PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
1.1. Yleinen tausta ja tavoitteet
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kestävään talouteen vuoteen 2050 mennessä tarjoavat mahdollisuuksia, mutta aiheuttavat myös haasteita EU:lle. Investoinnit vihreään siirtymään auttavat tekemään Euroopasta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan, suojelemaan, säilyttämään ja parantamaan EU:n luonnonpääomaa sekä suojelemaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Investoinnit puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuuteen vahvistavat unionin avointa strategista riippumattomuutta ja vähentävät unionin riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista tuotavista fossiilisista polttoaineista, mikä auttaa hillitsemään energian hintoja tulevaisuudessa. Investoinnit puhtaiden teknologioiden kehittämis- ja valmistuskapasiteettiin vahvistavat myös EU:n kilpailukykyä. Tämän saavuttamiseksi unionin on investoitava vuosittain 700 miljardia euroa lisää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Ylivoimaisesti suurimman osan näistä investoinneista on oltava yksityisrahoitteisia. Tämä vastaa myös komission tavoitetta rakentaa tulevaisuuden talous, joka toimii ihmisten hyväksi ja tuottaa vakautta, työpaikkoja, kasvua ja investointeja.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/852, jäljempänä ’luokitusjärjestelmäasetus’, pyritään ohjaamaan pääomaa toimintoihin, jotka edistävät merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, kuten ilmastoneutraaliutta ja -kestävyyttä, saasteettomuutta, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämistä, kiertotalouteen siirtymistä sekä vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä. Luokitusjärjestelmäasetus tarjoaa yrityksille, sijoittajille ja päätöksentekijöille määritelmiä taloudellisista toiminnoista, joita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä. Siten sen odotetaan ohjaavan suoria sijoituksia niille talouden aloille, joilla niitä tarvitaan eniten oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi.
Tällä kehyksellä lisätään avoimuutta, vähennetään ”viherpesun” riskiä ja ehkäistään markkinoiden pirstoutumista, joka voi aiheutua siitä, ettei ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista ole yhteistä näkemystä. Luokitusjärjestelmäasetuksessa ei kuitenkaan velvoiteta sijoittajia investoimaan pelkästään sellaisiin taloudellisiin toimintoihin, jotka täyttävät siinä vahvistetut erityiskriteerit.
Luokitusjärjestelmäasetuksessa vahvistetaan EU:n luokitusjärjestelmäkehys asettamalla seuraavat neljä vaatimusta, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä:
i)
toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa luokitusjärjestelmäasetuksessa asetetuista kuudesta ympäristötavoitteesta asetuksen 10–16 artiklan mukaisesti;
ii)
toiminta ei aiheuta luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa millekään muulle kyseisistä ympäristötavoitteista;
iii)
toimintaa harjoitetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 18 artiklassa säädettyjä vähimmäistason (sosiaalisia) suojatoimia noudattaen;
iv)
toiminta täyttää tekniset arviointikriteerit, jotka komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Teknisillä arviointikriteereillä otetaan i ja ii kohdassa mainitut vaatimukset käyttöön, sillä niissä täsmennetään taloudellista toimintaa koskevat suorituskykyvaatimukset, jotka määrittävät sen, millä edellytyksillä toiminta i) edistää merkittävästi tiettyä ympäristötavoitetta ja ii) ei aiheuta merkittävää haittaa muille asiaankuuluville ympäristötavoitteille.
Komissio antoi 4. kesäkuuta 2021 komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 teknisistä arviointikriteereistä, joiden nojalla tiettyjä taloudellisia toimintoja pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävinä eikä niiden katsota aiheuttavan merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, jäljempänä ’ilmastoa koskeva delegoitu säädös’. Heinäkuun 6. päivänä 2021 komissio antoi luokitusjärjestelmään liittyvän komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178, jossa täsmennetään, mitä tietoja sekä muiden kuin rahoitusalan yritysten että rahoitusalan yritysten, joiden on raportoitava toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta ja yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa, on annettava, millä tavalla tiedot on esitettävä ja mitä menetelmää niihin on sovellettava, jäljempänä ’tietojen antamista koskeva delegoitu säädös’. Maaliskuun 9. päivänä 2022 komission antoi komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214, jolla muutetaan ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä ja tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä. Näissä muutoksissa EU:n luokitusjärjestelmään sisällytetään tiettyjä toimintoja, jotka liittyvät energian tuottamiseen ydinenergiasta ja maakaasusta, sekä vahvistetaan näitä toimintoja koskevat erityiset tiedonantovaatimukset.
Tällä delegoidulla säädöksellä muutetaan ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä pääasiassa vahvistamalla ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tekniset arviointikriteerit taloudellisille toiminnoille, jotka eivät vielä sisälly kyseiseen delegoituun säädökseen. Näitä toimintoja ovat erityisesti eräät valmistustoiminnat, jotka liittyvät vähähiilisen liikenteen ja sähkölaitteiden keskeisiin komponentteihin ja joiden avulla voidaan vähentää muiden kohteena olevien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä. Toimintoihin kuuluvat myös eräät siirtymätoiminnat liikennealalla (vesiliikenne ja ilmailu), jolla hiilettömiä ratkaisuja ei ole vielä kehitetty riittävän pitkälle ja jolla niiden sisällyttäminen delegoituun säädökseen on tehokas tapa kannustaa vallitsevaa tilannetta muuttaviin parannuksiin. Kun tässä delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tekniset arviointikriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille siirtymätoiminnoille, kyse on taloudellisista toiminnoista, joille ei ole tällä hetkellä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa mutta joita tarvitaan siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen. Tällaiset kriteerit eivät rajoitu teknisiin arviointikriteereihin, joilla varmistetaan pelkästään merkittävin mahdollinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen saavuttamiseen ja ”ei merkittävää haittaa”-vaatimuksen täyttymiseen tai mahdollisimman vähäinen haitta muille asiaankuuluville ympäristötavoitteille.
Koska ilmastonmuutos vaikuttaa luultavasti kaikkiin talouden aloihin, niitä kaikkia on sopeutettava nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tekniset arviointikriteerit pääasiassa niille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien soveltamisalaan. Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen tulevissa tarkistuksissa harkitaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia asianmukaisia teknisiä arviointikriteerejä myös niille taloudellisille toiminnoille, jotka lisätään luokitusjärjestelmään tällä delegoidulla asetuksella ja rinnakkaisella luokitusjärjestelmän ympäristötavoitteita koskevalla delegoidulla asetuksella. On kuitenkin joitakin toimintoja, joita on tarpeen sopeuttaa kiireellisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, koska ne voivat tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla varmistetaan yhteiskunnan ja ympäristön selviytymiskyky. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi hätäpalvelut, tulvariskien ehkäisemiseen ja niiltä suojautumiseen tarkoitettu infrastruktuuri ja suolanpoisto. Näiden toimintojen lisääminen EU:n luokitusjärjestelmään voi auttaa ohjaamaan sijoituksia siihen päämäärään, että unionista saadaan ilmastokestävä vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian mukaisesti.
Tällä delegoidulla säädöksellä tehdään myös joitakin teknisiä muutoksia joidenkin sellaisten toimintojen teknisiin arviointikriteereihin, jotka on jo sisällytetty ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen, sen käytettävyyden, johdonmukaisuuden ja täytäntöönpanon parantamiseksi.
Tämä delegoitu säädös on osa sääntelypakettia, johon kuuluu myös delegoitu säädös, jossa määritellään neljää muuta ympäristötavoitetta edistävien taloudellisten toimintojen tekniset arviointikriteerit, jäljempänä ’ympäristöä koskeva delegoitu säädös’. Lisäksi tässä paketissa tehdään kohdennettuja muutoksia tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen erityisesti sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat muut kuin rahoitusalan yritykset ja rahoitusalan yritykset raportoivat näistä toiminnoista asianmukaisesti.
1.2. Oikeudellinen tausta
Tämä delegoitu säädös perustuu säädösvallan siirtoon, joka vahvistetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa. Tekniset arviointikriteerit vahvistetaan kyseisen asetuksen 19 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Tässä delegoidussa asetuksessa yhdistetään paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 31 artiklan mukaisesti yhdeksi säädökseksi kaksi toisiinsa liittyvää luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitettua valtuutusta eli 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa säädetyt valtuutukset, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin teknisiin arviointikriteereihin.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Tämä delegoitu säädös perustuu kestävän rahoituksen foorumin suosituksiin. Foorumi on vuonna 2020 perustettu komission asiantuntijaryhmä, joka koostuu erilaisista yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmistä. Sillä on luokitusjärjestelmäasetuksen 20 artiklan nojalla valtuudet antaa komissiolle neuvoja EU:n luokitusjärjestelmän kuutta ympäristötavoitetta koskevista teknisistä arviointikriteereistä.
Foorumin ehdottamat teknisten arviointikriteerien luonnokset julkaistiin elo–syyskuussa 2021 palautteen saamiseksi sidosryhmiltä. Foorumi tarkasteli sidosryhmien antamaa palautetta ennen lopullisten suositustensa julkaisemista maaliskuussa ja marraskuussa 2022. Foorumin lopullisista suosituksista keskusteltiin useaan otteeseen myös komission perustaman jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kanssa erityisesti 6. huhtikuuta, 8. heinäkuuta, 4. lokakuuta ja 15. joulukuuta 2022 sekä 24. tammikuuta 2023 pidetyissä kokouksissa.
Komissio tarkasteli foorumin suosittelemia teknisiä arviointikriteerejä ja jatkoi työtä sen varmistamiseksi, että kriteerit täyttävät luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklassa säädetyt vaatimukset. Delegoidun säädöksen muutosluonnokset toimitettiin jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmälle ja foorumille 5. huhtikuuta 2023, ja ne julkaistiin yhdessä ehdotetun ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen sekä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen muutosten kanssa, ja sidosryhmiltä kerättiin niistä palautetta neljän viikon ajan 5. huhtikuuta – 3. toukokuuta 2023. Palautetta saatiin yhteensä 636 vastaajalta.
Myös ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen muutosluonnoksista keskusteltiin foorumin kanssa 19. huhtikuuta ja 24. toukokuuta 2023. Luonnokset esiteltiin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin tarkkailijoille ja niistä keskusteltiin heidän kanssaan jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksissa 20. huhtikuuta 2023 ja 25. toukokuuta 2023. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa käytiin myös tapauskohtainen keskustelu 25. toukokuuta 2023.
Foorumin, jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän ja sidosryhmien palaute oli kaiken kaikkiaan enimmäkseen myönteistä. Hyvänä asiana pidettiin uusien alojen ja toimintojen lisäämistä ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Joidenkin alojen osalta kommentit jakautuivat jossain määrin sen mukaan, ehdotettiinko tiukempia vai väljempiä kriteerejä.
Saadun palautteen huolellisen tarkastelun perusteella osa kriteereistä on mitoitettu uudelleen kohdennetusti ja delegoidun asetuksen viimeistelyn yhteydessä on tehty muita teknisiä muutoksia. Niissä on kyse erityisesti teknisistä selvennyksistä, yhdenmukaistamisen lisäämisestä voimassa olevan alakohtaisen lainsäädännön kanssa, viittauksista tuleviin tarkistuksiin ja linjauksista, joilla parannetaan useiden toimintojen ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien johdonmukaisuutta.
Yhteenveto saadusta yleisestä palautteesta on tämän delegoidun asetuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 7.2. Palautteen keräämisen jälkeen arviointiperusteisiin tehdyt tärkeimmät muutokset esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjan luvussa 4 (jaoteltuina tavoitteittain ja toiminta-aloittain).
Ilmastonmuutoksen hillitsemistä merkittävästi edistävät toiminnat – Liite I
Koska jäsenvaltioilta, foorumilta ja muilta sidosryhmiltä on saatu yleisesti myönteistä palautetta, autoteollisuuden komponenttien, rautatiejärjestelmän osatekijöiden ja sähkölaitteiden valmistukseen liittyviä uusia toimintoja koskevat muutokset ovat pääosin teknisiä selvennyksiä. Jotkin vastaajat ehdottivat erityisesti luokitusjärjestelmäkelpoisten autoteollisuuden komponenttien osalta laajempaa lähestymistapaa, mutta useimmat näyttivät kannattavan soveltamisalan rajaamista ainoastaan päästöttömiä ajoneuvoja varten valmistettuihin komponentteihin. Vesiliikenteen toimintoihin liittyvien mukautusten osalta tärkein muutos koskee erityisiä lisäyksiä meriliikennetoimintoihin metaanivuotojen torjumiseksi. Muutos on vastaus foorumilta ja muilta vastaajilta saatuun palautteeseen, jonka mukaan kriteerien luonnoksessa ei oteta riittävästi huomioon tätä mahdollista ongelmaa. Ilmailualalta ja jäsenvaltioilta on saatu yleisesti myönteistä palautetta ilmailutoimintojen sisällyttämisestä luokitusjärjestelmään, mutta jotkin kansalaisjärjestöt ovat olleet kriittisempiä. Tämä huomioon ottaen tehtiin joitakin teknisiä mukautuksia käytettävyyden parantamiseksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät toiminnat – Liite II
Delegoidun säädöksen liitteeseen II sisältyviin toimintoihin, joilla edistetään merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, tehtiin kolme keskeistä muutosta. Ensinnäkin toimintojen kuvauksia muutettiin i) laajentamalla soveltamisalaa (suolanpoisto) ja ii) lisäämällä uusina mukaan otettuja toimintoja koskevia rajoituksia, jotta voitaisiin välttää mahdollisia päällekkäisyyksiä näiden toimintojen ja muiden niihin läheisesti liittyvien sellaisten toimintojen välillä, jotka jo kuuluvat ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen tai ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan (ohjelmistot, konsultointi, hätäpalvelut sekä tulvariskien ehkäisyn ja tulvilta suojautumisen infrastruktuuri). Toiseksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereihin tehtiin muutoksia, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus delegoitujen säädösten välillä ja ottaa paremmin huomioon eri toimintojen laajuus. Esimerkiksi ohjelmistoihin liittyvän toiminnan osalta kiertotalouteen siirtymistä ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit muutettiin muotoon ”ei sovelleta”, koska niissä keskityttiin ohjelmistojen valmistuksessa käytettäviin laitteisiin, jotka eivät kuulu toiminnan piiriin. Kolmanneksi delegoidusta säädöksestä poistettiin foorumilta saadun palautteen vuoksi toiminta ”maa- ja vesirakentaminen”, koska se oli päällekkäinen muiden ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen jo sisältyvien toimintojen kanssa.
3.VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Komissio suoritti delegoidun säädöksen vaikutusten arvioinnin. Arviointia ei suoritettu virallisena vaikutusten arviointina. Tämä johtuu siitä, että delegoitu säädös noudattaa poliittisia valintoja, jotka on jo tehty luokitusjärjestelmäasetuksessa ja suurelta osin ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä. Luokitusjärjestelmäasetuksesta tehtiin vaikutusten arviointi, jossa arvioitiin EU:n luokitusjärjestelmän mukaisen raportoinnin taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen liitettiin suhteutettu vaikutustenarviointi, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti teknisten arviointikriteerien yleiset määrittelytavat. Tätä arviointia voidaan hyödyntää edelleen ympäristötavoitteita koskevien teknisten arviointikriteerien yhteydessä.
Tämä delegoitu säädös tukeutuu komission yksiköiden analyyttiseen valmisteluasiakirjaan, jossa i) kuvataan aloitteen taustaa ja tarkoitusta, ii) selitetään teknisten arviointikriteerien määrittelytapaa ja sitä, miten arviointikriteerien odotetaan toimivan käytännössä, iii) selitetään mahdolliset poikkeamat kestävän rahoituksen foorumin suosituksista tai lisäykset niihin, iv) esitetään yhteenveto tämän aloitteen odotetuista hyödyistä ja erityisesti hallinnollisista kustannuksista ja v) kuvataan, miten aloitetta seurataan ja arvioidaan.
Komissio on arvioinut, onko tämä delegoitu säädös yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa sekä kyseisen asetuksen 5 artiklan kanssa, jonka mukaan on varmistettava edistyminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävää edistämistä koskevilla kriteereillä ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteereillä varmistetaan, että tämä delegoitu asetus on linjassa asetuksen (EU) 2021/1119 kanssa. Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan vaatimusten mukaisesti ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien kalibroinnissa otetaan huomioon tiettyihin toimintoihin liittyvät ympäristöriskit. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteereissä viitataan unionin lainsäädännössä asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamiseen aina, kun tällaiset viittaukset ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia.
4.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Delegoidun säädöksen antamisoikeudesta säädetään luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa.
Delegoidun säädöksen 1 artiklassa tehdään seuraavat muutokset:
Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitettä I muutetaan lisäämällä ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tekniset arviointikriteerit tietyille liikenne- ja valmistusalan taloudellisille toiminnoille tai täydentämällä jo annettuja kriteerejä. Lisäksi liitettä I muutetaan tekemällä voimassa oleviin säännöksiin kohdennettuja muutoksia, joilla korjataan tiettyjä teknisiä ja oikeudellisia epäjohdonmukaisuuksia, jotka on havaittu ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä sovellettaessa.
Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitettä II muutetaan lisäämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tekniset arviointikriteerit taloudellisille toiminnoille, jotka on sopeutettu tai jotka mahdollistavat muiden taloudellisten toimintojen sopeuttamisen ilmastonmuutokseen vesihuollon, rakentamisen, katastrofiriskien hallinnan, informaation ja viestinnän sekä asiantuntijapalvelujen aloilla. Lisäksi liitettä II muutetaan tekemällä voimassa oleviin säännöksiin kohdennettuja muutoksia, joilla korjataan tiettyjä teknisiä ja oikeudellisia epäjohdonmukaisuuksia, jotka on havaittu ilmastoa koskevaa delegoitua säädöstä sovellettaessa.
Delegoidun säädöksen 2 artiklassa vahvistetaan asetuksen voimaantulo- ja soveltamispäivää koskevat säännöt.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 27.6.2023,
asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta vahvistamalla täydentäviä teknisiä arviointikriteereitä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleinen kehys sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, sekä finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, jotka velvoitetaan julkistamaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.
(2)Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistetaan tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä. Kriteerien soveltamisalaan kuuluu yhdeksää talouden alaa edustavia taloudellisia toimintoja, joiden valintaperusteena on ollut niiden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä sekä se, että niillä on osoitettu olevan potentiaalia välttää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista tai poistaa tällaiset päästöt. Lisäksi kyseisillä taloudellisilla toiminnoilla on osoitettu olevan potentiaalia mahdollistaa tällainen välttäminen, vähentäminen ja poistaminen myös muilla talouden aloilla ja muissa toiminnoissa tai varmistaa tällaisten päästöjen pitkäaikainen varastointi muiden alojen ja toimintojen osalta.
(3)Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 soveltamisala ei kata kaikkia taloudellisia toimintoja, jotka voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ympäristön kannalta kestävien sijoitusten helpottamiseksi on tarpeen vahvistaa myös sellaisten taloudellisten toimintojen tekniset arviointikriteerit, jotka eivät tällä hetkellä kuulu delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 soveltamisalaan mutta jotka voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista vahingoittamatta merkittävästi muita ympäristötavoitteita. Ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävät muut taloudelliset toiminnat ovat pääasiassa liikennealan ja sen arvoketjun toimintoja. Muut taloudelliset toiminnat, jotka edistävät merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, ovat pääasiassa toimintoja, jotka mahdollistavat sopeutumisen ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin, kuten suolanpoisto sekä palvelut, joilla ehkäistään ilmastoon liittyviä katastrofeja ja hätätilanteita ja varaudutaan niihin.
(4)Sen vuoksi muiden taloudellisten toimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa taloudelliset toiminnat, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisen toiminnan kuvaukseen olisi sisällytettävä myös viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Näitä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla ensisijaisia kussakin kuvauksessa esitettyyn taloudellisen toiminnan määritelmään nähden.
(5)Ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävien taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen hillintään tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai vähentää tällaiseen hillintään tai sopeutumiseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisessa toiminnassa olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. ”Ei merkittävää haittaa” -vaatimusta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ilmastoon liittyvät vaikutukset mukaan lukien. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.
(6)Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädettyä ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista tai aiheuttaako se merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tällaisia standardeja, käytäntöjä ja menetelmiä ei ole saatavilla jollakin politiikan alalla, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.
(7)Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä on otettava huomioon asiaankuuluvan taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus sekä se, onko taloudellinen toiminta kyseisen asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava taloudellinen toiminta tai sen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu taloudellinen siirtymätoiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimuksen tehokkaalla ja tasapainoisella tavalla, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos kyseinen toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. Mahdollistavia toimintoja koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava myös, että toiminnoilla, jotka mahdollistavat suoraan muiden toimintojen ympäristötehokkuuden parantamisen, on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus ja että ne eivät aiheuta lukkiutumista ympäristön kannalta haitallisiin omaisuuseriin. Sen varmistamiseksi, että siirtymätoiminnat säilyvät uskottavana ilmastoneutraalin talouden mukaisena siirtymäpolkuna, niiden teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen kolmen vuoden välein asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon unionin lainsäädännön muutokset.
(8)Sähkölaitteiden valmistuksella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävässä edistämisessä, kun sen myötä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto unionin sähköverkoissa lisääntyy ja kehitetään päästöttömien ajoneuvojen latauslaitteita ja älykkäitä energiankäyttövälineitä kotitalouksille. Jotta unionissa voidaan jatkaa sähköistämispotentiaalin hyödyntämistä ja nopeuttaa sijoittamista sähkölaitteiden valmistukseen, on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit sähkölaitteiden valmistukselle.
(9)Vähähiilisten ajoneuvojen, henkilökohtaisten kulkuvälineiden sekä rautateiden liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin valmistus riippuu komponenteista, joilla on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, tai rautatieliikenteen tapauksessa komponenteista, jotka ovat olennaisia ympäristötehokkuuden, käytön ja toiminnan kannalta luokitusjärjestelmän mukaisten junien ja rautatieinfrastruktuurin käyttöiän ajan, mutta niitä valmistavat usein yritykset, jotka eivät kokoa kyseisiä ajoneuvoja tai muita liikennevälineitä. Sen varmistamiseksi, että näiden yritysten ja niiden valmistamien komponenttien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä tunnustetaan asianmukaisesti, delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 olisi sisällytettävä erillisenä taloudellisena toimintana sellaisten komponenttien valmistus, jotka ovat olennaisia vähähiilisen ajoneuvon tai muiden liikennevälineiden ympäristötehokkuuden saavuttamisen ja parantamisen kannalta. Mukaan olisi otettava tekniset arviointikriteerit komponenteille, jotka ovat ratkaisevia ympäristötehokkuuden kannalta. Ajoneuvojen tapauksessa niitä ovat erityisesti ohjaimet, muuntajat, sähkömoottorit, latausportit ja laturit, tasavirtamuuntimet, vaihtosuuntaajat, vaihtovirtageneraattorit, ohjausyksiköt, hyötyjarrujärjestelmät, jarrut, joissa käytetään vastusta vähentäviä tekniikoita, lämmönsäätelyjärjestelmät, voimansiirtojärjestelmä, vedyn varastointi- ja tankkausjärjestelmät, elektroniikka, kun sitä tarvitaan voimalaitteiden, voimansiirtolaitteiden ja energiatehokkuutta parantavien huippuluokan jousitusjärjestelmien toiminnassa, mahdolliset apulaitteet, kun niitä tarvitaan vähähiilisissä ajoneuvoissa ja kun ne ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin vaihtoehdot, vähähiilisten ajoneuvojen aktiiviset aerodynaamiset ominaisuudet, jotka vähentävät ilmanvastusta, sekä perävaunut, joissa käytetään energiansäästötekniikoita, kuten hyötyjarrutuksen ja aerodynaamisten parannusten yhdistelmää. Rautateiden osalta niitä ovat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I tarkoitetut rautatiejärjestelmän osatekijät.
(10)Renkaiden osuus ajoneuvojen energiankulutuksesta on 20 prosenttia, joten renkaiden valmistuksen yhteydessä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mihin koko innovointia hyödyntävä liikenneala pyrkii. Renkaisiin voi liittyä myös kiertotaloutta edistävä vaikutus. Sen vuoksi – vaikka renkaiden valmistus ei kuulukaan sellaisten komponenttien valmistustoimintaan, jotka ovat välttämättömiä vähähiilisten ajoneuvojen ympäristötehokkuuden aikaan saamisen ja parantamisen kannalta – on tarpeen arvioida tarkemmin renkaiden valmistusta, jotta voidaan vahvistaa tämän toiminnan erityiset tekniset arviointikriteerit, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon unionin uusimpien lainsäädäntöehdotusten oikeudelliset vaatimukset ja parhaat käytännöt, jotka koskevat erityisesti mikromuovipäästöjä, ilman saastumista, melua, suoria kasvihuonekaasupäästöjä ja käyttöiän loppua. Tällä välin renkaiden valmistus on edelleen delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä I olevan muita vähähiilisiä teknologioita koskevan 3.6 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa. Erityisesti M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaiden olisi oltava parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL). Lisäksi renkaiden pitäisi täyttää Euro 7 -ehdotuksessa asetetut renkaiden kulumista koskevat vaatimukset.
(11)Komissio totesi 9 päivänä joulukuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle”, että liikennejärjestelmässä tarvitaan kaikkia liikennemuotoja ja että ilmailulla on kaikkien alueiden kannalta keskeinen rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, liikenneyhteyksien ja sisämarkkinoille pääsyn edistäjänä. Ilmailulla on suuret mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja edistää liikenteen hiilestä irtautumista ja siten myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa ilma-alusten valmistuksen, vuokrauksen, matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä lentoliikenteen maahuolintatoimien tekniset arviointikriteerit. Päästötön kaupallinen lentoliikenne, jonka suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla tai jossa käytetään yksinomaan kestäviä lentopolttoaineita, ei ole vielä teknisesti mahdollista. Siihen saakka, kunnes se on teknisesti mahdollista, lentoliikenne olisi katsottava siirtymätoiminnaksi, jonka tekniset arviointikriteerit perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin teknologioihin ilma-aluksen rungon ja moottoreiden polttoainetehokkuuden osalta sekä mahdollisuuteen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ilma-alusten elinkaaren aikana ottamalla kestäviä lentopolttoaineita asteittain käyttöön. Jotta helpotettaisiin tehokkaampien ja ympäristöystävällisyyden kannalta parhaiden ilma-alusten rahoittamista ja vältettäisiin samalla hiili-intensiivisempiin omaisuuseriin lukkiutumisesta aiheutuvat vaikutukset eikä estettäisi päästöttömän kaupallisen lentoliikenteen kehittämistä, korvaussuhdetta, jolla otetaan huomioon pysyvästi käytöstä poistettujen ilma-alusten osuus koko maailmassa toimitetuista ilma-aluksista, olisi sovellettava ainoastaan tekniset arviointikriteerit täyttävien toimintojen tuottamiin tuloihin. Komissio voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1139 perustetun Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston tuella julkaista korvaussuhteen tukeakseen talouden toimijoita tietojen antamisessa. Koska toiminnat ovat luonteeltaan siirtymätoimintoja, ilma-alusten valmistuksen teknisiä arviointikriteerejä olisi ilma-alusteknologioiden markkinakehityksen huomioon ottamiseksi sovellettava vuoteen 2032 asti, johon mennessä näitä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohtaa noudatetaan teknologian kehityksen mukaisesti. Lisäksi teknisissä arviointikriteereissä esitettyä kestävien lentopolttoaineiden käytön tai sekoittamisen määrää olisi tarkasteltava joka kolmas vuosi uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon uudet kestävät lentopolttoaineteknologiat sekä kestävien lentopolttoaineiden nykyinen ja todennäköinen tuleva saatavuus markkinoilla. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tiettyjä katastrofiriskien hallintaan liittyviä toimintoja voidaan kuitenkin tukea ainoastaan erityisesti suunnitelluilla ja varustetuilla ilma-aluksilla. Sen vuoksi voi olla tarpeen, että tällaisten ilma-alusten valmistuksen tekniset arviointikriteerit vahvistetaan myöhemmin erikseen.
(12)Delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistetaan vesiliikenteen keskeisten toimintojen tekniset arviointikriteerit. Vuoden 2025 jälkeen sovellettavat sisävesialusten tekniset arviointikriteerit kuvastavat päästöjen asteittaista vähentämistä vuoteen 2050 mennessä sisävesialusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin arvioinnin sekä energialähteeltä työntövoimaksi -päästöjen (well-to-wake-päästöjen) arvioinnin perusteella. Jotta voidaan varmistaa merten rahti- ja matkustajaliikenteeseen sovellettavien teknisten arviointikriteerien käytettävyys ja yhdenmukaistaa ne hiljattain hyväksyttyjen kansainvälisten ja unionin viitearvojen kanssa, kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä olisi päivitettävä. Näitä viitearvoja ovat Kansainvälisen merenkulkujärjestön laatiman energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksin vaihe 3, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025, alusten energiatehokkuusindeksi, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023, sekä aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin enimmäisarvot, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta ja joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025. Jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset rautatieliikenteen kanssa, sisävesiliikenteen infrastruktuurin teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkistettava ja niihin olisi sisällytettävä sisävesiliikenteen infrastruktuurin uudenaikaistaminen, koska kyseinen infrastruktuuri on olennaisen tärkeä päästöttömien alusten liikennöinnin varmistamiseksi vesiväylillä. Jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset rautatie-, maantie- ja vesiliikenneinfrastruktuurien kanssa, vähähiilisen lentoasemainfrastruktuurin teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkistettava siten, että niihin sisällytetään eri liikennemuotojen välinen uudelleenlastaus.
(13)EU:n sopeutumisstrategiasta 24 päivänä helmikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa todetaan, että äärimmäiset ilmasto- ja sääilmiöt yleistyvät ja voimistuvat, mikä on puolestaan lisännyt ilmastonmuutokseen liittyvien katastrofien määrää ja niistä aiheutuneita vahinkoja kahden viime vuosikymmenen aikana.
(14)Hätäpalvelut pelastavat ihmishenkiä, suojelevat omaisuutta ja ympäristöä, tukevat katastrofeista kärsiviä yhteisöjä ja auttavat selviytymään hätätilanteissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien yleistyminen tekee hätäpalveluista entistä tärkeämpiä. Hätäpalveluilla ei kuitenkaan ole välttämättä valmiuksia käsitellä laajuudeltaan, luonteeltaan ja esiintymistiheydeltään muuttuneita hätätilanteita muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa. Sen vuoksi hätäpalvelutoimintoihin on sisällytettävä sopeutumisratkaisuja, joiden avulla hätäpalveluja voidaan sopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, minkä jälkeen voidaan tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla parannetaan jonkin alueen tai yhteiskunnan yleistä selviytymiskykyä. Jotta voidaan nopeuttaa sijoittamista näihin hätäpalveluihin, jotka parantavat yleistä selviytymiskykyä, on tarpeen vahvistaa tällaisten taloudellisten toimintojen tekniset arviointikriteerit.
(15)Ilmaston lämpenemisen ennustetaan aiheuttavan entistä rankempia sateita ja pidentävän kuivia kausia Euroopassa. Rankkasateet aiheuttavat aika ajoin tulvia eri puolilla unionia. Jotta voitaisiin kannustaa lisäämään sijoituksia sopeutumisratkaisuihin tulvien torjumiseksi, on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit tulvariskin ehkäisemiselle ja yhteisöjen suojelulle niiden seurauksilta.
(16) Ilmastonmuutoksen vaikutukset, muun muassa kokonaishaihdunnan lisääntyminen ja kuivuuden yleistyminen, voivat pahentaa veden niukkuutta, joka voi vaarantaa vesihuollon, mikä voi puolestaan johtaa pohja- ja pintavesivarojen liikakäyttöön ja kasvavaan kilpailuun näistä luonnonvaroista. Vedenkäytön tehokkuutta edistäviä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ja veden uudelleenkäyttöä koskevia myöhemmin toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä olisi yhdenmukaisesti vettä koskevaan lieventämishierarkiaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa harkittava ennen toimenpiteitä, joilla poistetaan suolaa vedestä. Samalla on tarpeen kannustaa tekemään sijoituksia meri- tai murtovedestä tapahtuvaan suolanpoistoon, jolla voidaan vähentää nykyisten vesivarojen liikakäyttöä ja lisäksi aikaansaada vakauttava puskuri makean veden puutteen varalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa merestä tai murtovedestä tapahtuvan suolanpoiston tekniset arviointikriteerit.
(17)Konsultointi ja ohjelmistot, joiden avulla on mahdollista hallita ilmastoriskejä, voivat tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla tuetaan yrityksiä nykyisten tai todennäköisten tulevien ilmastoriskien ennakoinnissa, ennustamisessa, hallinnassa ja seurannassa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit kyseisille toiminnoille sen määrittämiseksi, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sillä perusteella, että siinä esitetään sopeutumisratkaisuja.
(18)Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteiden I ja II lisäyksessä C vahvistetaan yleiset tekniset arviointikriteerit sille, täyttyykö ”ei merkittävää haittaa” -vaatimus ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen osalta. Lisäyksessä määritellään kemikaalien käyttöä ja esiintymistä koskevat kriteerit. Toistaiseksi siinä on säädetty vapautuksista tietyissä tapauksissa, joissa kemikaalien käyttö on osoittautunut yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi. Tämä vapautus aiheuttaa yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille tiettyjä oikeusvarmuutta ja todentamista koskevia ongelmia, jotka liittyvät siihen, ettei ’välttämättömän käytön’ käsitteestä ole annettu selkeää määritelmää. Sen vuoksi lisäykseen olisi tehtävä kohdennettuja muutoksia ja käsite ’yhteiskunnalle välttämätön käyttö’ olisi korvattava kriteereillä, jotka antavat enemmän oikeusvarmuutta ja joiden noudattaminen voidaan todentaa helpommin, kunnes annetaan selventäviä lisäohjeita siitä, miten toimijoiden olisi arvioitava, noudattavatko ne kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevia komission tulevia horisontaalisia periaatteita, ja miten niiden olisi dokumentoitava periaatteiden noudattaminen. Ennen kuin lisäohjeet on annettu, käsite ’yhteiskunnalle välttämätön käyttö’ olisi korvattava sillä vaatimuksella, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa.
(19)Lisäyksen C käytettävyyden parantamiseksi kyseisen lisäyksen f alakohtaan olisi tehtävä kohdennettuja lisämuutoksia, joissa määritetään erityistä huolta aiheuttavien aineiden vähimmäispitoisuusraja tuotteessa ja viitepäivämäärä kyseisessä kohdassa täsmennetyn vaatimuksen noudattamisen arvioinnille. Lisäksi lisäyksessä C oleva g alakohta olisi poistettava ja korvattava uudella alakohdalla, jossa täsmennetään vähimmäispitoisuusraja ja kyseisessä kohdassa täsmennetyn vaatimuksen soveltamisala.
(20)Koska ilmastonmuutos vaikuttaa luultavasti kaikkiin talouden aloihin, niitä kaikkia on sopeutettava nykyisen ilmaston ja todennäköisen tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit olisi vahvistettava tulevaisuudessa kaikille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat tässä asetuksessa vahvistettujen ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevien teknisten arviointikriteerien soveltamisalaan.
(21)Delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 olisi tehtävä kohdennettuja muutoksia, joilla korjataan tiettyjä sen soveltamisen jälkeen havaittuja teknisiä ja oikeudellisia epäjohdonmukaisuuksia.
(22)Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2139 olisi muutettava.
(23)Tämä asetus on yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, ja sillä varmistetaan kyseisen asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistyminen.
(24)Jotta tämän asetuksen soveltaminen voitaisiin sovittaa yhteen delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisen raportoinnin kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2024, lukuun ottamatta lisäyksessä C olevaa g alakohtaa koskevaa muutosta. Jotta yrityksillä olisi riittävästi aikaa noudattaa kyseistä muutosta, sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2025.
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttaminen
Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2021/2139 seuraavasti:
1)
Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.
2)
Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.
Liitteessä I olevaa 28 kohtaa ja liitteessä II olevaa 26 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2025.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27.6.2023
Komission puolesta
Puheenjohtajan nimissä
Mairead McGUINNESS
Komission jäsen
LIITE I
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen I muuttaminen
Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liite I seuraavasti:
1) Muutetaan 3.3 jakson alakohta ”Tekniset arviointikriteerit” seuraavasti:
a) muutetaan alajakso ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” seuraavasti:
i) lisätään l alakohtaan v alakohta seuraavasti:
”v) jotka pystyvät käyttämään polttoaineita, jotka eivät tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita*1 ja saavat 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 20 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavien EEDI-vaatimusten*2, ja
a)jotka pystyvät lataamaan akkusähköä kiinnityspaikassa;
b)joissa käytetään uusimpia toimenpiteitä ja teknologioita metaanipäästöjen vähentämiseksi, kun kyseessä ovat kaasukäyttöiset alukset.”
ii) Lisätään m alakohtaan iv alakohta seuraavasti:
”iv) pystyvät käyttämään polttoaineita, jotka eivät tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita*3 ja saavat 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 20 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavien EEDI-vaatimusten*4, ja
a)jotka pystyvät lataamaan akkusähköä kiinnityspaikassa;
b)joissa käytetään uusimpia toimenpiteitä ja teknologioita metaanipäästöjen vähentämiseksi, kun kyseessä ovat kaasukäyttöiset alukset.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ajoneuvot eivät sisällä tapauksen mukaan lyijyä, elohopeaa, kuusiarvoista kromia eivätkä kadmiumia.
|
________________________________________________________________
*1 Polttoaineet, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 ja 4.13 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
*2 EEDI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 75. istunnossaan. EEDI:n teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEDI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen.
*3 Polttoaineet, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 ja 4.13 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
*4 EEDI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 75. istunnossaan. EEDI:n teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEDI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen.”
2) Lisätään 3.18, 3.19, 3.20 ja 3.21 jakso seuraavasti:
”3.18. Auto- ja liikennealan komponenttien valmistus
Toiminnan kuvaus
Tämän jakson vaatimukset täyttävien ja ajoneuvon ympäristötehokkuuden saavuttamisen ja parantamisen kannalta olennaisten päästöttömiin henkilökohtaisiin kulkuvälineisiin tarkoitettujen komponenttien ja auto- ja liikennealan järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien ja varaosien, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858*1 3 artiklan 18–21 ja 23 alakohdassa (jotka on tyyppihyväksytty, suunniteltu ja rakennettu käytettäviksi ainoastaan tässä jaksossa esitettyjen vaatimusten mukaisissa luokkien M1, M2, M3, N1, N2 ja N3 ajoneuvoissa ja linja-autoissa) tai sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 168/2013*2 3 artiklan 15–18 ja 21 alakohdassa (jotka on tyyppihyväksytty, suunniteltu ja rakennettu käytettäviksi ainoastaan tässä jaksossa esitettyjen vaatimusten mukaisissa luokan L ajoneuvoissa), valmistus, korjaus, huolto, jälkiasennus, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei kuulu tämän liitteen 3.3 ja 3.6 jakson soveltamisalaan.
Tämän liitteen 3.2 ja 3.4 jaksoa sovellettaessa tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei kuulu tämän jakson soveltamisalaan.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C22.2, C26.1, C26.2, 26.3, 26.4, C28.14, C28.15, C29.2, C29.3, ja C33.17 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1.Taloudellisella toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, jälkiasennetaan tai parannetaan komponentteja, jotka ovat olennaisia seuraavien ajoneuvojen ympäristötehokkuuden saavuttamisen ja parantamisen kannalta, tai muutetaan niiden käyttötarkoitusta:
a)kaupunki-, esikaupunki- ja maantieliikenteen matkustajille tarkoitetut kulkuvälineet, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
b)M2- ja M3-luokan*3 ajoneuvot, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
c)M1- ja N1-luokan*4 kevyiksi hyötyajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, jotka eivät tuota lainkaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631*5 3 artiklan 1 kohdan h alakohdassa määriteltyjä hiilidioksidipäästöjä;
d)sellaiset L-luokan*6 ajoneuvot, joiden asetuksessa (EU) N:o 168/2013 säädetyn päästötestin mukaisesti lasketut pakokaasupäästöt ovat 0 g CO2e/km;
e)N2- ja N3-luokkien ajoneuvot sekä N1-luokan raskaiksi ajoneuvoiksi luokitellut ajoneuvot, joita ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia ja jotka ovat asetuksen (EU) 2019/1242*7 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyjä nollapäästöisiä raskaita hyötyajoneuvoja;
2.Taloudellisella toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, jälkiasennetaan tai parannetaan liikenteen komponentteja, joita käytetään henkilökohtaisissa kulkuvälineissä, jotka saavat käyttövoimansa käyttäjän fyysisestä toiminnasta, päästöttömästä moottorista tai päästöttömän moottorin ja fyysisen toiminnan yhdistelmästä, tai muutetaan kyseisten komponenttien käyttötarkoitusta.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Komponentit ja osat eivät sisällä tapauksen mukaan lyijyä, elohopeaa, kuusiarvoista kromia eivätkä kadmiumia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.19. Rautateiden liikkuvan kaluston osatekijöiden valmistus
Toiminnan kuvaus
Direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2.7 kohdassa lueteltuihin rautatiejärjestelmän osatekijöihin liittyvien tuotteiden, laitteiden, järjestelmien ja ohjelmistojen valmistus, asennus, niitä koskeva tekninen konsultointi, jälkiasennus, parantaminen, korjaus, huolto ja käyttötarkoituksen muuttaminen.
Nämä osatekijät ja palvelut ovat olennaisia tämän liitteen 3.3 jakson vaatimukset täyttävän liikkuvan rautatiekaluston koko käyttöiän aikaisen ympäristötehokkuuden, käytön ja toiminnan kannalta.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C30.2, C27.1 ja C27.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei kuulu tämän liitteen 3.3 ja 3.6 jakson soveltamisalaan.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Taloudellisella toiminnalla valmistetaan, asennetaan, jälkiasennetaan, korjataan, huolletaan ja parannetaan seuraaviin direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2.7 kohdassa lueteltuihin rautatiejärjestelmän osatekijöihin liittyviä tuotteita, laitteita, järjestelmiä ja ohjelmistoja, muutetaan niiden käyttötarkoitusta tai tarjotaan niitä koskevaa teknistä konsultointia.
Nämä osatekijät ja palvelut ovat olennaisia yhden tai useamman jäljempänä luetellun teknologian koko käyttöiän aikaisen ympäristötehokkuuden, käytön ja toiminnan kannalta:
a)junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä ja jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä I olevan 3.3 jakson vaatimukset;
b)junat, matkustaja- ja tavaravaunut, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja kun niissä käytetään tavanomaista moottoria, jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä (kaksitoiminen), ja jotka täyttävät tämän asetuksen liitteessä I olevan 3.3 jakson vaatimukset.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ajoneuvot eivät sisällä tapauksen mukaan lyijyä, elohopeaa, kuusiarvoista kromia eivätkä kadmiumia.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.20. Sellaisten suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelulaitteiden valmistus, asennus ja huolto, jotka saavat aikaan tai mahdollistavat ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen
Toiminnan kuvaus
Taloudellisella toiminnalla kehitetään, valmistetaan, asennetaan, ylläpidetään tai huolletaan sähkötuotteita, laitteita, järjestelmiä tai ohjelmistoja, joilla pyritään vähentämään merkittävästi suur-, keski- ja pienjännitteisten sähkön siirto- ja jakelujärjestelmien kasvihuonekaasupäästöjä sähköistämisen, energiatehokkuuden, uusiutuvan energian integroinnin tai tehokkaan tehonmuunnon avulla.
Taloudelliseen toimintaan kuuluu järjestelmiä, joilla integroidaan uusiutuvia energialähteitä sähköverkkoon, lisätään yhteenliitäntöjä ja verkon automaatiota, joustavuutta ja vakautta, hallitaan kysyntäjoustoa, kehitetään vähähiilistä liikennettä tai lämmitystä tai otetaan käyttöön älykkäitä mittausteknologioita, jotta energiatehokkuutta saadaan parannettua merkittävästi.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei kata lämmön- ja sähköntuotantolaitteita eikä sähkölaitteita.
Jos taloudellinen toiminta kuuluu tämän jakson ja tämän liitteen 4.9 jakson soveltamisalaan, sovelletaan tämän liitteen 4.9 jaksoa.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C26.51, C27.1, C27.3, C27.9, C33.13, C33.14 ja C33.2 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminnalla valmistetaan, asennetaan tai huolletaan yhtä tai useampaa seuraavista tai tarjotaan koko sen käyttöiän aikaisen toiminnan kannalta olennaisia huolto-, korjaus- ja teknisiä konsultointipalveluja:
a)sähköajoneuvojen latausasemat ja liikenteen sähköistämistä tukeva sähköinen infrastruktuuri, joka on asennettu ensisijaisesti sähköajoneuvojen latauksen mahdollistamiseksi.
Tätä alakohtaa ei sovelleta mihinkään 7.4 jaksoon sisältyvään toimintaan;
b)virroitetut ja virroittamattomat siirtoon ja jakeluun käytettävät kytkentälaitteet, joita käytetään sähkövirtapiirien kytkemiseen, sekä muuntajat, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) 548/2014*8 liitteessä I vahvistetut suuria muuntajia koskevat vaiheen 2 vaatimukset (1 päivänä heinäkuuta 2021), ja enintään 36 kV:n käyttöjännitteen keskikokoiset muuntajat, jotka täyttävät standardisarjassa EN 50708 vahvistetut tyhjäkäyntihäviötä koskevat AA0-tason vaatimukset, sillä edellytyksellä, että kyseiset laitteet ja muuntajat edistävät uusiutuvan energian osuuden kasvattamista järjestelmässä tai parantavat energiatehokkuutta;
c)seuraavanlaiset pienjännitteiset sähkötuotteet, -laitteet ja -järjestelmät, jotka lisäävät koko sähköjärjestelmän hallittavuutta ja edistävät uusiutuvan energian osuuden kasvattamista järjestelmässä tai parantavat energiatehokkuutta:
I)pienjännitteiset virrankatkaisimet, kytkinlaitteet, kytkintaulut, jakotaulut tai valvontakeskukset, jotka ovat kytkettäviä, automatisoituja tai varustettuja teho- tai energiamittauslaitteilla ja jotka ovat standardin IEC TR 63196 Low-Voltage Switchgear and Control gear and their assemblies - Energy efficiency mukaiset;
II)EN IEC 63044 -sarjassa tarkoitetut kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmät (HBES), joissa tuotteita ja järjestelmiä tarvitaan energiankulutuksen mittaamiseen, hallintaan ja vähentämiseen;
III)teknologiat, jotka mahdollistavat pienjänniteasennusten energiatehokkuuden parantamisen ja jotka on tunnustettu standardien HD 60364-8-1: Low-voltage electrical installations – Part 8-1: Energy efficiency ja HD 60364-8-82: Low-voltage electrical installations – Part 8-82: Functional aspects - Prosumer's low-voltage electrical installations mukaisesti, mukaan lukien energia- ja tehomittarit, ulkoiset asiakasnäytöt, tehokompensointi, vaihekompensointi ja suodatus sekä tehokkaat moottorikäyttöiset sähköjärjestelmät;
d)suur- ja keskijännitteiset kytkin- ja ohjauslaitteet, jotka lisäävät koko sähköjärjestelmän hallittavuutta, ja jotka on integroitu uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tässä d alakohdassa tarkoitetut laitteet ovat standardin EN 62271-1 High-voltage switchgear and control gear – Part 1: Common specifications for alternating current switchgear and control ja standardin EN 62271-200 High-voltage switchgear and control gear – Part 200: AC metal-enclosed switchgear and control gear for rated voltages above 1 kV and up to and including 52 kV tai standardin EN 62271-203 High-voltage switchgear and control gear – Part 203: Gas-insulated metal-enclosed switchgear for rated voltages above 52 kV mukaisia;
e)kysyntäjousto- ja kuormituksensiirtolaitteet, -järjestelmät ja -palvelut, jotka lisäävät koko sähköjärjestelmän joustavuutta ja tukevat verkon vakautta ja joihin kuuluvat seuraavat:
I)ratkaisut tietojen toimittamiseksi käyttäjille tarjonnan tai kulutuksen etähallintaa varten, mukaan lukien asiakastietokeskukset;
II)kuormituksen hallinnan automaattiset valvontakeskukset ja niiden ydinkomponentit (kytkintaulut, kontaktorit, releet, virrankatkaisimet, automaattiset siirtokytkimet).
Ydinkomponentit asennetaan osana valvontakeskuksia;
III)kehittyneet ohjelmistot ja analyysit sähköverkkojen tehokkuuden ja automaation maksimoimiseksi tai hajautettujen energiavarojen integroimiseksi sähköverkon tai teollisuudenalan tasolla, jos ne eivät sisälly 8.2 jaksoon, mukaan lukien seuraavat:
a)kehittyneet valvontatilat, sähköasemien automatisointi, jännitteen säätökyky;
b)käyttöohjelmistot, joiden avulla toiminnanharjoittajat voivat simuloida verkkojen toimintaa verkon vakauden varmistamiseksi, hajautettujen energiavarojen hallinnoimiseksi tai verkon suorituskyvyn parantamiseksi.
Ohjelmistot tukevat verkon dynaamisia ominaisuuksia, joita tarvitaan uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Ne pystyvät käsittelemään lähes reaaliaikaisista verkkomittauksista saatuja tietoja, jotta voidaan havaita, miten energian siirto, jakelu ja kulutus todella tapahtuvat, ja käyttää näitä tietoja simulaatiotutkimusten ja hallinnointitoimintojen parantamiseen, mukaan lukien käyttökatkosten, sähkökatkosten ja hävikin välttäminen;
IV)ohjelmistot, jotka tukevat uusien verkkojen tai verkkopäivitysten suunnittelua, jos ne eivät sisälly 8.2 jaksoon.
Ohjelmistot tukevat verkon dynaamisia ominaisuuksia, joita tarvitaan uusiutuvaan energiaan siirtymisessä, mukaan lukien vaihteleva sähköntuotanto jakelutasolla (”tuottajakuluttajat”), virran kulkusuunnan muuttaminen ja verkkovarastointiyksiköiden käyttö;
V)sääanturit uusiutuvan sähköntuotannon ennakointia varten;
VI)erilliset tai sulautetut kytkettävät ohjaimet ja releet, jotka mahdollistavat sähkölähteiden ja -kuormituksen tehokkaan käytön;
VII)kuorman irtikytkentään ja kuormituksen siirtämiseen käytettävät laitteet kuorman hallintaan ja lähteen vaihtoon käytettäviä laitteita varten, kun laitteet ovat standardin EN IEC 62962:2019 Particular requirements for load-shedding equipment mukaiset;
f)energiatehokkuuteen tai uusiutuvien energialähteiden integrointiin liittyvät viestintäjärjestelmät, ohjelmisto- ja valvontalaitteet, tuotteet, järjestelmät ja palvelut, jos ne eivät sisälly 8.2 jaksoon:
I)laitteisto erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseen käyttäjien välillä;
II)akunvaihtoteknologia tai -palvelu, jolla tuetaan liikenteen sähköistämistä;
III)mikroverkon hallintajärjestelmät;
IV)energian- tai tehonhallintajärjestelmät, energian- tai tehonvalvontajärjestelmät ja SCADA-järjestelmät tehonhallintaa varten;
V)kontaktorit, moottorin käynnistimet ja moottorinohjaimet, jotka ovat kytkettäviä tai automatisoituja ja jotka mahdollistavat sähkönkulutuksen etäohjauksen tai automatisoidun hallinnan ja kuormituksen vaihtelun optimoinnin;
VI)taajuusmuuttajat ja muut taajuusmuuttajaratkaisut, lukuun ottamatta pehmeitä käynnistimiä, jotka mahdollistavat sähkömoottorisovellusten energiatehokkuuden, kun laitteet ovat standardien EN 61800-9-1: Adjustable speed electrical power drive systems - Part 9-1: Ecodesign for power drive systems, motor starters, power electronics and their driven applications - General requirements for setting energy efficiency standards for power driven equipment using the extended product approach (EPA) and semi analytic model (SAM) ja standardin EN 61800-9-2: Adjustable speed electrical power drive systems - Part 9-2: Ecodesign for power drive systems, motor starters, power electronics and their driven applications - Energy efficiency indicators for power drive systems and motor starters mukaisia;
VII)pienjännitteiset sähkömoottorit, joiden (standardin EN 60034-30-1: Rotating electrical machines - Part 30-1: Efficiency classes of line operated AC motors (IE code) mukainen) energiatehokkuusluokka ylittää komission asetuksessa 2019/1781*9 vahvistetut vaatimukset, erityisesti seuraavat:
a)yksivaihemoottorit, joiden nimellisteho on vähintään 0,12 kW ja energiatehokkuusluokka vähintään IE3;
b)Ex eb -tyypin korotetun räjähdyssuojan moottorit, joiden nimellisteho on 0,12–1 000 kW, joilla on 2, 4, 6 tai 8 napaa ja joiden energiatehokkuusluokka on IE3 tai korkeampi;
c)kolmivaihemoottorit, joiden nimellisteho on 0,75–1 000 kW, joilla on 2, 4, 6 tai 8 napaa ja jotka eivät ole Ex eb -tyypin korotetun räjähdyssuojan moottoreita ja joiden i) energiatehokkuusluokka on IE5 2-, 4- tai 6-napaisten ja nimellisteholtaan 75–200 kW:n moottoreiden osalta ja ii) energiatehokkuusluokka on IE4 tai korkeampi kaikkien muiden moottoreiden osalta;
d)kolmivaihemoottorit, joiden nimellisteho on 0,12–0,75 kW, joilla on 2, 4, 6 tai 8 napaa ja jotka eivät ole Ex eb -tyypin korotetun räjähdyssuojan moottoreita ja joiden energiatehokkuusluokka IE3 tai korkeampi;
e)VSD-kolmivaihemoottorit, joiden nimellisteho on 0,75–1 000 kW, joilla on 2, 4, 6 tai 8 napaa ja jotka on luokiteltu standardin EN IEC TS 60034-30-2 mukaisesti ja joiden energiatehokkuusluokka on IE5;
VIII)keski- ja suurjännitemoottorit, joiden nimellisteho on yli 1 000 kW ja energiatehokkuusluokka IE4 tai korkeampi standardiehdotuksen IEC 60034-30-3 mukaisesti.
2. Seuraavat eivät ole vaatimusten mukaisia:
a)infrastruktuuri, joka on tarkoitettu luomaan suora yhteys tai laajentamaan olemassa olevaa suoraa yhteyttä sähköaseman tai verkon sekä sellaisen voimalaitoksen välillä, jonka hiilidioksidi-intensiteetti on yli 100 g CO2e/kWh elinkaaren perusteella mitattuna. Tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan laitteisiin, joita käytetään suoraan luomaan yhteys tai vahvistamaan yhteyttä voimalaitokseen, jonka hiilidioksidi-intensiteetti on yli 100 g CO2e/kWh elinkaaren perusteella mitattuna;
b)tuotteet, laitteet, järjestelmät ja ohjelmistot, jotka on asennettu fossiilisten polttoaineiden talteenottoon, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin, valmistukseen tai muuntamiseen tarkoitettuun infrastruktuuriin.
3. Kytkinlaitteet, joiden eriste tai virran katkaisija sisältää kaasuja tai sen toiminta perustuu kaasuihin, joiden ilmakehän lämmityspotentiaali on yli 10, eivät ole vaatimusten mukaisia.
Rikkiheksafluoridia (SF6) sisältävät minkä tahansa tehoalueen kytkinlaitteet eivät ole vaatimusten mukaisia.
4. Kaikki tuotteet, laitteet ja järjestelmät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/125/EY*10 säädettyjen pakollisten energia- ja materiaalitehokkuusvaatimusten mukaisia. Valmistajat ottavat huomioon viimeisimmät unionissa sovellettavat tehokkuusvaatimukset.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
3.21. Ilma-alusten valmistus
Toiminnan kuvaus
Ilma-alusten ja ilma-alusten osien ja tarvikkeiden valmistus, korjaus, huolto, kunnostus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen ja parantaminen*11.
Tähän luokkaan kuuluvalle taloudelliselle toiminnalle voitaisiin antaa NACE-koodi ja erityisesti koodit C30.3 ja C33.16 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminnalla valmistetaan, korjataan, huolletaan, kunnostetaan, jälkiasennetaan, suunnitellaan tai parannetaan jotakin seuraavista tai muutetaan sen käyttötarkoitusta:
a)ilma-alukset, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
b)31 päivään joulukuuta 2027 saakka muut kuin yksityiseen tai kaupalliseen liikelentotoimintaan tuotetut ilma-alukset, jotka ovat seuraavassa esitettyjen marginaalien mukaisia ja joita rajoitetaan korvaussuhteella sen varmistamiseksi, että toimitus ei lisää lentokaluston maailmanlaajuista määrää:
I)suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5,7 tonnia ja korkeintaan 60 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 11 prosenttia vähemmän kuin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardin*12 uusi tyyppiraja;
II)suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 60 tonnia ja korkeintaan 150 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 2 prosenttia vähemmän kuin ICAOn standardin uusi tyyppiraja;
III)suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 150 tonnia ja hiilidioksidipäästöjen sertifioitu mittausarvo vähintään 1,5 prosenttia vähemmän kuin ICAOn standardin uusi tyyppiraja.
Luokitusjärjestelmän mukaisten ilma-alusten osuutta kelpoisuusvaatimukset täyttävistä ilma-aluksista rajoitetaan korvaussuhteella. Korvaussuhde lasketaan sen perusteella, mikä on käytöstä poistettujen ilma-alusten osuus maailmanlaajuisella tasolla toimitetuista ilma-aluksista keskimäärin kymmenen edellisen vuoden aikana, sellaisena kuin se ilmenee riippumattomilta tietojen toimittajilta saatavista todennetuista tiedoista.
Jos hiilidioksidipäästöjen mittausarvoista ei ole sertifikaattia, joka vahvistaisi vaaditun marginaalin ICAO-standardin uuteen tyyppirajaan, ilma-aluksen valmistaja antaa vakuutuksen siitä, että ilma-alus täyttää vaaditun suorituskykytason ja parannusmahdollisuudet sillä edellytyksellä, että ilma-alus on sertifioitu viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän: 3 vuotta tämän muutosasetuksen soveltamispäivästä].
c)1 päivän tammikuuta 2028 ja 31 päivän joulukuuta 2032 välillä ilma-alus, joka täyttää tämän alajakson b alakohdassa vahvistetut tekniset arviointikriteerit ja joka on sertifioitu toimimaan 100-prosenttisella kestävien lentopolttoaineiden seoksella.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ilma-alus täyttää asetuksen (EU) 2018/1139 9 artiklan 2 kohdan vaatimukset.
Tämän jakson b ja c alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset täyttävät seuraavat vaatimukset:
a)Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen I (Noise) 14 luku, muutos 13, ja kaikkien kolmen mittauspisteen suurimpien melutasojen ja 14.4.1.1, 14.4.1.2 ja 14.4.1.3 kohdassa määriteltyjen sallittujen melutasojen välisten erojen summan on oltava vähintään 22 EPNdB;
b)Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen II (Engine Emissions) 2 ja 4 luku, muutos 10.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
|
________________________________________________________________
*1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).
*2Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).
*3 Siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.
*4 Siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa.
*5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).
*6 Siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) N:o 168/2013 4 artiklassa.
*7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).
*8 Komission asetus (EU) N:o 548/2014, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta (EUVL L 152, 22.5.2014, s. 1).
*9 Komission asetus (EU) 2019/1781, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY mukaisten ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamisesta sähkömoottoreille ja taajuusmuuttajille, asetuksen (EY) N:o 641/2009 muuttamisesta erillisten ja tuotteisiin integroitujen akselitiivisteettömien kiertovesipumppujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 640/2009 kumoamisesta (EUVL L 272, 25.10.2019, s. 74).
*10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).
*11 Toimintaan kuuluu osien ja laitteiden valmistus ja niihin liittyvien palvelujen tarjoaminen sekä huolto-, korjaus- ja kunnostuspalvelut siinä määrin kuin ne voidaan yhdistää kelpoisuusvaatimukset täyttävään ilma-alustyyppiin, ja sillä voidaan parantaa tai ylläpitää ilma-aluksen hyötysuhdetasoa.
*12 Chicagon yleissopimuksen ensimmäisen painoksen liitteeseen 16 sisältyvän Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ympäristönsuojelustandardin nide III (CO2 emissions).”
3) Korvataan 4.4 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012*1 mukaisesti.
|
________________________________________________________________
*1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).”
4) Korvataan 4.9 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” 2 kohdan c alakohta seuraavasti:
”(c) sellaisten siirto- ja jakelumuuntajien asennus, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) N:o 548/2014 liitteessä I vahvistetut vaiheen 2 vaatimukset (1 päivänä heinäkuuta 2021) ja enintään 36 kV:n käyttöjännitteen keskikokoisten muuntajien osalta standardissa EN 50588-1*1 vahvistetut tyhjäkäyntihäviötä koskevat AAA0-tason vaatimukset.
_______________________________________
*1
CEI EN 50588-1 Medium power transformers 50 Hz, with highest voltage for equipment not exceeding 36 kV.”
5) Korvataan 4.26 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Lisäkriteerit, jotka koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta” 3 kohta seuraavasti:
”
|
(3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laaditun vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.
Jotta voidaan rajoittaa lämpötilapoikkeamia, jotka liittyvät hukkalämmön johtamiseen vesistöön, joesta tai järvestä tapahtuvaan vedenottoon perustuvaa läpivirtausjäähdytystä käyttävien sisämaassa sijaitsevien ydinvoimaloiden haltijat säätelevät
a)vastaanottavan makean veden alueen enimmäislämpötilaa sekoittamisen jälkeen ja
b)vesistöön päästetyn jäähdytysveden ja vastaanottavan makean veden alueen välistä suurinta lämpötilaeroa.
Lämpötilan säätely toteutetaan tapauksen mukaan asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai unionin lainsäädännössä vahvistettujen kynnysarvojen mukaisesti.
Toiminta on Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) standardien mukaista.
Ydinalan toiminnassa noudatetaan vaatimuksia, jotka vahvistetaan direktiivissä 2000/60/EY ja väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista annetussa neuvoston direktiivissä 2013/51/Euratom.
|
”
6) Korvataan 4.27 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Lisäkriteerit, jotka koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta” 3 kohta seuraavasti:
”
|
(3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laaditun vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.
Jotta voidaan rajoittaa lämpötilapoikkeamia, jotka liittyvät hukkalämmön johtamiseen vesistöön, joesta tai järvestä tapahtuvaan vedenottoon perustuvaa läpivirtausjäähdytystä käyttävien sisämaassa sijaitsevien ydinvoimaloiden haltijat säätelevät
a)vastaanottavan makean veden alueen enimmäislämpötilaa sekoittamisen jälkeen ja
b)vesistöön päästetyn jäähdytysveden ja vastaanottavan makean veden alueen välistä suurinta lämpötilaeroa.
Lämpötilan säätely toteutetaan tapauksen mukaan asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai unionin lainsäädännössä vahvistettujen kynnysarvojen mukaisesti.
Toiminta on Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) standardien mukaista.
Ydinalan toiminnassa noudatetaan direktiiviä 2000/60/EY siltä osin kuin on kyse juomavedenottoon käytetyistä vesimuodostumista sekä väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista annettua direktiiviä 2013/51/Euratom.
|
”
7) Korvataan 4.28 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Lisäkriteerit, jotka koskevat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta” 3 kohta seuraavasti:
”
|
(3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laaditun vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.
Jotta voidaan rajoittaa lämpötilapoikkeamia, jotka liittyvät hukkalämmön johtamiseen vesistöön, joesta tai järvestä tapahtuvaan vedenottoon perustuvaa läpivirtausjäähdytystä käyttävien sisämaassa sijaitsevien ydinvoimaloiden haltijat säätelevät
a)vastaanottavan makean veden alueen enimmäislämpötilaa sekoittamisen jälkeen ja
b)vesistöön päästetyn jäähdytysveden ja vastaanottavan makean veden alueen välistä suurinta lämpötilaeroa.
Lämpötilan säätely toteutetaan tapauksen mukaan asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai unionin lainsäädännössä vahvistettujen kynnysarvojen mukaisesti.
Toiminta on Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) standardien mukaista.
Ydinalan toiminnassa noudatetaan juomavedenottoon käytetyistä vesimuodostumista koskevia direktiivin 2000/60/EY vaatimuksia sekä väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista annettua direktiiviä 2013/51/Euratom.
|
”
8) Korvataan 6.3 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M-luokan tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot täyttävät tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen vaatimukset.
|
”
9) Korvataan 6.5 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti vahvistetun kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen*1 vaatimukset.
Ajoneuvot täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY*2 liitteessä olevassa taulukossa 2 vahvistetut puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat.
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 540/2014*3 mukaisia.
|
_____________________________________________
*1 Komission asetus (EU) 2018/1832, annettu 5 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) 2017/1151 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjä koskevien tyyppihyväksyntätestien parantamiseksi, mukaan luettuina käytönaikaiseen vaatimustenmukaisuuteen ja todellisiin ajonaikaisiin päästöihin sekä polttoaineen ja sähköenergian kulutuksen seurantalaitteiden käyttöönottoon liittyvät testit (EUVL L 301, 27.11.2018, s. 1).
*2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).
*3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 131).”
10) Korvataan 6.6 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL). Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen*1 vaatimukset.
Ajoneuvot ovat asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisia.
|
_____________________________________________
*1 Komission asetus (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1).”
11)
Muutetaan 6.7 jakso seuraavasti:
a) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajaksoon ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” c alakohta seuraavasti:
”(c)
jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen aluksen raportointikauden aikana käyttämän energian keskimääräinen vuotuinen kasvihuonekaasuintensiteetti*1 ei ylitä seuraavia rajoja:
a)76,4 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2026 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välillä;
b)61,1 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2030 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välillä;
c)45,8 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2035 ja 31 päivän joulukuuta 2039 välillä;
d)30,6 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2040 ja 31 päivän joulukuuta 2044 välillä;
e)15,3 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2045 ja 31 päivän joulukuuta 2049 välillä;
f)0 g CO2e/MJ 1 päivästä tammikuuta 2050 alkaen.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään jätteen syntyminen käyttövaiheessa (kunnossapito, kuljetuspalvelujen toiminta ruokalajätteen osalta) ja huolehditaan jäljelle jäävästä jätteestä jätehierarkian mukaisesti.
|
__________________________________________
*1 Riippumaton kolmas osapuoli todentaa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin ja laskee sen kasvihuonekaasupäästöjen määränä energiayksikköä kohti uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltyjen menetelmien ja oletusarvojen mukaisesti.”
12) Muutetaan 6.8 jakso seuraavasti:
a) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohtaan c alakohta seuraavasti:
”(c)
jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen aluksen tai yrityksen aluskannan raportointikauden aikana käyttämän energian keskimääräinen vuotuinen kasvihuonekaasuintensiteetti*1 ei ylitä seuraavia rajoja:
a)76,4 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2026 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välillä;
b)61,1 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2030 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välillä;
c)45,8 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2035 ja 31 päivän joulukuuta 2039 välillä;
d)30,6 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2040 ja 31 päivän joulukuuta 2044 välillä;
e)15,3 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2045 ja 31 päivän joulukuuta 2049 välillä;
f)0 g CO2e/MJ 1 päivästä tammikuuta 2050 alkaen.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Alusten moottorit ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä II vahvistettujen päästörajojen mukaisia (mukaan lukien alukset, jotka ovat näiden rajojen mukaisia, ilman tyyppihyväksyttyjä ratkaisuja, kuten jälkikäsittelyä).
|
__________________________________________
*1 Riippumaton kolmas osapuoli todentaa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin ja laskee sen kasvihuonekaasupäästöjen määränä energiayksikköä kohti uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltyjen menetelmien ja oletusarvojen mukaisesti.
”
13) Muutetaan 6.9 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohta seuraavasti:
”1. Jälkiasennustoiminnalla saavutetaan yksi tai useampi seuraavista:
a)vähennetään sisävesiliikenteen matkustaja-aluksen polttoaineenkulutusta vähintään 15 prosenttia ilmaistuna energiayksikköinä kokonaista matkaa kohti (kokonainen matkustajaristeily), mikä osoitetaan edustavia merenkulkualueita, joilla aluksen on määrä toimia, koskevalla vertailulaskelmalla (mukaan lukien edustavat kuormitusprofiilit ja telakointi) taikka mallitestien tai simulaatioiden tuloksilla;
b)vähennetään sisävesiliikenteen rahtialuksen polttoaineenkulutusta vähintään 15 prosenttia ilmaistuna energiayksikköinä tonnikilometriä kohti, mikä osoitetaan edustavia merenkulkualueita, joilla aluksen on määrä toimia, koskevalla vertailulaskelmalla (mukaan lukien edustavat kuormitusprofiilit) taikka mallitestien tai simulaatioiden tuloksilla.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Alusten moottorit ovat asetuksen (EU) 2016/1628 liitteessä II vahvistettujen päästörajojen mukaisia (mukaan lukien alukset, jotka ovat näiden rajojen mukaisia, ilman tyyppihyväksyttyjä ratkaisuja, kuten jälkikäsittelyä).
|
”
14) Muutetaan 6.10 jakso seuraavasti:
a) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohtaan e ja f alakohta seuraavasti:
”(e) jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, alukset, jotka pystyvät käyttämään polttoaineita, jotka eivät tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita*1, saavat 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 20 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavien EEDI-vaatimusten*2, ja
a)jotka pystyvät lataamaan akkusähköä kiinnityspaikassa;
b)aluksissa käytetään uusimpia toimenpiteitä ja teknologioita metaanipäästöjen vähentämiseksi, kun kyseessä ovat kaasukäyttöiset alukset;
(f) jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen sen lisäksi, että alus saa olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksiarvon (EEXI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 10 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä tammikuuta 2023 sovellettavien EEXI-vaatimusten*3, aluksen raportointikauden aikana käyttämän energian keskimääräinen vuotuinen kasvihuonekaasuintensiteetti*4 ei ylitä seuraavia rajoja:
a)76,4 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2026 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välillä;
b)61,1 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2030 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välillä;
c)45,8 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2035 ja 31 päivän joulukuuta 2039 välillä;
d)30,6 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2040 ja 31 päivän joulukuuta 2044 välillä;
e)15,3 g CO2e/MJ 1 päivästä tammikuuta 2045 alkaen.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
Käytössä olevien bruttovetoisuudeltaan yli 500 tonnia olevien alusten ja ne korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013*5 vaatimukset. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät komission täytäntöönpanopäätöksessä 2016/2323*6 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883*7 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen päästämisestä mereen.
Alusta käytetään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä 2 päivänä marraskuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen (IMOn MARPOL-yleissopimuksen) liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/802*8 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä*9. Polttoaineen rikkipitoisuus on enintään 0,5 massaprosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,1 massaprosenttia rikkioksidipäästöjen valvonta-alueella, jonka IMO on nimennyt Pohjan- ja Itämerelle sekä Välimerelle (vuodesta 2025 alkaen)*10.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä*11. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä*12.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti.
|
__________________________________________
*1 Polttoaineet, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 ja 4.13 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
*2 EEDI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 75. istunnossaan. EEDI:n teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEDI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen.
*3 EEXI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 76. istunnossaan. EEXI:tä koskevissa luokitusjärjestelmän teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEXI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen. (Olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksi (EEXI), pakollinen 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen kaikille merten rahti- ja matkustajaliikenteen aluksille niiden energiatehokkuuden mittaamiseksi ja tietojen keräämiseksi alusten vuotuisen toiminnan hiili-intensiteettiä kuvaavan indikaattorin (CII) arvon ja CII-luokituksen ilmoittamista varten. ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.imo.org/en/MediaCentre/HotTopics/Pages/EEXI-CII-FAQ.aspx).
*4 Riippumaton kolmas osapuoli todentaa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin ja laskee sen kasvihuonekaasupäästöjen määränä energiayksikköä kohti uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltyjen menetelmien ja oletusarvojen mukaisesti.
*5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1)
*6 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/2323, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, aluskierrätyslaitosten eurooppalaisen luettelon vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 mukaisesti (EUVL L 345, 20.12.2016, s. 119).
*7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/883, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116).
*8 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 58).
*9 ([Hyväksymispäivä] hyväksytty versio: http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PollutionPrevention/AirPollution/Pages/Sulphur-oxides- (SOx)-%E2%80%93-Regulation-14.aspx).
*10 Mitä tulee päästöjen valvonta-alueella sovellettavien vaatimusten ulottamiseen koskemaan muita unionin meriä, Välimeren alueella sijaitsevat maat keskustelevat asiaa koskevan päästöjen valvonta-alueen perustamisesta Barcelonan yleissopimuksen oikeudellisen kehyksen puitteissa.
*11 ([Hyväksymispäivä] hyväksytty versio: http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PollutionPrevention/AirPollution/Pages/Nitrogenoxides-(NOx)-–-Regulation-13.aspx).
*12 Unionin merillä vaatimusta sovelletaan vuodesta 2021 alkaen Itä- ja Pohjanmerellä.”
15) Muutetaan 6.11 jakso seuraavasti:
a) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajaksoon ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” d ja e alakohta seuraavasti:
”d) jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, alukset, jotka pystyvät käyttämään polttoaineita, jotka eivät tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita*1, saavat 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen energiatehokkuutta mittaavan suunnitteluindeksiarvon (EEDI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 20 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettavien EEDI-vaatimusten*2, ja
a)jotka pystyvät lataamaan akkusähköä kiinnityspaikassa;
b)aluksissa käytetään uusimpia toimenpiteitä ja teknologioita metaanipäästöjen vähentämiseksi, kun kyseessä ovat kaasukäyttöiset alukset;
e) jos a alakohdan noudattaminen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen sen lisäksi, että alus saa olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksiarvon (EEXI), joka vastaa EEDI-vertailutason alentamista vähintään 10 prosenttiyksiköllä alle 1 päivänä tammikuuta 2023 sovellettavien EEXI-vaatimusten*3, aluksen raportointikauden aikana käyttämän energian keskimääräinen vuotuinen kasvihuonekaasuintensiteetti*4 ei ylitä seuraavia rajoja:
a)76,4 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2026 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välillä;
b)61,1 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2030 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välillä;
c)45,8 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2035 ja 31 päivän joulukuuta 2039 välillä;
d)30,6 g CO2e/MJ 1 päivän tammikuuta 2040 ja 31 päivän joulukuuta 2044 välillä;
e)15,3 g CO2e/MJ 1 päivästä tammikuuta 2045 alkaen.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään jätteen syntyminen käyttövaiheessa (kunnossapito, kuljetuspalvelujen toiminta ruokalajätteen osalta) ja huolehditaan jäljelle jäävästä jätteestä jätehierarkian mukaisesti.
Käytössä olevien bruttovetoisuudeltaan yli 500 tonnia olevien alusten ja ne korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 vaatimukset. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät komission täytäntöönpanopäätöksessä 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on direktiivin (EU) 2019/883 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen päästämisestä mereen.
Alusta käytetään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä 2 päivänä marraskuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen (IMOn MARPOL-yleissopimuksen) liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat direktiiviä (EU) 2016/802 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä. Polttoaineen rikkipitoisuus on enintään 0,50 massaprosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,10 massaprosenttia rikkioksidipäästöjen valvonta-alueella, jonka IMO on nimennyt Pohjan- ja Itämerelle sekä Välimerelle (vuodesta 2025 alkaen)*5.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä*6.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti.
|
__________________________________________
*1 Polttoaineet, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 ja 4.13 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
*2 EEDI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 75. istunnossaan. EEDI:n teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEDI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen.
*3 EEXI-vaatimukset määritellään prosentuaalisena vähennyskertoimena, jota sovelletaan EEDI-viitearvoon, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitea sopi 76. istunnossaan. EEXI:tä koskevissa luokitusjärjestelmän teknisissä arviointikriteereissä määritetyt prosenttiyksiköt lisätään EEXI:n prosentuaaliseen vähennyskertoimeen. (Olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksi (EEXI), pakollinen 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen kaikille merten rahti- ja matkustajaliikenteen aluksille niiden energiatehokkuuden mittaamiseksi ja tietojen keräämiseksi alusten vuotuisen toiminnan hiili-intensiteettiä kuvaavan indikaattorin (CII) arvon ja CII-luokituksen ilmoittamista varten. ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.imo.org/en/MediaCentre/HotTopics/Pages/EEXI-CII-FAQ.aspx).
*4 Riippumaton kolmas osapuoli todentaa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin ja laskee sen kasvihuonekaasupäästöjen määränä energiayksikköä kohti uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa määriteltyjen menetelmien ja oletusarvojen mukaisesti.
*5 Mitä tulee päästöjen valvonta-alueella sovellettavien vaatimusten ulottamiseen koskemaan muita unionin meriä, Välimeren alueella sijaitsevat maat keskustelevat asiaa koskevan päästöjen valvonta-alueen perustamisesta Barcelonan yleissopimuksen oikeudellisen kehyksen puitteissa.
16) Muutetaan 6.12 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohta seuraavasti:
”1. Toiminta täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä:
a)
jälkiasennustoiminta vähentää aluksen polttoaineenkulutusta vähintään 15 prosenttia ilmaistuna polttoainegrammoina kantavuustonnia ja meripeninkulmaa kohden rahtialusten osalta tai bruttovetoisuutta ja meripeninkulmaa kohden matkustaja-alusten osalta, mikä osoitetaan laskennallisella nestedynamiikalla (CFD), säiliötesteillä tai vastaavilla teknisillä laskelmilla;
b)
se mahdollistaa sen, että alukset saavuttavat olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksiarvon (EEXI), joka on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin 1 päivänä tammikuuta 2023 sovellettavat EEXI-vaatimukset, jos alukset pystyvät käyttämään polttoaineita, jotka eivät tuota suoria hiilidioksidipäästöjä (pakokaasupäästöjä), tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita*1 ja ne voivat ladata akkusähköä kiinnityspaikassa ja ne on varustettu akkusähköteknologialla.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4 ja 5 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
Käytössä olevien bruttovetoisuudeltaan yli 500 tonnia olevien alusten ja ne korvaavien uusien alusten osalta toiminta täyttää asetuksen (EU) N:o 1257/2013 vaatimukset. Romutettavat alukset kierrätetään laitoksissa, jotka sisältyvät komission täytäntöönpanopäätöksessä 2016/2323 vahvistettuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon.
Toiminta on direktiivin (EU) 2019/883 mukaista siltä osin kuin on kyse meriympäristön suojelemisesta kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu aluksilta peräisin olevan jätteen päästämisestä mereen.
Alusta käytetään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä 2 päivänä marraskuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen (IMOn MARPOL-yleissopimuksen) liitteen V mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti tuottaa vähemmän jätettä ja laillisia päästöjä huolehtimalla aluksen jätteestä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen osalta alukset noudattavat direktiiviä (EU) 2016/802 sekä IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 14 sääntöä. Polttoaineen rikkipitoisuus on enintään 0,50 massaprosenttia (maailmanlaajuinen rikkiraja) ja 0,10 massaprosenttia rikkioksidipäästöjen valvonta-alueella, jonka IMO on nimennyt Pohjan- ja Itämerelle sekä Välimerelle (vuodesta 2025 alkaen)*2.
Typen oksidien (NOx) päästöjen osalta alukset noudattavat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaa 13 sääntöä. II tason NOx-vaatimuksia sovelletaan vuoden 2011 jälkeen rakennettuihin aluksiin. Ainoastaan toimiessaan IMOn sääntöjen mukaisilla NOx-päästöjen valvonta-alueilla 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen rakennetut alukset noudattavat moottoreita koskevia tiukempia vaatimuksia (III taso), joilla vähennetään NOx-päästöjä*3.
Mustan ja harmaan veden päästöt ovat IMOn MARPOL-yleissopimuksen liitteen IV mukaiset.
Käytössä on toimenpiteitä antifouling-maalien ja biosidivalmisteiden myrkyllisyyden minimoimiseksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti.
|
__________________________________________
*1 Polttoaineet, jotka täyttävät tämän liitteen 3.10 ja 4.13 jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
*2 Mitä tulee päästöjen valvonta-alueella sovellettavien vaatimusten ulottamiseen koskemaan muita unionin meriä, Välimeren alueella sijaitsevat maat keskustelevat asiaa koskevan päästöjen valvonta-alueen perustamisesta Barcelonan yleissopimuksen oikeudellisen kehyksen puitteissa.
*3 Unionin merillä vaatimusta sovelletaan vuodesta 2021 alkaen Itä- ja Pohjanmerellä.”
17) Korvataan 6.13 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.12, F42.13, F43.21, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
18) Muutetaan 6.14 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Sellaisten tuotteiden, laitteiden, järjestelmien ja ohjelmistojen valmistus, asennus, tekninen konsultointi, jälkiasennus, parantaminen, korjaus, huolto ja käyttötarkoituksen muuttaminen, jotka liittyvät johonkin seuraavista:
a)kootut rautatieradan varusteet;
b)direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2.2–2.6 kohdassa luetellut rautatiejärjestelmän osatekijät.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin C25.99, C27.9, C30.20, F42.12, F42.13, M71.12, M71.20, F43.21 ja H52.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
b) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohtaan d alakohta seuraavasti:
”d) digitaaliset välineet mahdollistavat tehokkuuden, kapasiteetin tai energiansäästön lisäämisen.”
c) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnanharjoittajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamis- ja purkamisprosesseissa ja ottavat huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan. Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin*1 mukaisesti. Toiminnanharjoittajat käyttävät valikoivaa purkamista mahdollistaakseen vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaakseen niiden uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä.
Osatekijöiden valmistuksen osalta toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a) uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b) suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c) jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d) huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Infrastruktuurin käytöstä aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään tarvittaessa kohteena olevan alueen herkkyys huomioon ottaen, erityisesti sen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön koon osalta, ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY*2.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
Toiminta täyttää osatekijöiden valmistuksen osalta tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.
Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:
a) unionissa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY*3 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b) unionissa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY*4 nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c) unionin ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä.
|
__________________________________________
*1 EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, syyskuu 2016: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi
*2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta – Komission lausunto ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevan direktiivin sovittelukomitealle (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).
*3 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
*4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).”
19) Korvataan 6.15 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.13, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
20) Muutetaan 6.16 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakso ”Toiminnan kuvaus” seuraavasti:
”Toiminnan kuvaus
Sellaisen infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, käyttö ja huolto, jota edellytetään pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattomaan alusten käyttöön tai sataman omiin toimintoihin, sekä jälleenlaivaukseen ja liikennemuotosiirtymään tarkoitetun infrastruktuurin ja palvelupaikkojen, turvallisuuden- ja liikenteenhallintajärjestelmien rakentaminen, uudenaikaistaminen, käyttö ja huolto.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei sisällä vesiväylien ruoppausta.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.91, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.”
b) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:
”e)
olemassa olevan infrastruktuurin uudenaikaistaminen, joka on tarpeen liikennemuotosiirtymän mahdollistamiseksi ja joka soveltuu sellaisten alusten käyttöön, jotka eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, ja josta on tehty todennettu ilmastokestävyyden arviointi komission tiedonannon ”Tekniset ohjeet infrastruktuurin ilmastokestävyyden varmistamisesta vuosina 2021–2027” (2021/C 373/01) mukaisesti.”
c) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 3, 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa säädetyt vaatimukset.
Direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan ja erityisesti sen 7 kohdan mukaisesti hankkeesta on tehtävä vaikutustenarviointi, jotta voidaan arvioida kaikki mahdolliset vaikutukset vesimuodostumien tilaan samalla vesistöalueella sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin, ottaen erityisesti huomioon muuttoväylät, vapaasti virtaavat joet ja ekosysteemit, jotka ovat lähes luonnontilassa.
Arviointi perustuu tuoreisiin, kattaviin ja tarkkoihin tietoihin, mukaan lukien seurantatiedot biologisista laatutekijöistä, jotka ovat erityisen herkkiä hydrologis-morfologisille muutoksille, sekä vesimuodostuman odotettavissa olevaan tilaan uuden toiminnan seurauksena nykytilaan verrattuna. Siinä arvioidaan erityisesti uuden hankkeen kumulatiivisia vaikutuksia muihin olemassa tai suunnitteilla oleviin infrastruktuureihin vesistöalueella.
Vaikutustenarvioinnin perusteella on todettu, että hankkeen suunnittelu, sijoitus ja lieventävät toimenpiteet täyttävät yhden seuraavista ehdoista:
a) hanke ei heikennä tai vaaranna siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista,
b) jos hanke uhkaa heikentää siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista tai vaarantaa sen, heikkeneminen ei ole merkittävää, ja se on perusteltu yksityiskohtaisella kustannus-hyötyanalyysilla, jolla osoitetaan seuraavat seikat:
i) yleistä etua koskevat pakottavat syyt tai se, että suunnitellun vesiliikenteen infrastruktuurihankkeen odotettavissa olevat hyödyt ilmastonmuutoksen hillinnän tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen ovat suuremmat kuin ympäristölle ja yhteiskunnalle veden tilan heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset;
ii) pakottavaa yleistä etua tai toiminnan odotettavissa olevia hyötyjä ei voida teknisen toteutettavuuden tai suhteettomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla tavoilla, jotka olisivat ympäristövaikutuksiltaan parempia (kuten luontoon perustuvat ratkaisut, vaihtoehtoinen sijainti, olemassa olevan infrastruktuurin peruskorjaus/kunnostaminen tai jokien esteettömyyttä häiritsemättömien teknologioiden käyttö).
Kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet toteutetaan vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
Lieventäviä toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä
a) toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman häiriintymättömät olosuhteet, mukaan lukien toimenpiteet pitkittäis- ja poikittaissuuntaisen esteettömyyden varmistamiseksi sekä ekologisen virtaaman ja sedimentin kulkeutumisen minimoimiseksi;
b) toimenpiteet morfologisten tekijöiden ja vesieliölajien elinympäristöjen suojelemiseksi tai parantamiseksi;
c) toimenpiteet rehevöitymisen haittavaikutusten vähentämiseksi.
Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tai lupaava ympäristön tila vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.
Hanke ei pysyvästi vaaranna hyvän tai lupaavan ympäristön tilan saavuttamista missään saman vesipiirin vesimuodostumassa.
Lieventävien toimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke ei johda saman vesipiirin vesimuodostumien tilan yleiseen heikkenemiseen. Tämä saavutetaan palauttamalla (pitkittäis- tai poikittaissuuntainen) esteettömyys saman vesipiirin sisällä siinä määrin, että suunnitellun vesiliikenteen infrastruktuurihankkeen mahdollisesti aiheuttamat katkokset esteettömyydessä korvataan. Korvaaminen aloitetaan ennen hankkeen toteuttamista.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnanharjoittajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamis- ja purkamisprosesseissa ja ottavat huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan. Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin mukaisesti. Toiminnanharjoittajat käyttävät valikoivaa purkamista mahdollistaakseen vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaakseen niiden uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä.
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a) uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b) suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c) jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d) huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta*1 on toteutettu direktiivin 2011/92/EU*2 mukaisesti. Jos on toteutettu YVA, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin (Unescon maailmanperintökohteet, keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet kuin Natura 2000 -alueet) eikä suojeltuihin lajeihin sellaisen vaikutustenarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon paras käytettävissä oleva tieto*3.
Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:
a) unionissa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b) unionissa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c) unionissa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014*4 mukaisesti.
d) unionin ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun ja haitallisten vieraslajien hallintaan liittyvää sovellettavaa lainsäädäntöä.
|
__________________________________________
*1 Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi (kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti).
*2 Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: Assessment and Management of Environmental and Social Risks.
*3 Kolmansissa maissa tapahtuvan toiminnan osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources.
*4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).”
21) Muutetaan 6.17 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Toiminnan kuvaus
Sellaisen infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, kunnossapito ja käyttö, jota edellytetään pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä tuottamattomaan ilma-alusten käyttöön tai lentoaseman omiin toimintoihin sekä kiinteän maasähkön ja esikäsitellyn ilman toimittamiseen pysäköityihin ilma-aluksiin, ja rautatie- ja vesikuljetusten uudelleenlastaukseen tarkoitetun infrastruktuurin rakentaminen, uudenaikaistaminen, kunnossapito ja käyttö.”
b) lisätään alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajaksoon ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” d alakohta seuraavasti:
”d) infrastruktuuri ja laitteistot on tarkoitettu rahdin uudelleenlastaamiseen rautatie- ja vesiliikenteessä: terminaali-infrastruktuuri ja suprastruktuurit tavaroiden lastaamista, purkamista ja uudelleenlastaamista varten.”
22) Lisätään 6.18, 6.19 ja 6.20 jakso seuraavasti:
”6.18. Ilma-alusten leasingvuokraus
Toiminnan kuvaus
Ilma-alusten ja niiden osien ja laitteiden vuokraus ja leasingvuokraus*1.
Tähän luokkaan kuuluvalle taloudelliselle toiminnalle voitaisiin antaa NACE-koodi ja erityisesti koodi N77.35 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta koostuu jonkin seuraavista vuokrauksesta tai leasingvuokrauksesta:
a)ilma-alus, joka ei tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
b)ilma-alus, joka on toimitettu ennen [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] ja joka täyttää 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b tai c alakohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit;
c)ilma-alus, joka on toimitettu [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] jälkeen ja joka täyttää 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b tai c alakohdassa tarkoitetut tekniset arviointikriteerit, noudattaen sitoumusta, jonka mukaan toinen lentokalustoon kuuluva ei-vaatimustenmukainen ilma-alus joko
I)poistetaan pysyvästi käytöstä kuuden kuukauden kuluessa vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamisesta, jolloin korvaussuhdetta ei sovelleta; tai
II)poistetaan pysyvästi lentokalustosta kuuden kuukauden kuluessa vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamisesta, jolloin luokitusjärjestelmän mukaisten ilma-alusten osuutta kelpoisuusvaatimukset täyttävistä ilma-aluksista rajoittaa korvaussuhde 3.21 jakson mukaisesti;
käytöstä tai lentokalustosta pysyvästi poistettava ilma-alus
I)ei ole 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b alakohdassa vahvistettujen marginaalien mukainen;
II)on lentoonlähtöpainoltaan vähintään 80 prosenttia vaatimustenmukaisen ilma-aluksen suurimmasta lentoonlähtöpainosta;
III) on ollut ennen poistamistaan osa lentokalustoa vähintään 12 kuukauden ajan;
IV) on ilma-alus, jolla on lentokelpoisuustodistus, jonka päiväys on alle kuusi kuukautta ennen vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamista.
Vuokralleantaja varmistaa, että b tai c alakohdassa tarkoitetuissa ilma-aluksissa käytetään kestäviä lentopolttoaineita tämän liitteen 6.19 jakson d alakohdassa ja 2 kohdassa täsmennettyjen kriteerien mukaisesti.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään jätteen syntyminen käyttövaiheessa (kunnossapito) ja huolehditaan jäljelle jäävästä jätteestä jätehierarkian mukaisesti.
Toiminnassa arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön tekniikoita, joilla tuetaan
a)uusioraaka-aineiden ja uudelleenkäytettyjen komponenttien uudelleenkäyttöä ja käyttöä valmistettavissa tuotteissa;
b)suunnittelua, joka mahdollistaa valmistettujen tuotteiden hyvän kestävyyden, kierrätettävyyden, helpon purkamisen ja mukautuvuuden;
c)jätehuoltoa, jossa kierrätystä suositaan hävittämisen sijaan osana valmistusprosessia;
d)huolta aiheuttavia aineita koskevia tietoja ja aineiden jäljitettävyyttä valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren ajan.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ilma-alus täyttää asetuksen (EU) 2018/1139 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat vaatimukset.
Alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b ja c alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset ovat seuraavien standardien mukaisia:
a)muuhun kuin rahtikuljetuksiin tarkoitettujen ilma-alusten osalta: Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen I (Noise) 14 luku, muutos 13, ja kaikkien kolmen mittauspisteen suurimpien melutasojen ja 14.4.1.1, 14.4.1.2 ja 14.4.1.3 kohdassa määriteltyjen sallittujen melutasojen välisten erojen summan on oltava vähintään 22 EPNdB; rahtikuljetuksiin tarkoitettujen ilma-alusten osalta: Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen I (Noise) 14 luku, muutos 13.
b)Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen II (Engine Emissions) 2 ja 4 luku, muutos 10.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.19. Matkustajien ja tavaroiden lentokuljetukset
Toiminnan kuvaus
Sellaisten ilma-alusten hankinta, rahoitus ja käyttö, joita käytetään matkustajien ja tavaroiden kuljetukseen.
Tähän taloudelliseen toimintaan ei kuulu 6.18 jaksossa tarkoitettujen ilma-alusten leasingvuokraus.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H51.1 ja H51.21 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta ei täytä tämän jakson a kohdassa täsmennettyä merkittävää edistämistä koskevaa kriteeriä, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Toiminta toteutetaan käyttäen yhtä seuraavista:
a)ilma-alus, joka ei tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;
b)31 päivään joulukuuta 2029 saakka ilma-alus, joka on saatu ennen [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivä] ja joka täyttää 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b tai c alakohdassa täsmennetyt tekniset arviointikriteerit;
c)31 päivään joulukuuta 2029 saakka ilma-alus, joka on saatu [julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivä] jälkeen ja joka täyttää 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b tai c alakohdassa täsmennetyt tekniset arviointikriteerit, noudattaen sitoumusta, jonka mukaan toinen lentokalustoon kuuluva ei-vaatimustenmukainen ilma-alus joko
I)poistetaan pysyvästi käytöstä kuuden kuukauden kuluessa vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamisesta, jolloin korvaussuhdetta ei sovelleta; tai
II)poistetaan pysyvästi lentokalustosta kuuden kuukauden kuluessa vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamisesta, jolloin luokitusjärjestelmän mukaisten ilma-alusten osuutta kelpoisuusvaatimukset täyttävistä ilma-aluksista rajoittaa korvaussuhde 3.21 jakson mukaisesti;
käytöstä tai lentokalustosta pysyvästi poistettava ilma-alus
I)ei ole 3.21 jakson alajakson ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” b alakohdassa vahvistettujen marginaalien mukainen;
II)on lentoonlähtöpainoltaan vähintään 80 prosenttia vaatimustenmukaisen ilma-aluksen suurimmasta lentoonlähtöpainosta;
III)on ollut ennen poistamistaan osa lentokalustoa vähintään 12 kuukauden ajan;
IV)on ilma-alus, jolla on lentokelpoisuustodistus, jonka päiväys on alle kuusi kuukautta ennen vaatimustenmukaisen ilma-aluksen toimittamista.
d)1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen ilma-alukset, jotka täyttävät edellä b tai c alakohdassa täsmennetyt tekniset arviointikriteerit ja joiden käytössä sovelletaan kestävien lentopolttoaineiden vähimmäisosuutta, joka on 15 prosenttia vuonna 2030 ja jota korotetaan sen jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä vuosittain;
e)ilma-alukset, joiden käytössä sovelletaan kestävien lentopolttoaineiden vähimmäisosuutta, joka on viisi prosenttia vuonna 2022 ja jota korotetaan sen jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä vuosittain.
Edellä d ja e alakohdassa tarkoitettu kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimus lasketaan vaatimustenmukaisten ilma-alusten käyttämän lentopolttoaineen kokonaismäärän ja kalustotasolla käytettävien kestävien lentopolttoaineiden perusteella. Toiminnanharjoittajat laskevat vaatimustenmukaisuuden jakamalla kalustotasolla ostettujen kestävien lentopolttoaineiden määrän (tonneina) vaatimustenmukaisten ilma-alusten käyttämän lentopolttoaineen kokonaismäärällä, joka on kerrottu 100:lla. Kestävät lentopolttoaineet määritellään asetuksessa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään jätteen syntyminen käyttövaiheessa (kunnossapito, kuljetuspalvelujen toiminta ruokalajätteen osalta) ja huolehditaan jäljelle jäävästä jätteestä jätehierarkian mukaisesti.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
Ilma-alus täyttää asetuksen (EU) 2018/1139 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat vaatimukset.
Edellä b–e alakohdassa esitetyt tekniset arviointikriteerit täyttävä ilma-alus on seuraavien standardien mukainen:
a)muuhun kuin rahtikuljetuksiin tarkoitettujen ilma-alusten osalta: Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen I (Noise) 14 luku, muutos 13, ja kaikkien kolmen mittauspisteen suurimpien melutasojen ja 14.4.1.1, 14.4.1.2 ja 14.4.1.3 kohdassa määriteltyjen sallittujen melutasojen välisten erojen summan on oltava vähintään 22 EPNdB; rahtikuljetuksiin tarkoitettujen ilma-alusten osalta: Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen I (Noise) 14 luku, muutos 13;
b)Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteen II (Engine Emissions) 2 ja 4 luku, muutos 10.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
6.20. Lentoliikenteen maahuolintatoimet
Toiminnan kuvaus
Laitteiden valmistus, korjaus, huolto, peruskorjaus, jälkiasennus, suunnittelu, käyttötarkoituksen muuttaminen, parantaminen, hankinta, rahoitus, vuokraus, leasingvuokraus ja käyttö sekä lentoliikenteeseen liittyvä palvelutoiminta (maahuolinta), mukaan lukien maahuolintapalvelut lentoasemilla ja rahdin käsittely, kuten tavaroiden lastaus ja purkaminen ilma-aluksista.
Taloudellinen toiminta kattaa
a)ilma-alusten opastamiseen ja muihin palveluihin asematasolla käytettävät ajoneuvot;
b)laitteet, joita käytetään matkustajien nousemiseen ilma-alukseen, mukaan lukien matkustajien bussikuljetukset, siirrettävät portaat;
c)laitteet matkatavaroiden ja rahdin käsittelyyn, mukaan lukien hihna-autot, matkatavaroiden siirtämiseen käytettävät vetotrukit, kuormalavojen kuljetustrukit sekä alemman ja ylemmän ruumatilan kontti- ja kuormalavalastaajat;
d)laitteet ateriapalveluita varten, mukaan lukien kylmäkuljetusvaunut, lukuun ottamatta laitteita, joissa on polttomoottorikäyttöisiä jäähdytysyksiköitä;
e)huoltolaitteet, mukaan lukien huoltotasot;
f)työntötraktorit;
g)laitteet ilma-alusten ja moottorien jäänpoistoon;
h)lumiaurat ja muut laitteet lumenpoistoon ja pinnan jäänpoistoon;
i)muu kuin autonominen rullaus.
Tähän taloudelliseen toimintaan eivät kuulu lentoasemilla käytettävät matkustajien ja miehistön kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot eivätkä ilma-alusten tankkausajoneuvot, jotka kuuluvat tämän liitteen 3.3, 6.3 ja 6.6 jakson soveltamisalaan.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin H52.23, H52.24 ja H52.29 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
|
|
Maahuolinta-ajoneuvot eivät tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä.
Kaikkien maahuolintalaitteiden ja -kaluston käyttövoima on peräisin päästöttömästä moottorista.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.
Jäänpoistotoiminnan osalta on otettu käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan tarvittava päästöjen valvonta lentoasemien tasolla ja vähennetään vesistöihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia muun muassa käyttämällä ympäristön kannalta kestävämpiä kemikaaleja, ottamalla glykoli talteen ja käsittelemällä pintavesiä.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Käytössä on toimenpiteitä, joilla estetään jätteen syntyminen käyttövaiheessa (kunnossapito, kuljetuspalvelujen toiminta ruokalajätteen osalta) ja huolehditaan jäljelle jäävästä jätteestä jätehierarkian mukaisesti.
Käytössä on toimenpiteitä, joilla jäte käsitellään ja kierrätetään elinkaaren lopussa, esimerkiksi sopimussuhteisesti kierrätyspalvelujen tarjoajien kanssa rahoitusennusteet tai viralliset hankeasiakirjat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että komponentit ja materiaalit erotellaan ja käsitellään kierrätyksen ja uudelleenkäytön maksimoimiseksi jätehierarkian, EU:n jätesääntelyn periaatteiden ja sovellettavien asetusten mukaisesti ja että erityisesti uudelleenkäytetään ja kierrätetään akut ja elektroniikkalaitteet sekä niiden sisältämät kriittiset raaka-aineet. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös vaarallisten materiaalien valvonta ja hallinta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä C esitetyt vaatimukset.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
__________________________________________
*1 Toimintaan sisältyy osien ja varusteiden leasingvuokraus, joka mahdollistaa niiden yhdistämisen kelpoisuusvaatimukset täyttävään ilma-alustyyppiin ja siten parantaa tai ylläpitää ilma-aluksen hyötysuhdetasoa.”
23) Korvataan 7.1 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa*1, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/TS 16516*2 ja ISO 16000-3:2011*3 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti*4.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400*5.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
__________________________________________
*1 Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.
*2 CEN/TS 16516: 2013, Construction products – Assessment and release of dangerous substances – Determination of emissions into indoor air.
*3 ISO 16000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method (4.6.2021 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/51812.html).
*4 Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.
*5 Maaperän laatua ja näytteenottoa koskeva ISO 18400 -sarja.”
24) Korvataan 7.2 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakennusten korjauksessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa*1, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/TS 16516 ja ISO 16000-3:2011*2 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti*3.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
__________________________________________
*1 Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.
*2 ISO 16000-3:2011, Indoor air – Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air – Active sampling method (4.6.2021 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/51812.html).
*3 Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.”
25) Lisätään lisäykseen B kohta seuraavasti:
”
Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY*1 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän*2 mukaisesti, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848*3 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
________________________________________________________________
*1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
*2 Direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyssä määritelmässä säädetään erityisesti, että ympäristön hyvä tila on määritettävä kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella.
*3 Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).”
26) Korvataan lisäyksessä C oleva f alakohta seuraavasti:
”f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa*1;
__________________________________________
*1 Komissio tarkastelee uudelleen f alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.”
27) Poistetaan lisäyksessä C oleva g alakohta;
28) Lisätään lisäyksessä C olevan f alakohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa*1.
__________________________________________
*1 Komissio tarkastelee uudelleen tässä kohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, esiintymistä lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.”
LIITE II
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteen II muuttaminen
Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liite II seuraavasti:
1) Korvataan 3.13 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 6 kohta seuraavasti:
”
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D vahvistetut kriteerit.
|
”
2) Korvataan 4.14 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” kolmas kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.22, F42.21 ja H49.50 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
3) Korvataan 4.14 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 1 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Muuntaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai jälkiasennus ei lisää kaasun siirto- ja jakelukapasiteettia.
Muuntaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai jälkiasennus ei pidennä verkkojen käyttöikää pidemmälle kuin niiden ennustettu käyttöikä ennen muuntamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai jälkiasennusta, paitsi jos verkko varataan yksinomaan vedylle tai muille vähähiilisille kaasuille.
|
”
4) Korvataan 5.6 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E37.00 ja F42.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
5) Lisätään 5.13 jakso seuraavasti:
”
5.13. Suolanpoisto
Toiminnan kuvaus
Suolanpoistolaitosten rakentaminen, käyttö, parantaminen, laajentaminen ja uudistaminen juomaveden jakelujärjestelmissä jaettavan veden tuottamiseksi.
Taloudelliseen toimintaan kuuluu meri- tai murtoveden otto, esikäsittely (kuten käsittely, jonka tarkoituksena on poistaa epäpuhtaudet tai estää saostuminen tai kalvojen likaantuminen), käsittely (kuten käänteisosmoosi, jossa käytetään kalvoteknologiaa), jälkikäsittely (veden desinfiointi ja käsittely) ja käsitellyn veden varastointi. Taloudelliseen toimintaan kuuluu myös suolaveden (jäljelle jääneen veden) poisto syvänmeren putkien tai laimentavien menovirtausten avulla tai muilla suolaveden poistotekniikoilla sellaisten laitosten osalta, jotka sijaitsevat kauempana rannikoista (esimerkiksi laitokset, jotka harjoittavat suolanpoistoa murtovedestä).
Taloudellista toimintaa voidaan soveltaa suolapitoisuudeltaan vaihteleviin vesiin, kunhan niitä ei katsota 2000/60/EY liitteessä II määritellyksi makeaksi vedeksi.
Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin E36.00 ja F42.9 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta täyttää 5 kohdassa täsmennetyn merkittävää edistämistä koskevan kriteerin, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa edellyttäen, että se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa on otettu käyttöön fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (’sopeutumisratkaisut’), joilla vähennetään merkittävästi tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä.
2. Toimintaan olennaisesti liittyvät fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän liitteen lisäyksessä A luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi, joka on sisältänyt seuraavat vaiheet:
a)toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän liitteen lisäyksessä A luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän liitteen lisäyksessä A luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi taloudelliseen toimintaan kohdistuvien fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla määritettyä fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)kaikkien muiden toimintojen arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoprojektiot suurille investoinneille.
3. Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuusarviointia ja riskianalyysia koskevat uusimmat tieteelliset tiedot sekä niihin liittyvät menetelmät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien*2, vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien*3 tai maksullisten mallien mukaisesti.
4. Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut
a)eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä;
b)suosivat luontoon perustuvia ratkaisuja*4 tai tukeutumista siniseen tai vihreään infrastruktuuriin*5 mahdollisuuksien mukaan;
c)ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden kanssa;
d)ovat valvonnan alaisia, niitä verrataan ennalta määritettyihin indikaattoreihin ja, jos tavoitteita ei saavuteta, harkitaan korjaavia toimia;
e)täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset tekniset arviointikriteerit sellaisen toiminnan osalta, jossa käyttöön otettu ratkaisu on fyysinen ja jolle on tässä liitteessä määritelty tekniset arviointikriteerit.
5. Jotta toimintaa voidaan pitää asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna mahdollistavana toimintana, talouden toimija osoittaa, ottaen epävarmuustekijät huomioon, nykyisten ja tulevien ilmastoriskien arvioinnilla ja luotettavien tietojen perusteella, että toiminta tuottaa jotakin seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin liittyvää teknologiaa, tuotetta, palvelua, tietoa tai käytäntöä tai edistää niiden käyttöä:
a)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien sietokyvyn parantaminen;
b)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan sopeutumistoimien edistäminen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Suolanpoistolaitoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään 1080 gCO2e/m3 tuotettua makeaa vettä (mukaan lukien käsittelyt, pumppaus ja suolaveden poisto sekä niihin liittyvä energiankäyttö).
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 alakohdassa määritellyt veden hyvä tila ja hyvä ekologinen potentiaali direktiivin 2000/60/EY*6 mukaisesti sekä vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma, joka on laadittu mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai joutuneille vesimuodostumille, asianomaisia sidosryhmiä kuullen.
Toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt hankkeen integroidun vesivarojen hoidon puitteissa ja ottanut ensisijaisesti huomioon kaikki muut toteuttamiskelpoiset vedenhankintavaihtoehdot sekä veden kysynnän hallintaa ja vedenkäytön tehokkuutta koskevat toimenpiteet vesivarojen hoidosta vastaavia viranomaisia kuullen.
Ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta suoritetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja siihen sisältyy makeaan veteen ja merivesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi direktiivien 2000/60/EY ja 2008/56/EY mukaisesti.
Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 21 alakohdassa esitetyn määritelmän sekä direktiivin 2008/56/EY mukaisesti, jossa erityisesti edellytetään asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi suhteessa mainitun direktiivin liitteessä I vahvistettuihin kuvaajiin, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
Toiminta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU*7 mukaista.
Jotta voidaan rajoittaa lämpötilapoikkeamia, jotka liittyvät hukkalämmön johtamiseen merivesimuodostumaan, suolanpoistolaitosten toiminnanharjoittaja seuraa
a)vastaanottavan merivesimuodostuman enimmäislämpötilaa sekoittamisen jälkeen;
b)vastaanottavaan merivesimuodostumaan päästetyn suolaveden ja kyseisen merivesimuodostuman välistä suurinta lämpötilaeroa.
Lämpötilan seuranta toteutetaan unionin lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen kynnysarvojen mukaisesti.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Suolaveden poisto perustuu ympäristövaikutustutkimukseen, johon sisältyy paikkakohtainen arvio vaikutuksista, jotka liittyvät suolaveden poistamiseen mereen, ottaen huomioon seuraavat tekijät:
a)paikallisten perusolosuhteiden kuvaus ja ymmärtäminen, kuten meriveden laatu, topografia, hydrodynaamiset ominaisuudet ja meren ekosysteemit kenttämittausten ja -tutkimusten perusteella;
b)suolavesipäästöistä aiheutuvien vaikutusten analyysi, joka perustuu suolavesipäästöjen leviämismallinnukseen ja laboratorioissa tehtäviin myrkyllisyystesteihin, joiden tarkoituksena on määritellä turvalliset päästöolosuhteet ottaen huomioon suolapitoisuus, kokonaisemäksisyys, lämpötila ja myrkylliset metallit.
Arviointi on riittävän yksityiskohtainen suolanpoistolaitoksen kokoon, prosessiin ja hyödyntämisasteeseen sekä laitoksen sijaintiin nähden.
Ympäristövaikutustutkimus osoittaa, että suolavesipäästöjen vaikutus ei heikennä ekosysteemin eheyttä.
Suolaveden poiston mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi toiminnassa otetaan ympäristövaikutustutkimuksen perusteella käyttöön turvallisia suolavesipäästöjä koskevat kriteerit, mukaan lukien suolaveden laimennusta koskevat paikkakohtaiset vähimmäistavoitteet, jotka perustuvat paikallisten vesiolosuhteiden, ekosysteemien, lajien ja elinympäristöjen asianmukaiseen luonnehdintaan.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta*8 on toteutettu ympäristövaikutusten arviointia koskevan asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti*9. Jos on toteutettu YVA, toteutetaan tarvittavat lieventämis-, ennallistamis- tai korvaamistoimenpiteet ympäristön suojelemiseksi.
Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin (Unescon maailmanperintökohteet, keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut suojelualueet kuin Natura 2000 -alueet) eikä suojeltuihin lajeihin sellaisen vaikutustenarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon paras käytettävissä oleva tieto*10.
|
________________________________________________________________
*1 Tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin soveltamat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdolliset kehityskulut RCP2.6, RCP4.5, RCP6.0 ja RCP8.5.
*2 Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability”, https://www.ipcc.ch/reports/.
*3 Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut.
*4 Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/environment/nature-based-solutions_en/).
*5 Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).
*6 Jos on kyse kolmansissa maissa harjoitettavista toiminnoista, sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joilla pyritään vastaaviin veden hyvää tilaa ja hyvää ekologista potentiaalia koskeviin tavoitteisiin vastaavien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen avulla eli noudattamalla yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa laadittua vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan, että 1) toimintojen vaikutus mahdollisesti vaikutusten kohteena olevan vesimuodostuman tai olevien vesimuodostumien tunnistettuun tilaan tai ekologiseen potentiaaliin arvioidaan ja 2) hyvän tilan tai ekologisen potentiaalin heikkeneminen tai estyminen vältetään tai, jos tämä ei ole mahdollista, 3) heikkeneminen on perusteltua, koska ei ole olemassa parempia ympäristövaihtoehtoja, jotka olisivat kustannuksiltaan kohtuullisia ja teknisesti toteutettavissa, ja on toteutettu kaikki käytännön toimet vesimuodostuman tilaan kohdistuvan haittavaikutuksen lieventämiseksi.
*7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).
*8 Menettely, jonka avulla toimivaltainen viranomainen määrittää direktiivin 2011/92/EU liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, tehdäänkö ympäristövaikutusten arviointi kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
*9 Jos on kyse kolmansissa maissa harjoitettavista toiminnoista, vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joissa edellytetään YVA:n tai seulonnan toteuttamista, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 1: Assessment and Management of Environmental and Social Risks.
*10 Kolmansissa maissa harjoitettavien toimintojen osalta vastaavan sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai vastaavien sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti, joiden tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja joissa edellytetään 1) seulontamenettelyn suorittamista sen määrittämiseksi, tarvitaanko tietyn toiminnan osalta asianmukaista arviointia sen mahdollisista vaikutuksista suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin; 2) tällaista asianmukaista arviointia, jos seulonnassa todetaan, että se on tarpeen, esimerkiksi IFC:n suorituskykystandardi 6: Biodiversity Conservation and Sustainable Management of Living Natural Resources.
”
6) Korvataan 6.3 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M-luokan tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot täyttävät tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen vaatimukset.
|
”
7) Korvataan 6.5 jakson otsikko seuraavasti:
”6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne”.
8) Muutetaan 6.5 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Toiminnan kuvaus” ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluvien M1-luokan*1 ja N1-luokan*2 ajoneuvojen tai L-luokan (kaksi- ja kolmipyöräiset ajoneuvot ja nelipyörät)*3 ajoneuvojen hankinta, rahoitus, vuokraus, leasingvuokraus ja käyttö.”
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti vahvistetun kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen*4 vaatimukset.
Ajoneuvot täyttävät direktiivin 2009/33/EY liitteessä olevassa taulukossa 2 vahvistetut puhtaiden kevyiden hyötyajoneuvojen päästörajat.
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot ovat asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisia.
|
________________________________________________________________
*1 Siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa.
*2 Siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa.
*3 Siten kuin se on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdassa.
*4 Komission asetus (EU) 2018/1832.”
9) Korvataan 6.6 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
M- ja N-luokkien tieliikenneajoneuvojen osalta renkaat ovat parhaan energiatehokkuusluokan, jossa on tuotteita, vierintämeluluokkaa koskevien vaatimusten sekä kahden parhaan energiatehokkuusluokan, joissa on tuotteita, vierintävastuskertoimen (joka vaikuttaa ajoneuvon energiatehokkuuteen) mukaiset asetuksen (EU) 2020/740 mukaisesti ja kuten voidaan todentaa energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL).
Ajoneuvot täyttävät asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti vahvistetun raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevan tyyppihyväksynnän viimeisimmän sovellettavan Euro VI -vaiheen*1 vaatimukset.
Ajoneuvot ovat asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisia.
|
________________________________________________________________
*1 Komission asetus (EU) N:o 582/2011 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (
EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1
).”
10) Muutetaan 6.12 jakso seuraavasti:
a) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” otsikko ”Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen” otsikolla ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen”;
b) korvataan alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 2 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Aluksia ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
|
”
11) Korvataan 6.13 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.12, F42.13, F43.21, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
12) Korvataan 6.15 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” toinen kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.11, F42.13, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
13) Korvataan 6.16 jakson alajakson ”Toiminnan kuvaus” kolmas kohta seuraavasti:
”Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin F42.91, M71.12 ja M71.20 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.”
14) Korvataan 7.1 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C vahvistetut kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa*1, vapauttavat formaldehydiä alle 0,06 mg/m3 sääkaapissa olevaa ilmaa testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä alle 0,001 mg/m3 sääkaapissa olevaa ilmaa testattaessa standardin CEN/TS 16516*2 tai ISO 16000-3*3 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti*4.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus esimerkiksi standardin ISO 18400*5 perusteella.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
________________________________________________________________
*1 Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä, myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita, sisäistä eristystä ja esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn tarkoitettuja sisätilojen pintakäsittelyjä.
*2 CEN/TS 16516: 2013, Construction products – Assessment and release of dangerous substances – Determination of emissions into indoor air.
*3 ISO 16000-3:2011, Indoor air — Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air — Active sampling method.
*4 Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.
*5 Maaperän laatua ja näytteenottoa koskeva ISO 18400 -sarja.
”
15) Korvataan 7.2 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 5 kohta seuraavasti:
”
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C vahvistetut kriteerit.
Rakennusten korjauksessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa*1, vapauttavat formaldehydiä alle 0,06 mg/m3 sääkaapissa olevaa ilmaa testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä alle 0,001 mg/m3 sääkaapissa olevaa ilmaa testattaessa standardin CEN/TS 16516*2 tai ISO 16000-3:2011*3 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti*4.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
|
________________________________________________________________
*1 Koskee maaleja ja lakkoja, sisäkattolaattoja, lattiapäällysteitä (myös niihin liittyviä liimoja ja tiivisteaineita), sisäistä eristystä ja sisätilojen pintakäsittelyjä (esimerkiksi kosteuden ja homeen käsittelyyn).*2 CEN/TS 16516: 2013, Rakennustuotteet. Vaarallisten aineiden päästöjen arviointi. Sisäilmaemissioiden määritys.
*3 ISO 16000-3:2011, Indoor air — Part 3: Determination of formaldehyde and other carbonyl compounds in indoor air and test chamber air — Active sampling method ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/51812.html).
*4 Syöpää aiheuttavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat liittyvät 28 päivän testijaksoon.
”
16) Korvataan 7.3 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 2 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
|
”
17) Korvataan 7.4 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 2 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
|
”
18) Korvataan 7.5 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 2 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
|
”
19) Korvataan 7.6 jakson alajakson ”Tekniset arviointikriteerit” alajakson ”Ei merkittävää haittaa” 2 kohta seuraavasti:
”
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
|
”
20) Lisätään 8.4 jakso seuraavasti:
”
8.4. Fyysisten ilmastoriskien hallinnan ja niihin sopeutumisen mahdollistavat ohjelmistot
Toiminnan kuvaus
Ohjelmistojen kehittämis- tai ohjelmointitoiminnat, joiden tavoitteena on tarjota ohjelmistoja seuraaviin tarkoituksiin:
a)ilmastoriskejä koskevien ennusteiden ja projektioiden laatiminen ja ilmastoriskien seuranta;
b)ennakkovaroitusjärjestelmät ilmastoriskien varalta;
c)ilmastoriskien hallinta.
Taloudelliseen toimintaan eivät kuulu ohjelmistojen kehittäminen ja ohjelmointi, jotka suoritetaan osana ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä insinööripalveluja ja niihin liittyvää teknistä konsultointia (ks. tämän liitteen 9.1 jakso), markkinalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovointia (ks. tämän liitteen 9.2 jakso) tai fyysisten ilmastoriskien hallintaa ja niihin sopeutumista koskevaa konsultointia (ks. tämän liitteen 9.3 jakso).
Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella NACE-koodiin J62.01 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta poistaa sopeutumista hidastavia tietoon, teknologiaan tai kapasiteettiin liittyviä esteitä.
2. Toiminnassa käytetään menetelmiä ja tietoja, jotka
a)perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin ja joissa otetaan huomioon haavoittuvuusarviointia ja riskianalyysia koskevat uusimmat tieteelliset tiedot sekä niihin liittyvät menetelmät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien*1, vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien*2 tai maksullisten mallien mukaisesti;
b)ovat yhdenmukaisia ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastoriskien hallintaa ja katastrofiriskien vähentämistä koskevien standardien ja ohjeiden kanssa, mukaan lukien esimerkiksi EN ISO 14090 ilmastovaikutusten ja epävarmuustekijöiden ymmärtämisestä ja niiden käytöstä päätöksenteossa3, EN ISO 14091 ilmastohaavoittuvuuden, -vaikutusten ja -riskien arvioinnista, tekniset ohjeet ilmastonmuutokseen liittyvästä kattavasta riskinarvioinnista ja suunnittelusta*5 sekä Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi.
3. Kehitettävä ohjelmisto täyttää seuraavat vaatimukset:
a)sen tavoitteena on mahdollistaa tämän liitteen lisäyksessä A lueteltuihin vaaroihin liittyvien fyysisten ilmastoriskien hallinta;
b)se ei vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä;
c)siinä suositaan luontoon perustuvia ratkaisuja7 mahdollisuuksien mukaan;
d)se on yhdenmukainen paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa;
e)se on valvonnan alainen, sitä verrataan ennalta määritettyihin indikaattoreihin ja, jos tavoitteita ei saavuteta, harkitaan korjaavia toimia.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
________________________________________________________________
*1 Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability”, https://www.ipcc.ch/reports/.
*2 Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut ja Galileon ennakkovaroituspalvelu.
*3 ISO-standardi 14090:2019, Adaptation to climate change – Principles, requirements and guidelines ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/68507.html).
*4 ISO 14091:2021, Adaptation to climate change – Guidelines on vulnerability, impacts and risk assessment ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio:
https://www.iso.org/standard/68508.html
).
*5 Technical Guidance on Comprehensive Risk Assessment and Planning in the Context of Climate Change, https://www.undrr.org/publication/technical-guidance-comprehensive-risk-assessment-and-planning-context-climate-change.
*6 Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030, https://www.undrr.org/publication/sendai-framework-disaster-risk-reduction-2015-2030.
*7 Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/environment/nature-based-solutions_en/). ”
21) Lisätään 9.3 jakso seuraavasti:
”
9.3. Fyysisten ilmastoriskien hallintaa ja niihin sopeutumista koskeva konsultointi
Toiminnan kuvaus
Sellaisten konsultointitoimintojen tarjoaminen tai hankkiminen, jotka antavat yrityksille tai organisaatioille mahdollisuuden hallita fyysisiä ilmastoriskejä.
Taloudellisen toiminnan harjoittamisella on ainakin yksi seuraavista tavoitteista:
a)ilmastovaikutuksia, -haavoittuvuutta tai -riskejä koskevien arviointien tarjoaminen tai tukeminen;
b)fyysisten ilmastoriskien hallintastrategioiden, -suunnitelmien tai -toimenpiteiden kehittäminen, toteuttaminen, seuranta tai arviointi.
Taloudelliseen toimintaan ei kuulu tekninen konsultointi, joka liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin insinööripalveluihin (ks. tämän liitteen 9.1 jakso), markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (ks. tämän liitteen 9.2 jakso) eikä konsultointi osana fyysisten ilmastoriskien hallinnan ja niihin sopeutumisen mahdollistavien ohjelmistojen kehittämistä tai ohjelmointia (ks. tämän liitteen 8.4 jakso).
Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella NACE-koodiin M74.90 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Toiminta poistaa sopeutumista hidastavia tietoon, teknologiaan tai kapasiteettiin liittyviä esteitä.
2. Toiminnassa käytetään menetelmiä ja tietoja, jotka
a)perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin ja joissa otetaan huomioon haavoittuvuusarviointia ja riskianalyysia koskevat uusimmat tieteelliset tiedot sekä niihin liittyvät menetelmät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien*1, vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien*2 tai maksullisten mallien mukaisesti;
b)ovat yhdenmukaisia ilmastonmuutokseen sopeutumista, ilmastoriskien hallintaa ja katastrofiriskien vähentämistä koskevien standardien ja ohjeiden kanssa, mukaan lukien esimerkiksi EN ISO 14090:2019 ilmastovaikutusten ja epävarmuustekijöiden ymmärtämisestä ja niiden käytöstä päätöksenteossa*3 , ISO 14091:2021 ilmastohaavoittuvuuden, -vaikutusten ja -riskien arvioinnista*4 , tekniset ohjeet ilmastonmuutokseen liittyvästä kattavasta riskinarvioinnista ja suunnittelusta*5 sekä Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi*6.
3. Kehitettävät ilmastoriskien hallintastrategiat, -suunnitelmat ja -toimenpiteet
a)eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä;
b)suosivat luontoon perustuvia ratkaisuja*7 tai tukeutumista siniseen tai vihreään infrastruktuuriin*8 mahdollisuuksien mukaan;
c)ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa;
d)ovat valvonnan alaisia, niitä verrataan ennalta määritettyihin indikaattoreihin ja, jos tavoitteita ei saavuteta, harkitaan korjaavia toimia.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Toimintaa ei harjoiteta fossiilisten polttoaineiden tuotanto-, varastointi-, kuljetus- tai valmistuslaitoksissa.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Ei sovellettavissa
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Ei sovellettavissa
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Ei sovellettavissa
|
________________________________________________________________
*1 Ilmastonmuutosta koskevat arviointiraportit: Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa arvioivan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) säännöllisesti julkaisema raportti ”Impacts, Adaptation and Vulnerability”, https://www.ipcc.ch/reports/.
*2 Esimerkiksi Euroopan komission hallinnoimat Copernicus-palvelut ja Galileon ennakkovaroituspalvelu.
*3 ISO-standardi 14090:2019, Adaptation to climate change – Principles, requirements and guidelines ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/68507.html).
*4 ISO 14091:2021, Adaptation to climate change – Guidelines on vulnerability, impacts and risk assessment ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/68508.html).
*5 Technical Guidance on Comprehensive Risk Assessment and Planning in the Context of Climate Change, https://www.undrr.org/publication/technical-guidance-comprehensive-risk-assessment-and-planning-context-climate-change
*6 Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030, https://www.undrr.org/publication/sendai-framework-disaster-risk-reduction-2015-2030.
*7 Luontoon perustuvilla ratkaisuilla tarkoitetaan luonnon innoittamia ja luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tuottavat yhtä aikaa ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ja auttavat luomaan selviytymiskykyä. Tällaiset ratkaisut tuovat enemmän ja monimuotoisemmin luontoa ja luonnonmukaisia piirteitä ja prosesseja kaupunkeihin, maisemiin ja merimaisemiin paikallisten, resurssitehokkaiden ja järjestelmään kohdistuvien toimien avulla. Näin ollen luontoon perustuvat ratkaisut hyödyttävät biologista monimuotoisuutta ja tukevat erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamista ([hyväksymispäivä] hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/research-area/environment/nature-based-solutions_en/).
*8 Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen (COM(2013) 249 final).
”
22) Lisätään 14 jakson otsikko seuraavasti:
”14. Katastrofiriskien hallinta”.
23) Lisätään 14.1 ja 14.2 jakso seuraavasti:
”14.1. Hätäpalvelut
Toiminnan kuvaus
1. Hätäpalvelutoiminnat, mukaan lukien
katastrofiavun koordinointi, jossa tavoitteena on perustaa ja käyttää arviointi-, koordinointi- tai valmiusjärjestelyjä ja -ryhmiä, kuten pysyviä hätäavun koordinointikeskuksia tai paikan päällä toteutettavien operaatioiden koordinointikeskuksia paikassa, jossa hätätilanne vallitsee. Hätäaputoimintaan kuuluu johtamista, arviointia tai analysointia, suunnittelua, yhteydenpitoa tai koordinointia, viestintää ja uutisointia;
b)kiireelliset terveyspalvelut eli hätäensiapu ja ensihoito, joita annetaan potilaille kentällä, väliaikaisissa kenttäsairaaloissa, mukaan lukien sotilassairaalat tai hätätilanteesta kärsivien laitos- ja avohoitopotilaiden hoitopaikat, ottaen huomioon kenttäsairaaloiden käyttöä koskevat tunnustetut kansainväliset ohjeet*1. Tähän sisältyvät
i)potilaiden sisäänotto, seulonta ja profilointi (hoidon kiireen arvio) katastrofialueella tai terveydenhuollon toimipisteessä;
ii)ensiavun antaminen;
iii)vakavasti loukkaantuneiden traumapotilaiden ja muiden kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden tilan vakauttaminen ja jatkohoitoon lähettäminen, tarvittaessa potilaan valmistelu kuljetettavaksi hoitolaitokseen lopullista hoitoa varten;
iv)tehoelvytys;
v)terveyshätätilanteisiin liittyvät anestesia-, kuvantamis-, sterilointi-, laboratorio- ja verensiirtopalvelut;
vi)vammanhallintakirurgia ja yleiset hätäleikkaukset;
vii)vähemmän vakavasti loukkaantuneiden traumapotilaiden ja muiden kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden varsinainen hoito;
viii)katastrofiuhrien lääkinnällinen evakuointi, mukaan lukien maa- ja vesikuljetukset ja lentoevakuointi;
c)katastrofiapu eli tilapäiset paikalla toteutettavat katastrofinjälkeiset hätäaputoimet, kuten evakuointikeskusten perustaminen ja hallinnointi koordinoidusti jo olemassa olevien rakenteiden, paikallisviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa siihen asti, kun ne luovutetaan paikallisviranomaisille tai humanitaarisille järjestöille, sekä välttämättömien perustarvikkeiden (kuten lääkkeiden, elintarvikkeiden, veden, lämpimien vaatteiden ja huopien) toimitukset uhreille katastrofin aikana ja välittömästi sen jälkeen. Tähän sisältyvät
i)tilapäisten katastrofiapukeskusten, kuten yhteisöjen evakuointikeskusten sekä veden, elintarvikkeiden ja avun jakelupaikkojen ja vastaavien alustava suunnittelu ja niiden toimintavalmiuden varmistaminen;
ii)katastrofiapuhenkilöstön kouluttaminen siellä, missä luovutus tapahtuu;
d)etsintä ja pelastus, kuten sellaisten uhrien etsiminen, paikantaminen ja pelastaminen, jotka ovat hädässä tai välittömässä vaarassa, jääneet loukkuun tulvatilanteessa, jääneet sortuneiden rakennusten alle, kadonneet, ovat joutuneet jäämään jonnekin tai ovat eristyksissä jossakin ilman evakuointivalmiuksia tai -keinoja tai ovat kateissa maalla tai vedessä. Toiminnat suoritetaan kansainvälisten ohjeiden mukaisesti*2. Tähän sisältyvät
i)etsintä maalla, vedessä ja ilmassa, mukaan lukien etsintäkoirien tai teknisten etsintävälineiden käyttö;
ii)pelastaminen, mukaan lukien nostaminen ja siirtäminen;
iii)hengen pelastava apu ja välttämättömien perustarvikkeiden toimittaminen;
iv)murtaminen, rikkominen ja leikkaaminen;
v)köysipelastus;
vi)pönkitys;
e)vaarallisiin aineisiin liittyvät toimet, kuten vaarallisten aineiden havaitseminen ja eristäminen, rajoittuen tapauksiin, joissa toimet suoritetaan vaarallisiin aineisiin liittyvän vaaratilanteen aikana tai välittömästi sen jälkeen kiireellisesti riskien vähentämiseksi, mukaan lukien seuraavat: maaperän ja pohjaveden dekontaminaatio pilaantuneella alueella, joko in situ tai ex situ, mekaanisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä käyttäen; teollisuuslaitosten tai -alueiden, myös ydinlaitosten ja ydinlaitosalueiden, dekontaminaatio; satunnaispäästöjen pilaaman pintaveden dekontaminaatio ja puhdistaminen esimerkiksi keräämällä pilaavia aineita tai käyttämällä kemikaaleja; maalla, pintavesissä, valtamerissä ja merissä, myös rannikkoalueilla, olevien öljyvuotojen ja muiden pilaavien aineiden puhdistaminen; asbestin, lyijymaalin ja muiden myrkyllisten aineiden poistaminen. Tähän sisältyvät
i)kemikaalien aiheuttamien vaarojen tunnistaminen sekä radioaktiivisten aineiden aiheuttaminen vaarojen osoittaminen kädessä pidettävien, siirrettävien ja laboratoriovälineiden yhdistelmän avulla;
ii)biologisten, kemiallisten ja radioaktiivisten näytteiden keräys, käsittely ja valmistelu muualla tehtäviä jatkoanalyysejä varten;
iii)asianmukaisen tieteellisen mallin soveltaminen vaarojen ennustamiseen;
iv)välitön riskien vähentäminen, mukaan lukien vaaratekijöiden eristäminen ja neutraloiminen, sekä paikan päällä suoritettava ihmisten, eläinten ja välineiden välitön käsittely tai dekontaminaatio, mihin voi sisältyä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY*3 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia viipymättä suoritettavia korjaavia toimia;
f)palonsammutus ja palontorjunta, kuten pysyvien ja tilapäisten palokuntien hallinnointi ja toiminta palontorjunnassa ja palonsammutuksessa, sekä maasammutus, sammutus vesillä ja ilmasammutus;
g)ilmastouhkaan liittyvät tekniset suojelu- ja avustustoimet, kun ne toteutetaan hätätilanteen aikana ja välittömästi sen jälkeen. Tähän sisältyvät
i)suurtehopumppaus, kuten pumppausavun tarjoaminen tulva-alueilla ja veden pumppaus apuna palonsammutuksessa;
ii)veden puhdistaminen, varastoiminen ja jakelu siirrettävien vedenpuhdistus- ja vedenvarastointiyksiköiden avulla;
iii)pelastustyöntekijöiden ja -tarvikkeiden kuljetus;
iv)hätäviestintäjärjestelmien perustaminen, ylläpito ja käyttö viestinnän varmistamiseksi hätätilanteiden aikana ja niiden jälkeen;
v)varajärjestelminä toimivien sähköntuotantojärjestelmien perustaminen, ylläpito ja käyttö hätätilanteiden aikana ja niiden jälkeen;
vi)tulvien leviämisen estäminen vahvistamalla olemassa olevia rakenteita ja rakentamalla uusia suojavalleja, jotta tulvat joissa, jokialtaissa ja vesiväylissä, joiden vedenpinta nousee, eivät leviäisi laajemmalle:
2. Tähän luokkaan kuuluviin taloudellisiin toimintoihin sisältyvät myös hätäpalveluihin suoraan liittyvät varautumistoiminnat*4, kuten
a)asiaankuuluvien suunnitelmien laatiminen ja päivittäminen sen varmistamiseksi, että hätäaputoiminnat ovat aina valmiina;
b)henkilöstön ja asiantuntijoiden sekä tarvittaessa vapaaehtoisten henkilöiden ja palvelueläinten kouluttaminen ja valmiuksien kehittäminen;
c)sellaisten koulutustilojen käyttöönotto, joissa annetaan ilmastouhkiin liittyviä vastatoimia koskevaa koulutusta;
d)materiaalin, myös sellaisten yksiköiden*5 osien hankinta, varastointi, parantaminen ja ylläpito, jotka kuuluvat pelastuspalveluapuun*6, jota tarvitaan katastrofien välittömien seurausten lievittämiseksi;
e)palohälytys- ja ennakkovaroitusjärjestelmien hankinta, asennus, korjaus, käyttö, huolto ja etävalvonta;
f)katastrofiriskejä koskevat koulutus- ja valistustoiminnat, joita hätäpalvelujen tarjoajat toteuttavat yhteisössä tai jotka on suunnattu tietyille sidos- tai kohderyhmille.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut taloudelliset toiminnat luetaan mukaan, jos niillä voidaan hoitaa ilmastoriskeihin liittyviä katastrofeja tai niiden vaikutuksia.
4. Toiminnat ja varat, joilla on muu ensisijainen tarkoitus kuin siviilivalmiuspalvelujen tarjoaminen, voidaan lukea mukaan vain, jos niillä tuetaan siviilivalmiustoimia katastrofeissa, joiden voidaan katsoa liittyvän ilmastoon.
Tähän luokkaan kuuluviin taloudellisiin toimintoihin eivät sisälly toiminnat, joiden harjoittaminen kuuluu toimintaan ”Tulvariskien ehkäisy- ja torjuntainfrastruktuuri” (ks. tämän liitteen 14.2 jakso).
Tähän luokkaan kuuluviin taloudellisiin toimintoihin eivät sisälly direktiivin 2004/35/EY mukaan ympäristövahingoista vastuussa olevan toiminnanharjoittajan harjoittamat toiminnat.
Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin A2.40, B9.10, E39.00, H52.23, N80.20, Q84, O84.25, Q86.10, Q86.90 ja Q88.99 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta täyttää 5 kohdassa täsmennetyn merkittävää edistämistä koskevan kriteerin, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa edellyttäen, että se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa on otettu käyttöön fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (’sopeutumisratkaisut’), joilla vähennetään merkittävästi tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä.
2. Toimintaan olennaisesti liittyvät fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän liitteen lisäyksessä A luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi, joka on sisältänyt seuraavat vaiheet:
a)toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän liitteen lisäyksessä A luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän liitteen lisäyksessä A luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi taloudelliseen toimintaan kohdistuvien fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla määritettyä fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)kaikkien muiden toimintojen arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa*7, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoprojektiot suurille investoinneille.
3. Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuusarviointia ja riskianalyysia koskevat uusimmat tieteelliset tiedot sekä niihin liittyvät menetelmät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien*8, vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien*9 tai maksullisten mallien mukaisesti.
4. Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut
a)eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä;
b)suosivat luontoon perustuvia ratkaisuja*10 tai tukeutumista siniseen tai vihreään infrastruktuuriin*11 mahdollisuuksien mukaan;
c)ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden kanssa;
d)ovat valvonnan alaisia, niitä verrataan ennalta määritettyihin indikaattoreihin ja, jos tavoitteita ei saavuteta, harkitaan korjaavia toimia;
e)täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset tekniset arviointikriteerit sellaisen toiminnan osalta, jossa käyttöön otettu ratkaisu on fyysinen ja jolle on tässä liitteessä määritelty tekniset arviointikriteerit.
5. Jotta toimintaa voidaan pitää asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna mahdollistavana toimintana, talouden toimija osoittaa, ottaen epävarmuustekijät huomioon, nykyisten ja tulevien ilmastoriskien arvioinnilla ja luotettavien tietojen perusteella, että toiminta tuottaa jotakin seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin liittyvää teknologiaa, tuotetta, palvelua, tietoa tai käytäntöä tai edistää niiden käyttöä:
a)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien sietokyvyn parantaminen;
b)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan sopeutumistoimien edistäminen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
1. Tämän toiminnan harjoittaja on laatinut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskevan suunnitelman, jossa
a)yksilöidään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkityksellisten varojen ja toimien keskeiset haitalliset ilmastovaikutukset, mukaan lukien seuraavista johtuvat vaikutukset:
i)scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt*12;
ii)scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt*13;
iii)scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt*14;
b)määritellään tarvittavat toimenpiteet, joilla minimoidaan toiminnan yksilöidyt haitalliset ilmastovaikutukset ja saavutetaan samalla hätäpalvelun päätarkoitus;
c)selitetään ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksella saavutettavissa olevien parannusten taso ja esitetään aikataulu näiden toimenpiteiden toteuttamiselle;
d)seurataan ja dokumentoidaan yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista aikataulun mukaisesti sekä saavutettujen parannusten tasoa.
2. Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskeva suunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset:
a)se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ja julkistettuun tieteelliseen näyttöön;
b)se laaditaan asianomaisia sidosryhmiä, myös ympäristönsuojeluviranomaisia, kuullen;
c)sitä päivitetään, jos toiminnan ominaispiirteet ja sen harjoittaminen muuttuvat merkittävästi tavalla, joka muuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten luonnetta tai laajuutta;
d)se on palonsammutustoimien osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014*15 11 artiklan mukainen.
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
1. Tämän toiminnan harjoittaja on laatinut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskevan suunnitelman, jossa
a)yksilöidään vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen suojelun kannalta merkityksellisten varojen ja toimien keskeiset haitalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien vesivaroihin ja merten tarjoamiin luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset alueilla, jotka sisältyvät direktiivin 2000/60/EY 6 artiklassa säädettyihin suojelualueiden rekistereihin tai muihin vastaaviin kansallisiin tai kansainvälisiin luokituksiin tai määritelmiin, mukaan lukien sammutusvaahdoissa, sammutusaineissa ja palonestoaineissa olevien haitallisten aineiden (kuten per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS)) kielteiset vaikutukset vesivaroihin;
b)määritellään tarvittavat toimenpiteet, joilla minimoidaan toiminnan yksilöidyt haitalliset ympäristövaikutukset ja saavutetaan samalla hätäpalvelun päätarkoitus, otetaan huomioon hätäavun suunnittelun periaatteet, jotka koskevat suunnitelman (ajallisesti ja alueellisesti) kohdennettua soveltamista ja tulosten saavuttamista asianmukaisilla tasoilla (ensisijaisesti fysikaalisilla tai muilla ei-kemiallisilla menetelmillä, jos se on mahdollista);
c)selitetään ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksella saavutettavissa olevien parannusten taso ja esitetään aikataulu näiden toimenpiteiden toteuttamiselle;
d)seurataan ja dokumentoidaan yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista aikataulun mukaisesti sekä saavutettujen parannusten tasoa.
2. Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskeva suunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset:
a)se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ja julkistettuun tieteelliseen näyttöön;
b)se laaditaan asianomaisia sidosryhmiä, myös ympäristönsuojeluviranomaisia, kuullen;
c)sitä päivitetään, jos toiminnan ominaispiirteet ja sen harjoittaminen muuttuvat merkittävästi tavalla, joka muuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten luonnetta tai laajuutta.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
1. Tämän toiminnan harjoittaja on laatinut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskevan suunnitelman, jossa
a)yksilöidään kiertotalouteen siirtymisen kannalta merkityksellisten toiminnan harjoittajan varojen ja toimien keskeiset haitalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien vaikutukset jätteen*16 syntymiseen, jätehuoltoon ja jätteen käsittelyyn, mukaan lukien kielteiset vaikutukset, jotka aiheutuvat kertakäyttöisten, kierrätettäväksi kelpaamattomien tuotteiden runsaasta tai toistuvasta käytöstä ja (sekä vaarallisten että vaarattomien) kemiallisten aineiden*17 ja sairaanhoidon jätteiden*18 epäasianmukaisesta jätehuollosta, varastoinnista ja loppukäsittelystä;
b)määritellään tarvittavat toimenpiteet, joilla minimoidaan toiminnan yksilöidyt haitalliset ympäristövaikutukset ja saavutetaan samalla hätäpalvelun päätarkoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY*19 mukaisesti, mukaan lukien toimenpiteet käyttämättömien varastojen hävittämisen minimoimiseksi ja toimialan hyvät käytännöt väliaikaisen infrastruktuurin poistamiseksi, sellaisina kuin ne on määritelty EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallissa*20;
c)selitetään ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksella saavutettavissa olevien parannusten taso ja esitetään aikataulu näiden toimenpiteiden toteuttamiselle;
d)seurataan ja dokumentoidaan yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista aikataulun mukaisesti sekä saavutettujen parannusten tasoa.
2. Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskeva suunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset:
a)se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ja julkistettuun tieteelliseen näyttöön;
b)se laaditaan asianomaisia sidosryhmiä, myös ympäristönsuojeluviranomaisia, kuullen;
c)sitä päivitetään, jos toiminnan ominaispiirteet ja sen harjoittaminen muuttuvat merkittävästi tavalla, joka muuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten luonnetta tai laajuutta.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
1. Tämän toiminnan harjoittaja on laatinut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskevan suunnitelman, jossa
a)yksilöidään ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen kannalta merkityksellisten varojen ja toimien keskeiset haitalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU*21 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjen ilmaan, veteen tai maaperään joutuvien pilaavien päästöjen vaikutukset, mukaan lukien sammutusvaahdoissa, sammutusaineissa ja palonestoaineissa olevien haitallisten aineiden kielteiset vaikutukset ympäristön pilaantumistasoihin sekä halonien käytön kielteiset vaikutukset otsonikerroksen ohenemiseen;
b)määritellään tarvittavat toimenpiteet, joilla minimoidaan toiminnan yksilöidyt haitalliset ympäristövaikutukset ja saavutetaan samalla hätäpalvelun päätarkoitus;
c)selitetään ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksella saavutettavissa olevien parannusten taso ja esitetään aikataulu näiden toimenpiteiden toteuttamiselle;
d)seurataan ja dokumentoidaan yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista aikataulun mukaisesti sekä saavutettujen parannusten tasoa.
2. Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskeva suunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset:
a)se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ja avoimesti julkistettuun tieteelliseen näyttöön;
b)se laaditaan asianomaisia sidosryhmiä, myös ympäristönsuojeluviranomaisia, kuullen;
c)sitä päivitetään, jos toiminnan ominaispiirteet ja sen harjoittaminen muuttuvat merkittävästi tavalla, joka voi muuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten luonnetta tai laajuutta.
d)se on palonsammutustoimien osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1005/2009*22 13 artiklan mukainen.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
1. Tämän toiminnan harjoittaja on laatinut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskevan suunnitelman, jossa
a)yksilöidään biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen kannalta merkityksellisten varojen ja toimien keskeiset haitalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien vaikutukset seuraaviin:
i)biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, kuten Natura 2000 -alueet*23 neuvoston direktiivin 92/43/ETY 3 artiklan, direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan ja direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdan tai muiden vastaavien kansallisten tai kansainvälisten luokitusten/määritelmien*24 mukaisesti;
ii)maan ottaminen infrastruktuurin käyttöön sekä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n maaperästrategiassa kuvattu maan käyttöönoton hierarkian soveltaminen, mukaan lukien vaikutukset, jotka aiheutuvat leirien perustamisesta katastrofiavun yhteydessä sekä niiden käytöstä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;
b)määritellään tarvittavat toimenpiteet, joilla minimoidaan toiminnan yksilöidyt haitalliset ympäristövaikutukset ja saavutetaan samalla hätäpalvelun päätarkoitus, mukaan lukien suunnitellut toimet, joilla minimoidaan biologisen monimuotoisuuden kannalta herkille alueille aiheutuvat riskit esimerkiksi ottamalla hätäavun suunnittelussa huomioon tällaisia herkkiä alueita koskevat paikkatiedot ja hoitoperiaatteet;
c)selitetään ehdotettujen toimenpiteiden toteutuksella saavutettavissa olevien parannusten taso ja esitetään aikataulu näiden toimenpiteiden toteuttamiselle;
d)seurataan ja dokumentoidaan yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamista aikataulun mukaisesti sekä saavutettujen parannusten tasoa.
2. Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristönsuojelua koskeva suunnitelma täyttää seuraavat vaatimukset:
a)se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ja julkistettuun tieteelliseen näyttöön;
b)se laaditaan asianomaisia sidosryhmiä, myös ympäristönsuojeluviranomaisia, kuullen;
c)sitä päivitetään, jos toiminnan ominaispiirteet ja sen harjoittaminen muuttuvat merkittävästi tavalla, joka voi muuttaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten luonnetta tai laajuutta.
|
14.2. Tulvariskien ehkäisy- ja torjuntainfrastruktuuri
Toiminnan kuvaus
Toiminnassa on kyse rakenteellisista*25 ja ei-rakenteellisista*26 toimenpiteistä, joiden tavoitteena on ehkäistä tulvia ja suojella ihmisiä, ekosysteemejä, kulttuuriperintöä ja infrastruktuuria tulvilta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY*27 mukaisesti.
1. Rakenteellisiin toimenpiteisiin sisältyvät
a)suojapenkereet, jokien penkereet;
b)meripadot, tulvapadot, rantavallit, suisteet ja aallonmurtajat;
c)uoman sisäiset sekä erilliset säännöstelyaltaat tulvavesien pidättämiseksi ja hallitsemiseksi luonnollisissa ja keinotekoisissa kuivatusojastoissa;
d)toimenpiteet, joilla tulvia torjutaan lisäämällä valuma-alueiden vedenpidätyskykyä, esimerkiksi hajautettujen säännöstelyaltaiden tai viemärien ylivuotorakenteiden käyttöönotto;
e)veden virtausta säätelevät hydrauliset rakenteet, kuten pumppuasemat, sulut ja luukut;
f)sedimentin valvontarakenteet.
2. Ei-rakenteellisiin toimenpiteisiin sisältyvät
a)tulvia koskevat tiedotuskampanjat;
b)tulvien mallintaminen ja ennustaminen, tulvavaarojen ja tulvariskien kartoitus;
c)tulva-alttiiden alueiden maankäytön suunnittelu, jolla pyritään vähentämään tulvariskejä esimerkiksi rajoittamalla maankäyttöä ja panemalla suojelukriteerit täytäntöön rakennusmääräysten avulla;
d)ennakkovaroitusjärjestelmät tulvien varalta.
Toiminta käsittää rakenteellisten tai ei-rakenteellisten toimenpiteiden suunnittelun, rakentamisen, laajentamisen, kunnostamisen, parantamisen ja käytön.
Tähän luokkaan kuuluviin toimintoihin eivät sisälly tulvien tai kuivuuden laajamittaisten luontoon perustuvien hallintatoimenpiteiden sekä kosteikkojen ennallistamistoimenpiteiden suunnittelu, rakentaminen, laajentaminen ja käyttö, jotka sisältyvät toimintaan ”Luontoon perustuvat ratkaisut tulva- ja kuivuusriskien ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi” (ks. delegoidun asetuksen [julkaisutoimisto lisää viittauksen luokitusjärjestelmään liittyvään ympäristöä koskevaan delegoituun säädökseen] liitteessä I oleva 3.1 jakso). Toimintoihin eivät myöskään sisälly vesiliikenteen infrastruktuuri, kuten vesiväylät, satamat ja venesatamat (ks. tämän liitteen 6.16 jakso), tulvatapahtumiin liittyvä hätäapu (ks. tämän liitteen 14.1 jakso), fyysisten ilmastoriskien hallintaa ja niihin sopeutumista koskeva konsultointi (ks. 9.3 jakso) eikä fyysisten ilmastoriskien hallinnan ja niihin sopeutumisen mahdollistavat ohjelmistot (ks. 8.4 jakso).
Tähän luokkaan kuuluviin toimintoihin eivät sisälly sellaisten uoman sisäisten vedenpidätysrakenteiden rakentaminen, muuttaminen tai poistaminen, joilla aikaansaatua patoamista hyödynnetään pääasiassa vesivoiman käytössä tai kastelussa.
Tähän luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voitaisiin luokitella NACE-koodiin F42.91 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.
Jos tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta täyttää 5 kohdassa täsmennetyn merkittävää edistämistä koskevan kriteerin, toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mahdollistavaa toimintaa edellyttäen, että se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.
Tekniset arviointikriteerit
|
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen
|
|
1. Taloudellisessa toiminnassa on otettu käyttöön fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (’sopeutumisratkaisut’), joilla vähennetään merkittävästi tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä.
2. Toimintaan olennaisesti liittyvät fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän liitteen lisäyksessä A luetelluista riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi, joka on sisältänyt seuraavat vaiheet:
a)toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän liitteen lisäyksessä A luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b)jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän liitteen lisäyksessä A luetellun fyysisen ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi taloudelliseen toimintaan kohdistuvien fyysisten ilmastoriskien olennaisuuden arvioimiseksi;
c)arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla määritettyä fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.
Ilmastoriskien ja -haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten, että
a)kun toiminnan odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoprojektioita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b)kaikkien muiden toimintojen arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen erottelutarkkuuden ilmastoprojektioita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa*28, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoprojektiot suurille investoinneille.
3. Ilmastoprojektiot ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä otetaan huomioon haavoittuvuusarviointia ja riskianalyysia koskevat uusimmat tieteelliset tiedot sekä niihin liittyvät menetelmät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien*29, vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien*30 tai maksullisten mallien mukaisesti.
4. Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut
a)eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä;
b)suosivat luontoon perustuvia ratkaisuja*31 tai tukeutumista siniseen tai vihreään infrastruktuuriin*32 mahdollisuuksien mukaan;
c)ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -strategioiden kanssa;
d)ovat valvonnan alaisia, niitä verrataan ennalta määritettyihin indikaattoreihin ja, jos tavoitteita ei saavuteta, harkitaan korjaavia toimia;
e)täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset tekniset arviointikriteerit sellaisen toiminnan osalta, jossa käyttöön otettu ratkaisu on fyysinen ja jolle on tässä liitteessä määritelty tekniset arviointikriteerit.
5. Jotta toimintaa voidaan pitää asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna mahdollistavana toimintana, talouden toimija osoittaa, ottaen epävarmuustekijät huomioon, nykyisten ja tulevien ilmastoriskien arvioinnilla ja luotettavien tietojen perusteella, että toiminta tuottaa jotakin seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin liittyvää teknologiaa, tuotetta, palvelua, tietoa tai käytäntöä tai edistää niiden käyttöä:
a)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien sietokyvyn parantaminen;
b)ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan sopeutumistoimien edistäminen.
|
|
Ei merkittävää haittaa
|
|
1) Ilmastonmuutoksen hillitseminen
|
Ei sovellettavissa
|
|
3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
|
Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 21 alakohdassa esitetyn määritelmän sekä direktiivin 2008/56/EY mukaisesti, jossa erityisesti edellytetään asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi suhteessa mainitun direktiivin liitteessä I vahvistettuihin kuvaajiin, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
Toiminta on direktiivin 2000/60/EY*33 säännösten ja erityisesti kaikkien direktiivin 4 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaista.
Direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan ja erityisesti sen 7 kohdan mukaisesti hankkeesta tehdään vaikutustenarviointi, jotta voidaan arvioida kaikki mahdolliset vaikutukset vesimuodostumien tilaan samalla vesistöalueella sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin, ottaen erityisesti huomioon muuttoväylät, vapaasti virtaavat joet ja ekosysteemit, jotka ovat lähes luonnontilassa.
Arviointi perustuu tuoreisiin, kattaviin ja tarkkoihin tietoihin, mukaan lukien seurantatiedot biologisista laatutekijöistä, jotka ovat erityisen herkkiä hydrologis-morfologisille muutoksille, sekä vesimuodostuman odotettavissa olevaan tilaan uuden toiminnan seurauksena nykytilaan verrattuna.
Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti kumulatiivisia vaikutuksia, joita hankkeella on yhdessä muiden olemassa tai suunnitteilla olevien infrastruktuurien kanssa vesistöalueella. Vaikutustenarvioinnin perusteella on todettu, että hankkeen suunnittelu, sijoitus ja lieventävät toimenpiteet täyttävät yhden seuraavista ehdoista:
a)hanke ei heikennä tai vaaranna siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista;
b)jos hanke uhkaa heikentää siihen liittyvän vesimuodostuman hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista tai vaarantaa sen, heikkeneminen ei ole merkittävää, ja se on perusteltu yksityiskohtaisella kustannus-hyötyanalyysilla, jolla osoitetaan seuraavat seikat:
i)yleistä etua koskevat pakottavat syyt tai se, että suunnitellun vesiliikenteen infrastruktuurihankkeen odotettavissa olevat hyödyt ilmastonmuutoksen hillinnän tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen ovat suuremmat kuin ympäristölle ja yhteiskunnalle veden tilan heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset;
ii)pakottavaa yleistä etua tai toiminnan odotettavissa olevia hyötyjä ei voida teknisen toteutettavuuden tai suhteettomien kustannusten vuoksi saavuttaa muilla tavoilla, jotka olisivat ympäristövaikutuksiltaan parempia (kuten luontoon perustuvat ratkaisut, vaihtoehtoinen sijainti, olemassa olevan infrastruktuurin peruskorjaus/kunnostaminen tai jokien esteettömyyttä häiritsemättömien teknologioiden käyttö).
Kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset ja ekologisesti merkittävät lieventävät toimenpiteet toteutetaan vesiin sekä vedestä suoraan riippuvaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.
Lieventäviä toimenpiteitä ovat tarpeen mukaan ja riippuen vaikutusten kohteeksi joutuvissa vesimuodostumissa luonnostaan esiintyvistä ekosysteemeistä
a)toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman häiriintymättömät olosuhteet, mukaan lukien toimenpiteet pitkittäis- ja poikittaissuuntaisen esteettömyyden varmistamiseksi sekä ekologisen virtaaman ja sedimentin kulkeutumisen minimoimiseksi;
b)toimenpiteet morfologisten tekijöiden ja vesieliölajien elinympäristöjen suojelemiseksi tai parantamiseksi;
c)toimenpiteet rehevöitymisen haittavaikutusten vähentämiseksi.
Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan luvassa asetetuilla ehdoilla, joiden tavoitteena on saavuttaa hyvä tila tai potentiaali vaikutusten kohteeksi joutuvassa vesimuodostumassa.
Hanke ei pysyvästi vaaranna hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamista missään saman vesipiirin vesimuodostumassa.
Edellä tarkoitettujen lieventävien toimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittaessa korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke ei johda saman vesipiirin vesimuodostumien tilan yleiseen heikkenemiseen. Tämä saavutetaan palauttamalla (pitkittäis- tai poikittaissuuntainen) esteettömyys saman vesipiirin sisällä siinä määrin, että suunnitellun vesiliikenteen infrastruktuurihankkeen mahdollisesti aiheuttamat katkokset esteettömyydessä korvataan. Korvaaminen aloitetaan ennen hankkeen toteuttamista.
|
|
4) Siirtyminen kiertotalouteen
|
Toiminnanharjoittajat rajoittavat jätteen syntymistä rakentamis- ja purkamisprosesseissa ja ottavat huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan. Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin*34 mukaisesti. Toiminnanharjoittajat käyttävät valikoivaa purkamista mahdollistaakseen vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaakseen niiden uudelleenkäyttöä ja korkealaatuista kierrätystä.
|
|
5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
|
Sekaviemäriveden keräysjärjestelmän haitallisten ylivuotojen välttämiseksi ja hillitsemiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi kaupunkien kestävät kuivatusjärjestelmät, erilliset huleveden keräysjärjestelmät, säilytysaltaat sekä first flush system ‑menetelmä.
|
|
6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
|
Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D vahvistetut kriteerit.
Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:
a)EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
b)EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
c)EU:ssa haitallisten vieraslajien tuonti estetään tai niiden leviämistä hallitaan asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisesti;
d)EU:n ulkopuolella toiminnoissa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun ja haitallisten vieraslajien hallintaan liittyvää sovellettavaa lainsäädäntöä.
|
________________________________________________________________
”
24) Lisätään lisäykseen B kohta seuraavasti:
”Toiminta ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista merivesissä tai huononna merivesiä, joiden ympäristön tila on jo hyvä direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyn määritelmän*1 mukaisesti, ottaen huomioon komission päätös (EU) 2017/848 kyseisiä kuvaajia koskevien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien osalta.
________________________________________________________________
*1 Direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa esitetyssä määritelmässä säädetään erityisesti, että ympäristön hyvä tila on määritettävä kyseisen direktiivin liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella.
”
25) Korvataan lisäyksessä C oleva f alakohta seuraavasti:
”f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia vähintään 18 kuukauden ajan, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa*1;
__________________________________________
*1 Komissio tarkastelee uudelleen f alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.”
26) Poistetaan lisäyksessä C oleva g alakohta;
27) Lisätään lisäyksessä C olevan f alakohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”Toiminta ei myöskään johda muiden asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen kriteerien mukaisten ja johonkin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettuun vaaraluokkaan tai vaarakategoriaan kuuluvien aineiden valmistukseen, esiintymiseen lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamiseen sellaisenaan, seoksissa tai esineissä, kun niiden massaosuus on vähintään 0,1 prosenttia, paitsi jos toiminnanharjoittajat arvioivat ja dokumentoivat, että markkinoilla ei ole saatavilla muita soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ja että aineita käytetään valvotuissa olosuhteissa*1.
__________________________________________
*1 Komissio tarkastelee uudelleen tässä kohdassa tarkoitettujen aineiden valmistusta, esiintymistä lopputuotteessa tai tuotoksessa tai markkinoille saattamista koskevaan kieltoon sovellettavia poikkeuksia sen jälkeen, kun se on julkaissut kemikaalien välttämätöntä käyttöä koskevat horisontaaliset periaatteet.”