KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Aloitteen nimi

Vuoden 2025 sisämarkkinastrategia

Vastuupääosasto ja -yksikkö

PO GROW

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto

Alustava aikataulu

Kesäkuu 2025

Lisätiedot

[lisätään linkki Kerro mielipiteesi -sivulle, kun se on perustettu]

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta [enintään 10 riviä]

Niin Enrico Lettan kuin Mario Draghin raportissa toistettiin, että aidosti yhdentyneiden sisämarkkinoiden luominen on ratkaisevan tärkeää Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Eurooppa-neuvosto kehotti huhtikuussa 2024 komissiota laatimaan horisontaalisen sisämarkkinastrategian kesäkuuhun 2025 mennessä. Kilpailukyky- ja kasvuneuvoston toukokuussa 2024 sisämarkkinoista antamissa päätelmissä kehotettiin komissiota hyväksymään uusi horisontaalinen strategia hajanaisuuden vähentämiseksi ja sisämarkkinoiden saattamiseksi valmiiksi, mukaan lukien etenemissuunnitelma, jossa on selkeät aikataulut ja välitavoitteet kiireellisille ja konkreettisille toimille. Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevassa vuoden 2024 vuosikertomuksessa 1 toistettiin, että sisämarkkinoiden yhdentämistä on selvästi jatkettava.

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti poliittisissa suuntaviivoissa 2024–2029, että Euroopan ”etenemisen on oltava paljon entistä nopeampaa ja kauaskantoisempaa, jotta voimme turvata kilpailukyvyn, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden” 2 . Poliittisissa suuntaviivoissa kehotetaan vauhdittamaan pyrkimyksiä sisämarkkinoiden saattamiseksi valmiiksi. Tämä on avainasemassa EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa, sosiaalisen markkinatalouden mallin säilyttämisessä ja EU:n perusperiaatteiden vahvistamisessa. Johtavan varapuheenjohtajan Stéphane Séjournén tehtävänä on kehittää nykyaikaistettuja ja syvempiä sisämarkkinoita varten horisontaalinen sisämarkkinastrategia, jolla edistetään palvelujen rajat ylittävää tarjontaa ja tavaroiden rajat ylittävää liikkuvuutta.

Ratkaistava ongelma [enintään 25 riviä]

Sääntelyyn ja hallintoon liittyvät esteet haittaavat edelleen sisämarkkinoiden yleistä toimintaa, palvelujen rajat ylittävää tarjontaa sekä tavarakauppaa ja investointeja rajojen yli. Sääntely- ja hallintojärjestelmien erot sisämarkkinoilla vaikeuttavat yritysten, työntekijöiden ja kansalaisten elämää. Vaikutus tuntuu erityisesti pk-yrityksissä. Komissio esitti yksityiskohtaisen yleiskatsauksen sisämarkkinoiden merkittävimmistä esteistä tiedonannossaan sisämarkkinoiden esteiden tunnistamisesta ja poistamisesta (2020) ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 3 , jotka ovat edelleen voimassa.

Palveluala on keskeisessä asemassa talouden kilpailukyvyn kannalta. Tämä koskee erityisesti Euroopan teollisuutta (jonka osuus sen lisäarvosta on noin 40 prosenttia). Joistakin parannuksista huolimatta noin 60 prosenttia niistä esteistä, jotka 20 vuotta sitten haittasivat palveluntarjoajien toimintaa, on edelleen olemassa 4 . Taloudellisesti merkittävät palvelut, kuten yritys-, rakennus- tai vähittäismyyntipalvelut, eivät ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Jäsenvaltiot rajoittavat edelleen pääsyä yli 5 700 säänneltyyn ammattiin, minkä vuoksi ammattipätevyys on tunnustettava virallisesti. Lisäksi lupa- ja ilmoitusjärjestelmät vaikeuttavat palvelujen rajat ylittävää tarjontaa ja investointeja.

Tavaroiden sisämarkkinoilla on edessään haasteita, kuten laittomat käytännöt, markkinavalvontamekanismeihin kohdistuvat paineet, digitaalisten ratkaisujen puute ja kiertotalous.

Vaikka EU, EU:n jäsenvaltiot ja sidosryhmät kaikilla politiikan ja talouden aloilla ovat yhteisesti vastuussa sisämarkkinoista, niiden horisontaalisia hallintorakenteita on edelleen parannettava, jotta voidaan edistää sisämarkkinapolitiikkojen täytäntöönpanoa, myös digitalisaation avulla. Voimassa olevien sääntöjen täytäntöönpanoa on myös edelleen parannettava ja on keskityttävä ennaltaehkäisyyn, yhteistyöhön ja oikeudellisiin korjaustoimiin tapauksissa, joissa sääntöjä ei noudateta.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen) [enintään 10 riviä]

Strategia esitetään vastauksena Eurooppa-neuvoston pyyntöön.

Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen edellyttää toimia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

Oikeusperusta

Tiedonannossa on tarkoitus ilmoittaa erilaisista aloitteista ja toimista, joilla on eri oikeusperustat. Sen mukaan, millainen tässä tiedonannossa ilmoitettujen mahdollisten lainsäädäntövälineiden ja muiden kuin lainsäädäntövälineiden sisältö on, näiden oikeudellisten välineiden kannalta soveltuviin oikeusperustoihin voisivat kuulua muun muassa seuraavat: i) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 45–48 artikla (työntekijöiden vapaa liikkuvuus), ii) SEUT-sopimuksen 49 artikla (sijoittautumisvapaus), iii) SEUT-sopimuksen 52 artikla, 53 artiklan 1 kohta ja 56 artikla (palvelujen ja ammattihenkilöiden vapaa liikkuvuus), iv) SEUT-sopimuksen 114 artikla (sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta), v) SEUT-sopimuksen 118 artikla (teollis- ja tekijänoikeudet), vi) SEUT-sopimuksen 169 artikla (kuluttajansuoja) ja vii) SEUT-sopimuksen 207 artiklan 2 kohta (yhteinen kauppapolitiikka).

EU:n toimen tarve

Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta on yhteisesti jäsenvaltioiden ja EU:n vastuulla. Jotta palvelujen ja tavaroiden rajat ylittävä tarjonta sujuisi kitkatta, tarvitaan EU:n tason toimia.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa [enintään 25 riviä]

Sisämarkkinastrategian tavoitteena on antaa uutta pontta tavaroiden ja palvelujen nykyaikaisille sisämarkkinoille ottaen huomioon yritysten, työntekijöiden ja kansalaisten tarpeet.

Sisämarkkinastrategiassa esitetään toimintasuunnitelma, jossa luetellaan aloitteet, jotka komissio aikoo esittää tulevina vuosina, jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali saataisiin hyödynnettyä Euroopan tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä auttaa tukemaan EU:n vaurautta ja sosiaalista markkinataloutta sekä oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää ja varmistamaan, että ketään ei jätetä jälkeen. Yhdentyneemmät sisämarkkinat edistävät EU:n yritysten yhdentyneitä kotimarkkinoita ja antavat niille mahdollisuuden laajentua ja kilpailla maailmanlaajuisesti.

Strategiassa keskitytään poistamaan nykyisiä sääntelyyn ja hallintoon liittyviä esteitä ja estämään uusien esteiden syntyminen. Näiden esteiden poistaminen voi edellyttää (tarkistetun) EU:n lainsäädännön esittämistä, sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamista, sääntöjen yhdenmukaisemman ja tehokkaamman täytäntöönpanon tukemista ja nykyisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamista.

Strategiassa keskitytään palveluihin, tavaroihin ja sisämarkkinoiden horisontaaliseen hallinnointiin. Palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä taloudellisen kilpailukyvyn ja vaurauden kannalta, ja strategialla pyritään edistämään palvelujen rajat ylittävää tarjontaa muun muassa poistamalla hallintoon liittyviä esteitä. Lisäksi strategialla pyritään edistämään tavaroiden liikkumista rajojen yli, varmistamaan niiden turvallisuus ja edistämään niiden kestävyyttä.

Sisämarkkinoiden hallinnoinnin osalta strategialla pyritään helpottamaan sääntöjen noudattamista ja varmistamaan asianmukainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa. Sisämarkkinoiden hallintokehyksen parantamista ohjaa neljä keskeistä painopistettä: i) esteiden ennaltaehkäiseminen, ii) yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa, iii) prosessien ja menettelyjen digitalisointi ja iv) sovittujen sääntöjen noudattamisen valvonta ryhtymällä tarvittaessa korjaaviin toimiin.

Strategia nivotaan tiiviisti hallinnollisen rasituksen vähentämiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen tähtäävään komission strategiaan. Yritysten ja erityisesti pk-yritysten byrokraattisen taakan vähentämistä koskeva tavoite on olennainen osa strategiassa ilmoitettuja aloitteita.

Strategia täydentää alakohtaisia poliittisia aloitteita, kuten energiaunionia, säästö- ja investointiunionia, osaamisunionia, kohtuuhintaista asumista koskevaa toimintasuunnitelmaa ja toimia liikenne- ja televiestintäpalvelujen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Todennäköiset vaikutukset

Strategialla tullaan parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, mukaan lukien palvelujen ja tavaroiden sisämarkkinoiden syvempi yhdentyminen entistä vahvemmilla rajat ylittävillä investoinneilla ja kaupalla, jotta voidaan lisätä Euroopan tuottavuutta ja tukea sen vaurautta ja sosiaalista markkinataloutta. Yhdentyneemmät ja digitalisoidut sisämarkkinat antavat EU:n yrityksille – myös pk-yrityksille – mahdollisuuden laajentua ja hyödyntää markkinoita parhaalla mahdollisella tavalla omien tarpeidensa sekä työntekijöiden ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti.

Tuleva seuranta

Komissio tiedottaa parlamentille ja neuvostolle vuosittain strategian täytäntöönpanotilanteesta erityisesti sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevan vuosikertomuksen avulla osana vuotuista toimintapoliittista sykliä.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Koska tiedonannossa esitetään yleinen poliittinen kehys, se ei edellytä vaikutustenarviointia. Strategiassa ilmoitettuihin lainsäädäntö- tai muihin ehdotuksiin, joilla todennäköisesti on merkittävä vaikutus, ja toimintavaihtoehtoihin olisi tarvittaessa liitettävä vaikutustenarvioinnit.

Kuulemisstrategia

Kuulemisten tavoitteena on saada tietoa sisämarkkinoiden toiminnasta, muun muassa seuraavilta osin:

·tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteet sisämarkkinoilla ja mahdolliset keinot niiden poistamiseksi

·sääntelyyn ja hallintoon liittyvät haasteet sisämarkkinoilla ja mahdolliset poliittiset toimet niiden ratkaisemiseksi

·sisämarkkinoiden horisontaalinen hallinnointi ja niitä koskevien sääntöjen täytäntöönpano sekä mahdolliset aloitteet niiden parantamiseksi.

Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten näkökulmaan.

Kuulemisella täydennetään sitä laajaa tietoa ja näyttöä, jota on jo kerätty sisämarkkinoiden toiminnasta, esimerkiksi sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevista tuoreista vuosikertomuksista ja sisämarkkinoiden tulostaulusta sekä Lettan ja Draghin raporteista.

Tärkeimpinä sidosryhminä ovat yritykset, myös pk-yritykset, ja niitä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja jäsenvaltioiden (ja Euroopan talousalueen maiden) viranomaiset.

Komissio kuulee sidosryhmiä tällä virallisella kannanottopyynnöllä, joka julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Tämän lisäksi se i) käyttää olemassa olevia verkostojaan, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa ja pk-yritysedustajien verkostoa; ii) järjestää erityisiä kokouksia ja tapahtumia sidosryhmien kanssa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja iii) tekee yhteistyötä muiden EU:n toimielinten kanssa.