PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
1.1. Yleinen tausta ja tavoitteet
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen vuoteen 2050 mennessä tarjoavat mahdollisuuksia, mutta aiheuttavat myös haasteita EU:lle. Investoinnit vihreään siirtymään auttavat tekemään Euroopasta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan, suojelemaan, säilyttämään ja parantamaan EU:n luonnonpääomaa sekä suojelemaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Investoinnit puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuuteen vahvistavat unionin avointa strategista riippumattomuutta ja vähentävät unionin riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista tuotavista fossiilisista polttoaineista, mikä auttaa hillitsemään energian hintoja tulevaisuudessa. Investoinnit puhtaiden teknologioiden kehittämis- ja valmistuskapasiteettiin vahvistavat myös EU:n kilpailukykyä. Tämän saavuttamiseksi unionin on investoitava vuosittain 700 miljardia euroa lisää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Ylivoimaisesti suurimman osan näistä investoinneista on oltava yksityisrahoitteisia. Tämä vastaa myös komission tavoitetta rakentaa tulevaisuuden talous, joka toimii ihmisten hyväksi ja tuottaa vakautta, työpaikkoja, kasvua ja investointeja.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/852, jäljempänä ’luokitusjärjestelmäasetus’, pyritään ohjaamaan pääomaa toimintoihin, jotka edistävät merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, kuten ilmastoneutraaliutta ja -kestävyyttä, saasteettomuutta, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämistä, kiertotalouteen siirtymistä sekä vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä. Luokitusjärjestelmäasetus tarjoaa yrityksille, sijoittajille ja päätöksentekijöille määritelmiä taloudellisista toiminnoista, joita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä. Siten sen odotetaan ohjaavan suoria sijoituksia niille talouden aloille, joilla niitä tarvitaan eniten oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi.
Tällä kehyksellä lisätään avoimuutta, vähennetään ”viherpesun” riskiä ja ehkäistään markkinoiden pirstoutumista, joka voi aiheutua siitä, ettei ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista ole yhteistä näkemystä. Luokitusjärjestelmäasetuksessa ei velvoiteta sijoittajia investoimaan sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka täyttävät siinä vahvistetut erityiskriteerit.
Luokitusjärjestelmäasetuksessa vahvistetaan EU:n luokitusjärjestelmäkehys asettamalla seuraavat neljä vaatimusta, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä:
i)
toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa luokitusjärjestelmäasetuksen 9 artiklassa asetetuista kuudesta ympäristötavoitteesta kyseisen asetuksen 10–16 artiklan mukaisesti;
ii)
toiminta ei aiheuta luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa millekään muulle kyseisistä ympäristötavoitteista;
iii)
toimintaa harjoitetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 18 artiklassa säädettyjä vähimmäistason (sosiaalisia) suojatoimia noudattaen;
iv)
toiminta täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Teknisillä arviointikriteereillä otetaan i ja ii kohdassa mainitut vaatimukset käyttöön, sillä niissä täsmennetään taloudellista toimintaa koskevat suorituskykyvaatimukset, jotka määrittävät sen, millä edellytyksillä toiminta i) edistää merkittävästi tiettyä ympäristötavoitetta ja ii) ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille.
Komissio antoi 4. kesäkuuta 2021 luokitusjärjestelmään liittyvän komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 teknisistä arviointikriteereistä, joiden nojalla tiettyjä taloudellisia toimintoja pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävinä eikä niiden katsota aiheuttavan merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvista ympäristötavoitteista, jäljempänä ’ilmastoa koskeva delegoitu säädös’. Heinäkuun 6. päivänä 2021 komissio antoi luokitusjärjestelmään liittyvän komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178, jossa täsmennetään, mitä tietoja sekä muiden kuin rahoitusalan yritysten että rahoitusalan yritysten, joiden on raportoitava toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta ja yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa, on annettava, millä tavalla tiedot on esitettävä ja mitä menetelmää niihin on sovellettava, jäljempänä ’tietojen antamista koskeva delegoitu säädös’. Maaliskuun 9. päivänä 2022 komission antoi komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214, jolla muutetaan ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä ja tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä. Näissä muutoksissa EU:n luokitusjärjestelmään sisällytetään tiettyjä toimintoja, jotka liittyvät energian tuottamiseen ydinenergiasta ja maakaasusta, sekä vahvistetaan näitä toimintoja koskevat erityiset tiedonantovaatimukset.
Tässä luokitusjärjestelmään liittyvässä delegoidussa säädöksessä, jäljempänä ’ympäristöä koskeva delegoitu säädös’, vahvistetaan tekniset arviointikriteerit, joiden nojalla teollisuuden, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon, rakentamisen, maa- ja vesirakentamisen, katastrofiriskien hallinnan, informaation ja viestinnän, ympäristön suojelun ja ennallistamisen sekä majoitustoiminnan aloilla harjoitettavien tiettyjen toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi i) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, ii) siirtymistä kiertotalouteen, iii) ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai iv) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista. Lisäksi tässä säädöksessä vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, aiheuttavatko kyseiset taloudelliset toiminnat merkittävää haittaa jollekin muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle. Säädöksessä asetetaan etusijalle ne taloudelliset toiminnat ja alat, joiden on todettu tarjoavan suurimmat mahdollisuudet edistää merkittävästi yhtä tai useampaa neljästä asetetusta ympäristötavoitteesta ja joita koskevia suositeltuja kriteerejä on voitu kehittää tai täsmentää ilman viiveitä. Tiettyjä aloja ja toimintoja, kuten maa-, metsä- ja kalataloutta, koskevat kriteerit sekä tiettyjä valmistustoimintoja koskevat kriteerit vaativat vielä lisäarviointia ja -kalibrointia.
Koska ilmastonmuutos vaikuttaa luultavasti kaikkiin talouden aloihin, niitä kaikkia on sopeutettava nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien soveltamisalaan. Aikarajoitusten vuoksi kestävän rahoituksen foorumi ja komissio eivät ole tässä vaiheessa pystyneet laatimaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia kriteerejä ympäristöä koskevaan delegoituun säädökseen sisältyville toiminnoille. Komission tavoitteena on kuitenkin laatia tekniset arviointikriteerit asiaankuuluville toiminnoille, jotta ne voidaan sopeuttaa tulevaisuudessa ilmastonmuutokseen.
Tällä delegoidulla säädöksellä muutetaan myös tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä sen varmistamiseksi, että siinä asetetut tiedonantovaatimukset ovat yhdenmukaisia tämän ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen säännösten kanssa. Muilla tehdyillä muutoksilla korjataan joitakin teknisiä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.
Tämä toista säädöstä muuttava delegoitu säädös on osa sääntelypakettia, johon sisältyy myös ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä muuttava delegoitu säädös. Siinä vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tekniset arviointikriteerit muille taloudellisille toiminnoille, jotka eivät vielä sisälly ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Lisäksi tehdään joitakin teknisiä muutoksia, joilla parannetaan kyseisen delegoidun säädöksen täytäntöönpanoa.
1.2. Oikeudellinen tausta
Tämä delegoitu säädös perustuu säädösvallan siirtoon, joka vahvistetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa. Tekniset arviointikriteerit vahvistetaan kyseisen asetuksen 19 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 31 kohdan mukaisesti tässä delegoidussa säädöksessä yhdistetään viisi toisiinsa liittyvää luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyä valtuutusta ja annetaan niiden nojalla yksi säädös. Kyse on luokitusjärjestelmäasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetyistä valtuutuksista, jotka liittyvät vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, kiertotalouteen siirtymistä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskeviin teknisiin arviointikriteereihin, sekä 8 artiklan 4 kohdassa säädetystä valtuutuksesta, joka liittyy siihen, mitä tietoja niiden yritysten on annettava, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU, jäljempänä ’tilinpäätösdirektiivi’, 19 a artiklan tai 29 a artiklan mukaisesti velvollisia julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Tämä delegoitu säädös perustuu kestävän rahoituksen foorumin antamiin suosituksiin. Foorumi on vuonna 2020 perustettu komission asiantuntijaryhmä, joka koostuu yksityisen ja julkisen sektorin eri sidosryhmistä. Sillä on luokitusjärjestelmäasetuksen 20 artiklan nojalla valtuudet antaa komissiolle neuvoja EU:n luokitusjärjestelmän kuutta ympäristötavoitetta koskevista teknisistä arviointikriteereistä.
Foorumi on laatinut teknisten arviointikriteerien luonnokset useita toimintoja varten ottaen huomioon, mitkä taloudelliset toiminnat on asetettu etusijalle siitä syystä, että ne tarjoavat suurimmat mahdollisuudet edistää merkittävästi jotakin EU:n luokitusjärjestelmän neljästä ympäristötavoitteesta.
Foorumin ehdottamat teknisten arviointikriteerien luonnokset julkaistiin elo–syyskuussa 2021 palautteen saamiseksi sidosryhmiltä. Foorumi tarkasteli sidosryhmien antamaa palautetta ennen lopullisten suositustensa julkaisemista maaliskuussa ja marraskuussa 2022. Foorumin lopullisista suosituksista keskusteltiin useaan otteeseen myös komission perustaman jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kanssa erityisesti 6. huhtikuuta, 8. heinäkuuta, 4. lokakuuta ja 15. joulukuuta 2022 sekä 24. tammikuuta 2023 pidetyissä kokouksissa.
Komissio tarkasteli foorumin suosittelemia teknisiä arviointikriteerejä ja jatkoi työtä sen varmistamiseksi, että kriteerit täyttävät luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklassa säädetyt vaatimukset. Delegoidun säädöksen luonnos toimitettiin jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmälle ja foorumille 5. huhtikuuta 2023, ja se julkaistiin yhdessä ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ehdotettujen muutosten ja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen muutosten kanssa neljän viikon ajaksi 5. huhtikuuta – 3. toukokuuta 2023 sidosryhmien palautteen keräämiseksi. Palautetta saatiin yhteensä 636 vastaajalta.
Delegoidun säädöksen luonnoksesta keskusteltiin myös kestävän rahoituksen foorumin kanssa 19. huhtikuuta ja 24. toukokuuta 2023. Delegoidun säädöksen luonnos esiteltiin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin tarkkailijoille ja siitä keskusteltiin heidän kanssaan jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksissa 20. huhtikuuta ja 25. toukokuuta 2023. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa käytiin myös tapauskohtainen keskustelu 25. toukokuuta 2023.
Yleisesti ottaen foorumin, jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän ja sidosryhmien palaute oli myönteistä, ja ne kannattivat uusien tavoitteiden ja alojen sisällyttämistä EU:n luokitusjärjestelmään. Esille nostettiin useita huolenaiheita, erityisesti tiettyjen kriittisinä pidettyjen alojen jättäminen järjestelmän ulkopuolelle ja mahdolliset vaikutukset yrityksiin, joiden toiminta ei kuulu luokitusjärjestelmän piiriin. Näkökulmat olivat huomattavan jakautuneita sen suhteen, ehdotettiinko tiukempia vai löysempiä kriteerejä. Jotkut katsoivat, että kriteerien kalibroiminen tiettyihin toimintoihin ei ollut riittävän kunnianhimoista. Toiset taas pitivät joitakin kriteereitä liian kunnianhimoisina, monimutkaisina tai kapea-alaisina. Useissa kommenteissa painotettiin myös kriteerien käytettävyyttä, raportointitapoja ja teknistä selkeyttä.
Saadun palautteen huolellisen tarkastelun perusteella osa kriteereistä on mitoitettu uudelleen kohdennetusti ja delegoidun asetuksen viimeistelyn aikana on tehty muita teknisiä muutoksia. Niissä on kyse erityisesti teknisistä selvennyksistä, yhdenmukaistamisen lisäämisestä voimassa olevan alakohtaisen lainsäädännön kanssa, viittauksista tuleviin tarkistuksiin ja linjauksista, joilla parannetaan useiden toimintojen ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien johdonmukaisuutta.
Useimmat huomautukset liittyivät toimiin, joilla edistetään kiertotaloutta koskevaa tavoitetta, erityisesti valmistus-, rakennus- sekä vesi- ja jätealoilla. Yhteenveto saadusta yleisestä palautteesta on tämän delegoidun asetuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 7.2. Palautteen keräämisen jälkeen arviointiperusteisiin tehdyt tärkeimmät muutokset esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjan luvussa 4 jaoteltuina tavoitteittain ja aloittain.
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua merkittävästi edistävät toiminnat – Liite I
Saadun palautteen perusteella tehdyt muutokset olivat enimmäkseen teknisiä. Kohdennettuja muutoksia tehtiin erityisesti yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaan toimintaan teknisten kysymysten selventämiseksi ja toiminnan linjaamiseksi paremmin EU:n vesipolitiikan kehyksen kanssa. Luontoon perustuvien ratkaisujen osalta toiminnan kuvausta muutettiin sen soveltamisalan laajentamiseksi kattamaan järvet, koska ne ovat osa jokiverkostoa. Lisäksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereitä muutettiin johdonmukaisuuden varmistamiseksi toiminnan ja muiden siihen läheisesti liittyvien, ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen (ja sen muutoksiin) ja ympäristöä koskevaan delegoituun säädökseen sisältyvien toimintojen välillä.
Kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävät toiminnat – Liite II
Valmistusteollisuuden osalta muutokset keskittyivät pääasiassa kriteerien käytettävyyden parantamiseen. Muovipakkaustuotteiden valmistuksen osalta saadussa palautteessa vaadittiin laajasti luokitusjärjestelmän kriteerien yhdenmukaistamista pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan EU:n lainsäädännön tarkistamista koskevan komission ehdotuksen kanssa. Tältä osin komissio muutti tekstiä kierrätetyn sisällön käytön, uudelleenkäytön mahdollistavan suunnittelun, käyttökertojen ja uudelleenkäyttöjärjestelmien sekä tuotteen kierrätettävyyden osalta. Komissio mukautti myös kiertotalouden raaka-aineiden käyttöä koskevien kriteerien tavoitetasoa ja otti käyttöön uusia tavoitteita, jotka perustuvat sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristövaikutuksiin, joita on arvioitu pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaan komission asetusehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa. Päivitetyillä tavoitteilla varmistetaan, että luokitusjärjestelmän kriteerit ovat tiukemmat kuin tuleva tarkistettu lainsäädäntö ja että niiden käytettävyys on parempi, kun otetaan huomioon tämänhetkinen teknologioiden saatavuus. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistukseen liittyvien kriteerien osalta komissio selvensi, että kriteerejä sovelletaan vain silloin, kun ne ovat merkityksellisiä tietyn tuotteen osalta, eikä niissä suljeta pois tuotteita, joiden osalta kriteerejä ei tuotteen luonteen vuoksi voida täyttää. Komissio muutti myös paljon kriittisiä raaka-aineita sisältäviä komponentteja koskevaa säännöstä, jotta säännös olisi selkeämpi ja käytännöllisempi.
Delegoituun säädökseen sisältyvien rakennus- ja kiinteistöalan toimintojen osalta tehtiin vähäisiä muutoksia käytettyjen teknisten termien selventämiseksi tai määrittelemiseksi ja merkittävän edistämisen kriteerien sanamuotojen yhdenmukaistamiseksi tähän alaan kuuluvissa toiminnoissa. Lisäksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereitä muutettiin johdonmukaisuuden varmistamiseksi toimintojen ja muiden siihen läheisesti liittyvien, ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen (ja sen muutoksiin) ja ympäristöä koskevaan delegoituun säädökseen sisältyvien toimintojen välillä.
Muutoksia tehtiin myös datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoamiseen liittyvään toimintaan, jotta se olisi johdonmukainen vettä koskevaan tavoitteeseen liittyvän toiminnan kanssa ja jotta voitaisiin parantaa merkittävän edistämisen kriteerien käytettävyyttä. Esimerkiksi merkittävän edistämisen kriteerien 2–7 osalta täsmennettiin, että toiminnanharjoittajien on kunkin kriteerin täyttääkseen täytettävä kunkin datavetoisen IT/OT-ratkaisun osalta vain yksi (tai kaksi) luetelluista valmiuksista.
Jäte- ja vesialan sekä palveluiden toimintojen osalta useimmat muutokset olivat teknisiä tai niiden tarkoituksena oli antaa selvennyksiä.
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä merkittävästi edistävät toiminnat– Liite III
Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai lääkeaineiden ja farmaseuttisten tuotteiden valmistuksen sekä jätealan ja kunnostustoimien osalta muutokset olivat pääosin teknisiä tai niiden tarkoituksena oli selventää toiminnan kuvausta tai teknisten arviointikriteerien soveltamista.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista merkittävästi edistävät toiminnat – Liite IV
Saadun palautteen moninaisuuden perusteella tehtiin suojelutoimintaa koskevia kohdennettuja muutoksia. Tärkeimmät muutokset koskivat kompensointia koskevan muotoilun selkeyttämistä, millä selvennettiin, että ainoastaan biologisen monimuotoisuuden nettohyödyt voidaan sisällyttää suojelutoimintaan. Lisäksi tehtiin muutoksia, joilla rajoitetaan lannoitteiden, myös lannan, käyttö siihen, mikä on tarpeen säilyttämis- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi ja kun niitä käytetään parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja sovellettavaa lainsäädäntöä noudattaen.
Vähäisiä muutoksia tehtiin myös matkailutoimintaan liittyen, erityisesti selventämällä, että niin kutsutusta kantokyvystä, eli niiden ihmisten enimmäismäärästä, jotka voivat vierailla matkailukohteessa samanaikaisesti aiheuttamatta vahinkoa, on tehtävä analyysi, ja lisäämällä joustavuutta sertifioitujen tuotteiden hankintaa koskeviin vaatimuksiin.
Muutokset tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen – liitteet V–VIII
Sidosryhmät suhtautuivat myönteisesti tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen ehdotettuihin muutoksiin, joilla raportointikehykseen sisällytetään kaikkia ympäristötavoitteita koskeva raportointi, mukaan lukien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toiminnat. Ne suhtautuivat myönteisesti myös raportointikehyksen käytettävyyttä parantaviin teknisiin oikaisuihin.
Uusia teknisiä oikaisuja tehtiin sidosryhmiltä, kuten foorumilta ja jäsenvaltioilta, saadun palautteen perusteella. Näitä ovat erityisesti taloudellisen toiminnan koodien yhdenmukaistaminen ja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteiden johdonmukaisuuden ja käytettävyyden parantaminen muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille. Jotkin sidosryhmät pyysivät enemmän aikaa täytäntöönpanoon tai tekivät huomattavia ehdotuksia raportointikehyksen muuttamiseksi, kuten pk-yrityksiin liittyvien vastuiden sisällyttäminen pankkien tiedonantovelvollisuuden piiriin, joita voitaisiin harkita myöhemmin tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 9 artiklan mukaisessa raportointikehyksen laajemmassa uudelleentarkastelussa.
3.VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Komissio suoritti delegoidun säädöksen vaikutusten arvioinnin, mutta sitä ei suoritettu virallisena vaikutusten arviointina. Tämä johtuu siitä, että delegoitu säädös noudattaa poliittisia valintoja, jotka on jo tehty luokitusjärjestelmäasetuksessa ja suurelta osin ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä. Luokitusjärjestelmäasetuksesta tehtiin vaikutusten arviointi, jossa arvioitiin EU:n luokitusjärjestelmän mukaisen raportoinnin taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen liitettiin suhteutettu vaikutustenarviointi, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti teknisten arviointikriteerien yleiset määrittelytavat. Tätä arviointia voidaan hyödyntää edelleen ympäristötavoitteita koskevien teknisten arviointikriteerien yhteydessä.
Tämä delegoitu säädös tukeutuu komission yksiköiden analyyttiseen valmisteluasiakirjaan, jossa i) kuvataan aloitteen taustaa ja tarkoitusta, ii) selitetään teknisten arviointikriteerien määrittelytapaa ja sitä, miten arviointikriteerien odotetaan toimivan käytännössä, iii) selitetään mahdolliset poikkeamat kestävän rahoituksen foorumin suosituksista tai lisäykset niihin, iv) esitetään yhteenveto tämän aloitteen odotetuista hyödyistä ja erityisesti hallinnollisista kustannuksista ja v) kuvataan, miten tätä aloitetta seurataan ja arvioidaan.
Komissio on arvioinut, onko tämä delegoitu säädös yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa ja kyseisen asetuksen 5 artiklan tavoitteen kanssa, jonka mukaan on varmistettava edistyminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisesti komissio on kalibroinut tekniset arviointikriteerit sen varmistamiseksi, etteivät taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista, aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle. Näin pyritään varmistamaan, ettei mitään toimintaa, joka aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, pidetä ympäristön kannalta kestävänä. Jokaisen taloudellisen toiminnan osalta on pohdittu, voiko se aiheuttaa suuria kasvihuonekaasupäästöjä ja siten merkittävää haittaa tavoitteeksi asetetulle ilmastonmuutoksen hillinnälle. Toiminnoille, joissa tämä mahdollisuus on olemassa, on laadittu ”ei merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle” -kriteerit. Niitä ei ole kuitenkaan laadittu toiminnoille, joissa suurten kasvihuonekaasupäästöjen riski on vähäinen. ”Ei merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle” -kriteereissä viitataan aina EU:n lainsäädännössä säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamiseen, kun tällaiset viittaukset ovat olleet mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia. Jos EU:n lainsäädännössä ei ole säädetty erityisistä ympäristötavoitteisiin liittyvistä vähimmäissuoritusarvoista, on käytetty määrällisiä mittareita, kuten EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia laitoksia koskevia tietoja. Kriteerit voivat olla sekä määrällisiä, kuten kasvihuonekaasupäästöt, että laadullisia, kuten vaatimus metaanivuotojen seurantasuunnitelmasta.
Komissio on vastaavasti kalibroinut tekniset arviointikriteerit sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista, eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Näin varmistetaan, ettei mitään toimintaa voida pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se lisää nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisia vaikutuksia kyseiseen toimintaan tai ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.
”Ei merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle” -periaate heijastaa sitä ajatusta, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kaikkien vastuulla ja että kaikkien hallintotasojen, myös yksityishenkilöiden ja talouden toimijoiden, olisi varmistettava päätöstensä ja toimintansa ilmastokestävyys. Tämä periaate perustuu siihen, onko toiminta ilmastokestävää eli tunnistetaanko toiminnan kannalta olennaiset nykyiset ja tulevat vaikutukset ja löydetäänkö ratkaisuja, joilla voidaan minimoida tai välttää mahdolliset tappiot tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvat vaikutukset. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteereissä asetetaan sama prosessiperusteinen vaatimus kaikille taloudellisille toiminnoille sen periaatteen mukaisesti, että ilmastonmuutos vaikuttaa koko talouteen.
4.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Delegoidun säädöksen antamisoikeudesta säädetään luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa.
Delegoidun säädöksen 1 artiklassa vahvistetaan vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit.
Delegoidun säädöksen 2 artiklassa vahvistetaan kiertotalouteen siirtymistä koskevat tekniset arviointikriteerit.
Delegoidun säädöksen 3 artiklassa vahvistetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tekniset arviointikriteerit.
Delegoidun säädöksen 4 artiklassa vahvistetaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat tekniset arviointikriteerit.
Delegoidun säädöksen 5 artiklassa säädetään muutoksista tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen.
Delegoidun säädöksen 6 artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantulo- ja soveltamispäivää koskevat säännöt.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 27.6.2023,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, sekä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien erityisten tietojen antamisen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleinen kehys sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, sekä finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, jotka velvoitetaan julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.
(2)Asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että komissio antaa delegoidut säädökset, joilla vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, ja että komissio vahvistaa kutakin mainitun asetuksen 9 artiklassa vahvistettua asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle näistä ympäristötavoitteista.
(3)Heinäkuun 6 päivänä 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia” ilmoitetaan seuraavia ympäristötavoitteita koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamisesta: vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Nämä tekniset arviointikriteerit olisi hyväksyttävä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistettujen teknisten arviointikriteerien lisäksi.
(4)Ympäristötavoitteita koskevissa teknisissä arviointikriteereissä, jotka käsittävät vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun, kiertotalouteen siirtymisen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen, olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistettujen teknisten arviointikriteerien tavoin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa taloudelliset toiminnat, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisen toiminnan kuvaukseen olisi sisällytettävä myös ohjeelliset viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Näitä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla ensisijaisia kussakin kuvauksessa esitettyyn taloudellisen toiminnan määritelmään nähden.
(5)Sellaisten taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä, jotka edistävät merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, olisi varmistettava, että asiaankuuluvalla taloudellisella toiminnalla on myönteinen vaikutus yhteen näistä tavoitteista. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisessa toiminnassa olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi jotakin näistä ilmastotavoitteista. ”Ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ilmastoon liittyvät vaikutukset mukaan lukien. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.
(6)Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi jotakin asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädettyä ympäristötavoitetta tai aiheuttaako se merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tällaisia standardeja, käytäntöjä ja menetelmiä ei ole saatavilla jollakin politiikan alalla, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.
(7)Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon asiaankuuluvan taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus sekä se, onko taloudellinen toiminta kyseisen asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava toiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimukset tehokkaasti ja tasapainoisesti, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.
(8)Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, olisi otettava huomioon tarve saavuttaa hyvä tila kaikissa vesimuodostumissa sekä ympäristön hyvä tila merivesissä ja estää se, että vesimuodostumat, joiden tila on jo hyvä, tai merivedet, joissa ympäristön tila on jo hyvä, huononevat. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joissa tai joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet.
(9)Vesien suojelua koskevalla unionin kehyksellä varmistetaan yhdenmukainen, kokonaisten ekosysteemien eheyttä kunnioittava lähestymistapa vesienhoitoon. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä puuttumaan yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen haittavaikutuksiin, suojelemaan ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisen haittavaikutuksilta, parantamaan vesihuollon ja vedenkäytön tehokkuutta, varmistamaan merten ekosysteemipalvelujen kestävä käyttö, edistämään merivesien ympäristön hyvää tilaa ja yleisesti ottaen saavuttamaan ja säilyttämään vesimuodostumien hyvä tila tai hyvä potentiaali, pinta- ja pohjavesimuodostumat mukaan lukien. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista merkittävästi edistävänä toimintana koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava ottaen huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien neuvoston direktiivi 91/271/ETY.
(10)Sellaisten luonnon innoittamien ja luontopohjaisten ratkaisujen osalta, jotka tuottavat ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat parantamaan selviytymiskykyä, teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä ehkäisemään tulvia tai kuivuutta ja suojaamaan niiltä sekä parantamaan luonnollista vedenpidätystä, biologista monimuotoisuutta ja veden laatua.
(11)Siirtyminen kiertotalouteen mahdollistaa ympäristökestävyyden ja tuottaa merkittäviä hyötyjä kestävälle vesihuollolle, biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja säilyttämiselle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle sekä ilmastonmuutoksen hillinnälle. Kiertotalous kuvastaa tarvetta edistää taloudellisilla toiminnoilla resurssien tehokasta käyttöä käyttämällä resursseja uudelleen ja kierrättämällä niitä. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän siirtymistä kiertotalouteen, olisi varmistettava, että toiminnanharjoittaja ottaa suunnittelu- ja tuotantovaiheessa huomioon tuotteen arvon säilyttämisen pitkällä aikavälillä sekä jätteen vähentämisen tuotteen koko elinkaaren aikana. Käyttövaiheen aikana tuotetta olisi huollettava, jotta voidaan pidentää sen käyttöikää ja vähentää jätteen määrää. Käytön jälkeen tuote olisi purettava tai käsiteltävä sen varmistamiseksi, että se voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää toisen tuotteen valmistamiseksi. Tällä lähestymistavalla voidaan rajoittaa unionin talouden riippuvuutta kolmansista maista tuoduista materiaaleista, mikä on erityisen tärkeää kriittisten raaka-aineiden osalta. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joissa tai joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet.
(12)Tuotteen kierron kannalta suunnittelu- ja tuotantovaiheilla on keskeinen merkitys, kun pyritään varmistamaan tuotteen kestävyys, mahdollinen uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Nämä vaiheet ovat erittäin tärkeitä myös silloin, kun pyritään vähentämään vaarallisten aineiden pitoisuuksia ja korvaamaan erityistä huolta aiheuttavia aineita materiaaleissa ja tuotteissa koko niiden elinkaaren aikana. Kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävien valmistustoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi asetettava suunnitteluvaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden pitkää käyttöikää, korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä, sekä sellaisten materiaalien, aineiden ja prosessien käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka mahdollistavat tuotteen laadukkaan kierrätyksen. Vaarallisten aineiden käyttö olisi minimoitava. Lisäksi kriteereissä olisi mahdollisuuksien mukaan vaadittava kierrätettyjen materiaalien käyttöä itse tuotteen valmistuksessa.
(13)Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, 3 päivänä maaliskuuta 2020 uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta, 16 päivänä tammikuuta 2018 EU:n muovistrategiasta ja 30 päivänä marraskuuta 2022 biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskevasta EU:n politiikkakehyksestä antamien tiedonantojen jatkotoimena muovipakkausten valmistuksen teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava ottaen huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY ja sen tulevat tarkistukset.
(14)Koska biomassan roolista muovipakkauksissa ei ole olemassa oikeudellisesti sovittuja kestävyyskriteerejä, muovipakkausten valmistamisen kiertotalouteen siirtymisen merkittävää edistämistä koskevissa teknisissä arviointikriteereissä keskitytään biojätteen käyttöön raaka-aineena. Kun otetaan huomioon teknologian ja politiikan tuleva kehitys, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2018/2001/EY uudelleentarkastelu, sekä mahdollinen vaikutus muihin ympäristötavoitteisiin, kyseisiä kriteerejä saatetaan joutua tarkistamaan.
(15)Hyvä jätehuolto on osa kiertotaloutta, ja sen avulla ehkäistään jätteen kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Unionin jätelainsäädännöllä parannetaan jätehuoltoa vahvistamalla ”jätehierarkia”, jossa suositeltavimpia vaihtoehtoja ovat jätteen syntymisen ehkäiseminen ja valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen ja sen jälkeen muu hyödyntäminen, mukaan lukien energian talteenotto, ja vasta viimeisenä keinona loppukäsittely, kuten polttaminen ilman energian talteenottoa tai kaatopaikalle sijoittaminen. Tästä syystä olisi teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, pyrittävä ehkäisemään tai vähentämään jätteen syntymistä, lisäämään jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja jätteen kierrätystä sekä välttämään kierrättämistä vähäarvoisempiin tuotteisiin ja jätteen loppukäsittelyä. Ottaen huomioon, että materiaalit, jotka soveltuvat palautettaviksi kiertotalouteen, kuten metallit ja epäorgaaniset suolat, voidaan kierrättää polttotuotteista, erityisesti vaarattoman jätteen poltossa syntyneestä polttotuhkasta, olisi harkittava tämän kierrätystoiminnan teknisten arviointikriteerien laatimista.
(16)Unionissa syntyvästä jätteestä 37 prosenttia on peräisin rakentamisesta ja purkamisesta. Sen vuoksi voi kiertotalouteen siirtymisen kannalta olla tärkeä varmistaa, että materiaalit, joita käytetään rakennusten ja muiden maa- ja vesirakentamisen kohteiden rakentamisessa ja kunnossapidossa, ovat pääasiassa peräisin uudelleenkäytetyistä tai kierrätetyistä materiaaleista (uusioraaka-aineista) ja että ne puolestaan valmistellaan uudelleen käytettäviksi tai kierrätettäviksi, kun rakennettu omaisuus puretaan. Tästä syystä olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat uusien rakennusten rakentamista, olemassa olevien rakennusten kunnostamista, rakennusten ja muiden rakenteiden purkamista tai raivausta, teiden ja moottoriteiden kunnossapitoa sekä betonin käyttöä maa- ja vesirakennushankkeissa. Materiaalien ja rakennetun omaisuuden kiertoon liittyvät näkökohdat on otettava huomioon suunnitteluvaiheesta purkamisvaiheeseen asti. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi noudatettava kiertotalouden mukaisia rakennetun omaisuuden suunnittelu- ja tuotantoperiaatteita sekä rakennetun omaisuuden tuottamiseen käytettävien materiaalien kiertokäyttöä.
(17)Kokonaan uudenlaiset kestävät palvelut, tuote palveluna -liiketoimintamallit ja digitaaliset ratkaisut parantavat elämänlaatua, luovat innovatiivisia työpaikkoja ja parantavat osaamista ja taitoja. Maaliskuun 11 päivänä 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” mukaisesti kiertotalous tarjoaa korkealaatuisia, toimivia ja turvallisia tuotteita, jotka ovat tehokkaita ja kohtuuhintaisia ja kestävät kauemmin ja jotka on suunniteltu uudelleenkäyttöä, korjaamista ja korkealaatuista kierrätystä silmällä pitäen. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään sellaisten toimintojen osalta, jotka edistävät tuotteiden käyttöiän pidentämistä, millä edellytyksillä innovatiivisten kestävien palvelujen katsotaan edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä.
(18)Digitaaliset ratkaisut, mukaan lukien digitaalisten tuotepassien käyttö, voivat tarjota reaaliaikaisia tietoja tuotteen sijainnista, kunnosta ja saatavuudesta sekä parantaa materiaalien jäljitettävyyttä ja siten arvon säilyttämistä kaikissa suunnittelua ja valmistusta koskevissa päätöksissä ja kuluttajien päätöksenteossa. Tämä antaa puolestaan talouden toimijoille mahdollisuuden siirtyä kiertotalouden liiketoimintamalleihin, tuote palveluna -liiketoimintamalli mukaan lukien, ja viime kädessä irrottaa taloudelliset toiminnat luonnonvarojen käytöstä ja parantaa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit uusille digitaalisille ratkaisuille, joilla voidaan parantaa ympäristön seurannan ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon avoimuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien päätöksenteko integroidun vesivarojen hoidon yhteydessä.
(19)Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, olisi otettava huomioon tarve eliminoida ilman, veden, maaperän, elävien organismien ja ravintovarojen saastuminen. Saastuminen voi aiheuttaa sairauksia ja johtaa siten ennenaikaisiin kuolemiin. Sen haitallisimmat ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Saastuminen uhkaa myös biologista monimuotoisuutta ja nopeuttaa lajien joukkosukupuuttoa. Kuten 12 päivänä toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Terve maapallo kaikille, EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”” todetaan, saastumisen torjunta tuottaa huomattavia taloudellisia hyötyjä, ja yhteiskunnan saamat hyödyt ovat paljon suuremmat kuin saastumisen torjunnasta aiheutuvat kustannukset.
(20)Komission 14 päivänä lokakuuta 2020 antaman tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” tavoitteiden mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen kannalta on erityisen tärkeää, että kaikkein haitallisimmat aineet poistetaan asteittain kuluttaja- tai ammattikäyttöön tarkoitetuista tuotteista, paitsi jos niiden käyttö on osoittautunut yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi, ja että huolta aiheuttavien aineiden tuotanto ja käyttö korvataan muilla vaihtoehdoilla tai minimoidaan siinä määrin kuin mahdollista.
(21)Tiettyjen farmaseuttisten aineiden aiheuttama saastuminen voi aiheuttaa riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, kuten 11 päivänä maaliskuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin” todetaan. Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden ja lääkkeiden valmistuksen teknisillä arviointikriteereillä olisi sen vuoksi pyrittävä edistämään sellaisten ainesosien tuotantoa ja käyttöä, jotka ovat luonnossa esiintyviä aineita tai jotka luokitellaan helposti biohajoaviksi.
(22)Epäpuhtauspäästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen tuotteiden käyttöiän lopussa sekä olemassa olevien saasteiden puhdistaminen tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia suojella ympäristöä pilaantumiselta ja parantaa ympäristön tilaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit vaarallisen jätteen keräykselle, kuljetukselle ja käsittelylle ottaen huomioon, että tällainen jäte aiheuttaa suuremman riskin ympäristölle ja ihmisten terveydelle kuin tavanomainen jäte, sekä laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen ja pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostamiselle.
(23)Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, olisi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelun, säilyttämisen tai ennallistamisen tarve ekosysteemien hyvän tilan saavuttamiseksi tai jo hyvässä tilassa olevien ekosysteemien suojelemiseksi. Biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien romahtaminen ovat yksi suurimmista ihmiskuntaa kohtaavista uhkista tulevalla vuosikymmenellä.
(24)Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä on suoria taloudellisia hyötyjä monille talouden aloille. Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä olisi pyrittävä ylläpitämään tai parantamaan maa-alueiden, makean veden ja merellisten elinympäristöjen, ekosysteemien ja niihin liittyvien eläin- ja kasvilajien kantojen tilaa ja kehityssuuntia.
(25)Biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien tarjoamien palvelujen arvo on tärkeä matkailun kannalta, sillä se edistää merkittävästi matkailukohteiden houkuttelevuutta ja laatua ja siten myös niiden kilpailukykyä. Sen vuoksi matkailumajoitustoiminnoille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla olisi pyrittävä varmistamaan, että kyseisissä toiminnoissa noudatetaan asianmukaisia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi sekä niiden suojelun edistämiseksi.
(26)Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, aiheuttavatko taloudelliset toiminnat, joilla edistetään merkittävästi jotakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta, merkittävää haittaa jollekin muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, olisi pyrittävä varmistamaan, ettei minkään ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Sen vuoksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereillä on keskeinen rooli varmistettaessa ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. Tiettyä ympäristötavoitetta koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä niille toiminnoille, joihin liittyy riski merkittävän haitan aiheutumisesta kyseiselle tavoitteelle. Kriteereissä olisi otettava huomioon voimassa olevan unionin lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset, joihin kriteerien olisi myös perustuttava.
(27)Sen vuoksi teknisillä arviointikriteereillä, joilla varmistetaan, että toiminnat, joilla edistetään merkittävästi jotakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta, eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle, olisi varmistettava myös, että taloudelliset toiminnat, joilla voidaan edistää merkittävästi muita ympäristötavoitteita kuin ilmastonmuutoksen hillintää, eivät aiheuta merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä.
(28)Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin talouden aloihin. Teknisiä arviointikriteerejä, joilla varmistetaan, etteivät jonkin asiaankuuluvan ympäristötavoitteen saavuttamista merkittävästi edistävät taloudelliset toiminnat aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, olisi sen vuoksi sovellettava kaikkiin kyseisiin taloudellisiin toimintoihin. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että taloudellisen toiminnan kannalta olennaiset nykyiset ja tulevat riskit tunnistetaan ja että mahdollisten tappioiden tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi toteutetaan sopeutumisratkaisuja.
(29)Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille toiminnoille, jotka voivat estää tällaisen kestävän käytön ja suojelun. Kriteereillä olisi pyrittävä välttämään se, että taloudelliset toiminnat heikentävät vesimuodostumien, myös pinta- ja pohjaveden, hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia tai merivesien ympäristön hyvää tilaa. Sen vuoksi kyseisissä kriteereissä olisi edellytettävä, että ympäristön tilan heikkenemisen riskit tunnistetaan ja niihin puututaan vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman tai jäsenvaltioiden meristrategioiden mukaisesti.
(30)Kiertotalouteen siirtymistä varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” ‑vaatimusta koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka olisi räätälöitävä tietyille taloudellisille toiminnoille sen varmistamiseksi, etteivät kyseiset toiminnat johda tehottomaan resurssien käyttöön tai lukkiutumiseen lineaarisiin tuotantomalleihin ja että jätteen syntymistä vältetään tai vähennetään ja, jos tämä on mahdotonta, jäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Kriteereillä olisi varmistettava myös, etteivät taloudelliset toiminnat vaaranna tavoitteeksi asetettua kiertotalouteen siirtymistä.
(31)Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten määritellyissä ”ei merkittävä haittaa” -vaatimusta koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet, jotta voidaan ottaa huomioon merkitykselliset ilman, veden tai maan pilaantumisen lähteet ja tyypit. Kriteereissä olisi tarvittaessa viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU nojalla laadittuihin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin päätelmiin.
(32)Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä kaikille toiminnoille, jotka voivat aiheuttaa riskejä elinympäristöjen, lajien tai ekosysteemien tilalle tai kunnolle, ja niissä olisi edellytettävä, että tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja tai muita asianmukaisia arviointeja ja pannaan tällaisten arviointien päätelmät täytäntöön. Kriteereillä olisi varmistettava, että vaikka ympäristövaikutusten arviointia tai muuta asianmukaista arviointia ei vaadita, toiminta ei johda laissa suojeltujen lajien häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen tai laissa suojeltujen elinympäristöjen heikentymiseen.
(33)Koska ilmastonmuutos vaikuttaa luultavasti kaikkiin talouden aloihin, niitä kaikkia on sopeutettava nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit olisi vahvistettava tulevaisuudessa kaikille aloille ja taloudellisille toiminnoille, joihin sovelletaan tässä asetuksessa vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä, jotka koskevat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun, kiertotalouteen siirtymisen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen merkittävää edistämistä.
(34)Ympäristötavoitteita edistävien uusien taloudellisten toimintojen sisällyttäminen asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla laajentaa kyseisen asetuksen 8 artiklassa säädettyä tietojen antamista. Sen vuoksi olisi muutettava asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan 4 kohdan nojalla annettua komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178, jotta tämä laajennus voidaan ottaa huomioon. Delegoituun asetuksen (EU) 2021/2178 olisi myös tehtävä kohdennettuja muutoksia, joilla korjataan tiettyjä sen soveltamisen jälkeen havaittuja teknisiä ja oikeudellisia epäjohdonmukaisuuksia.
(35)Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 olisi muutettava.
(36)Asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklan c–f alakohdassa ja 12, 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut neljä ympäristötavoitetta liittyvät läheisesti toisiinsa siltä osin, miten tavoite saavutetaan ja mitä hyötyä yhden tavoitteen saavuttamisesta voi olla muille tavoitteille. Säännökset, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, liittyvät näin ollen läheisesti toisiinsa sekä tarpeeseen laajentaa delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 säädettyjä tiedonantovelvollisuuksia. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat helpommin saada kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä ja jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja varmistaa, että säännökset, joiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti, ovat keskenään johdonmukaisia.
(37)Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 soveltaminen kehittyy tieteen, teknologian, markkinoiden ja politiikan kehityksen myötä, tätä asetusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muutettava niiden toimintojen osalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, sekä vastaavien teknisten arviointikriteerien osalta.
(38)Tämä asetus on yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, ja sillä varmistetaan kyseisen asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistyminen. Komissio on asetuksen (EU) 2021/1119 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti arvioinut teknisten arviointikriteerien johdonmukaisuuden sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi jotakin ympäristötavoitteista, eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle eivätkä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kyseisessä asetuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
(39)On tarpeen antaa muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille riittävästi aikaa arvioida, ovatko niiden taloudelliset toiminnat tässä asetuksessa säädettyjen teknisten arviointikriteerien mukaisia, ja raportoida tästä arvioinnista delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä, ja delegoituun asetukseen (EU) 2021/2178 tehtävillä muutoksilla olisi varmistettava, että muilla kuin rahoitusalan yrityksillä ja rahoitusalan yrityksillä on riittävästi aikaa noudattaa kyseisen asetuksen mukaisia raportointivaatimuksia,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.
2 artikla
Kiertotalouteen siirtymistä koskevat tekniset arviointikriteerit
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.
3 artikla
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tekniset arviointikriteerit
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III.
4 artikla
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat tekniset arviointikriteerit
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV.
5 artikla
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttaminen
Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2021/2178 seuraavasti:
1)Kumotaan 8 artiklan 5 kohta.
2)Lisätään 10 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti:
”6.
Muiden kuin rahoitusalan yritysten on 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana ilmoitettava ainoastaan luokitusjärjestelmäkelpoisten ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuus niiden yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista asetuksen [luokitusjärjestelmään liittyvä ympäristöä koskeva delegoitu asetus] ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevien 3.18–3.21 jakson ja 6.18–6.20 jakson ja sen liitteessä II olevien 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jakson mukaisesti sekä liitteessä I olevassa 1.2 jaksossa tarkoitetut laadulliset tiedot, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen julkistamisen kannalta.
Muiden kuin rahoitusalan yritysten keskeiset tulosindikaattorit on annettava asetuksessa [luokitusjärjestelmään liittyvä ympäristöä koskeva delegoitu asetus] ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevissa 3.18–3.21 jaksossa ja 6.18–6.20 jaksossa ja sen liitteessä II olevissa 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jaksossa vahvistetuista taloudellisista toiminnoista 1 päivästä tammikuuta 2025.
7.
Rahoitusalan yritysten on 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana annettava ainoastaan seuraavat tiedot:
a)luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien vastuiden osuus niiden huomioon otettavista varoista asetuksen [luokitusjärjestelmään liittyvä ympäristöä koskeva delegoitu asetus] ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevien 3.18–3.21 jakson ja 6.18–6.20 jakson ja sen liitteessä II olevien 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jakson mukaisesti;
b)liitteessä XI tarkoitetut laadulliset tiedot, jotka liittyvät a alakohdassa tarkoitettuihin taloudellisiin toimintoihin.
Rahoitusalan yritysten keskeiset tulosindikaattorit on annettava asetuksessa [luokitusjärjestelmään liittyvä ympäristöä koskeva delegoitu asetus] ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevissa 3.18–3.21 jaksossa ja 6.18–6.20 jaksossa ja sen liitteessä II olevissa 5.13, 7.8, 8.4, 9.3, 14.1 ja 14.2 jaksossa vahvistetuista taloudellisista toiminnoista 1 päivästä tammikuuta 2026.”
3)Muutetaan liitteet I, II, III, IV, V, VII, IX ja X tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.
4)Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteessä VI olevalla tekstillä.
5)Korvataan liite VIII tämän asetuksen liitteessä VII olevalla tekstillä.
6 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27.6.2023
Komission puolesta
Puheenjohtajan nimissä
Mairead McGUINNESS
Komission jäsen
SISÄLLYSLUETTELO
LIITE I
3
1.Teollisuus3
1.1Vuotojen valvontatekniikan valmistus, asennus ja siihen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat vuotojen vähentämisen ja ehkäisyn vedenjakelujärjestelmissä3
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito5
2.1Vesihuolto5
2.2Yhdyskuntajätevesien käsittely8
2.3Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät10
3.Katastrofiriskien hallinta12
3.1Luontoon perustuvat ratkaisut tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi12
4.Informaatio ja viestintä16
4.1Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen16
LIITE I
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
1.Teollisuus
1.1Sellaisen vuotojen valvontatekniikan valmistus ja asennus, joka mahdollistaa vuotojen vähentämisen ja ehkäisyn vedenjakelujärjestelmissä sekä siihen liittyvät palvelut
Toiminnan kuvaus
Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan tai asennetaan vuotojen valvontatekniikkaa, jolla mahdollistetaan vuotojen vähentäminen ja ehkäisy vedenjakelujärjestelmissä, tai tarjotaan siihen liittyviä palveluita.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnassa valmistetaan tai asennetaan uusiin tai olemassa oleviin vedenjakelujärjestelmiin vuotojen valvontatekniikkaa, jonka tarkoituksena on vedenjakelujärjestelmän aluemittausalueiden paineen rajoittaminen mahdollisimman alhaiseksi, tai tarjotaan siihen liittyviä huolto-, korjaus- tai asiantuntijapalveluita. Vuotojen valvontatekniikkaa ovat erityisesti paineventtiilit, paineanturit, virtausmittarit ja viestintälaitteet sekä tietyt rakennustekniset seikat, kuten kulkuaukot paineventtiilien kunnossapitoa varten.
2. Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY mukaisesti sekä yhdenmukaisesti kyseisen direktiivin mukaisesti laaditun vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman kanssa, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
2.1Vesihuolto
Toiminnan kuvaus
Sellaisten ihmisten kulutukseen tarkoitetun veden keräily-, käsittely- ja jakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen, jotka perustuvat veden ottamiseen luonnonvesistä joko pinta- tai pohjavesilähteistä.
Taloudelliseen toimintaan kuuluu veden otto, tarvittava käsittely veden laadun saattamiseksi sovellettavan lainsäädännön mukaiseksi sekä jakelu väestölle ja elintarvikealan toimijoille vesijohtojärjestelmillä.
Taloudelliseen toimintaan ei kuulu kastelua tai veden ottoa suolan poistamiseksi meri- tai murtovedestä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
1. Kun on kyse sellaisen olemassa olevan vedenjakelujärjestelmän toiminnasta, joka tarjoaa kuluttajille riittävästi laadukasta vettä ja joka edistää vesivarojen tehokasta käyttöä, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)vedenjakelujärjestelmä on direktiivin (EU) 2020/2184, komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/679 sekä mainitun direktiivin nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen;
b)järjestelmän vuototaso lasketaan joko käyttäen vuotavuusindeksiin perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin kynnysarvo on enintään 2,0, tai käyttäen muuta asianmukaista menetelmää, jolloin kynnysarvo vahvistetaan direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti. Laskentaa sovelletaan tiettyyn vedenjakeluverkon osaan, eli vedenjakelualueen, aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;
c)vedenjakelujärjestelmiin kuuluu mittaaminen kuluttajatasolla, jos vettä toimitetaan sopimusperusteisesti kuluttajan oman juomavedenjakelujärjestelmän toimituspisteeseen.
2. Kun on kyse uuden vedenjakelujärjestelmän rakentamisesta ja toiminnasta tai sellaisen olemassa olevan vedenjakelujärjestelmän laajennuksesta, jolla toimitetaan vettä uusille alueille tai parannetaan vedensaantia olemassa olevilla alueilla, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)vedenjakelujärjestelmä on direktiivin (EU) 2020/2184, mukaan lukien kyseisen direktiivin 13 artiklan 8 kohdassa esitettyjen vaatimusten, komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/679 sekä mainitun direktiivin nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen;
b)uuden tai laajennetun järjestelmän vuototaso lasketaan joko käyttäen vuotavuusindeksiin perustuvaa arviointimenetelmää, jolloin kynnysarvo on enintään 1,5, tai käyttäen muuta asianmukaista menetelmää, jolloin kynnysarvo vahvistetaan direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti. Laskentaa sovelletaan sen määritetyn vedenjakeluverkon osan osalta, jossa töitä suoritetaan, eli vedenjakelualueen, aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;
c)vedenjakelujärjestelmään kuuluu mittaaminen kuluttajatasolla, jos vettä toimitetaan sopimusperusteisesti kuluttajan oman juomavedenjakelujärjestelmän toimituspisteeseen.
3. Kun kyseessä on olemassa olevien vedenjakelujärjestelmien uusiminen, toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)toiminta pienentää vähintään 20 prosentilla eroa vuotavuusindeksiin perustuvalla arviointimenetelmällä lasketun vuototason kolmen vuoden keskiarvon (vuotavuusindeksi 1,5) tai jotakin muuta asianmukaista menetelmää käyttäen lasketun vuototason kolmen vuoden keskiarvon sekä direktiivin (EU) 2020/2184 4 artiklan mukaisesti vahvistetun kynnysarvon välillä. Vuototason kolmen vuoden keskiarvo lasketaan sen määritetyn vedenjakeluverkon osan osalta, jossa töitä suoritetaan, eli uudistetun vedenjakeluverkon osalta aluemittausalueen (-alueiden) tai paineenhallinta-alueen (-alueiden) tasolla;
b)veden toimittaja laatii suunnitelman, jossa esitetään tavoitteet ja aikataulut mittauksen toteuttamiseksi kuluttajatasolla, ja toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sen.
4. Vedenjakelujärjestelmä on saanut veden ottoon tarvittavat luvat. Veden otot sisällytetään vedenottoa koskevaan rekisteriin direktiivin 2000/60/EY mukaisesti. Todellinen vedenottopotentiaali on arvioitu sen varmistamiseksi, että pitkän aikavälin keskimääräinen vuotuinen vedenottoaste ei ylitä käytettävissä olevia pohjavesivaroja tai että pintavesimuodostumaa, josta vettä otetaan, ei estetä saavuttamasta hyvää ekologista tilaa ja potentiaalia ja että veden otto ei heikennä kyseisten vesimuodostumien tilaa tai potentiaalia.
Vedenjakelujärjestelmän toiminta ei johda asianomaisten vesimuodostumien tilan heikkenemiseen eikä estä vesimuodostumaa saavuttamasta hyvää tilaa ja hyvää ekologista potentiaalia direktiivin 2000/60/EY mukaisesti.
Veden ottoa, vedenottoa koskevaa rekisteriä, vesimuodostumien tilaa sekä niihin kohdistuvia paineita ja vaikutuksia koskevat tiedot sisältyvät vesienhoitosuunnitelmaan tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta vastaavaan veden käyttöä ja suojelua koskevaan suunnitelmaan.
Toimintaan ei sisälly uusien vedenjakelujärjestelmien rakentamista tai olemassa olevien vedenjakelujärjestelmien laajentamista, jos ne voivat vaikuttaa yhteen tai useampaan vesimuodostumaan, joiden tila tai potentiaali ei ole hyvä määrään liittyvistä syistä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovelleta
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovelleta
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.2Yhdyskuntajätevesien käsittely
Toiminnan kuvaus
Yhdyskuntajätevesi-infrastruktuurin rakentaminen, laajentaminen, parantaminen, käyttö ja uudistaminen, mukaan lukien jätevedenpuhdistamot, viemäriverkot, myrskytulvien hallintarakenteet, yhteydet jätevesi-infrastruktuuriin, hajautetut jäteveden käsittelylaitokset, myös yksittäiset ja muut asiaankuuluvat järjestelmät, ja käsitellyn poistoveden laskukanavat. Toimintaan voi sisältyä innovatiivisia ja pitkälle kehitettyjä käsittelyjä, mukaan lukien mikroepäpuhtauksien poistaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
1. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä ei johda minkään vaikutusten kohteena olevan vesimuodostuman hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin heikkenemiseen ja edistää merkittävästi kyseisten vesimuodostumien hyvän tilan ja potentiaalin saavuttamista direktiivin 2000/60/EY mukaisesti.
Vesimuodostumien tilaan, siihen mahdollisesti vaikuttavaan toimintaan ja tällaisten vaikutusten välttämiseksi tai minimoimiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin liittyvät tiedot sisältyvät vesienhoitosuunnitelmaan tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta vastaavaan veden käyttöä ja suojelua koskevaan suunnitelmaan. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä täyttää paikallisten toimivaltaisten viranomaisten asettamat vesistöön johtamista koskevat vaatimukset. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä edistää myös merivesien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä tarvittaessa direktiivin 2008/56/EY mukaisesti.
2. Jätevedenkäsittelyjärjestelmässä on keräysjärjestelmä ja toteutetaan biologinen käsittely. Jätevedenkäsittelyjärjestelmä on direktiivissä 91/271/ETY ja erityisesti sen 3–8 ja 13 artiklassa sekä liitteessä I vahvistettujen yhdyskuntajätevesien käsittelylaitosten vesistöön johtamista koskevien kokoperusteisten vaatimusten mukainen.
3. Jos jätevedenpuhdistamon kapasiteetti asukasvastinelukuna on vähintään 100 000 tai jos sen päivittäisen tulovirran viiden päivän biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on yli 6 000 kg, siinä käytetään lietteen stabiloimiseksi lietteen käsittelyä, kuten anaerobista mädätystä tai nettoenergiantarpeeltaan vastaavaa tai pienempää teknologiaa (kun otetaan huomioon sekä energian tuotanto että kulutus).
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Arviointi keskitetystä jätevesijärjestelmästä (mukaan lukien keräys (viemäriverkko) ja käsittely) aiheutuvista suorista kasvihuonekaasupäästöistä on tehty. Tulokset annetaan pyynnöstä sijoittajille ja asiakkaille.
Lietteen anaerobisen mädätyksen osalta laitoksessa on käytössä seurantasuunnitelma metaanivuotojen varalta.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovelleta
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Johtaminen purkuvesistöihin täyttää direktiivissä 91/271/ETY tai kansallisissa säännöksissä edellytetyt vaatimukset, joissa määritetään purkuvesistöihin johtamisen sallitut enimmäistasot.
Jätevedenkeruujärjestelmän myrskytulvavesien haitallisten ylivuotojen välttämiseksi ja hillitsemiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi luontoon perustuvat ratkaisut, erilliset myrskytulvien viemäröintijärjestelmät, säilytysaltaat ja first flush system -menetelmä.
Puhdistamolietettä käytetään neuvoston direktiivin 86/278/ETY mukaisesti tai lietteen levittämistä maahan tai mitä tahansa muuta lietteen lisäämistä maan pinnalle tai maaperään koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.3Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät
Toiminnan kuvaus
Sellaisten kaupunkien viemäröintijärjestelmien rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen, joilla lievennetään kaupunkien sadevesien vesistöön johtamisen aiheuttamaa pilaantumista ja tulvariskiä ja parannetaan kaupunkien veden laatua ja määrää hyödyntämällä luonnollisia prosesseja, kuten imeytymistä ja pidätystä.
Toimintaan sisältyy kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät, joilla edistetään imeytymistä, haihtumista ja muuta myrskytulvavesien käsittelyä (mukaan lukien vesitynnyrit, alueen asemointi ja hallinta, vettä läpäisevät jalkakäytävät, suodatuskaivot, painanteet, suojakaistat, lammikot, kosteikot, imeytyskaivot, imeytysojat ja -altaat, viherkatot, biosuodatusalueet ja myrskytulvaveden esikäsittelylaitteet, mukaan lukien hiekkasuodattimet tai lietteenpoistolaitteet) sekä muut innovatiiviset järjestelmät.
Toiminta ei sisällä luontoon perustuvia ratkaisuja tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja suojelemiseksi kaupunkiympäristön ulkopuolella (ks. tämän liitteen 3.1 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00, E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta johtaa sadeveden pidättämiseen tietyllä alueella tai veden laadun paranemiseen, koska se täyttää seuraavat kriteerit:
a)kaupunkien kestävien viemäröintijärjestelmien rakentaminen ja käyttö on integroitu kaupunkien viemäröinti- ja jätevedenpuhdistusjärjestelmiin, mikä käy ilmi tulvariskien hallintasuunnitelmasta tai muista asiaankuuluvista kaupunkisuunnitteluvälineistä. Toiminta edistää merkittävästi pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamista tai ehkäisee vesimuodostumien hyvän tilan tai hyvän potentiaalin heikkenemistä, ja sitä toteutetaan direktiivin 2000/60/EY ja direktiivin 2008/56/EY noudattamisen varmistamiseksi;
b)annetaan tiedot siitä, mikä prosenttiosuus tietystä alueesta, kuten asuin- tai liikealueesta, on aluetta, jolla sadevettä ei suoraan kuivateta vaan jolla se pidätetään;
c)kaupunkien kestävien viemäröintijärjestelmien suunnittelulla saavutetaan vähintään yksi seuraavista vaikutuksista:
i)tietty prosenttiosuus sadevettä pidätetään viemärijärjestelmän valuma-alueella ja johdetaan purkuvesistöihin porrastetulla viiveellä;
ii)tietty prosenttiosuus epäpuhtauksista, kuten öljy, raskasmetallit, vaaralliset kemikaalit ja mikromuovit, poistetaan kaupunkien valumista ennen niiden johtamista purkuvesistöihin;
iii)virtaushuippuja vähennetään tietyllä prosenttiosuudella ja niiden toistumistiheys on tulvariskien hallintasuunnitelmien vaatimusten tai muiden paikallisten säännösten mukainen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovelleta
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Riippuen purkuveden alkuperästä ja sen eri epäpuhtauskuormituksesta (esim. sadevesi, katoilta valunut sadevesi, teiltä valunut sadevesi, myrskytulvavesi) vedet käsitellään kaupunkien kestävissä viemäröintijärjestelmissä ennen niiden johtamista tai imeyttämistä muihin ympäristön osa-alueisiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.
|
3.Katastrofiriskien hallinta
3.1Luontoon perustuvat ratkaisut tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi
Toiminnan kuvaus
Sellaisten laajamittaisten luontoon perustuvien tulvien tai kuivuuden hallintatoimenpiteiden sekä rannikoiden, vaihettumisvyöhykkeiden tai sisämaan vesiekosysteemien ennallistamistoimenpiteiden suunnittelu, rakentaminen, laajentaminen ja käyttö, joilla ehkäistään tulvia ja kuivuutta ja edistetään niiltä suojautumista sekä parannetaan luonnollista vedenpidätystä, biologista monimuotoisuutta ja veden laatua.
Näitä laajamittaisia luontoon perustuvia tulvien tai kuivuuden hallintatoimenpiteitä sovelletaan kaupunkien lähialueilla, maaseudulla ja rannikkoalueilla, ja niitä koordinoidaan vesistö-, alue- tai paikallistasolla, esimerkiksi kunnallisella tasolla.
Taloudellinen toiminta kattaa
a)jokiin tai järviin liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien:
i)rantakasvillisuuden tai tulvatasanteen kasvillisuuden lisääminen tai tulvatasanteen ennallistaminen, mukaan lukien joen tai järven liittäminen uudelleen tulvatasanteeseen tai uoman ympäristön tai sivusuuntaisten yhteyksien parantaminen tulvatasanteen ja sen ekosysteemin toiminnan palauttamiseksi;
ii)joen meanderoinnin palauttaminen luomalla uusi meanderoiva uoma tai yhdistämällä uudelleen leikkautuneet meanderit tai liittämällä yksi tai useampi järvi uudelleen jokeen;
iii)joen pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisten yhteyksien ennallistaminen (mukaan lukien juoluat) poistamalla vanhentuneet esteet, kuten padot ja pienet jokea halkovat tai reunustavat esteet;
iv)jokien tai järvien ennallistaminen korvaamalla jokien tai järvien rantojen keinotekoiset suojaukset rantojen tai pohjan stabilointiin tarkoitetuilla luontoon perustuvilla ratkaisuilla;
v)toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään jokien tai järvien syvyyden ja leveyden vaihtelua tarjolla olevien luontotyyppien lisäämiseksi;
b)kosteikkoalueiden toimenpiteet, mukaan lukien:
i)ojien kaivaminen uudelleenvettämiseksi, kuivatusjärjestelmien poistaminen ja niiden korvaaminen vesistöön johtamista säätelevillä järjestelmillä tai patojen siirtäminen laajemman tulvimisen mahdollistamiseksi;
ii)tekokosteikkojen rakentaminen vedenpidätystä ja käsittelyä varten maalla ja kasvittomien vesimuodostumien varrella maaseudulla ja kaupungeissa;
iii)pidätys- ja viivytysaltaat;
c)rannikkoalueiden toimenpiteet, mukaan lukien:
i)luonnonesteinä toimivien rannikkokosteikkojen, mukaan lukien mangrovemetsät ja meriheinää kasvavat merenpohjat, säilyttäminen tai ennallistaminen;
ii)sedimenttitasapainotutkimukseen perustuvat toimenpiteet, jotka koostuvat morfologisista muutoksista ja esteiden poistamisesta, jotta voidaan minimoida rantojen keinotekoisen kunnostuksen tarve ja parantaa rannikoiden ekosysteemien tilaa;
iii)dyynien vahvistaminen ja ennallistaminen, mukaan lukien dyynikasvillisuuden istutus;
iv)rannikoiden riuttojen säilyttäminen tai ennallistaminen;
v)hiekan lisääminen rannikkoalueilla;
d)vesistöalueenlaajuiset hoitotoimenpiteet, mukaan lukien:
i)maankäyttötoimenpiteet, mukaan lukien altaiden valuma-alueiden, lähteiden tai porauskaivojen suoja-alueiden ja latvavesistöjen metsitys;
ii)luonnollisen imeytymisen ennallistaminen pohjaveden muodostumista varten helpottamalla tai lisäämällä maaperän pidätyskykyä ja imeytymistä;
iii)tekopohjaveden muodostaminen (Managed Aquifer Recharge (MAR)).
Toiminta ei sisällä pienimuotoisia luontoon perustuvia ratkaisuja tulvien ja kuivuuden vähentämiseksi, mukaan lukien kaupunkiympäristössä toteutettavia vihreitä ja sinisiä ratkaisuja, kuten viherkattoja, painanteita, vettä läpäiseviä pintoja tai imeytymisaltaita kaupunkien myrskytulvien hallintaan eikä kaupunkien kestäviä viemäröintijärjestelmiä (ks. tämän liitteen 2.3 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F42.91 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta on mitattavissa oleva ja ajallisesti sidottu toimenpide, jolla on määrä saavuttaa tulvariskin vähentämistä koskevat tavoitteet vesistöalueen tasolla koordinoidun ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY nojalla laaditun tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisesti. Kuivuusriskin vähentämisen osalta toiminta on mitattavissa oleva ja ajallisesti sidottu toimenpide, jolla on määrä saavuttaa direktiivin 2000/60/EY tavoitteet vesienhoitosuunnitelman tai vesienhoitosuunnitelmaan kuuluvan kuivuudenhallintasuunnitelman mukaisesti.
Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta toiminta määritellään tulvariskin tai kuivuusriskin vähentämistä koskevaksi toimenpiteeksi joko vesistöalueen tason vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmassa tai rannikoilla yhdistetyssä rannikkoalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Kyseisillä suunnitelmilla pyritään saavuttamaan ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä koskevat tulvien ja kuivuuden hallinnan tavoitteet.
2. Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen, vesistressin välttämiseen ja vaikutusten kohteena olevien vesimuodostumien tilan heikkenemisen ehkäisemiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY sekä sellaisen kyseisen direktiivin nojalla laaditun vesienhoitosuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät meriympäristön säilyttämiseen, määritetään ja niihin puututaan direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 kohdassa määritellyn ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi.
3. Toiminta sisältää luonnon ennallistamis- tai suojelutoimia, joista saadaan erityisiä ekosysteemin sivuhyötyjä, joilla edistetään veden hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, ympäristön hyvän tilan saavuttamista direktiivin 2008/56/EY mukaisesti sekä 20 päivänä toukokuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia” määriteltyjä luonnon ennallistamis- ja suojelutavoitteita. Toiminta sisältää selkeät ja sitovat tavoitteet luonnon ennallistamisesta tai suojelusta selkeästi määritellyssä ajassa, ja siinä kuvataan toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikalliset sidosryhmät ovat alusta alkaen mukana suunnitteluvaiheessa. Toiminta perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luontoon perustuvien ratkaisujen maailmanlaajuisessa standardissa esitettyihin periaatteisiin.
Kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta toiminnassa otetaan luonnonsuojelu- ja ennallistamistavoitteiden asettamisessa ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kuvauksissa huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevat kansalliset strategiat ja toimintasuunnitelmat.
4. Käytössä on seurantaohjelma, jolla arvioidaan luontoon perustuvien ratkaisujen tehokkuutta vaikutusten kohteena olevan vesimuodostuman tilan parantamisessa, suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamisessa ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisessa. Ohjelmaa tarkistetaan vesienhoitosuunnitelmien (mukaan lukien tarvittaessa kuivuudenhallintasuunnitelmat) ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kausittaisen lähestymistavan mukaisesti.
Kolmansissa maissa toteutettavien toimien osalta ohjelmaa arvioidaan vähintään kerran kunkin ohjelmakauden aikana ja joka tapauksessa kymmenen vuoden välein. Ohjelma noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia ja on niiden mukainen, ja siinä esitetään selkeästi mikä taho on oikeudellisessa vastuussa. Paikallisyhteisöt ja muut asian kannalta merkitykselliset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaan.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan ja meriympäristön huonontumista.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnanharjoittajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamisessa ja purkamisessa ja ottavat huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan. Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalien talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toiminnanharjoittajat käyttävät valikoivaa purkamista mahdollistaakseen vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaakseen niiden uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Torjunta-aineiden käyttö minimoidaan ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tai tekniikoita, joihin voi kuulua muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja torjunta-aineille, suositaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa torjunta-aineiden käyttö on tarpeen tuholaisten ja taudinpurkausten torjumiseksi. Toiminnassa minimoidaan lannoitteiden käyttö eikä käytetä lantaa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Lisäksi seuraavat seikat on varmistettava:
a)EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b)EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c)EU:ssa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti;
d)EU:n ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun ja haitallisten vieraslajien hallintaan liittyvää sovellettavaa lainsäädäntöä.
|
4.Informaatio ja viestintä
4.1Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen
Toiminnan kuvaus
Toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan tietotekniikkapohjaisia (IT) tai operatiiviseen teknologiaan (OT) pohjautuvia datavetoisia ratkaisuja vedenjakelujärjestelmien vuotojen seuraamiseksi, hallitsemiseksi, vähentämiseksi ja lieventämiseksi tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36, F42.99 ja J62 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan yhtä tai useampia seuraavista IT/OT-datavetoisista ratkaisuista, joilla seurataan, hallitaan, vähennetään ja lievennetään vuotoja uusissa tai nykyisissä vedenjakelujärjestelmissä, tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia:
a)seurantajärjestelmät, mukaan lukien kokonaisvaltaiset IT/OT-ohjelmistot/-välineet tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, jotka mahdollistavat vesivuotojen tunnistamisen, seurannan ja jäljittämisen;
b)IT/OT-ratkaisut tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, joilla voidaan seurata, hallita ja lieventää vesivuotoja;
c)IT/OT-ratkaisut tai tällaisten välineiden lisäykset/laajennukset, joilla varmistetaan järjestelmien yhteentoimivuus aluemittausalueilla, kun asennetaan uusia seurantajärjestelmiä tai IT/OT-ratkaisuja.
2. Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY sekä sellaisen vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jätteet käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, mukaan lukien kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa tehdyt käytöstäpoistoa koskevat sopimukset, ja ne sisällytetään rahoitusennusteisiin tai virallisiin hankeasiakirjoihin. Toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet uudelleenkäytetään ja kierrätetään. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
Uudelleenkäyttöön valmistelu, hyödyntäminen tai kierrättäminen tai asianmukainen käsittely, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely, tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Käytetyt laitteet täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/125/EY vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.
Käytetyt laitteet eivät sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja enimmäisarvoja.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
Lisäys A: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
I. Kriteerit
Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:
a)
toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)
jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)
arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)
kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)
kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.
Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat tai maksulliset mallit.
Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.
Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.
Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin mahdollisuuksien mukaan.
II. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
|
|
Lämpötilaan liittyvät
|
Tuuleen liittyvät
|
Veteen liittyvät
|
Maamassoihin ja maaperään liittyvät
|
|
Krooniset
|
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)
|
Tuuliolojen muutokset
|
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Rannikon eroosio
|
|
|
Lämpökuormitus
|
|
Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu
|
Maaperän huonontuminen
|
|
|
Lämpötilan vaihtelut
|
|
Valtamerten happamoituminen
|
Maaperän eroosio
|
|
|
Ikiroudan sulaminen
|
|
Meriveden intruusio
|
Vettyneen rinnemaan valuminen
|
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen
|
|
|
|
|
|
Vesistressi
|
|
|
Akuutit
|
Lämpöaalto
|
Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni
|
Kuivuus
|
Lumivyöry
|
|
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen
|
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)
|
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Maanvyörymä
|
|
|
Maastopalo
|
Pyörremyrsky
|
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)
|
Maansortuma
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen
|
|
Lisäys C: Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:
a) Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;
b) elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852 2 artiklassa;
c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;
d) direktiivin 2011/65/EU liitteessä II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa;
e) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisessä liitteessä esitettyjä vaatimuksia;
f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistetut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on yli 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
Lisäys D: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti.
Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi, jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet.
SISÄLLYSLUETTELO
LIITE II
2
1.Teollisuus2
1.1.Muovipakkausten valmistus2
1.2.Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus7
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito16
2.1.Fosforin talteenotto jätevedestä16
2.2.Vaihtoehtoisten vesivarojen tuotanto muihin tarkoituksiin kuin ihmisten käyttöön17
2.3.Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus19
2.4.Vaarallisen jätteen käsittely22
2.5.Biojätteen hyödyntäminen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla25
2.6.Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen27
2.7.Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto30
3.Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta32
3.1.Uusien rakennusten rakentaminen32
3.2.Olemassa olevien rakennusten korjaus37
3.3.Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus41
3.4.Teiden ja moottoriteiden kunnossapito44
3.5.Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa46
4.Informaatio ja viestintä50
4.1.Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen50
5.Palvelut55
5.1.Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus55
5.2.Varaosien myynti58
5.3.Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön60
5.4.Käytettyjen tavaroiden myynti63
5.5.Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit67
5.6.Käytettyjen uudelleenkäytettävien tavaroiden kauppapaikka69
LIITE II
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
1.Teollisuus
1.1.Muovipakkausten valmistus
Toiminnan kuvaus
Muovipakkausten valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C22.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää yhden seuraavista kriteereistä:
a)kiertotalouteen soveltuvien raaka-aineiden käyttö: vuoteen 2028 asti muissa kuin kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 35 prosenttia pakkaustuotteen painosta koostuu kierrätetystä kulutusjätteestä, kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 10 prosenttia. Vuodesta 2028 alkaen muissa kuin kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 65 prosenttia pakkaustuotteen painosta koostuu kierrätetystä kulutusjätteestä, kontaktimateriaalipakkauksissa vähintään 50 prosenttia;
b)uudelleenkäytön mahdollistava suunnittelu: pakkaustuote on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä, ja se täyttää 1 kohdan a alakohdassa asetetut kiertotalouteen soveltuvien raaka-aineiden käyttöä koskevat vaatimukset: kierrätettyihin raaka-aineisiin sovelletaan 35 prosentin ja 10 prosentin tavoitteita vuodesta 2028 alkaen ja 65 prosentin ja 50 prosentin tavoitteita vuodesta 2032 alkaen. Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä, jossa on
i)määritelty hallinnointirakenne ja jossa pidetään kirjaa täyttöjen, uudelleenkäyttöjen ja hylkäysten lukumäärästä, keräysasteesta, markkinoille saatettujen uudelleenkäytettävien pakkausten määrästä sekä myyntiyksiköistä tai vastaavista yksiköistä;
ii)säännöt koskien hyväksyttyjä tuotteita ja pakkausmuotoja sekä uudelleenkäytettävien pakkausten keräämistä, mukaan lukien kuluttajille suunnatut kannustimet;
iii)avoin ja yhtäläinen käyttöoikeus ja -ehdot kaikille talouden toimijoille, jotka haluavat hyödyntää sitä, mukaan lukien kustannusten ja hyötyjen oikeasuhteinen jakautuminen järjestelmän kaikille käyttäjille;
(a)biojäteraaka-aineiden käyttö: vähintään 65 pakkaustuotteen painosta koostuu kestävistä biojäteraaka-aineista. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä maatalousbiojäte täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 2–5 kohdassa säädetyt kriteerit. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä metsäbiojäte täyttää kyseisen direktiivin 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa säädetyt kriteerit.
2. Pakkaustuote on käytännössä ja laajamittaisesti kierrätettävissä. Pakkaustuotteen on osoitettu olevan käytännössä ja laajamittaisesti kierrätettävissä, koska se täyttää kaikki alla esitetyt kriteerit.
2.1. Pakkausyksikkö on suunniteltu kierrätettäväksi siten, että se voidaan lajitella ja kierrättää käyttöiän päättyessä ja että tuloksena saatava kierrätysmateriaali on laadultaan sellaista, että sitä voidaan käyttää uudelleen pakkausratkaisuissa. Pakkauksissa ei käytetä värejä, lisäaineita tai muita elementtejä, jotka saastuttavat kierrätysvirran pakkauksen muuttuessa jätteeksi tai jotka heikentävät kierrätysmateriaalien laatua huomattavasti. Parhaimmillaan pakkausyksikkö on valmistettu kokonaan samasta materiaalista (yhden materiaalin ratkaisu). Vähimmillään pakkauksen sisältämien materiaalien on oltava yhteensopivia olemassa olevien kierrätysvirtojen ja lajitteluprosessien kanssa. Jos pakkauksen kaikki osat eivät ole yhteensopivia olemassa olevien kierrätysvirtojen ja -prosessien kanssa, pakkauksesta on pystyttävä erottelemaan kierrätykseen kelpaamattomat osat joko manuaalisesti kuluttajien toimesta tai olemassa olevissa lajittelu- ja kierrätysprosesseissa.
2.2. Lisäksi pakkaus katsotaan laajamittaisesti kierrätettävissä olevaksi, jos se täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:
a)keruun, lajittelun ja kierrätyksen on osoitettu toimivan käytännössä ja laajamittaisesti: pakkausyksikön muovinen pakkausmateriaali täyttää direktiivissä 94/62/EY muovipakkausjätteelle asetetun kierrätysasteen vähimmäistavoitteen joko sillä kansallisella lainkäyttöalueella, jossa pakkaus saatetaan markkinoille, lainkäyttöalueen koosta riippumatta, tai jäsenvaltioissa, joissa on yhteensä vähintään 100 miljoonaa asukasta;
b)keruun, lajittelun ja kierrätyksen on osoitettu tulevaisuudessa toimivan käytännössä ja laajamittaisesti: käytettävissä on ISO-standardissa 16290:2013 määritellyn teknologisen valmiuden tason 9 lajittelu- ja kierrätysprosesseja.
3. Pakkausmateriaalia tuotettaessa raaka-aineeseen ei lisätä seuraavia aineita, joilla on alla täsmennettyjä vaarallisia ominaisuuksia:
a)aineet, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit ja jotka on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
b)aineet, jotka täyttävät syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
c)aineet, jotka täyttävät perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
d)aineet, jotka täyttävät lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
e)aineet, jotka täyttävät ihmisten terveyteen vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden kategoriaan 1 tai ympäristöön vaikuttavien hormonaalisten haitta-aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
f)aineet, jotka täyttävät hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
g)aineet, jotka täyttävät erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti biokertyvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
h)aineet, jotka täyttävät hitaasti hajoavien, kulkeutuvien ja myrkyllisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
i)aineet, jotka täyttävät erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti kulkeutuvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
j)aineet, jotka täyttävät hengitysteitä herkistävien aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden, lukuun ottamatta entsyymejä, luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
k)aineet, jotka täyttävät ihoa herkistävien aineiden kategoriaan 1 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
(a)aineet, jotka täyttävät vesiympäristölle kroonisesti vaarallisten aineiden kategoriaan 1, 2, 3 tai 4 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
m)aineet, jotka täyttävät otsonikerrokselle vaarallisten aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
n)aineet, jotka täyttävät elinkohtaista myrkyllisyyttä (toistuva altistuminen) aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;
o)aineet, jotka täyttävät elinkohtaista myrkyllisyyttä (kerta-altistuminen) aiheuttavien aineiden kategoriaan 1 tai 2 kuuluvien aineiden luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.
4. Pakkaussovelluksissa olevia kompostoitavia muovimateriaaleja käytetään vain erittäin kevyissä muovisissa kantokasseissa; tee-, kahvi- tai muissa juomapusseissa; tee-, kahvi- tai muissa juomapodeissa ja hedelmiin ja vihanneksiin kiinnitetyissä etikettitarroissa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Kemiallisesti kierrätetyistä raaka-aineista valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt (pois lukien polttoainetuotannosta laskettavat hyödyt) ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan komission suosituksen 2021/2279/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064–1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
Kestävistä biojäteraaka-aineista valmistetun muovin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan fossiilisten polttoaineiden raaka-aineista valmistetun muoviaineen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Muoviaineista valmistettujen tuotteiden osalta kyseisten muovimateriaalien valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat asiaankuuluvissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä määritettyjen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina
a)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät veteen kohdistuvien päästöjen osalta, kun asianmukaisia päästörajoja sovelletaan;
(a)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa;
c)polymeerien tuotantoa koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvia tuotantomenetelmiä varten, jotka eivät kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;
d)epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
e)epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
f)orgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
g)epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF).
Merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
1.2.Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus teollisuus-, ammatti- ja kuluttajakäyttöön.
Tämä toiminta sisältää ladattavien ja ei-ladattavien irtoakkujen ja -paristojen valmistuksen. Toiminta ei sisällä muiden akku- ja paristoluokkien valmistusta.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C26 ja C27 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Jos taloudellisella toiminnalla valmistaa sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka täyttävät kaikki kyseiseen tuoteluokkaan sovellettavat EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 66/2010 mukaisesti, toiminnan harjoittaja toimittaa EU-ympäristömerkin myöntämisperusteissa määrättyjen todentamisperusteiden mukaisesti todisteet kaikkien lueteltujen vaatimusten täyttymisestä.
2. Jos tuotekohtaisia EU-ympäristömerkin myöntämisperusteita ei ole tai toiminnan harjoittaja ei ole käyttänyt niitä, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistamisen liittyvä taloudellinen toiminta täyttää kaikki seuraavat asianomaiseen tuotteeseen sovellettavissa olevat kriteerit:
2.1. Pitkä käyttöiän mahdollistava suunnittelu
2.1.1. Jos tuote sisältää päivityksiä edellyttäviä ohjelmistoja, kaikki ohjelmistokomponenttien, ohjelmistotuen ja ohjelmistojen/laiteohjelmistojen versiot, mukaan lukien päivitykset, asetetaan käyttäjien saataville direktiivissä 2009/125/EY ja sen nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyn tuotteen käyttöiän ajaksi. Jos ohjelmistopäivityksien saatavuutta koskevaa sääntelyä ei ole, saatavuus on vähintään kahdeksan vuotta. Tuotteen toiminnallisuus ja käyttöikä eivät vähene ohjelmistopäivitysten myötä tai ohjelmistopäivitysten puuttumisen vuoksi.
2.1.2. Irtoakkuja ja -paristoja sisältävien tuotteiden osalta varmistetaan, että loppukäyttäjä voi helposti irrottaa ja vaihtaa kyseiset akut ja paristot milloin tahansa tuotteen käyttöiän aikana ilman erikoistyökaluja (ellei kyseisiä työkaluja toimiteta maksutta tuotteen mukana), suljetun teknologian työkaluja, lämpöenergiaa tai liuottimia, paitsi jos akut on suunniteltu siten, että akun voivat irrottaa ja vaihtaa vain riippumattomat ammattilaiset, kun kyseessä ovat
a)laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu toimimaan pääasiasiassa ympäristössä, jossa esiintyy säännöllisesti roiskevettä, vesivirtoja tai veteen upottamista, ja jotka on tarkoitettu pestäviksi tai huuhdeltaviksi ja jotka edellyttävät sitä käyttäjän ja laitteen turvallisuuden varmistamiseksi;
b)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt ammattimaiset lääketieteellisessä kuvantamisessa ja sädehoidossa käytettävät laitteet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyt in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet;
c)laitteet, joissa tarvitaan jatkuva virransyöttö, ja laitteen ja irtoakun tai -pariston välinen pysyvä liitäntä on tarpeen käyttäjän ja laitteen turvallisuuden varmistamiseksi tai, kun kyse on tuotteista, joiden pääasiallisena toimintona on kerätä ja toimittaa dataa, datan eheyteen liittyvistä syistä.
2.1.3. Ohjelmistoa ei käytetä tuotteen kierrätettävyyteen negatiivisesti vaikuttavalla tavalla, mukaan lukien irtoakun tai -pariston vaihtaminen, eikä akun tai pariston vaihtaminen oikein heikennä tuotteen toimintaa.
2.2. Korjaamisen mahdollistava suunnittelu ja takuu
2.2.1 Jos käytössä on unionin lainsäädännön mukaisia tuotekohtaisia korjauspisteytysjärjestelmiä, toiminnan harjoittaja varmistaa, että tuotteilla on paras korjattavuusluokka.
2.2.2. Toiminnan harjoittaja antaa tuotetta koskevat tiedot ammattikorjaajien käyttöön tuotteen koko elinkaaren ajaksi. Näihin sisältyvät soveltuvin osin seuraavat tiedot:
a)laitteen yksiselitteinen tunniste;
b)purkamisohje tai hajotuskuva;
c)luettelo tarvittavista korjaus- ja testausvälineistä;
d)komponenttien tekniset tiedot ja vianmääritystä koskevat tiedot, kuten mittausten teoreettiset vähimmäis- ja enimmäisarvot;
e)johdotus- ja kytkentäkaaviot;
f)vianmääritys- ja virhekoodit, myös valmistajakohtaiset koodit;
g)tuotteeseen tallennettuja ilmoitettuja vikatapahtumia koskevat tietueet;
h)tuotteen korjausohjeet sisältävä tekninen käsikirja, mukaan lukien yksinkertaiset piirilevykaaviot, jossa työvaiheet on eritelty;
i)ohjelmistoja ja laiteohjelmistoja (myös nollauksia) koskevat ohjeet;
j)tiedot siitä, miten laitteeseen tallennettuja ilmoitettuja vikatapahtumia koskevat tietueet saadaan käyttöön, jos niitä on, pois lukien henkilöllisyyden määrittämistä koskevat tiedot, kuten käyttäjän käyttäytymiseen ja sijaintiin liittyvät tiedot.
2.2.3. Keskeiset varaosat, uudet tai käytetyt, kuten moottorit, akut ja paristot, piirilevyt sekä kaikki tuotteen moitteettoman toiminnan kannalta olennaiset osat tai komponentit, ovat ammattikorjaajien ja loppukäyttäjien saatavilla sen jälkeen, kun mallin viimeinen kappale on saatettu markkinoille, yhden vuoden lisäajan verrattuna direktiivin 2009/125/EY ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisiin varaosien saatavuutta koskeviin vaatimuksiin. Jos asianomaisten tuotteiden varaosien saatavuutta koskevaa sääntelyä ei ole, keskeiset varaosat ovat saatavilla vähintään kahdeksan vuoden ajan siitä, kun mallin viimeinen kappale on saatettu markkinoille.
2.2.4. Jos tuotteen korjaaminen ei aiheuta merkittäviä terveys- ja turvallisuusriskejä, toiminnan harjoittaja antaa selkeät purku- ja korjausohjeet, esimerkiksi painettuna, sähköisesti tai videona, ja asettaa ne yleisesti saataville tuotteen koko käyttöiän ajaksi, jotta mahdollistetaan tuotteiden purkaminen niitä vahingoittamatta keskeisten komponenttien tai osien vaihtamiseksi päivittämistä tai korjausta varten. Jos korjaukseen liittyy merkittäviä turvallisuusongelmia, toiminnan harjoittaja varmistaa riippumattomien sertifioitujen ammattikorjaajien saatavuuden. Toiminnan harjoittajan verkkosivustolla ilmoitetaan, miten ammattikorjaajat voivat rekisteröityä saadakseen tarvittavat tiedot tai jakaakseen tietoja julkisesti saatavilla olevalla maksuttomalla verkkosivustolla.
2.2.5. Kuluttajakäyttöön suunniteltujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta toiminnan harjoittaja antaa kaupallisen takuun vähintään kolmeksi vuodeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/771 17 artiklan vaatimusten mukaisesti ilman lisäkustannuksia.
2.3. Uudelleenkäytön mahdollistava suunnittelu ja uudelleenvalmistus
2.3.1. Jos tuotteet pystyvät tallentamaan tietoja ja tiedot on salattu, vaatimuksena on ohjelmistotoiminto, jolla laite palautetaan tehdasasetuksiin ja salausavain poistetaan oletusarvoisesti.
2.3.2. Jos tuotteilla voidaan siirtää tallennettua dataa, tallennetut tiedot voidaan helposti ja kokonaisuudessaan siirtää toiseen tuotteeseen siten, että tietosuoja ja tietojen luottamuksellisuus turvataan.
2.4. Purkamisen mahdollistava suunnittelu
2.4.1. Tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla tuotteen koko elinkaaren ajan, mukaan lukien kaikki direktiivissä 2012/19/EU edellytetyt tiedot. Toiminnan harjoittaja jakaa maksutta kustakin unionin markkinoille ensimmäistä kertaa saatetusta uudesta tuotetyypistä asiaankuuluvat tiedot uudelleenkäyttöä valmisteleville keskuksille sekä käsittelystä ja kierrätyksestä vastaaville laitoksille Information for Recyclers -portaalin (tietoa kierrättäjille -portaalin) tai muun asianmukaisen kanavan kautta direktiivin 2012/19/EU 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Purkamista koskevat tiedot sisältävät niiden purkuvaiheiden järjestyksen, joita tarvitaan kohteena olevaan komponenttiin käsiksi pääsemiseen.
2.4.2. Sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta, jotka sisältävät painettuja piirilevyjä, kiintolevyasemia, sähkömoottoreita, kestomagneetteja, akkuja tai paristoja, fluoresoivia jauheita tai muita komponentteja, joilla katsotaan unionin lainsäädännössä olevan kriittisten raaka-aineiden talteenoton merkittävä potentiaali, 2.4.1 kohdassa tarkoitetuissa tuotteen käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevissa tiedoissa ilmoitetaan komponentteihin tyypillisesti sisältyvät kriittiset raaka-aineet, tiedot kyseisten komponenttien sijainnista ja niiden erillisen poistamiseen tarvittavista työvaiheista.
2.4.3. Toiminnassa tarjotaan seurantatietoja aineista, jotka on määritelty erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC), ja aineista, jotka täyttävät erityistä huolta aiheuttavien aineiden kriteerit, noudattamalla vähintään yhtä seuraavista kahdesta tietojen antamista koskevista puitteista:
a)aineita koskevat tuotetiedot ovat julkisesti saatavilla SCIP-tietokannassa niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät yli 0,1 painoprosenttia erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi määriteltyä ainetta, tai yrityksen tarjoamassa erityisessä julkisessa välineessä;
b)aineita koskevat tuotetiedot ovat julkisesti saatavilla IEC-standardin 62474 (sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta) ja tulevan IEC-standardin 82474–1 mukaisesti.
2.5. Kierrätysnäkökohdat huomioon ottava suunnittelu
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan tuotteita, joiden on osoitettu olevan kierrätettävyydeltään huippuluokkaa. Kierrätettävyyden arviointi perustuu standardiin EN 45555:2019 tai mihin tahansa tuotekohtaiseen EN-standardiin, joka perustuu standardiin EN 45555:2019. Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)käytetään vain yhtä polymeeriä tai kierrätettäviä polymeeriseoksia;
b)muovikotelot eivät sisällä juotettuja tai liimattuja metallikappaleita;
c)materiaaleihin, joita ei voida kierrättää yhdessä, on helppo päästä käsiksi ja ne voidaan erottaa toisistaan;
d)kierrätettävyyden parantaminen ei vahingoita järjestelmän kestävyyttä;
e)tuotteen sellaisia aineita, seoksia ja komponentteja sisältävät osat, jotka on poistettava puhdistamisen yhteydessä, on helppo tunnistaa esimerkiksi valmistajan lajittelumerkinnästä ja ne ovat näkyvillä tuotteessa;
f)painettuihin piirilevyihin, kiintolevyasemiin, sähkömoottoreihin, kestomagneetteihin, akkuihin tai paristoihin, fluoresoiviin jauheisiin tai muihin komponentteihin, joilla katsotaan unionin lainsäädännössä olevan kriittisten raaka-aineiden talteenoton merkittävä potentiaali, on helppo päästä käsiksi ja ne on helppo irrottaa tuotteesta;
g)tuotteiden käyttöiän päättymisen jälkeistä käsittelyä koskevan viiteskenaarion perusteella kierrätettävyyttä heikentäviin osiin, kuten muoviin, jossa käytetään tiettyjä täyteaineita tai tiettyjä palonestoaineita, pääsee helposti käsiksi ja ne on helppo irrottaa;
h)yhdistämis-, kiinnitys- tai sulkemistekniikat eivät estä direktiivissä 2012/19/EU tai [Julkaisutoimisto: lisätään viittaus akuista ja jäteakuista annettuun asetukseen 2023/XXXX (perustuu komission ehdotukseen COM/2020/798)] määriteltyjen komponenttien turvallista ja helppoa poistamista, jos sellaisia on.
2.6. Vaarallisten aineiden ennakoiva korvaaminen
2.6.1. Taloudellisella toiminnalla valmistetaan tuotteita, joissa hyödynnetään vaarallisten aineiden ennakoivaa korvaamista.
2.6.2. Tuote ei sisällä asetuksen 1907/2006/EY liitteessä XIV lueteltuja erityistä huolta aiheuttavia aineita.
2.6.3. Poikkeukset vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen on rajattu seuraaviin tapauksiin:
a)lyijy korkean sulatuslämpötilan juotoksissa direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevan 7 a kohdassa vahvistetun poikkeuksen mukaisesti;
b)sähkö- ja elektroniikkakomponentit, jotka sisältävät lyijyä lasissa tai keraamisessa aineessa, direktiivin 2011/65/EU liitteessä III olevan 7 c kohdassa olevan poikkeuksen mukaisesti.
2.6.4. Seuraavassa taulukossa lueteltuja vaarallisia aineita ei lisätä tai muodostu määriteltyihin osakokoonpanoihin ja komponenttiosiin määrinä, jotka olisivat yhtä suuria tai suurempia kuin asetettu pitoisuusraja.
|
Aineryhmä
|
Rajoituksen soveltamisala
|
Pitoisuusrajat (soveltuvin osin)
|
|
i) Polymeerien stabilointiaineet, väriaineet ja epäpuhtaudet
|
Seuraavia stabilointiaineina käytettäviä orgaanisia tinayhdisteitä ei esiinny ulkoisissa johdoissa:
Dibutyylitinaoksidi
Dibutyylidiasetaatti
Dibutyylitinadilauraatti
Dibutyylitinamaleaatti
Dioktyylitinaoksidi
Dioktyylitinadilauraatti
Ulkoinen kotelo ei sisällä seuraavia väriaineita: Atsovärit, jotka voivat hajota asetuksen (EY) N:o 1907/2006 lisäyksessä 8 luetelluiksi syöpää aiheuttaviksi aryyliamiineiksi, tai väriaineyhdisteet, jotka sisältyvät standardin IEC 62474 luetteloon ilmoitettavista aineista.
|
Ei sovelleta
|
|
ii) Polymeerien stabilointiaineet, väriaineet ja epäpuhtaudet
|
Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ei esiinny ulkoisissa muovipinnoissa tai synteettisestä kumista valmistetuissa pinnoissa pitoisuuksina, jotka ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin yksittäiset tai yhteenlasketut kokonaiset pitoisuudet.
Seuraavien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen esiintyminen ja pitoisuus on tarkistettu:
Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 rajoitetut polysykliset aromaattiset hiilivedyt:
Bentso[a]pyreeni
Bentso[e]pyreeni
Bentso[a]antraseeni
Kryseeni
Bentso[b]fluoranteeni
Bentso[j]fluoranteeni
Bentso[k]fluoranteeni
Dibentso[a,h]antraseeni
Muut rajoitettavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt:
Asenafteeni
Asenaftyleeni
Antraseeni
Bentso[ghi]peryleeni
Fluoranteeni
Fluoreeni
Indeno[1,2,3-cd]pyreeni
Naftaleeni
Fenantreeni
Pyreeni
|
Asetuksella (EY) N:o 1907/2006 rajoitettujen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen yksittäiset pitoisuusrajat ovat 1 mg/kg.
Yhteenlaskettu kokonaispitoisuusraja 18 luetellulle polysykliselle aromaattiselle hiilivedylle ei ole yli 10 mg/kg.
|
|
iii) Biosidivalmisteet
|
Biosidivalmisteet, jotka on tarkoitettu antibakteeriseen toimintaan
Ei koske sairaaloissa myytäviä materiaaleja ja terveydenhuoltosovelluksia
|
Ei sovelleta
|
|
v) Lasin kirkastusaineet
|
Arsenikkia ja sen yhdisteitä ei käytetä nestekidenäyttöjen (LCD) lasin ja näytön peitelasin valmistuksessa.
|
0,0050 % p/p
|
|
vi) Klooripohjaiset muovit
|
Yli 25 gramman painoiset muoviosat eivät sisällä kloorattuja polymeerejä.
Huom.: Tämän alavaatimuksen osalta muovista kaapelikoteloa ei pidetä ”muoviosana”.
|
Ei sovelleta
|
2.6.5. Tuotteiden mitkään osat eivät sisällä enempää halogeenia kuin voimassa olevien standardien mukaisilla mittauksilla voidaan havaita: johdot (EN IEC 60754-3), muoviosat (EN50642), elektroniset komponentit (EN IEC 61249-2-21 tai JS709C), tarvikkeet (EN IEC 61249-2-21 and IPC J-STD-004B).
2.6.6. Tuotteet eivät sisällä fluorikaasua.
2.6.7. Tetrabromibisfenoli A:n (TBBPA) käyttö on sallittua vain painettujen piirilevyjen reaktiivisena komponenttina.
2.7. Asiakkaille annettavat tiedot:
2.7.1. Toiminnan harjoittaja antaa asiakkaille tietoa vaihtoehtoisista tavoista käyttää tuotetta ottaen huomioon ympäristöhyödyt, erityisesti tuotteen eri käyttötapoihin liittyvän käyttöiän pidentämisen.
2.7.2. Toiminnan harjoittaja antaa asiakkaille tietoja tuotteen takaisinosto-, takaisinmyynti- ja palautusvaihtoehdoista, tietoja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräyksestä ja keräyspisteistä sekä tietoja uudelleenkäyttövaihtoehdoista. Irtoakkujen ja -paristojen osalta annetaan tietoja jäteakkujen ja -paristojen erilliskeräyksestä ja keräyspisteistä.
2.7.3. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta toiminnan harjoittaja merkitsee tuotteeseen asianmukaisen direktiivin 2012/19/EU liitteessä IX esitetyn sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräystä osoittavan tunnuksen. Toiminnan harjoittaja antaa kuluttajalle asiaankuuluvat tiedot tuotteen keräyksen, käsittelyn ja ympäristöä säästävän loppukäsittelyn kustannuksista kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2.8. Tuottajan vastuu:
2.8.1. Saattaessaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita jäsenvaltioiden markkinoille toiminnan harjoittaja perustaa yksilöllisen laajennetun tuottajavastuun järjestelmän tai osallistuu yhteisiin laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin kaikissa jäsenvaltioissa, joissa tuote saatetaan markkinoille, direktiivin 2012/19/EU mukaisesti. Yhteisiin järjestelmiin suoritettavat maksut perustuvat mukauttamiseen ympäristönäkökohtien perusteella, ja ne kattavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erilliskeräyksen ja -käsittelyn kustannukset.
2.8.2. Irtoakkujen ja -paristojen osalta tuottaja perustaa keräyspisteitä sisältäviä käytettyjen irtoakkujen palautus- ja keräysjärjestelmiä kaikkiin jäsenvaltioihin, joissa tuote saatetaan markkinoille.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos valmistettu tuote sisältää kylmäaineita, se on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 517/2014 säädetyn ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin mukainen. Toiminnalla ei valmisteta rikkiheksafluoridia (SF6) sisältäviä tuotteita.
Jos sovellettavissa, valmistettu tuote pisteytetään vähintään kolmanneksi parhaaseen energiatehokkuusluokkaan, jossa tuotteita on merkittävän paljon, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Irtoakkujen ja -paristojen osalta akut ja paristot ovat akkujen markkinoille saattamista koskevien, unionissa sovellettavien kestävyyssääntöjen mukaisia, mukaan luettuina vaarallisten aineiden käyttöä akuissa koskevat rajoitukset, joista säädetään muun muassa asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/66/EY.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
2.1.Fosforin talteenotto jätevedestä
Toiminnan kuvaus
Sellaisten laitosten rakentaminen, parantaminen, käyttö ja uudistaminen, joissa otetaan talteen fosforia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksista (vesifaasista ja lietteestä) ja muusta materiaalista (eli tuhkasta) puhdistamolietteen termisen hapetuksen (eli polttamisen) jälkeen.
Taloudellinen toiminta sisältää ainoastaan sellaisia laitoksia ja prosesseja, jotka mahdollistavat fosforin talteenoton, eikä aikaisempia vaiheita, kuten jäteveden käsittely- tai polttolaitoksia.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00, E38.32 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Jätevedenpuhdistamoihin integroitujen sellaisten prosessien osalta, jotka kattavat normaalisti fosfaattisuolat, kuten struviitin (magnesiumammoniumfosfaatti NH4MgPO4∙6H2O), fosforin talteenottoprosessissa otetaan talteen vähintään 15 prosenttia saapuvasta fosforimäärästä. Tämän kynnysarvon laskemisessa huomioidaan ainoastaan korjattu materiaali, kuten struviitti.
2. Puhdistamolietteen termisen hapetuksen ja fosforin kemiallisen tai termokemiallisen talteenoton jälkeen prosessissa otetaan talteen vähintään 80 prosenttia siitä fosforimäärästä, joka saapuu syöttömateriaalin (kuten puhdistamolietteen tuhkan) mukana.
3. Talteenotettua fosforia käytetään joko ainesosana lannoitevalmisteessa, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 tai sitä tiukemman kansallisen lannoitelainsäädännön mukainen, tai jollain muulla sovellusalalla, jossa talteen otettu fosfori täyttää tiettyjä toimintoja asianomaisten asetusten mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Fosforipentoksidin (P2O5) ainetaseen kaltaisia keskeisiä suorituskykyparametrejä sekä päästöjen ja syntyvien jätevirtojen tunnistettavuuteen ja määrään liittyviä keskeisiä ympäristöparametrejä seurataan.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.2.Vaihtoehtoisten vesivarojen tuotanto muihin tarkoituksiin kuin ihmisten käyttöön
Toiminnan kuvaus
Uusioveden tuotantolaitosten, sade- ja huleveden talteenottolaitosten sekä harmaan veden keräys- ja käsittelylaitosten rakentaminen, laajentaminen, käyttö ja uudistaminen.
Näitä vaihtoehtoisia vesivaroja käytetään vedenotosta tai juomavesijärjestelmistä saatavan veden korvaamiseen, ja niitä voidaan käyttää tekopohjaveden muodostamiseen, kasteluun, uudelleenkäyttöön teollisuudessa, virkistyskäyttöön ja muuhun yhdyskuntakäyttöön.
Taloudellinen toiminta sisältää ainoastaan sellaisia laitoksia ja prosesseja, jotka mahdollistavat veden uudelleenkäytön, kuten tekopohjaveden muodostamiseen ja pintaveden varastoimiseen tarkoitettuja laitoksia, eikä se sisällä aikaisempia vaiheita, kuten jätevedenpuhdistamon primaari- ja sekundäärivaiheita, tai myöhempiä vaiheita, jotka ovat tarpeen näiden vaihtoehtoisten vesivarojen lopullista uudelleenkäyttöä varten, kuten kastelujärjestelmiä.
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu suolanpoisto (ks. delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II oleva 5.13 jakso).
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimittaminen (ks. liitteessä I oleva 2.1 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Uusioveden tuotannon osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)uusiovesi soveltuu uudelleenkäyttöön. Maatalouskäytön osalta uusiovesi täyttää EU:n vaatimukset, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/741 ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset. Muun maatalouskäytön kuin kastelun osalta uusioveden lopullinen laatu on tarkoituksenmukainen ja voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja standardien mukainen;
b)toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt veden uudelleenkäyttöhankkeen osana yhdennettyä vesihuoltoa ja ottanut ensisijaisesti huomioon toteuttamiskelpoiset veden kysynnän hallinta- ja tehokkuustoimenpiteet vesihuollosta vastaavia viranomaisia kuullen. Tämä voidaan osoittaa sisällyttämällä hanke vesien hallintasuunnitelmaan tai kuivuudenhallintasuunnitelmaan. Maataloudessa tapahtuvan uudelleenkäytön osalta ympäristöriskien arvioinnit, mukaan lukien vesimuodostumien määrälliseen tilaan liittyvät arvioinnit, otetaan täysimääräisesti huomioon asetuksessa (EU) 2020/741 edellytetyissä riskienhallintasuunnitelmissa.
2. Sade- ja huleveden talteenottolaitosten osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)vesivara (sade- tai myrskyvesi) erotellaan sen syntypaikalla, eikä se sisällä jätevettä;
b)vesi on käyttökelpoista asianmukaisen käsittelyn jälkeen riippuen epäpuhtaustasosta ja sitä seuraavasta käyttötarkoituksesta;
c)laitos sisältyy johonkin kaupunkisuunnittelun tai lupamenettelyn välineeseen, kuten yleissuunnitelmaan tai yhdyskuntakuntasuunnitteluun.
3. Harmaan veden keräys- ja käsittelylaitosten osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)vesivara (harmaa vesi) erotellaan sen syntypaikalla;
b)vesi on soveltuu uudelleenkäytettäväksi asianmukaisen käsittelyn jälkeen riippuen epäpuhtaustasosta ja sitä seuraavasta uudelleenkäyttötarkoituksesta;
c)tehokkuus osoitetaan rakennuksen sertifioinnilla tai se on nähtävissä teknisissä suunnitteluasiakirjoissa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Uusioveden tuotannon osalta on tehty uudelleenkäyttökäsittelystä aiheutuvien suorien kasvihuonekaasupäästöjen arviointi. Tulokset annetaan pyynnöstä sijoittajille ja asiakkaille.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
EU:n asetuksessa (EU) 2020/741 säädettyjen käyttötarkoitusten osalta toiminta on kyseisen asetuksen mukaista tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista, jos jälkimmäinen on tiukempaa. Tekopohjaveden muodostaminen ja pintavaluntavesien imeytyminen on direktiivin 2006/118/EY mukaista tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisia, jos jälkimmäinen on tiukempaa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.3.Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus
Toiminnan kuvaus
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen erilliskeräys ja kuljetus tarkoituksena valmistelu uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten, mukaan lukien tällaisen jätteen keräykseen ja kuljetukseen osallistuvien laitosten, kuten jätekeskusten ja jätteensiirtoasemien, rakentaminen, toiminta ja parantaminen, materiaalien talteenottamiseksi.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.11, E38.12 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Kaikki erikseen kerätty ja kuljetettu jäte, joka on lajiteltu syntypaikalla, on tarkoitus valmistella uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.
2. Syntypaikalla lajiteltu jäte, joka koostuu i) paperista ja kartongista, ii) tekstiileistä, iii) biojätteestä, iv) puusta, v) lasista, vi) sähkö- ja elektroniikkalaiteromuista tai vii) minkä tahansa tyyppisestä vaarallisesta jätteestä, kerätään erikseen (eli yksittäisinä jakeina) eikä sitä sekoiteta muihin jätevirtoihin.
Muu syntypaikalla eroteltu vaaraton jäte kuin edellä mainitut jakeet kerätään toisiinsa sekoitettuina jakeina vain, jos kyseinen jäte täyttää jonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 10 artiklan 3 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä.
Erityyppiset vaaralliset jätteet voidaan sijoittaa vaarallisten jätteiden astiaan, kaappiin tai vastaavaan ratkaisuun sillä edellytyksellä, että kukin jätetyyppi on asianmukaisesti pakattu siten, että jäte pysyy erillään astiassa tai kaapissa ja että vaarallinen jäte lajitellaan jätetyyppien mukaan sen jälkeen, kun se on kerätty kotitalouksista.
3. Yhdyskuntajätevirtojen osalta toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)toiminnassa suoritetaan kiinteän yhdyskuntajätteen keräystä pääasiassa ovelta ovelle -keräysjärjestelmien tai valvottujen keräyspisteiden kautta, jotta varmistetaan erilliskeräyksen korkea taso ja alhainen saastuttamisaste;
b)toiminnassa suoritetaan jätteiden erilliskeräystä julkisissa jätehuoltojärjestelmissä, joissa jätteen tuottajilta veloitetaan maksu ”maksa omat jätekustannuksesi” -järjestelmän (PAYT, pay-as-you-throw) perusteella ainakin jäännösjätevirran osalta, tai käytössä on muuntyyppisiä taloudellisia välineitä, jotka kannustavat jätteen erotteluun sen syntypaikalla;
c)toiminnassa suoritetaan sellaista julkisten jätehuoltojärjestelmien ulkopuolista jätteiden erilliskeräystä, jossa sovelletaan pantti- ja palautusjärjestelmiä tai muuntyyppisiä taloudellisia välineitä, jotka suoraan kannustavat jätteiden erotteluun niiden syntypaikalla.
4. Toiminnassa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti kerätyn jätteen määrää ja laatua ennalta määriteltyjen keskeisten suorituskykyindikaattoreiden perusteella, jotta kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:
a)raportointivelvoitteiden täyttäminen suhteessa asiaankuuluviin sidosryhmiin, kuten viranomaisiin, ja laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin;
b)asiaankuuluvien tietojen säännöllinen välittäminen jätteen tuottajille ja suurelle yleisölle yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten viranomaisten, ja laajennetun tuottajavastuun järjestelmien kanssa;
c)tarpeiden määrittäminen ja korjaavien toimien toteuttaminen, jos keskeiset tulosindikaattorit poikkeavat tavoitteista tai vertailuarvoista, yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten viranomaisten, sekä laajennetun tuottajavastuun järjestelmien ja arvoketjukumppanien kanssa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
1. Toiminnassa käytettävät jäteautot ovat vähintään Euro V -normien mukaisia.
2. Vaarallinen jäte kerätään erillään vaarattomasta jätteestä ristikontaminaation estämiseksi. Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallista jätettä ei erillisen keräyksen ja kuljetuksen aikana sekoiteta muihin vaarallisten jätteiden luokkiin kuuluviin jätteisiin eikä muihin jätteisiin, aineisiin tai materiaaleihin. Sekoittaminen sisältää vaarallisten aineiden laimentamisen.
3. Asianmukaisella keräyksellä ja käsittelyllä estetään vaarallisen jätteen vuodot keräyksen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä sellaiseen käsittelylaitokseen toimittamisen aikana, jolla on lupa käsitellä vaarallisia jätteitä.
4. Vaaralliset jätteet pakataan ja merkitään voimassa olevien kansainvälisten ja unionin normien mukaisesti keräyksen, kuljetuksen ja väliaikaisen varastoinnin aikana.
5. Vaarallisten jätteiden keräämisestä vastaava toimija noudattaa tietojen kirjaamista koskevia velvoitteita, jotka on vahvistettu sovellettavassa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä muun muassa jätteen määrän, luonteen, alkuperän, määränpään, keräystiheyden, kuljetustavan ja käsittelymenetelmän osalta.
6. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta:
a)direktiivin 2012/19/EU liitteessä III vahvistetut käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden pääluokat kerätään erikseen;
b)keräyksessä ja kuljetuksessa säilytetään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun eheys ja estetään vaarallisten aineiden, kuten otsonikerrosta heikentävien aineiden, fluorattujen kasvihuonekaasujen tai loistelamppujen sisältämän elohopean, vuodot.
7. Keräyksestä ja logistiikasta vastaava toimija perustaa järjestelmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
2.4.Vaarallisen jätteen käsittely
Toiminnan kuvaus
Vaarallisen jätteen käsittelyyn tarkoitettujen laitosten rakentaminen, parantaminen ja käyttö materiaalien talteenottoa varten.
Tämä taloudellinen toiminta kattaa komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetussa Euroopan jäteluettelossa ja direktiivin 2008/98/EY liitteessä III vaaralliseksi jätteeksi luokitelluista jätteistä saatavien materiaalien in situ- ja ex situ -talteenottotoimet. Tähän sisältyvät seuraavat jätevirrat:
a)liuottimien talteenotto tai regenerointi;
b)happojen ja emästen regenerointi;
c)muun epäorgaanisen materiaalin kuin metallien tai metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto;
d)pilaantumisen torjumiseksi käytettyjen aineiden hyödyntäminen;
e)katalyyttien ainesosien hyödyntäminen;
f)voiteluöljyjen ja muiden teollisuuden jäteöljyjen uudelleenjalostaminen (pois lukien polttoaineeksi tai poltettavaksi tarkoitetut).
Taloudelliseen toimintaan ei sisälly sellaisten aineiden uudelleenkäyttö, joita ei pidetä jätteenä, kuten tuotantotoiminnan sivutuotteet tai jäämät, direktiivin 2008/98/EY 5 artiklan mukaisesti.
Taloudelliseen toimintaan ei sisälly materiaalien talteenotto akuista ja paristoista, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, romuajoneuvoista, polttoprosesseista peräisin olevista epäorgaanisista materiaaleista, kuten tuhkasta, kuonasta tai pölystä. Taloudellinen toiminta ei sisällä ydinjätteen käsittelyä ja talteenottoa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.22, E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toimet koostuvat uusioraaka-aineiden (mukaan lukien kemialliset aineet ja kriittiset raaka-aineet) talteenotosta syntypaikalla erotellusta vaarallisesta jätteestä.
2. Talteenotetuilla materiaaleilla korvataan primaariraaka-aineita, kuten kriittisiä raaka-aineita, tai tuotantoprosesseissa käytettäviä kemikaaleja.
3. Talteenotettavat materiaalit ovat sovellettavien teollisuusstandardien, yhdenmukaistettujen standardien tai jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien sekä asiaa koskevan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Toiminta ei elinkaaren perusteella mitattuna lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantoon.
Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan komission suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064–1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Käytössä on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien mukaiset, asiaankuuluvat tekniikat vesien ja meren luonnonvarojen suojelemiseksi.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Kaikki talteenotetut aineet ja seokset ovat sovellettavan lainsäädännön, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, asetuksen (EU) 2019/1021, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 ja direktiivin 2008/98/EY, mukaisia.
Toiminnassa käytetään jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien mukaisia, asiaankuuluvia tekniikoita ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnassa noudatetaan asianmukaisia päästötasoja (BAT-päästötasot).
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.5.Biojätteen hyödyntäminen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla
Toiminnan kuvaus
Erikseen kerätyn biojätteen käsittelemiseen anaerobisella mädätyksellä tai kompostoinnilla tarkoitettujen laitosten rakentaminen ja käyttö, biokaasun, biometaanin, mädätteen ja kompostin tai kemikaalien tuotanto ja käyttö mukaan lukien.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.21 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Anaerobiseen mädätykseen tai kompostointiin käytettävä biojäte lajitellaan sen syntypaikalla ja kerätään erikseen. Jos biojäte kerätään biohajoaviin kasseihin, kasseissa on asianmukainen kompostoitavuuden sertifiointistandardi EN 13432:2000.
2. Näissä anaerobisissa mädätyslaitoksissa erilliskeräyksestä peräisin olevan syntypaikalla erotellun biojätteen osuus on vuosittain keskimäärin vähintään 70 prosenttia syöttöraaka-aineesta painona mitattuna. Yhteismädätyksellä voidaan kattaa enintään 30 prosenttia direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX lueteltujen kehittyneiden bioenergiaraaka-aineiden syöttöraaka-aineesta, eikä se saa sisältää saastunutta raaka-ainetta sekalaisen yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen biomassaosuudesta. Syötemateriaali ei sisällä asetuksen (EU) 2019/1009 liitteessä II olevan II osan ulkopuolisia aineita, ainesosaluokan (CMC) 3 (komposti) osalta kyseisen luokan c alakohdan mukaisesti ja ainesosaluokan (CMC) 5 (muu mädäte kuin tuorekasvimädäte) osalta kyseisen luokan c alakohdan mukaisesti.
3. Toiminnalla tuotetaan jotakin seuraavista:
a)kompostia tai mädätettä, joka on asetuksen (EU) 2019/1009 ja erityisesti ainesosaluokkia (CMC) koskevan liitteen II vaatimusten mukainen, erityisesti ainesosaluokan (CMC) 3 (komposti) ja ainesosaluokan (CMC) 5 (muu mädäte kuin tuorekasvimädäte) osalta, tai lannoitteita tai maanparannusaineita koskevien kansallisten sääntöjen mukainen, kun jälkimmäisissä on samat tai tiukemmat vaatimukset kuin asetuksessa (EU) 2019/1009;
b)kemikaaleja, joissa orgaaninen jäte muunnetaan karboksylaateiksi, karboksyylihapoiksi tai polymeereiksi käymisprosessissa sekaviljelmissä.
4. Tuotantoprosessin laadunvarmistus suoritetaan käyttäen asetuksessa (EU) 2019/1009 esitettyä moduulia D1.
5. Asetuksen (EU) 2019/1009 tai vastaavien kansallisten sääntöjen mukaista kompostia ja mädätettä ei sijoiteta kaatopaikalle.
Mädäte mieluiten kompostoidaan anaerobisen mädätyksen jälkeen, jotta voidaan maksimoida sen käytöstä maaperälle koituva hyöty ja minimoida mahdollisia maataloudellisia ympäristöongelmia, kuten ammoniakin ja nitraattien vapautumista.
6. Jos käytetään anaerobista mädätystä, tuotettu biokaasu käytetään suoraan sähkön tai lämmön tuottamiseen, muunnetaan polttoaineena käytettäväksi biometaaniksi, syötetään suoraan kaasuverkkoon ja käytetään energiatarkoituksiin korvaamaan maakaasu, käytetään teollisuuden raaka-aineeksi muiden kemikaalien tuottamiseen tai muunnetaan polttoaineena käytettäväksi vedyksi.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Laitoksessa on käytössä seuranta- ja valmiussuunnitelma metaanivuotojen minimoimiseksi.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Niiden anaerobisten mädätyslaitosten osalta, joissa käsitellään yli 100 tonnia materiaalia päivässä, ja niiden kompostointilaitosten osalta, joissa käsitellään yli 75 tonnia materiaalia päivässä, toiminta on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien mukaista tai samantasoisten tai tiukempien kansallisten säännösten mukaista, jotta voidaan vähentää ilmaan joutuvia päästöjä ja parantaa yleistä ympäristönsuojelun tasoa sekä valita tuleva jäte ja seurata tai valvoa keskeisiä jäte- ja prosessiparametreja.
Ilmaan ja veteen kohdistuvat päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvia parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä anaerobista ja aerobista jätteenkäsittelyä varten vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-päästötasot) vaihteluvälien sisällä tai niitä pienempiä, mukaan luettuina parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät jätteenkäsittelyä varten.
Anaerobisen mädätyksen osalta lannoitteena tai maanparannusaineena käytettävän mädätteen typpipitoisuus ilmoitetaan ostajalle tai mädätteen käsittelystä vastaavalle yksikölle joko asetuksen (EU) 2019/1009 mukaisesti tai ± 25 prosentin toleranssitasolla. .
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.6.Käytöstä poistettujen tuotteiden puhdistaminen ja purkaminen
Toiminnan kuvaus
Sellaisten laitosten rakentaminen, käyttö ja parantaminen, joilla puretaan ja puhdistetaan käytöstä poistettuja monimutkaisia tuotteita, irtainta omaisuutta ja näiden osia materiaalien talteenottoa tai osien uudelleenkäyttöä varten.
Taloudelliseen toimintaan kuuluu käytöstä poistettujen tuotteiden ja irtaimen omaisuuden sekä näiden kaikentyyppisten osien, kuten autojen, alusten ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkaminen materiaalien talteenottoa varten.
Taloudelliseen toimintaan ei kuulu erilliskeräyksestä peräisin olevien tai purkamis- ja puhdistustoimien aikana poistettujen akkujen ja paristojen käsittely eikä rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus (ks. tämän liitteen 3.3 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.31, E38.32 ja E42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa huipputason laitoksissa puretaan ja puhdistetaan erilliskerättyä jätettä, joka on peräisin käytöstä poistetuista monimutkaisista tuotteista, kuten autoista, sähkö- ja elektroniikkalaitteista tai aluksista, jotta voidaan
a)ottaa talteen uudelleenkäyttöön soveltuvat osat ja komponentit;
b)erotella vaarattomat ja vaaralliset jätejakeet, jotka soveltuvat materiaalien talteenottoon, mukaan lukien kriittisten raaka-aineiden talteenotto;
c)poistaa vaaralliset aineet, seokset ja komponentit siten, että ne eristetään tunnistettavissa olevaan jätevirtaan tai ne ovat käsittelyprosessissa tunnistettavissa oleva osa jätevirtaa, ja lähettää ne laitoksiin, jotka ovat saaneet luvan vaarallisen jätteen asianmukaiseen käsittelyyn, myös sen hävittämiseen;
d)liittää mukaan dokumentaatiota materiaaleista, jotka lähetetään jatkokäsittelyä tai uudelleenkäyttöä varten.
2. Taloudellinen toiminta, jossa puretaan ja puhdistetaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, on direktiivin 2012/19/EU 8 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteissä VII ja VIII vahvistettujen vaatimusten mukaista. Taloudellinen toiminta, jossa puretaan ja puhdistetaan romuajoneuvoja, on direktiivin 2000/53/EY 6 ja 7 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteissä I vahvistettujen vaatimusten mukaista.
3. Romutettavien alusten purkamisen ja puhdistamisen osalta laitos sisältyy komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon. Kun kyseessä on uuden laitoksen rakentaminen tai sellaisen olemassa olevan laitoksen parantaminen, joka ei vielä sisälly aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon, laitos täyttää kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja se on hakenut sisällyttämistä eurooppalaiseen aluskierrätyslaitosten luetteloon.
4. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja romuajoneuvojen purkamisen ja puhdistamisen osalta jäte on peräisin keräyspisteistä, jotka täyttävät sovellettavat unionin ja kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
1. Laitos pystyy hallinnoimaan ja varastoimaan turvallisesti ja ympäristöystävällisellä tavalla vaarallisia aineita, seoksia ja komponentteja, jotka poistetaan puhdistamistoimien yhteydessä.
2. Romuajoneuvojen osalta laitos täyttää direktiivin 2000/53/EY liitteessä I vahvistetut varastointi- ja käsittelypaikkoja, puhdistusta ja käsittelytoimia koskevat vaatimukset.
3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta laitos täyttää direktiivin 2012/19/EU 8 artiklassa säädetyt asianmukaista käsittelyä koskevat vaatimukset, erityisesti direktiivin 2012/19/EU liitteessä VII vahvistetut vaatimukset sähkö- ja elektroniikkalaiteromun materiaalien ja komponenttien valikoivasta käsittelystä sekä direktiivin 2012/19/EU liitteessä VIII vahvistetut varastointi- ja käsittelytoimia koskevat vaatimukset.
Laitos täyttää standardeissa EN 50625-1:2014, EN 50625-2-1:2014, EN 50625-2-2:2015, EN 50625-2-3:2017 ja EN 50625-2-4:2017 vahvistetut sen puhdistustoimintoihin liittyvät normatiiviset vaatimukset.
Näiden toimenpiteiden toteuttaminen voidaan osoittaa myös noudattamalla sääntelyvaatimuksia, jotka vastaavat edellä mainituissa EN-standardeissa vahvistettuja vaatimuksia.
Haihtuvia fluorihiilivetyjä (VFC-yhdisteet) ja haihtuvia hiilivetyjä (VHC-yhdisteet) sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä elohopeaa sisältävän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyn osalta päästöt ovat jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-AEL) sisällä tai niitä pienemmät.
4. Aluskierrätyksen osalta laitos täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 13 artiklassa säädetyt vaatimukset ja sisältyy kyseisen asetuksen nojalla vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon. Laitos täyttää kyseisen asetuksen 7 artiklassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat aluskohtaisen kierrätyssuunnitelman laatimista ennen aluksen kierrätystä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.7.Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto
Toiminnan kuvaus
Tavanomaisten jätevirtojen lajitteluun tai talteenottoon tarkoitettujen laitosten rakentaminen, parantaminen ja käyttö korkealaatuisiksi uusioraaka-aineiksi mekaanisen muuntamisprosessin avulla.
Taloudelliseen toimintaan ei kuulu sekajätteen palavien jakeiden lajittelu ja talteenotto jäteperäisen polttoaineen tuotantoa varten esimerkiksi mekaanisissa ja biologisissa käsittelylaitoksissa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Raaka-aineen alkuperä
Tavanomainen jäteraaka-aine on peräisin yhdestä tai useammasta seuraavista lähteistä:
a)erikseen kerätty ja kuljetettu jäte, myös toisiinsa sekoitetuissa jakeissa;
b)tavanomaiset jätejakeet, jotka ovat peräisin käytöstä poistettujen tuotteiden purkamisesta ja puhdistamisesta;
c)rakennus- ja purkujäte, joka on peräisin valikoivasta purkamisesta tai muutoin eroteltu syntypaikalla;
d)tavanomaiset jätejakeet, jotka ovat peräisin kierrätettäväksi tarkoitetun sekajätteen lajittelusta, jos laitos täyttää suorituskyvylle asetetut laatukriteerit ja jäte tulee alueilta, jotka täyttävät direktiivissä 2008/98/EY säädetyt erilliskeräysvelvoitteet.
2. Materiaalien talteenotto
Toiminnalla saavutetaan tai ylitetään voimassa oleva laitoskohtainen materiaalien talteenottoaste, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet sovellettavissa jätehuoltosuunnitelmissa, luvissa tai sopimuksissa tai laajennetun tuottajavastuun järjestelmissä. Laitoksessa on käytössä sisäisesti määritellyt keskeiset suorituskykyindikaattorit, joilla seurataan suorituskykyä tai asetetun talteenottoasteen saavuttamista.
Sellaisten materiaalien osalta, joiden kohdalla erilliskeräys on pakollista, toiminnassa muutetaan vähintään 50 prosenttia käsitellyn erikseen kerätyn tavanomaisen jätteen painosta uusioraaka-aineiksi, jotka soveltuvat primaariraaka-aineiden korvaamiseen tuotantoprosesseissa.
3. Asianmukainen jätehuolto
Tavanomaista jätettä talteenottava laitos on ottanut käyttöön laitoksen yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi BAT 2 -tekniikkaan perustuvaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT), joka on vahvistettu jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä, mukaan lukien:
a)jätteen määrittelymenettely ja tiukka hyväksymismenettely saapuvan jätteen laadun osalta;
b)jäljittämisjärjestelmä ja inventaario, joilla pyritään kartoittamaan jätteen sijainti ja määrä laitoksessa;
c)tuotoksen laadunhallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että jätteenkäsittelyn tuotos on sovellettavien laatuvaatimusten tai -standardien mukaista, käyttäen esimerkiksi olemassa olevia EN- tai ISO-standardeja;
d)asiaankuuluvat jätteen lajittelutoimenpiteet tai -menettelyt sen varmistamiseksi, että jätteet pidetään erottelun jälkeen erillään sen ominaisuuksista riippuen, jotta varastointi ja käsittely olisi helpompaa ja ympäristön kannalta turvallisempaa;
e)asiaankuuluvat toimenpiteet, joilla varmistetaan jätteen yhteensopivuus ennen jätteen sekoittamista tai yhdistämistä;
f)laitos on ottanut käyttöön lajittelu- ja talteenottoteknologian ja -prosessit asiaankuuluvien teknisten eritelmien, laatustandardien tai jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien täyttämiseksi. Toiminnassa käytetään uusinta käsiteltäviin jätejakeisiin soveltuvaa tekniikkaa, mukaan lukien optista erottelua lähi-infrapunaspektroskopialla, läpivalaisujärjestelmillä, tiheyden perusteella, magneettisella erottamisella tai koon perusteella.
4. Uusioraaka-aineiden laatu
Toiminnalla muunnetaan tai mahdollistetaan jätteen muuntamisen uusioraaka-aineiksi, mukaan lukien kriittiset raaka-aineet, jotka soveltuvat primaariraaka-aineiden korvaamiseen tuotantoprosesseissa.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Niiden toimintojen osalta, jotka kuuluvat jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien soveltamisalaan, toiminnossa käytetään asiaankuuluvia tekniikoita ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja noudatetaan asianmukaisia päästötasoja (BAT-päästötasot).
Muovien kierrätyslaitoksiin on asennettu pesuvettä varten suodatusjärjestelmä, jolla pystytään poistamaan vähintään 75 prosenttia yli 5 µm:n mikromuovista.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta
3.1.Uusien rakennusten rakentaminen
Toiminnan kuvaus
Asuinrakennuksia ja muita kuin asuinrakennuksia koskevien rakennushankkeiden kehittäminen kokoamalla yhteen rahoituksellisia, teknisiä ja fyysisiä edellytyksiä rakennushankkeiden toteuttamiseen valmistumisen yhteydessä tapahtuvaa tai myöhempää myyntiä varten sekä asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten rakentaminen kokonaisuudessaan omaan lukuun myyntiä varten tai palkkio- tai sopimusperusteisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41.1, F41.2 ja F43 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia. Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään, pois lukien maantäyttö. Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennuksen rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä.
3. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 ja 2.4 mukaisesti käyttäen tasoa 2.
4. Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen rakentamisessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita. Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen rakentamisessa käytetyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:
a)betonin, luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
b)tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
c)biopohjaisten materiaalien kokonaismäärästä enintään 80 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
d)lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
e)muun kuin biopohjaisen muovin kokonaismäärästä enintään 50 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
f)metallien kokonaismäärästä enintään 30 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
g)kipsin kokonaismäärästä enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.
Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 mukaisesti.
5. Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
Primäärienergian kysyntä (PED), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, ei ylitä kynnysarvoa, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lähes nollaenergiarakennusta (NZEB) koskevan lainsäädännön vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella (EPC).
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu, asuinrakennuksiin asennettuja laitteistoja lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen I lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:
a)käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;
b)suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;
c)wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään 6 litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;
d)urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään 1 litra.
Rakennustyömaan vaikutusten välttämiseksi toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/EN 16516 ja ISO 16000-3:2011 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Uutta rakennusta ei ole rakennettu jollekin seuraavista:
a)EU:n LUCAS-tutkimuksen mukainen viljelysmaa, jonka viljavuus ja maanalainen biologinen monimuotoisuus on kohtalainen tai korkea;
b)rakentamaton viheralue, joka on biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikas, ja maa-alue, joka on Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luettelossa olevien uhanalaisten lajien (kasviston ja eläimistön) elinympäristöä;
c)maa-alue, joka vastaa kansallisessa kasvihuonekaasumäärien laskennassa käytettyä metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.
|
3.2.Olemassa olevien rakennusten korjaus
Toiminnan kuvaus
Rakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt tai niiden valmistelu.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F41 ja F43 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia. Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään, pois lukien maantäyttö. Tähän ei kuulu komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 70 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennuksen korjaustyöstä aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta korjauksen näkökulmasta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä.
3. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Toiminnanharjoittaja osoittaa tämän vaatimuksen noudattaminen raportoimalla Level(s)-indikaattorien 2.3 ja 2.4 mukaisesti käyttäen tasoa 2.
4. Alkuperäisestä rakennuksesta säilytetään vähintään 50 prosenttia. Tämä lasketaan alkuperäisestä rakennuksesta jäljellä olevan ulkoisen bruttopinta-alan perusteella käyttäen sovellettavaa kansallista tai alueellista mittausmenetelmää tai vaihtoehtoisesti käyttämällä kansainvälisiin kiinteistömittausstandardeihin sisältyvää IPMS 1:n määritelmää.
5. Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen korjauksessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita. Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen korjauksen yhteydessä uutena rakennukseen lisätyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia kynnysarvoja, jotka koskevat käytettyjen primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:
a)betonin, luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
b)tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
c)biopohjaisten materiaalien määrästä enintään 90 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
d)lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
e)muun kuin biopohjaisen muovin osalta enintään 75 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
f)metallien osalta enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
g)kipsin osalta enintään 83 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.
Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 mukaisesti.
6. Toiminnanharjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu osana korjaustöitä, asuinrakennuksissa tehtäviä korjaustöitä lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen I lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:
a)käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;
b)suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;
c)wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään 6 litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;
d)urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään 1 litra.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien EN 16516 ja ISO 16000-3:2011 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
3.3.Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus
Toiminnan kuvaus
Rakennusten, teiden ja kiitoratojen, rautateiden, siltojen, tunnelien, jätevedenpuhdistamojen, vedenkäsittelylaitosten, putkistojen, kaivojen ja porausreikien, voimalaitosten, kemiallisten tehtaiden, patojen ja altaiden, kaivosten ja louhosten, offshore-rakenteiden, rannikkotyömaiden, satamien, vesiväylätyömaiden tai maanmuokkauksen ja uudisraivauksen purku ja raivaus.
Hankkeisiin, jotka liittyvät toimintoihin ”Uusien rakennusten rakentaminen” tai ”Olemassa olevien rakennusten korjaus” (ks. tämän liitteen 3.1 ja 3.2 jakso) ja joissa purkutyöt ja rakennus- tai korjaustyöt hankitaan samalla sopimuksella, sovelletaan rakennus- tai korjaustoiminnan teknisiä arviointikriteerejä.
Taloudellinen toiminta ei sisällä rakennusten ja muiden rakenteiden purkua ja raivausta, joka suoritetaan osana toimintaa ”Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen” (ks. liitteessä III oleva 2.4 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F43.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Ennen purku- tai raivaustoiminnan aloittamista keskustellaan ja sovitaan asiakkaan kanssa ainakin seuraavista Level(s)-indikaattorin 2.2 tarkistuslistan tason 1 suunnittelukonseptin tarkistuslistan kohdista:
a)keskeisten tulosindikaattoreiden ja tavoitetason määrittely;
b)sellaisten hankekohtaisten rajoitteiden tunnistaminen, jotka voivat vaarantaa tavoitetason (esim. aika, työvoima ja tila), ja näiden rajoitteiden minimointikeinot;
c)tiedot purkamista edeltävästä tarkastusmenettelystä;
d)alustava jätehuoltosuunnitelma, jossa etusijalla ovat jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen ja lajittelu syntypaikalla. Jos näitä toimintoja ei aseteta etusijalle, annetaan selvitys siitä, miksi jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen tai lajittelu syntypaikalla eivät ole teknisesti mahdollisia hankkeen kannalta. Kustannus- tai rahoitusnäkökohdat eivät ole hyväksyttävä syy tämän vaatimuksen noudattamatta jättämiseksi.
2. Toiminnan harjoittaja tekee purkamista edeltävän tarkastuksen EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti.
3. Kaikki purku- tai raivaustoiminnan aikana syntyvä purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti.
4. Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään, pois lukien maantäyttö. Tähän ei kuulu komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 3 raportointimuotoa eri jätevirroille. Vaihtoehtoisesti vaarattoman purkujätteen osalta vähintään 95 prosenttia mineraalifraktiosta ja 70 prosenttia muusta kuin mineraalifraktiosta kerätään erikseen ja valmistellaan uudelleenkäytettäväksi tai kierrätetään.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksen omistaja tai urakoitsija varmistaa, että korjattaessa, kunnostettaessa tai purettaessa onttoihin kohtiin tai yhdistelmärakenteisiin asennettuja sellaisia vaahtopaneeleja tai laminoituja levyjä, joissa on asetuksessa (EU) N:o 517/2014 ja asetuksessa (EU) N:o 1005/2009 tarkoitettuja fluorattuja kasvihuonekaasuja, tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä fluorihiilivetyjä ja otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältäviä vaahtoja, päästöjä vältetään mahdollisuuksien mukaan käsittelemällä vaahtoja tai niiden sisältämiä kaasuja tavalla, jolla varmistetaan vaahtopaneelien tai vaahtojen sisältämien kaasujen talteenotto tai hävittäminen. Vaahtojen sisältämien kaasujen talteenoton suorittaa asianmukaisesti koulutettu henkilöstö.
Jos näiden vaahtojen talteenotto ei ole teknisesti mahdollista, toiminnan harjoittaja laatii asiakirjat, joista käy ilmi, että talteenotto ei ole mahdollista kyseisessä tapauksessa. Asiakirjoja säilytetään viiden vuoden ajan, ja ne ovat saatavilla pyynnöstä.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi purku- ja raivaustöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.4.Teiden ja moottoriteiden kunnossapito
Toiminnan kuvaus
Katujen, teiden ja moottoriteiden ja muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien kunnossapito sekä katujen, teiden, moottoriteiden, siltojen, tunnelien ja lentopaikkojen kiitoteiden, rullausteiden ja asematasojen päällystystyöt, jotka kaikki määritellään toiminnoiksi, joilla ylläpidetään teiden toimintakuntoa ja palvelutasoa. Siltojen ja tunnelien osalta taloudelliseen toimintaan kuuluu ainoastaan sillalla tai tunnelin läpi kulkevan tien kunnossapito. Siihen ei kuulu itse sillan tai tunnelin kunnossapito.
Taloudelliseen toimintaan kuuluu säännöllinen kunnossapito, joka voidaan suorittaa ennalta määrätyin ajanjaksoin. Taloudellinen toiminta sisältää myös ennalta ehkäisevän kunnossapidon ja kunnostaminen, jotka määritellään tehtäviksi, joilla olemassa olevan tien toimintakunto säilytetään tai palautetaan ja pidennetään sen käyttöikää. Kunnossapitotoiminnassa keskitytään pääasiassa päällysteen hoitoon, ja se koskee ainoastaan seuraavia tien pääelementtejä: sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat. Tämän taloudellisen toiminnan soveltamisalaan kuuluvat tiet on tehty asfaltista, betonista tai molempien yhdistelmästä.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin F42.11 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Kun tien pääelementtejä (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) puretaan tai poistetaan, paikalla syntyvästä vaarattomasta jätteestä 100 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään, pois lukien maantäyttö. Tähän ei kuulu komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine.
2. Jos tien elementit (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) on uusittu hiljattain purkamisen tai poistamisen jälkeen, mukaan lukien väliaikaisesti kunnossapitotöitä varten rakennetut tiet, vähintään 50 prosenttia (kilogrammoina) käytetyistä tien rakenteellisista elementeistä on uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja tai vaarattomia teollisuuden sivutuotteita.
3. Uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt.
4. Uuden sidekerroksen käyttöikä on vähintään 20 vuotta.
5. Primaariraaka-aineen käyttö tiekalusteissa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita. Toiminnan harjoittaja varmistaa, että metallien (esimerkiksi teräskaiteiden) osalta enintään 30 prosenttia materiaalista on peräisin primaariraaka-aineesta. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Laaditaan liikenneruuhkien vähentämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön kunnossapitotöiden aikana.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana. Tienpinnan tyyppejä valittaessa suositaan vähämeluisia tienpintoja EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien teiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kriteerien lisäkriteerin B7 Hiljaisen päällysteen suunnitelman vähimmäisvaatimukset mukaisesti ja vähämeluisia tienpintoja suositaan kaikkien direktiivin 2002/49/EY soveltamisalaan kuuluvien teiden osalta.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.5.Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa
Toiminnan kuvaus
Betonin käyttö maa- ja vesirakennuskohteiden uudisrakentamiseen, jälleenrakentamiseen tai kunnossapitoon, lukuun ottamatta betonisia tienpintoja seuraavissa: kadut, moottoritiet, valtatiet, muilla ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitetut liikenneväylät, sillat, tunnelit ja lentopaikkojen kiitotiet, rullaustiet ja asematasot, jotka kuuluvat taloudellisen toiminnan Teiden ja moottoriteiden kunnossapito piiriin (ks. tämän liitteen 3.4 jakso).
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.12, F42.13, F42.2 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä. Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään, pois lukien maantäyttö. Tähän ei kuulu komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 ja 2.4 mukaisesti käyttäen tasoa 2.
3. Primaariraaka-aineen käyttö minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita. Betonin osalta enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta. Tätä kriteeriä sovelletaan paikan päällä valettuun betoniin, elementteihin ja kaikkiin niihin sisältyviin materiaaleihin, mukaan lukien mahdolliset vahvikkeet. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine käytetyn materiaalin kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.
4. Uusioraaka-aineita ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt.
5. Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.
6. Kansallisella tasolla hyväksytty tarkastaja tarkastaa säännöllisesti sillat, tunnelit, suojapadot ja sulkuportit, ja tietoja käytetään huoltotarpeiden ennustamiseen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennettua omaisuutta ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
Tässä toiminnassa käytetyn sementin tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat
a)harmaan sementtiklinkkerin osalta alle 0,816 tCO2e harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti;
b)harmaasta klinkkeristä valmistettavan sementin tai vaihtoehtoisen hydraulisen sideaineen osalta alle 0,530 tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/EN 16516 ja ISO 16000-3:2011 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
Infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään akustisella suunnittelulla, tarvittaessa kohteena olevan alueen herkkyys huomioon ottaen, erityisesti sen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön ja eläimistön koon osalta, ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:
a)EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b)EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c)EU:n ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä.
|
4.Informaatio ja viestintä
4.1.Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
Toiminnan kuvaus
Toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan seuraavia, tai tarjotaan asiantuntijapalveluja, mukaan lukien seuraavien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia:
a)ohjelmistot ja tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen teknologian (OT) järjestelmät, mukaan lukien tekoälyyn perustuvat ratkaisut, kuten automatisoitu koneoppiminen, jotka on laadittu etäseurantaa ja ennustavaa kunnossapitoa varten, mukaan lukien järjestelmät, joilla
i)kerätään, käsitellään, siirretään ja tallennetaan tietoa laitteistosta, tuotteista tai infrastruktuurista etänä niiden käytön tai toiminnan aikana;
ii)analysoidaan tietoja ja generoidaan päätelmiä laitteiston, tuotteen tai infrastruktuurin operatiivisesta suorituskyvystä ja kunnosta;
iii)tarjotaan etähuoltoa ja suosituksia toimenpiteistä, joita tarvitaan toimintahäiriöiden välttämiseksi ja laitteiston, tuotteen tai infrastruktuurin optimaalisen toimintakunnon säilyttämiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi sekä resurssien käytön ja jätteen vähentämiseksi;
b)seuranta- ja jäljitysohjelmistot ja IT- tai OT-järjestelmät, jotka on laadittu materiaalien, tuotteiden ja omaisuuden tunnistamiseen, seurantaan ja jäljittämiseen niiden arvoketjujen välityksellä (mukaan lukien digitaaliset materiaali- ja tuotepassit), ja joiden ensisijaisena tavoitteena on tukea materiaalivirtojen ja tuotteiden kiertoa tai muita asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettuja tavoitteita;
c)elinkaariarviointiohjelmistot, joilla tuetaan tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurien elinkaariarviointia ja siihen liittyvää raportointia;
d)tuotteiden, laitteiston ja infrastruktuurin ekologista suunnittelua (mukaan lukien jätehuolto ja resurssitehokkuus) tukevat suunnitteluohjelmistot;
e)toimittajahallintaohjelmistot, joilla tuetaan ympäristövaikutuksiltaan vähäisten materiaalien, tuotteiden ja palvelujen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, mutta ei niiden kauppaa tukevien markkinapaikkojen toimintaa;
f)Elinkaaren aikaisen suorituskyvyn hallintaohjelmistot, joilla tuetaan tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurin kiertotaloustehokkuuden seurantaa ja arviointia niiden elinkaaren aikana.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C26, C27, J58.29, J61, J62 ja J63.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 13 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa valmistetaan, kehitetään, asennetaan, otetaan käyttöön, ylläpidetään tai korjataan yhtä tai useampia seuraavista IT/OT-datavetoisista ratkaisuista, joilla tarjotaan alla lueteltuja toimintoja, tai tarjotaan niihin liittyviä asiantuntijapalveluja, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskevaa teknistä konsultointia. Tällaisia datavetoisia IT/OT-ratkaisuja ovat muun muassa anturit (joilla mitataan esimerkiksi tehoa, lämpötilaa, tärinää, videota, ääntä tai viskositeettia), tiedonkeruu- ja viestintälaitteistot, tietovarastot (reuna- tai pilvipalvelut) ja ohjelmistot. Jos nämä toiminnot ovat osa laajempaa ohjelmistoa tai IT/OT-tarjontaa, ainoastaan ne ohjelmiston lisäosat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot, täyttävät kriteerit.
2. Etäseurannan ja ennakoivan kunnossapidon järjestelmien osalta vähintään kaksi seuraavissa a–d alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)käyttäjän varoittaminen epänormaaleista anturiarvoista ja tuotteen, laitteen tai infrastruktuurin tilan arviointi, kulumisen tai sähköongelmien havainnointi tai päätelmien tekeminen poikkeuksellisten toimintaolosuhteiden tarkasta luonteesta kehittyneiden analyysimenetelmien avulla;
b)tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin odotetun jäljellä olevan käyttöiän ennustaminen ja toimenpiteiden suositteleminen jäljellä olevan käyttöiän pidentämiseksi;
c)tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin tulevan vian ennakointi ja toimenpiteiden suositteleminen tällaisen vian estämiseksi;
d)suositusten antaminen arvokkaimmasta seuraavasta käyttösyklistä, kuten uudelleenkäytöstä, osien talteenotosta uudelleenvalmistusta varten tai kierrätyksestä, ottaen huomioon kaikki tuotteen tilaan liittyvät tekijät.
Sellaisten IT/OT-järjestelmien, joiden tarkoituksena on i) valvoa kulutushyödykkeiden (kuten tulostimen musteen) vaihtamista, ii) etävalvoa ja etähuoltaa sellaisia sähköntuotantolaitoksia, joiden kasvihuonekaasuintensiteetti on yli 100 gCO2e/kWh, tai iii) seurata ja etähallinnoida kaikentyyppisiä fossiilisia polttoaineita käyttäviä moottoreita, ei katsota edistävän merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä.
3. Seuranta- ja jäljitysohjelmistojen ja IT/OT-järjestelmien osalta vähintään yksi seuraavista a–d alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)materiaalien, tuotteiden ja omaisuuden tunnistaminen, seuraaminen ja jäljittäminen arvoketjujen välityksellä, jotta voidaan asettaa saataville jäsenneltyä dataa (kuten materiaalisisältö, aineet ja ympäristötiedot), joita tarvitaan elinkaariarviointeihin tai raaka-aineilmoituksiin asiaankuuluvien standardien, kuten komission suosituksen 2021/2279, ISO-standardin 14067:2018 tai ISO-standardin 14040:2006, mukaisesti, ja kyseisen datan jakaminen arvoketjukumppaneiden, kuluttajien ja muiden talouden toimijoiden kanssa datan mallintamista, yhteentoimivuutta, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien standardien mukaisesti;
b)sellaisten asiakirjojen ja tietojen toimittaminen ja jakaminen, joilla tuetaan suoraan tuotteiden ja laitteiston korjausta ja huoltoa, esimerkiksi korjausohjeet, testauslaitteet, johdotus- ja kytkentäkaaviot, vianmääritys- ja virhekoodit, purkuohjeet;
c)käänteisen logistiikan tukeminen, mukaan lukien tuotteiden palauttaminen uudelleenvalmistusta, kunnostamista tai kierrätystä varten, hallinnoimalla palautusprosessin vaiheita ja transaktioita, esimerkiksi noutotilausten tekeminen, myyntitapahtumatietojen jäljittäminen, tuotteen hajottaminen materiaaleiksi syötettäväksi uudelleen kiertotalouden mukaisiin materiaalivirtoihin ja sellaisten päätösten optimointi, joilla estetään kierrätys vähempiarvoisiin tuotteisiin (downcycling) ja maksimoidaan resurssien talteenotto. Unionin lainsäädännön vähimmäisvaatimukset täyttäviä digitaalisia tuotepasseja ei pidetä luokitusjärjestelmän mukaisina;
d)tuotteiden käytön optimoinnin ja tehostamisen tukeminen kiertotalouteen perustuvilla liiketoimintamalleilla, kuten tarjoamalla tuotteita palveluna tai vertaisjakamalla niitä.
4. Elinkaariarviointiohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–c alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)tuotteiden, laitteiston tai infrastruktuurin elinkaariarvioinnin tukeminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä ja algoritmeilla asiaankuuluvien standardien, kuten komission suosituksen (EU) 2021/2279, ISO-standardin 14067:2018 tai ISO-standardin 14040:2006, mukaisesti;
b)elinkaarianalyysiä varten tarvittavan datan, kuten usein käytettyjen tuotteiden ja materiaalien tai tuotantovaiheiden hiilipäästöjen vakioarvojen ja muiden ympäristövaikutusten, toimittaminen;
c)suositusten tarjoaminen tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin suunnittelun parantamiseksi materiaali- ja hiilijalanjäljen minimoimiseksi.
5. Suunnitteluohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)käyttäjien tukeminen tuotekohtaisten kiertotalouteen liittyvien ja muiden ympäristösuunnittelua koskevien tavoitteiden ja vaatimusten laatimisessa, dokumentoinnissa ja hallinnassa. Näitä ovat esimerkiksi uudelleenvalmistettavuus, huollettavuus, tuotteen käytöstä aiheutuvat mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset, mahdollisimman pieni jätemäärä tuotannon tai rakentamisen aikana ja räätälöity tuotanto liiallisen erittelyn poistamiseksi ja materiaalipanosten vähentämiseksi;
b)käyttäjien auttaminen tuotesuunnittelussa siten, että he voivat arvioida ja optimoida tuotesuunnittelua suhteessa tiettyihin kiertotalous- tai muihin ympäristötavoitteisiin tai löytää parhaan kompromissin keskenään ristiriitaisten suunnittelutavoitteiden, kuten kestävyyden ja raaka-aineiden käytön, vihreämmän materiaalin ja kustannus- tai asennusaikataulun tai tuotantoketjun loppupään uudelleenkäyttö- ja kierrätysjärjestelmien kustannusten välillä;
c)tuotesuunnittelun validointi analysoinnin ja simuloinnin avulla suhteessa tiettyihin kiertotalous- ja muihin ympäristötavoitteisiin ja vaatimuksiin;
d)tietokoneavusteisen tuotesuunnitteluprosessin (mukaan lukien mekaaninen, sähkö-, elektroniikka- tai reseptisuunnittelu) tukeminen datalla ja tiedoilla suunnittelu- ja rakennuspäätösten vaikutuksista kiertotalouteen ja ympäristötehokkuuteen;
e)ympäristövaikutuksiltaan vähäisten materiaalien ja komponenttien valinnan tukeminen tarjoamalla tietoa markkinoilla saatavilla olevista materiaaleista ja komponenteista ja niiden kustannuksista.
6. Toimittajahallintaohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)tietojen tarjoaminen käyttäjälle sellaisten kiertotaloustuotteiden, välittömien tuotteiden, komponenttien ja materiaalien toimittajista ja saatavuudesta, jotka on suunniteltu suljetun kierron järjestelmiä, uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta tai käyttötarkoituksen muuttamista varten. Tarjotut tiedot ylittävät voimassa olevassa unionin lainsäädännössä säädetyt vähimmäistietovaatimukset;
b)tällaisten materiaalien, tuotteiden ja komponenttien tarjontaan liittyvien standardien ja sertifikaattien hallinnan ja niiden noudattamisen seurannan tukeminen;
c)sellaisten tietojen vaihdon tukeminen toimittajien kanssa, joita tarvitaan toimitettujen materiaalien, tuotteiden ja komponenttien ympäristönsuojelun tason todentamiseksi;
d)kiertotalouden mukaisten, ekologisesti suunniteltujen tai muuten ympäristöystävällisten tuotteiden, materiaalien ja komponenttien kaupan sekä toimittajien ja ostajien välisen verkostoitumisen tukeminen;
e)käänteisen logistiikan tukeminen.
7. Elinkaaren aikaisen suorituskyvyn hallintaohjelmistojen osalta vähintään yksi seuraavista a–e alakohdassa täsmennetyistä toiminnoista on käytössä täydessä laajuudessaan:
a)tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin kiertotaloustehokkuuden seurannan ja arvioinnin tukeminen koko sen elinkaaren ajan;
b)kiertotaloustehokkuuden vertaaminen alkuperäisiin kiertotalouteen liittyviin suunnittelutavoitteisiin sekä poikkeamien ja niiden perimmäisten syiden analysointi;
c)sellaisten toimenpiteiden suunnittelun ja dokumentoinnin tukeminen, joita tarvitaan tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin käyttöiän pidentämiseksi, kuten huolto, jälkiasennus tai muut palvelut;
d)tällaisten toimenpiteiden kertotaloustehokkuuden vaikutustenarvioinnin tukeminen;
e)tuotteen, laitteiston tai infrastruktuurin tulevaa käyttöä, kuten jälkiasennusta, käytön muuttamista, käytöstä poistamista ja kierrätystä koskevien päätösten tekemiseen tarvittavien tietojen tarjoaminen käyttäjälle.
8. Kaikkien datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen on täytettävä seuraavat kriteerit:
a)käytössä on tekniikoita, joilla tuetaan uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettävien komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä, ja ratkaisut on suunniteltu erittäin kestäviksi, kierrätettäviksi, helposti purettaviksi, mukautettaviksi ja päivitettäviksi;
b)käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, mukaan lukien kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa tehdyt käytöstäpoistoa koskevat sopimukset, ja ne sisällytetään rahoitusennusteisiin tai virallisiin hankeasiakirjoihin. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta;
c)uudelleenkäyttöön valmistelu, hyödyntäminen tai kierrättäminen tai asianmukainen käsittely, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely, tehdään direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Laitteisto, jolla ohjelmistoja käytetään, täyttää direktiivissä 2009/125/EY vahvistetut palvelimia ja tiedontallennustuotteita koskevat vaatimukset.
Käytetty laitteisto ei sisällä direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisen materiaalin pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja enimmäisarvoja.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.Palvelut
5.1.Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
Toiminnan kuvaus
Sellaisten tavaroiden korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu kulutushyödykkeiden, kuten tulostimen musteen, värikasettien, liikkuvien osien voiteluaineiden tai akkujen ja paristojen vaihtaminen.
Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.
Tähän luokkaan kuuluvilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole omia NACE-koodeja asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudelliseen toimintaan sisältyy tuotteiden käyttöiän pidentämisen korjaamalla, kunnostamalla tai uudelleenvalmistamalla tuotteita, joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on jo käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
2. Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)vaihdetuista osista, kunnostetuista tuotteista tai uudelleenvalmistetuista tuotteista on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita;
b)taloudellisessa toiminnassa pannaan täytäntöön jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että tuotteen materiaalit, erityisesti kriittiset raaka-aineet ja komponentit, joita ei ole käytetty uudelleen samassa tuotteessa, käytetään uudelleen muualla tai, jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista (vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), kierrätetään tai, ainoastaan jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole mahdollista, hävitetään sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Uudelleenvalmistuksen osalta jätehuoltosuunnitelma on yleisön saatavilla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen yhteydessä asennetut varaosat ovat kaikkien vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevien, luonteeltaan yleisten tai kyseisen tuoteryhmän kannalta erityisen merkityksellisten unionin sääntöjen, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, direktiivin 2011/65/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2102, mukaisia.
Korjaus- tai kunnostustoimien osalta näitä vaatimuksia ei sovelleta alkuperäisiin komponentteihin, jotka on säilytetty tuotteessa.
Direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta päästöt ovat uusimmissa asiaankuuluvaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä vahvistettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen (BAT-AEL) sisällä tai niitä pienemmät, ja samalla varmistetaan, että merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia ei esiinny.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.2.Varaosien myynti
Toiminnan kuvaus
Varaosien myynti.
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu kulutushyödykkeiden, kuten tulostimen musteen, värikasettien, liikkuvien osien voiteluaineiden tai akkujen ja paristojen vaihtaminen ja huolto.
Taloudellinen toiminta liittyy varaosiin, joita käytetään sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus ja C31 Huonekalujen valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46 ja G47 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudelliseen toimintaan sisältyy lakisääteiset velvoitteet ylittävä varaosien myynti.
2. Taloudellinen toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)jokaisesta myydystä varaosasta on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita;
b)jokainen myyty tuotteen varaosa korvaa tai tulee tulevaisuudessa korvaamaan jonkin olemassa olevan osan tuotteen toimivuuden palauttamiseksi tai parantamiseksi, erityisesti jos olemassa oleva osa rikkoutuu.
3. Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä, tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:
a)pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;
b)pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä. Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
Toiminnalla luodaan strategia, jolla huomioidaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, joita arvoketjuun sisältyvistä kuljetuksista aiheutuu, mukaan lukien toimitukset ja palautukset, siinä määrin kuin ne ovat jäljitettävissä.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Myydyt varaosat ovat kaikkien vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevien, luonteeltaan yleisten tai kyseisen tuoteryhmän kannalta erityisen merkityksellisten unionin sääntöjen, kuten asetuksen (EY) N:o 1907/2006, direktiivin 2011/65/EU ja direktiivin (EU) 2017/2102, mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.3.Käytöstä poistettujen tuotteiden ja tuotekomponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön
Toiminnan kuvaus
Tuotteiden ja komponenttien valmistelu uudelleenkäyttöön käyttöiän lopussa.
Taloudelliseen toimintaan ei sisälly korjaustoiminta, joka suoritetaan tuotteen käyttövaiheessa.
Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin ja niiden komponentteihin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, C30.1 Laivojen ja veneiden rakentaminen, C30.2 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus, C30.3 Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien koneiden valmistus, C30.9 Muualla luokittelematon kulkuneuvojen valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.
Tähän luokkaan kuuluvalla taloudellisella toiminnalla ei ole omaa NACE-koodia asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnalla valmistellaan tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, siten että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä.
2. Toimintaan käytettävä jäteraaka-aine on peräisin erikseen kerätystä ja kuljetetusta jätteestä, joka koostuu syntypaikalla erotelluista tai toisiinsa sekoitetuista jakeista.
3. Toiminnassa on käytössä hyväksyntä-, turvallisuus- ja tarkastusmenettelyt, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
a)uudelleenkäytön valmisteluun tai kierrätykseen soveltuminen tarkastetaan erityisellä menettelyllä, ja toiminnassa noudatetaan julkisesti saatavilla olevaa jätehuoltosuunnitelmaa, jolla varmistetaan, että käytöstä poistetut tuotteet, jotka eivät sovellu uudelleenkäyttöön (vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), lähetetään kierrätettäväksi tai loppukäsitellään, jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole kannattavaa;
b)ennalta määritettyjen kriteerien mahdollisesti silmämääräiseen tai manuaaliseen ulkoiseen tarkastukseen perustuva menettely soveltuu sellaisten käytöstä poistettujen tuotteiden luokkaan, jotka valmistellaan uudelleenkäyttöä varten;
c)tarjolla on asianmukaista koulutusta, jolla varmistetaan, että uudelleenkäyttötoiminnan harjoittajat ovat päteviä valmistelemaan käytöstä poistettujen tuotteiden uudelleenkäyttötoimia.
4. Toiminnassa käytetään työkaluja ja laitteita, jotka soveltuvat käytöstä poistettujen tuotteiden uudelleenkäytön valmisteluun.
5. Toimintaan sisältyy raportointijärjestelmä talteenottoasteesta ja tarvittaessa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä asetetuista uudelleenkäytön valmistelua tai kierrätystä koskevista tavoitteista.
6. Toiminta täyttää seuraavat kriteerit:
a)toiminnan tuloksena on tuotteita tai tuotteiden osia, jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön ilman muuta käsittelyä;
b)myydyistä tavaroista on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita.
7. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun uudelleenkäyttöön valmistelun osalta taloudellisessa toiminnassa on sallittua käsitellä jätteitä ja käytössä on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO-standardiin 14001:2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaiseen EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai vastaavaan sekä ISO-standardiin 9001:2015 perustuvaan laadunhallintajärjestelmään.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Toiminnassa on käytössä turvallisuusmenettelyitä, joilla suojellaan uudelleenkäyttötoimia valmistelevien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.4.Käytettyjen tavaroiden myynti
Toiminnan kuvaus
Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen jälkeen.
Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46 ja G47 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudelliseen toimintaan sisältyy sellaisen käytetyn tuotteen myynti, jota asiakas (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö) on käyttänyt sen suunniteltuun käyttötarkoitukseen, mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistuksen jälkeen.
2. Myydystä tuotteesta on tarvittaessa tehty myyntisopimus noudattaen säännöksiä, jotka koskevat tuotteen sopimuksenmukaisuutta, myyjän vastuuta (mukaan lukien mahdollisuus käytettyjen tuotteiden lyhyempään vastuu- tai vanhentumisaikaan), todistustaakkaa, oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, tavaroiden korjaamista tai vaihtamista sekä kaupallisia takuita.
3. Jos tuote on korjattu, kunnostettu tai uudelleenvalmistettu ennen jälleenmyyntiä, toiminnassa on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan, että tuotteen materiaalit ja komponentit, joita ei ole käytetty uudelleen samassa tuotteessa, käytetään uudelleen muualla, tai jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista (esimerkiksi vaurioiden, kulumisen tai vaarallisten aineiden vuoksi), kierrätetään tai loppukäsitellään, jos uudelleenkäyttö ja kierrätys ei ole kannattavaa. Uudelleenvalmistuksen osalta jätehuoltosuunnitelma on yleisön saatavilla.
4. Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä, tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:
a)pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;
b)pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä. Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
Toiminnalla luodaan strategia, jolla huomioidaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, joita arvoketjuun sisältyvistä kuljetuksista aiheutuu, mukaan lukien toimitukset ja palautukset, siinä määrin kuin ne ovat jäljitettävissä.
Jos myytävä tuote on alun perin tuotettu NACE-koodiin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja se on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa ja myynti tapahtuu jälkimarkkinoilla vuoden 2025 jälkeen ja ennen vuotta 2030, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a)M1- ja N1-luokan kevyiksi hyötyajoneuvoiksi luokiteltujen ajoneuvojen hiilidioksidipäästörajat, sellaisina kuin ne määritetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, noudattavat tiettyä normia, joka on alle 50 g CO2/km (vähäpäästöiset ja päästöttömät kevyet hyötyajoneuvot);
b)sellaiset L-luokan ajoneuvot, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 168/2013 säädetyn päästötestin mukaisesti lasketut pakokaasupäästöt ovat 0 g CO2/km;
c)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot sekä N1-luokan raskaiksi ajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;
d)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjä vähäpäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja.
Jos tuote, joka on alun perin tuotettu NACE-koodiin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa, myydään jälkimarkkinoilla vuoden 2030 jälkeen, asetuksen (EU) 2019/631 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määritellyt hiilidioksidipäästöt ovat 0.
Jos myyty tuote on alun perin tuotettu NACE-koodeihin C26 tai C27 luokitelluissa toiminnoissa, tuote on direktiivin 2009/125/EY ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanoasetusten mukainen.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Jos myyty tuote on alun perin tuotettu NACE-koodeihin C29 luokitelluissa toiminnoissa ja se on asetuksen (EU) 2018/858 mukainen ajoneuvo, liikennealan komponentti, järjestelmä, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varaosa, se täyttää asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen tai asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti vahvistetun kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen tai niiden seuraajien vaatimukset. M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat, pois lukien uudelleenkäsitellyt renkaat, ovat soveltuvin osin parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL). Renkaat ovat asetusta (EY) N:o 715/2007 ja asetusta (EY) N:o 595/2009 seuraavien säädösten mukaisia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.5.Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit
Toiminnan kuvaus
Tarjotaan asiakkaille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) tuotteiden käyttöoikeus sellaisten palvelumallien kautta, jotka ovat joko käyttösuuntautuneita palveluja, joissa tuote on edelleen keskiössä, mutta sen omistusoikeus säilyy palvelun tarjoajalla ja tuote vuokrataan tai on yhteiskäytössä, tai tulossuuntautuneita palveluja, joissa maksu on ennalta määritelty ja sovittu tulos toimitetaan (maksu palveluyksikköä kohti).
Taloudellinen toiminta kattaa sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettavat tuotteet, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin G46, G47 ja N.77 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnalla tarjotaan asiakkaille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) tuotteen tai tuotteiden käyttöoikeuden samalla varmistaen, että omistusoikeus säilyy kyseistä palvelua tarjoavalla yrityksellä, kuten valmistajalla, asiantuntijalla tai vähittäismyyjällä. Sopimusehdoilla varmistetaan, että kaikki seuraavat osakriteerit täyttyvät:
a)palvelun tarjoajalla on velvollisuus ottaa käytetty tuote takaisin sopimuksen päättyessä;
b)asiakkaalla on velvollisuus antaa käytetty tuote takaisin sopimuksen päättyessä;
c)palvelun tarjoaja pysyy tuotteen omistajana;
d)asiakas maksaa tuotteen käyttöoikeudesta ja käytöstä tai tuotteen käyttöoikeuden ja käytön lopputuloksesta.
2. Toiminta johtaa käytännössä tuotteen käyttöiän pitenemiseen tai käyttöintensiteetin kasvamiseen.
4. Jos taloudelliseen toimintaan liittyy pakattujen tuotteiden toimittamista asiakkaille (luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle), myös silloin, kun toimintaa harjoitetaan sähköisenä kaupankäyntinä, tuotteen primaari- ja sekundääripakkaukset täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:
a)pakkaus on valmistettu vähintään 65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Jos pakkaus on tehty paperista tai pahvista, jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on FSC:n (Forest Stewardship Council), PEFC Internationalin (Programme for the Endorsement of Forest Stewardship Schemes) tai vastaavan tunnustetun järjestelmän sertifiointi. Muovi- tai metallipinnoitteita ei käytetä. Muovipakkauksissa käytetään vain yhtä materiaalia ilman pinnoitteita, eikä halogeenia sisältäviä polymeerejä käytetä. Vaatimustenmukaisuudesta annetaan vakuutus, jossa täsmennetään pakkauksen materiaalikoostumus sekä kierrätetyn ja primääriraaka-aineen osuudet;
b)pakkaus on suunniteltu käytettäväksi uudelleen uudelleenkäyttöjärjestelmässä. Uudelleenkäyttöjärjestelmä on toteutettu siten, että se mahdollistaa uudelleenkäytön suljetun tai avoimen kierron järjestelmässä.
4. Vaatteiden osalta, jos taloudelliseen toimintaan kuuluu käytettyjen vaatteiden pesu ja kuivapesu, toiminta on ISO-standardin tyypin 1 ympäristömerkin tai vastaavan mukaista.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
Toiminnassa laaditaan strategia, jolla vähennetään arvoketjun alku- ja loppupään palveluista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja jossa otetaan huomioon
a)välituotteet ja raaka-aineet;
b)arvoketjuun sisältyvät kuljetukset, mukaan lukien toimitukset ja palautukset;
c)huolto- ja muut tarvittavat toimet, mukaan lukien pesu ja puhdistus;
d)käyttöiän päättyminen, mukaan lukien jätehuolto.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
5.6.Käytettyjen uudelleenkäytettävien tavaroiden kauppapaikka
Toiminnan kuvaus
Uudelleenkäytettäviksi tarkoitettujen käytettyjen tuotteiden, materiaalien tai komponenttien kauppaa (myyntiä tai vaihtoa) varten tarkoitettujen markkinapaikkojen ja ilmoituspaikkojen kehittäminen ja toiminta, kun markkinapaikat ja ilmoituspaikat toimivat välittäjinä, joiden avulla palvelua tai tuotetta hakevat ostajat ja kyseisten tuotteiden tai palvelujen myyjät tai tarjoajat löytävät toisensa.
Taloudellinen toiminta kattaa markkinapaikat ja ilmoituspaikat, jotka tukevat B2B-, B2C- ja asiakkaiden välistä (C2C) kaupankäyntiä. Toiminto kattaa sellaiset palvelut kuten ostajan ja myyjän välisen yhteyden luomisen, maksupalvelut tai toimituspalvelut.
Taloudellinen toiminta ei sisällä käytettyjen tavaroiden tukku- tai vähittäiskauppaa.
Taloudellinen toiminta liittyy sellaisissa taloudellisissa toiminnoissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka luokitellaan NACE-koodeihin C10 Elintarvikkeiden valmistus, C11 Juomien valmistus, C13 Tekstiilien valmistus, C14 Vaatteiden valmistus, C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus, C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus), C17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus, C23.3 Keraamisten rakennusaineiden valmistus, C23.4 Muiden posliini- ja keramiikkatuotteiden valmistus, C24 Metallien jalostus, C25.1 Metallirakenteiden valmistus, C25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus, C25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus, C25.9 Muu metallituotteiden valmistus, C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, C27 Sähkölaitteiden valmistus, C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus, C28.23 Konttorikoneiden ja -laitteiden valmistus (pl. tietokoneet ja niiden oheislaitteet), C28.24 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus, C28.25 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, C28.93 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus, C28.94 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus, C28.95 Paperi-, kartonki- ja pahviteollisuuden koneiden valmistus, C28.96 Muovi- ja kumiteollisuuden koneiden valmistus, C31 Huonekalujen valmistus ja C32 Muu valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin J58.29, J61, J62 ja J63.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 13 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellinen toiminta koostuu markkinapaikkojen tai ilmoituspaikkojen kehittämisestä ja toiminnasta käytettyjen tuotteiden, komponenttien tai materiaalien myynnin tai uudelleenkäytön tukemiseksi.
Toiminta mahdollistaa sellaisten käytettyjen tavaroiden kaupan (myynnin tai vaihdon) uudelleenkäyttöä varten, jotka on määritelty toiminnan kuvauksessa ja joita jokin kuluttaja tai organisaatio on jo aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, korjattuna tai ilman korjausta.
2. Jos käytössä on palvelimia ja tiedontallennustuotteita:
a)käytettävä laitteisto täyttää palvelimille ja tiedontallennustuotteille direktiivin 2009/125/EY mukaisesti asetetut vaatimukset;
b)käytetyt laitteet eivät sisällä direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitusten kohteena olevia aineita, paitsi jos homogeenisten materiaalien pitoisuudet painoprosentteina eivät ylitä kyseisessä liitteessä lueteltuja pitoisuuksia;
c)käytössä on jätehuoltosuunnitelma, joka suosii ensisijaisesti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän lopuksi, esimerkiksi kierrätyskumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia;
d)käyttöiän päättyessä laitteisto valmistellaan uudelleenkäyttöön, hyödynnetään tai kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti, mukaan lukien kaikkien nesteiden poistaminen ja valikoiva käsittely direktiivin 2012/19/EU liitteen VII mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Jos käytössä on datakeskuksia, toiminnassa on pyritty parhaan mukaan käyttämään asiaankuuluvia toimintatapoja, jotka on nimetty ’odotetuiksi toimintatavoiksi’ datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tuoreimmassa versiossa tai CEN-CENELEC-asiakirjassa CLC TR50600-99-1 Data centre facilities and infrastructures – Part 99-1: Recommended practices for energy management, ja siinä on käytetty kaikkia odotettuja toimintatapoja, joille on annettu maksimiarvo 5 datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tuoreimmassa versiossa.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovelleta
|
Lisäys A: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
I. Kriteerit
Tähän toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on yksilöity tämän lisäyksen II jakson taulukossa lueteltujen riskien perusteella suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:
a)
toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)
jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksen II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)
arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)
kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoennusteita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)
kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoennusteita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.
Ilmastoennusteet ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat tai maksulliset mallit.
Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutumissuunnitelma.
Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.
Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin mahdollisuuksien mukaan.
II. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
|
|
Lämpötilaan liittyvät
|
Tuuleen liittyvät
|
Veteen liittyvät
|
Maamassoihin ja maaperään liittyvät
|
|
Krooniset
|
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)
|
Tuuliolojen muutokset
|
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Rannikon eroosio
|
|
|
Lämpökuormitus
|
|
Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu
|
Maaperän huonontuminen
|
|
|
Lämpötilan vaihtelut
|
|
Valtamerten happamoituminen
|
Maaperän eroosio
|
|
|
Ikiroudan sulaminen
|
|
Meriveden intruusio
|
Vettyneen rinnemaan valuminen
|
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen
|
|
|
|
|
|
Vesistressi
|
|
|
Akuutit
|
Lämpöaalto
|
Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni
|
Kuivuus
|
Lumivyöry
|
|
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen
|
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)
|
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Maanvyörymä
|
|
|
Maastopalo
|
Pyörremyrsky
|
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)
|
Maansortuma
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen
|
|
Lisäys B: Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY mukaisesti sekä vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.
Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
Lisäys C: Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:
a) asetuksen (EU) 2019/1021 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;
b) elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2017/852 2 artiklassa;
c) asetuksen (EY) N:o 1005/2009 liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;
d) direktiivin 2011/65/EU liitteessä II luetellut aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa;
e) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisen liitteen mukaisia vaatimuksia;
f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
Lisäys D: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti.
Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi, jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet.
SISÄLLYSLUETTELO
LIITE III
2
1.Teollisuus2
1.1Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus2
1.2Lääkkeiden valmistus8
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito14
2.1Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus14
2.2Vaarallisen jätteen käsittely16
2.3Laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen20
2.4Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen25
LIITE III
Tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
1.Teollisuus
1.1Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tai vaikuttavien aineiden valmistus
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C21.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää kaikki jäljempänä esitetyt tuotteen korvaamista koskevat vaatimukset.
1.1 Vaikuttava farmaseuttinen aine täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:
a)vaikuttava farmaseuttinen aine on luonnossa esiintyvä aine, kuten vitamiini, elektrolyytti, aminohappo, peptidi, proteiini, nukleotidi, hiilihydraatti tai lipidi, ja ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista annettujen Euroopan lääkeviraston suuntaviivojen (Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeet) mukaisesti sitä pidetään yleisesti ympäristössä hajoavana;
b)jos vaikuttava farmaseuttinen aine ei täytä a alakohdan vaatimuksia, vaikuttavan farmaseuttisen aineen, sen keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden ja sen ympäristössä olevien keskeisten muuntumistuotteiden on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:
i)ne on luokiteltu helposti biohajoaviksi vähintään yhdellä menetelmällä, joka esitetään kemikaalien testaamista koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevassa 301 (A-F) -testissä (Ready Biodegradability) kyseisissä ohjeissa määritellyn helpon biohajoavuuden läpäisyarvon mukaisesti;
ii)niiden voidaan todeta mineralisoituvan perustuen kemikaalien testausta koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevaan testiin 308 (Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems, OECD 308) verrattuna Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa määriteltyihin pysyvyyskriteereihin.
1.2 Vaikuttava farmaseuttinen aine katsotaan tarkoituksenmukaiseksi korvikkeeksi toiselle samaan hoitoon tarkoitetulle tai samaan aineluokkaan kuuluvalle farmaseuttiselle aineelle, joka on saatavilla markkinoilla tai oli saatavilla edeltävien viiden vuoden aikana ja joka ei täytä 1.1 kohdan vaatimuksia.
Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan julkisesti saatavilla olevalla analyysillä, jonka riippumaton kolmas osapuoli on todentanut.
1.3 Vaikuttavan farmaseuttisen aineen valmistusprosessiin ei liity sellaisten aineiden käyttöä sellaisenaan tai seoksissa, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit, paitsi jos toiminnanharjoittaja arvioi ja dokumentoi, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
2. Toiminta täyttää seuraavat epäpuhtauspäästöjä koskevat vaatimukset:
2.1 Päästöjen raja-arvot ovat alhaisempia kuin seuraavissa asiakirjoissa vahvistettujen BAT-päästötasojen vaihteluvälien keskipiste, jos toiminta kuuluu kyseisen asiakirjan soveltamisalaan:
a)kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisten hallinta- ja käsittelyjärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa;
b)orgaanisten hienokemikaalien valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;
c)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät;
d)epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
e)epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
f)epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF); sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan.
BAT-päästötasojen keskiarvoa koskevaan tavoitetasoon siirtyminen ei aiheuta merkittäviä kokonaisvaikutuksia laitoksille, jotka ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisällä. Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä poikkeuksen voimassaoloaikana.
2.2 Jos tietyn epäpuhtauden mittaamiseen on käytössä jatkuva mittausmenetelmä, toiminnanharjoittaja käyttää jatkuvatoimista päästöseurantajärjestelmää (CEMS), jatkuvatoimista jäteveden laadun seurantajärjestelmää (CEQMS) ja muita toimenpiteitä, joilla säännöllisesti varmistetaan, ettei ympäristön tila heikkene.
2.3 Toiminnanharjoittaja käyttää liuotinjätteen erottelua liuottimien talteen ottamiseksi keskittyneistä jätevirroista, jos se on teknisesti mahdollista.
Liuotinjäämien muodossa olevia epäpuhtauksia koskevan Euroopan lääkeviraston ICH:n ohjeen Q3C (R8) taulukossa 1 olevien liuottimien käyttöä vältetään.
Kaikista tuotantopanoksista haihtuu enintään 3 % liuottimia. Vähintään 99 prosenttia haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) otetaan talteen.
Toiminnanharjoittaja varmistaa, että VOC-yhdisteiden karkauspäästöt ovat alle jäljempänä miljoonasosina tilavuudesta (ppmv) määritellyn raja-arvon suorittamalla vähintään joka kolmas vuosi vuotojen tunnistus- ja korjausohjelman (LDAR). Investointeja suositellaan erittäin tiiviiden laitteiden käyttöön edellyttäen, että ne asennetaan olemassa oleviin laitoksiin tapauksissa, jotka mainitaan kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 23 kohdan b alakohdassa, ja painekynnys on 200 baaria. Vähimmäistarkastuksia voidaan vähentää tapauksissa, joissa laitoksen VOC-kokonaispäästöjen kvantifiointi on ajoittain määritetty TC-merkkikaasumenetelmällä (tracer correlation) tai optiseen absorptioon perustuvilla menetelmillä, kuten DIAL-menetelmällä, SOF-menetelmällä tai muulla suorituskyvyltään vastaavalla menetelmällä.
CMR1A- tai 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten hajapäästöt vuotavista laitteista eivät ylitä 100 ppmv:n pitoisuutta.
LDAR-ohjelmilla on kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 19 kohdassa kuvattu sisältö, johon kuuluu vuotojen havaitseminen, korjaaminen ja huolto 30 päivän kuluessa havaitsemisesta sekä enintään 5 000 ppmv:n vuotoraja muiden kuin CMR 1A- ja 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten osalta. Ohjelmia tarkistetaan ja päivitetään laitoksen jatkuvaa parantamista varten. Liuottimien haihtumista ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden talteenottotehokkuutta seurataan liuottimien hallintasuunnitelman perusteella käyttäen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi direktiivin 2010/75/EU V luvun mukaista ainetasemenetelmää.
2.4 Jätevedet ja muut jätteet (mukaan lukien kiinteät aineet, nesteet tai valmistustoiminnan sivutuotteena syntyvät kaasut) hävitetään turvallisesti, viipymättä ja hygieenisesti. Jätesäiliöt tai -putket on merkitty selkeästi. Laitoksessa on saatavilla analyysitietoja, jotka osoittavat näiden aineiden ja niiden jäämien muuntamisen tavanomaisiksi jätemateriaaleiksi, ja ne pidetään ajan tasalla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
Kylmäaineen osalta kynnysarvona on, että aineen jäähdytyksessä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 150.
Jos vaikuttavat farmaseuttiset aineet tai vaikuttavat aineet valmistetaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II olevassa 3.10–3.16 jaksossa luetelluista aineista, kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä niitä koskevissa kriteereissä vahvistettuja rajoja, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.
Korvaaminen ei lisää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
1. Jäteveden käsittely:
Teollisuuslaitoksen toteuttamat tai sen puolesta toteutetut jätevedenkäsittelyprosessit eivät heikennä vesistöjen tai merten luonnonvarojen tilaa.
Toiminta täyttää direktiivien 91/271/ETY, 2008/105/EY, 2006/118/EY, 2010/75/EU, 2000/60/EY, (EU) 2020/2184, 76/160/ETY, 2008/56/EY ja 2011/92/EU vaatimukset, jos se kuuluu niiden soveltamisalaan.
Toiminnassa sovelletaan Yhteisen tutkimuskeskuksen antamissa julkishallintojen ympäristöasioiden hallinnan parhaissa toimintatavoissa määriteltyjä parhaita käytäntöjä.
Jos yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos käsittelee jäteveden teollisuuslaitoksen puolesta, varmistetaan, että
a)teollisuuslaitoksen vapauttamalla epäpuhtauksien kuormituksella ei ole kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksen käsittelyprosessiin;
b)epäpuhtauksien kuormitus ja ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa tai haittaa jätevesien käsittelylaitoksessa työskentelevän henkilöstön terveydelle;
c)yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti pilaantumista aiheuttavien aineiden käsittelyyn;
d)kyseisten vesistöön päästettyjen epäpuhtauksien kokonaiskuormitus ei kasva verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisen laitoksen päästöt olisivat suorille päästöille asetettujen päästöjen raja-arvojen mukaisia;
e)tämä ei vaikuta jätevesilietteen käytettävyyteen ravinnekierrossa tai ravinteiden kierrätyksessä.
Jos laitoksen ympäristölupaan sisältyy muita epäpuhtauksien raja-arvoja tai tiukempia ehtoja kuin mistä säädetään edellä mainitun lainsäädännön vaatimuksissa, sovelletaan kyseisiä tiukempia ehtoja.
2. Maaperän ja pohjaveden suojelu:
Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet päästöjen estämiseksi maaperään, ja laitteiden käytön ja varastoinnin aikaisten vuotojen, valumien, vaaratilanteiden tai onnettomuuksien välttämiseksi toteutetaan säännöllistä valvontaa.
3. Vedenkulutus:
Toiminnanharjoittajat arvioivat kemikaalien tuotantoprosessien vesijalanjälkeä standardin ISO 14046:2014 mukaisesti ja varmistavat, etteivät ne pahenna veden niukkuutta. Tämän arvioinnin perusteella toiminnanharjoittajat antavat riippumattoman kolmannen osapuolen todentaman vakuutuksen siitä, etteivät ne pahenna veden niukkuutta.
4. Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)tietoja tuotteiden ainesosista toimitusketjussa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
1.2Lääkkeiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Lääkkeiden valmistus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella NACE-koodiin C21.2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää jonkin seuraavista 1.1 tai 1.2 kohdassa vahvistetuista tuotteen korvaamiseen liittyvistä vaatimuksista. Toiminta täyttää joka tapauksessa 1.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.
1.1 Lääke täyttää seuraavat 1.1.1 ja 1.1.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset:
1.1.1 Lääke täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:
a)lääkkeen ainesosat ovat luonnossa esiintyviä aineita, kuten vitamiineja, elektrolyyttejä, aminohappoja, peptidejä, proteiineja, nukleotidejä, hiilihydraatteja tai lipidejä, ja ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ympäristöriskien arvioinnista annettujen Euroopan lääkeviraston suuntaviivojen (Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeet) mukaisesti niitä pidetään yleisesti ympäristössä hajoavina;
b)jos lääkkeen ainesosat eivät ole a alakohdan vaatimusten mukaisia, kyseisten ainesosien, niiden keskeisten ihmisen aineenvaihduntatuotteiden ja niiden ympäristössä olevien keskeisten muuntumistuotteiden on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:
i)ne on luokiteltu helposti biohajoaviksi vähintään yhdellä menetelmällä, joka esitetään kemikaalien testaamista koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevassa 301 (A-F) -testissä (Ready Biodegradability) kyseisissä ohjeissa määritellyn helpon biohajoavuuden läpäisyarvon mukaisesti;
ii)niiden voidaan todeta mineralisoituvan perustuen kemikaalien testausta koskevassa OECD:n ohjeasiakirjassa olevaan testiin 308 (Aerobic and Anaerobic Transformation in Aquatic Sediment Systems, OECD 308) verrattuna Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeissa määriteltyihin pysyvyyskriteereihin.
1.1.2 Lääke katsotaan tarkoituksenmukaiseksi korvikkeeksi toiselle samaan hoitoon tarkoitetulle tai samaan aineluokkaan kuuluvalle lääkkeelle, joka on saatavilla markkinoilla tai oli saatavilla edeltävien viiden vuoden aikana ja joka ei täytä 1.1.1 kohdan vaatimuksia.
Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan julkisesti saatavilla olevalla analyysillä, jonka riippumaton kolmas osapuoli on todentanut.
1.2 Valmistaja osoittaa, että samaan hoitoon tarkoitetun tai samaan aineluokkaan kuuluvan vaihtoehtoisen lääkkeen valmistamiseksi ei ole saatavilla ainesosia, jotka täyttävät 1.1.1 kohdassa kuvatut vaatimukset. Toiminta täyttää kaikki 1.2.1–1.2.6 kohdassa esitetyt vaatimukset.
1.2.1 Valmistaja suorittaa analyysin, joka osoittaa, ettei tuotetulle lääkkeelle ole asianmukaista korvaavaa valmistetta, julkaisee analyysin keskeiset tulokset ja osoittaa käynnistäneensä aloitteita kyseisen vaihtoehtoisen valmisteen kehittämiseksi.
1.2.2 Euroopan lääkeviraston ERA-ohjeiden mukaisesti ympäristöriskien arvioinnissa lääkkeelle saatu PEC/PNEC-suhdeluku on pienempi kuin 1.
1.2.3 Pakkaus- ja jakelujärjestelmillä voidaan mukauttaa myyty määrä hoidon edellyttämään määrään sovellettava kansallinen lainsäädäntö huomioiden.
1.2.4 Annoksesta ja annostelumenetelmästä annetaan yleisölle tietoa, esimerkiksi esitteissä tai verkkosivustoilla, joita päivitetään viimeisimmän kehityksen mukaisesti, jotta minimoidaan vaikuttavien farmaseuttisten aineiden yliannostelu.
1.2.5 Pakkaus- ja jakelujärjestelmät mahdollistavat viimeisimmän kehityksen mukaisen tehokkaimman saatavilla olevan annostelujärjestelmän käytön siten, että otetaan myös huomioon se, missä lääkkeen jakelu tapahtuu (esim. terveydenhuollon ammattilaisten toimesta vai kotona). Valmistaja julkaisee analyysin tärkeimmät tulokset.
1.2.6 Valmistaja osallistuu jätteeksi päätyneiden käyttämättömien lääkkeiden virheellisestä käsittelystä aiheutuvien ympäristövaikutusten lieventämiseen muun muassa antamalla jatkokäyttäjille asiaankuuluvat tiedot käyttämättömien lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä.
1.3 Valmistusprosessiin ei liity sellaisenaan tai seoksissa sellaisten aineiden käyttöä, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit, paitsi jos toiminnanharjoittaja arvioi ja dokumentoi, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
2. Toiminta täyttää seuraavat epäpuhtauspäästöjä koskevat vaatimukset:
2.1 Päästöjen raja-arvojen on oltava alhaisempia kuin seuraavissa asiakirjoissa vahvistettujen BAT-päästötasojen vaihteluvälien keskipiste, jos toiminta kuuluu kyseisen asiakirjan soveltamisalaan:
a)kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisten hallinta- ja käsittelyjärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät uusien laitosten (tai olemassa olevien laitosten, jotka on otettu käyttöön BAT-päätelmien julkaisemista edeltävien neljän vuoden aikana) ilmaan aiheutuvien päästöjen osalta soveltuvissa olosuhteissa;
b)orgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF); sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan.
c)kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisten käsittely- ja hallintajärjestelmien parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät;
d)epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
e)epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittaista valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF);
f)epäorgaanisten hienokemikaalien valmistusta koskeva parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja (BREF) sellaisissa olosuhteissa tapahtuvan valmistustoiminnan osalta, joka ei kuulu edellä mainittujen BAT-päätelmien soveltamisalaan;
BAT-päästötasojen keskiarvoa koskevaan tavoitetasoon siirtyminen ei aiheuta merkittäviä kokonaisvaikutuksia laitoksille, jotka ovat BAT-päästötasojen vaihteluvälin sisällä.
Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä poikkeuksen voimassaoloaikana.
2.2 Jos tietyn epäpuhtauden mittaamiseen on käytössä jatkuva mittausmenetelmä, toiminnanharjoittaja käyttää jatkuvatoimista päästömittausjärjestelmää (CEMS), jatkuvatoimista jäteveden laadun seurantajärjestelmää (CEQMS) ja muita toimenpiteitä, joilla säännöllisesti varmistetaan, ettei ympäristön tila heikkene.
2.3 Toiminnanharjoittaja käyttää liuotinjätteen erottelua liuottimien talteen ottamiseksi keskittyneistä jätevirroista, jos se on teknisesti mahdollista.
Liuotinjäämien muodossa olevia epäpuhtauksia koskevan Euroopan lääkeviraston ICH:n ohjeen Q3C (R8) taulukossa 1 olevien liuottimien käyttöä lääkkeissä vältetään.
Kaikista tuotantopanoksista haihtuu enintään 3 % liuottimia. Vähintään 99 prosenttia haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) otetaan talteen.
Toiminnanharjoittaja varmistaa, että VOC-yhdisteiden karkauspäästöt ovat alle jäljempänä miljoonasosina tilavuudesta (ppmv) määritellyn raja-arvon suorittamalla vähintään joka kolmas vuosi vuotojen tunnistus- ja korjausohjelman (LDAR). Investointeja suositellaan erittäin tiiviiden laitteiden käyttöön edellyttäen, että ne asennetaan olemassa oleviin laitoksiin tapauksissa, jotka mainitaan kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 23 kohdan b alakohdassa, ja painekynnys on 200 baaria. Vähimmäistarkastuksia voidaan vähentää tapauksissa, joissa laitoksen VOC-kokonaispäästöjen kvantifiointi on ajoittain määritetty TC-merkkikaasumenetelmällä (tracer correlation) tai optiseen absorptioon perustuvilla menetelmillä, kuten DIAL-menetelmällä, SOF-menetelmällä tai muulla suorituskyvyltään vastaavalla menetelmällä.
CMR1A- tai 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten hajapäästöt vuotavista laitteista eivät ylitä 100 ppmv:n pitoisuutta.
LDAR-ohjelmilla on kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä koskevien BAT-päätelmien 19 kohdassa kuvattu sisältö, johon kuuluu vuotojen havaitseminen, korjaaminen ja huolto 30 päivän kuluessa havaitsemisesta sekä enintään 5 000 ppmv:n vuotoraja muiden kuin CMR 1A- ja 1B-luokkaan luokiteltujen aineiden tai seosten osalta. Ohjelmia tarkistetaan ja päivitetään laitoksen jatkuvaa parantamista varten. Liuottimien haihtumista ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden talteenottotehokkuutta seurataan liuottimien hallintasuunnitelman perusteella käyttäen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi direktiivin 2010/75/EU V luvun mukaista ainetasemenetelmää.
2.4 Jätevedet ja muut jätteet (mukaan lukien kiinteät aineet, nesteet tai valmistustoiminnan sivutuotteena syntyvät kaasut) hävitetään turvallisesti, viipymättä ja hygieenisesti. Jätesäiliöt tai -putket on merkitty selkeästi. Laitoksessa on saatavilla analyysitietoja, jotka osoittavat näiden aineiden ja niiden jäämien muuntamisen tavanomaisiksi jätemateriaaleiksi, ja ne pidetään ajan tasalla.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Jos toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 270 gCO2e/kWh.
Kylmäaineen osalta kynnysarvona on, että aineen jäähdytyksessä ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on enintään 150.
Jos lääkkeet valmistetaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II olevassa 3.10–3.16 jaksossa luetelluista aineista, kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä niitä koskevissa teknisissä arviointikriteereissä vahvistettuja rajoja, joilla ei aiheuteta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.
Korvaaminen ei lisää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan suosituksen 2013/179/EU tai vaihtoehtoisesti standardien ISO 14067:2018 tai ISO 14064-1:2018 mukaisesti. Määrälliset elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset todentaa riippumaton kolmas osapuoli.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
1. Jäteveden käsittely:
Teollisuuslaitoksen toteuttamat tai sen puolesta toteutetut jätevedenkäsittelyprosessit eivät heikennä vesistöjen tai merten luonnonvarojen tilaa.
Toiminta täyttää direktiivien 91/271/ETY, 2008/105/EY, 2006/118/EY, 2010/75/EU, 2000/60/EY, (EU) 2020/2184, 76/160/ETY, 2008/56/EY ja 2011/92/EU vaatimukset, jos se kuuluu niiden soveltamisalaan.
Toiminnassa sovelletaan Yhteisen tutkimuskeskuksen antamissa julkishallintojen ympäristöasioiden hallinnan parhaissa toimintatavoissa määriteltyjä parhaita käytäntöjä.
Jos yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos käsittelee jäteveden teollisuuslaitoksen puolesta, varmistetaan, että
a)teollisuuslaitoksen vapauttamalla epäpuhtauksien kuormituksella ei ole kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksen käsittelyprosessiin;
b)epäpuhtauksien kuormitus ja ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa tai haittaa jätevesien käsittelylaitoksessa työskentelevän henkilöstön terveydelle;
c)yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos on suunniteltu ja varustettu asianmukaisesti pilaantumista aiheuttavien aineiden käsittelyyn;
d)kyseisten vesistöön päästettyjen epäpuhtauksien kokonaiskuormitus ei kasva verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisen laitoksen päästöt olisivat suorille päästöille asetettujen päästöjen raja-arvojen mukaisia;
e)tämä ei vaikuta jätevesilietteen käytettävyyteen ravinnekierrossa tai ravinteiden kierrätyksessä.
Jos laitoksen ympäristölupaan sisältyy muita epäpuhtauksien raja-arvoja tai tiukempia ehtoja kuin mistä säädetään edellä mainitun lainsäädännön vaatimuksissa, sovelletaan kyseisiä tiukempia ehtoja.
2. Maaperän ja pohjaveden suojelu:
Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet päästöjen estämiseksi maaperään, ja laitteiden käytön ja varastoinnin aikaisten vuotojen, valumien, vaaratilanteiden tai onnettomuuksien välttämiseksi toteutetaan säännöllistä valvontaa.
3. Vedenkulutus:
Toiminnanharjoittajat arvioivat kemikaalien tuotantoprosessien vesijalanjälkeä standardin ISO 14046:2014 mukaisesti ja varmistavat, etteivät ne pahenna veden niukkuutta. Tämän arvioinnin perusteella toiminnanharjoittajat antavat riippumattoman kolmannen osapuolen todentaman vakuutuksen siitä, etteivät ne pahenna veden niukkuutta.
4. Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)tietoja tuotteiden ainesosista toimitusketjussa.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
2.1Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus
Toiminnan kuvaus
Vaarallisen jätteen erilliskeräys ja kuljetus ennen käsittelyä, materiaalien talteenottoa tai loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen jätteen keräykseen ja kuljetukseen osallistuvien laitosten, kuten vaarallisen jätteen siirtoasemien, rakentaminen, ylläpito ja parantaminen asianmukaista käsittelyä varten.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E38.12 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Vaarallinen jäte lajitellaan syntypaikalla ja kerätään erillään tavanomaisesta jätteestä ristikontaminaation estämiseksi. Käytössä on asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaarallista jätettä ei erillisen keräyksen ja kuljetuksen aikana sekoiteta muihin vaarallisten jätteiden luokkiin kuuluviin jätteisiin eikä muihin jätteisiin, aineisiin tai materiaaleihin.
2. Asianmukaisella keräyksellä ja käsittelyllä estetään vaarallisen jätteen vuodot keräyksen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä sellaiseen käsittelylaitokseen toimittamisen aikana, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti lupa käsitellä vaarallisia jätteitä.
3. Jos tietyllä vaaralliseksi luokitellulla jätteellä on vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR-sopimus) mukaisesti vaarallisten aineiden kuljetusstatus, kuljetus täyttää ADR-sopimuksen asiaa koskevat vaatimukset.
4. Toiminnassa käytettävät jäteautot ovat vähintään Euro V -normien mukaisia.
5. Keräyksen ja kuljetuksen aikana vaaralliset jätteet pakataan ja merkitään voimassa olevien kansainvälisten ja unionin normien mukaisesti.
6. Vaarallisten jätteiden keräämisestä vastaava toimija noudattaa tietojen kirjaamista koskevia velvoitteita, jotka on vahvistettu sovellettavassa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä muun muassa määrän, luonteen, alkuperän, määränpään, keräystiheyden, kuljetustavan ja käsittelymenetelmän osalta.
7. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta:
a)direktiivin 2012/19/EU liitteessä III vahvistetut sähkö- ja elektroniikkalaiteromun pääluokat kerätään erikseen;
b)keräyksessä ja kuljetuksessa säilytetään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun eheys ja estetään vaarallisten aineiden, kuten otsonikerrosta heikentävien aineiden, fluorattujen kasvihuonekaasujen tai loistelamppujen sisältämän elohopean, vuodot;
c)keräyksestä ja logistiikasta vastaava toimija perustaa järjestelmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi.
Standardeissa CLC/EN 50625-1:2014 ja CLC/TS 50625-4:2017 vahvistettujen keräystä ja logistiikkaa koskevien normatiivisten vaatimusten tai standardeissa CLC/EN 50625-1 ja CLC/TS 50625-4 vahvistettuja vaatimuksia vastaavien sääntelyvaatimusten noudattaminen osoittaa, että noudatetaan vaatimusta sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja akkujen koskemattomuuden säilyttämisestä ja vaarallisten aineiden vuotamisen estämisestä keräyksen ja kuljetuksen aikana.
8. Kun jäte varastoidaan, toiminta täyttää jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien BAT 4 -vaatimukset.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Erilliskerättyä jätettä ei sekoiteta jätteen varastointi- ja siirtolaitoksissa muihin jätteisiin tai materiaaleihin, joilla on erilaisia ominaisuuksia.
Kierrätettävää jätettä ei hävitetä, polteta eikä rinnakkaispolteta.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.2Vaarallisen jätteen käsittely
Toiminnan kuvaus
Vaarallisten jätteiden käsittelyyn, mukaan lukien kierrätyskelvottoman vaarallisen jätteen polttaminen (toimi D10), vaarallisen jätteen biologinen käsittely (toimi D8) ja fysikaalis-kemiallinen käsittely (toimi D9), tarkoitettujen laitosten rakentaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen, parantaminen ja käyttö.
Toimintaan ei sisälly:
a)vaarallisen jätteen loppukäsittelytoimet (direktiivin 2008/98/EY liitteen I mukaisesti), kuten kaatopaikalle sijoittaminen tai pysyvä varastointi;
b)kierrätettävän vaarallisen jätteen ja tavanomaisen jätteen polttaminen;
c)myrkyllisten elävien tai kuolleiden eläinten ja muun saastuneen jätteen käsittely ja loppusijoittaminen;
d)radioaktiivisen ydinjätteen käsittely ja loppusijoitus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodiin E38.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää seuraavat kriteerit kaikkien jätteenkäsittelyprosessien osalta:
1.1 Toiminta täyttää toiminnan tyypistä riippuen joko jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä tai jätteenpolton parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevissa päätelmissä asetetut vaatimukset.
Laitosten, joille on myönnetty poikkeus direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ei katsota täyttävän teknisiä arviointikriteerejä.
1.2 Ennakkohyväksyntämenettelyjen aikana kerätään ainakin seuraavat tiedot:
a)oletettu saapumispäivä jätteenkäsittelylaitokseen;
b)jätteen tuottajan yhteystiedot, ala, jolta jäte on peräisin, ja jätteen tuottaneen prosessin luonne, mukaan lukien prosessin vaihtelu;
c)arvioitu toimijalle toimitettava määrä toimitusta ja vuotta kohden;
d)jätteen kuvaus, mukaan lukien sen koostumus, jätteen vaaralliset ominaisuudet, jätekoodi ja soveltuva käsittelyreitti.
1.3 Hyväksyntämenettelyjen aikana on käytössä seuraavat:
a)vastaanottolaitos, jossa on laboratorio näytteiden analysoimiseksi paikan päällä ja dokumentoidut analyyttiset vakiotoimintamenettelyt sekä mahdollisuus teettää analyysit alihankintana akkreditoiduilla ulkopuolisilla sopimuslaboratorioilla;
b)dokumentoitu näytteenottomenettely, joka on asiaa koskevien standardien, kuten standardin EN 14899:2005, mukainen;
c)dokumentoitu analyysi käsittelyyn liittyvistä fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista;
d)erityinen karanteenialue jätteiden varastointiin sekä kirjalliset menettelyt hyväksymättä jääneen jätteen hallinnoimiseksi.
Ennakkohyväksyntä- ja hyväksyntämenettelyjä käsittelevä henkilöstö pystyy ammattinsa tai kokemuksensa perusteella käsittelemään kaikkia jätteenkäsittelylaitoksessa tapahtuvan jätteiden käsittelyn kannalta tarpeellisia kysymyksiä. Menettelyjen tarkoituksena on, että jätteenkäsittelylaitoksessa esihyväksytään ja hyväksytään jätteet vain, jos käytettävissä on asianmukainen käsittelyreitti ja käsittelyn tuotosta varten määritetään loppusijoitus- tai hyödyntämisreitti.
Direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 5.1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ”yhdistämis- tai sekoittamistoimien” osalta toiminnanharjoittaja ei käytä laimentamista vähentääkseen yhden tai useamman vaarallisen aineen pitoisuutta jätteessä tarkoituksenaan tuloksena olevan jäteseoksen luokituksen poistaminen niin, että siitä tulee tavanomaista jätettä, jolloin se käsitellään laitoksissa, joita ei ole tarkoitettu vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteen asianmukaista käsittelyä ei korvata laimentamisella.
2. Kiinteän tai tahnamaisen jätteen fysikaalis-kemiallisen käsittelyn osalta kaikenlainen loppusijoitusta (esimerkiksi vaarallisen jätteen kaatopaikoille) edeltävä jätteen käsittely on suunniteltu täyttämään seuraavat vaatimukset:
a)rajoitetaan orgaanisen hiilen (TOC) enimmäispitoisuus 6 prosenttiin kussakin yksittäisessä kaatopaikalle toimitettavassa jätteessä;
b)rajoitetaan liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus 1 000 mg/kg tuotosjätteen kuiva-ainetta EU:n standardin EN 12457-2:2002 mukaisen liuotustestin, jossa L/S = 10 l/kg, jälkeen.
3. Jätteen, jolla on lämpöarvo, fysikaalis-kemiallisen käsittelyn osalta toteutetaan toimenpiteitä, joilla vältetään vaarallisten aineiden laimentuminen ja leviäminen sekä lämpöarvollisen jätteen epäasianmukaisesta loppukäsittelystä ilmaan vapautuvat suuret kuormitukset. Kaikki lopullista lämpökäsittelyä (poltto tai rinnakkaispoltto) edeltävään käsittelyyn tarkoitetut laitokset on suunniteltava siten, että kunkin fysikaalis-kemiallisessa käsittelylaitoksessa käsiteltävän yksittäisen syöttöjätteen osalta vaarallisten aineiden pitoisuutta rajoitetaan (ja täytetään muut asiaan liittyvät kriteerit) siten, että noudatetaan hyväksyttäviä tasoja jätteen ottamiseksi lopullisiin lämpökäsittelylaitoksiin.
4. Vesipitoisen nestemäisen jätteen käsittelyn osalta vesipitoisen nestemäisen jätteen käsittelystä biologisessa jätevedenpuhdistamossa syntyvän jäteveden biologista käsiteltävyyttä arvioidaan seuraavan kriteerin perusteella:
Liuenneesta orgaanisesta hiilestä (DOC) poistetaan > 70 prosenttia seitsemässä päivässä (> 80 prosenttia, kun käytetään mukautettua inokulaattia) standardin EN ISO 9888 (Zahn Wellens) tai muiden vastaavien yleisesti hyväksyttyjen, biologisen eliminoinnin ja asiaan liittyvän suorituskyvyn arviointiin käytettävien alan standardien ja menetelmien mukaisesti.
5. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) sisältävän jätteen käsittelyssä kaikkea asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV lueteltuja POP-yhdisteitä sisältävää jätettä valvotaan ja seurataan vaarallisena jätteenä direktiivin 2008/98/EY 17 artiklan mukaisesti. Sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 7 artiklan 4 kohdan sekä 17, 18 ja 19 artiklan erityisvaatimuksia. Valtioiden rajat ylittäviin siirtoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 I luvun vaatimuksia.
Laitoksissa käytössä oleva, edellä mainittuihin parhaisiin käytäntöihin perustuva seurantajärjestelmä mahdollistaa seuraavien seurannan:
a)tuotteen tai jätteen, kuten laiteromun, jokaisen sellaisen osan tehokas erottelu, joka sisältää POP-yhdisteitä tai joka on POP-yhdisteiden saastuttama, jos yhdisteiden taso ylittää asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV määritellyn tason;
b)POP-jätteen tehokas hävittäminen tai palautumaton muuntaminen asetuksen (EU) 2019/1021 7 artiklan 2–4 kohdan ja liitteen V mukaisesti.
6. Elohopeaa sisältävän jätteen käsittelyn osalta kaikki laitokset, jotka todennäköisesti käsittelevät sellaista jätettä, joka koostuu elohopeasta tai elohopeayhdisteistä (sellaisina kuin ne määritellään Minamatan yleissopimuksen 11 artiklassa), sisältää niitä tai on niiden saastuttamaa, käyttävät asetuksen (EU) 2017/852 14 artiklassa säädettyä tai sitä vastaavaa jäljitettävyysjärjestelmää. Elohopeaa sisältävää jätettä käsittelevät laitokset seuraavat tämän seurantajärjestelmän perusteella, että elohopea ja elohopeayhdisteet päätyvät tehokkaasti ja turvallisesti loppusijoitukseen.
7. Terveydenhuollossa syntyvän jätteen käsittelyn (muun kuin polttamisen) osalta laitos noudattaa terveydenhuollossa syntyvien jätteiden turvallista huoltoa koskevassa WHO:n käsikirjassa esitettyjä parhaita käytäntöjä.
Terveydenhuollossa syntyvän jätteen käsittelylaitoksella, jossa jätettä ei polteta, on erityinen hyväksymismenettely, ja se valvoo ja voi todistaa, että se ei hyväksy käsiteltäväksi seuraavantyyppistä terveydenhuollossa syntyvää jätettä:
a)sytotoksinen jäte;
b)lääkejäte;
c)kemiallinen jäte;
d)radioaktiivinen jäte.
Riippumaton sertifiointielin on sertifioinut käytettävän teknologian.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Ei sovelleta
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Käytössä on jätteenkäsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien mukaiset, asiaankuuluvat tekniikat vesien ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovelleta
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
2.3Laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen
Toiminnan kuvaus
Sellaisten laillisten vaatimusten vastaisten sekä hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen, jotka on suljettu ja jotka eivät ota vastaan muuta jätettä kuin kaatopaikan peitemateriaalina mahdollisesti käytettävää pysyvää tai biostabiloitua jätettä (siltä osin kuin kunnostamishankkeen ympäristölupa sen sallii).
Toimintaan voi sisältyä jokin seuraavista kunnostamisstrategioista ja osatoimista, jotka tyypillisesti toteutetaan osana hankkeita, joiden tarkoituksena on poistaa, hallita, rajoittaa tai vähentää vaatimustenvastaisista, hylätyistä tai luvattomista kaatopaikoista peräisin olevia pilaantumista aiheuttavia päästöjä:
a)vaatimustenvastaisten tai luvattomien kaatopaikkojen eristäminen ympäristöstä nykyisellä paikalla, mukaan lukien:
i)vaatimustenvastaisen tai luvattoman kaatopaikan fyysinen eristäminen, keskittäminen, rakenteellinen vakauttaminen ja suojaaminen, myös käyttämällä hydraulisia esteitä, tiivistämistä, kuivattamista ja peitekerroksia;
ii)viemäröinnin asentaminen, käyttö ja ylläpito sekä erilliset suoto- ja valumaveden vesistöön johtamista edeltävät keräys- ja käsittelyjärjestelmät;
iii)kaatopaikkakaasujen keräys-, puhdistus- ja valvontajärjestelmien asentaminen, käyttö ja ylläpito, mukaan lukien porauskaivot, putkistot ja soihtupolttojärjestelmät;
iv)pintamaa- ja kasvipeitteen käyttö luonnontilan ennallistamiseksi;
b)kunnostaminen kaivamalla ja poistamalla vaatimustenvastaisia tai luvattomia kaatopaikkoja sekä kaivetun jätteen jälkikäsittely, hyödyntäminen tai loppukäsittely, mukaan lukien:
i)kaatopaikalle sijoitetun jätteen valikoiva kaivaminen, lastaus ja kuljetus olemassa oleviin sallittuihin käsittely-, hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitoksiin siten, että tavanomaista ja vaarallista jätettä käsitellään erikseen;
ii)kaivetusta tavanomaisesta jätteestä peräisin olevien materiaalien ja polttoaineiden lajittelu ja talteenotto, mukaan lukien tähän tarkoitukseen varattujen laitosten ja laitteiden asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostamishankkeen keston ajan;
c)kunnostaminen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden dekontaminaatiolla saastumispaikassa, mukaan lukien seuraavat:
i)valikoiva kaivaminen, lastaus, kuljetus, väliaikainen varastointi ja maantäyttäminen siten, että saastumaton ja saastunut maa-aines käsitellään erikseen;
ii)saastuneen maaperän tai veden käsittely joko in situ tai ex situ käyttäen erityisiä fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, mukaan lukien erityisten tilojen asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostamishankkeen keston ajaksi;
iii)hydraulisten esteiden ja aktiivisten ja passiivisten esteiden käyttö epäpuhtauksien siirtymisen rajoittamiseksi tai estämiseksi.
Toimintaan sisältyvät myös kaikki seuraavat osatoimet, jotka ovat tarpeen edellä mainittujen kunnostamistoimien valmistelemiseksi, suunnittelemiseksi ja seuraamiseksi sekä niihin liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi:
a)valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien (erityisesti geologiset tai hydrologiset) tiedonkeruu- ja kartoitustoimet, sekä teknistä toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset, joita tarvitaan kunnostamishankkeen määrittelemiseksi;
b)paikan valmistelu, mukaan lukien maansiirto- ja tasaustyöt, ympäröivien muurien tai aitojen rakentaminen tai vahvistaminen, yhdysteiden ja sisäisten teiden rakentaminen, rakennusten tai muiden kaatopaikalla olevien rakenteiden purkaminen;
c)kunnostamistoimien seuranta ja valvonta, mukaan lukien:
i)näytteenotto maaperästä, vedestä, sedimentistä, eliöstöstä tai muista materiaaleista;
ii)näytteiden laboratorioanalyysi epäpuhtauksien luonteen ja pitoisuuksien määrittämiseksi;
iii)seurantalaitteiden ja -välineiden, kuten tarkkailukaivojen, asentaminen, käyttö ja ylläpito kaatopaikka-alueella ja sen ulkopuolella;
d)muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen kunnostamishankkeelle ympäristöluvassa asetettujen ehtojen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus paikan päällä ja työntekijöiden terveys, kuten palontorjunta, tulvasuojelu ja vaarallisten jätteiden käsittely.
Toimintaan ei sisälly:
a)neuvoston direktiivin 1999/31/EY mukaisten, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta sitä vastaavan lainsäädännön tai muutoin alan tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisten, olemassa olevien tai uusien kaatopaikkojen pysyvä käytöstäpoistaminen, kunnostaminen ja jälkihoito;
b)kaatopaikkakaasun muuntaminen käytettäväksi energiankantajana tai teollisuuden raaka-aineena;
c)kunnostetun alueen muuntaminen muuhun taloudelliseen käyttöön, kuten virkistys-, asuin- tai liiketiloiksi, aurinkosähköpaneelien asentaminen;
d)kaatopaikan aiheuttaman pilaantumisen vuoksi tehtävät korvaavat toimenpiteet, kuten vaihtoehtoisten vedenjakelujärjestelmien rakentaminen ja käyttö ympäröivällä alueella asuvaa väestöä varten.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E39, E38.2, E38.32 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
a)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY mukaisesti, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta sitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai aiheuttaja maksaa -periaatetta taloudellisen toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen korjaamiseen soveltavien kansainvälisten standardien mukaisesti, pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja tai jätteen tuottaja tai kyseisen toiminnanharjoittajan tai tuottajan puolesta toimiva henkilö ei vastaa kunnostamistoiminnasta;
b)merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään fyysisillä, kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että kaatopaikka ja pilaantunut alue (maaperä, vesistö tai muu), ottaen huomioon sen käytön vahinkohetkellä tai hyväksytyn tulevan käytön, ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Riskit on arvioitava kansallisilla sääntelystandardeilla tai, jos tällaisia standardeja ei ole saatavilla, sisäisellä riskinarviointimenettelyllä, joissa otetaan huomioon tarkasteltavana olevan alueen (maaperä, vesistö tai muu) ominaisuudet ja laajuus, vahingollisten aineiden, valmisteiden, eliöiden tai mikro-organismien tyyppi, ominaisuudet (pysyvyys, liikkuvuus ja myrkyllisyys) ja pitoisuus, niiden mahdolliset siirtymäreitit ja leviämisen todennäköisyys.
2. Toiminta valmistellaan ja toteutetaan alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ja siihen sisältyvät kaikki seuraavat osatekijät:
a)kunnostettavaksi tarkoitettu vaatimustenvastainen tai luvaton kaatopaikka on suljettu, eikä se ota vastaan muuta jätettä kuin kaatopaikan peitemateriaalina mahdollisesti käytettävää pysyvää tai biostabiloitua jätettä (siltä osin kuin kunnostamishankkeen ympäristölupa sen sallii);
b)alan parhaiden käytäntöjen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti suoritetaan valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien paikkakohtaiset selvitykset ja fysikaalisten, kemiallisten tai mikrobiologisten tietojen keruu, seuraavien määrittämiseksi:
i)kaatopaikan ja pilaantuneen alueen sijainti, ominaisuudet ja laajuus;
ii)alueen geologiset ja hydrologiset olosuhteet;
iii)kaatopaikalle sijoitetun jätteen todennäköinen määrä, koostumus ja lähteet;
iv)kaatopaikan aiheuttama maaperän ja vesien pilaantuminen sekä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit;
c)tällaisten kunnostustutkimusten tuloksia hyödynnetään toteutettavuusarvioinnissa, jossa määritellään kunnostamisen tavoitteet ja laajuus ja arvioidaan korjaavia toimenpidevaihtoehtoja;
d)korjaavia toimenpidevaihtoehtoja analysoidaan direktiivin 2004/35/EY liitteessä II ja direktiivin 1999/31/EY liitteissä I ja III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, tai kolmansissa maissa tapahtuvien toimien osalta niitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten standardien mukaisesti, ja ne kuvataan kaatopaikan kunnostamishanketta varten laaditussa toteutettavuusarvioinnissa, joka osoittaa vakuuttavasti valitun korjaavan vaihtoehdon olevan paras ratkaisu määriteltyjen kunnostamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;
e)toimivaltainen viranomainen hyväksyy kaatopaikkojen kunnostamishankkeen ja siihen liittyvän seuranta- ja valvontasuunnitelman, jota varten kuullaan paikallisia sidosryhmiä kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti;
f)kaikki kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä talteen otetut materiaalit ja polttoaineet täyttävät asianmukaiset laatuvaatimukset tai käyttäjien eritelmät aiottujen hyödyntämistoimien osalta eivätkä aiheuta riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
g)valtuutettu toiminnanharjoittaja kerää, kuljettaa, käsittelee, hyödyntää tai loppukäsittelee asianmukaisesti kaikki kunnostamistoimen yhteydessä kerätyt tai muuten tuotetut vaaralliset jätteet kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti;
h)toiminnassa ei käytetä maaperän ja pohjaveden kunnostamismenetelmiä, jotka perustuvat yksinomaan epäpuhtauspitoisuuksien vähentämiseen laimentamalla tai vesittämällä;
i)käytössä on seuranta- ja valvontasuunnitelma, johon sisältyy toimenpiteitä kunnostustoimien vaikutusten hallitsemiseksi ja kunnostamista koskevien tavoitteiden saavuttamisen todentamiseksi. Suunnitelma on voimassa vähintään 10 vuoden ajan, jos kaatopaikan maa-aines kaivetaan ja poistetaan, ja vähintään 30 vuoden ajan, jos kaatopaikka eristetään ympäristöstä, ellei kansallinen lainsäädäntö tai toimivaltainen viranomainen määrittele tietylle kunnostamishankkeelle muuta kestoa, joka riittää takaamaan riskien hallinnan pitkällä aikavälillä.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Jos kaatopaikalla on merkittäviä määriä biohajoavaa jätettä, käytössä on järjestelmä kaatopaikkakaasun talteenottamiseksi ja vähentämiseksi sekä kaatopaikkakaasuvuotojen seurantasuunnitelma direktiivin 1999/31/EY toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti, tai kolmansissa maissa toteutettavan toiminnan osalta sitä vastaavan kansallisen lainsäädännön tai yleisesti hyväksyttyjen alan kansainvälisten standardien mukaisesti.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Korjaavilla toimenpiteillä suojellaan vesien ja merten luonnonvaroja ja sovelletaan alan parhaita käytäntöjä ja teknologiaa. Tämän tavoitteena on
a)vähentää suotovesien muodostumista kaatopaikalta ja estää suotovesien valuminen tai imeytyminen ympäröivään maaperään sekä pohja- ja pintavesille mahdollisesti aiheutuvat vaarat;
b)suorittaa valumaveden ja suotovesien erilliskeräys ja asianmukainen käsittely ennen johtamista vesistöön;
c)seurata ja analysoida kaatopaikan jälkihoitovaiheen aikana suotoveden muodostumisnopeutta ja suotoveden pitoisuutta ja koostumusta asianmukaisten valvonta- ja seurantajärjestelmien ja -prosessien avulla;
d)suorittaa kaatopaikan ja sitä ympäröivän alueen pilaantuneen maaperän erilliskeräys ja asianmukainen käsittely, jotta voidaan estää kulkeutuminen kaatopaikalta vesistöihin voimakkaasti liottuneen maaperän kautta.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Jos kunnostamishankkeessa suunnitellaan olemassa olevan kaatopaikan maa-aineksen kaivamista ja poistamista, kaivettua jätettä käsitellään jätehierarkian periaatteen mukaisesti siten, että kierrätys asetetaan etusijalle muuntyyppiseen materiaalien talteenottoon, polttamiseen ja loppukäsittelyyn nähden siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista eikä lisää ympäristön tai ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Tarvittaessa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.
|
2.4Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen
Toiminnan kuvaus
Toimintaan sisältyy
a)maaperän ja pohjaveden puhdistaminen tai kunnostaminen saastuneella alueella joko in situ tai ex situ, erityisesti fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä käyttäen;
b)saastuneiden teollisuuslaitosten tai laitosalueiden puhdistaminen tai kunnostaminen;
c)pintaveden ja rantojen puhdistaminen tai kunnostaminen tahattoman pilaantumisen jälkeen, esimerkiksi keräämällä epäpuhtauksia tai käyttämällä fyysisiä, kemiallisia tai biologisia menetelmiä;
d)öljyvuotojen ja muuntyyppisten epäpuhtauksien puhdistaminen
i)pintavesistä, mukaan lukien joet, järvet, rannikkovedet tai vaihettumisvyöhykkeiden vedet;
ii)pohjavesistä sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 2000/60/EY;
iii)merivesistä sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 2008/56/EY;
iv)sedimentistä (kaikissa pintavesityypeissä);
v)vesiekosysteemeistä;
vi)rakennuksista;
vii)maaperästä;
viii)maaekosysteemeistä;
e)vaarallisten aineiden, seosten tai tuotteiden, kuten asbestin tai lyijypohjaisen maalin, poistaminen;
f)muut erityiset pilaantumisentorjuntatoimet;
g)luonnonkatastrofien, kuten tulvien tai maanjäristyksen, jälkeiset puhdistustoimet;
h)käytöstä poistettujen kaivosalueiden tai kaivosten, jotka eivät liity louhintatuloihin, kunnostaminen;
i)leviämisen estämistoimien, hydraulisten esteiden ja aktiivisten ja passiivisten esteiden käyttö epäpuhtauksien siirtymisen rajoittamiseksi tai estämiseksi.
Toiminta sisältää myös kaikki toimet, jotka ovat tarpeen itse puhdistus- tai kunnostamistoimien valmistelemiseksi, suunnittelemiseksi, seuraamiseksi sekä niihin liittyvien jatkotoimien toteuttamiseksi, kuten:
a)valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien (erityisesti geologiset tai hydrologiset) tiedonkeruu- ja kartoitustoimet, sekä teknistä toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset, joita tarvitaan kunnostamishankkeen määrittelemiseksi;
b)kunnostamistoimien seuranta ja valvonta, mukaan lukien:
i)näytteenotto maaperästä, vedestä, sedimentistä, eliöstöstä tai muista materiaaleista;
ii)näytteiden laboratorioanalyysi saasteiden luonteen ja pitoisuuksien määrittämiseksi;
iii)seurantalaitteiden ja -välineiden, kuten tarkastuskaivojen, asentaminen, käyttö ja ylläpito kunnostettavalla alueella ja sen ulkopuolella;
c)saastuneiden rakennusten tai muiden rakenteiden purkaminen, suurten koneiden ja laitteiden purkaminen (eli käytöstä poistaminen) sekä pintavuorauksen ja betonoinnin poistaminen;
d)maansiirto tai ruoppaus, mukaan lukien kaivaus, kaatopaikalle sijoittaminen, tasoittaminen, ympäröivien muurien tai aitojen rakentaminen tai vahvistaminen, yhdysteiden ja sisäisten teiden rakentaminen sekä muut puhdistamisen edellyttämät toimet;
e)muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja vähentämistoimenpiteiden toteuttaminen kunnostamishankkeelle ympäristöluvassa asetettujen ehtojen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan turvallisuus paikan päällä ja työntekijöiden terveys (kuten palontorjunta, tulvasuojelu ja vaarallisten jätteiden käsittely), työntekijöiden suojelu, alueelle pääsyn valvonta, haitallisten vieraslajien hallinta ennen puhdistamista tai kunnostamista tai sen aikana sekä puhdistamista edeltävät tai sen aikana tehtävät vahvistamistoimet.
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu
a)tuholaistorjunta maataloudessa;
b)veden puhdistaminen vesihuoltoa varten;
c)ydinvoimaloiden ja -laitosalueiden puhdistaminen tai kunnostaminen;
d)sellaisen vaarallisen tai tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoittaminen, joka ei liity alueen saastumisongelmaan;
e)morfologinen ennallistaminen;
f)sellaisten laillisten vaatimusten vastaisten, hylättyjen tai luvattomien kaatopaikkojen kunnostaminen, jotka eivät liity kunnostettavaan alueeseen (ks. tämän liitteen 2.3 jakso);
g)pelastuspalvelut (ks. delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II oleva 14.1 jakso);
h)katujen lakaisu ja kastelu.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin 39, 33.20, 43.11, 43.12, 71.12, 71.20, 74.90, 81.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Jotta noudatetaan direktiivin 2004/35/EY vaatimuksia, tai kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta kansallisen lain mukaisesti aiheuttaja maksaa -periaatteeseen perustuvien ympäristövastuusäädösten vaatimuksia, pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja tai tämän puolesta toimiva henkilö ei suorita kunnostamistoimia.
2. Merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään mekaanisilla, kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että saastunut alue (maaperä, vesistö tai muu), ottaen huomioon sen käytön vahinkohetkellä tai hyväksytyn tulevan käytön, ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle seuraavissa esitetyllä tavalla:
a)kansalliset sääntelystandardit;
b)jos tällaisia standardeja ei ole saatavilla, laitoskohtainen sisäinen riskinarviointi, jossa otetaan huomioon vaikutusten kohteena olevan alueen (maaperä, vesistö tai muu) ominaisuudet ja laajuus, aineiden, valmisteiden, eliöiden tai mikro-organismien tyyppi, ominaisuudet (pysyvyys, liikkuvuus ja myrkyllisyys) ja pitoisuus, mahdolliset siirtymäreitit ja leviämisen todennäköisyys.
3. Kunnostamistoiminta valmistellaan ja toteutetaan alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ja siihen sisältyvät kaikki seuraavat osatekijät:
a)ennen arviointi- tai korjaustoimien aloittamista pilaantumiseen johtanut alkuperäinen toiminta tai viallisten laitosten ja apulaitteiden käyttö on loppunut tai niihin on muuten puututtu siten, että ne eivät ole enää mahdollisia pilaantumisen lähteitä (lukuun ottamatta valtioiden rajat ylittävää kaukokulkeutumista tai muita tunnistamattomia hajakuormituslähteitä);
b)valmistelevat tutkimukset, mukaan lukien laitoskohtaiset selvitykset ja fyysisten, kemiallisten tai mikrobiologisten tietojen keruu, suoritetaan alan parhaiden käytäntöjen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti, jotta voidaan määrittää seuraavat tekijät, joita käytetään kunnostamisen ympäristötavoitteiden määrittelyssä ja korjaavien toimenpidevaihtoehtojen arvioinnissa:
i)pilaantuneen alueen sijainti, ominaisuudet ja laajuus;
ii)alueen geologiset ja hydrologiset olosuhteet;
iii)pilaantumista aiheuttavien aineiden todennäköinen määrä, koostumus ja lähteet;
iv)paikan aiheuttama maaperän ja vesien pilaantuminen sekä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit;
c)korjaavia toimenpidevaihtoehtoja arvioidaan direktiivin 2004/35/EY liitteen II mukaisesti, ja sopivimmat korjaavat toimenpiteet määritellään erityisessä kunnostamissuunnitelmassa, johon sisältyy seurantavaatimukset ja -suunnitelma;
d)valtuutettu toiminnanharjoittaja kerää, kuljettaa, käsittelee, hyödyntää tai loppukäsittelee asianmukaisesti kaikki kunnostamistoimen yhteydessä kerätyt tai muuten tuotetut vaaralliset tai tavanomaiset jätteet tai saastuneen maaperän oikeudellisten vaatimusten mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että kaivetun saastuneen ja saastumattoman maaperän sekoittuminen estetään;
e)kunnostamismenetelmiin ei sisälly epäpuhtauspitoisuuksien vähentäminen laimentamalla tai vesittämällä, ellei kunnostamissuunnitelmassa esitetä muihin kuin kustannuksiin liittyviin syihin pohjautuvia täydellisiä perusteluja;
f)valvonta-, seuranta- tai ylläpitotoimet suoritetaan vähintään 10 vuotta kestävässä jälkihoitovaiheessa, ellei kansallisessa lainsäädännössä tai kunnostamis- ja seurantasuunnitelmassa ole määritelty muuta riittävän pitkää ajanjaksoa pitkäaikaisen riskienhallinnan takaamiseksi (ks. 4 kohta).
4. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kunnostamis- ja seurantasuunnitelman kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti paikallisia sidosryhmiä kuultuaan.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Toimintaan ei liity paljon hiiltä sitovan maan huonontumista.
Kunnostamissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteet, joilla vähennetään koko poisto- tai käsittelyprosessin tuottamia scope 1 ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä.
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) kunnostettavalla alueella tuotetusta vaarattomasta rakennus-, purku- tai muusta jätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY määritellyn Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti, jollei hyväksytyssä kunnostamissuunnitelmassa anneta teknisten tai ympäristöön liittyvien syiden perusteella selkeitä perusteluja, jotka eivät liity kustannuksiin.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Seuraavat seikat on varmistettava:
a)
unionissa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b)
unionissa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c)
haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti.
|
Lisäys A: Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
I. Kriteerit
Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:
a)
toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)
jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)
arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla havaittua fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)
kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)
kaiken muun toiminnan arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.
Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen lähdekoodiin perustuvat tai maksulliset mallit.
Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.
Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.
Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa; ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin mahdollisuuksien mukaan.
II. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu
|
|
Lämpötilaan liittyvät
|
Tuuleen liittyvät
|
Veteen liittyvät
|
Maamassoihin ja maaperään liittyvät
|
|
Krooniset
|
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)
|
Tuuliolojen muutokset
|
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Rannikon eroosio
|
|
|
Lämpökuormitus
|
|
Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu
|
Maaperän huonontuminen
|
|
|
Lämpötilan vaihtelut
|
|
Valtamerten happamoituminen
|
Maaperän eroosio
|
|
|
Ikiroudan sulaminen
|
|
Meriveden intruusio
|
Vettyneen rinnemaan valuminen
|
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen
|
|
|
|
|
|
Vesistressi
|
|
|
Akuutit
|
Lämpöaalto
|
Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni
|
Kuivuus
|
Lumivyöry
|
|
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen
|
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)
|
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Maanvyörymä
|
|
|
Maastopalo
|
Pyörremyrsky
|
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)
|
Maansortuma
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen
|
|
Lisäys B: Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY mukaisesti sekä noudattaa vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, joka on laadittu asianomaisia sidosryhmiä kuullen mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille.
Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään direktiivin 2011/92/EU mukaisesti ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.
Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaisesti, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
Lisäys D: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset yleiset kriteerit
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta on toteutettu direktiivin 2011/92/EU mukaisesti.
Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet), on tarpeen mukaan tehty asianmukainen arviointi, jonka päätelmien perusteella on toteutettu tarvittavat rajoittamistoimenpiteet.
LIITE V
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 liitteiden I, II, III, IV, V, VII, IX ja X muuttaminen
1)Muutetaan liite I seuraavasti:
a)korvataan 1.1.2.2 jakson viides kohta seuraavasti:
”Osoittajaan on sisällyttävä tämän jakson ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu pääomamenojen osa, joka edistää merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista. Osoittajassa on eriteltävä se osa pääomamenoista, joka on kohdennettu kunkin ympäristötavoitteen merkittävään edistämiseen.”
b)korvataan 1.1.3.2 jakson neljäs kohta seuraavasti:
”Osoittajaan on sisällyttävä tämän jakson ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu toimintamenojen osa, joka edistää merkittävästi jotakin asiaankuuluvista ympäristötavoitteista. Osoittajassa on eriteltävä se osa toimintamenoista, joka on kohdennettu kunkin ympäristötavoitteen merkittävään edistämiseen.”
c)korvataan 1.2.1 jakson toinen kohta seuraavasti:
”Liikevaihdon ja pääomamenojen osalta muiden kuin rahoitusalan yritysten on viitattava tilinpäätöstensä vastaaviin eriin.”;
d)korvataan 2 jakson e alakohta seuraavasti:
”e) muiden kuin rahoitusalan yritysten on yksilöitävä ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnat ja ilmoitettava näiden taloudellisten toimintojen osuus liikevaihto-, CapEx- ja OpEx-indikaattorien nimittäjästä yrityksen tai konsernin tasolla;”.
2)Korvataan liite II seuraavalla liitteellä:
”LIITE II
LOMAKKEET MUIDEN KUIN RAHOITUSALAN YRITYSTEN KESKEISILLE TULOSINDIKAATTOREILLE
Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta N koskevat tiedot
|
Tilikausi N
|
Vuosi
|
Merkittävän edistämisen kriteerit
|
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
|
|
|
|
|
|
Taloudelliset toiminnat (1)
|
Koodi (a) (2)
|
Liikevaihto (3)
|
Osuus liikevaihdosta, vuosi N (4)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
|
Vesi (7)
|
Ympäristön pilaantuminen (8)
|
Kiertotalous (9)
|
Biologinen monimuotoisuus (10)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
|
Vesi (13)
|
Ympäristön pilaantuminen (14)
|
Kiertotalous (15)
|
Biologinen monimuotoisuus (16)
|
Vähimmäistason suojatoimet (17)
|
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus
liikevaihdosta,
vuosi N-1 (18)
|
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
|
Luokka
siirtymä-
toiminta (20)
|
|
Teksti
|
|
Valuutta
|
%
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
%
|
M
|
T
|
|
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
|
|
Toiminta 1
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Toiminta 1 (d)
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Toiminta 2
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Josta mahdollistavat toiminnat
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Josta siirtymätoiminnat
|
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
|
|
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toiminta 1 (e)
|
|
|
%
|
KEL
|
KEL
|
|
|
KEL
|
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
|
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
100 %
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(a) Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen
– ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
– ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR
– kiertotalous: CE
– ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC
– biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO
Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1
Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.
Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.
Tämän lomakkeen A.1 ja A.2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.
|
|
(b) K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
|
|
|
(c) Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:
|
|
Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto
|
|
|
Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan
|
Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
|
|
CCM
|
%
|
%
|
|
CCA
|
%
|
%
|
|
WTR
|
%
|
%
|
|
CE
|
%
|
%
|
|
PPC
|
%
|
%
|
|
BIO
|
%
|
%
|
|
|
(d) Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.
|
|
|
(e) Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.
|
|
|
(f) KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
(g) Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.
(h) Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: (a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja (b) DNSH-kriteerit – koodit K/E.
|
Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden N tiedot
|
Tilikausi N
|
Vuosi
|
Merkittävän edistämisen kriteerit
|
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
|
|
|
|
|
|
Taloudelliset toiminnat (1)
|
Koodi (a) (2)
|
Pääomamenot (3)
|
Osuus pääomamenoista, vuosi N (4)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
|
Vesi (7)
|
Ympäristön pilaantuminen (8)
|
Kiertotalous (9)
|
Biologinen monimuotoisuus (10)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
|
Vesi (13)
|
Ympäristön pilaantuminen (14)
|
Kiertotalous (15)
|
Biologinen monimuotoisuus (16)
|
Vähimmäistason suojatoimet (17)
|
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus
pääomamenoista,
vuosi N-1 (18)
|
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
|
Luokka
siirtymä-
toiminta (20)
|
|
Teksti
|
|
Valuutta
|
%
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
%
|
M
|
T
|
|
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
|
|
Toiminta 1
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Toiminta 1 (d)
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Toiminta 2
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Joista mahdollistavat toiminnat
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Joista siirtymätoiminnat
|
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
|
|
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toiminta 1 (e)
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
|
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
100 %
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(a) Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen
– ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
– ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR
– kiertotalous: CE
– ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC
– biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO
Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1
Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.
Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.
Tämän lomakkeen A.1 ja A.2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.
|
|
(b) K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
|
|
|
(c) Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:
|
|
Osuus pääomamenoista/kokonaispääomamenot
|
|
|
Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan
|
Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
|
|
CCM
|
%
|
%
|
|
CCA
|
%
|
%
|
|
WTR
|
%
|
%
|
|
CE
|
%
|
%
|
|
PPC
|
%
|
%
|
|
BIO
|
%
|
%
|
|
|
(d) Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.
|
|
|
(e) Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.
|
|
|
(f) KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
(g) Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.
(h) Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: (a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja (b) DNSH-kriteerit – koodit K/E.
|
Lomake: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden N tiedot
|
Tilikausi N
|
Vuosi
|
Merkittävän edistämisen kriteerit
|
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
|
|
|
|
|
|
Taloudelliset toiminnat (1)
|
Koodi (a) (2)
|
Toimintamenot (3)
|
Osuus toimintamenoista, vuosi N (4)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
|
Vesi (7)
|
Ympäristön pilaantuminen (8)
|
Kiertotalous (9)
|
Biologinen monimuotoisuus (10)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
|
Vesi (13)
|
Ympäristön pilaantuminen (14)
|
Kiertotalous (15)
|
Biologinen monimuotoisuus (16)
|
Vähimmäistason suojatoimet (17)
|
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus
toimintamenoista,
vuosi N-1 (18)
|
Luokka
mahdollistava
toiminta (19)
|
Luokka
siirtymä-
toiminta (20)
|
|
Teksti
|
|
Valuutta
|
%
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K; E; E/S (b) (c)
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
%
|
M
|
T
|
|
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
|
|
Toiminta 1
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Toiminta 1 (d)
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Toiminta 2
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
|
|
Josta mahdollistavat toiminnat
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
M
|
|
|
Josta siirtymätoiminnat
|
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
K
|
%
|
|
T
|
|
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
|
|
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
KEL; E/KEL (f)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toiminta 1 (e)
|
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
|
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
%
|
|
|
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
|
|
%
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
100 %
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(a) Koodi on lyhenne tavoitteesta, jota taloudellinen toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi, sekä jakson numero, joka toiminnalle on annettu tavoitetta koskevassa liitteessä, toisin sanoen
– ilmastonmuutoksen hillintä: CCM
– ilmastonmuutokseen sopeutuminen: CCA
vesivarat ja merten luonnonvarat: WTR
– kiertotalous: CE
– ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen: PPC
– biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: BIO
Esimerkiksi toiminnan ”Metsitys” koodi on: CCM 1.1
Jos toiminta on kelpoinen edistämään merkittävästi useampaa kuin yhtä tavoitetta, koodit ilmoitetaan kaikkien tavoitteiden osalta.
Esimerkiksi, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta ”Uusien rakennusten rakentaminen” edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta, koodi on: CCM 7.1. / CE 3.1.
Tämän lomakkeen A.1 ja A2 jaksossa on käytettävä samoja koodeja.
|
|
(b) K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
|
|
|
(c) Jos taloudellinen toiminta edistää merkittävästi useita ympäristötavoitteita, muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava lihavoituna, mikä niistä on merkityksellisin ympäristötavoite rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattorien laskennan kannalta, ja vältettävä samalla kaksinkertaista huomioon ottamista. Jos rahoituksesta saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa, rahoitusalan yritysten on keskeisissä tulosindikaattoreissaan laskettava useita ympäristötavoitteita edistävien taloudellisten toimintojen rahoitus sen merkityksellisimmän ympäristötavoitteen yhteydessä, jonka muut kuin rahoitusalan yritykset ilmoittavat lihavoituna tässä lomakkeessa. Ympäristötavoite voidaan ilmoittaa lihavoituna vain kerran riviä kohden, jotta vältetään taloudellisten toimintojen kaksinkertainen huomioon ottaminen rahoitusalan yritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa. Tämä ei koske laskentaa, jossa määritetään, ovatko taloudelliset toiminnat luokitusjärjestelmän mukaisia asetuksen (EU) 2019/2088 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyjen rahoitustuotteiden osalta. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava seuraavalla lomakkeella kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista:
|
|
Osuus toimintamenoista/toimintamenot yhteensä
|
|
|
Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan
|
Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
|
|
CCM
|
%
|
%
|
|
CCA
|
%
|
%
|
|
WTR
|
%
|
%
|
|
CE
|
%
|
%
|
|
PPC
|
%
|
%
|
|
BIO
|
%
|
%
|
|
|
(d) Sama toiminta voi olla luokitusjärjestelmän mukainen joko yhden tai useamman tavoitteen osalta.
|
|
|
(e) Sama toiminta voi olla ympäristötavoitteiden osalta luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen.
(f) KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
(g) Toiminnat ilmoitetaan tämän lomakkeen kohdassa A.2 jaksossa, jos ne eivät ole luokitusjärjestelmän mukaisia minkä tahansa sellaisen ympäristötavoitteen osalta, joiden suhteen ne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Toiminnat, jotka ovat luokitusjärjestelmän mukaisia ainakin yhden ympäristötavoitteen osalta, on ilmoitettava tämän lomakkeen kohdassa A.1.
(h) Jotta toiminta voidaan ilmoittaa kohdassa A.1, sen on täytettävä kaikki DNSH-kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat täyttää kohdassa A2 lueteltujen toimintojen osalta vapaaehtoisesti sarakkeet 5–17. Muut kuin rahoitusalan yritykset voivat ilmoittaa merkittävän edistämisen sekä DNSH-kriteerit, jotka ne täyttävät tai eivät täytä, kohdassa A.2 käyttämällä seuraavia koodeja: (a) merkittävä edistäminen – koodit K/E ja K/KEL koodien KEL ja E/KEL sijasta ja (b) DNSH-kriteerit – koodit K/E. ”;
|
|
3)Lisätään liitteessä III olevaan 1.1 jaksoon neljäs kohta seuraavasti:
”Poiketen siitä, mitä tämän jakson ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”
4)Muutetaan liite IV seuraavasti:
a)poistetaan jaksossa ”Keskeisten tulosindikaattorien osoittajien erittely ympäristötavoitteittain” ilmaisu ”Siirtymätoiminnat: A % (liikevaihto; pääomamenot)” riveiltä (2)–(6);
b)korvataan kahdeksas rivi seuraavasti: ”
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
X %
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:
[rahamäärä]
|
”;
c)korvataan kolmastoista rivi seuraavasti:
”
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Liikevaihtoon perustuva: %
Pääomamenoihin perustuva: %
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:
Liikevaihtoon perustuva: [rahamäärä]
Pääomamenoihin perustuva: [rahamäärä]
|
”;
5)Muutetaan liite V seuraavasti:
a)korvataan 1.1.2 jakson kolmas kohta seuraavasti:
”Seuraavat omaisuuserät jätetään pois GAR-osuuden osoittajasta:
a) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat;
b) vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat;
c) sellaisiin yrityksiin liittyvät vastuut, jotka eivät ole direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan mukaan velvollisia julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja;
d) johdannaiset;
e) käteisvarat ja niihin liittyvät varat;
f) muut varojen luokat (kuten liikearvo, hyödykkeet jne.).”;
b)korvataan 1.2.1 jakson viides kohta seuraavasti:
GAR-osuuden lisäksi luottolaitosten on ilmoitettava GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien osuus niiden kaikista omaisuuseristä tämän asetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdan ja tämän liitteen 1.1.2 kohdan mukaisesti.”;
c)korvataan 1.2.1.1 jakson ensimmäisessä kohdassa oleva taulukko seuraavalla taulukolla:
”
|
Ympäristötavoitteet
|
Ensimmäinen vaihe
|
Toinen vaihe
|
Vihreiden omaisuuserien osuus (GAR-osuus)
|
|
Ilmastonmuutoksen hillintä
(CCM)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Joista: siirtymätoiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Joista: siirtymätoiminnat
Varannot ja virrat
|
|
|
|
|
|
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(CCA)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Varannot ja virrat
|
|
|
|
|
|
|
Vesivarat ja merten luonnonvarat
(WTR)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Varannot ja virrat
|
|
|
|
|
|
|
Kiertotalous
(CE)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja kiertotalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Varannot ja virrat
|
|
|
|
|
|
|
Ympäristön pilaantuminen
(PPC)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Varannot ja virrat
|
|
|
|
|
|
|
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
(BIO)
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista, joilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmään kuuluvilla aloilla biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
|
Niiden luottojen / vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden / oman pääoman ehtoisten instrumenttien, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan tavoitteen edistämiseksi, osuus kaikista muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvistä luotoista / vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista / oman pääoman ehtoisista instrumenteista sekä kaikista muista huomioon otettavista taseen omaisuuseristä
Joista: saatavien tulojen käyttö
Joista: mahdollistavat toiminnat
Varannot ja virrat
|
”;
d)korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan otsikko seuraavasti:
”i) Muihin kuin rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien luotonantotoimintojen GAR-osuus (GAR loans and advances, GAR L&A)”;
e)korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan toinen alakohta seuraavasti:
”(1)(c):n määrä lasketaan seuraavalla kaavalla: 1(c) = (1)(c)(1) + (1)(c)(2), jossa:
(1)(c)(1)
on luotot, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013 147 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu erityskohteiden rahoitus;
(1)(c)(2)
on luotot, joista saatavien tulojen käyttö ei ole tiedossa (yleislainat).”;
f)korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:
Luottolaitosten on (1)(c)(1):n osalta otettava huomioon muuhun kuin rahoitusalan yritykseen liittyvien sellaisten vastuiden, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien erityiskohteiden rahoituksen liittyvien vastuiden, bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin ja siinä suhteessa kuin ne rahoittavat luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava vastapuolen toimittamiin tietoihin hankkeesta tai toiminnoista, joihin saadut tulot käytetään. Luottolaitosten on annettava tiedot rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.”;
g)korvataan 1.2.1.1 jakson i alakohdan kuudes kohta seuraavasti:
”GAR L&A -osuus (kunkin ympäristötavoitteen osalta) = (1)(c)/(1)(a). Luottolaitosten on ilmoitettava GAR-osuus CapEx- ja liikevaihtoindikaattorien perusteella sekä tarvittaessa erikseen se keskeisen tulosindikaattorin osa, joka koskee mahdollistavia ja siirtymätoimintoja.”;
h)korvataan 1.2.1.1 jakson ii alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:
”Luottolaitosten on (2)(c)(1):n osalta otettava huomioon seuraavat seikat:
(2)(c)(1)(a) Unionin lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen laskettuihin ympäristön kannalta kestäviin joukkovelkakirjalainoihin liittyvien vastuiden yhteenlaskettu bruttomääräinen kirjanpitoarvo. Sellaisten joukkovelkakirjalainojen ajankohtaiset liikkeeseenlaskut, jotka niiden liikkeeseenlaskijat luokittelevat vihreiksi joukkovelkakirjalainoiksi ja joista saadut tulot on sijoitettava luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin, on arvioitava liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskua varten antamien erityistietojen perusteella sen mukaan, missä määrin taloudelliset toiminnat ovat asetuksen (EU) 2020/852 mukaisesti luokitusjärjestelmän mukaisia tai rahoitetut hankkeet ovat luokitusjärjestelmän mukaisia. Luottolaitosten on annettava avoimesti tietoja rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama vihreä joukkovelkakirjalaina voi olla merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.
(2)(c)(1)(b) Vastuisiin, joista saatujen tulojen käyttö on tiedossa, mukaan lukien erityskohteiden rahoitukseen liittyviin vastuisiin, sijoitettujen vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin kuin rahoitettavat toiminnat ovat luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja. Arvioinnin on perustuttava liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskua varten antamiin erityistietoihin. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu voi olla merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi. Luottolaitosten on annettava avoimesti tietoja rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä.”;
i)korvataan 1.2.1.2 jakson toinen, kolmas ja neljäs kohta seuraavasti:
”Tämän GAR-osuuden on sisällettävä tiedot kaikista ympäristötavoitteista sekä erittelyn mahdollistavista toimista. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta GAR-osuuden on lisäksi sisällettävä tiedot siirtymätoiminnoista. Luottolaitosten on myös annettava tiedot varannoista ja virroista.
Niiden vastuiden osalta, joista saatavien tulojen käyttö on tiedossa, luottolaitosten on otettava huomioon rahoitusalan yritysten GAR-osuuden osoittajan osalta merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien luottojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden bruttomääräinen kirjanpitoarvo rahoitusalan yrityksille siinä määrin ja siinä suhteessa kuin kyseisillä vastuilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava vastapuolen toimittamiin tietoihin. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.
Niiden vastuiden osalta, joista saatavien tulojen käyttö ei ole tiedossa, GAR-osuuden osoittaja lasketaan vastapuolten keskeisten tulosindikaattorien perusteella, jotka on laskettu tämän asetuksen mukaisesti. Suhdeluvun osoittajassa huomioon otettava merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien rahoituslaitoksiin liittyvien luottojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden ja omistusosuuksien määrä on niiden bruttomääräisten kirjanpitoarvojen summa painotettuna luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen osuudella ja eriteltynä ympäristötavoitteiden ja mahdollistavien toimintojen mukaan kunkin vastapuolen osalta. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen osalta erittelyn on lisäksi sisällettävä siirtymätoiminnot kunkin vastapuolen osalta.
Jos vastapuoli on toinen asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu luottolaitos ja, vain tätä tarkoitusta varten, kyseisen asetuksen 117 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tai 2 kohdassa tarkoitettu kansainvälinen kehityspankki, liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuvina keskeisinä tulosindikaattoreina käytetään merkityksellisiin tilinpäätössalkkuihin sisältyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden, luottojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien bruttomääräistä kirjanpitoarvoa painotettuna ”vastapuolen yhteenlasketulla GAR-osuudella”, eli bruttomääräinen kirjanpitoarvo kerrotaan vastapuolen ”yhteenlasketulla GAR-osuudella.”;
j)korvataan 1.2.1.3 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:
Asuinkiinteistölainoihin tai asuntojen perusparannuslainoihin liittyvien vähittäisvastuiden GAR-osuus lasketaan niiden kotitalouksille myönnettyjen lainojen osuutena, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai jotka on myönnetty rakennuksia koskevien asiaankuuluvien teknisten arviointikriteerien perusteella luokitusjärjestelmän mukaisiin asuntojen perusparannustarkoituksiin, erityisesti perusparantamiseen, hankintaan ja omistamiseen, komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti, kaikista kotitalouksille myönnetyistä lainoista, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai jotka on myönnetty asuntojen perusparantamiseen. Tähän GAR-osuuteen on sisällyttävä tiedot siirtymätoiminnoista sekä tiedot varannoista ja virroista.”;
k)korvataan 1.2.1.3 jakson i alakohdan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti:
”Luottolaitosten antamien keskeistä tulosindikaattoria koskevien tietojen on katettava vähittäislaina- ja erityisesti kiinnelainasalkku. Tämä keskeinen tulosindikaattori on ilmoitettava ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevissa 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jaksossa tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevissa 3.1 ja 3.2 jaksossa vahvistetut rakennusten tekniset arviointikriteerit.
Luottolaitosten on ilmoitettava asuinkiinteistölainasalkkuaan koskeva keskeinen tulosindikaattori kotitalouksille myönnettyjen asuinkiinteistövakuudellisten ja erityisesti asianmukaisia ympäristötavoitteita komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti edistävien lainojen osuutena kotitalouksille myönnettyjen asuinkiinteistövakuudellisten lainojen kokonaismäärästä.”;
l) korvataan 1.2.1.3 jakson i alakohdan viides kohta seuraavasti:
”Luottolaitosten on otettava suhdeluvun osoittajassa huomioon myös ne lainat, jotka on myönnetty rakennusten tai asuntojen perusparantamiseen rakennuksia koskevien asianmukaisten teknisten arviointikriteerien perusteella erityisesti komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5 ja 7.6 jakson tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti.”;
m)korvataan 1.2.1.4 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Jos luottolaitoksilla on liiketoimintamalli, joka perustuu pitkälti julkisen asuntotuotannon rahoittamiseen, niiden on ilmoitettava keskeinen tulosindikaattori, joka koskee viranomaisten rahoitustoimintaan liittyvien vastuiden osuutta asiaankuuluvien teknisten arviointikriteerien mukaisesti ja erityisesti komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaisesti. Luottolaitos arvioi ja ilmoittaa tämän GAR-osuuden kunnille julkisen asuntotuotannon rahoitukseen myönnettyjen ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I tai II olevien 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7 jakson tai [ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen] liitteessä II olevien 3.1 ja 3.2 jakson mukaiset asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit täyttävien lainoihin tai vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin liittyvien vastuiden osuutena kaikista kunnille julkisen asuntotuotannon rahoitukseen myönnetyistä lainoista. Luottolaitoksen on annettava tiedot varannoista ja virroista.”;
n)korvataan 1.2.1.4 jakson kolmas kohta seuraavasti:
”Kun on kyse muiden toimintojen ja varojen kuin julkisen asuntotuotannon rahoittamisesta, joista saatavien tulojen käyttö on tiedossa, luottolaitosten on otettava huomioon viranomaiseen liittyvien vastuiden, mukaan lukien erikoiskohteiden rahoitukseen liittyvien vastuiden, bruttomääräinen kirjanpitoarvo siinä määrin ja siinä suhteessa kuin rahoituksella rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa. Arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän vaatimuksen täyttämistä, on perustuttava viranomaisen toimittamiin tietoihin hankkeesta tai toiminnoista, joihin saadut tulot käytetään. Luottolaitosten on annettava tiedot rahoitettavan taloudellisen toiminnan tyypistä. Kaksinkertainen huomioon ottaminen ei ole sallittua. Jos sama erityiskohteiden rahoitukseen liittyvä vastuu on merkityksellinen kahden ympäristötavoitteen kannalta, luottolaitosten on kohdennettava se siihen tavoitteeseen, joka on merkityksellisempi.”;
o)korvataan 1.2.1.6 jakso seuraavasti:
”1.2.1.6. Yhteenlaskettu GAR-osuus
Luottolaitosten on annettava tiedot yhteenlasketusta GAR-osuudesta. Tämä osuus kuvaa vastuisiin perustuvien keskeisten tulosindikaattoreiden kumulatiivista arvoa. Sen nimittäjään sisällytetään yhteenlasketut taseen omaisuuserät ilman 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja saamisia, ja sen osoittaja saadaan laskemalla yhteen vastuisiin perustuvien keskeisten tulosindikaattoreiden ympäristön kannalta kestävien vastuiden osoittajat:
a)
rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien rahoitustoimien yhteenlaskettu GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;
b)
muihin kuin rahoitusalan yrityksiin kohdistuvien rahoitustoimien yhteenlaskettu GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;
c)
asuinkiinteistövakuudellisten vastuiden GAR-osuus, mukaan lukien asuntojen perusparannuslainat, ilmastonmuutoksen hillintää, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kertotaloutta koskevien tavoitteiden osalta;
d)
kotitalouksien autolainojen GAR-osuus ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen osalta;
e)
paikallishallintojen rahoitukseen käytettävien tuottojen GAR-osuus kaikkien ympäristötavoitteiden osalta;
f)
haltuun otettujen, myytävänä olevien liike- ja asuinkiinteistövakuuksien GAR-osuus ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta.
Luottolaitosten on ilmoitettava yhdessä yhteenlasketun GAR-osuuden kanssa niiden omaisuuserien prosenttiosuus, jotka on jätetty pois GAR-osuuden osoittajasta 7 artiklan 2 ja 3 kohdan ja tämän liitteen 1.1.2 jakson mukaisesti.”;
p)korvataan 1.2.2.1 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:
Yrityksille myönnettyjen rahoitusvakuuksien vihreä osuus määritellään niiden luottojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien rahoitusvakuuksien osuutena, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, kaikista yrityksille myönnetyistä luotoista ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden rahoitusvakuuksista. Tähän on sisällyttävä varannoista ja virroista annettavat tiedot kaikkien ympäristötavoitteiden osalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja ja mitkä siirtymätoimintoja. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja.”;
q)korvataan 1.2.2.2 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:
Hoidettavina olevien varojen vihreä osuus on niiden hoidettavina olevien yrityksille kuuluvien varojen (oman ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ja kiinteistöt) osuus, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, kaikista hoidettavina olevista varoista (oman ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ja muut varat). Tähän on sisällyttävä varannoista ja virroista annettavat tiedot kaikkien ympäristötavoitteiden osalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja ja mitkä siirtymätoimintoja. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tähän on myös sisällyttävä tiedot siitä, mitkä ovat mahdollistavia toimintoja.”;
r)korvataan 1.2.3 jakson toisessa ja kolmannessa kohdassa ilmaisu ”täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014” ilmaisulla ”täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451”.
s)korvataan liitteessä V ilmaisut ”omistusosuudet”, ”omistusosuuksista”, ”omistusosuuksien” ja ”omistusosuuksilla” ilmaisuilla ”oman pääoman ehtoiset instrumentit”, ”oman pääoman ehtoisista instrumenteista”, ”oman pääoman ehtoisten instrumenttien” ja ”oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla”;
6)lisätään liitteessä VII olevaan 2.4 jaksoon viidennen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”Poiketen siitä, mitä tämän 2.4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”;
7)Korvataan liitteessä IX olevan 1 kohdan kuudes kohta seuraavasti:
”Poiketen siitä, mitä tämän 1 kohdan ensimmäisessä ja viidennessä alakohdassa säädetään, sijoituskohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja tai hankkeita, tai ympäristön kannalta kestävät joukkovelkakirjalainat on sijoituskohteena olevan yrityksen antamien tietojen perusteella sisällytettävä osoittajaan niiden luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arvoon saakka, joita kyseisistä joukkovelkakirjalainoista ja vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista saatavilla tuloilla rahoitetaan.”;
8)lisätään liitteessä IX olevan 1 kohdan loppuun kohta seuraavasti:
”Poiketen siitä, mitä tämän 1 kohdan ensimmäisessä ja viidennessä alakohdassa säädetään, kiinteistösijoitukset on sisällytettävä osoittajaan siinä määrin ja siinä suhteessa kuin niillä rahoitetaan luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja.”;
9) korvataan liitteessä IX olevan 2 jakson ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Muiden vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten kuin henkivakuutusyritysten on laskettava vakuutustoimintoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori ja esitettävä ”bruttovakuutusmaksutulo” vahinkovakuutustoiminnoista tai tapauksen mukaan luokitusjärjestelmän mukaisia vakuutus- tai jälleenvakuutustoimintoja vastaavat jälleenvakuutustuotot ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevien 10.1 ja 10.2 kohdan mukaisesti. Keskeinen tulosindikaattori on esitettävä tapauksen mukaan prosenttiosuutena jostakin seuraavista:
a)
yhteenlaskettu bruttovakuutusmaksutulo vahinkovakuutustoiminnasta;
b)
yhteenlaskettu bruttovakuutusmaksutulo vahinkojälleenvakuutustoiminnasta;
c)
yhteenlasketut vahinkovakuutustuotot;
d)
yhteenlasketut vahinkojälleenvakuutustuotot;
10)Korvataan Liitteessä X oleva ensimmäinen lomake seuraavalla lomakkeella:
”LIITE X
LOMAKKEET VAKUUTUS- JA JÄLLEENVAKUUTUSYRITYSTEN KESKEISILLE TULOSINDIKAATTOREILLE
Lomake: Vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten vakuutusten merkintää koskeva keskeinen tulosindikaattori
|
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
Taloudelliset toiminnat (1)
|
Absoluuttiset vakuutusmaksut, vuosi t (2)
|
Osuus vakuutusmaksuista, vuosi t (3)
|
Osuus vakuutusmaksuista, vuosi t-1 (4)
|
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
|
Vesivarat ja merten luonnonvarat (6)
|
Kiertotalous (7)
|
Ympäristön pilaantuminen (8)
|
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (9)
|
Vähimmäistason suojatoimet (10)
|
|
|
Valuutta
|
%
|
%
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
K/E
|
|
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat (ympäristön kannalta kestävät)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.1.2 joista jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja (edelleenvakuutus)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Luokitusjärjestelmän mukaiset vahinkovakuutus- ja vahinkojälleenvakuutustoiminnat
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä (A.1+A.2+B)
|
|
100 %
|
100 %
|
|
|
|
|
|
|
”Vakuutusmaksut” sarakkeissa (2) ja (3) ilmoitetaan bruttovakuutusmaksutulona tai tapauksen mukaan vahinkovakuutus- tai vahinkojälleenvakuutustoimintaan liittyvänä liikevaihtona.
Sarakkeessa (4) olevat tiedot on ilmoitettava vuonna 2024 ja sen jälkeen annettavissa tiedoissa.
Vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta voidaan saattaa asetuksen (EU) 2020/852 mukaiseksi ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollistavana toimintana.”;
11)poistetaan liitteessä X olevan toisen taulukon jaksossa ”Keskeisten tulosindikaattorien osoittajien erittely ympäristötavoitteittain” ilmaisu ”Siirtymätoiminnat: A % (liikevaihto; pääomamenot)” riveiltä (2)–(6);
12)korvataan liitteessä X olevan toisen taulukon kahdeksas rivi seuraavasti:
”
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
X %
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:
[rahamäärä]
|
”;
13)korvataan liitteessä X olevan toisen taulukon viidestoista rivi seuraavasti:
”
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Liikevaihtoon perustuva: %
Pääomamenoihin perustuva: %
|
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva: [rahamäärä]
Pääomamenoihin perustuva: [rahamäärä]
|
”.