3.2.9 Asetuksen 21 artikla: laillinen edustaja

3.3 Poliittisen mainonnan julkaisijoiden velvoitteet

3.3.1 Asetuksen 11 ja 12 artikla: merkinnät ja avoimuusilmoitukset

3.3.2 Asetuksen 13 artikla: poliittisten verkkomainosten eurooppalainen rekisteri

3.3.3 Asetuksen 14 artikla: määräaikaisraportointi

3.3.4 Asetuksen 15 artikla: ilmoitusmekanismi

3.3.4.1 Yhteys asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädöksen) mukaisiin ”ilmoitus- ja toimintamenettelyihin”

3.3.4.2 Ilmaus ”tehtävä parhaansa”

3.3.5 Mainosteknologian tarjoajien velvoitteet

3.3.6 Vaikuttajien velvollisuudet

3.4 Pk-yritysten rasitteiden minimointi

Johdanto

Asetus (EU) 2024/900 hyväksyttiin 13. maaliskuuta 2024. Siinä säädetään poliittisen mainonnan palvelujen sisämarkkinoilla sovellettavista yhdenmukaisista EU:n säännöistä ja edellytetään – muun muassa – selkeitä merkintöjä ja avoimuusilmoituksia, joissa annetaan lisätietoja, kuten poliittisen mainonnan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tiedot rahoittajasta.

Asetuksen 30 artiklan 2 kohdan mukaan asetusta kokonaisuudessaan sovelletaan 10. lokakuuta 2025 alkaen. Poliittisten mainosten, joita sen jälkeen tarjotaan, julkaistaan, näytetään tai levitetään, on oltava asetuksen vaatimusten mukaisia. Ainoastaan asetuksen 3 artiklaa ja 5 artiklan 1 kohtaa alettiin soveltaa asetuksen voimaantulopäivästä, joka oli 9. huhtikuuta 2024.

Asetuksessa (EU) 2024/900 nimenomaisesti kehotetaan komissiota laatimaan yhteiset ohjeet, jotta asetus voidaan panna tehokkaasti täytäntöön ja jotta voidaan erityisesti tukea rahoittajia tai rahoittajien puolesta toimivia mainonnan palvelujen tarjoajia poliittisten mainosten ilmoittamisessa ja yksilöimisessä ja tukea poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajia tällaisten ilmoitusten tekemisen helpottamisessa ja asianmukaisessa hallinnoinnissa. Asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio laatii ohjeet poliittisen mainonnan tunnistamisen helpottamiseksi.

Nämä ohjeet eivät ole sitovia. Ohjeet perustuvat palautteeseen, jota komissio on saanut asiaankuuluvilta verkostoilta, fokusryhmähaastatteluista, vastauksina kannanottopyyntöön ja ohjeluonnoksen julkaisun yhteydessä. Tarkoituksena on antaa käytännön opastusta, jolla autetaan toimivaltaisia viranomaisia valvomaan säännösten noudattamista ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimijoita (rahoittajat ja poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat, mukaan lukien poliittisen mainonnan julkaisijat) varmistamaan, että ne noudattavat asetuksessa säädettyjä velvoitteita. Näin ollen ohjeissa keskitytään asetuksen osa-alueisiin, joista olisi hyödyllistä antaa lisäohjeita 1 vaatimustenmukaisuusprosessien ja -rasitteen keventämiseksi.

Komissio perustaa poliittisten verkkomainosten eurooppalaisen rekisterin asetuksen (EU) 2024/900 13 artiklan 6 kohtaa noudattaen. Jotta rekisteri voi toimia tuloksellisesti, annetaan täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset järjestelyt yhteisen tietorakenteen, poliittisten mainosten sisällyttämistä rekisteriin ja verkossa toimivien hakukoneiden suorittamaa poliittisen mainonnan indeksointia helpottavien vakioitujen metatietojen, vakioidun todentamisen ja yhteisen sovellusrajapinnan tarjoamiseksi, jotta asetuksen nojalla verkossa julkaistut tiedot voidaan koota yhteen, niin että niihin voi tutustua keskitetyn portaalin kautta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 10. huhtikuuta 2026, kuten asetuksen 13 artiklan 6 kohdassa säädetään. Rekisteriin liittyvät julkaisijoiden velvoitteet tulevat merkityksellisiksi vasta sen käyttöönottopäivästä alkaen.

Jotta poliittisen verkkomainonnan julkaisijoilla on riittävästi aikaa valmistautua ja tutustua uusiin metatietoja koskeviin standardeihin, komissio aikoo hyväksyä asiaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen. Oikeusvarmuuden parantamiseksi täytäntöönpanosäädökseen (tai ‑säädöksiin) sisällytetään konkreettiset kriteerit sen päivämäärän ilmoittamiselle, jolloin rekisteri otetaan käyttöön, jotta poliittisen verkkomainonnan julkaisijoilla olisi selvyys siitä, milloin niiden on täytettävä asiaan liittyvät velvoitteet.

Komissio seuraa tiiviisti asetuksen soveltamista ja tekee yhteistyötä asetuksella perustetun kansallisten yhteyspisteiden verkoston kanssa. Verkosto toimii foorumina kansallisten yhteyspisteiden ja komission väliselle säännölliselle tietojenvaihdolle ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle sekä jäsennellylle yhteistyölle asetuksen kaikkien näkökohtien osalta. Se pitää yhteyttä sidosryhmiin asetuksen soveltamisen tukemiseksi ja sellaisten näkökohtien määrittämiseksi, joista rahoittajat ja poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat saattavat vielä tarvita opastusta. Komissio voi tarkistaa näitä ohjeita saatujen kokemusten perusteella.

Näissä ohjeissa annetaan tietoa siitä, miten komissio tulkitsee asetusta (EU) 2024/900 (erityisesti sen I ja II lukua), jotta voidaan varmistaa asetuksen johdonmukainen, tuloksellinen ja yhdenmukainen soveltaminen. Viime kädessä ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin voi antaa asetuksesta (EU) 2024/900 sitovia tulkintoja.

Ohjeet eivät ennakoi eikä niillä rajoiteta Euroopan tietosuojaneuvoston asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla antamia ohjeita, jotka koskevat asetuksen 18 ja 19 artiklassa tarkoitettua kohdentamistekniikoiden ja mainonnan näyttämistekniikoiden käyttöä, sillä näissä ohjeissa keskitytään poliittisen mainonnan palvelujen tarjoamiseen liittyviin velvoitteisiin.

1. Keitä tämä koskee?

Asetuksessa (EU) 2024/900 vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, joita sovelletaan rahoittajiin ja poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiin, poliittisen mainonnan julkaisijat mukaan lukien. Sitä sovelletaan viesteihin, jotka ovat poliittisen toimijan suoraan tai välillisesti laatimia, sijoittelemia, edistämiä, julkaisemia, näyttämiä tai levittämiä tai joita laaditaan, sijoitellaan, edistetään, julkaistaan, näytetään tai levitetään millä tahansa tavalla suoraan tai välillisesti poliittisen toimijan eduksi tai tämän puolesta, sekä muiden toimijoiden viesteihin, jotka ovat omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin unionin tasolla tai kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Asetus kattaa poliittisen mainonnan, jota tavallisesti tarjotaan korvausta vastaan tai sisäisen toiminnan kautta tai osana poliittista mainoskampanjaa (ks. 2 jakso).

Merkintöjä ja avoimuusilmoituksia koskevia asetuksen II luvussa vahvistettuja avoimuus- ja huolellisuusvaatimuksia ei sovelleta jäsenvaltioiden kansallisiin viranomaisiin edellyttäen, että niitä ei katsota poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiksi. Kansalliset viranomaiset, jotka pyytävät poliittista mainontaa mainonnan palvelujen tarjoajilta, voivat kuitenkin olla rahoittajia, ja niiden on tällöin noudatettava II luvussa vahvistettuja velvoitteita. 2

1.1 Rahoittajat

Poliittisen mainonnan rahoittajiin sovelletaan erityisiä sääntöjä asetuksen (EU) 2024/900 nojalla. Asetuksen 3 artiklan 10 kohdassa ’rahoittajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka pyynnöstä tai puolesta poliittinen mainos laaditaan, sijoitellaan, sitä edistetään, se julkaistaan, näytetään tai sitä levitetään.

Tämä määritelmä kattaa tilanteet, joissa henkilöt toimivat omissa nimissään eikä heidän toimiensa voida katsoa johtuvan toisesta tahosta (’jonka pyynnöstä’), kuten silloin, kun he ovat itse poliittisia toimijoita, tai kun he organisoivat vaaleihin osallistuvia ehdokkaita tai poliittisia puolueita koskevia myönteisiä tai kielteisiä kampanjoita ilman, että kyseiset ehdokkaat tai puolueet ovat välttämättä osallisia tai tietoisia tästä (esim. rekisteröidyt kolmannet osapuolet 3 tai itse poliittiset toimijat).

Asetus (EU) 2024/900 kattaa myös tilanteet, joissa poliittisen mainonnan palveluja pyytää rahoittajien puolesta (’tai puolesta’) esimerkiksi poliittisen mainonnan palvelujen tarjoaja (esim. markkinointitoimisto), joka toimii palvelujaan pyytävien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden puolesta, tai poliittisen puolueen työntekijä, joka toimii työnantajansa ohjeiden mukaan ja näin poliittisen puolueen puolesta.

Mainonta, joka on peräisin asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi poliittisiksi toimijoiksi katsotuilta rahoittajilta, on luonteeltaan lähtökohtaisesti poliittista, ellei kyse ole luonteeltaan puhtaasti yksityisestä tai puhtaasti kaupallisesta mainonnasta.

Muuntyyppisten rahoittajien osalta mainonta, joka on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin unionin tasolla taikka kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, kuuluu asetuksen soveltamisalaan.

Mainonnan (palvelun) tunnistamiseksi poliittiseksi saatetaan tarvita merkityksellisten tekijöiden lisäarviointia (ks. 2.3 jakso).

Esimerkkejä rahoittajista:

Poliittiset puolueet, poliittiset liittoutumat, poliittiset ryhmät, vaaleissa ehdolla olevat, vaalikampanjaa organisoivat henkilöt (esim. kolmannet rekisteröidyt osapuolet), vaaleilla valitut poliitikot, hallitusten jäsenet, ministeriöt, kansalaisjärjestöt (esim. voittoa tavoittelemattomat järjestöt), ajatushautomot sekä kaupalliset yritykset.

Asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 22 kappaleessa selitetään, että rahoittaja voi olla viime kädessä jonkun toisen tahon määräysvallassa. Rahoittaja on viime kädessä toisen tahon määräysvallassa, ennen kaikkea, jos toinen taho voi käyttää rahoittajan suhteen ratkaisevaa vaikutusvaltaa, joka voidaan saavuttaa erilaisilla mekanismeilla, kuten oikeuksilla, sopimuksilla ja muilla keinoilla.

Ratkaiseva vaikutusvalta voi ilmetä eri tavoin. Kyse voi olla omistusoikeudesta, oikeudesta käyttää varoja tai oikeudesta vaikuttaa hallintoelinten kokoonpanoon, äänioikeudesta (esim. ratkaiseva määrä äänivaltaisia osakkeita) taikka sopimuksista, joilla vaikutetaan päätöksentekoprosesseihin (esim. oikeus johtaa yhteisön liiketoimintaa tai oikeudet, jotka mahdollistavat ratkaisevan vaikutuksen talouteen tai strategiaan). Näiden osatekijöiden on yhdessä annettava mahdollisuus ohjata rahoittajan strategista suuntaa tai merkittäviä päätöksiä.

Vaikka rahoittajalla on velvollisuus ilmoittaa 4 (mahdollinen) taho, jonka määräysvallassa se viime kädessä on, tällainen ilmoitus ei siirrä kyseiselle taholle rahoittajan vastuuta noudattaa asetuksessa säädettyjä velvoitteita (tällainen ilmoitus ei esim. tarkoita, että ne olisivat molemmat rahoittajia).

1.2 Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat

Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat 5 , jotka tarjoavat palvelujaan sisämarkkinoilla, kuuluvat asetuksen (EU) 2024/900 soveltamisalaan 6 . Jotkin tilanteet suljetaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle (ks. 1.2.1.1 ja 1.2.1.2 jakso).

Asetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan ’poliittisen mainonnan palvelulla’ tarkoitetaan palvelua, joka koostuu poliittisesta mainonnasta, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan g alakohdassa määriteltyä verkossa toimivaa ’välityspalvelua’, jota tarjotaan vastikkeetta tietyn viestin laatimisesta, sijoittelusta, edistämisestä, julkaisemisesta, näyttämisestä tai levittämisestä. Asetuksen 3 artiklan 6 kohdassa esitetyn määritelmän mukaan poliittisen mainonnan palvelun tarjoaja on toimija, joka tarjoaa tällaista palvelua, paitsi jos palvelu on luonteeltaan puhtaasti oheispalvelu.

Se, onko jokin tietty palvelu poliittisen mainonnan palvelu, ei riipu siitä, kuka palvelun tarjoaa. Edellä mainitut määritelmät ovat luonteeltaan toiminnallisia. Merkityksellistä on se, kuuluuko harjoitettava toiminta asetuksessa vahvistetun ’poliittisen mainonnan palvelun’ määritelmän piiriin.

Näin ollen tahojen, joita ei yleensä katsottaisi palveluntarjoajiksi, kuten hyväntekeväisyysjärjestöjen, voidaan katsoa olevan asetuksessa (EU) 2024/900 tarkoitettuja poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajia, jos ne harjoittavat poliittiseen mainontaan liittyvää taloudellista toimintaa.

Erittäin suurilla verkkoalustoilla ja erittäin suurilla verkossa toimivilla hakukoneilla on yhä merkittävämpi rooli mainosmarkkinoilla, myös poliittisen mainonnan alalla. Jos ne kuitenkin toimivat ainoastaan välityspalvelujen tarjoajina, niillä ei ole tämän asetuksen mukaisia avoimuus- ja huolellisuusvelvoitteita sen lisäksi, mitä niiden on tehtävä tällaisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä jo asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) nojalla. Nämä asetuksen (EU) 2024/900 mukaiset velvoitteet syntyvät vain silloin, kun välityspalvelujen tarjoajat tarjoavat korvausta vastaan poliittisen mainonnan palveluja (esim. julkaisevat, näyttävät tai levittävät poliittista mainontaa) ja toimivat sen vuoksi poliittisen mainonnan julkaisijoina.

Esimerkkejä poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajista:

Mainonnan laatiminen: copywriterit, muotoilutoimistot, mainostoimistot, poliittiset konsultit.

Mainonnan julkaiseminen: radio- ja tv-lähetystoiminnan harjoittajat, sanomalehdet, mainostaulut, bussipysäkkimainokset, interaktiiviset näytöt, digitaaliset näytöt, LED-valotaulut ja muut fyysiset julkaisuvälineet, verkkoalustat, verkkosivustot (myös uutissivustot), foorumit ja blogit, videonjakopalvelut, bloggaajat, vaikuttajat.

Mainonnan näyttäminen tai levittäminen: mainosteknologian tarjoajat (esim. mainosverkostot, mainospörssit, mainosalustat), kohdennus- ja mediakonsultointi, datanvälittäjät.

1.2.1 Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat palvelut

Toiminnan on oltava palvelu, jotta siihen voidaan soveltaa asetuksen (EU) 2024/900 II luvussa säädettyjä velvoitteita. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa ’palvelulla’ tarkoitetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana suoritettavaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 57 artiklassa tarkoitettua taloudellista toimintaa, josta tavallisesti maksetaan korvaus. 7 Tämä viittaus SEUT-sopimuksen 57 artiklaan tarkoittaa, että ’palvelun’ käsitettä koskeva unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntö on merkityksellinen määritettäessä, kuuluuko tietty toiminta asetuksen soveltamisalaan.

Sellaisen palvelun olennainen piirre, josta tavallisesti maksetaan korvaus, on se, että palvelun taloudellinen ’vastike’ määritetään yleensä palvelun tarjoajan ja palvelun vastaanottajan välillä. 8

Vastikkeen käsite on laaja, ja se käsittää tavanomaisen maksun sekä luontoissuoritukset. Tämä tarkoittaa, että palvelun tarjoamisen ei tarvitse perustua yksinomaan rahalliseen korvaukseen, vaan se voi perustua myös muuhun taloudelliseen korvaukseen palvelun tarjoamisesta 9 , kuten alennuksiin, matkajärjestelyihin, majoitukseen tai maksuttoman pääsyn muutoin maksullisiin tapahtumiin tai paikkoihin. Vapaaehtoistyöstä (esim. vaalikampanjoissa) ei yleensä makseta korvausta, joten sitä ei tulisi pitää palveluna. Esimerkkejä:

1.Poliittisen puolueen toimeksisaajan tehtävänä on laatia lyhyitä mainosvideoita, joilla tuetaan puolueen ehdokkaita paikallisvaaleissa ja jotka julkaistaan puolueen paikallisosastojen sosiaalisen median tileillä. Vaikka toimeksisaajan tehtävänä olisi vain videon tekeminen (eikä sen julkaiseminen), se olisi toimintaa, josta ’tavallisesti maksetaan korvaus’, koska puolue maksaa toimeksisaajalle korvauksen tämän työstä.

Toisaalta:

2.Sisäisenä toimintana sosiaalisessa mediassa lähetettyä viestiä ei katsota palveluksi, eikä se kuulu asetuksen avoimuusvaatimusten piiriin.

1.2.1.1 Välityspalveluja koskeva poikkeus, kun välityspalvelu jakaa vastikkeetta tietyn viestin

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 5 kohdan mukaan poliittisen mainonnan palvelujen käsitteeseen eivät sisälly verkossa toimivat ’välityspalvelut’, joita tarjotaan vastikkeetta tietyn viestin laatimiseksi, sijoittelemiseksi, edistämiseksi, julkaisemiseksi, näyttämiseksi tai levittämiseksi.

’Välityspalvelut’ määritellään 3 artiklan 5 kohdassa viittaamalla asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan g alakohtaan, jonka mukaan ’välityspalvelulla’ 10 tarkoitetaan etäpalveluina sähköisessä muodossa palvelun vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä toimitettavaa palvelua, josta tavallisesti maksetaan korvaus ja jossa palvelu on

I.’pelkkää siirtotoimintaa’ (esim. internetyhteyspalvelujen tarjoajat, avointen WiFi-verkkojen tarjoajat, verkkoselaimet);

II.’välimuistiin tallentamista’ (esim. sisällönjakeluverkkojen, käänteisten välityspalvelinten tai sisällön sovituksen tekevien välityspalvelinten tarjoaminen); tai

III.’säilytyspalveluja’ (esim. verkkoisännöinti, verkkoalustat, pilvipalvelut).

Tuon 3 artiklan 5 kohdassa säädetyn poikkeuksen tarkoituksena on sulkea asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tilanteet, joissa verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoaja mahdollistaa poliittisen mainonnan palvelujen tarjoamisen mutta ei osallistu suoraan niiden tuotantoketjuun. Näin voi olla silloin, jos kolmas osapuoli on maksanut käyttäjälle (esim. vaikuttajalle) korvauksen poliittisen mainoksen julkaisemisesta verkkoalustalla pyytämättä lisäksi verkkoalustan tarjoajalta poliittisen mainonnan palvelua, kuten julkaisun näkyvyyden vahvistamista maksua vastaan (käyttäjän ”orgaanisesti” julkaisema sisältö). Käyttäjä olisi tällaisessa tapauksessa poliittisen mainonnan julkaisija, mutta tämän poikkeuksen nojalla verkkoalustan tarjoajan ei katsottaisi tarjoavan poliittisen mainonnan palveluja, koska se ei ole saanut kyseisestä julkaisusta erityistä korvausta (ks. myös 2.2.2 jakso). Verkkoalustan tarjoajaa ei siis katsottaisi poliittisen mainonnan tarjoajaksi orgaanisen sisällön julkaisemisen tai jakamisen osalta. Näin olisi silloinkin, jos esimerkiksi verkkoalustan tarjoaja perii tilausmaksun alustojensa käytöstä. Tällaista maksua ei pidettäisi taloudellisena vastikkeena kyseisestä viestistä.

Koska verkkoalustojen tarjoajat ovat käyttäjien (esim. vaikuttajien) toiminnassa välittäjiä, ja keinot, joilla asetusta (EU) 2024/900 voidaan noudattaa, ovat verkkoalustojen tarjoajien määräysvallassa, verkkoalustojen tarjoajia kannustetaan asetuksen johdanto-osan 55 kappaleen mukaisesti tekemään vaatimusten noudattamisesta käyttäjille helpompaa. Erityisesti verkkoalustojen tarjoajia kannustetaan helpottamaan käyttäjien niiden verkossa toimivan välityspalvelun kautta suoraan lataaman tai levittämän poliittisen mainonnan yksilöintiä, esimerkiksi antamalla käyttäjien käyttöön tehokkaita mekanismeja, joilla osoitetaan, että mainos on poliittinen. Helpottaakseen asetuksen noudattamista ne voisivat esimerkiksi tarjota välineitä, joiden avulla voidaan antaa avoimuusilmoituksia, tukea tietokenttien täydellisyyttä osana tällaisia välineitä tai tarjota myös mekanismeja, joiden avulla voidaan ilmoittaa käyttäjille suoraan mahdollisesti vaatimustenvastaisista poliittisista mainoksista.

Tämä ei missään tapauksessa merkitsisi vastuun ottamista avoimuuteen liittyvistä velvoitteista silloin, kun nämä velvoitteet kohdistuvat käyttäjiin.

Esimerkkejä:

3.Poliittisen viestin julkaiseminen sosiaalisessa mediassa, jos viestin näkyvyyttä ei vahvisteta tai muutoin makseta sen levittämisestä tai näyttämisestä tietyille käyttäjille. Alusta vain isännöi viestiä ja välittää sen yleisölleen ilman erityistä maksua. Koska näitä ’isännöintipalveluja’ tarjotaan kyseiselle viestille vastikkeetta, niitä ei katsota poliittisen mainonnan palveluiksi.

Toisaalta:

4.Puolue on julkaissut sosiaalisen median tilillään kolme uutta viestiä, ja se pyytää sosiaalisen median verkoston tarjoajalta poliittisen mainonnan palvelua ja maksaa sille näiden viestien näkyvyyden vahvistamisesta. Kun sosiaalisen median verkoston tarjoaja vahvistaa näiden julkaisujen näkyvyyttä korvausta vastaan, se tarjoaa poliittisen mainonnan palvelua ja on asetuksen nojalla poliittisen mainonnan julkaisija.

1.2.1.2 Oheispalveluja koskeva poikkeus

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 6 kohdan mukaan puhtaasti oheispalvelut eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kuljetukset, rahoitus- ja sijoituspalvelut, osto-, myynti-, ruokailu-, markkinointi- ja tietokonepalvelut, siivous, huoltotyöt, postipalvelut, painopalvelut tai graafinen, ääni- tai kuvasuunnittelu.

Asetuksen johdanto-osan 39 kappaleen mukaan oheispalvelut ovat palveluja, joita tarjotaan poliittisen mainonnan ohella ja jotka täydentävät sitä, mutta joilla ei ole suoraa vaikutusta sen sisältöön tai esittämiseen eikä suoraa määräysvaltaa sen laatimiseen, sijoitteluun, edistämiseen, julkaisemiseen, näyttämiseen tai levittämiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että oheispalvelun ei tarvitse olla riippuvainen täydentämänsä pääasiallisen palvelun keinoista tai päämääristä, ja että sitä voidaan tarjota erillisenä toimintana (myös muilla aloilla kuin poliittisessa mainonnassa).

Määritettäessä, onko palvelu oheispalvelu, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, missä määrin palvelulla on vaikutusta mainonnan sisältöön sekä sen laatimiseen, sijoitteluun, edistämiseen, julkaisemiseen, näyttämiseen tai levittämiseen.

Oheispalvelut koskevat tavallisesti palveluja, jotka kuuluvat mainonnan arvoketjuun mutta joilla ei ole suoraa vaikutusta poliittisen mainonnan prosessiin tai tulokseen, tai palveluja, joita tarjoavat palveluntarjoajat, joilla ei ole tosiasiallista tietoa osallistumisestaan poliittisen mainonnan tuotantoketjuun. Palvelua ei tulisi pitää oheispalveluna, jos se sisältää sellaisten strategisten päätösten tekemistä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa erityisesti poliittisen mainonnan tavoitteisiin, strategiseen suuntaan tai vaikuttavuuteen, pelkästään ennalta määriteltyihin ohjeisiin perustuvien tehtävien suorittamisen sijaan.

Sitä, onko palvelu luonteeltaan oheispalvelu, on arvioitava tapauskohtaisesti. Arvioinnissa olisi otettava huomioon myös se, että palveluntarjoaja voidaan yhdessä tapauksessa katsoa oheispalvelun tarjoajaksi mutta toisessa tapauksessa poliittisen mainonnan palvelun tarjoajaksi riippuen tarjotusta palvelusta ja/tai siitä, miten paljon poliittisen mainonnan prosessiin tai tulokseen vaikutetaan.

Osana tätä arviointia voidaan ottaa huomioon joukko asiayhteyteen liittyviä tekijöitä, kuten toimiiko palveluntarjoaja rahoittajan selkeiden ohjeiden mukaisesti ja missä määrin, tarjoaako palveluntarjoaja yleisiä palveluja asiantuntemusalallaan vai erikoistuuko se (myös) näiden palvelujen tarjoamiseen poliittisessa tai vaalitarkoituksessa ja onko tarjottu palvelu esimerkki laajemmasta palveluvalikoimasta, jota voitaisiin muutoin luonnehtia poliittisen mainonnan palveluksi.

Esimerkkejä todennäköisistä oheispalveluista

5.Kuljetusyritys, joka tarjoaa ajoneuvoja ja logistiikkaa kampanjamateriaalien jakeluun.

6.Kampanjan visuaalista ilmettä, kuten logoja, värimalleja tai typografiaa luovat brändäys- tai oheismuotoilupalvelut, joita voidaan soveltaa erilaisiin kampanjamateriaaleihin, mutta jotka eivät osallistu poliittisten viestien välittämiseen.

7.Markkinointitoimisto, joka antaa ohjeita kampanjan ulottuvuuden strategisesta suunnittelusta osallistumatta itse poliittiseen mainontaan ja edellyttäen, että kampanjan ulottuvuuteen osallistuvien viestien sisältöön tai esittelyyn ei ole suoraa vaikutusta.

8.Verkkosivustojen tietoturvapalveluja tarjoavat IT-yritykset.

9.Kuvapalvelut, jotka on tarkoitettu yksinomaan kampanjoimiseen käytettävien valokuvien ottamiseen ja muokkaamiseen ilman panosta kampanjan sisältöön.

10.Tulostus- ja kopiointipalvelut, kun tarjotaan tulostustoimintoja, joissa ei vaikuteta siihen, mitä todellisuudessa tulostetaan.

11.Graafiset suunnitteluyritykset, jotka tarjoavat verkkosivustomuotoilua poliittisille toimijoille.

1.3 Poliittisen mainonnan julkaisijat

Poliittisen mainonnan julkaisijat edustavat poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien alalajia, yleensä tuotantoketjun lopussa. Niitä sitovat asetuksessa (EU) 2024/900 säädetyt kaikkia poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajia koskevat yhteiset velvoitteet, ja lisäksi niiden on noudatettava erityisiä velvoitteita.

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 13 kohdan mukaan ’poliittisen mainonnan julkaisijalla’ tarkoitetaan poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajaa, joka julkaisee, näyttää tai levittää poliittista mainontaa minkä tahansa välineen kautta. Tämä määritelmä kattaa suuren määrän kanavia, joiden kautta poliittista mainontaa voidaan tuoda yleisölle. Se ulottuu perinteisistä tiedotusvälineistä (esim. sanomalehdet, televisio ja radio) tai painetusta materiaalista (esim. julisteista, lehtisistä, mainostauluista) tilattaviin ääni- ja videokanaviin, verkkoalustoihin, verkkosivustoihin, hakukoneisiin, suoratoistomediaan, mobiilisovelluksiin, tietokonepeleihin ja muihin digitaalisiin käyttöliittymiin, digitaalinen ulkomainonta mukaan lukien, mutta myös vaikuttajiin (ks. myös esimerkit 1.2 jaksossa).

Jos poliittisen mainoksen julkaisemista, levittämistä tai näyttämistä ei tarjota palveluna, esimerkiksi koska se toteutetaan sisäisenä toimintana, julkaisijan velvoitteita (ks. 3.3 jakso) ei sovelleta.

1.3.1 Mainosteknologian tarjoajat

Välittäjillä on usein tärkeä rooli poliittisen mainonnan levittämisessä yleisölle, koska ne sijoittavat mainontaa julkaisurajapinnoille. Mainosverkostojen, mainospörssien ja mainosalustojen tai muiden verkkomainonnan palvelujen tarjoajat, tarjonta- ja kysyntäpuolen alustat mukaan lukien, luovat digitaalisen mainonnan ekosysteemiin olennaisia osatekijöitä toimimalla välittäjinä mainostajan (eli rahoittajan) ja julkisen käyttöliittymän (eli lopullisen julkaisijan) välillä ja helpottamalla tai virtaviivaistamalla niiden välistä vuorovaikutusta ja liiketoimia. 11 Kuten asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 67 kappaleessa selitetään, mainosteknologian tarjoajat katsotaan poliittisen mainonnan julkaisijoiksi yhdessä julkisen käyttöliittymän (esim. verkkosivuston, jolla mainos lopulta julkaistaan) kanssa.

1.3.2 Vaikuttajat

Myös vaikuttajiin, joita käytetään yhä useammin tuomaan esiin tuotteita, brändejä, aloitteita tai aatteita ja jotka saavat yhteistyöstä korvauksen, voidaan soveltaa asetuksen (EU) 2024/900 II luvussa säädettyjä velvoitteita.

Asetuksessa (EU) 2024/900 asetetaan erityisiä avoimuus- tai huolellisuusvelvoitteita kaikille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka osallistuvat poliittisen mainonnan palvelujen tarjoamiseen, ja osoitetaan vastuu tietojen tarjoamisesta tai toimittamisesta palvelujen tilaajille (eli rahoittajille). Tarjotessaan poliittisen mainonnan palveluja vaikuttajien on noudatettava avoimuus- tai huolellisuusvelvoitteita.

EU:n kuluttajansuojalainsäädännössä 12 esitetään jo erityisiä velvoitteita, joita vaikuttajien on toimiessaan elinkeinonharjoittajina tai elinkeinonharjoittajien (kuten tuotemerkkien omistajien) nimissä tai lukuun toimivina henkilöinä noudatettava tavaroiden ja palvelujen mainonnassa ja toimittamisessa kuluttajille (elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä liikesuhteissa). Sopimattomista kaupallisista menettelyistä annettua direktiiviä koskevissa suuntaviivoissa 13 selitetään, että vaikuttajien olisi ilmoitettava kaupallisesta sisällöstä näkyvällä tavalla. Niissä selitetään myös, että olosuhteista riippuen avoimuusvelvoitteiden rikkomisen voidaan katsoa johtuvan sekä vaikuttajasta että elinkeinonharjoittajasta / tuotemerkin omistajasta, joka on käyttänyt vaikuttajaa ja joka hyötyy tämän suosittelusta. Jos vaikuttajien toiminta luokitellaan audiovisuaaliseksi mediapalveluksi, siihen saatetaan soveltaa myös direktiiviä 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) 14 . Näin ollen vaikuttajilta muiden muassa voidaan edellyttää audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin nojalla kaupallisen viestintänsä avoimuuteen liittyvien vaatimusten noudattamista.

2. Mitä on poliittinen mainonta?

2.1 Yleinen soveltamisala ja määritelmät

i) Yleinen soveltamisala

Asetus (EU) 2024/900 koskee poliittisen mainonnan välittämistä silloin, kun tarjotaan poliittisen mainonnan palvelua tai käytetään kohdentamistekniikoita tai mainosten näyttämistekniikoita.

Asetus (EU) 2024/900 ei rajoitu perinteisiin mainonnan tai kampanjoiden toteuttamistapoihin, vaan se kattaa viestin laatimisen, sijoittelun, edistämisen, julkaisemisen, näyttämisen tai levittämisen millä tahansa välineellä (ks. asetuksen 3 artiklan 2 kohta). Se voi kattaa esimerkiksi viestien koordinoidun julkaisemisen tai levittämisen sosiaalisessa mediassa väärennettyjen tilien tai ennalta suunniteltujen bottien avulla, jos tällainen toiminta täyttää asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa esitetyn poliittisen mainonnan palvelun määritelmän kriteerit (ks. jäljempänä).

Asetusta ei kuitenkaan sovelleta yksityishenkilönä ilmaistuihin poliittisiin mielipiteisiin. Kuten asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa selitetään, poliittisen mielipiteen ei tulisi katsoa olevan ilmaistu yksityishenkilönä, jos kolmas osapuoli suorittaa mielipiteen ilmaisemisesta tai sen yhteydessä erityisen korvauksen, luontoisetuudet mukaan luettuina. Korvausta vastaan esitetty mielipide voi tällaisissa tapauksissa olla poliittista mainontaa, jos se täyttää asetuksessa säädetyt määritelmän kriteerit (ks. 2.2 jakso).

Asetus ei koske myöskään sitä, mitä tietoja EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan poliittisissa mainoksissa sallitaan 15 tai ovatko viestit faktojen osalta paikkansapitäviä, eikä se muuta poliittisten kampanjoiden toteuttamista ja rahoitusta koskevia sääntöjä, mukaan lukien poliittisen mainonnan yleiset kiellot tai rajoitukset tiettyinä ajanjaksoina, vaalikaranteeniajat, yksityishenkilöiden lahjoitukset tai kiellot, jotka koskevat kaupallisen mainonnan käyttöä vaalikampanjointitarkoituksiin. Kaupallista mainontaa ei yleensä pidetä poliittisena mainontana, ellei viesti täytä asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa esitettyjä poliittisen mainonnan määritelmän kriteereitä (ks. jäljempänä).

Esimerkkejä:

12.Yksityishenkilön omassa blogissaan tai sosiaalisen median tileillään yksityishenkilönä julkaisemat poliittiset näkemykset eivät ole poliittista mainontaa.

13.Poliittiset viestit, joita poliittiseen mielenosoitukseen yksityishenkilöinä osallistuvat ihmiset esittävät julisteissaan, eivät ole poliittista mainontaa. Verkkovaikuttajat, jotka keskustelevat poliittisista uudistuksista ja esittävät niistä henkilökohtaisia ajatuksiaan, eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan, elleivät he ole saaneet korvausta ajatustensa ilmaisemisesta.

Toisaalta:

14.Verkkovaikuttajien esittämiä poliittisia viestejä, jotka julkaistaan poliitikon pyynnöstä korvausta vastaan eli rahallisia etuuksia tai luontoisetuuksia vastaan, ei voida pitää yksityishenkilöinä ilmaistuina poliittisina mielipiteinä, joten ne voivat olla poliittista mainontaa.

15.Jos yksityishenkilöt lähettävät kolmannelta osapuolelta saamaansa korvausta vastaan kansanäänestyksen edellä identtisiä poliittisia viestejä, joissa kannatetaan tai vastustetaan tietynlaista kansanäänestyksen lopputulosta, niitä ei voida pitää yksityishenkilöinä ilmaistuina poliittisina mielipiteinä, joten ne voivat olla poliittista mainontaa.

Asetus ei myöskään vaikuta tiedotusvälineiden toimitukselliseen vapauteen. Poliittisten mielipiteiden ilmaiseminen tai poliittisen sisällön tarjoaminen tiedotusvälineiden toimituksellisella vastuulla on olennainen osa sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, eikä niitä tule sekoittaa poliittiseen mainontaan. Näiden periaatteiden noudattamisen turvaamiseksi asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että asetusta ei sovelleta poliittisiin näkemyksiin tai muuhun sisältöön, joka kuuluu tiedotusvälineiden toimituksellisen vastuun piiriin, paitsi jos kolmannet osapuolet suorittavat tietyn maksun rahana tai luontoissuorituksena tällaisten näkemysten tai sisältöjen laatimisesta, sijoittelusta, edistämisestä, julkaisemisesta, näyttämisestä tai levittämisestä tai näiden yhteydessä.

Esimerkkejä:

16.Mielipiteet tai arviot, jotka jaetaan osana poliittista keskustelua tai televisiossa tai radiossa lähetettyä haastattelua, kuuluvat tavallisesti toimituksellista vastuuta koskevan poikkeuksen piiriin eivätkä näin ollen ole poliittista mainontaa.

17.Toimituksen kolumnit, joissa kommentoidaan viimeaikaisia lainsäädäntöehdotuksia, poliittisia tapahtumia tai muuta kehitystä, kuuluvat tavallisesti toimituksellista vastuuta koskevan poikkeuksen piiriin, eikä niitä näin ollen katsota poliittiseksi mainonnaksi.

Kuten asetuksen (EU) 2024/900 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, asetuksella ei rajoiteta muissa kyseisessä artiklassa luetelluissa unionin säädöksissä, kuten direktiivissä 2000/31/EY 16 ja asetuksessa (EU) 2022/2065 17 , vahvistettujen sääntöjen soveltamista.

ii) Määritelmä

Asetuksessa (EU) 2024/900 poliittinen mainonta määritellään seuraavasti:

3 artiklan 2 alakohta

’poliittisella mainonnalla’ [tarkoitetaan] viestin laadintaa, sijoittelua, edistämistä, julkaisemista, näyttämistä tai levittämistä millä tahansa välineellä, tavallisesti korvausta vastaan tai sisäisen toiminnan kautta tai osana poliittista mainoskampanjaa,

a)kun toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu, lukuun ottamatta luonteeltaan puhtaasti yksityisiä tai puhtaasti kaupallisia viestejä, tai

b)kun viesti on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin unionin tasolla taikka kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla;

tähän eivät sisälly:

I)jäsenvaltioiden tai unionin virallisista lähteistä peräisin olevat viestit, jotka koskevat yksinomaan vaalien tai kansanäänestysten järjestämistä ja niihin osallistumiseen, mukaan lukien ehdokkaiden ilmoittaminen tai kansanäänestyksen aihe, tai osallistumiseen kannustamiseen liittyviä menettelyjä;

II)jäsenvaltion viranomaisen tai unionin, jäsenvaltion hallituksen jäsenet mukaan luettuina, toteuttama tai näiden eduksi tai puolesta tapahtuva julkinen viestintä, jolla pyritään tarjoamaan yleisölle virallista tietoa, edellyttäen, että se ei ole omiaan eikä suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin; eikä

III)ehdokkaiden esittely tätä varten varatuissa julkisissa tiloissa tai tiedotusvälineissä, joista nimenomaisesti säädetään laissa ja jotka annetaan käyttöön maksutta siten, että samalla varmistetaan ehdokkaiden yhdenvertainen kohtelu;

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdassa määritellään, mikä on ’poliittista mainontaa’ ja mikä ei. Poliittisen mainonnan määritelmän ensimmäinen osa kattaa kaikki poliittisen mainoksen toteuttamisvaiheet sen laatimisesta sen levittämiseen. Se kattaa myös kaikenlaisen poliittista mainontaa valmistelevan toiminnan ja kaikki tavat, joilla poliittisia mainoksia voidaan levittää yleisölle, esimerkiksi julkaisemalla tai levittämällä eri viestinten välityksellä, mukaan lukien perinteiset tiedotusvälineet (esim. sanomalehdet, televisio ja radio), painotuotteet (esim. julisteet, esitteet, mainospalkit, mainostaulut, mahdolliset mainostuotteet), ajoneuvojen teippaukset, bussipysäkkimainokset, verkkoalustat, verkkosivut, mobiilisovellukset, tietokonepelit ja muut digitaaliset rajapinnat, mukaan lukien digitaalinen ulkomainonta. Lisäksi poliittisen mainonnan määritelmä liittyy ’viesteihin’. Tämä tarkoittaa, että sen soveltamisalaan ei kuulu sisältö, jota ei voida luokitella viestiksi, kuten (esim. mainostuotteissa oleva) logo tai poliittisen toimijan nimi edellyttäen, että siihen ei ole liitetty poliittista viestiä.

Määritelmän toisessa osassa selvennetään, että kaikki viestit eivät ole poliittista mainontaa vaan ainoastaan ne viestit, joiden laatimista, sijoittelemista, edistämistä, julkaisemista, näyttämistä tai levittämistä suoritetaan ”tavallisesti korvausta vastaan”; jotka laaditaan, sijoitetaan, edistetään, julkaistaan, näytetään tai levitetään ”sisäisen toiminnan kautta”; tai ”osana poliittista mainoskampanjaa”.

Määritelmän kolmas osa on 3 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. Näissä alakohdissa säädetyt kriteerit eivät ole kumulatiivisia. Toisin sanoen, jotta viesti olisi poliittista mainontaa, riittää, että se täyttää ainoastaan yhden niistä. Viestejä, jotka eivät täytä mitään näistä kriteereistä, ei katsota asetuksen mukaiseksi poliittiseksi mainonnaksi, eivätkä ne kuulu asetuksen soveltamisalaan.

Poliittisen mainonnan määritelmään on kolme poikkeusta. Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdan mukaan asetusta ei sovelleta seuraaviin viesteihin:

1)jäsenvaltioiden tai EU:n virallisista lähteistä peräisin olevat viestit, jotka koskevat yksinomaan vaalien tai kansanäänestysten järjestämistä ja niihin osallistumista, mukaan lukien ehdokkaiden ilmoittaminen tai kansanäänestyksen aihe, tai vaaleihin tai kansanäänestyksiin osallistumiseen kannustavat viestit;

2)julkinen viestintä, jolla pyritään tarjoamaan yleisölle virallista tietoa, edellyttäen, että se ei ole omiaan eikä suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin, kun tällainen viestintä on a) jäsenvaltion viranomaisen, jäsenvaltion hallituksen jäsenet mukaan luettuina, toteuttamaa tai näiden eduksi tai puolesta tapahtuvaa julkista viestintää tai b) EU:n toteuttamaa tai sen eduksi tai puolesta tapahtuvaa julkista viestintää (esim. lehdistötiedotteet tai -tilaisuudet, joissa ilmoitetaan lainsäädäntö- tai sääntelyaloitteista ja selitetään tällaisten aloitteiden perustana olevia poliittisia valintoja);

3)ehdokkaiden esittely tietyissä julkisissa tiloissa tai tiedotusvälineissä, jos tällaisten tilojen käyttöön antamisesta tai näkyvyydestä tiedotusvälineissä säädetään nimenomaisesti laissa, on maksutonta ja varmistaa ehdokkaiden yhdenvertaisen kohtelun.

Toisen poikkeuksen osalta julkista viestintää voi esiintyä monissa muodoissa ja sitä voivat käyttää eri toimijat, kuten kaupalliset brändit. Asetuksessa (EU) 2024/900 luetellaan useita kriteereitä 18 , joiden on täytyttävä, jotta poikkeusta voidaan soveltaa. Jos nämä kriteerit eivät täyty, julkinen viestintä katsotaan poliittiseksi mainonnaksi.

Kolmas poikkeus rajoittuu ehdokkaiden esittelyyn vaaliprosesseissa, eikä se koske kansanäänestyksiä tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosesseja.

Tällaiseen esittelemiseen sovelletaan yleensä kansallisen lainsäädännön erityissäännöksiä, tavallisesti vaalilakia. Kyseessä voi olla esimerkiksi videoiden lähettäminen valtakunnan televisiossa tai vaaliehdokkaiden julisteiden esillepano, mukaan lukien pelkät vaaleihin osallistuvien poliittisten puolueiden logot.

Tilojen ja näkyvyyden antaminen ’maksutta’ tarkoittaa esittelytilan käyttöön antamista tai tosiasiallisen mainostilan tarjoamista ilmaiseksi, eli palveluntarjoaja ei veloita mitään esittelystä, tilojen käyttöön antamisesta tai näkyvyydestä tiedotusvälineissä. Tämä ei liity siihen, miten sisältö, kuten juliste tai video, on luotu. Sisällön luomisessa voi olla kyse poliittisen mainonnan palvelusta.

Niin kauan kuin kaikki kolme edellytystä täyttyvät (eli tilojen käyttöön antamisesta tai näkyvyydestä tiedotusvälineissä säädetään nimenomaisesti laissa, se on maksutonta ja siinä varmistetaan ehdokkaiden yhdenvertainen kohtelu), viesti ei ole poliittista mainontaa.

’Yhdenvertaista kohtelua’ koskeva vaatimus tarkoittaa, että esittely olisi toteutettava yhdenvertaisesti siten, että varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja sovelletaan objektiivisia kriteerejä. Tämä tarkoittaa tavallisesti sitä, että näkyvyysajat ja mainostila jaetaan tasapainoisesti. Se voi tarkoittaa myös näiden jakamista suhteellisesti ääniosuuden perusteella.

Esimerkkejä:

18.Jäsenvaltion vaaliviranomaisen ennen kansallisia parlamenttivaaleja järjestämä julkinen tiedotuskampanja, jossa selitetään, miten ja milloin äänestetään, ei ole poliittista mainontaa (ensimmäinen poikkeus).

19.EU:n toimielimen ennen Euroopan parlamentin vaaleja järjestämä julkinen tiedotuskampanja, jossa selitetään EU:n kansalaisille, miten ja milloin he voivat rekisteröityä äänestämään asuinjäsenvaltiossaan, ei ole poliittista mainontaa (ensimmäinen poikkeus).

20.Ministeriön järjestämä tekninen tiedotustilaisuus, jossa esitellään ehdotetussa säädöksessä tehtyjen poliittisten valintojen yksityiskohtia, on yleensä faktoihin perustuva, eikä sillä pyritä vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin, ja näin ollen se ei ole poliittista mainontaa (toinen poikkeus).

21.Lehdistötiedotteet, joissa selitetään ministeriön tai ministerin tekemää päätöstä, mukaan lukien reaktiiviset lausunnot, joiden tarkoituksena on selventää asioita tai oikaista julkisuudessa esiintyviä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, eivät ole poliittista mainontaa, koska ne ovat tavallisesti faktoihin perustuvia, ja niillä pyritään antamaan yleisölle virallista tietoa, vaikka ne julkaistaisiin vaalien tai päätöksentekoprosessien aikana (toinen poikkeus).

22.Ministeriön tai ministerin järjestämä julkinen tiedotuskampanja, jossa tiedotetaan valmisteilla olevaa lainsäädäntöehdotusta koskevasta julkisesta kuulemisesta, ei ole poliittista mainontaa (toinen poikkeus).

23.Matkustussesongin aikana järjestetty EU:n toimielimen julkinen tiedotuskampanja, jonka tarkoituksena on tiedottaa vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä kansalaisten oikeuksista, ei ole poliittista mainontaa (toinen poikkeus).

24.Oppaat tai käsikirjat, joita jaetaan verkossa tai fyysisinä kopioina ja joiden tarkoituksena on opastaa ihmisiä sääntöjen tai menettelyjen noudattamisessa, eivät ole poliittista mainontaa (toinen poikkeus).

25.Ehdokkaiden objektiivinen esittely julkisissa tiloissa (esim. mainostauluissa) tai tiedotusvälineissä (esim. televisiossa varaamalla lähetysaikaa objektiiviselle esittelylle, painetuissa tiedotusvälineissä tai verkkouutisportaaleissa) maksutta, varmistaen ehdokkaiden yhdenvertainen kohtelu ja laissa säädetyllä tavalla, ei ole poliittista mainontaa (kolmas poikkeus).

2.2 Poliittisen mainonnan määritelmän osatekijät

2.2.1 Viestit ”tavallisesti korvausta vastaan”

Viestien laadinta, sijoittelu, edistäminen, julkaiseminen, näyttäminen tai levittäminen ”tavallisesti korvausta vastaan” viittaa poliittisen mainonnan palveluihin, joista tavallisesti maksetaan korvaus.

Korvauksen käsite EU:n lainsäädännössä on laaja ja kattaa maksut tai luontoissuoritukset 19 , kuten matkajärjestelyt, majoituksen tai maksuttoman pääsyn tapahtumiin tai paikkoihin, jotka muutoin edellyttäisivät maksua (ks. myös palveluntarjoajia koskevat tekijät 1.2.1 jaksossa).

Tämä ei vaikuta siihen, että poliittisia mielipiteitä tai muuta toimituksellista sisältöä ei katsota poliittiseksi mainonnaksi, ellei siitä suoriteta erityistä maksua tai muuta korvausta tai jos kolmannet osapuolet suorittavat laatimisen, sijoittelun, edistämisen, julkaisemisen, näyttämisen tai levittämisen.

Katso myös edellä esitetyt palveluntarjoajia koskevat tekijät.

2.2.2 Viestit ”sisäisen toiminnan kautta”

”Sisäisen toiminnan” kautta toteutettava poliittinen mainonta koskee tilanteita, joissa ei tarjota palvelua, esim. kun poliittiset puolueet, yritykset tai julkiset elimet laativat, sijoittelevat, edistävät, julkaisevat, näyttävät tai levittävät viestejä omia resurssejaan (esim. työntekijöitä tai puolueen jäseniä) käyttäen sen sijaan, että toiminta ulkoistettaisiin ulkopuolisille poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajille. Tämä koskee oikeushenkilöiden toimintaa, ja se saattaa koskea myös sellaisten yhdistysten toimintaa, jotka eivät ole oikeushenkilöitä.

Asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 24 kappaleessa selvennetään, että sisäisessä toiminnassa on kyse tilanteesta, jossa omasta puolestaan toimiva taho toteuttaa poliittista mainontaa tai sillä on merkittävä osuus sen toteuttamisessa.

Kun viestejä julkaistaan sosiaalisessa mediassa orgaanisesti eli ilman maksullista näkyvyyden vahvistamista tai muita korvausta vastaan tarjottavia julkaisupalveluja, tai viestejä levitetään yleisölle muilla keinoin sisäisen toiminnan kautta, II luvun mukaisia poliittisten mainosten julkaisijoihin sovellettavia avoimuusvelvoitteita ei sovelleta.

Esimerkkejä:

26.Kun puolue julkaisee poliittisen mainoksen sosiaalisessa mediassa omasta puolestaan (ilman maksettua julkaisupalvelua), kyseessä on sisäisen toiminnan kautta julkaistu poliittinen mainonta, vaikka laatimiseen osallistuisi maksullinen palvelu (esim. PR-yritys), joten merkintöjä ja avoimuusilmoituksia ei tarvita.

27.Puolue laatii viestien sisällön ja visuaalisen ilmeen sisäisen markkinointitiiminsä kautta ja julkaisee viestit suoraan sosiaalisen median tilillään ja verkkosivustollaan. Tämä on sisäisen toiminnan kautta laadittua ja julkaistua poliittista mainontaa, joten merkintöjä ja avoimuusilmoitusta tarvita.

28.Toimialajärjestö laatii ja jakaa jäsentensä puolesta kannanoton sosiaalisen median tilillään tuodakseen esiin jäsentensä näkemyksiä ja vaikuttaakseen meneillään olevaan lainsäädäntöprosessiin. Tätä pidetään sisäisen toiminnan kautta laadittuna ja julkaistuna poliittisena mainontana, joten merkintöjä ja avoimuusilmoitusta tarvita.

29.Puolueen jäsenet jakavat puolueen nimissä poliittisia mainostuotteita, jotka sisältävät kampanjaviestejä (jolloin ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan). Tätä pidetään sisäisen toiminnan kautta levitettynä poliittisena mainontana, joten merkintöjä ja avoimuusilmoitusta ei siis tarvita.

Sisäinen toiminta, johon ei liity kohdentamis- tai mainosten näyttämistekniikoiden käyttöä, ei tuo mukanaan asetuksen III luvun mukaisia velvoitteita.

Kuitenkin jos poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat osallistuvat sellaisen poliittisen mainoksen laatimiseen, joka julkaistaan, näytetään tai levitetään myöhemmin osana sisäistä toimintaa (kuten esimerkin 26 tapauksessa), niiden on silti noudatettava muita, II luvun mukaisia poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiin sovellettavia velvoitteita. 20

Jos poliittisen mainonnan julkaisijat julkaisevat, näyttävät tai levittävät sisäisesti laadittuja poliittisia mainoksia, niiden on noudatettava julkaisijoihin sovellettavia velvoitteita. Näihin kuuluu verkkoalustojen käyttäjien velvoite merkitä lataamansa viestit asianmukaisesti, jos ne luokitellaan poliittiseksi mainonnaksi ja jos he saavat korvauksen viestin lataamisesta, koska kyseiset käyttäjät katsottaisiin tällaisissa tapauksissa poliittisen mainonnan julkaisijoiksi (esim. vaikuttajat, joille maksetaan poliittisten toimijoiden sisäisten viestintäpalvelujen laatimien viestien julkaisemisesta näiden toimijoiden tukemiseksi).

2.2.3 Viestit osana poliittista mainoskampanjaa

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 7 alakohdan mukaan ’poliittisella mainoskampanjalla’ tarkoitetaan toisiinsa liittyvien poliittisten mainosten sarjan laadintaa, sijoittelua, edistämistä, julkaisemista, näyttämistä tai levittämistä poliittisesta mainonnasta tehdyn sopimuksen perusteella yhteisen valmistelun tai rahoituksen pohjalta.

Tämä määritelmä kattaa tilanteet, joissa toisiinsa liittyviä poliittisia mainoksia levitetään sopimukseen perustuvien yhteisten puitteiden mukaisesti mutta ilman, että kuhunkin mainokseen liittyisi suoraan korvaus. Tämä koskee erityisesti sisällön levittämistä sosiaalisessa mediassa ja muita toimia, jotka perustuvat yhteiseen valmisteluun, jos asiasta on tehty sopimus.

Jotta poliittiset mainokset muodostavat mainoskampanjan, niissä on oltava yhteiseen valmisteluun viittaavia tekijöitä (esim. mainosten sisältö on sama, mainoksilla on sama malli, visuaalinen ilme tai sävy, mutta ne on räätälöity eri kohderyhmille, tai koordinoinnista ja suunnittelusta on näyttöä). Kampanja on myös täytynyt toteuttaa sopimussuhteen perusteella.

Esimerkkejä:

30.Poliittinen puolue tekee sopimuksen markkinointitoimiston kanssa sellaisten julkaisujen laatimisesta, jotka ladataan suoraan puolueen sosiaalisen median tilille. Nämä julkaisut katsotaan poliittisiksi mainoksiksi.

31.Järjestö palkkaa digikonsulttiyrityksen suunnittelemaan ja jakamaan infografiikoita, joissa korostetaan ehdotettujen hallituksen toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen. Infografiikat on räätälöity eri-ikäisille yleisöille, ja niillä on yhtenäinen visuaalinen teema ja viesti. Koska tällaisten infografiikoiden tarkoituksena on todennäköisesti vaikuttaa meneillään olevaan lainsäädäntöprosessiin, niitä voidaan pitää poliittisena mainoskampanjana.

32.Yhteisö käynnistää yhdessä luovan alan toimiston kanssa kampanjan kasvattaakseen äänestysaktiivisuutta tulevissa vaaleissa. Kampanjassa käytetään animoituja videoita, joista kukin on suunniteltu eri kulttuuriympäristöihin. Ne välittävät kuitenkin samat keskeiset viestit, ja niissä käytetään samaa estetiikkaa. Koska kampanjan tavoitteena on vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen tai viime kädessä vaalien tulokseen, se katsotaan poliittiseksi mainoskampanjaksi.

33.Vaikuttajalle maksetaan jäsenvaltiossa valtakunnallisten vaalien edellä siitä, että hän julkaisee poliittista mainontaa koskevan sopimuksen mukaisesti tietyn ajan kuluessa suuren määrän viestejä, joiden tarkoituksena on vähentää äänestysaktiivisuutta. Tämä katsotaan poliittiseksi mainonnaksi ja osaksi poliittista mainoskampanjaa, riippumatta siitä, maksetaanko kustakin lähetetystä viestistä korvausta.

2.2.4 Viestit, joiden toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 alakohdan a alakohdan mukaan poliittisen mainonnan määritelmä kattaa mainonnan laadinnan, sijoittelun, edistämisen, julkaisemisen, näyttämisen tai levittämisen, kun toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu. Itse poliitikkojen ja poliittisten puolueiden lisäksi tähän kuuluu myös erilaisia tahoja, jotka toisinaan toimivat poliittisten puolueiden välikäsinä.

Asetuksen 3 artiklan 4 alakohdan määritelmän mukaan poliittisella toimijalla tarkoitetaan

a.poliittista puoluetta 21 tai tällaisen poliittisen puolueen toiminnan alaan suoraan tai välillisesti liittyvää yhteisöä;

b.poliittista liittoa 22 ;

c.Euroopan tason poliittista puoluetta 23 ;

d.mihin tahansa unionin, kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason vaalilla valittavaan toimeen tai poliittisen puolueen johtotehtäviin pyrkivää ehdokasta tai tällaisessa toimessa taikka johtotehtävässä toimivaa henkilöä;

e.unionin toimielinten jäsentä, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuinta, Euroopan keskuspankkia ja tilintarkastustuomioistuinta, tai jäsenvaltion hallituksen tai alue- tai paikallishallinnon jäsentä;

f.poliittista kampanjaorganisaatiota, joka on perustettu yksinomaan vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, riippumatta siitä, onko tällainen organisaatio oikeushenkilö;

g.ketä tai mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka edustaa a–f alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä tai organisaatioita tai toimii näiden puolesta ja edistää näiden poliittisia tavoitteita.

Jotta viesti, jonka toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu, voidaan luokitella poliittiseksi mainonnaksi, sen ei tarvitse olla omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin. Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa esitetyssä poliittisen mainonnan määritelmässä mainitut kaksi kriteeriä eivät ole kumulatiivisia.

Viestit, joiden toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu ja jotka ovat luonteeltaan puhtaasti yksityisiä tai puhtaasti kaupallisia, eivät kuulu poliittisen mainonnan määritelmän piiriin. Konkreettisen tilanteen analysointi on tarpeen sen määrittämiseksi, harjoittaako poliittinen toimija poliittista mainontaa suoraan vai toimiiko jokin toinen taho poliittisen toimijan eduksi tai puolesta tietyssä tapauksessa. Asetuksen johdanto-osan 22 kappaleessa selitetään, että arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon muun muassa poliittisen toimijan antamat hyväksynnät, ohjeet ja sopimusjärjestelyt.

Jäsenvaltiot voisivat tukea asetuksen noudattamista asettamalla helposti saataville luettelon kunkin vaalin ehdokkaista tai mahdollisuuksien mukaan luettelon poliittisista toimijoista (esim. poliittisten puolueiden rekisterin).

Esimerkki:

34.Poliitikko palkkaa PR-yrityksen parantamaan imagoaan koko maassa. PR-yritys laatii viestit, jotka julkaistaan sanomalehdissä ja sosiaalisen median julkaisuissa. Poliitikko hyväksyy viestit, ja PR-yritys levittää niitä. Koska viestit laaditaan ja levitetään poliitikon puolesta, ne ovat poliittista mainontaa.

35.Poliitikko maksaa ennen vaaleja vaikuttajien verkostolle siitä, että he julkaisevat samankaltaisia viestejä, jotka epäsuorasti tuovat poliitikkoa esiin. Tämä on poliittista mainontaa.

2.2.5 Viestit, jotka ovat luonteeltaan puhtaasti yksityisiä tai puhtaasti kaupallisia

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että luonteeltaan puhtaasti yksityiset tai puhtaasti kaupalliset viestit, joiden toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu, eivät ole poliittista mainontaa.

Kuten asetuksen johdanto-osan 22 kappaleessa selitetään, useita eri tekijöitä on otettava huomioon, kun määritetään, onko viesti luonteeltaan puhtaasti yksityinen tai puhtaasti kaupallinen (ks. myös 2.3 jakso). Viestin sisältö on ensimmäinen tarkasteltava näkökohta, sillä se voi osoittaa, liittyykö viesti yksityiselämään vai kaupallisiin intresseihin. Lisäksi viestin rahoittajan tai alullepanijan määrittäminen ja viestissä käytetyn kielen, sen sävyn ja yleisen asiayhteyden, mukaan lukien viestin jakamisen aika ja paikka, arviointi voivat auttaa selvittämään aiotun tarkoituksen.

Esimerkkejä:

36.Viesti, jonka poliittinen puolue julkaisee sisäisen avoimen tehtävän täyttämiseksi ja jossa määritetään pääasialliset sopimusehdot, on luonteeltaan lähtökohtaisesti puhtaasti kaupallinen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

37.Ehdokkaan sosiaalisen median ilmoitus tyttärensä häistä on luonteeltaan puhtaasti yksityinen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

38.Vaaleilla valitun henkilön, joka on myös hotellin omistaja, käynnistämä mainoskampanja, jossa mainostetaan hotellimajoituksen varaajille lomapaketteja ja paikallisia nähtävyyksiä, on luonteeltaan kaupallinen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

39.Poliittisen kampanjaorganisaation sosiaaliseen mediaan sijoittelemia mainoksia, joissa se yksinomaan esittelee palveluitaan (edistämättä mitään politiikkaa, lopputulosta tai ehdokasta), pidetään todennäköisesti luonteeltaan kaupallisina, joten ne eivät ole poliittista mainontaa.

2.2.6 Viestit, jotka ovat omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdassa esitetty poliittisen mainonnan määritelmä kattaa viestien, joiden toteuttajana on poliittinen toimija itse tai tämän eduksi tai puolesta joku muu, lisäksi myös viestit, jotka ovat omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin tai äänestyskäyttäytymiseen.

Jotta viestit voidaan luokitella poliittiseksi mainonnaksi, niiden on oltava sekä omiaan että suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin. Viesti, joka voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen ilman, että sitä alun perin on suunniteltu tähän tarkoitukseen, ei ole määritelmän tämän osan mukaan poliittista mainontaa.

Arvioinnin siitä, onko viesti omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin tai äänestyskäyttäytymiseen, tulisi perustua objektiivisiin seikkoihin, ja siinä tulisi ottaa huomioon kaikki tarpeelliset seikat (ks. 2.3 jakso).

Lähestymistapa on käytännöllinen. Viestin rahoittajan tai alullepanijan henkilöllisyys ei näin ollen ole ratkaiseva seikka, vaikka se voi auttaa määrittämään viestin poliittisen luonteen.

Sen arvioimiseksi, onko viesti omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tulokseen, asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 31 kappaleessa selvennetään, että ’vaaleilla’ tarkoitetaan seuraavia:

I)Euroopan parlamentin vaaleja;

II)kaikkia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa järjestettäviä vaaleja tai kansanäänestyksiä sekä

III)poliittisten puolueiden järjestämiä vaaleja johtonsa valitsemiseksi.

Viimeksi mainittuihin vaaleihin kuuluisivat poliittisen puolueen, myös Euroopan tason poliittisen puolueen, sisäiset vaalit, joissa valitaan henkilöitä johtotehtäviin, tavallisesti puoluejohtajiksi (esim. puheenjohtajat) ja kollegiaalisiin elimiin (esim. varapuheenjohtajat). Tämä voi kattaa keskushallinnon ja muita tasoja (myös alueellisen tai paikallisen tason), joilla poliittiset puolueet valitsevat johtonsa.

Lisäksi viestit, jotka ovat omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan lainsäädäntö- tai sääntelyprosessin tulokseen, viittaavat yleensä viesteihin, joiden tarkoituksena on vaikuttaa lakien tai asetusten valmisteluun, neuvottelemiseen, hyväksymiseen tai täytäntöönpanoon, ja niiden olisi liityttävä olemassa oleviin prosesseihin sekä pyrkimyksiin käynnistää, estää tai pysäyttää tällaisia prosesseja.

Tämä tarkoittaa pääasiassa lainsäädäntö- tai sääntelyprosesseja, jotka ovat virallisesti käynnistyneet (esim. virallisesti rekisteröidyt tai kodifioidut), mutta se voi kattaa myös lainsäädäntö- tai sääntelyprosessin valmisteluvaiheen, jos on olemassa riittävää näyttöä siitä, että tällainen prosessi on käynnissä tai tulossa (esim. julkinen kuuleminen tai viranomaisten lehdistötiedotteet, joista käy ilmi, että lainsäädäntöehdotusta tai sääntelytoimenpidettä valmistellaan, tai käynnissä oleva sidosryhmien kuuleminen), taikka viestejä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa tällaisten prosessien käynnistämiseen, mukaan lukien viestit, joiden tarkoituksen on estää tällaisten prosessien käynnistäminen.

Esimerkkejä:

40.Kampanjalla, joka on käynnistetty lainsäädäntöprosessissa käsiteltävän muutoksen seurauksena, todennäköisesti pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin, joten se on poliittista mainontaa.

41.Ennen kansanäänestystä käynnistetty kansanäänestyksen aiheeseen liittyvä kampanja, jossa käytetään iskulauseita, kuten ”On tärkeää äänestää”, on todennäköisesti suunniteltu vaikuttamaan kansanäänestyksen tulokseen, joten se on poliittista mainontaa.

42.Yhdistys käynnistää kampanjan, jonka tavoitteena on tiettyjen elintarvikkeiden ja juomien mainontaa koskevan lainsäädännön tiukentaminen. Koska kampanjan tarkoituksena on käynnistää lainsäädännön laatiminen ja hyväksyminen, sen katsotaan olevan omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan lainsäädäntöprosessin tulokseen, joten se on poliittista mainontaa.

Toisaalta:

43.Tiedon jakamiseen tähtäävä julkinen tiedotuskampanja, joka käynnistetään uuden lainsäädäntöehdotuksen antamisen jälkeen, ei todennäköisesti ole omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan lainsäädäntöprosessiin, joten se ei ole poliittista mainontaa.

44.On epätodennäköistä, että ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa koskeva julkinen tiedotuskampanja olisi omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaali- tai sääntelyprosesseihin, joten se ei ole poliittista mainontaa.

45.Teleoperaattori, joka mainostaa uusimpia tarjouksiaan samaan aikaan kun kansallinen parlamentti käy keskustelua uusista tietoliikennesäännöksistä, harjoittaa todennäköisesti puhtaasti kaupallista mainontaa, jonka tarkoituksena ei ole vaikuttaa lainsäädäntö- tai sääntelyprosesseihin. Näin ollen kyseessä ei ole poliittinen mainonta.

46.Hyväntekeväisyysjärjestön käynnistämä kampanja varojen keräämiseksi syöpätutkimukseen ei ole omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaali-, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessin tulokseen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

47.Kansalaisjärjestön käynnistämä tiedotuskampanja verkossa tapahtuvista huijauksista ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien (kuten ikääntyneiden ja nuorten aikuisten) suojelusta petoksilta ei todennäköisesti ole omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaali-, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessin tulokseen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

2.3 Käytännön seikat poliittisen mainonnan tunnistamiseksi

Asetuksen (EU) 2024/900 8 artiklan 1 kohdassa esitetään ei-tyhjentävä luettelo seikoista, jotka on otettava huomioon määritettäessä, onko viesti omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin ja siksi poliittista mainontaa. Nämä seikat liittyvät muun muassa seuraaviin:

I)viestin rahoittaja;

II)viestin välittämiseen käytetty kieli;

III)asiayhteys, jossa viesti välitetään, mukaan lukien levittämisen ajankohta (esim. vaalien yhteydessä);

IV)tapa, jolla viesti laaditaan, sijoitellaan, sitä edistetään, se julkaistaan, näytetään tai sitä levitetään;

V)kohdeyleisö;

VI)viestin tavoite.

Luettelo koskee nimenomaisesti ainoastaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa esitetyn poliittisen mainonnan määritelmän b alakohtaa.

Asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viestillä on oltava selkeä ja olennainen yhteys siihen, että viestillä on mahdollista vaikuttaa vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin tai äänestyskäyttäytymiseen. Päätelmän, että viesti on suunniteltu tätä tarkoitusta varten, olisi oltava seurausta kaikista merkityksellisistä tekijöistä. Yhteyttä ei myöskään pitäisi johtaa yksinomaan taannehtivasti viestin vaikutuksesta (esim. jos viestistä tulee viraali).

Jäljempänä taulukossa 1 luetellaan objektiiviset tekijät, jotka on otettava huomioon yksittäisten viestien arvioinnissa ja jotka perustuvat asetuksen (EU) 2024/900 8 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin kriteereihin. Viestin ja sen poliittisen luonteen välisen yhteyden määrittämiseksi olisi sovellettava kokonaisvaltaista analyyttistä lähestymistapaa, sillä se perustuu todennäköisesti useampaan kuin yhteen seikkaan, joita voidaan soveltaa kumulatiivisesti. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös muita seikkoja.

Asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 108 kappaleen mukaisesti taulukon 1 tarkoituksena on tukea ensisijaisesti kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tämän asetuksen tehokkaassa täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa. On muistettava, että ensisijainen vastuu poliittisen mainonnan yksilöimisestä ja ilmoittamisesta on rahoittajilla (ks. 3.2.4.3 jakso).

Taulukko 1: Poliittisten mainosten tunnistamisessa huomioon otettavat seikat

a) viestin sisältö	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Sisältyykö viestiin poliittisia termejä tai lauseita, jotka yleensä liitetään poliittisiin kampanjoihin? ·Koskeeko viesti sellaisia kysymyksiä tai sellaista politiikkaa, joka liitetään tiettyyn poliittiseen toimijaan, tai kysymyksiä, joilla on merkitystä tulevissa vaaleissa? ·Sisältyykö viestiin poliittista suosittelua, toimintakehotuksia tai keskustelua poliittisista kysymyksistä? ·Kannattaako tai vastustaako viesti poliitikkoja, puolueita, ajankohtaisia poliittisia aloitteita tai toimenpiteitä? Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon: ·Pyritäänkö viestillä määrittämään asialistaa korostamalla poliittisesti merkityksellisen kysymyksen tärkeyttä? ·Koskeeko viesti tiettyjä vaaleja, tiettyä kansanäänestystä, tiettyä politiikkaa tai tiettyjä toimenpiteitä, kuten ”ehdotusta X” tai ”aloitetta Y”?
b) viestin rahoittaja	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Onko rahoittaja tai taho, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, poliittinen toimija tai sidoksissa poliittiseen toimijaan? Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon: ·Rahoittaako rahoittaja tai taho, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, tai henkilö tai taho, joka tarjoaa korvausta poliittisen mainonnan palveluista, poliittista mainontaa tai vaalikampanjoita tai tekeekö rahoittaja lahjoituksia poliittisille toimijoille? ·Harjoittaako rahoittaja tai taho, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, poliittista mainontaa, toteuttaako rahoittaja vaalikampanjoita tai onko rahoittaja ehdolla vaaleissa?
c) viestin välittämiseen käytetty kieli 24	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Mitä kieltä käytetään viestin välittämiseen? ·Osoittaako käytetty kieli sen, että se on mahdollisesti kohdennettu kielellisille vähemmistöille? ·Välitetäänkö koko viesti vain yhdellä kielellä, mikä kertoo mahdollisesta kohdentamisesta tiettyyn maahan?
d) asiayhteys, jossa viesti välitetään, mukaan lukien levityksen ajankohta	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Mikä on vaalien, kansanäänestysten tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessien yhteydessä esitetyn viestin levittämisen ajoitus (esim. ennen vaaleja, vaalien, lainsäädäntö- tai sääntelyprosessin aikana)? ·Liittyykö viesti viimeaikaisiin poliittisiin tapahtumiin tai kiistoihin? Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon: ·Julkaistaanko tai levitetäänkö viestiä merkittävien poliittisten tapahtumien yhteydessä? ·Onko viesti osa laajempaa kampanjastrategiaa tai laajempaa koordinoitua kampanjaa?
e) tapa, jolla viesti laaditaan, sijoitellaan, sitä edistetään, se julkaistaan, näytetään tai sitä levitetään	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Mitä kanavia on käytetty viestin julkaisemiseen tai levittämiseen (esim. sosiaalisen median kanavat, sähköposti, televisio, painettu muoto)? ·Millä teknisillä keinoilla viestiä on näytetty (esim. mobiilisovellukset, verkkosivustot, suoratoistopalvelut)? ·Onko viesti osa koordinoitua monikanavaista kampanjaa? ·Käytetäänkö levittämiseen pääasiassa tiettyjä alustoja tai palveluja? Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon: ·Onko viestiä laadittu, julkaistu tai levitetty eri muodoissa? ·Minkälaisia määriä tai kuinka usein viestiä välitetään tai toistetaan?
f) kohdeyleisö	Esitettävät kysymykset:
	Tärkeimmät näkökohdat: ·Käytetäänkö mainoksessa kohdentamistekniikoita tietyn yleisön tavoittamiseksi? ·Jos mainonnan kohdentamis- tai näyttämistekniikoita sovelletaan, millä kriteereillä yleisö on valikoitu? ·Käykö itse viestistä ilmi, keitä sillä pyritään tavoittamaan? Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon: ·Korostaako viesti ongelmia, jotka liittyvät tiettyihin maantieteellisiin alueisiin (esim. kaupunki-, maaseutu- tai rannikkoalueisiin), tai käytetäänkö siinä tiettyjen alueiden kieliä tai kuvallista materiaalia?

g) viestin tavoite

Esitettävät kysymykset:

Tärkeimmät näkökohdat:

·Sisältyykö viestiin vaaleihin, kansanäänestykseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin liittyviä kehotuksia toimia tai olla toimimatta (esim. äänestyskehotuksia, vetoamista päätöksentekijöihin, kannattajien kannustamista liikkeelle tai pyrkimyksiä saada vastustajat jäämään kotiin)?

·Onko viestin selkeänä tavoitteena muokata mielipidettä tietystä asiasta vai antaa ihmisille tietoa, jotta he voivat muodostaa oman mielipiteensä?

Muita seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon:

·Käykö viestistä ilmi, että sen tarkoituksena on vaikuttaa vaaleihin tai kansanäänestykseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin?

Taulukko 1 on apuväline, ja sitä olisi käytettävä sellaisena. Tarkoituksena ei ole antaa kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, sillä taulukko ei kata kaikkia mahdollisia tekijöitä.

Poliittisia mainoksia olisi arvioitava tapauskohtaisesti, eikä taulukossa 1 lueteltuja (yksittäin tai yhdessä) huomioon otettavia seikkoja tulisi tulkita niin, että ne muodostaisivat automaattisesti selvän yhteyden mainoksen ja sen poliittisen luonteen välille. Johtopäätökset merkityksellisistä seikoista on tehtävä vankoin perustein.

Tämä on erityisen tärkeää poliittisen ja puhtaasti kaupallisen mainonnan erottamiseksi toisistaan.

Kaupallinen mainonta voi olla poliittista mainontaa, jos viesti täyttää asetuksen (EU) 2024/900 3 artiklan 2 kohdassa esitetyt poliittisen mainonnan määritelmän kriteerit, mutta sitä ei pitäisi automaattisesti sekoittaa poliittiseen mainontaan. Jos esimerkiksi kaupallisten tuotemerkkien mainoskampanjoissa käsitellään sosiaalisia tai eettisiä kysymyksiä (esim. yhteiskunnallista tasa-arvoa tai kestävyyttä), joilla ei ole tarkoitus vaikuttaa lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin, periaatteessa tämä pikemminkin heijastaa kyseisen tuotemerkin identiteettiä ja ydinarvoja sen sijaan, että sillä pyrittäisiin vaikuttamaan vaali- tai sääntelyprosesseihin. Samoin, jos kaupallisissa mainoskampanjoissa esiintyneet aiheet (esim. paikallista tuotantoa tai uusiutuvan energian ratkaisuja esittävät mainokset) ovat tai niistä tulee merkityksellisiä myös ennen vaaleja tai kansanäänestystä käytävässä poliittisessa keskustelussa, tämä ei automaattisesti tee kyseisistä mainoksista poliittisia.

Esimerkkejä:

48.Tekniikan alan yrityksen mainos, jossa kerrotaan sen verkko-oppimisalustasta, jossa on tarjolla ilmaisia kursseja tietyille kohderyhmille, ja jossa korostetaan koulutuksen laajan saatavuuden teemoja, on todennäköisesti puhtaasti kaupallinen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

49.Yrityksen mainos, jossa esitellään sen lupausta lahjoittaa osa tuotoistaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen, on todennäköisesti puhtaasti kaupallinen, joten se ei ole poliittista mainontaa.

Toisaalta:

50.Kun kuljetusyritys tuo esiin asiakkailleen mahdollisesti koituvia kustannussäästöjä, jos tieliikennesääntöjä muutetaan, samaan aikaan, kun tällaisista muutoksista keskustellaan parlamentissa, kyseessä on poliittinen mainonta.

Jos mainosten toteuttajana ei ole poliittinen toimija tai tämän eduksi tai puolesta joku muu, mainosten on oltava omiaan ja suunniteltuja vaikuttamaan vaaleihin tai kansanäänestyksiin, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosesseihin, jotta ne voidaan luokitella poliittiseksi mainonnaksi. Yhteyden mainonnan poliittiseen luonteeseen on oltava merkittävä, se ei saa olla satunnainen eikä se saa perustua näennäisesti sopiviin indikaattoreihin.

Helpottaakseen edelleen asetuksen (EU) 2024/900 sujuvaa soveltamista jäsenvaltiot voisivat antaa lisäohjeita, myös erityisten verkkosivustojen kautta, sen arvioimisesta, pidetäänkö tiettyä viestiä todennäköisesti poliittisena mainontana, ottaen huomioon myös merkitykselliset kansalliset, alueelliset tai paikalliset erityispiirteet.

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi – komission tuella – myös kansallisten yhteyspisteiden verkoston puitteissa vaihdettava säännöllisesti tietoja poliittisen mainonnan tunnistamisesta, yksittäiset tapaukset mukaan lukien.

3. Asetuksen II luvun mukaiset velvoitteet

Tämä jakso koskee asetuksen (EU) 2024/900 II luvun mukaisia rahoittajien, poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien ja poliittisten mainosten julkaisijoiden velvoitteita. Komissio toteaa, että näitä velvoitteita sovelletaan myös rekisterinpitäjiin (III luvun mukaisten velvoitteiden lisäksi), jos ne toimivat rahoittajina, poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajina tai poliittisten mainosten julkaisijoina. Jäsenvaltioiden on säädettävä näiden velvoitteiden noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista, ja niiden on asetuksen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

3.1 Rahoittajien velvoitteet

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklassa asetetaan erityisiä velvoitteita poliittisen mainonnan rahoittajille.

Velvoitteet liittyvät ensisijaisesti poliittisen mainonnan ilmoittamiseen ja niiden tietojen antamiseen, joita palveluntarjoajat tarvitsevat asetuksen II luvun mukaisten avoimuus- tai huolellisuusvaatimustensa noudattamisen varmistamiseksi.

Rahoittajat ovat vastuussa ilmoitustensa paikkansapitävyydestä. Niiden on viipymättä päivitettävä tai korjattava havaitut virheellisyydet.

Mainonnan palvelua pyytäessään rahoittajien (tai rahoittajien puolesta toimivien mainonnan palvelujen tarjoajien) on ilmoitettava totuudenmukaisesti, onko kysytty palvelu asetuksessa määriteltyä poliittista mainontaa.

Jos rahoittajat pyytävät (unionin tasolla tai jäsenvaltiossa kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla järjestettyjä) vaaleja tai kansanäänestystä edeltävien kolmen kuukauden aikana poliittisen mainonnan palveluja, jotka liittyvät kyseisiin vaaleihin tai kansanäänestykseen, niiden on erityisesti ilmoitettava olevansa oikeutettuja pyytämään tällaista mainontaa. Kuten 3.2.2 jaksossa täsmennetään, poliittisen mainonnan palveluja voidaan asetuksen (EU) 2024/900 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjota ainoastaan

·EU:n kansalaisille,

·kolmannen maan kansalaisille, jotka asuvat pysyvästi unionissa ja joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa tai kansanäänestyksessä, tai

·unioniin sijoittautuneille oikeushenkilöille, jotka eivät ole viime kädessä kolmannen maan kansalaisen omistuksessa tai määräysvallassa (paitsi jos he asuvat pysyvästi unionissa ja heillä on äänioikeus kyseisissä vaaleissa tai kansanäänestyksessä) tai kolmanteen maahan sijoittautuneen oikeushenkilön omistuksessa tai määräysvallassa.

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 3 kohdan mukaan rahoittajien (tai niiden puolesta toimivien mainonnan palvelujen tarjoajien) on toimitettava tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta palveluntarjoajat voivat noudattaa asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia tietojen säilyttämistä koskevia velvoitteitaan, sekä poliittisen mainonnan julkaisijoiden osalta asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan mukaisia merkintä- ja avoimuusvaatimuksia.

Asetuksen (EU) 2024/900 mukaan tällaisiin tietoihin olisi aina sisällyttävä seuraavat: 25

ütiedot poliittisesta mainonnasta tai poliittisesta mainoskampanjasta, johon palvelu tai palvelut liittyvät (9 artikla);

ürahoittajan ja sen tahon henkilöllisyys ja yhteystiedot, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, mukaan lukien nimi, sähköpostiosoite ja postiosoite, jos se on julkistettu, ja jos rahoittaja ei ole luonnollinen henkilö, sen sijoittautumispaikan osoite (9, 11 ja 12 artikla);

üluonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka maksaa korvauksen poliittisesta mainonnasta, jos tämä henkilö on eri kuin rahoittaja tai taho, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, henkilöllisyys ja yhteystiedot (12 artikla);

üajanjakso, jona poliittinen mainos on tarkoitus julkaista tai sitä on tarkoitus näyttää tai levittää (12 artikla);

ütiedot palveluja vastaan saatujen rahamäärien ja muiden etujen julkisesta tai yksityisestä alkuperästä sekä siitä, ovatko ne peräisin unionista vai sen ulkopuolelta (9 ja 12 artikla);

üjos poliittinen mainos liittyy vaaleihin, kansanäänestykseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin, maininta siitä (9, 11 ja 12 artikla);

üjos mainos liittyy tiettyihin vaaleihin tai tiettyyn kansanäänestykseen, linkit virallisiin tietoihin kyseiseen vaaleihin tai kansanäänestykseen osallistumiseen liittyvistä menettelyistä (12 artikla)

üjos poliittisessa mainoksessa on käytetty kohdentamis- tai mainosten näyttämistekniikoita, maininta siitä (11 ja 12 artikla);

üjos poliittisen mainoksen tai sen aikaisemman version aiempi julkaiseminen on keskeytetty tai lopetettu tämän asetuksen rikkomisen vuoksi, maininta siitä (12 artikla).

Jos rahoittaja on viime kädessä toisen oikeushenkilön valvonnassa, on tarpeen antaa tämän oikeushenkilön yhteystiedot.

Jos rahoittajat (tai näiden puolesta toimivat mainonnan palvelujen tarjoajat) huomaavat, että heidän aiemmin toimittamansa tiedot ovat muuttuneet, asianomaiselle palveluntarjoajalle on viipymättä lähetettävä päivitetyt tiedot täydellisinä ja paikkansapitävinä. Vastaavasti jos rahoittajat saavat tietoonsa, että julkaisijalle toimitetut tai tämän julkaisemat tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä, asianomaiseen julkaisijaan on otettava ilman aiheetonta viivytystä yhteyttä ja toimitettava sille täydennetyt tai oikaistut tiedot.

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 4 kohdan mukaan, kun palvelujen tarjoaja vaatii ilmeisen virheellisten ilmoitusten tai tietojen korjaamista, rahoittajan on tehtävä tällaiset korjaukset tai oikaisut, joiden on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä, ilman aiheetonta viivytystä. Tällaista lähestymistapaa olisi noudatettava myös silloin, kun täydennetään tai korjataan merkintöihin tai avoimuusilmoituksiin sisältyviä tietoja asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai kun käsitellään asetuksen 15 artiklassa tarkoitettuja, mahdollisesti vaatimustenvastaisia poliittisia mainoksia koskevia ilmoituksia.

3.2 Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien velvoitteet

3.2.1 Asetuksen 5 artiklan 1 kohta: syrjimättömyys

Poliittisen mainonnan palvelujen, kuten kaikkien muidenkin palvelujen, rajatylittävään tarjoamiseen sisämarkkinoilla sovelletaan syrjimättömyyden periaatetta.

Asetuksen (EU) 2024/900 5 artiklan 1 kohdassa säädetäänkin, että vastaanottajan mahdollisuutta käyttää yleisölle tarjottua palvelua ei saa rajoittaa pelkästään vastaanottajan asuin- tai sijoittautumispaikan perusteella. Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat eivät saa syrjiä Euroopan unionissa laillisesti asuvia tai sinne laillisesti sijoittautuneita rahoittajia yksinomaan näiden asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella, paitsi jos erilainen kohtelu on perusteltua ja oikeasuhteista unionin oikeuden mukaisesti.

Tätä ei pitäisi ymmärtää yleisenä velvollisuutena tarjota palveluja kaikkialla unionissa. Mahdollisuus erilaiseen kohteluun on edelleen olemassa, mutta sen on perustuttava perusteltuihin objektiivisiin syihin (esim. tarjottaessa palveluja vain yhdessä jäsenvaltiossa), erityisesti jos palveluntarjoajat muutoin tarjoavat kyseistä palveluja jäsenvaltiossa, jossa palvelu olisi tarkoitus tarjota.

Syrjimättömyysperiaate on erityisen merkityksellinen Euroopan tason poliittisten puolueiden kannalta, kun ne toteuttavat poliittisia kampanjoita kaikkialla unionissa ja täyttävät niille perussopimuksissa annetun tehtävän. Syrjimättömyysperiaatteen soveltaminen asetuksen nojalla ulottuu Euroopan tason poliittisiin puolueisiin tai Euroopan parlamentin poliittisiin ryhmiin niiden toimiessa rahoittajina, joten palvelujen tarjoajat eivät pelkästään niiden sijoittautumis- tai rekisteröintipaikan perusteella saisi evätä tai estää palvelujaan tai tehdä niistä vähemmän houkuttelevia silloin, kun Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan parlamentin poliittinen ryhmä niitä pyytää.

3.2.2 Asetuksen 5 artiklan 2 kohta: kolmansien maiden rahoittajia koskeva kielto

Asetuksen (EU) 2024/900 5 artiklan 2 kohdan mukaan viimeisten vaaleja tai kansanäänestystä edeltävien kolmen kuukauden aikana poliittisen mainonnan palveluja ei saa tarjota kolmansien maiden rahoittajille, rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista (mukaan lukien mahdolliset täyskiellot).

Poliittisen mainonnan palveluja saa tarjota ainoastaan rahoittajille, jotka ilmoittavat olevansa

a.unionin kansalaisia tai

b.kolmansien maiden kansalaisia, jotka asuvat pysyvästi unionissa ja joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa tai kansanäänestyksessä asuinjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai

c.unioniin sijoittautuneita oikeushenkilöitä, jotka eivät ole viime kädessä kolmannen maan kansalaisen omistuksessa tai määräysvallassa (paitsi jos henkilöt asuvat pysyvästi unionissa ja heillä on äänioikeus kyseisissä vaaleissa tai kansanäänestyksessä) tai kolmanteen maahan sijoittautuneen oikeushenkilön omistuksessa tai määräysvallassa.

Tämä säännös ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, joka saattaa kieltää poliittisen mainonnan tiettyinä ajanjaksoina. Se ei myöskään vaikuta sellaiseen kansalliseen lainsäädäntöön, jossa kielletään poliittisen mainonnan tarjoaminen tiettyjen henkilöiden, kuten oikeushenkilöiden tai kolmansien maiden kansalaisten, puolesta.

Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden vaalijärjestelmät ovat keskenään erilaisia, ja niihin voi sisältyä eri pituisia vaalikausia tai määräaikoja, jotka voivat olla lyhyempiä kuin kolme kuukautta, mukaan lukien ennenaikaisten vaalien mahdollisuus, palveluntarjoajia ei voida vaatia noudattamaan tätä sääntöä ennen kuin vaaleista tai kansanäänestyksestä on ilmoitettu.

Jäsenvaltioiden on julkaistava vaaliensa ja kansanäänestystensä ja mahdollisten kampanja-aikojensa päivämäärät helposti saavutettavassa paikassa. Komissio asettaa yleisön saataville yhteisen EU:n portaalin, jonka kautta jäsenvaltiot ilmoittavat päivämäärät välittömästi vaalien ja kansanäänestysten ilmoittamisen jälkeen. Näin ollen palveluntarjoajat ovat tietoisia vaaleista tai kansanäänestyksistä siitä päivästä alkaen, jona niistä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti virallisesti ilmoitettu.

Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien palvelujen tarjontaa kolmansien maiden rahoittajille rajoitetaan asetuksen 5 artiklan 2 kohdan nojalla vain kolme kuukautta ennen vaaleja tai kansanäänestystä. Tämän ei pitäisi vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen tällaisille rahoittajille muina aikoina.

Vaatimusten noudattamista voidaan tukea ottamalla käyttöön seurantamekanismeja, joiden avulla poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat voivat seurata kolmansien maiden rahoittajille tarjottavia palveluja, jotta palvelujen tarjoaminen voidaan tosiasiallisesti lopettaa.

3.2.3 Asetuksen 6 artiklan 2 kohta: sopimusjärjestelyt

Asetuksen (EU) 2024/900 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat varmistavat, että poliittisen mainonnan palvelun tarjoamiseksi tehdyissä sopimusjärjestelyissä mahdollistetaan asetuksen asiaankuuluvien säännösten noudattaminen, mukaan lukien vastuuta koskevat säännökset ja tietojen täydellisyyttä ja paikkansapitävyyttä koskevat säännökset.

Säännöksellä tuetaan tarvittavien tietojen kulkemista kaikkialle arvoketjussa, myös kun otetaan huomioon asetuksen 10 artikla ja velvoite toimittaa asiaankuuluvat tiedot poliittisen mainonnan julkaisijalle.

Joissakin tapauksissa palveluntarjoajat voivat osallistua ketjuun ilman kokonaisvaltaista tietoa prosessin tuotoksista tai yhteyttä toteutukseen kokonaisuudessaan (esim. alihankinta). Näin voi olla esimerkiksi tilanteissa, joissa markkinointitoimiston kanssa tehdään sopimus ainoastaan mainoksen laatimisesta ja rahoittaja vastaa mainoksen myöhemmästä käytöstä, joka tapahtuu sopivaksi katsotulla tavalla. Tällaisissa tapauksissa markkinointitoimiston ei pitäisi lähtökohtaisesti olla vastuussa tietojen toimittamisesta julkaisijalle, jos julkaisija on sille tuntematon.

Lisäksi joissakin tapauksissa julkaisijat voivat toimia yhteisjulkaisijoina, minkä vuoksi voi olla muun muassa tarpeen määrittää, kuka vastaa poliittisen mainoksen merkinnöistä, jotta merkintöjä ja avoimuutta koskevia toimia ei toteuteta kahteen kertaan. Asetuksessa (EU) 2024/900 tällaisten merkintöjen ja avoimuustoimien järjestäminen jätetään yhteisjulkaisijoiden tehtäväksi. Niiden olisi tässä yhteydessä otettava huomioon tehokkuus ja käyttäjäystävällisyys (ks. myös 3.3.5 jakso).

Esimerkiksi jos rahoittaja pyytää mainosyritystä tuottamaan kampanjalehtisiä mutta palkkaa myöhemmin myös erillisen toimeksisaajan levittämään lehtisiä, tehokkainta saattaa olla se, että kaikkien merkintöihin liittyvien velvoitteiden noudattamisen varmistaa mainosyritys, ei lehtisten levittäjä. Tämä tarkoittaa, että rahoittajan olisi toimitettava mahdolliset päivitetyt tiedot mainosyritykselle, kuten asetuksen 7 artiklan 3 kohdassa edellytetään.

Tällaiset tapaukset olisi määritettävä sopimuskehyksessä, jossa tietojen toimittamista koskevasta velvoitteesta ja vastuusta määrätään. Hyvä käytäntö, jonka avulla prosessin tehokkuutta voitaisiin lisätä ja hallinnollisia rasitteita vähentää, olisi kyseisten tehtävien osoittaminen sopimuksessa asianomaiselle rahoittajalle tai rahoittajan puolesta toimivalle palveluntarjoajalle, joka pyytää palveluja julkaisijalta. Muussa tapauksessa sopimuksessa voisi olla lauseke, jonka mukaan asianomaiselle palveluntarjoajalle on ilmoitettava asianmukaisesti kaikista julkaisijoista, joiden kanssa on tehty sopimus mainoksista, joihin palveluntarjoajan palvelut liittyvät.

Asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa ei kuitenkaan vapauteta palveluntarjoajia vastuusta noudattaa velvoitteita, jotka eivät varsinaisesti liity vaatimusten noudattamisvastuun jakamiseen, kuten yhteisjulkaisijoiden tapauksessa. Tämä tarkoittaa, että kunkin palveluntarjoajan olisi edelleen itse noudatettava tarjoamaansa palveluun olennaisesti liittyviä velvoitteita, myös tietojen säilyttämistä tai raportointia koskevia velvoitteita.

3.2.4 Asetuksen 7 artikla: poliittisen mainonnan palvelujen yksilöinti

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien mainonnan palvelujen tarjoajien (myös niiden, jotka eivät tarjoa erityisesti poliittisen mainonnan palveluja) on pyydettävä asiakkaitaan ilmoittamaan, kuuluuko sisältö, jota varten nämä pyytävät mainonnan palvelua, asetuksessa esitettyyn poliittisen mainonnan määritelmän soveltamisalaan.

Lisäksi palveluntarjoajien on pyydettävä asiakasta antamaan ilmoituksen siitä, että tämä täyttää asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit (ks. 3.2.2 jakso). Kun otetaan huomioon, että rajoitus liittyy ainoastaan poliittisen mainonnan palveluihin, palveluntarjoajat voivat esimerkiksi toimia vaiheittain ja pyytää ilmoituksia vain silloin, kun kyse on poliittisesta mainonnasta. Muussa tapauksessa palveluntarjoajat voivat pyytää näitä ilmoituksia myös etukäteen kaikilta rahoittajilta, mutta tällöin niiden olisi eriteltävä, missä tapauksissa ilmoitusta sovelletaan, ja käytettävä tätä varten täsmällistä sanamuotoa. Ilmoitukset voidaan antaa joka tapauksessa niinkin yksinkertaisesti kuin sähköisen lomakkeen valintaruudulla.

Tukeakseen kykyään osoittaa vaatimustenmukaisuus palveluntarjoajien olisi säilytettävä ilmoitukset tai tieto siitä, että ilmoitukset on annettu, asiaankuuluvine oheistietoineen (esim. jos rahoittajaan on otettu yhteyttä ilmoitusten oikaisemista varten) sekä tiedot, jotka niiden on säilytettävä asetuksen 9 artiklan mukaisesti.

3.2.4.1 Sopimusjärjestelyt

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 2 kohdan mukaan poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien on varmistettava, että poliittisen mainonnan palvelun tarjoamiseksi tehdyissä sopimuksissa edellytetään, että rahoittajat tai rahoittajien puolesta toimivat mainonnan palvelujen tarjoajat antavat ilmoituksen palvelun poliittisesta luonteesta ja siitä, että niille saa asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella tarjota palveluja.

Lisäksi poliittisen mainonnan tarjoajien on varmistettava, että tällaisissa sopimuksissa edellytetään asiaankuuluvien tietojen antamista, jotta asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaiset tietojen säilyttämisvelvoitteet sekä poliittisen mainonnan julkaisijoiden osalta asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan mukaiset merkintä- ja avoimuusvelvoitteet on mahdollista täyttää (ks. 3.2.5 ja 3.3.1 jakso).

Asetuksen johdanto-osan 53 kappaleessa selitetään, että jos osana kaupallista tai sopimusperusteista järjestelyä toteutettavan toimen tarkoituksena on heikentää tai se uhkaisi heikentää avoimuusvelvoitteiden tehokkuutta, kyseisiä velvoitteita olisi sovellettava niihin tahoihin, jotka todellisuudessa tarjoavat mainonnan palvelua.

3.2.4.2 Ilmoitusten ja tarvittavien tietojen hallinnointi

Edistääkseen tietojen hallinnointia palveluntarjoajien olisi kehitettävä toimivat menetelmät rahoittajien ilmoitusten ja kaikkien tarvittavien tietojen toimittamista ja keräämistä varten. Keräysjärjestelmän yhtenäisyys yksinkertaistaa prosessia, vähentää virheitä ja puutteita sekä tukee viime kädessä vaatimustenmukaisuutta, sillä se auttaa rahoittajia toimittamaan kaikki vaaditut tiedot ja ilmoitukset.

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että verkkorajapintaa käyttävät palveluntarjoajat varmistavat, että kyseinen verkkorajapinta on suunniteltu ja järjestetty siten, että se auttaa rahoittajia ja rahoittajien puolesta toimivia mainonnan palvelujen tarjoajia noudattamaan velvoitteitaan. Näin ollen kaikkien kehitettyjen järjestelmien olisi oltava käyttäjäystävällisiä ja autettava mahdollisimman hyvin myös rahoittajaa.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

üvakiomuotoisten lomakkeiden tarjoaminen rahoittajien täytettäväksi (esim. ennalta määritettyjen tietokenttien avulla tai rastittamalla ruutu)

ümahdollisuus toimittaa tiedot digitaalisen rajapinnan kautta, jos tämä on teknisesti mahdollista;

üjos käytetään digitaalisia rajapintoja, menettelyvaiheiden automatisointi ja syötettyjen tietojen arvioiminen reaaliaikaisesti lomakkeiden täyttämisen aikana (esim. automaattinen ilmoitus puuttuvista tai muodoltaan virheellisistä tiedoista, annettujen tietojen täydellisyyden alustava arviointi tai rahoittajan todentaminen ristiintarkastamalla tiedot palveluntarjoajalle aiemmin toimitettujen tietojen kanssa);

üjos käytetään digitaalisia rajapintoja, myöhemmän vuorovaikutuksen helpottaminen, mukaan lukien mahdollisuus täydentää, päivittää tai oikaista ilmoitusta tai tietoja, jotka rahoittaja on toimittanut suoraan rajapinnan kautta;

üsuoran pääsyn mahdollistaminen asetuksen asiaa koskeviin säännöksiin joko hyperlinkin avulla tai sisällyttämällä säännösten sanamuoto suoraan esim. ilmoitukseen tai ponnahdusikkunaan;

üsen varmistaminen, että keräysjärjestelmässä käytetään täsmällistä kieltä, jotta rahoittajaa ei johdeta harhaan (esim. ei anneta ymmärtää, että palvelujen tarjoamiskielto koskee muitakin palveluja kuin vaaleihin tai kansanäänestykseen liittyviä palveluja, joita tarjotaan vaaleja tai kansanäänestystä edeltävien kolmen kuukauden aikana).

3.2.4.3 Tietojen paikkansapitävyys

Asetus (EU) 2024/900 perustuu periaatteeseen, että rahoittaja toimittaa totuudenmukaisen ilmoituksen ja paikkansapitävät tiedot. Siinä säädetään, että rahoittaja on vastuussa sellaisista tiedoista, joihin palveluntarjoaja ei lähtökohtaisesti voi vaikuttaa.

Asetuksessa ei velvoiteta poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajia valvomaan ilmoitusten totuudenmukaisuutta.

Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien, julkaisijat mukaan lukien, ei tarvitse tarkistaa toimitettuja ilmoituksia tai tietoja, paitsi jos ne vaikuttavat ilmeisen virheellisiltä ilman, että on tarpeen tehdä lisätarkistuksia tai toteuttaa tiedonhankintatoimia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niiden ei tarvitse tarkistaa, onko mainos poliittinen. Niiden olisi pyydettävä rahoittajia oikaisemaan ilmoitukset tai tiedot ainoastaan, jos ne ovat ilmeisen virheellisiä (esim. presidentinvaalien ehdokas haluaa käynnistää poliittisen kampanjan ja ilmoittaa palveluntarjoajalle virheellisesti, että kampanja koskee paikallisvaaleja, mutta mainoksessa viitataan selvästi presidentinvaaleihin).

Jos toimitettu ilmoitus tai toimitetut tiedot vaikuttavat olevan ilmeisen virheellisiä, palveluntarjoajan on otettava yhteyttä rahoittajaan tai sen puolesta toimivan palveluntarjoajaan ja pyydettävä sitä oikaisemaan tiedot.

Asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa selitetään, että mainonnan palvelujen tarjoajien olisi pidettävä ilmoitusta tai tietoja ilmeisen virheellisinä tarvitsematta suorittaa muita arviointeja tai tiedonhankintatoimia, jos se käy suoraan ja selvästi ilmi toimitetuista asiakirjoista, mainoksen sisällöstä, rahoittajan henkilöllisyydestä tai siitä asiayhteydestä, jossa asianomainen palvelu tarjotaan. 26

3.2.5 Asetuksen 9 artikla: tietojen säilyttäminen

Poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien on huolellisuusvelvoitteidensa osana ja siltä osin kuin se on tarpeen velvoitteiden noudattamiseksi säilytettävä tiettyjä tietoja, joita ne keräävät tarjotessaan palvelujaan.

Näiden tietojen on sisällettävä erityisesti seuraavat seikat:

a)poliittinen mainos tai poliittinen mainoskampanja, johon palvelut liittyvät;

b)yksilöidyt palvelut, jotka ne tarjosivat poliittisen mainonnan yhteydessä;

c)niiden tarjoamistaan palveluista laskuttamat rahamäärät ja sellaisten muiden etujen arvo, jotka on saatu tarjotuista palveluista;

d)tiedot c alakohdassa tarkoitettujen rahamäärien ja muiden etujen julkisesta tai yksityisestä alkuperästä sekä siitä, ovatko ne peräisin unionista vai sen ulkopuolelta;

e)rahoittajan ja tahon, jonka määräysvallassa rahoittaja viime kädessä on, henkilöllisyys ja yhteystiedot ja oikeushenkilöiden osalta sijoittautumispaikka; sekä

f)maininta vaaleista, kansanäänestyksestä tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessista, johon poliittinen mainos mahdollisesti liittyy.

Palveluntarjoajien olisi toteuttava kohtuullisia toimenpiteitä näiden tietojen paikkansapitävyyden ja täydellisyyden varmistamiseksi, mutta rahoittaja on vastuussa a, d, e ja f alakohdan paikkansapitävyydestä. Palveluntarjoaja on näin ollen vastuussa ainoastaan alakohdista, jotka ovat niiden välittömässä määräysvallassa (eli niiden tarjoaman palvelun ja laskuttamien rahamäärien tai muiden saatujen etujen arvon osalta).

Palveluntarjoajan on säilytettävä tiedot seitsemän vuoden ajan palvelun tarjoamisen päättymisestä (eli tapauksen mukaan viimeisestä laatimis-, sijoittamis-, edistämis-, julkaisemis-, näyttämis- tai levittämispäivästä). Tiedot voidaan kerätä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta ne on säilytettävä koneellisesti luettavassa muodossa. Poliittista mainosta tai poliittista mainoskampanjaa, johon palvelu tai palvelut liittyvät, koskevien tietojen osalta palveluntarjoajat voivat säilyttää poliittiset mainokset sellaisenaan, mutta ne voivat säilyttää myös pelkästään asianomaisia poliittisia mainoksia tai kampanjoita koskevat metatiedot, jos ne mahdollistavat asianmukaisen yksilöimisen tai arvioinnin.

Tietojen säilyttämisvelvoitetta ei sovelleta, jos palveluntarjoaja katsotaan direktiivin 2013/34/EU 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi mikroyritykseksi ja mainonnan palvelujen tarjoaminen on puhtaasti toisarvoista ja epäoleellista palveluntarjoajan pääasialliseen toimintaan nähden. Tällaisissa tapauksissa palveluntarjoajien on kuitenkin edelleen noudatettava muita asetuksen II luvun velvoitteita. Jotta palveluntarjoajilla olisi paremmat mahdollisuudet osoittaa noudattaneensa velvoitteita, ne voisivat mahdollisuuksien mukaan säilyttää vapaaehtoisesti tietoja tarjotuista poliittisen mainonnan palveluista asetuksen 9 artiklan mukaisesti (esim. säilyttää tiedot vain paperilla).

3.2.6 Asetuksen 10 artikla: tietojen toimittaminen poliittisen mainonnan julkaisijalle

Asetuksen (EU) 2024/900 10 artiklan mukaan palveluntarjoajien on toimitettava asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti keräämänsä tiedot poliittisen mainonnan julkaisijoille asianomaisen palvelun tarjoamisen aikana oikea-aikaisesti, täydellisinä ja paikkansapitävinä, jotta nämä voivat noudattaa asetuksen mukaisia velvoitteitaan.

Jos palveluntarjoaja huomaa, että toimitetut tiedot ovat muuttuneet, sen on toimitettava julkaisijoille päivitetyt tiedot. Kuten 3.2.3 jaksossa todetaan, tämä tehtävä voidaan antaa rahoittajalle tai rahoittajan puolesta toimivalle palveluntarjoajalle.

3.2.7 Asetuksen 16 artikla: tietojen toimittaminen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille

Asetuksen (EU) 2024/900 16 artiklan mukaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat pyytää poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajilta tietoja asetuksen 9, 11, 12 ja 14 artiklan (eli tietojen säilyttämistä, merkintöjä ja avoimuusilmoituksia koskevien velvoitteiden) noudattamisen tarkistamiseksi. Jos viranomaiset pyytävät tietoja, pyyntöihin on liitettävä ilmoitus, joka selittää pyynnön tarkoituksen, ellei tämä haittaa rikostutkintaa, ja tiedot käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista.

Viranomaisten kanssa toimimista varten palveluntarjoajien on nimettävä yhteystaho, joka voi mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa olla ulkopuolinen luonnollinen henkilö. Vaikka siis asetuksessa edellytetään vain yhteystahon ”nimeämistä”, palveluntarjoajien olisi asetettava yhteystahon tiedot helposti saataville (esim. ilmoittamalla tiedot verkkosivustollaan). Julkaisijoiden kannalta hyvä lisäkäytäntö voisi olla yhteystahon ilmoittaminen rajapinnalla, jonka kautta avoimuusilmoituksia annetaan, jos ne annetaan erillään merkinnöistä.

Jos kansalliset toimivaltaiset viranomaiset esittävät pyyntöjä, palveluntarjoajien on ilmoitettava kahden työpäivän kuluessa vastaanottaneensa ne. Niiden on myös ilmoitettava viranomaiselle pyyntöihin vastaamiseksi suoritettavat toimet ja toimitettava tarvittavat tiedot kahdeksan työpäivän kuluessa, paitsi mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten palveluntarjoajien, joilta edellytetään vain kohtuullisia jatkotoimia 12 työpäivän kuluessa. Viimeisen vaaleja tai kansanäänestystä edeltävän kuukauden aikana palveluntarjoajan hallussa jo olevat tiedot on kuitenkin toimitettava 48 tunnin kuluessa, mutta mikroyrityksiltä sekä pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan vain, että ne noudattavat tätä vaatimusta mahdollisimman pian ja mieluiten ennen kyseisiä vaaleja tai kansanäänestystä.

3.2.8 Asetuksen 17 artikla: tietojen toimittaminen muille asiasta kiinnostuneille tahoille

27 Asetuksen (EU) 2024/900 17 artiklan mukaan asiasta kiinnostuneilla tahoilla (eli hyväksytyillä tutkijoilla, toimittajilla, poliittisilla toimijoilla, jäsenvaltiossa tunnustetuilla kansallisilla tai kansainvälisillä vaalitarkkailijoilla ja sellaisten kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden mukaisesti sallittujen kansalaisjärjestöjen jäsenillä, joiden sääntömääräisinä tavoitteina on suojella ja edistää yleistä etua) on oikeus pyytää poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajia antamaan niille tiedot, jotka palveluntarjoajilla on asetuksen 9, 11 ja 12 artiklan nojalla oltava hallussaan, myös 19 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot mahdollisen kohdentamisen keskeisistä parametreista tai mainosten näyttämistekniikoista. Taloudellisten tietojen osalta poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat voivat asetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti koota yhteen asianomaiset rahamäärät tai esittää vaihteluväli niiltä osin kuin se on niiden oikeutettujen kaupallisten intressien suojelemiseksi tarpeen.

Palveluntarjoajien on yleisesti ottaen toimitettava pyydetyt tiedot kiinnostuneelle taholle maksutta ja, jos se on teknisesti mahdollista, koneellisesti luettavassa muodossa.

Palveluntarjoajat voivat kuitenkin periä kohtuullisen ja oikeasuhteisen maksun, jos tietopyynnön käsittelystä aiheutuu huomattavia kustannuksia.

28 Silloin, kun tällaiset pyynnöt ovat ilmeisen epäselviä tai kohtuuttomia tai ne koskevat tietoja, jotka eivät ole palveluntarjoajien hallussa, palveluntarjoajat voivat kieltäytyä antamasta pyydettyjä tietoja. Niiden on kuitenkin lähetettävä asiasta kiinnostuneelle taholle perusteltu vastaus ja tieto muutoksenhakumahdollisuuksista, direktiiviin (EU) 2020/1828 perustuvat muutoksenhakumahdollisuudet mukaan lukien.

Palveluntarjoajien on joka tapauksessa osoitettava, että pyyntö täyttää jonkin edellä mainitun edellytyksen, ja toimitettava joko pyydetyt tiedot tai perusteltu vastaus viipymättä ja viimeistään yhden kuukauden kuluessa pyynnöstä.

3.2.9 Asetuksen 21 artikla: laillinen edustaja

Asetuksen (EU) 2024/900 21 artiklan mukaan palveluntarjoajien, jotka tarjoavat poliittisen mainonnan palveluja unionissa mutta joilla ei ole unionissa toimipaikkaa, on nimettävä kirjallisesti lailliseksi edustajakseen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö jossakin niistä jäsenvaltioista, joissa palveluntarjoaja tarjoaa palvelujaan. Laillisen edustajan on myös oltava virallisesti rekisteröitynyt kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen rekisteriin.

Rekisteröintiä varten palveluntarjoajan on toimitettava koneellisesti luettavassa muodossa tunnistustietoja laillisesta edustajastaan (eli edustajan nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero) ja varmistettava, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja ne on pidetty ajan tasalla.

Laillinen edustaja nimitetään edustajaksi kaikkiin jäsenvaltioihin. Jotta edustaja pystyy täyttämään tehtävänsä tehokkaasti, palveluntarjoajan on annettava edustajalle tarvittavat valtuudet ja resurssit, koska edustaja on vastuussa sen varmistamisesta, että sen edustaman palveluntarjoajan velvoitteita noudatetaan, ja se voi joutua vastuuseen tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.

Komissio perustaa julkisesti saatavilla olevan portaalin, joka on linkitetty verkossa oleviin rekistereihin jäsenvaltioiden alueella tämän asetuksen nojalla rekisteröidyistä laillisista edustajista, ja pitää sitä yllä.

3.3 Poliittisen mainonnan julkaisijoiden velvoitteet

3.3.1 Asetuksen 11 ja 12 artikla: merkinnät ja avoimuusilmoitukset

Poliittisen mainonnan julkaisijoihin, jotka ovat poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajien alaryhmä, sovelletaan asetuksen (EU) 2024/900 II luvussa säädettyjä velvoitteita kaikkiin poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiin sovellettavien avoimuus- ja huolellisuusvelvoitteiden lisäksi. Tällaisten julkaisijoiden on varmistettava, että jokaisen poliittisen mainoksen yhteydessä asetetaan saataville merkintä ja avoimuusilmoitus, joka voidaan joko antaa suoraan merkinnässä tai julkaista erikseen, jos merkinnässä on selkeä maininta siitä, mistä avoimuusilmoitus on helposti ja suoraan saatavilla. Kun poliittista mainontaa asetetaan saataville sähköisesti, mukaan lukien verkkoviestimen avulla, myös siihen liittyvä avoimuusilmoitus olisi asetettava saataville vähintään sähköisesti ja koneellisesti luettavassa muodossa.

Avoimuusilmoitukset mahdollisine muutoksineen on säilytettävä seitsemän vuoden ajan sen jälkeen, kun asianomainen poliittinen mainos on julkaistu viimeisen kerran. Kaikki avoimuusilmoitukset voidaan säilyttää sähköisesti, eli niitä ei tarvitse erityisesti säilyttää tulostettuna.

29 Poliittisten mainosten merkintöjen ja avoimuusilmoitusten muoto, malli ja tekniset eritelmät vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2025/1410.

Vaikka poliittiseen mainonnan julkaisijat ovat vastuussa vain tiettyjen tietojen paikkansapitävyydestä, erityisesti siitä, mistä avoimuusilmoituksen voi saada (jos se ei ole suoraan osa merkintää), ja asetuksen (EU) 2024/900 12 artiklan 1 kohdan d, f, i, j ja m alakohdassa luetelluista tiedoista, ne ovat vastuussa asetuksen 12 artiklassa lueteltujen tietojen täydellisyydestä (eli poliittisia mainoksia ei pitäisi asettaa saataville, jos jokin tarvittava tieto puuttuu) ja niiden on pyrittävä parhaansa mukaan täydentämään tai oikaisemaan kyseiset tiedot ilman aiheetonta viivytystä, jos ne saavat tietoonsa, että tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä.

Jos tietoja ei voida täydentää tai oikaista ilman aiheetonta viivytystä, poliittisen mainonnan julkaisija ei saa asettaa poliittista mainosta saataville tai sen on lopetettava viipymättä poliittisen mainoksen julkaiseminen, näyttäminen tai levittäminen. Tällaisessa tilanteessa julkaisijoiden on välittömästi ilmoitettava asianomaisille rahoittajille tai poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajille kaikista tämän osalta tehdyistä päätöksistä.

Koska tarvittavat tiedot on mahdollisesti päivitettävä ja ottaen huomioon poliittisen mainonnan esittämisen visuaaliset tai tekniset näkökohdat ja tarve varmistaa merkinnän selkeys, voi olla tehokkaampaa käyttää erityisiä verkkosivulinkkejä tai QR-koodeja sen ilmoittamiseksi, missä avoimuusilmoitus on saatavilla, kuin antaa avoimuusilmoitus osana merkintää. Tästä syystä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2025/1410 säädetään erityisten verkkosivulinkkien käytöstä erityisesti silloin, kun on kyse televisiossa ja digitaalisessa mediassa saataville asetetuista poliittisista mainoksista.

Jos yksi tai useampi julkaisija julkaisee, näyttää tai levittää samaa poliittista mainosta, niiden tulisi periaatteessa antaa vain yksi avoimuusilmoitus, myös siinä tapauksessa, että julkaiseminen, näyttäminen ja levittäminen tehdään useaan kertaan tai eri medioissa.

Esimerkki:

51.Jos saman julkaisuyhtiön mainostauluissa on yksi ja sama poliittinen mainos kaikkialla kaupungissa, kaikista saman mainoksen esittävistä mainostauluista tulisi antaa yksi yhteinen avoimuusilmoitus.

52.Jos sanomalehden kustantajan kanssa sovitaan saman poliittisen mainoksen julkaisemisesta sekä lehden painetussa että verkkoversiossa, kyseisestä mainoksesta kaikissa julkaisumuodoissaan tulisi antaa yksi yhteinen avoimuusilmoitus.

53.Jos poliittinen mainoskampanja toteutetaan eri mainostuotteita käyttäen eivätkä avoimuusilmoituksiin sisällytettävät tiedot eroa toisistaan, kaikista kampanjaan sisältyvistä poliittisista mainoksista voidaan antaa yksi yhteinen avoimuusilmoitus (esim. jokainen merkintä sisältäisi saman linkin avoimuusilmoitukseen).

Asetuksen (EU) 2024/900 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan avoimuusilmoituksessa on esitettävä tiettyä poliittista mainosta sekä koko poliittista mainoskampanjaa varten saadut yhteenlasketut rahamäärät. Tätä selvennetään asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa. Koska yksittäisten poliittisten mainosten tarkkoja määriä ei aina laskuteta, budjetoida tai veloiteta erikseen etenkään poliittisten mainoskampanjoiden tapauksessa, julkaisijat voivat tällaisissa tapauksissa ilmoittaa yhteenlasketut määrät koko kampanjan osalta.

3.3.2 Asetuksen 13 artikla: poliittisten verkkomainosten eurooppalainen rekisteri

Asetuksen (EU) 2024/900 13 artiklan mukaan poliittisen mainonnan julkaisijoiden, jotka tarjoavat poliittisen verkkomainonnan palveluja, on asetettava kaikki levittämänsä poliittiset mainokset ja asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa vaaditut tiedot saataville poliittisten verkkomainosten eurooppalaiseen rekisteriin, jäljempänä ’rekisteri’, jonka komissio perustaa kyseisen artiklan mukaisesti.

Poliittisen mainonnan julkaisijoiden, jotka on nimetty asetuksessa (EU) 2022/2065 tarkoitetuiksi erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajiksi, on asetettava kukin poliittinen mainos ja vaaditut avoimuusilmoitustiedot saataville rekistereissä, jotka niiden on koottava asetuksen (EU) 2022/2065 39 artiklan mukaisesti, ja mahdollistettava pääsy näihin tietoihin eurooppalaisen rekisterin kautta. Kunhan kaikkia asiaankuuluvia velvoitteita noudatetaan, kyseiset julkaisijat voivat päättää vapaasti, haluavatko ne perustaa erillisen, ainoastaan poliittista mainontaa koskevan rekisterin.

30 Rekisteriin liittyvät velvoitteet tulevat merkityksellisiksi vasta sen käyttöönottopäivästä alkaen.

3.3.3 Asetuksen 14 artikla: määräaikaisraportointi

31 Asetuksen (EU) 2024/900 14 artiklan mukaan poliittisen mainonnan julkaisijoiden, mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä lukuun ottamatta, on liitettävä osana direktiivin 2013/34/EU mukaista taloudellista raportointia toimintakertomukseensa kampanjakohtaisesti koostetut tiedot, jotka koskevat rahamääriä tai muita sellaisia etuja, jotka ne ovat saaneet osittaisena tai kokonaisena vastineena poliittisen mainonnan palveluiden tarjoamisesta, mukaan lukien tiedot kohdentamistekniikoiden ja mainosten näyttämistekniikoiden käytöstä.

Tällaisten julkaisijoiden on lisäksi asetettava nämä tiedot poliittisten toimijoiden tilintarkastuksesta tai valvonnasta vastaavien viranomaisten saataville, jos tällaisia viranomaisia on kansallisen lainsäädännön nojalla.

3.3.4 Asetuksen 15 artikla: ilmoitusmekanismi

Asetuksen (EU) 2024/900 15 artiklan mukaan poliittisen mainonnan julkaisijoiden on otettava käyttöön mekanismeja, joilla yksityishenkilöt ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa mainoksista, jotka eivät ole asetuksen mukaisia. Näiden mekanismien on oltava helposti saatavilla, käyttäjäystävällisiä ja maksuttomia. Kyseisten julkaisijoiden on myös mahdollistettava sähköiset ilmoitukset, jos se on teknisesti mahdollista.

Jos tällaisia mekanismeja ei ole käytettävissä, yksityishenkilöiden olisi voitava ilmoittaa tällaisista poliittisista mainoksista suoraan toimivaltaisille viranomaisille.

Jotta julkaisijat voisivat nopeasti yksilöidä kyseisen poliittisen mainoksen ja mahdollisen vaatimustenvastaisuuden ja puuttua siihen, ilmoitusmekanismien on helpotettava sellaisten yksityiskohtaisten ja perusteltujen ilmoitusten toimittamista, jotka sisältävät kaikki seuraavat seikat:

üperusteltu selvitys syistä, joiden perusteella ilmoituksen tekevä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö väittää, että kyseinen poliittinen mainos ei ole asetuksen mukainen;

ütiedot, joiden avulla poliittinen mainos voidaan yksilöidä;

üilmoituksen tehneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi ja sähköpostiosoite.

Poliittisen mainonnan julkaisijat voivat harkita muidenkin tietokenttien lisäämistä mekanismeihinsa, jotta ne voivat puuttua kunnolla mahdollisiin vaatimustenvastaisuuksiin. Tällaisia tietokenttiä ei pitäisi millään tavalla esittää ilmoittajille pakollisina kenttinä. Näiden lisätietokenttien edellyttämien tietojen puuttumista ei pidä tulkita esteeksi asetuksen 15 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulle ilmoituksen käsittelylle kokonaisuudessaan.

Tällaisten mekanismien toteuttamisen ja vastaanotettujen ilmoitusten käsittelyn ei tulisi missään tapauksessa katsoa edellyttävän poliittisen mainonnan julkaisijoilta (mukaan lukien verkkoalustat, jos ne toimivat poliittisen mainonnan julkaisijan ominaisuudessa) yleisen seurannan harjoittamista.

Ilmoituksen vastaanottamisesta on ilmoitettava ilmoittajalle nopeasti. Poliittisen mainonnan julkaisijoiden, jotka ovat erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten hakukoneiden tarjoajia, on ilman aiheetonta viivytystä tutkittava ja käsiteltävä ilmoitukset huolellisesti ja objektiivisesti sekä ilmoitettava ilmoittajalle sen johdosta toteutetuista toimista.

Poliittisen mainonnan julkaisijoiden, jotka eivät ole erittäin suurten verkkoalustojen eivätkä erittäin suurten hakukoneiden tarjoajia, on sitä vastoin ainoastaan tehtävä parhaansa tutkiakseen ja käsitelläkseen ilmoitukset ilman aiheetonta viivytystä huolellisesti ja objektiivisesti, ja niiden olisi ainakin erikseen pyydettäessä myös ilmoitettava ilmoittajalle ilmoituksen johdosta toteutetuista toimista.

Ilmoitusten käsittelylle on kuitenkin asetettu erityisiä määräaikoja, etenkin kriittisinä ajanjaksoina, kuten viimeisen vaaleja tai kansanäänestystä edeltävän kuukauden aikana. Tänä aikana julkaisijoiden on käsiteltävä vaaleihin tai kansanäänestykseen liittyvät ilmoitukset 48 tunnin kuluessa eli kahdessa kalenteripäivässä, myös viikonloppuisin tai yleisinä vapaapäivinä, edellyttäen, että ilmoitus sisältää kaikki asetuksen (EU) 2024/900 15 artiklan 3 kohdassa vaaditut tarvittavat tiedot. Mikroyrityksiksi tai pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi katsottavien julkaisijoiden on parhaansa mukaan pyrittävä käsittelemään vaaleihin tai kansanäänestykseen liittyvät ilmoitukset ilman aiheetonta viivytystä.

Prosessin sujuvoittamiseksi julkaisijat voivat vastata samaa poliittista mainontaa tai mainoskampanjaa koskeviin toistuviin ilmoituksiin yhteisesti, myös käyttämällä automatisoituja välineitä tai tarvittaessa viittaamalla verkkosivustollaan asianomaisiin ilmoituksiin.

Jos poliittisen mainonnan julkaisija saa tietoonsa millä tahansa tavalla, myös yksittäisen ilmoituksen seurauksena, että poliittinen mainos ei täytä asetuksen (EU) 2024/900 mukaisia avoimuusvaatimuksia, sen on noudatettava asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vaiheittaista toimintamallia.

Kyseisen julkaisijan olisi tällaisissa tapauksissa pyrittävä parhaansa mukaan täydentämään tai oikaisemaan poliittista mainontaa koskevat tiedot, myös ottamalla yhteyttä rahoittajaan tai asianomaiseen palveluntarjoajaan, jos puutteellisuus tai virheellisyys ei johdu julkaisijasta. Julkaisijan on lopetettava poliittisen mainoksen julkaiseminen tai levittäminen vain, jos tietoja ei voida täydentää tai oikaista ilman aiheetonta viivytystä, ottaen huomioon tapauksen olosuhteet, puuttuvien tietojen merkitys mukaan lukien.

Jos toteutetaan toimenpide, joka vaikuttaa ilmoituksen kohteena olevan poliittisen mainoksen saatavillaoloon tai esittämiseen, julkaisijoiden on välittömästi ilmoitettava asianomaisille rahoittajille tai poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajille. Kaikkien julkaisijoiden on annettava selkeää ja käyttäjäystävällistä tietoa kyseessä olevaan ilmoitukseen liittyvistä muutoksenhakumahdollisuuksista ja kerrottava mahdollisesta automatisoitujen keinojen käytöstä ilmoitusten käsittelyssä.

3.3.4.1 Yhteys asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädöksen) mukaisiin ”ilmoitus- ja toimintamenettelyihin”

Verkkoalustojen tarjoajat, erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajat mukaan lukien, eivät välttämättä kaikissa tapauksissa ole poliittisen mainonnan julkaisijoita. Näin on esimerkiksi silloin, kun niihin sovelletaan poikkeusta, joka koskee välityspalvelujen tarjoajia, jotka vastikkeetta julkaisevat, näyttävät tai levittävät käyttäjien suoraan verkkoon lataamia viestejä. Tällaisissa tilanteissa verkkoalustojen tarjoajiin ei sovelleta asetuksessa säädettyjä velvoitteita. Niihin sovelletaan kuitenkin mahdollisia digipalvelusäädöksen mukaisia velvoitteita.

Digipalvelusäädöksen 8 artiklan mukaan välityspalvelujen tarjoajille ei saa asettaa yleistä velvoitetta valvoa luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden niiden palveluissa jakaman sisällön laillisuutta, eikä välityspalvelujen tarjoajien tarvitse toteuttaa ennakoivia toimenpiteitä laittoman sisällön suhteen.

Digipalvelusäädöksen 16 artiklan mukaan verkkoalustan tarjoaja saa edelleen toimia ns. ilmoitus- ja toimintamenettelyjä 32 noudattaen. Digipalvelusäädöksen 16 artiklassa ei velvoiteta verkkoalustojen tarjoajia toimimaan ilmoitusten johdosta. Siinä edellytetään ainoastaan ilmoitusten käsittelyä ja sitä, että palveluntarjoaja tekee niitä koskevat päätökset oikea-aikaisesti, huolellisesti, ei-mielivaltaisesti ja objektiivisesti eli palveluntarjoajan on päätettävä, hyväksyykö se sen henkilön tai yhteisön arvioinnin, joka ilmoittaa mahdollisesti laittomasta sisällöstä.

Poliittisen mainonnan yhteydessä tämä voi tarkoittaa, että digipalvelusäädöksessä tarkoitetuille verkkoalustojen tarjoajille ilmoitetaan digipalvelusäädöksen 16 artiklan nojalla väitetysti laittomista poliittisista mainoksista, joiden osalta ne eivät toimi poliittisen mainonnan julkaisijoina. Jos palveluntarjoaja tällaisessa tapauksessa saa tosiasiallisen tiedon laittomasta mainonnasta, sen tulisi toimia viipymättä sisällön poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi voidakseen digipalvelusäädöksen 6 artiklan nojalla vedota säilytyspalveluja koskevaan vastuusta vapautumiseen. Jotta voidaan katsoa, että on saatu digipalvelusäädöksen 6 artiklassa tarkoitettu tosiasiallinen tieto laittomuudesta, huolellisesti toimivan verkkoalustan olisi voitava tunnistaa sisällön laittomuus ilman yksityiskohtaista oikeudellista tutkintaa (esim. jos alustalle annetaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen päätös, jossa todetaan, että kyseinen sisältö tai samanlainen muiden kanavien kautta levitetty sisältö, on laitonta).

Jos verkkoalustan tarjoaja poistaa poliittisen mainoksen tai estää pääsyn siihen sillä perusteella, että kyseinen mainos on digipalvelusäädöksen 3 artiklan h alakohdassa tarkoitettua laitonta sisältöä, sen on digipalvelusäädöksen 17 artiklan mukaan annettava kyseisen mainoksen ladanneelle palvelunsa vastaanottajalle selkeät ja täsmälliset perustelut sekä selkeät ja käyttäjäystävälliset tiedot palvelun vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista päätöksen osalta, erityisesti soveltuvien sisäisten valitustenkäsittelymenettelyjen, tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun ja tuomioistuinkäsittelyn kautta.

Tätä vuorovaikutusta voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä: Mainostoimistolle on maksettu, jotta se julkaisee rahoittajan lukuun identtisiä poliittisia mainoksia useilla verkkoalustoilla. Toimivaltainen viranomainen on yhtä mainosta koskevien kanteluiden seurauksena päättänyt, että mainos on laiton, koska sitä on levitetty sellaisen kolmannen maan rahoittajan kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa, joka ei ollut ilmoittautunut sellaiseksi kolme kuukautta ennen vaaleja, kuten asetuksessa (EU) 2024/900 edellytetään. Päätöksen seurauksena mainos on poistettu yhdeltä verkkoalustalta. Kuka tahansa samaan mainokseen törmäävä kansalainen tai taho, jota asia koskee, voi hyödyntää digipalvelusäädöksen 16 artiklassa edellytettyä ilmoitus- ja toimintamenettelyä ilmoittaakseen verkkoalustojen tarjoajille, että toimivaltainen viranomainen on todennut mainoksen laittomaksi. Verkkoalustojen tulisi käsitellä ilmoitus digipalvelusäädöstä noudattaen.

3.3.4.2 Ilmaus ”tehtävä parhaansa”

Asetuksen (EU) 2024/900 15 artiklassa käytetty ilmaus ”tehtävä parhaansa” viittaa yleisesti ottaen järkeviin keinoihin ja toimiin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmaus edellyttää vilpittömässä mielessä toimimista ja etenemistä sellaisten loogisten vaiheiden kautta, jotka voidaan kohtuudella odottaa toteutettavan samankaltaisissa olosuhteissa halutun tuloksen saavuttamiseksi, mutta ilmauksella ei välttämättä määritellä prosessin tulosta.

Ilmoitusten käsittelyn yhteydessä ”tehtävä parhaansa” voi periaatteessa sisältää seuraavaa:

üotetaan käyttöön selkeä protokolla tai ohjeet, joita henkilöstön on noudatettava ilmoituksia käsiteltäessä;

ükoulutetaan henkilöstöä tunnistamaan ja priorisoimaan poliittisen mainonnan avoimuutta koskevien sääntöjen noudattamiseen liittyvät ilmoitukset;

üperustetaan erityinen ryhmä (jolla on riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöstöresurssit) tai osoitetaan erityistä henkilöstöä ilmoitusten käsittelyyn ja priorisointiin;

ükäytetään teknologiaa tai ohjelmistoja ilmoitusten lajitteluun tai luokitteluun;

üotetaan yhteyttä rahoittajaan tarpeen tullen mahdollisimman pian.

Viimeisen vaaleja tai kansanäänestystä edeltävän kuukauden aikana tähän voi sisältyä myös seuraavaa:

üosoitetaan lisäresursseja tai -henkilöstöä;

üotetaan henkilöstöä varten käyttöön erityinen aikataulu tai ylityöjärjestelmä ilmoitusten käsittelyä koskevan 48 tunnin määräajan puitteissa;

üasetetaan nämä ilmoitukset etusijalle vähemmän kiireellisiin asioihin nähden.

Joka tapauksessa se, onko palveluntarjoaja tehnyt ”parhaansa”, on määritettävä tapauskohtaisesti, koska asiayhteys (esim. vastaanotettujen ilmoitusten monimutkaisuus, ajoitus tai kokonaismäärä) ja palveluntarjoajien käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat kussakin erityistilanteessa. ”Parhaansa” tekeminen näyttäytyy todennäköisesti erilaisena esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa.

3.3.5 Mainosteknologian tarjoajien velvoitteet

Asetuksessa (EU) 2024/900 säädetään mainosteknologian tarjoajien ja julkaisurajapintojen (jotka voivat olla esim. verkkosivustoja tai mobiilisovelluksia) tarjoajien yhteisestä vastuusta.

Asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 67 kappaleessa selitetään, että jos poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat, jotka säilyttävät tai muutoin tallentavat ja tarjoavat poliittisten mainosten sisältöä, ovat erillisiä niistä palvelujen tarjoajista, joka hallinnoivat julkaisurajapintaa, molempia palveluntarjoajia olisi pidettävä poliittisen mainonnan julkaisijoina, joilla on vastuu tarjoamastaan palvelusta, jotta voidaan varmistaa, että merkinnät tehdään ja että avoimuusilmoitus ja asiaankuuluvat tiedot asetetaan saataville asetuksen mukaisesti (ks. myös 3.3 jakso).

Tehtävien jaon olisi perustuttava sopimusjärjestelyihin, eikä se saisi missään tapauksessa johtaa merkintöjen ja avoimuutta koskevien toimien päällekkäisyyteen.

Niin kauan kuin kaikki asiaankuuluvat velvoitteet täytetään, asetuksessa (EU) 2024/900 jätetään mainosteknologian tarjoajille ja julkaisurajapintojen tarjoajille joustovaraa järjestää itse toimintansa ja jakaa eri tehtävät tarjotut palvelut huomioon ottaen. Sen vuoksi molempien palveluntarjoajien olisi voitava käyttää olemassa olevia alan standardeja, käytännesääntöjä tai muita toimivia keinoja tarvittavien tietojen toimittamiseksi. Kun otetaan huomioon, että mainosteknologian tarjoajan välittäessä mainoksen se yleensä näytetään hyvin monissa yksittäisissä käyttöliittymissä, tehokkain järjestely asetuksen noudattamisen varmistamiseksi saattaa kuitenkin olla se, että kyseinen palveluntarjoaja huolehtii merkintöjen tekemisestä ja avoimuusilmoitusten antamisesta. Samassa hengessä olisi myös järkevää, että merkinnöistä ja avoimuusilmoituksista vastaavat tahot ovat vastuussa myös asetuksen 13 artiklan mukaiseen eurooppalaiseen rekisteriin liittyvien velvoitteiden noudattamisesta.

Jos tehtäviä ei jaeta tällä tavoin, mainosteknologian tarjoajien olisi varmistettava, että kaikki tarvittavat tiedot välitetään rahoittajilta julkaisurajapintojen tarjoajille, jotka eivät ole yhteydessä rahoittajiin tai niiden puolesta toimiviin palveluntarjoajiin eivätkä luo sopimussuhteita niiden kanssa ja joilla ei näin ollen ole keinoja kerätä itse kaikkia asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tarvittavia tietoja. Jos julkaisurajapinnan tarjoaja vastaa merkinnöistä ja avoimuusilmoituksista, kyseisen palveluntarjoajan olisi hyödynnettävä saatuja tietoja ja mukautettava niitä tarvittaessa lopullisena julkaisijana tarjoamansa lisäpalvelun huomioon ottamiseksi ennen niiden sisällyttämistä avoimuusilmoitukseen, erityisesti asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tietojen osalta.

Tähän sisältyvät asetuksen 12 artiklan 1 kohdan seuraavissa alakohdissa luetellut tiedot:

d) yhteenlasketut rahamäärät ja muiden sellaisten etujen yhteenlaskettu arvo, jotka poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat, mukaan lukien julkaisija, ovat saaneet osittaisena tai kokonaisena vastineena poliittisen mainonnan palveluista ja tapauksen mukaan poliittisista mainoskampanjoista;

f) d alakohdassa tarkoitettujen rahamäärien ja arvon laskennassa käytetyt menetelmät;

i) tapauksen mukaan linkit 13 artiklassa tarkoitettuun poliittisten verkkomainosten eurooppalaiseen rekisteriin;

j) tiedot 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista mekanismeista;

l) tapauksen mukaan maininta siitä, että poliittisessa mainoksessa on käytetty kohdentamistekniikoita tai mainosten näyttämistekniikoita, jotka perustuvat henkilötietojen käyttöön, 19 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot mukaan luettuina.

Koska asetuksessa edellytetään, että poliittisen mainonnan julkaisijat toteuttavat kohdennettuja toimia, joilla pyritään ensisijaisesti korjaamaan mahdollisesti syntyvät tilanteet ja vasta viimeisenä keinona lopetetaan poliittisen mainoksen julkaiseminen, näyttäminen tai levittäminen, mainosteknologian tarjoajan ja julkaisurajapinnan tarjoajan välillä olisi toteutettava asianmukaiset järjestelyt puuttuvien tai virheellisten tietojen osalta ottaen huomioon asetuksessa annettujen säännösten henki.

Rajoittamatta asetuksen (EU) 2022/2065 säännösten soveltamista olisi laadittava toimivia keinoja sen varmistamiseksi, että jos jokin yhteisjulkaisijoista saa tietoonsa, että merkinnöissä tai avoimuusilmoituksissa olevat tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä, julkaisijat pyrkivät parhaansa mukaan ilman aiheetonta viivytystä täydentämään kyseisiä tietoja tai oikaisemaan ne, kuten asetuksen (EU) 2024/900 12 artiklan 2 kohdassa edellytetään, ja että rahoittajaan otetaan yhteyttä tai tälle ilmoitetaan asiasta tarpeen mukaan.

Vastaavasti silloin, kun on kyse useammasta julkaisijasta (esim. silloin, kun mainosteknologian tarjoaja sijoittaa poliittisesta mainoksesta eri versioita eri rajapintoihin) ja kun poliittiseen mainokseen tehdään sittemmin korjauksia tai täydennyksiä tai sen julkaiseminen lopetetaan, mainosteknologian tarjoajan olisi varmistettava, että kaikille kyseisen mainoksen julkaisijoille tiedotetaan asiasta asetuksen (EU) 2024/900 12 artiklan 2 kohdan hengessä, jotta ne voivat muun muassa mukauttaa avoimuusilmoituksia asetuksen 12 artiklan 1 kohdan k alakohdan osalta, jos mainoksen julkaiseminen on keskeytetty tai lopetettu asetuksen rikkomisen vuoksi.

3.3.6 Vaikuttajien velvollisuudet

Koska vaikuttajat ovat yleensä mukana poliittisen mainonnan tuotantoketjun loppuvaiheessa (esim. osallistuvat poliittisten mainosten julkaisemiseen tai levittämiseen), niiden on noudatettava poliittisten mainosten julkaisijoihin sovellettavia velvoitteita, kun asetusta sovelletaan niihin (kyse on kaikkiin poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiin sovellettavista yhteisistä velvoitteista sekä erityisesti poliittisen mainonnan julkaisijoita koskevista velvoitteista).

On myös tapauksia, joissa vaikuttajat osallistuvat ainoastaan poliittisen mainonnan valmisteluvaiheeseen (esim. tarjoamalla konsulttipalveluja), jolloin niihin sovelletaan ainoastaan kaikkiin poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajiin sovellettavia velvoitteita (ks. 3.2 jakso).

Toimiessaan poliittisen mainonnan julkaisijoina vaikuttajien on

üpyydettävä rahoittajaa ilmoittamaan, onko pyydetty palvelu poliittisen mainonnan palvelu;

üpyydettävä rahoittajaa ilmoittamaan, että sillä on oikeus saada poliittisen mainonnan palveluja 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä kolmansien maiden rahoittajia koskevia kieltoja noudattaen;

üpyydettävä rahoittajaa toimittamaan niille asiaankuuluvat tiedot 9 artiklan 1 kohdan mukaisten tietojen säilyttämistä koskevien velvoitteiden sekä 11 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan mukaisten merkintä- ja avoimuusvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi;

ümerkittävä poliittiset mainokset ja annettava avoimuusilmoitus (tai ilmoitettava merkinnöissä selvästi, mistä se löytyy);

üotettava käyttöön mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa vaikuttajan sisällön olevan mahdollisesti vaatimustenvastaista poliittista mainontaa;

üasetettava poliittinen mainos yhdessä avoimuusilmoituksen kanssa saataville eurooppalaisessa rekisterissä.

Kuten asetuksen (EU) 2024/900 johdanto-osan 55 kohdassa selitetään, harjoittaessaan poliittista mainontaa verkkoalustojen kautta vaikuttajat voivat käyttää verkkoalustan tarjoajan tarjoamia välineitä, kuten välineitä sisällön merkitsemiseksi poliittiseksi mainonnaksi. Tällaisten välineiden tarjoaminen ei tee verkkoalustan tarjoajasta poliittisen mainoksen julkaisijaa vaikuttajan sijasta.

Koska vaikuttajat toimivat yleensä yksittäisinä henkilöinä tai pienemmissä ryhmissä, niihin voidaan soveltaa tiettyjä poikkeuksia osana pk-yritysten rasitteen keventämistä (ks. 3.4 jakso) erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

·9 artiklan 4 kohta: tietojen kirjaamista koskevat velvoitteet

·12 artiklan 5 kohta: avoimuusilmoitusten säilyttäminen seitsemän vuoden ajan sen jälkeen, kun poliittinen mainos on julkaistu viimeisen kerran

·14 artiklan 2 kohta: vuosittainen raportointi poliittisen mainonnan palveluista laskutetuista rahamääristä

·15 artiklan 6 kohdan b alakohta ja 7 kohta: mahdollisesti vaatimustenvastaisia poliittisia mainoksia koskevien ilmoitusten käsittely

·16 artiklan 3 ja 4 kohta: tietojen toimittaminen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

3.4 Pk-yritysten rasitteiden minimointi

Myös pienillä toimijoilla ovat tärkeä rooli poliittisen mainonnan ekosysteemissä. Asetuksessa (EU) 2024/900 otetaan huomioon niiden erityispiirteet ja säädetään seuraavista räätälöidyistä vaatimuksista.

I.Mikroyritykset, joille (kaikkien) mainonnan palvelujen tarjoaminen on vain toisarvoista ja epäoleellista niiden pääasialliseen toimintaan nähden, vapautetaan kokonaan tietojen säilyttämistä koskevista velvoitteista 33 sekä vaatimuksesta säilyttää avoimuusilmoitukset mahdollisine muutoksineen seitsemän vuoden ajan sen jälkeen, kun asianomaiset poliittiset mainokset on julkaistu viimeisen kerran. 34

II.Pk-yritysten, jotka ovat poliittisen mainonnan julkaisijoita, ei tarvitse ilmoittaa vuosittain poliittisen mainonnan palveluistaan laskuttamiaan rahamääriä. 35 Viimeisen vaaleja tai kansanäänestystä edeltävän kuukauden aikana niiden ei myöskään tarvitse noudattaa vaaleja tai kansanäänestystä koskevista mahdollisesti vaatimustenvastaisista poliittisista mainoksista tehtyjen ilmoitusten käsittelylle asetettua 48 tunnin määräaikaa. Niiden olisi kuitenkin tehtävä parhaansa käsitelläkseen ilmoitukset ilman aiheetonta viivytystä. 36

III.Mikroyritysten on ilmoituksia käsitellessään pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan, että julkaisijalle mahdollisesta vaatimustenvastaisesta poliittisesta mainonnasta ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan ilmoituksen johdosta toteutetuista toimista pyydettäessä. 37

IV.Jos kansalliset viranomaiset pyytävät tietoja asetuksen noudattamisen tarkistamiseksi, pk-yrityksiin sovelletaan pidennettyjä määräaikoja ja niiden on toteuttava kohtuullisia toimenpiteitä toimittaakseen pyydetyt tiedot 12 työpäivän kuluessa ja sen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä. 38

V.Jos kansalliset viranomaiset pyytävät tietoja asetuksen noudattamisen tarkistamiseksi viimeisen vaaleja tai kansanäänestystä edeltävän kuukauden aikana, mikro- tai pienyritysten on toimitettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja, mikäli mahdollista, ennen vaalien tai kansanäänestyksen ajankohtaa, kun taas muihin palveluntarjoajiin sovelletaan 48 tunnin määräaikaa. 39

VI.Pk-yritykset voivat nimetä ulkopuolisen henkilön yhteystahoksi yhteydenpitoon toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. 40

(1)

Ottaen huomioon tarpeet, jotka sidosryhmät ilmaisivat joulukuun 2024 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana osana kannanottopyyntöä järjestetyissä erityisissä kuulemisissa, sekä tarpeet, joita korostettiin näiden ohjeiden valmistelun tueksi tehdyssä selvityksessä.

(2)

III luvussa säädettyjä kohdentamistekniikoita ja mainosten näyttämistekniikoita koskevia erityissääntöjä sovelletaan henkilötietojen käyttöön poliittisten verkkomainosten kohdentamisessa tai näyttämisessä. Tämä tarkoittaa, että vaatimukset koskevat myös jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia sekä EU:n toimielimiä ja elimiä silloin, kun ne ovat mukana tällaisessa toiminnassa rekisterinpitäjinä.

(3)

Toimijat (muut kuin vaaleihin osallistuvat ehdokkaat), jotka saavat tiettyjen jäsenvaltioiden vaalilakien nojalla organisoida omia vaalikampanjoitaan, yleensä rekisteröidyttyään valvontaviranomaiselle.

(4)

Osana tietoja, jotka on asetuksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla sisällytettävä avoimuusilmoituksiin.

(5)

Asetuksen (EU) 2024/900 2 artiklan 3 kohdan i alakohdan mukaan kyseisellä asetuksella ei rajoita asetuksessa (EU) 2022/2065 vahvistettujen välityspalvelujen tarjoamiseen unionissa liittyvien sääntöjen soveltamista.

(6)

Vaikka palveluntarjoajat, joita ei suljeta asetuksen (EU) 2024/900 soveltamisalan ulkopuolelle, tekisivät kaupallisen päätöksen olla tarjoamatta poliittista mainontaa, niihin sovelletaan edelleen erityisiä velvoitteita, kuten velvoitetta pyytää rahoittajilta asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia.

(7)

Sanamuoto noudattaa SEUT-sopimuksen 57 artiklassa annettua palvelujen määritelmää, ja sitä käytetään myös muussa asiaankuuluvassa EU:n lainsäädännössä. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä.

(8)

Ks. esim. tuomio 27.9.1988, Humbel (C-263/86, EU:C:1988:451, 17 kohta) ja tuomio 22.5.2003, Freskot (C-355/00, EU:C:2003:298, 55 kohta).

(9)

Ks. esim. tuomio 19.10.2023, QB v. komissio (C‑88/22 P, EU:C:2023:792, 30 kohta).

(10)

Asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan g alakohdan mukaisesti.

(11)

Jäljempänä olevassa 3.3.5 jaksossa esitetään lisätietoa mainosteknologian tarjoajien erityisistä vastuista.

(12)

Esim. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla.

(13)

Ohjeet sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY tulkintaa ja soveltamista varten.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi).

(15)

Lukuun ottamatta vaaleja tai kansanäänestystä edeltäviä kolmea kuukautta, jolloin kyseisiin vaaleihin tai kansanäänestykseen liittyviä poliittisen mainonnan palveluja ei asetuksen (EU) 2024/900 5 artiklan 2 kohdan mukaan voida tarjota kolmansien maiden rahoittajille mainoksen sisällöstä riippumatta.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1).

(18)

1) Julkisen viestinnän on oltava peräisin jäsenvaltioiden tai EU:n viranomaisilta tai jäsenvaltioiden hallituksen jäseniltä, 2) sen tarkoituksena on oltava virallisten tietojen antaminen ja 3) se ei ole omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin.

(19)

Kuten vahvistetaan tuomiossa 27.9.1988, Humbel (C-263/86, EU:C:1988:451, 17 kohta), ja tuomiossa 19.10.2023, QB v. komissio (C‑88/22 P, EU:C:2023:792, 30 kohta).

(20)

Kaikki II luvussa säädetyt velvoitteet eivät koske yksinomaan julkaisijoita.

(21)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 1 alakohdassa määritelty poliittinen puolue.

(22)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty poliittinen liitto.

(23)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 alakohdassa määritelty poliittinen puolue.

(24)

Kieli voi olla tärkeä indikaattori, kun on kyse vain tietyille kohderyhmille (esim. vähemmistöille) tai maantieteellisille alueille suunnatuista viesteistä. Kieleksi on katsottava kaikki unionissa käytetyt kielet; ei ainoastaan EU:n virallisten kielet, vaan myös alueelliset murteet, viittomakieli tai EU:n ulkopuolisten maiden kielet, viestintä- tai koodaustavasta riippumatta (esim. pistekirjoitus ja muut koodauskeinot).

(25)

Asetuksen (EU) 2024/900 7 artiklan 3 kohdan mukaan rahoittajien on toimitettava tiedot, joita poliittisen mainonnan palvelujen tarjoajat tarvitsevat noudattaakseen asetuksen 9 artiklan 1 kohdan a, d, e ja f alakohtaa, 11 artiklan 1 kohdan a–d alakohtaa ja 12 artiklan 1 kohdan a, b, c, e, h ja k alakohtaa ja varmistettava niiden paikkansapitävyys ennen poliittisen mainoksen julkaisemista, näyttämistä tai levittämistä tai sen aikana.

(26)

Ks. myös esim. tuomio 8.3.2016, Kreikka v. komissio (asia C-431/14 P, EU:C:2016:145, 32 kohta).

(27)

Tällainen asema myönnetään asetuksen (EU) 2022/2065 40 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Asetuksen (EU) 2024/900 17 artiklassa täsmennetään, mitkä tahot voivat pyytää tietoja ja miten. Tässä yhteydessä siinä annetaan muun muassa asetuksessa (EU) 2022/2065 määritellyille hyväksytyille tutkijoille oikeus pyytää asetuksen (EU) 2024/900 9, 11 ja 12 artiklaan perustuvia tietoja.

(28)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1828, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista.

(29)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/1410, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2025, poliittisen mainonnan merkintöjen ja avoimuusilmoitusten muodosta, mallista ja teknisistä eritelmistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/900 11 ja 12 artiklan mukaisesti.

(30)

Komissio antaa viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2026 täytäntöönpanosäädöksen rekisterin toiminnan järjestelyistä. Komissio voi antaa lisäohjeita velvoitteiden noudattamisesta, kun rekisteri perustetaan.

(31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista.

(32)

Joihin ne voivat tukeutua myös tämän asetuksen nojalla, kun ne toimivat poliittisen mainonnan julkaisijoina.

(33)

Asetuksen (EU) 2024/900 9 artiklan 4 kohta.

(34)

Asetuksen (EU) 2024/900 12 artiklan 5 kohta.

(35)

Asetuksen (EU) 2024/900 14 artiklan 2 kohta.

(36)

Asetuksen (EU) 2024/900 15 artiklan 7 kohta.

(37)

Asetuksen (EU) 2024/900 15 artiklan 6 kohdan b alakohta.

(38)

Asetuksen (EU) 2024/900 16 artiklan 3 kohta.

(39)

Asetuksen (EU) 2024/900 16 artiklan 4 kohta.

(40)

Asetuksen (EU) 2024/900 16 artiklan 5 kohta.