PERUSTELUT

1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA

Rakennusten energiatehokkuudesta 24. huhtikuuta 2024 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2024/1275 (uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi) esitetään visio päästöttömän rakennuskannan saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi on osa komission vuoden 2021 työohjelmaan kuuluvaa 55-valmiuspakettia, ja se täydentää heinäkuussa 2021 ehdotettuja paketin muita osia 1 . Kuten ilmastoa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2 todetaan, kyseessä on keskeinen lainsäädäntöväline hiilestä irtautumista koskevien vuosien 2030 ja 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten direktiivissä (EU) 2024/1275 todetaan, rakennusten osuuteen kasvihuonekaasupäästöistä kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt ennen niiden käyttöikää, sen aikana ja sen jälkeen, ja sen vuoksi direktiivissä esitetty rakennuskannan hiilestä irtautuminen menee pidemmälle kuin nykyinen painottuminen käytöstä syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin. Direktiivissä (EU) 2024/1275 edellytetään, että rakennusten koko elinkaaren aikaiset päästöt otetaan asteittain huomioon, alkaen uusista rakennuksista.

Ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) rakennuksen koko elinkaaren aikana osoittaa, mikä kaikkiaan on rakennuksen osuus ilmastonmuutokseen johtavista päästöistä. Siinä otetaan huomioon rakennustuotteisiin sisältyvät kasvihuonekaasupäästöt sekä käyttövaiheen suorat ja epäsuorat päästöt. Rakennukset muodostavat merkittävän materiaalivarannon, johon varastoidaan resursseja vuosikymmenien ajaksi. Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan on tarkoitus kannustaa valtavirtaistamaan ilmastonäkökulman huomioivat vaihtoehdot suunnittelussa ja rakennusmenetelmien ja ‑tuotteiden valinnassa. Tällaisista vaihtoehdoista on jo olemassa monia hyviä esimerkkejä.

Direktiivin (EU) 2024/1275 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan liitteen III mukaisesti ja ilmoitetaan rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa

a)1. tammikuuta 2028 alkaen kaikkien sellaisten uusien rakennusten osalta, joiden hyötypinta-ala on yli 1 000 m²;

b)1. tammikuuta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten osalta.

Direktiivin 7 artiklan 3 kohdassa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä liitteen III muuttamiseksi vahvistamalla unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius.

Lisäksi direktiivin (EU) 2024/1275 7 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat 1. tammikuuta 2027 mennessä kansalliset etenemissuunnitelmat, joissa esitetään yksityiskohtaisesti, miten kaikkien uusien rakennusten elinkaarenaikaista ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevat raja-arvot otetaan käyttöön. Komissio on antanut ohjeita uusien rakennusten elinkaarenaikaista ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevista 7 artiklan 2 ja 5 kohdan säännöksistä osana ohjeasiakirjakokonaisuutta, jossa käsitellään direktiivin (EU) 2024/1275 uusia tai olennaisesti muutettuja säännöksiä.

Direktiivin (EU) 2024/1275 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tämän delegoidun asetuksen tarkoituksena on vahvistaa unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, jotta laskelman tulokset voidaan ilmoittaa rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa. Kansallisten raja-arvojen määrittämisen osalta jäsenvaltioita kehotetaan tutustumaan uusien rakennusten elinkaarenaikaista ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaalia koskeviin ohjeisiin, joissa todetaan, että jäsenvaltiot määrittävät itse raja-arvojen soveltamisalaan kuuluvien elinkaaren vaiheiden tai moduulien laajuuden ja että jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää tietyt rakennuksen osat raja-arvon soveltamisalan ulkopuolelle.

Elinkaarenaikainen ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaali on merkityksellinen myös useiden muiden direktiivin (EU) 2024/1275 säännösten kannalta:

Direktiivin (EU) 2024/1275 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin huomioon energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisia tasoja laskiessaan.

Direktiivin (EU) 2024/1275 19 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että olemassa olevien A+-luokkaa vastaaviksi perusparannettujen rakennusten osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali arvioidaan ja ilmoitetaan rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa.

Liitteessä II, jossa vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitettujen kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien malli, jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan uusien rakennusten elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevat tavoitteensa ja uusien rakennusten keskimääräinen elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali.

Liitteen V 1 kohdan mukaan energiatehokkuustodistuksen etusivulla on ilmoitettava elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali, jos se on saatavilla.

On huomattava, että tässä delegoidussa asetuksessa vahvistetaan unionin kehys vain uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten. Parhaillaan perusparannettavien olemassa olevien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskemiseksi jäsenvaltiot voivat vapaasti mukauttaa menetelmän eri vaiheita tai käyttää omaa laskentamenetelmäänsä asiaankuuluvat vaatimukset huomioon ottaen.

2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET

Komissio kuuli tätä delegoitua asetusta valmistellessaan jäsenvaltioiden edustajia useaan otteeseen:

jäsenvaltioille suunnatulla elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevalla kyselyllä, jonka avulla pyrittiin saamaan parempi käsitys nykyisistä tai alikehittyneistä kansallisista kehyksistä sekä siitä, mitä delegoidulta asetukselta odotetaan; kyselylomake lähetettiin 31. lokakuuta 2024, ja vastaukset kerättiin kirjallisessa muodossa

rakennusten energiatehokkuutta käsittelevän komission asiantuntijaryhmän (E03689) kokouksissa:

4. joulukuuta 2024: osallistujille lähetettiin ennen kokousta elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten vahvistettavaa unionin kehystä koskevan delegoidun säädöksen valmisteluasiakirja, josta kerättiin palautetta kokouksen aikana sekä kirjallisia huomautuksia kokouksen jälkeen

11. helmikuuta 2025: osallistujille lähetettiin ennen kokousta ensimmäinen luonnos delegoiduksi säädökseksi, jossa vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, ja luonnoksesta kerättiin palautetta kokouksen aikana sekä kirjallisia huomautuksia kokouksen jälkeen

7. huhtikuuta 2025: kokouksessa annettiin tilannekatsaus päivitetystä luonnoksesta delegoiduksi säädökseksi, jossa vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, keskittyen erityisesti asetuksen (EU) N:o 305/2011 ja asetuksen (EU) 2024/3110 (rakennustuoteasetukset) tietojen käyttöön, sekä keskusteltiin siitä, mitä tietoja laskennassa olisi käytettävä

22. toukokuuta 2025: osallistujille lähetettiin ennen kokousta päivitetty luonnos delegoiduksi säädökseksi, jossa vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, ja luonnoksesta kerättiin palautetta kokouksen aikana sekä kirjallisia huomautuksia kokouksen jälkeen

23. lokakuuta 2025: osallistujille lähetettiin ennen kokousta luonnos delegoiduksi säädökseksi, jossa vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, ja kokouksessa käydyn keskustelun perusteella tekstiin tehtiin joitakin muutoksia; asiantuntijaryhmä antoi yksimielisen myönteisen lausunnon muutetusta luonnoksesta.

useissa Concerted Action EPBD ‑ryhmän asiaa käsittelevissä erityisistunnoissa; Concerted Action EPBD on jäsenvaltioiden ja komission yhteinen aloite, johon osallistuu sellaisten kansallisten ministeriöiden tai niihin yhteydessä olevien laitosten edustajia, jotka vastaavat direktiivin (EU) 2024/1275 edellyttämän teknisen, oikeudellisen ja hallinnollisen kehyksen valmistelusta kussakin jäsenvaltiossa sekä Norjassa (https://www.ca-epbd.eu/).

Ammatillisia sidosryhmiä (esimerkiksi merkitykselliset toimialajärjestöt, kansalaisjärjestöt, tiedeyhteisö ja rakennus- ja energia-alan ammattilaiset) kuultiin seuraavasti:

Lokakuun 22. päivänä 2024 järjestettiin elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia käsittelevä verkkotapahtuma, jonka tarkoituksena oli antaa sidosryhmille tietoa delegoidun säädöksen meneillään olevasta valmistelutyöstä ja sen valmisteluun liittyvistä näkökohdista. Palautetta kerättiin kokouksen aikana sekä sen jälkeen kirjallisten huomautusten ja kannanottojen muodossa.

Helmikuun 21. päivänä 2025 järjestettiin verkossa sidosryhmien kokous, jonka tarkoituksena oli antaa sidosryhmille tietoa delegoidun säädöksen meneillään olevasta valmistelutyöstä ja sen valmisteluun liittyvistä näkökohdista. Osallistujille lähetettiin ennen kokousta esitys ja kysely. Palautetta kerättiin kokouksen aikana sekä sen jälkeen erityisesti kyselyn kautta.

Komission delegoidun asetuksen ja sen liitteiden luonnokset julkaistiin ja niistä pyydettiin palautetta 3.–31. lokakuuta 2025. Tänä aikana saatiin 116 vastausta eri sidosryhmiä edustavilta vastaajilta. Suurin osa (43) vastaajista oli elinkeinoyhdistyksiä ja yrityksiä (30). Seuraavaksi eniten vastauksia saatiin kansalaisjärjestöiltä (18 vastausta).

Yleisesti ottaen vastaajat hyväksyivät tekstit, eikä esiin tullut merkittäviä ongelmia. Palaute otettiin asianmukaisesti huomioon.

Teksti viimeisteltiin Kerro mielipiteesi ‑portaalin kautta ja jäsenvaltioilta saatujen huomautusten perusteella ja jaettiin komission asiantuntijaryhmälle.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Delegoidun asetuksen ja suuntaviivojen laadinnassa sekä tietojen keräämisessä sidosryhmiltä ja niiden analysoinnissa hyödynnettiin teknistä tukea, josta tehtiin erillinen sopimus 3 .

3.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Direktiivin (EU) 2024/1275 7 artiklan 2 kohdassa käyttöön otettujen uusien vaatimusten mukaisesti tässä delegoidussa asetuksessa vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten. Tällä delegoidulla asetuksella korvataan direktiivin (EU) 2024/1275 liite III ja selvennetään seuraavia seikkoja:

kehyksen vaatimuksissa noudatettava perusstandardi

elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa käytettävä viitetutkimusjakso

elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa käytettävät tiedot

hyötypinta-alan määrittely

elinkaaren vaiheiden määrittely

rakennuksen osien määrittely

tulosten ilmoittaminen (erityisesti rakennusten energiatehokkuustodistuksissa).

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,

annettu 16.12.2025,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275 liitteen III muuttamisesta unionin kehyksen vahvistamisen osalta elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 24 päivänä huhtikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275 4 ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Direktiivin (EU) 2024/1275 7 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan kyseisen direktiivin liitteen III mukaisesti ja ilmoitetaan uusien rakennusten energiatehokkuustodistuksessa. Jäsenvaltiot voivat jättää elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskentavelvoitteen soveltamisalan ulkopuolelle ne rakennusluokat, jotka ne ovat jättäneet energiatehokkuustodistuksen laadintavelvoitteen soveltamisalan ulkopuolelle kyseisen direktiivin 20 artiklan 6 kohdan nojalla.

(2)Rakennusalan osalta tarvitaan yhdenmukaistettu unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, jotta unionin eri alueilla syntyvät elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vertailukelpoisempia keskenään, sillä tämä helpottaa erilaisten rakennuksiin liittyvien tuotteiden ja toimintojen ilmastovaikutusten arviointia.

(3)Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten laaditun unionin kehyksen olisi sisällettävä yhteiset menetelmät ja säännöt, joiden avulla jäsenvaltiot voivat laskea elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt yhdenmukaisesti ja avoimesti, jotta tämän laskennan tulokset voidaan ilmoittaa rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa. Yhdessä asetuksen (EU) N:o 305/2011 5 ja asetuksen (EU) 2024/3110 6 kanssa, joissa edellytetään rakennustuotteiden elinkaarenaikaisten ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten ilmoittamista (sovellettava asetus riippuu rakennustuotteesta), tässä delegoidussa asetuksessa esitetyllä unionin kehyksellä tuetaan edelläkävijämarkkinoiden luomista rakennusten koko elinkaaren aikaisia päästöjä vähentäville vähähiilisille tuotteille. Ilman tällaista unionin kehystä vaarana on päästöjen epäyhdenmukainen laskenta ja talouden toimijoiden epätasa-arvoinen kohtelu, mikä heikentäisi unionin ilmastopolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta.

(4)Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja helpottaa yhdenmukaisiin menetelmiin siirtymistä, tarvitaan yhtenäinen kehys, jossa vahvistetaan yhteiset periaatteet olemassa oleville kansallisille välineille tai menetelmille, jotka on otettu käyttöön ennen direktiivin (EU) 2024/1275 hyväksymistä, sekä tulevaisuudessa kehitettäville välineille ja menetelmille.

(5)Unionin kehyksen olisi oltava jossakin määrin mukautettavissa, jotta jäsenvaltiot voivat sisällyttää nykyiset viralliset kansalliset välineensä tai menetelmänsä osaksi uutta yhtenäistä kehystä, mutta samalla on varmistettava, että yleinen kehys pysyy yhdenmukaisena ja edistää tulosten vertailukelpoisuutta jäsenvaltioiden välillä.

(6)Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin arviointia koskevan unionin kehyksen olisi perustuttava kansainvälisesti tunnustettuihin standardeihin ja menetelmiin, ennen kaikkea standardiin EN 15978 (EN 15978:2011 Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä), ja huomioon olisi otettava myös mahdolliset myöhemmät standardit, jotka koskevat rakennuskohteiden kestävyyttä ja rakennusten ympäristötehokkuuden arviointiin käytettyä laskentamenetelmää. Kehyksen olisi edistettävä hiilidioksidin varastointia rakennuksiin tai rakennuksen järjestelmillä, rakennusten pitkäikäisyyttä sekä kiertotaloutta rakentamisessa, mukaan lukien materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä purettavuuden huomioimista suunnittelussa. Unionin kehyksessä olisi myös otettava huomioon nykyiset aloitteet, kuten EU:n yhteisen Level(s)-kehyksen indikaattori 1.2 ja viralliset kansalliset kehykset, jotta varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso ja yhtenäisyys olemassa olevien kansallisten välineiden ja menetelmien sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien maailmanlaajuisten toimien kanssa.

(7)Unionin kehyksessä olisi vahvistettava yhdenmukainen rakennusosien ja teknisten laitteiden soveltamisala, jotta minimoidaan jäsenvaltioiden väliset markkinoiden esteet ja helpotetaan tulosten ymmärtämistä ja vertailua, samalla kun mahdollistetaan päästölähteiden tunnistaminen. Täsmällisten ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi rakennusosien ja teknisten laitteiden yhdenmukainen soveltamisala on määriteltävä sopivan yksityiskohtaiseksi, sillä jos niiden soveltamisala on liian yleisluontoinen tai soveltamisalojen yksityiskohtaisuus vaihtelee, vaarana voi olla menetelmien epäyhdenmukaisuus ja se, että eri hankkeiden ja ratkaisujen ympäristövaikutukset määritetään epäoikeudenmukaisesti.

(8)Jotta koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä onnistuttaisiin, elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali olisi laskettava tai arvioitava jo suunnitteluvaiheessa ennen rakennustöiden aloittamista, jolloin rakennuksen suunnitelmiin voidaan vielä tehdä muutoksia.

(9)Jotta varmistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on otettu tarkasti huomioon tosiasialliset valmiin rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt, energiatehokkuustodistuksessa ilmoitettavien tulosten olisi vastattava valmiin rakennuksen tilaa.

(10)Elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevien laskelmien täsmällisyyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi laskelmissa käytettävä hyötypinta-ala olisi määriteltävä selkeästi, jotta sellaiset alat, joiden ilmastovaikutukset ovat pienet, eivät voi keinotekoisesti pienentää rakennuksen elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevaa kokonaistulosta. Sen vuoksi unionin kehyksessä olisi vaadittava läpinäkyvyyttä laskennassa käytettävien pinta-alojen suhteen, edellyttämällä, että kansallisia säännöissä otetaan huomioon kansainvälisesti tunnustetut standardit, samalla kun jäsenvaltioille sallitaan jonkin verran joustavuutta hyötypinta-alan määrittelemisessä kansallisella tasolla.

(11)Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan täsmällisyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi olisi määritettävä selkeästi syöttötietojen ensisijaisuusjärjestys tietojen laadun ja tarkkuuden perusteella. Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa etusijalle olisi asetettava asiaa koskevien unionin säädösten nojalla annetut tiedot. Tältä osin merkityksellinen säädös on muun muassa asetus (EU) 2024/3110, jossa vahvistetaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat yhdenmukaistetut säännöt.

(12)SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden osalta jäsenvaltiot voivat harkita rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan yksinkertaistamista sallimalla tällaisten alueiden osalta oletusarvojen laajempi käyttö, jotta voidaan ottaa huomioon asetuksessa (EU) 2024/3110 annettu mahdollisuus vapauttaa unionin syrjäisimmillä alueilla markkinoille saatettavat rakennustuotteet sovellettavista vaatimuksista.

(13)Energiatehokkuustodistuksessa ilmoitettava rakennuksen elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali olisi ilmoitettava läpinäkyvästi vähintään kunkin elinkaaren vaiheen osalta. Muita tarkoituksia varten jäsenvaltioita kannustetaan keräämään yksityiskohtaisempia tietoja rakennusten elinkaarenaikaisesta ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalista. Tällaisia muita tarkoituksia ovat muun muassa seuranta ja todentaminen sekä tiedonkeruu raja-arvojen määrittämiseksi ja päivittämiseksi kansallisella tasolla

(14)Näin ollen direktiiviä (EU) 2024/1275 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan direktiivin (EU) 2024/1275 liite III tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16.12.2025

   Komission puolesta

   Puheenjohtaja
   Ursula VON DER LEYEN

(1)     Delivering the European Green Deal – Euroopan komissio .    
(2)    Ilmastotavoitesuunnitelma: EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi (COM(2020) 562 final).
(3)    Rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmoittamiseen liittyvä tekninen tuki. Useita palveluja koskevaan puitesopimukseen ENER/2020/OP/0021 ENER/C3/2020-724 liittyvä palvelupyyntö nro ENER/B3/2023-305, jolla kilpailutetaan uudelleen pätevän oikeudellisen, teknisen ja taloudellisen asiantuntemuksen tarjoaminen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla.
(4)    EUVL L, 2024/1275, 8.5.2024.
(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta.
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3110, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta (EUVL L, 2024/3110, 18.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/3110/oj).

LIITE

Uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) laskeminen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

1.Yleinen kehys

Tässä liitteessä vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, jotta tulokset voidaan ilmoittaa rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Raja-arvon noudattamisen todentamista varten 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää jättää pois joitakin elinkaaren vaiheiden osia ja joitakin osia rakennusosien soveltamisalasta esimerkiksi soveltamalla päästön päivämäärään perustuvia painotettuja kertoimia rakennuksen elinkaaren aikana.

Uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan tässä liitteessä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten sekä standardin EN 15978 (EN 15978:2011 Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä) soveltuvien osien mukaisesti ja ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät standardit, jotka koskevat rakennuskohteiden kestävyyttä ja rakennusten ympäristötehokkuuden arviointiin käytettyä laskentamenetelmää. Tämä ei ole standardin oikeudellinen kodifiointi.

Rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa ilmoitettavan elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin tulee vastata valmiin rakennuksen tilaa.

2.Viitetutkimusjakso

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan 50 vuoden viitetutkimusjaksolla 1 .

3.Laskennassa käytettävät tiedot

Laskennassa on käytettävä asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 mukaisesti annettuja tietoja, joihin viitataan taulukossa  1 nimityksellä ”rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetetut tiedot”, aina kun tällaisia tietoja on saatavilla. Laskennassa on myös käytettävä tietoja, jotka on annettu direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1781 2 nojalla hyväksyttyjen tuoteasetusten mukaisesti ja joihin viitataan taulukossa 1 nimityksellä ”ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetut tiedot”, jos nämä tiedot ovat yhdenmukaiset ”rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetettujen tietojen” kanssa Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, voidaan käyttää muita taulukossa 1 lueteltuja tietoja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan tulokset ovat mahdollisimman täsmällisiä ja luotettavia, ja niitä kannustetaan sallimaan hanke- tai tuotekohtaisten tietojen käyttö, sillä ne ovat laadukkaampia ja tarkempia kuin yleiset tiedot tai oletusarvot.

Taulukko 1 Yhteenveto erityyppisistä rakennustuotteita koskevista tiedoista

Tiedot 

Määritelmä ja käyttö 

Rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetetut tiedot

Asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 mukaisesta suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksesta saatavat tuotekohtaiset tiedot vaikutuksista ilmastonmuutokseen, mukaan lukien yhdenmukaistetun teknisen eritelmän soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksista ja asiaa koskevan eurooppalaisen arviointiasiakirjan ja eurooppalaisen teknisen arvioinnin perusteella annetuista suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksista saatavat tiedot

Ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetut tiedot

Direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti annetut yhteensopivat tiedot

Hankekohtaiset tiedot

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut hankekohtaiset tiedot, vaikka niitä ei ole annettu asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti; tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Tuotekohtaiset tiedot

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut tuotekohtaiset tiedot, vaikka niitä ei ole annettu asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti; tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Standardin EN 15804 tai EN 50693 mukaiset tuoteryhmää koskevat keskiarvotiedot

Alakohtaiset ympäristötiedot edustavat yhden tai useamman yrityksen eri tuotteiden keskiarvoa, ja niitä tarjoavat toimialajärjestöt tai muut vastaavat asianomaista tuotetta käsittelevät organisaatiot. Tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Yleiset tiedot 

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut yleiset ympäristötiedot, jotka koskevat tiettyä tuoteryhmää ja maata tai aluetta. Yleisinä tietoina ei saa käyttää tiettyä laitosta tai yritystä koskevia tietoja. Jäsenvaltioiden on vahvistettava samankaltaisten olemassa olevien tuotekohtaisten tietojen perusteella selkeät säännöt, joiden mukaan tällaiset tiedot laaditaan tai lasketaan. Näiden sääntöjen on perustuttava varovaisiin oletuksiin, jotta yleisiä tietoja ei aseteta epäreilulla tavalla tuotekohtaisten tietojen edelle. Jäsenvaltiot voivat laatia yleisiä tietoja uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden osalta ottaen huomioon kiertotalouskäytäntöjen hyödyt.

Oletusarvot 

Jos mitään edellä mainituista tiedoista ei ole saatavilla tai jos se on tarpeen laskelman yksinkertaistamiseksi, puuttuvien tietojen täydentämiseksi voidaan käyttää standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti laskettuja ympäristötietoja. Oletusarvo voidaan määrittää tietylle rakennusosalle tai tietyille rakennusosille, tietylle elinkaaren moduulille tai osamoduulille tai useille elinkaaren moduuleille tai osamoduuleille. Jäsenvaltiot voivat määrittää oletusarvot varovaisten oletusten perusteella, jotta ne kannustavat käyttämään laskelmissa tarkempia tietoja, jos sellaisia on saatavilla. Jäsenvaltiot voivat määrittää useita oletusarvoja, jotta varmistetaan, että uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali voidaan ilmoittaa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vaikka tarkempia tietoja ei olisi saatavilla lainkaan.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava varovaisen lähestymistavan mukaiset selkeät ja johdonmukaiset säännöt, joiden mukaan yleiset tiedot ja oletusarvot laaditaan ja päivitetään. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että tarvittavat tiedot, mukaan lukien yleiset tiedot ja oletusarvot, asetetaan julkisesti saataville, jotta uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali voidaan laskea 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettuihin päivämääriin mennessä myös silloin, kun hanke- tai tuotekohtaisia tietoja ei ole saatavilla.

Kun on kyse muista kuin rakennustuoteasetuksen tai ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetuista tiedoista, markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi jäsenvaltioita kannustetaan tunnustamaan myös saatavilla olevat muissa jäsenvaltioissa julkaistut luotettavat ja yhteensopivat tiedot, myös standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut tuote- ja hankekohtaiset tiedot. Jäsenvaltioiden tulee joka tapauksessa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen eri lähteistä peräisin olevien tietojen johdonmukaisuuden ja yhteensopivuuden ja elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevien lopputulosten luotettavuuden.

4.Hyötypinta-ala

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali ilmoitetaan kilogrammoina hiilidioksidiekvivalenttia hyötypinta-alan neliömetriä kohti.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava, miten hyötypinta-alan määritelmää käytännössä käytetään uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa. Hyötypinta-ala vastaa niiden rakennuksen osien pinta-alaa, jotka sisältyvät elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevaan laskelmaan, eikä se saa ulottua rakennuksen vaipan ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden on kuvattava kansallisella tasolla hyväksyttyyn hyötypinta-alaan kuuluvat alat, sellaisina kuin ne on määritelty kansainvälisissä kiinteistömittausstandardeissa 3 (International Property Measurement Standards, IPMS) tai muissa vastaavissa standardeissa, joilla varmistetaan lattia-pinta-alan mittauksen avoimuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan ja ilmoitetaan 19 artiklan ja liitteen V mukaisesti rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa tai tapauksen mukaan rakennuksen osan energiatehokkuustodistuksessa. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa säännöt useiden rakennusten yhteisten rakennusosien päästöjen jakamiseksi. Tällaisilla säännöillä on varmistettava, että eri rakennusten ja hankkeiden elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti.

5.Elinkaaren vaiheiden määrittely

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan kunkin vaaditun elinkaaren vaiheen osalta taulukon  2 mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää taulukossa  2 esitetyt valinnaiset elinkaaren vaiheet laskelman ulkopuolelle.

Silloin kun tuotetasolla saatavilla olevat tiedot mahdollistavat eri vaihtoehtoja, elinkaaren kussakin vaiheessa rakennuksen tasolla tehtävän laskelman tulee edustaa mahdollisimman tarkasti kyseessä olevaa rakennushanketta tai rakennusta. Jos saatavilla ei ole luotettavia tietoja tai jos laskelmaa on tarpeen yksinkertaistaa, jäsenvaltiot voivat sallia oletusarvojen käytön laskennassa, jolloin tulee käyttää pahimman skenaarion mukaisia oletusarvoja.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä oletusarvoja elinkaaren minkä tahansa vaiheiden tai niiden osien osalta jaksossa 3 esitettyjen, laskennassa käytettäviä tietoja koskevien vaatimusten mukaisesti, jos tämä on tarpeen puuttuvien tietojen täydentämiseksi tai laskelman yksinkertaistamiseksi.

Taulukko 2 Laskentaan sisällytettävät elinkaaren vaiheet, joiden osalta lasketaan elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali standardien EN15978:2011 ja prEN15978:2025 mukaisesti ja ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät standardit, jotka koskevat rakennuskohteiden kestävyyttä ja rakennusten ympäristötehokkuuden arviointiin käytettyä laskentamenetelmää

Elinkaaren vaiheet

Pakollinen/valinnainen

EN15978:2011

prEN15978:2025

A1: Raaka-aineiden tuotanto

A1: Louhinta/talteenotto ja tuotantoketjun alkupään tuotanto

Pakollinen

A2: Kuljetus

A2: Kuljetus tehtaalle

Pakollinen

A3: Valmistus

A3 Valmistus

Pakollinen

A4: Kuljetus

A4 Kuljetus

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

A5: Rakentaminen

A5: Rakentaminen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat jättää laskennan ulkopuolelle rakennusta edeltävät purkuprosessit sekä rakennustyöntekijöiden kuljetuksen työmaalle ja sieltä pois. Jos rakennusta edeltäviä purkuprosesseja tai rakennustyöntekijöiden kuljetus työmaalle ja sieltä pois sisällytetään laskentaan, näiden vaiheiden tulokset ilmoitetaan erillisinä indikaattoreina.

B1: Käyttö

B1: Käyttö

B1.1: Materiaaleista aiheutuvat päästöt ja karbonatisoituminen

B1.2: Kylmäaineiden karkauspäästöt

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon, myös kylmäaineiden karkauspäästöjen vaikutusten osalta.

B2: Ylläpito

B2: Ylläpito

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

B3: Korjaukset

B3: Korjaukset

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

B4: Vaihtaminen

B4: Rakennusosien vaihtaminen

Pakollinen

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisella tasolla selkeät säännöt osien tai tuotteiden vaihtojen lukumäärän määrittämiseksi (esimerkiksi vaihtojen lukumäärien keskiarvo desimaalilukuna tai vaihtojen lukumäärä kokonaislukuna).

Tätä varten on käytettävä asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti saataville asetettuja viitekäyttöikää koskevia tietoja, jos tällaisia tietoja on saatavilla.

B5: Peruskorjaus

B5: Peruskorjaus

Valinnainen

B6: Käyttövaiheen energiankulutus

B6: Käyttövaiheen energiankulutus

B6.1: Säädeltävät rakennukseen integroidut järjestelmät (tekniset järjestelmät)

B6.2: Ei-säädeltävät rakennukseen integroidut järjestelmät (tekniset järjestelmät)

B6.3: Muu rakennuksen käyttäjien toimintaan liittyvä energiankäyttö

Pakollinen

Laskelman olisi oltava yhdenmukainen käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kanssa (ks. liitteessä I vahvistettu yleinen yhteinen kehys). Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan vain tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin säädeltäviin rakennukseen integroituihin järjestelmiin (teknisiin järjestelmiin).

Jos jäsenvaltio päättää sallia käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisen tulevaisuuteen suuntautuvien kasvihuonekaasupäästökerrointen perusteella, näiden kerrointen on oltava perusteltuja ja yhdenmukaisia ja ne on määriteltävä selkeästi koko viitetutkimusjakson osalta.

Muualle viedyn energian vaikutukset kohdennetaan standardin EN 15978 mukaisesti. Muualle viedyn energian vaikutus ilmoitetaan elinkaaren vaiheessa D2.

B7: Käyttövaiheen vedenkulutus

B7: Käyttövaiheen vedenkulutus

B7.1: Keskeiset rakennuksiin integroidut järjestelmät (WC:t, suihkut, kylpyhuoneet, lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, ilmankostutus ja kastelu)

B7.2: Muut rakennuksiin integroidut järjestelmät (esimerkiksi uima-altaat ja saunat)

B7.3: Muut kuin rakennuksiin integroidut järjestelmät (esimerkiksi astian- ja pyykinpesukoneet)

Valinnainen

B8: Rakennuksiin integroitujen järjestelmien käyttäjien toiminnot, jotka eivät sisälly kohtiin B1–B7

B8.1: Henkilöiden kuljettaminen rakennukselle ja sieltä pois

B8.2: Sähköajoneuvojen lataaminen rakennustyömaalla

B8.3: Muut, kuten kulutustavaroiden käyttö (esimerkiksi paperin käyttö toimistoissa tai muut kuin rakennukseen kiinnitetyt huonekalut ja laitteet)

Valinnainen

C1: Purkaminen

C1: Purkaminen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C2: Kuljetus

C2: Kuljetus jätteenkäsittely- tai loppukäsittelylaitokseen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C3: Jätteen käsittely uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja/tai hyödyntämistä varten

C3: Jätteen käsittely uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja/tai hyödyntämistä varten

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C4: Loppukäsittely

C4: Jätteiden loppukäsittely

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

D: Järjestelmän ulkopuoliset hyödyt ja kuormitus

D1: Järjestelmästä poistuvien materiaalien nettovirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys ja niistä saatavan energian talteenotto

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

D2: Muualle viedyistä hyödykkeistä (esimerkiksi sähköenergia, lämpöenergia ja juomavesi) mahdollisesti saatavat hyödyt ja niistä mahdollisesti aiheutuva kuormitus

Pakollinen

6.Rakennuksen energiankulutukseen ja paikan päällä tapahtuvaan energian tuotantoon liittyvien päästöjen kohdentaminen

Taulukossa  3 esitetään mahdolliset menetelmät rakennuksen energiankulutukseen ja paikan päällä tapahtuvaan energian tuotantoon liittyvien sitoutuneiden päästöjen kohdentamiseksi. Laskennan läpinäkyvyyden, yhdenmukaisuuden ja täsmällisyyden varmistamiseksi jäsenvaltion on valittava jokin taulukossa  3 luetelluista kolmesta menetelmästä (A, B1 tai B2). Jos kansallisella tasolla sovelletaan menetelmää B1 tai B2, jäsenvaltion on asetettava julkisesti saataville määritetyt laskelmassa noudatettavat kohdentamissäännöt, joiden tulee olla yhdenmukaiset energiatehokkuuslaskelman ja asiaankuuluvien standardien kanssa.

Laskettaessa elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia rakennuksen energiankulutukseen ja paikan päällä tapahtuvaan energian tuotantoon liittyvät käytöstä syntyvät päästöt elinkaaren eri vaiheissa kohdennetaan sitoutuneiden päästöjen kohdentamiseksi valitun menetelmän ja standardin EN 15978 mukaisesti.

Tekijä

Menetelmä A

Menetelmä B1 tai B2

Energian varastointiin liittyviin osiin sitoutuneiden päästöjen kohdentaminen rakennukselle

Kohdennetaan kokonaisuudessaan rakennukselle

Järjestelmän muihin osiin sitoutuneiden päästöjen kohdentaminen rakennukselle

Kohdennetaan kokonaisuudessaan rakennukselle

B1: Kohdennetaan rakennukselle suhteessa sen itse kuluttaman energian osuuteen talteen otetusta / tuotetusta energiasta

B2: Rakennuksen vaippaan integroitujen ja sen ulkopinnan muodostavien osien osalta päästöt kohdennetaan rakennukselle, ja loput sitoutuneet päästöt kohdennetaan rakennukselle suhteessa sen itse kuluttaman energian osuuteen talteen otetusta / tuotetusta energiasta

7.Rakennusosien ja teknisten laitteiden määrittely

Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa on otettava huomioon vähintään taulukon  4 luokkien ”vaippa” ja ”ydin” tasolla 2 luetellut rakennusosat ja tekniset laitteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan kattavasti ja täsmällisesti, ja kansallisella tasolla on kuvattava selkeästi, mitkä rakennusosat ja tekniset laitteet elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa on otettava huomioon. Tätä varten jäsenvaltiot voivat noudattaa taulukon  4 tasoilla 3 ja 4 esitettyjä esimerkkejä. Mahdollisista merkittävistä poikkeamista näihin esimerkkeihin on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

Laskennassa on otettava huomioon ne energiatehokkuustodistuksen kattamat arvioitavan rakennuksen rakennusosat ja tekniset laitteet tai järjestelmät, joiden jäsenvaltio katsoo olevan osittain tai kokonaan rakennuksen omistajan omistamia ja joiden ylläpidon jäsenvaltio katsoo kuuluvan osittain tai yksinomaan tämän vastuulle, vaikka tällaiset osat, laitteet tai järjestelmät sijaitsisivat arvioitavan rakennuksen ulkopuolella ja vaikka ne olisivat rakenteellisesti erillisiä siitä. 4 Arvioitavan rakennuksen ulkopuolella sijaitseviin ja siitä rakenteellisesti erillisiin rakennusosiin ja teknisiin laitteisiin liittyvät päästöt on otettava huomioon sitoutunutta ja käytöstä syntyvää hiilidioksidia koskevassa analyysissa, mutta niitä ei oteta huomioon lattia-pinta-alaa laskettaessa.

Jäsenvaltiot voivat harkita yleisten tietojen tai oletusarvojen hyväksymistä taulukon  4 eri tasoilla mainittujen rakennusosien osalta noudattaen jaksossa 3 esitettyjä, laskennassa käytettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jos tämä on tarpeen puuttuvien tietojen täydentämiseksi tai laskelman yksinkertaistamiseksi.

Taulukko 4 Rakennusosien ja teknisten laitteiden sekä niiden hierarkian määrittely

Taso 1

Taso 2

Taso 3 (esimerkki)

Taso 4 (esimerkkejä)

Vaippa

Alusrakenne

Peruspaalutukset ja pohjan paalutukset

Pysyvät paalut ja ponttonit

Vahvistuspaalut

Pohja

Sivutuet

Peruslaatta, paaluhatut, pilarien jalat, anturat; poikittaiset tukipalkit

Alusrakenteeseen sisältyvät seinät ja pilarit

Pohjakerroslaatat ja ‑palkit (jos rakennuksessa on kellari, kellarin pohjakerroslaatta otetaan huomioon tason 3 kohdassa ”kellarikerroksen osat”)

Hissikuilut (laatat ja seinät)

Kellarikerroksen osat

Kellarikerroksen sivutuet

Kellarikerroksen pohjalaatat ja sirotteen levitys

Tukimuurit

Kellarikerroksen kantavat seinät, kannaketuet ja ‑pilarit

Kellarikerroksen palkit, välipohjapalkit, tuet ja laatat

Kellarin portaikot ja luiskat

Pystysuuntaiset kosteuseristeet, kuivatuspatjat, viemärit ja ulkoseinä

Vaakasuuntaiset kosteuseristeet, kuivatuspatjat, viemärit ja pintalaatta

Kellarikerroksen lämpöeristeet

Kellarikerroksen hissikuilut sekä kaivokuopat ja muhvit

Alusrakenteeseen sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 5

Runko

Kehikko ja laatat (pohjakerroslaatan pinnan yläpuolella)

Kantavat seinät, kannaketuet ja ‑pilarit

Yläkerrosten palkit, välipohjapalkit, tuet ja laatat

Kattopalkit, yläpohjan kannatinpalkit ja vasat, yläpohjalaatat

Portaikot (runkoon kuuluvat)

Teräsrakenteiden palosuojaus

Säiliöt, altaat ja muut pienet sekalaiset osat

Vain rakennuksen vaippaan kuuluvat (muut sisältyvät ulkopintoihin)

Runkoon sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 6

Arkkitehtuuriin kuuluvat ulkopinnat (ei osa kantavaa rakennetta)

Julkisivu

Ulkoseinät (ei kantavat) ja niihin kuuluvat osat

Ulkoseinien viimeistely ulkoverhousta lukuun ottamatta

Julkisivuverhous ja verhoseinät

Ulkoseinien ikkunat

Ulko-ovet

Myymälätilojen julkisivut ulkotiloissa

Rullaovet ja ‑verhot, palonosto-ovet

Vesikatto

Vesikaton viimeistely

Kattoikkunat

Kosteuseristeet

Lämpöeristeet

Katon maisemointi (kova ja pehmeä)

Arkkitehtuuriin kuuluviin ulkopintoihin (jotka eivät ole osa kantavaa rakennetta) sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 7

Ydin

Arkkitehtuuriin kuuluvat sisäpinnat tai katoksen alla olevat pinnat (ei osa kantavaa rakennetta)

Sisäiset seinärakenteet

Muut kuin kantavat sisä- ja väliseinät

Lämpöeristeet

Myymälätilojen julkisivut sisätiloissa

WC-kopit

Siirrettävät väliseinät

Kylmätilat

Sisäovet

Sisäseinien ikkunat

Rullaovet ja ‑verhot, palonosto-ovet

Muut betoniosat

Kiinnikkeet ja pienet sekalaiset osat

Kaidepylväät, kaiteet ja käsijohteet

Portaikot ja ritilätasanteet, jotka eivät kuulu runkoon, tikkaat

Kiinteät 8 kaapit, säilytystilat, lukolliset kaapit, istumapaikat, hyllyt, tasot, penkit

Kiinteät koristeet

Luukut

Katoksen alla olevat pinnoitteet

Lattiapinnoitteet (sisä- ja ulkotiloissa eli katoksen alla tai parvekkeilla)

Sisäseinien viimeistely ja ulkoverhous

Kattojen sisäpintojen viimeistely ja alaslasketut katot (sisä- tai ulkotiloissa)

Lämpöeristeet

Arkkitehtuuriin kuuluviin sisäpintoihin tai katoksen alla oleviin pintoihin (jotka eivät ole osa kantavaa rakennetta) sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 9

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
käyttö- ja jätevesijärjestelmät

Kylpyhuonekalusteet

WC-istuimet, säiliöt, suihkulattiat, kylpyammeet, hanat, säätimet, suihkupäät, allaskaapit, pesualtaat, vedenlämmittimet

Kylmävesijärjestelmät

Termostaatit, lämpömittarit, vesimittarit, pumput/paineenkorotuspumput, muut mittarit, putkistot, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Kylmän veden varastointi

Säiliöt ja kaikki vedenlaadun valvontaan tarkoitetut käsittely- ja suodatusjärjestelmät

Pinta-, sade- ja jätevesijärjestelmät

Putkistot, lämpöeristeet, tuet, hulevesisäiliö, tulvaveden hallintalaitteet, purkuaukot, pumput, syöksytorvet, viemäriputket, kondenssiveden poistoputket, lämpöeristeet, tuet, säiliö, hajulukot, pumput, poistoputki

Veden uudelleenkäyttöjärjestelmät

Harmaan veden / sadeveden keruusäiliö, putkistot ja käsittelylaitteet rakennusalan rajan sisäpuolella

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
lämmitysjärjestelmät

Tuotantolaitteet lämmön ja lämpimän veden tuottamiseksi

Kaasu-/sähkökattila, ilma-/vesi-/maalämpöpumput, jäähdytin, paikallinen vedenlämmitin, puu-uuni, biomassakattila, aurinkolämpö- ja kuumavesijärjestelmät. Tähän sisältyvät myös rakennuksen alalla sijaitsevat kaukolämpöjärjestelmät mittariin saakka; mittarista eteenpäin nämä järjestelmät katsotaan osaksi jakeluverkkoa; lämmitysjärjestelmään kuuluvat myös kuoppavarasto ja jakotukki, vaikka ne sijaitsisivat rakennuksen alan ulkopuolella; kaukolämpöverkkoon yhteydessä oleva levylämmönvaihdin; myös lämpimän veden tuottamiseen tarkoitettu laitteisto (esimerkiksi läpivirtauslämmitin) luetaan mukaan lämmitysjärjestelmiin

Lämmön ja lämpimän veden jakelu, säätimet, liitännäislaitteet, lämmönjakopisteet, lämmönsiirtimet/pääteyksiköt

Sähkö- ja vesipatterit, lattialämmitys, lämmönjakohuone, levylämmönvaihtimet, pumput, mekaaninen kytkintaulu, paineistusyksikkö, annostelusäiliö, lämmön ja jäähdytyksen ohjaus, ilmankuivain, tärinänvaimentimet, termostaatti, lämpömittarit, lämminvesimittari, putkisto, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Lämmönvarastointilaitteet

Lämminvesivarasto, varaajasäiliö, paisuntasäiliö

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
erilliset jäähdytysjärjestelmät (jos järjestelmä on tarkoitettu sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, se sisällytetään ainoastaan lämmitysjärjestelmiin)

Jäähdytyslaitteet

Jäähdytystorni, puhallinkonvektorit, ilmastointilaite

Jäähdytyksen jakopiste, jäähdytyksen siirtimet / pääteyksiköt, liitännäis- ja ohjauslaitteet, jakelu, varastointi

Kylmävesivarasto, varaajasäiliö, jäähdytysjärjestelmän paisuntasäiliö, pumput, mekaaninen kytkintaulu, paineistusyksikkö, annostelusäiliö, jäähdytyksen ohjaus, ilmankuivaaja, tärinänvaimentimet, termostaatti, lämpömittarit, kylmävesimittari, putkisto, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
ilmanvaihtojärjestelmät

Ilmanvaihto

Tuulettimet, mekaaninen tuuletus ja lämmöntalteenotto, ilmanvaihtolaitteet, kattotuulettimet, liesituulettimet, ilmaverhot

Tuloilmalaitteet

Hajottajat, ritilät, muuttuvan ilmavirran järjestelmät, vakioilmavirtajärjestelmät, säleiköt

Ilmanvaihtokanavat ja liitännäistarvikkeet

Ilmanvaihtokanavat, lämpöeristeet, tuet, palonkestävät kanavat, tuet

Ilmanvaihtolaitteisiin liittyvät säätöpellit, äänenvaimennus- ja paloturvallisuuslaitteet

Ilmavirran säätöpellit, ilmamäärän säätöpellit, palopellit, höyryjen ja savun poistolaitteet, moottoroitu palo-/savupelti, portaikkojen paineistusjärjestelmät, palonkestävät tuulettimet, paineenrajoituslaitteet, säätimet, säleiköt, kaasunpoistolaitteet, akustiset äänenvaimentimet

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
valaistusjärjestelmät

Sisävalaistus

Sisävalaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Ulkovalaistus (rakennukseen asennettu)

Rakennukseen asennetut lamput/pylväät/tuet jne. Ulkovalaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Hätävalaistus

Hätävalaistus, ohjauslaitteet, kaapelit, kytkimet

Muu valaistus

Työvalaistus, näyttämövalaistus, myymätilojen valaistus, arkkitehtoninen valaistus, mukaan lukien näihin liittyvät valaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Tekniset järjestelmät ja laitteet:

sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, turvallisuuteen, tietotekniikkaan ja palontorjuntaa liittyvät sähköjärjestelmät

Sähkönjakelu

Sisältää sisätiloissa sijaitsevat ja rakennukseen asennetut järjestelmät; virtakaapelit, kaapeliradat, paneeli/jakelu, varmistuslaitteisto, kisko, muuntaja, pistorasiat/kytkimet, lattiapistorasiat, anturit, korkeajännite, keskijännite, matalajännite, pienteho, kaapelien säilytysjärjestelmät

Pienoisjännite/tietoliikenne/turvallisuus

Pienoisjännitejärjestelmät. Televiestintä- ja AV-laitteet. Turvallisuus: kameravalvontalaitteet, tunnistimet ja hälytinlaitteet

Tietotekniikka ja dataliikenne

Tietotekniset laitteet: kaikki tietoliikenteeseen liittyvät laitteet, esimerkiksi Wi-Fi-laitteet, palvelin, runkoverkko ja rakenteinen kaapelointi, tietokoneet, tulostimet, laitekaapit, ristikytkentätaulu

Kiinteistöhallintajärjestelmä (BMS)

Kiinteistöhallintajärjestelmä / puhallinkonvektorien ohjaimet, ala-asema, pääohjausjärjestelmä ja tietokone (päävahvistinasema), tarvittava kaapelointi, säätöventtiilit, lämpötila-anturit

Varasähköjärjestelmä

Keskeytymätön tehonsyöttö (UPS), sähkön varatuotantojärjestelmä, akkusähkö, varageneraattorit rakennusalan rajan sisäpuolella

Paloilmoittimet ja ‑hälyttimet

Palohälytysjärjestelmät, mukaan lukien ilmoittimet, kaapelointi, palohälytysjärjestelmän ohjauspaneeli ja palohälytyspainikkeet

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
paikan päällä tapahtuva uusiutuvan energian tuotanto

Uusiutuva energia – paikan päällä tapahtuva sähköntuotanto ja rakennukseen asennetut sähköntuotantolaitteet

Aurinkosähköpaneelit, invertterit, tuuliturbiinit, vesiturbiinit (rakennukseen asennetut tai rakennuksen alan sisäpuolella sijaitsevat)

Uusiutuva energia – paikan päällä tapahtuva varastointi

Rakennuksen alan sisäpuolella sijaitsevat akut

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
Pelastus-, polttoaine- ja siirtojärjestelmät

Sprinklerilaitteistot

Putket, suuttimet, venttiilit, säiliö, letkut, pumput

Palontorjuntajärjestelmät

Käyttövalmiit/pumpattavat nousujohdot, paloposti (rakennuksen alan sisäpuolella), määrätyssä rakennuksen jalanjäljessä, automaattisen avausventtiilin (AOV) hallintalaitteet/anturit, palontorjuntajärjestelmä

Ukkossuoja/maadoitus

Ukkosenjohdatin, maadoituselektrodit

Polttoainejärjestelmät

Muut polttoainejärjestelmät kuin sähköjärjestelmä, mukaan lukien kaikki pumpattavat tai paineistetut polttoaineet;
kaasunsiirtolaitteet: liitäntä, kaasumittari, paineensäädin, putket, venttiilit;

paikan päällä sijaitseva polttoainesäiliö, kuivavarastot;

ruuvikuljettimet

Hissit, porrashissit, nostoalustat

Hissi-, porrashissi- ja nostoalustalaitteet; näiden laitteiden käyttämiseksi tarvittava sähkö sisältyy sähköjärjestelmään

Liukuportaat ja liukukäytävät

Liukuporras- ja liukukäytävälaitteet näiden laitteiden käyttämiseksi tarvittava sähkö sisältyy sähköjärjestelmään

Tekniset järjestelmät ja laitteet:
jätteenkäsittelyjärjestelmät

Erilliset ja yhteiset jätehuoltojärjestelmät

Jätteenpolttouunit, kaikki jätteenhuoltojärjestelmät erillisiä ja yhteisiä jätevirtoja varten ja jätehuoltoon liittyvät välineet

Teknisiin järjestelmiin ja laitteisiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 10

Ulkotilat

(valinnainen)

Liikkumiseen ja ajoneuvoille soveltuvat rakennuksen tontilla sijaitsevat tiet, polut, päällysteet ja muut pinnat

Jalankulkijoille tai ajoneuvoille tarkoitetut tiet ja polut

Kivialustan valmistelutyöt, mukaan lukien käsittely, asentaminen, tasoittaminen, höyläys ja tiivistäminen

Sirotteen levitys, betonivalu, mukaan lukien muotit, raudoitus, liitännät, suodatin- ja juuriestekankaat, reunakiveys, lisävarusteet, pintaan lisättävät tie- ja muut merkinnät, viimeistely, esimerkiksi:

– sepeli- tai asfalttiviimeistely

– muuraukset, päällyste, laatat, mukulakiveys, katukiveys

– sora, kivisiru, puuhake

– rei’itetty nurmikko

– leikkipuistojen pinnat sekä urheilu- tai muuhun erikoiskäyttöön suunnitellut pinnat

– kaikki hule- ja/tai tulvaveden hallintaan tarvittavat järjestelmät

– portaat, portaikot ja luiskat (mukaan lukien pohja, muotoilu ja viimeistely) rakennusalan rajan ulkopuolella

Jalankulkuväylät

Jalankulkuliikenteeseen suunnitellut päällysteet ja pehmeät pinnat

Rakennuksen tonttiin kuuluvien ulkotilojen rajaamiseen, rajojen ja tontin alueen merkitsemiseen sekä esteettisiin tarkoituksiin tarkoitetut välineet ja varusteet ulkotiloissa

Aidat ulkotiloissa

Puu- ja metalliaidat, betoni- ja tiilimuurit, kaiteet, portit sekä rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat korkeat ja matalat seinät ja muurit, jotka ovat uusia eivätkä ole osa rakennuksen vaipan lämpöeritystä

Ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen ohjaamiseen ja suojaukseen tarkoitetut esteet, joilta edellytetään tiettyä kuormituksenkestävyyttä, sekä niihin liittyvät portit

Rakenteeseen kuuluvat osat, kyltit, kiinnikkeet, metallityöt, lisävarusteet (esimerkiksi hattupellit), sähkölaitteet, hallintalaitteet ja viimeistely

Tähän luokkaan kuuluvat kantavat seinät ja muurit, jotka eivät ole osa rakennusta ja jotka on valmistettu yleensä betonista, puusta tai tiilestä, mukaan lukien kaikki rakenteeseen kuuluvat osat, paalutus, pohjan vahvistaminen, kuivatus, kankaat, osat, kiinnikkeet, lisävarusteet (esimerkiksi hattupellit), saumaus, suoja-aineet, loppukäsittely, kivikoripadot

Ulkokaiteet

Ulkoseinät

Ulkotiloihin asennettavat kalusteet ja välineet

Katukalusteet, mukaan lukien portit (muut kuin aitoihin/muureihin ja esteisiin sisältyvät), pyöröportit, kiinteät/kokoontaitettavat/irrotettavat liikennepollarit, istuimet, penkit, pöydät, roska-astiat, mainos-/ilmoitustaulut, pyörätelineet/-varastot, kyltit, lipputangot, ulkourheilu-/leikkialueiden välineet, pienet jalkakäytävät, linja-autopysäkit, katokset, puhelinkopit, postilaatikot, veistokset / ulkotiloissa sijaitsevat taideteokset, vesiaiheet, mukaan lukien kaikki pohjatyöt, säiliöt, komponentit, putkistot, ohjauslaitteet ja varusteet

Rakennukset ulkopuoliset tekniset järjestelmät
Yleinen huomautus: tähän luokkaan kuuluvat kaikki järjestelmät, joita ei ole asennettu rakennukseen tai jotka sijaitsevat rakennuksen alan ulkopuolella

Ojitus

Jäte-/pinta-/hulevesiojat maanpinnan ala- ja yläpuolella ensimmäisestä rakennuksen ulkoseinän ulkopuolella sijaitsevasta tarkastuskaivosta alkaen, viemäriputki tai muu purkupaikka (esimerkiksi paikan päällä sijaitseva jäteveden käsittelylaitos); kaivannot, putket, liitososat, ojien pohjat, maantäyttö, putkien perustat, tuet, liitännät, kaivot ja rautaristikot (esimerkiksi teillä); pumppausasemajärjestelmät, purku-/poistopaikat, loppupinnoitteet, esivalmisteiset kanavat, kammiot, tarkastuskaivot, imeytyskaivot, likakaivot, bensiinin keruuyksiköt; Myös olemassa olevien kuivatusjärjestelmien, tarkastuskaivojen ja ritilöiden muutostyöt, korjaukset, täyttö tai puhdistus Kestäviin kuivatusjärjestelmiin (SUDS) liittyvät asennustyöt (ei istutus), vaarallisten nesteiden, kuten kemikaalien ja teollisuuden nestemäisten jätteiden, imeytys

Ulkoiset tekniset järjestelmät – vesi

Vesijohtovesijärjestelmät, jotka kuljettavat vettä lakisääteisen vesihuoltojärjestelmän runkoverkosta rakennuksen sisääntulopisteeseen, mukaan lukien jakelu ulkopuolisiin käyttöpisteisiin (esimerkiksi ulkopuolisiin laitoksiin ja laitteisiin sekä paloposteihin); palopostit / sadeveden kierrätys / harmaan veden kierrätys rakennusalan rajan ulkopuolella; säiliöt, putkistot, sulanapitolaitteet, lämpöeristeet, liitännät

Ulkoiset tekniset järjestelmät – sähkö

Suurjännitesähkön jakelu lakisääteisestä verkosta paikan päällä sijaitsevalle muuntaja-asemalle, pienjännitesähkön jakelu paikan päällä olevalta muuntaja-asemalta rakennuksen sähkönjakokeskukseen ja ulkoisille sähkölaitteille, mukaan lukien hätä- tai varageneraattorit; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat, esivalmisteiset sähköasemat, muuntaja-asemat, keskeytymättömään tehonsyöttöön liittyvät laitteet

Ulkoiset tekniset järjestelmät – kaasu

Putkitse kuljetettavan maakaasun syöttöjärjestelmät, jotka kuljettavat kaasun lakisääteisestä verkosta kaasumittarille; nestekaasun (LPG) kuljetus ulkoisista varastointisäiliöistä jakelupisteeseen, mukaan lukien kaasun jakelu runkoverkosta sekä kaasun jakelu ulkoisiin käyttöpisteisiin (esimerkiksi ulkoisiin laitoksiin ja laitteisiin); jakelu, huoltoluukut, liitännät, kaivannot, kuopat, varastointisäiliöt/pullot

Ulkoiset tekniset järjestelmät – televiestintä ym.

Tietoliikennejärjestelmien, kaapelitelevision, internetin ja muiden tietoliikennejärjestelmien liittäminen lakisääteisestä verkosta tai muun palveluntarjoajan järjestelmästä rakennuksen pääjakelupisteeseen; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat

Ulkoiset tekniset järjestelmät – polttoaineen varastointi

Ulkoiset polttoaineen varastointi- ja putkijakelujärjestelmät; rakennuksen ulkopuoliset varastointisäiliöt sekä jakeluputkistot, joiden kautta jaellaan öljyä, bensiiniä tai dieseliä varastosäiliöistä rakennuksessa sijaitsevaan sisääntulopaikkaan tai ulkopuolisiin laitoksiin ja laitteisiin; jakelu, pumput, venttiilit, lämpöeristeet, huoltoluukut, liitännät, valvontalaitteet, kaivannot, kuopat, varastointisäiliöt/pullot

Ulkoiset tekniset järjestelmät – valaistus

Ulkoiset työmaan/katujen valaistusjärjestelmät, mukaan lukien jalankulkualueet, väylät, tiet, valaistut liikennemerkit, ulkovalaistus; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat, ohjauslaitteet, valaisimet, mukaan lukien urheilukenttien valaistus

Ulkoiset tekniset järjestelmät – turvajärjestelmät

Turvajärjestelmät, mukaan lukien valvontakamerat, kamerapylväät, turvalaitteiden ja erillisen turvavalaistuksen yleiset ulkoiset virtalähteet

Ulkoisiin teknisiin järjestelmiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 11

Ulkorakennukset 12

Pienet oheisrakennukset

Rakennuksen järjestelmiin sekä rakennuksen ja työmaan tavanomaiseen toimintaan liittyvät pienet erilliset ulkopuoliset oheisrakennukset, kuten kattilahuoneet, sähköasemat, polttoaineen varastointiin tarkoitetut rakennukset, polkupyörävarastot, vajat, varastot ja vartijankopit

Erilliset pysäköintitilat 13

Yksinomaan rakennuksen asukkaiden tai myös muiden käyttöön tarkoitetut maanpäälliset tai maanalaiset rakenteet

Ulkorakennuksiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat 14

8.Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan tulokset

Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan tulokset ilmoitetaan rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa läpinäkyvässä muodossa eriteltynä vähintään kunkin elinkaaren vaiheen mukaan (ks. taulukko  5 ).

Taulukko 5 Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin ilmoittaminen rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa

Tuotevaihe (A1–A3)

Rakennusvaihe (A4–A5)

Käyttö-, ylläpito- ja uusimisvaihe (B1–B4)

käyttövaiheen energiankulutus (B6)

Käyttöiän päättymisvaihe (C1–C4)

Uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämispotentiaali (D1)

Muualle viedyistä hyödykkeistä (esimerkiksi sähköenergia, lämpöenergia ja juomavesi) mahdollisesti saatavat hyödyt ja niistä mahdollisesti aiheutuva kuormitus (D2)

Elinkaarenaikainen ilmakehän kokonaislämmitysvaikutuspotentiaali 15

(1)    Kiinteää 50 vuoden viiteajanjaksoa pidetään asianmukaisena ajanjaksona tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tämä ajanjakso olisi ymmärrettävä tavanomaiseksi viiteajanjaksoksi eikä rakennusten oletetuksi käyttöiäksi.
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1781, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, direktiivin (EU) 2020/1828 ja asetuksen (EU) 2023/1542 muuttamisesta sekä direktiivin 2009/125/EY kumoamisesta (EUVL L, 2024/1781, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1781/oj).
(3)    https://ipmsc.org/wp-content/uploads/2023/01/ipms-all-buildings-.pdf.
(4)    Esimerkkejä rakennusteknisistä järjestelmistä, joiden voidaan katsoa kuuluvan rakennuksen ytimen muodostaviin rakennusosiin, ovat muun muassa rakennukseen integroidut aurinkosähköpaneelit, katolle asennetut aurinkolämpöjärjestelmät, yhteisille maa-alueille asennetut aurinkosähkö- tai aurinkolämpöjärjestelmät, paikalliset kaukolämpöjärjestelmät ja maan alle asennetut maalämpöpumppujärjestelmät. Laskennassa otetaan huomioon vain uuden rakennushankkeen yhteydessä rakennettavat tekniset järjestelmät. Järjestelmät voivat olla yhden rakennuksen omistamia tai rakennuksen osien muodostaman ryhmän (esimerkiksi kerrostalot) yhteisessä omistuksessa. Omistajuuden yleisenä tunnusmerkkinä on velvollisuus maksaa teknisen järjestelmän mahdollisesta ylläpidosta, korjauksista ja ajantasaistamisesta. Yhteisessä omistuksessa olevien teknisten järjestelmien osalta koko järjestelmään sitoutuneen hiilidioksidin määrä olisi jaettava suhteellisesti sen omistavien rakennuksen osien kesken.
(5)    Lämpö- ja kosteuseristeet, pinnoitteet, viemäreiden liitokset, liitoskappaleet ja muut osat, alusrakenteeseen tai yhdessä alusrakenteen kanssa asennettavat teknisiin järjestelmiin liittyvät osat, joita ei ole lueteltu taulukon  4 muissa kohdissa tai muualla.
(6)    Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja liitoskappaleet, luiskat, paikoilleen jätettävät muotit, parvirakenteet, porrastasanteiden kannakkeet, huoltoreitit sekä runkoon tai yhdessä rungon kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu taulukon  4 muissa kohdissa tai muualla.
(7)    Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja kiinnittimet, jolla ulkopinnat kiinnitetään runkoon, liitoskappaleet, luiskat, auringonvarjostimet, häikäisysuojat, räystäät, hyönteissuojat, säleikkökokoonpanot, suojakaiteet ja kaiteet, viherseinät, savupiiput sekä arkkitehtuuriin kuuluviin ulkopintoihin tai yhdessä näiden ulkopintojen kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu tässä kohdassa tai muualla.
(8)    ’Kiinteillä’ rakenteilla tarkoitetaan rakenteita, jotka sisällytetään rakennukseen rakennusvaiheessa, ennen rakennuksen luovuttamista omistajalle.
(9)    Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja kiinnittimet, jolla sisäpinnat kiinnitetään runkoon, huoltoreitit, kehikot, tiivisteet, liimat, kelluvat lattiat, iskuja vaimentavat lattiat, viimeistely, lattiamerkinnät, jalka- ja muut listat, kiinnikkeet, luiskat, säleikkökokoonpanot, suojakaiteet ja kaiteet, takat sekä arkkitehtuuriin kuuluviin sisäpintoihin tai yhdessä näiden sisäpintojen kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu luettelon  4 muissa kohdissa tai muualla.
(10)    Kaikki muut laitteet, varusteet tai muut osat, jotka on asennettu tai joita käytetään yhdessä teknisten järjestelmien, -laitteiden ja -infrastruktuurin kanssa mutta joita ei ole lueteltu taulukon 4 muissa kohdissa tai muualla.
(11)    Kaikki muut veden-, kaasun- ja sähkönjakeluun, lämmitykseen, ilmanvaihtoon, maanpäälliseen viemäröintiin, tietoliikenteeseen ja muihin palveluihin liittyvät laitteet, liitännät ja muut osat, mukaan lukien kanavat, suojapinnoitteet, reiät, suojakotelot, muhvit, kannet, palokatkolaitteet, merkinnät ja alustat, joita ei ole lueteltu muualla.
(12)    Arvioitavan rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat ja siitä rakenteellisesti erilliset rakennukset, jotka sijaitsevat arvioitavan rakennuksen pihapiirissä ja jotka palvelevat arvioitavan rakennuksen käyttäjiä ja/tai joita tarvitaan arvioitavan rakennuksen teknisiä järjestelmiä ja infrastruktuuria varten. ’Rakenteellisesti erillisellä rakennuksella’ tarkoitetaan rakennusta, jonka perusta ja muut kantavat rakenneosat ovat arvioitavasta rakennuksesta erilliset.
(13)    Pysäköintitilat, joilla on yhteisiä rakenneosia rakennuksen kanssa ja jotka sijaitsevat rakennuksen vaipan sisäpuolella, eivät ole ulkoisia rakennuksia vaan osa rakennusta, eli niihin liittyvät sitoutuneet ja käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt ja lattiapinta-alat otetaan huomioon analyysissa. Ulkoisiksi rakennuksiksi katsottaviin erillisiin pysäköintitiloihin liittyvät sitoutuneet ja käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt (mutta ei lattiapinta-aloja) voidaan ottaa huomioon analyysissa. Jos pysäköintitila on osa useampien rakennusten yhteistä rakennetta, joko koko rakennuskokonaisuutta arvioidaan yksikkönä tai pysäköintitilan hiilidioksidivaikutukset ja lattiapinta-ala kohdennetaan kullekin rakennukselle sen mukaan, kuinka suuri osa pysäköintipaikoista kullekin rakennukselle on osoitettu.
(14)    Muut ulkorakennuksiin liittyvät kalusteet, varusteet tai muut osat, joita ei ole lueteltu muualla.
(15)    Elinkaarenaikainen ilmakehän kokonaislämmitysvaikutuspotentiaali on fossiilisen ja biogeenisen elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin sekä maankäyttöön ja maankäytön muutokseen liittyvän elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin summa.