KOMISSION SUOSITUS,
annettu 21.5.2025,
pienten midcap-yritysten määritelmästä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Poliittisissa suuntaviivoissa ilmoitettiin uuden komission aikomuksesta ottaa käyttöön uusi pienten midcap-yritysten luokka ja arvioida, missä tapauksissa suuriin yrityksiin sovellettava nykyinen sääntely on liian raskasta tai suhteetonta tai haittaa niiden kilpailukyvyn kehitystä. Tiedonannossaan ”EU:n kilpailukykykompassi” komissio sitoutui ehdottamaan uutta pienten midcap-yritysten määritelmää, jotta voidaan varmistaa yritysten kokoon mukautettu oikeasuhteinen sääntely. Kun luodaan tällainen uusi luokka yrityksille, jotka ovat suurempia kuin pk-yritykset mutta pienempiä kuin suuryritykset, tuhannet yritykset EU:ssa hyötyvät räätälöidyistä toimenpiteistä.
(2)Tiedonannossaan ”Pk-yritysten apupaketti” komissio esitti useita toimia, jotka kattavat neljä pääalaa: helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritys’, toimintaa, parannetaan niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja ammattitaitoista työvoimaa ja tuetaan niitä yrityksen koko elinkaaren ajan. Näin pyritään tarjoamaan pk-yrityksille lyhyen aikavälin helpotuksia, parantamaan niiden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä pitkällä aikavälillä ja edistämään oikeudenmukaista ja pk-yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä, mutta laajempana päämääränä on antaa pk-yrityksille mahdollisuus kilpailla ja kasvaa. Komissio on sitoutunut vastaamaan sellaisten yritysten tarpeisiin, jotka ovat kasvaneet komission suosituksessa 2003/361/EY vahvistettuja pk-yrityksen määritelmän kynnysarvoja suuremmiksi, sekä laajemman ryhmän eli pienten midcap-yritysten tarpeisiin, ja haluaa laatia yhdenmukaistetun määritelmän tällaisille yrityksille.
(3)EU:n midcap-yritysten toimintaympäristön kartoittamista, mittaamista ja kuvaamista koskeva tutkimus on osoittanut, että midcap-yritykset muodostavat liiketoimintasegmentin, joka eroaa selvästi pk-yrityksistä mutta myös suuryrityksistä. Vaikka midcap-yritykset ovat vahvempia, yleensä nopeammin kasvavia ja innovatiivisempia ja pärjäävät digitalisaatiossa pk-yrityksiä paremmin, niillä on tiettyjä samankaltaisia haasteita, kuten hallinnollinen rasitus tai pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Suuryrityksiin verrattuna ne ovat toisaalta jääneet jälkeen yrityksen suorituskyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla. Midcap-yritysten määritelmä on tarpeen myös, jotta voidaan parantaa sellaisten poliittisten toimenpiteiden johdonmukaisuutta, joilla vastataan pienten midcap-yritysten erityistarpeisiin. Onkin aiheellista laatia unionin tasolla pienten midcap-yritysten virallinen määritelmä, joka voisi viitoittaa tietä politiikkatoimille, joissa keskitytään tähän yrityssegmenttiin.
(4)Pienten midcap-yritysten määritelmää käytetään jo yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa ja riskirahoitusta koskevissa suuntaviivoissa, kun on kyse havaituista markkinoiden toimintapuutteista, joihin voidaan puuttua kansallisista varoista myönnettävällä kohdennetulla julkisella rahoitustuella. Pienten midcap-yritysten yleisen määritelmän tarkoituksena ei kuitenkaan ole toistaa valtiontukisäännöissä käytettyä määritelmää vaan toimia perustana kohdennetulle poliittiselle tuelle, jolla voidaan auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa merkityksellisillä ja tärkeillä aloilla. Tässä suosituksessa esitetty pienten midcap-yritysten määritelmä ei rajoita niiden kynnysarvojen soveltamista, jotka katsotaan tarkoituksenmukaisiksi valtiontukien yhteydessä.
(5)Useissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa, on jo otettu käyttöön määritelmiä yrityksille, jotka eivät ole pieniä tai keskisuuria mutta eivät myöskään suuryrityksiä. Koska EU:n sisämarkkinoilla ei ole sisäisiä rajoja, yhteisten määrittelyperusteiden käyttäminen viitattaessa pieniin midcap-yrityksiin auttaisi varmistamaan yritysten tasapuolisen kohtelussa kaikkialla EU:ssa.
(6)Pieniä midcap-yrityksiä tukevien kansallisten ja unionin toimenpiteiden välillä on laaja vuorovaikutus esimerkiksi rakennerahastojen tai tutkimustyön yhteydessä. Tämän vuoksi on tarpeen välttää tilanne, jossa unionin toimet kohdennetaan muun tyyppisiin yrityksiin kuin jäsenvaltioiden toimet. On myös tarpeen suositella, että komissio, jäsenvaltiot, Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR) käyttävät yhteistä määritelmää pieniin midcap-yrityksiin kohdistuvien toimintalinjojen johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Yhteisen määritelmän käyttö on tarpeen, jotta voidaan lievittää kilpailun mahdolliseen vääristymiseen liittyviä riskejä,
(7)Komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan ensimmäisen kohdan 103 e alakohtaan ja valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi annettuihin komission suuntaviivoihin sisältyy jo nyt pienten midcap-yritysten määritelmä. On tärkeää hyödyntää näin saatua kokemusta ja asiantuntemusta, kun pyritään edelleen valtavirtaistamaan tälle yrityssektorille suunnattua tukea. Nykyisessä taloustilanteessa määritelmän olisi kuitenkin katettava yritykset, jotka ovat kooltaan kolme kertaa pk-yritysten kokoisia, jotta voidaan paremmin tukea yritysten laajentamista ja kattaa suurempi määrä yrityksiä.
(8)Keskittyminen pieniin midcap-yrityksiin nähtiin perustelluksi, koska komission tiedonannosta ”Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi” vuonna 2014 tehdyssä vaikutustenarvioinnissa todettiin rahoitusvajeen olevan markkinoiden toimintapuute, joka vaikuttaa pk-yrityksiin sekä niiden alku- ja käynnistysvaiheissa että myös myöhemmissä laajentumis- ja kasvuvaiheissa. Arvioinnista kävi ilmi, että joissakin tapauksissa pieniä midcap-yrityksiä voi koskea tämä sama markkinoiden toimintapuute kuin pk-yrityksiä, jos ne ovat edelleen kasvuvaiheessa.
(9)Jotta yritykset voisivat siirtyä saumattomasti pk-yrityssegmentistä pienten midcap-yritysten segmenttiin, on tärkeää, että sekä pk-yritysten että pienten midcap-yritysten määritelmät perustuvat samoihin periaatteisiin eikä näiden kahden määritelmän välillä ole päällekkäisyyttä. Pienten midcap-yritysten määritteleminen on myös tarpeen, jotta voidaan varmistaa toimintalinjojen johdonmukaisuus ja helpottaa pk-yritysten määritelmästä kasvunsa myötä poistuvien yritysten siirtymää.
(10)SEUT-sopimuksen 54, 101 ja 102 artiklan mukaisesti yrityksiksi katsotaan kaikki yksiköt, niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, mukaan lukien henkilöyhtiöt sekä taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.
(11)Henkilöstömäärää koskeva vaatimus katsotaan tärkeimmäksi, ja se olisikin sisällytettävä määritelmään tärkeimpänä perusteena. Täydentävien taloudellisten perusteiden käyttö on kuitenkin tarpeen, jotta määritelmän ulkopuolelle voidaan jättää yritykset, joiden toiminnan taloudellinen laajuus on niiden liikevaihdolla mitattuna poikkeuksellisen suuri, ja yritykset, joiden taseella mitatut varat ovat poikkeuksellisen suuret. Ei kuitenkaan ole suotavaa käyttää liikevaihtoa ainoana rahamääräisenä perusteena, sillä kauppa- ja jakelualan yritykset ovat toimintansa luonteen vuoksi liikevaihdoltaan suurempia kuin tuotantoalan yritykset. Näin ollen liikevaihtoa koskeva peruste olisi yhdistettävä taseen loppusummaan, joka kuvastaa yrityksen kokonaisvarallisuutta, ja yritys olisi jätettävä pienten midcap-yritysten määritelmän ulkopuolelle vain, jos sekä sen liikevaihto että tase ylittävät enimmäismäärät.
(12)On tarpeen, että varallisuuden ja henkilöstön rahamääräiset kynnysarvot ovat enimmäismääriä. Jäsenvaltiot, EIP ja EIR voivat vahvistaa liitteessä olevassa 2 kohdassa vahvistettuja unionin enimmäismääriä alhaisemmat enimmäismäärät, jos ne haluavat suunnata toimenpiteensä tietylle pienten midcap-yritysten osajoukolle. Hallinnon yksinkertaistamiseksi jäsenvaltiot, EIP ja EIR voivat tarvittaessa käyttää henkilöstömäärää ainoana perusteena toimintalinjojensa täytäntöönpanossa rajoittamatta kuitenkaan kilpailuoikeutta ja valtiontukea koskevien unionin oikeuden sääntöjen soveltamista.
(13)Jotta pienten midcap-yritysten taloudellisesta tilanteesta saadaan parempi kuva ja voidaan sulkea pois sellaiset yritysten luokat, joiden taloudellinen voima on suurempi kuin pieniksi midcap-yrityksiksi katsottavien yritysten, olisi erotettava toisistaan eri yritystyypit sen mukaan, ovatko ne riippumattomia, onko niillä osakkuuksia, joihin ei liity määräysvaltaa (omistusyhteysyritykset), tai ovatko ne sidossuhteessa muihin yrityksiin. Suosituksessa 2003/361/EY on omistusosuuden raja-arvoksi asetettu 25 prosenttia, jonka alittuessa yritystä on pidettävä riippumattomana, ja tämä raja-arvo olisi säilytettävä myös pienten midcap-yritysten määritelmässä.
(14)Jotta voidaan helpottaa yritysten kasvua pk-yrityssegmenttiä suuremmiksi ja pienten midcap-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantia sekä maaseudun ja paikallista kehittämistä, yrityksiä olisi pidettävä riippumattomina, vaikka tietyillä sijoittajaryhmillä olisikin niissä vähintään 25 prosentin osakkuus, kun tällaisilla sijoittajilla on myönteinen rooli yrityksen rahoituksessa ja perustamisessa. Tämän olisi koskettava myös enintään 5 000 000 euron suuruisia bisnesenkeleiden (eli riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät) tekemiä sijoituksia, sillä muihin riskipääomasijoittajiin verrattuna bisnesenkeli tuo sijoituksensa ohessa yrittäjälle liikkeenjohdon kokemustaan, osaamistaan ja yhteyksiään. Lisäksi bisnesenkeleiden sijoitukset yrityksen omaan pääomaan täydentävät riskipääomasijoittajien toimintaa.
(15)Jotta voidaan säilyttää innovatiivisten yritysten kyky hankkia toimintansa tai kasvunsa rahoittamiseksi rahoitusta vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, kuten riskipääomarahastoista tai pääomasijoitusrahastoista, tällaisia yhteisöjä ei pitäisi pitää sidosyrityksinä laskettaessa tässä suosituksessa vahvistettuja henkilöstömäärää ja rahoituksen enimmäismääriä. Jotta voidaan ottaa huomioon nykyiset markkinakäytännöt, joissa riskipääoma- tai pääomasijoitusrahastot sijoittavat innovatiivisiin yrityksiin, on aiheellista täsmentää, että jos yritykset ja vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ja niiden hoitaja pitävät erillistä kirjanpitoa ja jos vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on ennalta määritelty sijoitusstrategia yrityksestä irtautumiseksi, myös realisoimalla sen arvo yrityksen myynnin tai muiden keinojen kautta, tällaisia yhteisöjä ei pitäisi katsoa sidosyrityksiksi.
(16)Tilanteen yksinkertaistamiseksi jäsenvaltioiden ja yritysten olisi sidosyrityksiä määritellessään hyödynnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 22 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä siltä osin ne soveltuvat tämän suosituksen tarkoituksiin. Pieniin midcap-yrityksiin tehtävien oman pääoman ehtoisten sijoitusten edistämiseksi olisi oletettava, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, kun tietyntyyppiset sijoittajat eivät direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan ensimmäisen kohdan 15 alakohdan mukaisesti osallistu suoraan tai välillisesti liiketoiminnan johtamiseen.
(17)Jotta eri säännöksistä ja toimenpiteistä pienten midcap-yritysten hyväksi koituvat edut varattaisiin ainoastaan niille yrityksille, jotka etuja todella tarvitsevat, olisi tapauksen mukaan otettava huomioon myös ne yritysten väliset suhteet, joita pidetään yllä luonnollisten henkilöiden välityksellä. Näitä tilanteita olisi tutkittava vain ehdottoman välttämättömissä tapauksissa, joten kyseisten suhteiden huomioon ottaminen olisi rajattava vain merkityksellisiin markkinoihin ja lähimarkkinoihin ja tarvittaessa olisi viitattava komission tiedonantoon merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta.
(18)Jäsenvaltion eri julkisten yksikköjen keinotekoisen erottelun välttämiseksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen vahvistaa, että yritys, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on julkisen elimen määräysvallassa, ei ole pieni midcap-yritys.
(19)Jotta yritysten hallinnollinen rasitus keventyisi ja käsittely olisi helpompaa ja nopeampaa, kun asiassa edellytetään pienen midcap-yrityksen tunnusmerkkien täyttymistä, yrityksen olisi voitava antaa ilmoitus osoituksena tietyistä ominaisuuksistaan.
(20)Olisi täsmennettävä selkeästi henkilöstömäärä, jonka perusteella yritys voidaan määritellä pieneksi midcap-yritykseksi. Jotta voidaan edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä, työntekijöiden määrää laskettaessa ei pidä ottaa huomioon oppisopimuskoulutuksessa olevia eikä opiskelijoita, joilla on ammatillista koulutusta koskeva sopimus. Myöskään äitiys- ja vanhempainlomia ei olisi otettava laskennassa huomioon työntekijöiden määrää laskettaessa.
(21)Eri yritystyypit, niin riippumaton yritys, omistusyhteysyritys kuin sidosyrityskin, jotka määritellään sen mukaan, mitkä suhteet yrityksellä on ja miten se osallistuu muihin yrityksiin, vastaavat objektiivisesti tarkasteltuna erilaisia yritysten yhteenkuuluvuuden asteita. Näin ollen on aiheellista suositella, että kuhunkin yritystyyppiin sovelletaan erilaisia yksityiskohtaisia sääntöjä niiden toimintaa ja taloudellista valtaa kuvaavien tietojen laskemiseksi,
(22)Jotta komisiso voi pitää kirjaa tässä suosituksessa annetun pienten midcap-yritysten määritelmän käytöstä tai viittauksista kyseiseen määritelmään, jäsenvaltioita, EIP:tä ja EIR:ää olisi pyydettävä ilmoittamaan komissiolle tällaisesta käytöstä tai viittauksista.
(23)Jotta komissio voisi tuottaa tilastoja, joissa otetaan huomioon tämä määritelmä, olisi kerättävä tietoja myös muista yrityksen kokoa koskevista perusteista (liikevaihto, taseen loppusumma). Lisätutkimusten välttämiseksi ja yrityksille aiheutuvan rasituksen rajoittamiseksi kansallisten tilastoviranomaisten olisi saatava pysyvä pääsy asiaankuuluviin hallinnollisiin lähteisiin jäsenvaltioissa,
SUOSITTAA:
1.Tämä suositus koskee unionissa ja Euroopan talousalueella sovellettavien yhteisön politiikkojen yhteydessä käytettävää pienten midcap-yritysten määritelmää.
2.Suositellaan, että jäsenvaltiot, Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, ja Euroopan investointirahasto, jäljempänä ’EIR’:
(a)käyttävät liitteessä annettua määritelmää toteuttaessaan pieniin midcap-yrityksiin kohdistettuja ohjelmiaan;
(b)toteuttavat tarvittavat toimenpiteet liitteen 2 kohdassa vahvistettujen kokoluokkien käyttämiseksi erityisesti, kun kyseessä on unionin rahoitusvälineiden käyttöä koskevan selvityksen antaminen.
3.Liitteen 2 kohdassa vahvistettuja kynnysarvoja olisi pidettävä enimmäismäärinä. Jäsenvaltiot, EIP ja EIR saavat vahvistaa alempia kynnysarvoja. Tiettyjen politiikkojensa toteuttamiseksi ne voivat lisäksi päättää soveltaa ainoastaan henkilöstömäärän perustetta tapauksen mukaan ja tämän kuitenkaan rajoittamatta kilpailuoikeutta ja valtion tukea koskevia unionin lainsäädännön sääntöjä.
4.Komission laatimat tilastot olisi esitettävä käyttäen liitteessä esitettyä pienten midcap-yritysten määritelmää. Vertailukelpoisten Euroopan tilastojen tuottamiseksi ja vastaamisesta koituvan rasituksen minimoimiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisilla tilastoviranomaisilla on pääsy asiaankuuluviin hallinnollisiin tietolähteisiin.
5.Muutettavassa tai hyväksyttävässä unionin lainsäädännössä tai unionin ohjelmissa, joissa käytetään ilmaisua ’pieni midcap-yritys’ tai keskitytään liitteessä esitettyjä eritelmiä vastaaviin yrityksiin, olisi viitattava tässä suosituksessa annettuun määritelmään.
6.Siirtymäaikana nykyiset unionin ohjelmat, joissa viitataan pienten midcap-yritysten määritelmään, säilyvät vaikutuksiltaan ennallaan, ja kyseisten ohjelmien edunsaajina ovat edelleen ne yritykset, joita ohjelmien hyväksymisen ajankohtana pidettiin pieninä midcap-yrityksinä. Komission kyseisten ohjelmien perusteella tekemät oikeudelliset sitoumukset pysyvät voimassa.
7.On suositeltavaa, että pienten midcap-yritysten määritelmään ohjelmissa mahdollisesti tehtävissä muutoksissa käytetään liitteessä esitettyä määritelmää.
8.Komission olisi tarkasteltava liitteessä esitetyn määritelmän soveltamista 31 päivään toukokuuta 2030 mennessä saatujen kokemusten ja unionin taloudellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.
9.Tarkastellessaan määritelmää 8 kohdan mukaisesti komission olisi varmistettava, että siinä ei ole päällekkäisyyksiä suosituksessa 2003/361/EY vahvistettuun pienten ja keskisuurten yritysten määritelmään nähden.
10.Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, EIP:lle ja EIR:lle.
11.Jäsenvaltioita, EIP:tä ja EIR:ää pyydetään ilmoittamaan komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 kaikista toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen täytäntöön panemiseksi.
12.Jäsenvaltioita, EIP:tä ja EIR:ää pyydetään ilmoittamaan ilman aiheetonta viivytystä komissiolle myös kaikista toteuttamistaan toimenpiteistä, joissa viitataan liitteessä annettuun pienten midcap-yritysten määritelmään, käytetään sen sanamuotoa tai muutoin käytetään sitä.
Tehty Brysselissä 21.5.2025
Komission puolesta
Stéphane Séjourné
Johtava varapuheenjohtaja
LIITE
Pienten midcap-yritysten määritelmä
1.Yritys
Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Näihin sisältyvät henkilöyhtiöt sekä taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.
2.Henkilöstömäärä ja rahoituksen kynnysarvot
Pienten midcap-yritysten, jotka eivät ole suosituksen 2003/361/EY mukaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 750 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 150 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 129 miljoonaa euroa.
3.Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit
3.1.’Riippumattomia yrityksiä’ ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3.2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3.5 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.
3.2.’Omistusyhteysyrityksiä’ ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3.4 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joissa yksi yritys (tuotantoketjun alkupäässä sijaitseva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3.5 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (tuotantoketjun loppupäässä sijaitsevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä.
3.3.Jäljempänä 3.4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisen elimen suorassa tai välillisessä määräysvallassa, ei pidetä pienenä midcap-yrityksenä.
3.4.Poiketen 3.2 kohdasta yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka vähintään 25 prosenttia sen pääomasta tai äänimäärästä on seuraavien sijoittajaluokkien hallussa, sillä edellytyksellä, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3.5 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:
a)julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomarahastot tai pääomasijoitusrahastot, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (”bisnesenkelit”), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä on vähemmän kuin 5 000 000 euroa;
b)korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;
c)yhteisösijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;
d)riippumattomat paikallisviranomaiset, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joiden alueella on vähemmän kuin 5 000 asukasta.
3.5.’Sidosyrityksiä’ ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:
a)yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;
b)yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;
c)yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;
d)toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen määräysvallassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.
Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 3.4 kohdassa tarkoitetut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.
3.5.1.Yritykset, joilla on jokin edellä 3.5 kohdassa kuvatuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen tai 3.4 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien välityksellä, katsotaan myös sidosyrityksiksi.
3.5.2.Yritykset, joilla on jokin edellä 3.5 kohdassa esitetyistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla. Tässä kohdassa ’lähimarkkinoilla’ tarkoitetaan tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.
Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään riippumattomaksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2 kohdan mukaisia kynnysarvoja koskevista tiedoista.
3.5.3.Jos direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritelty vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut yritykseen, seuraavia ei pitäisi pitää 3.5 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä:
a)kyseinen yritys ja kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto;
b)kyseinen yritys ja kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja;
c)kyseinen yritys ja toinen yritys, johon vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut.
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, kunhan kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ja niiden hoitaja sekä asianomaiset yritykset pitävät erillistä kirjanpitoa;
b)vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla ja sen hoitajalla on ennalta määritelty sijoitusstrategia asianomaisesta yrityksestä tai asianomaisista yrityksistä irtautumiseksi, myös realisoimalla sen arvo yrityksen myynnin tai muiden keinojen kautta.
4.Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden yrityksen tai yhteisesti useamman toisiinsa sidoksissa olevan yrityksen omistuksessa. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista. Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso
4.1.Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.
4.2.Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 kohdassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset kynnysarvot, yritys saavuttaa tai menettää pienen midcap-yrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.
4.3.Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden aikana tehdyn luotettavan arvion perusteella.
5.Henkilöstömäärä
5.1.Henkilöstömäärä vastaa kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana, jäljempänä ’vuosityöyksiköt’. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan vuosityöyksiköiden osina. Henkilöstömäärään luetaan:
a)palkansaajat;
b)kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;
c)yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;
d)yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.
5.2.Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.
6.Yrityksen tietojen määräytyminen
6.1.Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.
6.2.Yrityksen, jolla on 3 kohdassa tarkoitettuja omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.
6.3.Edellä olevan 6.2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Niihin lisätään 100 prosenttia omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jollei näitä tietoja ole jo lisätty konsolidoinnin yhteydessä.
Edellä olevan 6.2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 6.2 kohdan toisessa kappaleessa määriteltyä prosenttiosuutta.
6.4.Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, se lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot.
