin pysyvä maanalainen geologinen varastointi
Toiminnan kuvaus
Talteenotetun hiilidioksidin pysyvä varastointi asianmukaisiin maanalaisiin geologisiin muodostumiin.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin E39.00 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Mahdollisen varastointikompleksin ja sitä ympäröivän alueen karakterisointi ja arviointi tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu tutkimus tehdään, jotta voidaan vahvistaa, soveltuuko geologinen muodostuma hiilidioksidin varastointipaikaksi.
2. Hiilidioksidin maanalaisten geologisten varastointipaikkojen käytön osalta, mukaan lukien niiden sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan liittyvät velvollisuudet,
(a)sovelletaan asianmukaisia vuotojen havaitsemisjärjestelmiä päästöjen ehkäisemiseksi käytön aikana;
(b)käytössä on injektointilaitosten, varastointikompleksin ja tarvittaessa ympäröivän alueen valvontasuunnitelma säännöllisine raportteineen, jotka toimivaltainen kansallinen viranomainen tarkastaa.
3. Unionissa sijaitsevien varastointipaikkojen tutkimisen ja käytön osalta toiminta on direktiivin 2009/31/EY mukaista. Kolmansissa maissa sijaitsevien varastointipaikkojen tutkimisen ja käytön osalta toiminta on hiilidioksidin geologista varastointia koskevan standardin ISO 27914:2017 mukaista.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta on direktiivin 2009/31/EY mukaista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
6.Liikenne
6.1.Rautateiden henkilökaukoliikenne
Toiminnan kuvaus
Rautateiden liikkuvaa kalustoa käyttävän henkilöliikenteen hankinta, rahoitus, vuokraus, leasing ja harjoittaminen laajalle maantieteelliselle alueelle levittäytyvissä päärataverkostoissa, henkilöliikenne kaukoliikenteen rautateillä sekä makuu- tai ruokailuvaunujen käyttö rautatieyritysten yhdennettynä toimintana.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H49.10 ja N77.39 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)junat ja matkustajavaunut eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)Junat ja matkustajavaunut eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja kun niissä käytetään tavanomaista moottoria, jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä (kaksitoiminen).
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi jätehierarkian mukaisesti, etenkin huollon aikana.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Raideliikenteen kulkuneuvojen käytettäväksi tarkoitetut moottorit ja rautatievaunujen käytettäväksi tarkoitetut moottorit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II päästörajojen mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.2.Rautateiden tavaraliikenne
Toiminnan kuvaus
Tavaraliikenteen hankinta, rahoitus, vuokraus, leasing ja harjoittaminen päärautatieverkostoissa ja rautateillä tapahtuvan lyhyen matkan tavarakuljetuksissa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H49.20 ja N77.39 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai molemmat seuraavista kriteereistä:
(a)junat ja vaunut eivät tuota lainkaan suoria pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä;
(b)junat ja vaunut eivät tuota lainkaan suoria pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja kun niissä käytetään tavanomaista moottoria, jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä (kaksitoiminen).
2. Junia ja vaunuja ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi jätehierarkian mukaisesti, etenkin huollon aikana.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Raideliikenteen kulkuneuvojen käytettäväksi tarkoitetut moottorit ja rautatievaunujen käytettäväksi tarkoitetut moottorit ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteen II päästörajojen mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.3.Kaupunki- ja esikaupunkiliikenne ja maanteiden henkilöliikenne
Toiminnan kuvaus
Kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen matkustajille sekä maanteiden henkilöliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö.
Moottoriajoneuvojen osalta asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti M2- tai M3-luokan ajoneuvojen käytön henkilöliikenteen harjoittamista varten.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voi sisältää erilaisten maaliikennemuotojen, kuten linja-autojen, raitiovaunujen, johdinautojen sekä maanalaisten tai kohotettujen rautateiden, käyttöä. Tähän kuuluvat myös kaupungista lentokentälle tai rautatieasemalle kulkevat kuljetukset sekä raiteilla kulkevien köysiratojen ja ilmassa kulkevien köysiratojen kautta tapahtuvat kuljetukset, jos ne kuuluvat kaupunkien ja esikaupunkien kauttakulkujärjestelmiin.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta sisältää myös säännölliset kaukoliikenteen linja-autopalvelut, tilausmatkat, retket ja muut satunnaiset bussimatkapalvelut, lentoasemakuljetukset (myös lentokentillä), koululaiskuljetukset sekä liikenteessä käytettävät bussit.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H49.31, H49.3.9, N77.39 ja N77.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)toiminnalla tarjotaan kaupunkien ja esikaupunkien henkilöliikennepalveluita, eikä se tuota lainkaan (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)toiminta tuottaa 31 päivään joulukuuta 2025 saakka maanteiden kaukohenkilöliikennettä, jossa käytetään M2- ja M3-luokkien ajoneuvoja, joiden kori kuuluu luokkaan CA (yksikerroksinen ajoneuvo), CB (kaksikerroksinen ajoneuvo), CC (yksikerroksinen nivelajoneuvo) tai CD (kaksikerroksinen nivelajoneuvo) ja jotka ovat uusimman Euro VI -standardin mukaisia eli täyttävät sekä asetuksen (EY) N:o 595/2009 vaatimukset että asetukseen tehtyjen muutosten voimaantulosta alkaen kyseisten muutossäädösten vaatimukset, jo ennen kuin niitä aletaan soveltaa, ja asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan lisäyksen 9 taulukossa 1 olevan Euro VI -standardin uusimman version, silloin kun kyseistä versiota koskeva säännökset ovat tulleet voimaan mutta niitä ei vielä sovelleta tämän ajoneuvotyypin osalta. Jos tällaista standardia ei ole saatavilla, ajoneuvojen suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi, jätehierarkian mukaisesti, sekä autokannan käyttövaiheessa (huolto) että elinkaaren lopussa, mukaan lukien akkujen ja elektroniikan (erityisesti niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden) uudelleenkäyttö ja kierrätys.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot täyttävät tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästön tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.4.Henkilökohtaisten kulkuvälineiden käyttö, polkupyörälogistiikka
Toiminnan kuvaus
Sellaisten henkilökohtaisten liikkumis- ja kulkuvälineiden myynti, hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö, jotka saavat käyttövoimansa käyttäjän fyysisestä toiminnasta, päästöttömästä moottorista tai päästöttömän moottorin ja fyysisen toiminnan yhdistelmästä. Tähän sisältyvät (rahti)polkupyörillä tarjottavat tavaraliikennepalvelut.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin N77.11 ja N77.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Henkilökohtaisten liikkumisvälineiden käyttövoima on peräisin käyttäjän fyysisestä toiminnasta, päästöttömästä moottorista tai päästöttömän moottorin ja fyysisen toiminnan yhdistelmästä.
2. Henkilökohtaisia liikkumisvälineitä voidaan käyttää samassa julkisessa infrastruktuurissa, jota käyttävät polkupyörät ja jalankulkijat.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi, jätehierarkian mukaisesti, sekä käyttövaiheessa (huolto) että elinkaaren lopussa, mukaan lukien akkujen ja elektroniikan (erityisesti niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden) uudelleenkäyttö ja kierrätys.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.5.Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
Toiminnan kuvaus
M1- tai N1-luokan ajoneuvojen, jotka molemmat kuuluvat Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan, taikka L-luokan (kaksi- ja kolmipyöräiset ajoneuvot ja nelipyörät) ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H49.32, H49.39 ja N77.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdan ii alakohdassa ja b kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
(a)M1- ja N1-luokkien ajoneuvojen osalta, jotka molemmat kuuluvat asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan:
i)hiilidioksidipäästöt, sellaisina kuin ovat määriteltyinä asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, ovat 31 päivään joulukuuta 2025 saakka alle 50 g CO2/km (vähäpäästöiset ja päästöttömät kevyet hyötyajoneuvot),
ii)hiilidioksidipäästöt, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, ovat 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen nolla;
(b)L-luokan ajoneuvojen osalta pakokaasujen hiilidioksidipäästöt ovat 0 g CO2 /km laskettuna asetuksessa (EU) 168/2013 säädetyn päästötestin mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
M1- ja N1-luokkien ajoneuvot täyttävät molemmat seuraavat ehdot:
(a)vähintään 85 prosenttia painosta on uudelleen käytettävissä tai kierrätettävissä;
(b)vähintään 95 prosenttia painosta on uudelleen käytettävissä tai hyödynnettävissä.
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä autokannan käyttövaiheessa (huolto) että elinkaaren lopussa, mukaan lukien akkujen ja elektroniikan (erityisesti niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden) uudelleenkäyttö ja kierrätys jätehierarkian mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti vahvistetun kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen vaatimukset.
Ajoneuvot täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY liitteessä olevassa taulukossa 2 vahvistetut puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat.
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.6.Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
Toiminnan kuvaus
EURO VI -standardin version E tai sen seuraajan soveltamisalaan kuuluvien N1-, N2- tai N3-luokan ajoneuvojen hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö tieliikenteen tavarakuljetuspalveluissa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H49.4.1, H53.10, H53.20 ja N77.12 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson 1 kohdan a alakohdassa, 1 kohdan b alakohdassa tai 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)N1-luokan ajoneuvot eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia, ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;
(c)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 7,5 tonnia, ovat joko
i)asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjä ’nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja’ tai,
ii)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää i kohdan kriteeriä, kyseisen asetuksen 3 artiklan 12 kohdassa määriteltyjä ’vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja’.
2. Ajoneuvoja ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
N1-, N2- ja N3-luokkien ajoneuvot täyttävät molemmat seuraavat ehdot:
(a)vähintään 85 prosenttia painosta on uudelleen käytettävissä tai kierrätettävissä;
(b)vähintään 95 prosenttia painosta on uudelleen käytettävissä tai hyödynnettävissä.
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä autokannan käyttövaiheessa (huolto) että elinkaaren lopussa, mukaan lukien akkujen ja elektroniikan (erityisesti niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden) uudelleenkäyttö ja kierrätys jätehierarkian mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL). Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen vaatimukset.
Ajoneuvot ovat asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.7.Sisävesiliikenteen henkilökuljetus
Toiminnan kuvaus
Meriliikenteeseen soveltumattomien sisävesiliikenteen matkustaja-alusten hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin H50.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)alukset eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)joulukuun 31 päivään 2025 saakka hybridialukset ja kaksitoimiset alukset käyttävät normaalissa toiminnassaan vähintään 50-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, mukaan lukien aluksilla olevien vaarallisten materiaalien valvonta ja käsittely ja niiden turvallisen kierrätyksen varmistaminen.
Akkukäyttöisten alusten osalta näihin toimenpiteisiin kuuluu akkujen ja elektroniikan, myös niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Alusten moottorit ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä II vahvistettujen päästörajojen mukaisia (mukaan lukien alukset, jotka ovat näiden rajojen mukaisia, ilman tyyppihyväksyttyjä ratkaisuja, kuten jälkikäsittelyä).
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.8.Sisävesiliikenteen tavarakuljetus
Toiminnan kuvaus
Meriliikenteeseen soveltumattomien sisävesiliikenteen rahtialusten hankinta, rahoitus, leasing, vuokraus ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin H50.4 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai molemmat seuraavista kriteereistä:
(a)alukset eivät tuota lainkaan suoraa (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöä;
(b)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää i kohdan kriteeriä, 31 päivään joulukuuta 2025 saakka aluksista aiheutuu suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä tonnikilometriä kohden (gCO2/tkm), jotka lasketaan (tai uusien alusten tapauksessa arvioidaan) käyttäen toiminnallista energiatehokkuusindikaattoria ja jotka ovat 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo.
2. Aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, mukaan lukien aluksilla olevien vaarallisten materiaalien valvonta ja käsittely ja niiden turvallisen kierrätyksen varmistaminen.
Akkukäyttöisten alusten osalta näihin toimenpiteisiin kuuluu akkujen ja elektroniikan, myös niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Alukset ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä II vahvistettujen päästörajojen mukaisia (mukaan lukien alukset, jotka ovat näiden rajojen mukaisia, ilman tyyppihyväksyttyjä ratkaisuja, kuten jälkikäsittelyä).
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.9.Sisävesiliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksen jälkiasennus
Toiminnan kuvaus
Meriliikenteeseen soveltumattomien sisävesiliikenteen tavara- tai henkilökuljetukseen tarkoitettujen alusten jälkiasennus ja parantaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H50.4, H50.30 ja C33.15 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Joulukuun 31 päivään 2025 saakka jälkiasennustoiminta vähentää aluksen polttoaineen–kulutusta vähintään kymmenen prosenttia ilmaistuna litroina polttoainetta tonnikilometriä kohti, kuten on osoitettu edustavia merenkulkualueita koskevalla vertailulaskelmalla (edustava kuormitusprofiili mukaan lukien), jossa aluksen on toimittava joko mallitestien tai simulaatioiden tuloksilla.
2. Jälkiasennettuja tai päivitettyjä aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti, mukaan lukien aluksilla olevien vaarallisten materiaalien valvonta ja käsittely ja niiden turvallisen kierrätyksen varmistaminen.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Alukset ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä II vahvistettujen päästörajojen mukaisia (mukaan lukien alukset, jotka ovat näiden rajojen mukaisia, ilman tyyppihyväksyttyjä ratkaisuja, kuten jälkikäsittelyä).
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.10.Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset
Toiminnan kuvaus
Aikataulunmukaiseen tai muuhun meri- tai rannikkovesiliikenteen tavarakuljetukseen tai yhdistettyyn tavara- ja henkilökuljetukseen suunniteltujen ja varustettujen alusten hankinta, rahoitus, vuokraus (miehistön kanssa tai ilman) ja käyttö. Satama- ja aputoimintoihin tarvittavien alusten, kuten hinaajien, kiinnitys-, luotsi- ja pelastusalusten sekä jäänmurtajien hankinta, rahoitus, vuokraus ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H50.2, H52.22 ja N77.34 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson 1 kohdan a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)alukset eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)joulukuun 31 päivään 2025 saakka hybridialukset tai kaksitoimiset alukset käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;
(c)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää a kohdan kriteeriä, 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ja ainoastaan silloin, kun voidaan osoittaa, että aluksia käytetään yksinomaan rannikkoliikenne- ja lähimerenkulkupalveluihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nykyään maateitse kuljetettavan rahdin liikennemuotosiirtymä merikuljetuksiin, IMOn energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin (EEDI) mukaan laskettuna alusten suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt ovat 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (ajoneuvojen alaryhmä 5-LH) asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritelty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;
(d)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää a kohdan kriteeriä, alukset ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon, joka on kymmenen prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita.
2. Aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti.
Akkukäyttöisten alusten osalta näihin toimenpiteisiin kuuluu akkujen ja elektroniikan, myös niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
Käytössä olevien bruttovetoisuudeltaan yli 500 tonnia olevien alusten ja ne korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 vaatimukset, jotka koskevat vaarallisten materiaalien luetteloa. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät komission päätöksessä 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen mereen päästämisestä.
Alusta käytetään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä 2 päivänä marraskuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen (IMOn MARPOL-yleissopimuksen) liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/802 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä. Polttoaineen rikkipitoisuuden massa on enintään 0,5 prosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,1 prosenttia IMOn Pohjan- ja Itämerelle nimeämällä päästöjen valvonta-alueella.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi, kuten säädetään asetuksessa (EU) N:o 528/2012, jolla alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta 5 päivänä lokakuuta 2001 tehty kansainvälinen yleissopimus saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Tulokaslajeja sisältävän painolastiveden päästöt estetään alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti.
Käytössä on toimenpiteitä tulokaslajien leviämisen estämiseksi alusten rungon ja muiden biologiselle likaantumiselle alttiiden osien kautta ottaen huomioon IMOn biologista likaantumista koskevat ohjeet.
Melua ja tärinää rajoitetaan käyttämällä melua vähentäviä potkureita, runkorakennetta tai alusten koneita vedenalaisen melun vähentämistä koskevissa IMOn ohjeissa ”Guidelines for the Reduction of Underwater Noise” annetun ohjeistuksen mukaisesti.
Unionissa toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisessä direktiivissä esitettyjen kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus), kuvaajan 2 (tulokaslajit), kuvaajan 6 (merenpohjan koskemattomuus), kuvaajan 8 (epäpuhtaudet), kuvaajan 10 (roskaantuminen) ja kuvaajan 11 (melu/energia) osalta sekä komission päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseisiä kuvaajia koskevien perusteiden ja tarpeen mukaan menetelmästandardien osalta.
|
6.11.Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus
Toiminnan kuvaus
Aikataulunmukaiseen tai muuhun meri- tai rannikkovesillä harjoitettavaan henkilöliikenteeseen suunniteltujen ja varustettujen alusten hankinta, rahoitus, vuokraus (miehistön kanssa tai ilman) ja käyttö. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta sisältää lauttojen, vesitaksien sekä retkeily-, risteily- ja kiertoajeluveneiden käytön.
Toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H50.10, N77.21 ja N77.34 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)alukset eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(b)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää a kohdan kriteeriä, 31 päivään joulukuuta 2025 saakka hybridialukset tai kaksitoimiset alukset käyttävät normaalissa toiminnassaan merellä ja satamissa vähintään 25-prosenttisesti polttoainetta, joka ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), taikka akkusähköä;
(c)jos ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista täyttää a kohdan kriteeriä, alukset ovat 31 päivään joulukuuta 2025 asti saaneet energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin (EEDI) arvon, joka on kymmenen prosenttia pienempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavat EEDI-vaatimukset, jos alukset käyttävät polttoainetta, joka ei tuota suoria päästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti.
Akkukäyttöisten alusten osalta näihin toimenpiteisiin kuuluu akkujen ja elektroniikan, myös niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
Käytössä olevien bruttovetoisuudeltaan yli 500 tonnia olevien alusten ja ne korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 vaatimukset, jotka koskevat vaarallisten materiaalien luetteloa. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät täytäntöönpanopäätöksessä 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on direktiivin (EU) 2019/883 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen mereen päästämisestä.
Alusta käytetään IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat direktiiviä (EU) 2016/802 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä. Polttoaineen rikkipitoisuuden massa on enintään 0,5 prosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,1 prosenttia IMOn Pohjan- ja Itämerelle nimeämällä päästöjen valvonta-alueella.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi, kuten säädetään asetuksessa (EU) N:o 528/2012, jolla alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta 5 päivänä lokakuuta 2001 tehty kansainvälinen yleissopimus saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Tulokaslajeja sisältävän painolastiveden päästöt estetään alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti.
Käytössä on toimenpiteitä tulokaslajien leviämisen estämiseksi alusten rungon ja muiden biologiselle likaantumiselle alttiiden osien kautta ottaen huomioon IMOn biologista likaantumista koskevat ohjeet.
Melua ja tärinää rajoitetaan käyttämällä melua vähentäviä potkureita, runkorakennetta tai alusten koneita vedenalaisen melun vähentämistä koskevissa IMOn ohjeissa ”Guidelines for the Reduction of Underwater Noise” annetun ohjeistuksen mukaisesti.
Unionissa toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisessä direktiivissä esitettyjen kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus), kuvaajan 2 (tulokaslajit), kuvaajan 6 (merenpohjan koskemattomuus), kuvaajan 8 (epäpuhtaudet), kuvaajan 10 (roskaantuminen) ja kuvaajan 11 (melu/energia) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseisiä kuvaajia koskevien perusteiden ja tarpeen mukaan menetelmästandardien osalta.
|
6.12.Meri- ja rannikkovesiliikenteen tavara- ja henkilökuljetuksen jälkiasennus
Toiminnan kuvaus
Tavaroiden tai henkilöiden kuljetukseen meri- tai rannikkovesillä suunniteltujen ja varusteltujen alusten sekä satama- ja aputoimintoihin tarvittavien alusten, kuten hinaajien, kiinnitys-, luotsi- ja pelastusalusten sekä jäänmurtajien, jälkiasennus ja parantaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodeihin H50.10, H50.2, H52.22, C33.15, N77.21 ja N.77.34 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Joulukuun 31 päivään 2025 saakka jälkiasennus vähentää aluksen polttoaineenkulutusta vähintään kymmenen prosenttia ilmaistuna polttoainegrammoina kantavuustonnia kohden meripeninkulmaa kohden laskennallisen virtausdynamiikan (CFD), säiliötestien tai vastaavien teknisten laskelmien perusteella.
2. Aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä jätteen käsittelemiseksi sekä aluksen käyttövaiheessa että sen käyttöiän lopussa jätehierarkian mukaisesti.
Akkukäyttöisten alusten osalta näihin toimenpiteisiin kuuluu akkujen ja elektroniikan, myös niissä käytettyjen kriittisten raaka-aineiden, uudelleenkäyttö ja kierrätys.
Sellaisten käytössä olevien alusten osalta, joiden bruttovetoisuus on yli 500 tonnia, ja käytössä olevat alukset korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 vaatimukset, jotka liittyvät vaarallisten materiaalien luetteloon. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät komission päätöksessä 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on direktiivin (EU) 2019/883 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen mereen päästämisestä.
Alusta käytetään IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat direktiiviä (EU) 2016/802 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä. Polttoaineen rikkipitoisuuden massa on enintään 0,5 prosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,1 prosenttia IMOn Pohjan- ja Itämerelle nimeämällä päästöjen valvonta-alueella.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi, kuten säädetään asetuksessa (EU) N:o 528/2012, jolla alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta 5 päivänä lokakuuta 2001 tehty kansainvälinen yleissopimus saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Tulokaslajeja sisältävän painolastiveden päästöt estetään alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti.
Käytössä on toimenpiteitä tulokaslajien leviämisen estämiseksi alusten rungon ja muiden biologiselle likaantumiselle alttiiden osien kautta ottaen huomioon IMOn biologista likaantumista koskevat ohjeet.
Melua ja tärinää rajoitetaan käyttämällä melua vähentäviä potkureita, runkorakennetta tai alusten koneita vedenalaisen melun vähentämistä koskevissa IMOn ohjeissa ”Guidelines for the Reduction of Underwater Noise” annetun ohjeistuksen mukaisesti.
Unionissa toiminta ei estä direktiivissä 2008/56/EY säädettyä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista, joka edellyttää sitä, että toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi kyseisessä direktiivissä esitettyjen kuvaajan 1 (biologinen monimuotoisuus), kuvaajan 2 (tulokaslajit), kuvaajan 6 (merenpohjan koskemattomuus), kuvaajan 8 (epäpuhtaudet), kuvaajan 10 (roskaantuminen) ja kuvaajan 11 (melu/energia) osalta sekä päätöksen (EU) 2017/848 mukaisesti kyseisiä kuvaajia koskevien perusteiden ja tarpeen mukaan menetelmästandardien osalta.
|
6.13.Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka
Toiminnan kuvaus
Henkilökohtaiseen liikkuvuuteen tarkoitetun infrastruktuurin rakentaminen, uudistaminen, kunnossapito ja käyttö, mukaan lukien teiden, moottoritiesiltojen ja -tunnelien sekä muun jalankulkijoille ja sähköisesti avustetuille tai tavallisille polkupyörille tarkoitetun infrastruktuurin, rakentaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.12, F43.21, F71.1 ja F71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Rakennettu ja käytössä oleva infrastruktuuri on tarkoitettu henkilökohtaista liikkuvuutta tai polkupyörälogistiikkaa varten: jalkakäytävät, pyöräkaistat ja jalankulkualueet, sähkölataus- ja vetytankkauslaitteistot henkilökohtaisia liikkumisvälineitä varten.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
6.14.Rautatieliikenteen infrastruktuuri
Toiminnan kuvaus
Rautateiden ja metrotunneleiden sekä siltojen ja tunneleiden, asemien, terminaalien, rautatiepalvelupaikkojen, turvallisuuden- ja liikenteenhallintajärjestelmien rakentaminen, uudenaikaistaminen, käyttö ja kunnossapito, mukaan lukien arkkitehti-, insinööri- ja suunnittelupalvelut sekä rakennustarkastuspalvelut, maanmittaus- ja kartoituspalvelut ja muut vastaavat palvelut sekä kaikentyyppisten materiaalien ja tuotteiden fysikaaliset, kemialliset ja muut analyyttiset testit.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.12, F42.13, M71.12, M71.20, F43.21 ja H52.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
(a)infrastruktuuri (sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II.2) on
i)sähköistettyä radanvarsi-infrastruktuuria ja siihen liittyviä osajärjestelmiä: infrastruktuuri-, energia-, veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2 kohdassa,
ii)uutta ja nykyistä radanvarsi-infrastruktuuria ja siihen liittyviä osajärjestelmiä, jos sähköistämissuunnitelma on laadittu ratojen ja, siinä määrin kuin se on tarpeen sähköjunien liikennettä varten, sivuraiteiden osalta, tai jos infrastruktuuri soveltuu käytettäväksi kymmenen vuoden kuluessa junissa, joiden pakokaasujen hiilidioksidipäästöt ovat nolla: infrastruktuuri-, energia-, veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2 kohdassa,
iii)vuoteen 2030 saakka nykyistä radanvarsi-infrastruktuuria ja siihen liittyviä osajärjestelmiä, jotka eivät kuulu TEN-T-verkkoon eivätkä sen alustaviin laajennuksiin kolmansiin maihin eivätkä myöskään kansallisesti, ylikansallisesti tai kansainvälisesti määritettyihin tärkeimpien rautatielinjojen verkostoon: infrastruktuuri-, energia-, veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto- sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmiä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2 kohdassa;
(b)infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu rahdin lastaamiseen liikennemuodosta toiseen: terminaali-infrastruktuuri ja suprastruktuurit tavaroiden lastaamista, purkamista ja uudelleenlastaamista varten;
(c)infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu matkustajien siirtämiseen rautatieliikenteestä rautatieliikenteeseen tai muista liikennemuodoista rautatieliikenteeseen.
2. Infrastruktuuria ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tai varastointiin.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta)valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat sekä käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Infrastruktuurin käytöstä aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään tarvittaessa kohteena olevan alueen herkkyys huomioon ottaen, erityisesti sen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön koon osalta, ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
6.15.Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri
Toiminnan kuvaus
Pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattoman tieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan infrastruktuurin, uudelleenlastaamiseen tarkoitetun sekä kaupunkiliikenteen harjoittamiseen vaadittavan infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, kunnossapito ja käyttö.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.13, F71.1 ja F71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)infrastruktuuri on tarkoitettu sellaisten ajoneuvojen käyttöön, jotka eivät tuota lainkaan pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä: sähköajoneuvojen latauspisteet, sähköverkkoliittymän päivitykset, vetytankkausasemat tai sähköiset tiejärjestelmät;
(b)infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu rahdin lastaamiseen liikennemuodosta toiseen: terminaali-infrastruktuuri ja suprastruktuurit tavaroiden lastaamista, purkamista ja uudelleenlastaamista varten;
(c)infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu kaupunkien ja esikaupunkien julkiseen henkilöliikenteeseen, mukaan lukien metro-, raitiovaunu- ja rautatiejärjestelmiin liittyvät merkinantojärjestelmät.
2. Infrastruktuuria ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tai varastointiin.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta)valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat sekä käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Infrastruktuurin käytöstä aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään tarvittaessa ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen direktiiviä 2002/49/EY.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Kasvillisuuden hoito tieliikenneinfrastruktuurin varrella varmistaa tarvittaessa, että tulokaslajit eivät leviä.
Lieventäviä toimenpiteitä on toteutettu törmäysten estämiseksi luonnonvaraisten eläinten kanssa.
|
6.16.Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri
Toiminnan kuvaus
Sellaisen infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen ja käyttö, jota edellytetään pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattomaan alusten käyttöön tai sataman omiin toimintoihin, sekä jälleenlaivaukseen tarkoitetun infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, käyttö ja kunnossapito.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.91, F71.1 tai F71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)infrastruktuuri on tarkoitettu sellaisten alusten käyttöön, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä: sähkölataus, vetypohjainen tankkaus;
(b)infrastruktuuri on tarkoitettu maasähkön toimittamiseen kiinnityspaikassa oleville aluksille;
(c)infrastruktuuri on tarkoitettu sellaisiin satamien omiin toimintoihin, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
(d)infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu rahdin lastaamiseen liikennemuodosta toiseen: terminaali-infrastruktuuri ja suprastruktuurit tavaroiden lastaamista, purkamista ja uudelleenlastaamista varten.
2. Infrastruktuuria ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tai varastointiin.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat sekä käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
6.17.Vähähiilinen lentoasemainfrastruktuuri
Toiminnan kuvaus
Sellaisen infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, kunnossapito ja käyttö, jota edellytetään pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattomaan ilma-alusten käyttöön tai lentoaseman omiin toimintoihin sekä kiinteän maasähkön ja esikäsitellyn ilman toimittamiseen pysäköityihin ilma-aluksiin.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41.20 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
(a)infrastruktuuri on tarkoitettu sellaisten ilma-alusten käyttöön, jotka eivät tuota lainkaan pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä: sähkölataus ja vetytankkaus;
(b)infrastruktuuri on tarkoitettu kiinteän maasähkön ja esikäsitellyn ilman toimittamiseen pysäköityihin ilma-aluksiin;
(c)infrastruktuuri on tarkoitettu lentoaseman omiin toimintoihin, jotka eivät tuota lainkaan suoria päästöjä: sähköajoneuvojen latauspisteet, sähköverkkoliittymän päivitykset, vetytankkausasemat.
2. Infrastruktuuria ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen tai varastointiin.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
7.Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta
7.1.Uusien rakennusten rakentaminen
Toiminnan kuvaus
Asuinrakennuksia ja muita kuin asuinrakennuksia koskevien hankkeiden kehittäminen kokoamalla yhteen rakennushankkeiden toteuttamiseen myöhempää myyntiä varten tarvittavia rahoituksellisia, teknisiä ja fyysisiä edellytyksiä sekä asuin- ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen kokonaisuudessaan omaan lukuun myyntiä varten tai palkkio- tai sopimusperusteisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41.1 ja F41.2, ja siihen kuuluu myös koodin F43 mukaisia toimia, asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Sellaisten uusien rakennusten rakentaminen, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
1. Primäärienergian kysyntä (Primary Energy Demand, PED), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, on vähintään kymmenen prosenttia alhaisempi kuin kynnysarvo, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanemiseksi säädettyjen kansallisten toimenpiteiden lähes nollaenergiarakennuksia koskevissa vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella.
2. Valmistumisvaiheessa yli 5 000 m2 olevien rakennusten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys testataan ja mahdolliset poikkeamat suunnitteluvaiheessa määritetyistä suoritustasoista tai viat rakennuksen vaipassa ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille. Vaihtoehtoisesti jos rakennusprosessin aikana käytössä on tiukat ja jäljitettävissä olevat laadunvarmistusprosessit, tämä hyväksytään vaihtoehtona lämmönpitävyyden testaukselle.
3. Pinta-alaltaan yli 5 000 m2 olevien rakennusten rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu, asuinrakennuksiin asennettuja laitteistoja lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:
(a)käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;
(b)suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;
(c)wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään kuusi litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;
(d)urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään litra.
Rakennustyömaan vaikutusten välttämiseksi toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa ja rakennusten osalta on osoitettava erityisesti, miten ne on suunniteltu resurssitehokkaammiksi, mukautumiskelpoisiksi, joustaviksi ja purettaviksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi ISO-standardin 20887 tai muiden rakennusten purkamista tai muuntamista koskevien standardien mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti standardien CEN/TS 16516 ja ISO 16000-3:2011 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Uutta rakennusta ei ole rakennettu jollekin seuraavista:
(a)EU:n LUCAS-tutkimuksen mukainen viljelysmaa, jonka viljavuus ja maanalainen biologinen monimuotoisuus on kohtalainen tai korkea;
(b)rakentamaton viheralue, joka on biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikas, ja maa-alue, joka on Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luettelossa olevien uhanalaisten lajien (kasviston ja eläimistön) elinympäristöä;
(c)maa-alue, joka vastaa kansallisessa kasvihuonekaasumäärien laskennassa käytettyä metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
|
7.2.Olemassa olevien rakennusten korjaus
Toiminnan kuvaus
Rakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt tai niiden valmistelu.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41 ja F43 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Rakennusten korjaus noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia vaatimuksia.
Vaihtoehtoisesti se johtaa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu osana korjaustöitä, asuinrakennuksissa tehtäviä korjaustöitä lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:
(a)käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;
(b)suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;
(c)wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään kuusi litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;
(d)urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään litra.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat sekä käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa ja rakennusten osalta on osoitettava erityisesti, miten ne on suunniteltu resurssitehokkaammiksi, mukautumiskelpoisiksi, joustaviksi ja purettaviksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi ISO-standardin 20887 tai muiden rakennusten purkamista tai muuntamista koskevien standardien mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakennusten korjauksessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti standardien CEN/TS 16516 ja ISO 16000-3:2011 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa.
|
7.3.Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Toiminnan kuvaus
Energiatehokkuuslaitteiden asennuksesta, huollosta ja korjauksesta muodostuvat yksittäiset peruskorjaustoimenpiteet.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42, F43, M71, C16, C17, C22, C23, C25, C27, C28, S95.21, S95.22 ja C33.12 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä edellyttäen, että ne täyttävät yksittäisiä komponentteja ja järjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu sovellettavissa direktiivin 2010/31/EU kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että ne luokitellaan tapauksen mukaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti:
(a)eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen vaipan osiin, muun muassa ulkoseinät (myös viherseinät), katot (myös viherkatot), ullakot, kellarit ja pohjakerrokset (muun muassa toimet ilmatiiviyden varmistamiseksi, toimet kylmäsiltojen vaikutusten vähentämiseksi ja telineiden pystytys) sekä rakennuksen vaipan eristyksen kiinnittämiseen tarkoitetut tuotteet (mukaan lukien mekaaniset kiinnikkeet ja liima);
(b)vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla energiatehokkailla ikkunoilla;
(c)vanhojen ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla ovilla;
(d)energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen ja korvaaminen;
(e)ilmastoinnin (LVI) ja vedenlämmitysjärjestelmien, myös kaukolämpöpalveluihin liittyvien laitteiden, asentaminen, korvaaminen, huolto ja korjaus erittäin tehokkaalla teknologialla;
(f)tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisten vähän vettä ja energiaa kuluttavien keittiö- ja talousvesikalusteiden asentaminen ja suihkuratkaisujen, suihkusekoittajien, käsisuihkujen ja suihkuhanojen osalta enintään 6 l/min tai vähäisempi veden virtaus, mikä soitetaan unionin markkinoilla käytössä olevalla merkinnällä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Jos olemassa olevaan rakennuksen vaippaan lisätään lämmöneristys, asbestitarkastuskoulutuksen saanut pätevä asiantuntija tekee rakennuksen kartoituksen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Asianmukaisen koulutuksen saanut henkilöstö hoitaa asbestia sisältävien tai todennäköisesti sisältävien pinnoitteiden purkamisen sekä eristyslevyn, tiilien tai muiden asbestia sisältävien materiaalien murtamisen, mekaanisen poraamisen tai ruuvaamisen ja poistamisen siten, että työntekijöiden terveyttä seurataan ennen töitä, töiden aikana ja niiden jälkeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
7.4.Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa (ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa)
Toiminnan kuvaus
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa ja rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42, F43, M71, C16, C17, C22, C23, C25, C27 tai C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto tai korjaus.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
7.5.Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
Toiminnan kuvaus
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42, F43 ja M71 sekä C16, C17, C22, C23, C25, C27 ja C28, asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä:
(a)tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termostaattijärjestelmien ja anturilaitteiden, myös liikkeeseen ja päivävaloon perustuvan ohjauksen, asennus, huolto ja korjaus;
(b)rakennusten automaatio- ja hallintajärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;
(c)älykkäiden kaasu-, lämmitys-, jäähdytys- ja sähkömittareiden asennus, huolto ja korjaus;
(d)sellaisten julkisivu- ja kattoelementtien, joissa on auringonvalon suoja- tai säätötoiminto, mukaan lukien kasvien kasvua tukevat toiminnot, asennus, huolto ja korjaus.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
7.6.Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus
Toiminnan kuvaus
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus, paikalla.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42, F43, M71, C16, C17, C22, C23, C25, C27 tai C28 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä, jos teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä:
(a)aurinkosähköjärjestelmien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;
(b)vettä lämmittävien aurinkopaneelien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;
(c)uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti edistävien lämpöpumppujen ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto, korjaus ja parantaminen;
(d)tuuliturbiinien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus:
(e)aurinkovoimaa käyttävien ilmanlämmittimien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;
(f)lämpö- tai sähköenergian varastointiyksiköiden sekä teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;
(g)suuritehoisen sähkön ja lämmön mikroyhteistuotantolaitoksen asennus, huolto ja korjaus;
(h)lämmönvaihtimen tai lämmön talteenottojärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
7.7.Rakennusten hankinta ja omistaminen
Toiminnan kuvaus
Kiinteistöjen ostaminen ja kyseisten kiinteistöjen omistaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin L68 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennettujen rakennusten osalta rakennuksella on vähintään luokan A energiatehokkuustodistus. Vaihtoehtoisesti rakennus kuuluu kansallisen tai alueellisen rakennuskannan parhaaseen 15 prosenttiin toiminnallisen primäärienergian kysynnän perusteella ja osoitettuna riittävällä näytöllä, jossa vähimmillään verrataan kyseessä olevan rakennuksen energiatehokkuutta ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennetun kansallisen tai alueellisen rakennuskannan energiatehokkuuteen ja jossa vähimmillään erotellaan asuinrakennukset muista rakennuksista.
2. Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta, rakennus täyttää tämän liitteen jaksossa 7.1 määritetyt kriteerit, jotka ovat merkityksellisiä hankintahetkellä.
3. Jos rakennus on suuri muu kuin asuinrakennus (jonka lämmitysjärjestelmien, tilojen yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien, ilmasointijärjestelmien tai yhdistettyjen ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW) sitä käytetään tehokkaasti energiatehokkuuden valvonnan ja arvioinnin avulla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
8.Informaatio ja viestintä
8.1.Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut
Toiminnan kuvaus
Tietojen tallentaminen, muokkaaminen, hallinta, siirtäminen, valvominen, näyttäminen, vaihtaminen, lähettäminen tai käsitteleminen datakeskusten kautta, reunalaskenta mukaan luettuna.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin J63.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnassa on pantu täytäntöön kaikki asiaankuuluvat toimintatavat, jotka on nimetty ”odotetuiksi toimintatavoiksi” datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tuoreimmassa versiossa tai CEN-CENELEC-asiakirjassa CLC TR50600-99-1 ”Data centre facilities and infrastructures – Part 99-1: Recommended practices for energy management”.
Riippumaton kolmas osapuoli varmistaa näiden toimintatapojen täytäntöönpanon ja tarkastaa sen vähintään joka kolmas vuosi.
2. Jos odotettua toimintatapaa ei pidetä merkityksellisenä fyysisten, logististen, suunnitteluun liittyvien tai muiden rajoitteiden vuoksi, annetaan selvitys siitä, miksi odotettua toimintatapaa ei sovelleta tai miksi sen soveltaminen ei ole käytännöllistä. Datakeskusten energiatehokkuutta koskevissa eurooppalaisissa käytännesäännöissä tai muissa vastaavissa lähteissä esitettyjä vaihtoehtoisia parhaita toimintatapoja voidaan pitää suorina korvaajina, jos niiden soveltaminen johtaa vastaaviin energiansäästöihin.
3. Datakeskuksen jäähdytysjärjestelmässä käytettävien kylmäaineiden lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on enintään 675.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Laitteet täyttävät direktiivissä 2009/125/EY vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.
Käytetyt laitteet eivät sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja enimmäisarvoja.
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava kierrätys sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän lopussa, muun muassa sopimussuhteisesti kierrätyskumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
Käyttöiän päättyessä laitteet valmistellaan uudelleenkäyttöön, hyödynnetään tai kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
8.2.Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten
Toiminnan kuvaus
Sellaisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittäminen tai käyttö, joiden tarkoituksena on tietojen kerääminen, siirtäminen ja tallentaminen sekä niiden mallintaminen ja käyttö, kun kyseisellä toiminnalla pyritään tuottamaan pääasiassa tietoja ja analyysejä, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Tällaisia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja voivat olla muun muassa hajautetun teknologian (eli hajautetun tilikirjan teknologian), esineiden internetin, 5G:n sekä tekoälyn käyttö. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin J61, J62 ja J63.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja käytetään pääasiassa sellaisten tietojen ja analyysien tuottamiseen, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen.
2. Jos markkinoilla on jo saatavilla vaihtoehtoinen ratkaisu tai teknologia, tieto- ja viestintäteknisellä ratkaisulla pystytään osoitettavasti vähentämään merkittävästi elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna parhaiten toimivaan vaihtoehtoiseen ratkaisuun tai teknologiaan.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ja kasvihuonekaasujen nettopäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ETSI ES 203 199, ISO 14067:2018 tai ISO 14064-2:2019 mukaisesti.
Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt todentaa riippumaton kolmas osapuoli, joka arvioi avoimesti, miten peruskriteereitä, myös kriittisen arvioinnin perusteita, on noudatettu arvoa määritettäessä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Laitteet täyttävät direktiivin 2009/125/EY mukaisesti vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.
Käytetyt laitteet eivät sisällä direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja pitoisuuksia.
Käytössä on jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan mahdollisimman kattava kierrätys sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän lopussa, muun muassa sopimussuhteisesti kierrätyskumppaneiden kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen.
Käyttöiän päättyessä laitteet valmistellaan uudelleenkäyttöön, hyödynnetään tai kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
9.Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
9.1.Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi
Toiminnan kuvaus
Sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, välttämiseen tai poistamiseen tarkoitettujen ratkaisujen, prosessien, teknologioiden, liiketoimintamallien ja muiden tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus ja kokeellinen kehittäminen (RD&I), joiden kyky vähentää, poistaa tai välttää kasvihuonekaasupäästöjä kohdennetun taloudellisen toiminnan osalta on osoitettu asianmukaisessa toimintaympäristössä ja joiden teknologisen valmiuden taso on vähintään 6.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin M71.1.2 ja M72.1 tai jos kyseessä on tutkimus, joka on erottamaton osa taloudellista toimintaa, jolle tässä liitteessä on määritetty tekniset arviointikriteerit, tämän liitteen muissa jaksoissa vahvistettuihin NACE-koodeihin asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnalla tutkitaan, kehitetään tai tarjotaan innovointia teknologioille, tuotteille tai muille ratkaisuille, jotka liittyvät yhteen tai useampaan taloudelliseen toimintaan, joiden osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tässä liitteessä.
2. Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tulokset mahdollistavat sen, että yksi tai useampi näistä taloudellisista toiminnoista täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen merkittävän edistämisen kriteerit siten, että samalla noudatetaan asiaankuuluvia kriteerejä olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille.
3. Taloudellisen toiminnan tarkoituksena on tuoda markkinoille ratkaisu, jota markkinoilla ei vielä ole ja jonka suorituskyky elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen osalta on parempi kuin parhaissa käytettävissä olevissa teknologioissa julkisten tai markkinatietojen perusteella. Tutkittavien teknologioiden, tuotteiden tai muiden ratkaisujen käyttöönotto johtaa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisnettomäärän vähenemiseen niiden elinkaaren aikana.
4. Jos tutkittava, kehitettävä tai innovoitava teknologia, tuote tai muu ratkaisu mahdollistaa jo nyt sen, että yksi tai useampi tässä liitteessä käsitelty toiminta täyttää tämän liitteen asiaa koskevassa jaksossa määritetyt tekniset arviointikriteerit, tai jos kyseinen teknologia, tuote tai muu ratkaisu mahdollistaa jo nyt sen, että yksi tai useampi mahdollistavaksi tai siirtymätoiminnaksi katsottava toiminta täyttää 5 ja 6 kohdassa määritetyt vaatimukset, tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta keskittyy sellaisten yhtä vähäpäästöisten tai vähäpäästöisempien teknologioiden, tuotteiden tai muiden ratkaisujen kehittämiseen, jotka tarjoavat uusia etuja, kuten alhaisemmat kustannukset.
5. Jos tutkimustoiminta liittyy yhteen tai useampaan taloudelliseen toimintaan, joka katsotaan mahdollistavaksi toiminnaksi asetuksen (EU) 2020/852 10 kohdan 1 alakohdan i alakohdan mukaisesti ja jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tässä liitteessä, tutkimuksen tulokset tuottavat innovatiivisia teknologioita, prosesseja tai tuotteita, joiden myötä kyseisten mahdollistavien toimintojen sekä niiden vuorostaan mahdollistamien toimintojen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät merkittävästi tai niiden teknologinen tai taloudellinen toteutettavuus paranee huomattavasti, mikä helpottaa niiden laajentamista.
6. Kun tutkimustoiminta kohdistuu yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtymätoiminnaksi katsottavaan taloudelliseen toimintaan, jonka osalta tekniset arviointikriteerit on vahvistettu tässä liitteessä, tutkittavat teknologiat, tuotteet tai muut ratkaisut mahdollistavat sen, että toiminnat toteutetaan ennakoitua huomattavasti alhaisemmilla päästöillä verrattuna tässä liitteessä vahvistettuihin ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäviin teknisiin arviointikriteereihin.
Kun tutkimustoiminta liittyy yhteen tai useampaan tämän liitteen 3.7, 3.8, 3.9, 3.11, 3.12, 3.13, 3.14 ja 3.16 jaksossa määritettyyn taloudelliseen toimintaan, teknologiat, tuotteet tai muut ratkaisut joko mahdollistavat sen, että kohteena olevat toimet toteutetaan huomattavasti alhaisemmilla kasvihuonekaasupäästöillä, kun pyrkimyksenä on 30 prosentin vähennys verrattuna asianomaiseen EU:n päästökauppajärjestelmän vertailuarvoon tai asianomaisiin vertailuarvoihin, tai ne liittyvät laajalti hyväksyttyihin keskeisiin näiden alojen vähähiilisiin teknologioihin tai prosesseihin, erityisesti sähköistämiseen, varsinkin kun on kyse lämmityksestä ja jäähdytyksestä, vedystä polttoaineena tai syöttöaineena, hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista, hiilidioksidin talteenotosta ja hyödyntämisestä sekä biomassasta polttoaineena tai syöttöaineena, jos biomassa täyttää tämän liitteen 4.8, 4.20 ja 4.24 jaksossa vahvistetut vaatimukset.
7. Kun tutkittavan, kehitettävän tai innovoitavan teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun teknologisen valmiuden taso on 6 tai 7, tutkimuksesta vastaava yhteisö arvioi elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt yksinkertaistetussa muodossa. Yhteisö esittää tapauksen mukaan jommankumman seuraavista:
(a)teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvä enintään 10 vuotta vanha patentti, joka sisältää tiedot sen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista;
(b)toimivaltaiselta viranomaiselta saatu lupa toimia innovatiiviseen teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvässä esittelypaikassa esittelyhankkeen ajan. Lupa sisältää tiedot kyseisen teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista.
Kun tutkittavan, kehitettävän tai innovoitavan teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun teknologisen valmiuden taso on vähintään 8, elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttämällä suositusta 2013/179/EU tai standardia ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018, ja riippumaton kolmas osapuoli todentaa ne.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Tutkittava teknologia, tuote tai muu ratkaisu täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat vesimuodostumien, myös pinta-ja pohjaveden, hyvään tilaan tai hyvään ekologiseen potentiaaliin kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat kiertotalouden tavoitteisiin kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään ottamalla huomioon mahdollisen merkittävän haitan tyypit asetuksessa (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Kaikki tutkittavaan teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvät mahdolliset riskit, jotka voivat vaikuttaa siihen, että ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvat epäpuhtauspäästöt lisääntyvät huomattavasti, arvioidaan ja käsitellään.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat ekosysteemien hyvään tilaan tai sietokykyyn taikka luontotyyppien ja lajien, myös unionin edun kannalta merkittävien luontotyyppien ja lajien, suojelutilanteeseen kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään.
|
9.2.Suoraan ilmasta tehtävää hiilidioksidin talteenottoa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi
Toiminnan kuvaus
Suoraan ilmasta tehtävään hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä tarkoitettujen ratkaisujen, prosessien, teknologioiden, liiketoimintamallien ja muiden tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus ja kokeellinen kehittäminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin M71.1.2 ja M72.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnalla tutkitaan, kehitetään tai tarjotaan sellaisten teknologioiden, tuotteiden tai muiden ratkaisujen innovointia, jotka on tarkoitettu suoraan ilmasta tehtävän hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä.
2. Suoraan ilmasta tehtävää ilmakehän hiilidioksidin talteenottoa varten tutkittavien teknologioiden, tuotteiden tai muiden ratkaisujen käyttöönotto voi kaupallistamisen myötä johtaa hiilidioksidipäästöjen kokonaisnettomäärän vähenemiseen.
3. Kun tutkittavan, kehitettävän tai innovoitavan teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun teknologisen valmiuden taso on 1–7, tutkimuksesta vastaava yhteisö arvioi elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt yksinkertaistetussa muodossa. Yhteisö esittää tapauksen mukaan jommankumman seuraavista:
(a)teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvä enintään 10 vuotta vanha patentti, joka sisältää tiedot sen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista;
(b)toimivaltaiselta viranomaiselta saatu lupa toimia innovatiiviseen teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvässä esittelypaikassa esittelyhankkeen ajan. Lupa sisältää tiedot kyseisen teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksista.
Kun tutkittavan, kehitettävän tai innovoitavan teknologian, tuotteen tai muun ratkaisun teknologisen valmiuden taso on vähintään 8, elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttämällä suositusta 2013/179/EU tai standardia ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018, ja riippumaton kolmas osapuoli todentaa ne.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Tutkittava teknologia, tuote tai muu ratkaisu täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat vesimuodostumien, myös pinta-ja pohjaveden, hyvään tilaan tai hyvään ekologiseen potentiaaliin kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat kiertotalouden tavoitteisiin kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään ottamalla huomioon mahdollisen merkittävän haitan tyypit asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Kaikki tutkittavaan teknologiaan, tuotteeseen tai muuhun ratkaisuun liittyvät mahdolliset riskit, jotka voivat vaikuttaa siihen, että ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvat epäpuhtauspäästöt lisääntyvät huomattavasti, arvioidaan ja käsitellään.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Kaikki tutkittavasta teknologiasta, tuotteesta tai muusta ratkaisusta aiheutuvat ekosysteemien hyvään tilaan tai sietokykyyn taikka luontotyyppien ja lajien, myös unionin edun kannalta merkittävien luontotyyppien ja lajien, suojelutilanteeseen kohdistuvat mahdolliset riskit arvioidaan ja käsitellään.
|
9.3.Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut
Toiminnan kuvaus
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin M71 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta on jotakin seuraavista:
(a)rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä tekninen konsultointi (muun muassa energiakonsultit, energiasimulaatio, hankkeenhallinta, energiatehokkuustodistusten tuottaminen ja erityiskoulutus);
(b)valtuutetun asiantuntijan tekemät energiatarkastukset ja rakennusten energiatehokkuuden arvioinnit;
(c)energiahallintapalvelut;
(d)energiatehokkuussopimukset;
(e)energiapalveluyritysten (ESCO-toimijat) tarjoamat energiapalvelut.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutok–seen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
Lisäys A: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
I. Perusteet
Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:
a)
toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)
jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)
arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla määritettyä fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)
toiminnan, jonka odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoennusteita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)
kaikkien muiden toimintojen arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoennusteita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.
Ilmastoennusteet ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien, mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat tai maksulliset mallit.
Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.
Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.
Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin mahdollisuuksien mukaan;
II. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
|
|
Lämpötilaan liittyvät
|
Tuuleen liittyvät
|
Veteen liittyvät
|
Maamassoihin ja maaperään liittyvät
|
|
Krooniset
|
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)
|
Tuuliolojen muutokset
|
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Rannikon eroosio
|
|
|
Lämpökuormitus
|
|
Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu
|
Maaperän huonontuminen
|
|
|
Lämpötilan vaihtelut
|
|
Valtamerten happamoituminen
|
Maaperän eroosio
|
|
|
Ikiroudan sulaminen
|
|
Meriveden intruusio
|
Vettyneen rinnemaan valuminen
|
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen
|
|
|
|
|
|
Vesistressi
|
|
|
Akuutit
|
Lämpöaalto
|
Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni
|
Kuivuus
|
Lumivyöry
|
|
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen
|
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)
|
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Maanvyörymä
|
|
|
Maastopalo
|
Pyörremyrsky
|
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)
|
Maansortuma
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen
|
|
Lisäys B: Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY mukaisesti sekä vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.
Lisäys C: Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:
a) Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;
b) elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852 2 artiklassa;
c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;
d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa.
e) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisen liitteen mukaisia vaatimuksia.
f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos niiden käytön on osoitettu olevan yhteiskunnan kannalta välttämätöntä;
g) muut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit täyttävät aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos niiden käyttö on osoittautunut yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi.
Lisäys D: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti.
Jos YVA on toteutettu, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat haavoittuville alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tehty asianmukainen arviointi tarpeen mukaan, ja sen päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat lieventävät toimenpiteet.
Lisäys E: Vesilaitteiden tekniset eritelmät
1. Virtaama mitataan standardinmukaisella vertailupaineella, joka on 3 −0/+0,2 baaria tai matalaa painetta käyttävien tuotteiden osalta 0,1 −0/+0,02 baaria.
2. Virtaama 1,5 −0/+0,2 baarin matalammalla paineella on enintään 60 prosenttia suurimmasta käytettävissä olevasta virtaamasta.
3. Suihkusekoittajien osalta vertailulämpötila on 38 ± 1 ̊C.
4. Jos virtauksen on oltava alle 6 l/min, se on 2 kohdassa vahvistetun säännön mukainen.
5. Hanojen osalta noudatetaan EN 200 -standardin kohdassa 10.2.3. kuvattua menettelyä seuraavin poikkeuksin:
a) niiden hanojen osalta, joissa ei käytetä vain matalaa painetta: sovelletaan 3 −0/+ 0,2 baarin painetta sekä kuumiin että kylmiin vedentuloputkiin tai vaihtoehtoisesti
b) niiden hanojen osalta, joissa käytetään vain matalaa painetta: sovelletaan 0,4 −0/+0,02 baarin painetta sekä kuumiin että kylmiin vedentuloputkiin.