KOMISSION SUOSITUS,
annettu 18.3.2026,
innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten ja innovatiivisten scaleup-yritysten määritelmästä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Komission tiedonannossa ”EU:n kilpailukykykompassi” muistutetaan, että innovointi on keskeinen kilpailukykyä ja kasvua edistävä tekijä unionissa.
(2)Tulevan talouskasvun vauhdittamiseksi tarvitaan uusi innovaatiovetoiseen tuottavuuteen perustuva kilpailukykymalli. Innovatiivisilla yrityksillä, innovatiivisilla startup-yrityksillä ja innovatiivisilla scaleup-yrityksillä on erityisesti syväteknologian alalla keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa, mikä asettaa ne innovaatiopohjaisten talousmallien ytimeen.
(3)Komissio ilmoitti tiedonannossaan ”EU:n start-up- ja scale-up-strategia”, että se aikoo ehdottaa innovatiivisten yritysten, startup-yritysten ja scaleup-yritysten määritelmää.
(4)Syväteknologiayritykset, mukaan lukien strategisten teknologioiden kuten digitaaliteknologian, bioteknologian ja puhtaan teknologian yritykset, ovat erityisen tärkeitä innovoinnin kannalta, koska ne muuntavat tieteen ja teknologian eturintamassa tapahtuvia läpimurtoja skaalattaviksi tuotteiksi ja elinkeinoaloiksi ja synnyttävät usein muutosvoimaisia ratkaisuja, joilla on pitkällä aikavälillä merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Määritelmissä olisi sen vuoksi otettava huomioon syväteknologiayritysten erityispiirteet, koska niiden kehitystyön syklit ovat tyypillisesti pidempiä ja pääomavaltaisempia monimutkaisten tutkimus- ja kehitystoimien, sääntelyyn liittyvän validoinnin ja teknologian kypsytyksen vuoksi.
(5)Monet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet erilaisia oikeudellisia määritelmiä innovatiivisille yrityksille, startup-yrityksille ja scaleup-yrityksille, ja komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistetaan myös unionin tason määritelmät kyseisten asetusten tarkoituksia varten.
(6)Innovaatiopoliittiset toimenpiteet suunnitellaan jäsenvaltioiden ja unionin tasolla innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten tai innovatiivisten scaleup-yritysten tukemiseksi. Yhteisten määritelmien puuttuessa tällaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa epäjohdonmukaisesti jäsenvaltioiden välillä sekä unionin ja jäsenvaltioiden välillä. Tämä voi johtaa siihen, että innovatiivisiksi yrityksiksi, innovatiivisiksi startup-yrityksiksi tai innovatiivisiksi scaleup-yrityksiksi yhdessä jäsenvaltiossa luokitellut yritykset eivät kuulu vastaavien tukijärjestelmien piiriin toisessa jäsenvaltiossa, mikä rajoittaa rajatylittävää toimintaa ja laajentumista sisämarkkinoilla. Tällainen oikeudellinen epävarmuus voi olla yksi monista syistä, jotka estävät asianomaisia yrityksiä toimimasta tai siirtämästä toimintaansa jäsenvaltioiden välillä. Koska EU:n sisämarkkinoilla ei ole sisäisiä rajoja ja koska unionin toimielimille ja jäsenvaltioille olisi varmistettava yhdenmukainen viitekehys, yhteisten määritelmien käyttäminen innovatiivisista yrityksistä, innovatiivisista startup-yrityksistä ja innovatiivisista scaleup-yrityksistä auttaisi varmistamaan yritysten tasapuolisen kohtelun koko unionissa.
(7)Yhteiset määritelmät ovat tarpeen myös, kun otetaan huomioon innovatiivisia yrityksiä, innovatiivisia startup-yrityksiä ja innovatiivisia scaleup-yrityksiä tukevien kansallisten ja unionin toimenpiteiden laaja vuorovaikutus. Lisäksi jos komissio, jäsenvaltiot, Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR) soveltaisivat samaa määritelmää, parantaisi tämä innovatiivisille yrityksille, innovatiivisille startup-yrityksille ja innovatiivisille scaleup-yrityksille suunnattujen politiikkojen yhdenmukaistamista, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja vähentäisi siten kilpailun vääristymisen riskiä, joka johtuu julkisen tuen epätasapuolisesta saatavuudesta.
(8)Komissio on jo vahvistanut määritelmät, joiden pohjalta voidaan luokitella yritykset koon mukaan ja tehdä ero pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten), pienten midcap-yritysten ja suurten yritysten välillä. Innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten ja innovatiivisten scaleup-yritysten määritelmät eivät saisi millään tavoin kyseenalaistaa näitä vakiintuneita luokituksia. Innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten ja innovatiivisten scaleup-yritysten määritelmien olisi tarvittaessa perustuttava pk-yrityksille ja pienille midcap-yriyksille vahvistettuihin kriteereihin, mukaan lukien kokorajat ja rakenteelliset ominaisuudet.
(9)Jotta määritelmät palvelisivat tarkoituksiaan, niissä tulisi ottaa huomioon hyvin erityisen yrityskategorian eli innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten ja innovatiivisten scaleup-yritysten erityispiirteet ja niiden olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja kynnysarvoihin. Sen vuoksi on tarpeen, että määritelmät perustuvat helposti sovellettaviin kriteereihin, joihin kuuluvat innovaatiotoimintaan tehtävät investoinnit, ikä, koko tai kasvu.
(10)Laajalti käytettyjen kansainvälisten luokitusten mukaisesti ”innovaatio” olisi määriteltävä uudeksi tai parannetuksi tuotteeksi, palveluksi tai prosessiksi, joka eroaa merkittävästi aiemmista versioista ja joka on potentiaalisten käyttäjien saatavilla.
(11)Innovaatiotoiminnasta voidaan pitää osoituksena t&k-toimia, joissa on kyse organisoiduista ja tarkoitusperäisistä toimista uuden tietämyksen tuottamiseksi ja uusien tai parannettujen tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseksi. T&k-toiminta olisi määriteltävä laajalti käytettyjen kansainvälisten luokitusten ja unionin sääntöjen mukaisesti. Yrityksen strateginen sitoutuminen t&k-toimintaan voidaan osoittaa tähän toimintaan investoiduilla resursseilla joko osuutena toimintakustannuksista tai osuutena tuloista, mihin viitataan yleisesti t&k-intensiteettinä.
(12)Yritys voi olla innovatiivinen, vaikka se ei investoisi t&k-toimintaan. Yritystä olisi pidettävä innovatiivisena myös, jos se voi osoittaa, että kaupallistamiseen pyrkien se on kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana kehittänyt, kehittää tai aikoo lähitulevaisuudessa kehittää tuotteita, palveluja tai liiketoimintaprosesseja, jotka ovat uusia tai merkittävästi parempia verrattuna viimeisimpään kehitykseen yrityksen alalla ja joihin liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski.
(13)Innovatiiviset startup-yritykset ja innovatiiviset scaleup-yritykset olisi määriteltävä innovatiivisten yritysten alaryhmäksi, koska innovointi voi keskeisenä erityispiirteenä antaa oikeutuksen eriytettyyn poliittiseen kohteluun, kohdennettuun julkiseen tukeen ja sääntelyn sujuvoittamiseen ja erottaa ne tavallisista uusista tai nopeasti kasvavista yrityksistä, jotka laajenevat tuottamatta uudenlaisia tuotteita, palveluja, teknologioita tai liiketoimintamalleja.
(14)Innovatiiviset startup-yritykset tulisi määritellä käyttäen kriteerejä, joissa otetaan huomioon niiden innovatiivinen luonne yhdessä koko- ja ikärajojen kanssa. Jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja johdonmukaisuus komission suosituksen 2003/361/EY kanssa, innovatiivisen startup-yrityksen määritelmässä olisi otettava huomioon suosituksessa 2003/361/EY vahvistetut pienen yrityksen taseen loppusummaa ja liikevaihtoa koskevat kriteerit. Työntekijöiden määrän osalta on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa asettaa palkattujen työntekijöiden enimmäismääräksi 99, koska tällöin monet innovatiiviset startup-yritykset erityisesti syväteknologia-aloilla ja mittakaavaintensiivisillä toimialoilla voivat muodostaa suurempia monialaisia tiimejä varhaisessa kasvuvaiheessaan. Innovatiivisille startup-yrityksille on aiheellista asettaa kymmenen vuoden ikäraja, jotta voidaan ottaa huomioon myös sellaiset erityisesti syväteknologian startup-yritykset, jotka voivat tarvita pidempiä t&k-syklejä, pääomavaltaisia kehitysvaiheita ja sääntelyyn liittyviä validointiprosesseja ja pidemmän ajan tulovirran synnyttämiseksi.
(15)Innovatiiviset scaleup-yritykset olisi määriteltävä käyttäen kriteerejä, jotka kuvastavat niiden innovatiivista luonnetta yhdessä koon ja kasvudynamiikan kanssa ja jotka periaatteiltaan pohjautuvat laajalti käytetyissä luokituksissa esitettyyn OECD:n kvantitatiiviseen määritelmään kasvavista yrityksistä. Jotta innovatiiviset scaleup-yritykset voidaan erottaa vakiintuneemmista yrityksistä, on aiheellista määrittää enimmäiskoko julkisesti noteeratuille yrityksille perustuen kynnysarvoon, joka vahvistetaan pienille midcap-yrityksille suosituksessa (EU) 2025/1099. Lisäksi jotta innovatiivisten scaleup-yritysten määritelmä kattaisi riittävän kypsyysasteen saavuttaneet yritykset menemättä päällekkäin innovatiivisten startup-yritysten määritelmän kanssa, on tarpeen soveltaa liikevaihdon tai taseen loppusumman vähimmäiskynnystä suosituksessa 2003/361/EY keskisuurille yrityksille vahvistettujen kynnysarvojen perusteella,
SUOSITTAA:
1.Tämä suositus koskee unionissa ja Euroopan talousalueella sovellettavien unionin politiikkojen yhteydessä käytettävää innovatiivisten yritysten, innovatiivisten startup-yritysten ja innovatiivisten scaleup-yritysten määritelmää.
2.Suositellaan, että jäsenvaltiot, Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, ja Euroopan investointirahasto, jäljempänä ’EIR’:
(a)käyttävät liitteessä esitettyjä määritelmiä hyväksyessään lainsäädäntö-, politiikka- tai rahoitustukitoimenpiteitä tai toteuttaessaan ohjelmia, jotka on suunnattu innovatiivisille yrityksille, innovatiivisille startup-yrityksille ja innovatiivisille scaleup-yrityksille;
(b)käyttävät liitteessä esitettyjä määritelmiä kerätessään tietoja innovatiivisista yrityksistä, innovatiivisista startup-yrityksistä ja innovatiivisista scaleup-yrityksistä.
3.Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, EIP:lle ja EIR:lle.
4.Jäsenvaltioita, EIP:tä ja EIR:ää pyydetään ilmoittamaan komissiolle kaikista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen täytäntöön panemiseksi.
Tehty Brysselissä 18.3.2026
Komission puolesta
Ekaterina ZAHARIEVA
Komission jäsen
LIITE
1.Johdanto
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
(a)’toimintakustannuksilla’ yritykselle tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä aiheutuneita kustannuksia, joihin sisältyvät kaikki tavaroiden valmistamiseen ja palvelujen tarjoamiseen tilivuoden aikana tarvittavat kustannukset, mukaan lukien sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut ja viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta pois lukien rahoitus- ja veroerät;
(b)’nettomyynnillä’ tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta saatavia tuottoja, joista on vähennetty myynnin oikaisuerät sekä arvonlisävero ja muut suoraan liikevaihdon perusteella määrättävät verot;
(c)’tutkimuksella ja kehittämisellä’ kaikkea työtä, joka kuuluu asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 84 kohdassa määriteltyyn perustutkimuksen, 85 kohdassa määriteltyyn teollisen tutkimuksen tai 86 kohdassa määriteltyyn kokeellisen kehittämisen luokkaan ;
(d)’yrityksellä’ taloudellista toimintaa harjoittavaa oikeussubjektia sen oikeudellisesta muodosta riippumatta, mukaan lukien kumppanuudet tai yhdistykset, jotka säännöllisesti harjoittavat taloudellista toimintaa.
2.Innovatiivinen yritys
2.1.’Innovatiivinen yritys’ on yritys, joka täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä:
(a)sille on aiheutunut vähintään yhdeltä kolmesta edeltävästä tilivuodesta tutkimus- ja kehityskustannuksia, jotka ovat joko vähintään 10 prosenttia sen kaikista toimintakustannuksista tai vähintään 5 prosenttia sen kokonaisnettomyynnistä;
(b)kaupallistamiseen pyrkien se on kolmen viimeksi kuluneen tilivuoden aikana kehittänyt, kehittää tai aikoo lähitulevaisuudessa kehittää tuotteita, palveluja tai liiketoimintaprosesseja, jotka ovat uusia tai merkittävästi parempia verrattuna viimeisimpään kehitykseen kyseisen yrityksen alalla ja joihin liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski.
2.2.Määritettäessä 2.1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tutkimus- ja kehityskustannusten määrää tutkimus- ja kehityskustannuksissa olisi otettava huomioon seuraavat kustannukset:
(a)henkilöstökustannukset, mukaan lukien tutkijoista, teknikoista ja muusta avustavasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset siinä määrin, kuin nämä toimivat tutkimus- ja kehityshankkeiden parissa;
(b)välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimus- ja kehityshankkeissa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeiden tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi olisi katsottava ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeiden kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;
(c)rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimus- ja kehityshankkeissa; rakennusten osalta ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeiden kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan; maa-alueiden osalta liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
(d)ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimus- ja kehityshankkeita varten
(e)muut yleiskulut ja muut toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan tutkimus- ja kehityshankkeista aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.
3.Innovatiivinen startup-yritys
’Innovatiivinen startup-yritys’ on yritys, joka täyttää kaikki seuraavista kriteereistä:
(a)se on 2 kohdassa tarkoitettu innovatiivinen yritys;
(b)se on 5.1 kohdassa tarkoitettu riippumaton yritys.
(c)se on yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 100 työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto tai taseen loppusumma tai molemmat ovat enintään 10 miljoonaa euroa;
(d)se on toiminut alle kymmenen vuotta rekisteröintinsä jälkeen.
4.Innovatiivinen scaleup-yritys
’Innovatiivinen scaleup-yritys’ on yritys, joka täyttää kaikki seuraavista kriteereistä:
(a)se on 2 kohdassa tarkoitettu innovatiivinen yritys;
(b)se on 5.1 kohdassa tarkoitettu riippumaton yritys;
(c)se on yritys, jonka vuotuinen liikevaihto tai taseen loppusumma tai molemmat ovat yli 10 miljoonaa euroa;
(d) se on yritys, jonka työntekijämäärän tai tulojen keskimääräinen vuotuinen kasvu on yli 20 prosenttia kahdelta edeltävältä vuodelta;
(e)Se täyttää vähintään toisen seuraavista kahdesta kriteeristä:
i)se on yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 750 työntekijää;
ii)se ei ole julkisesti noteerattu.
5.Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit
5.1.’Riippumattomia yrityksiä’ ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 5.2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 5.5 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.
5.2.’Omistusyhteysyrityksiä’ ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 5.4 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joissa yksi yritys (tuotantoketjun alkupäässä sijaitseva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 5.5 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (tuotantoketjun loppupäässä sijaitsevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä.
5.3.Jäljempänä 5.4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisen elimen suorassa tai välillisessä määräysvallassa, ei pidetä innovatiivisena startup-yrityksenä tai innovatiivisena scaleup-yrityksenä.
5.4.Poiketen 5.2 kohdasta yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka vähintään 25 prosenttia sen pääomasta tai äänimäärästä on seuraavien sijoittajaluokkien hallussa, sillä edellytyksellä, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 5.5 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:
(a)julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomarahastot tai pääomasijoitusrahastot, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (”bisnesenkelit”), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä on vähemmän kuin 5 000 000 euroa;
(b)korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;
(c)yhteisösijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;
(d)riippumattomat paikallisviranomaiset, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joiden alueella on vähemmän kuin 5 000 asukasta.
5.5.’Sidosyrityksiä’ ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:
(a)yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;
(b)yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;
(c)yrityksellä on oikeus käyttää määräävää vaikutusvaltaa toisessa yrityksessä kyseisen yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen tai sen perustamiskirjan tai yhtiöjärjestyksen määräysten nojalla;
(d)toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen määräysvallassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.
Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 5.4 kohdassa tarkoitetut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.
5.5.1.Yritykset, joilla on jokin edellä 5.5 kohdassa kuvatuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen tai 5.4 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien välityksellä, katsotaan myös sidosyrityksiksi.
5.5.2.Yritykset, joilla on jokin edellä 5.5 kohdassa esitetyistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla. Tässä kohdassa ’lähimarkkinoilla’ tarkoitetaan tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.
Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään riippumattomaksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2, 3 ja 4 kohdan mukaisia kynnysarvoja koskevista tiedoista.
5.5.3.Jos direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritelty vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut yritykseen, seuraavia ei pitäisi pitää tämän liitteen 5.5 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä:
(a)kyseinen yritys ja kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto;
(b)kyseinen yritys ja kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja;
(c)kyseinen yritys ja toinen yritys, johon vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut.
Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, kunhan kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
(a)vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ja niiden hoitaja sekä asianomaiset yritykset pitävät erillistä kirjanpitoa;
(b)vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla ja sen hoitajalla on ennalta määritelty sijoitusstrategia asianomaisesta yrityksestä tai asianomaisista yrityksistä irtautumiseksi, myös realisoimalla sen arvo yrityksen myynnin tai muiden keinojen kautta.
Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden yrityksen tai yhteisesti useamman toisiinsa sidoksissa olevan yrityksen omistuksessa. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista.
6.Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso
6.1.Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.
6.2.Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 kohdassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset kynnysarvot, yritys saavuttaa tai menettää innovatiivisen yrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.
6.3.Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden aikana tehdyn luotettavan arvion perusteella.
7.Henkilöstömäärä
7.1.Henkilöstömäärä vastaa kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana, jäljempänä ’vuosityöyksiköt’. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan vuosityöyksiköiden osina. Henkilöstömäärään luetaan:
(a)palkansaajat;
(b)kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;
(c)yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;
(d)yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.
7.2.Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.
8.Yrityksen tietojen määräytyminen
8.1.Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.
8.2.Yrityksen, jolla on 5 kohdassa tarkoitettuja omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.
Tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.
8.3.Edellä olevan 8.2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Kyseisiin tietoihin lisätään 100 prosenttia omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jollei näitä tietoja ole jo lisätty konsolidoinnin yhteydessä.
Edellä olevan 8.2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 8.2 kohdan toisessa kappaleessa määriteltyä prosenttiosuutta.
8.4.Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, se lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot.
