KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) …/…,

annettu 8.6.2023,

toimenpiteistä organismin Spodoptera frugiperda (Smith) unionin alueelle kulkeutumisen, asettumisen ja siellä leviämisen estämiseksi, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 muuttamisesta ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/638 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 1 ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan a, b, d, e, f, h ja i alakohdan ja 41 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Spodoptera frugiperda (Smith), jäljempänä ’asianomainen tuhooja’, sisältyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 2 liitteessä II olevan A osan luetteloon tuhoojista, joiden ei tiedetä esiintyvän unionin alueella. Se sisältyy myös komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1702 3 liitteessä olevaan prioriteettituhoojien luetteloon.

(2)Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/638 4 vahvistetaan kiireelliset toimenpiteet kyseisen tuhoojan unionin alueelle kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi.

(3)Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/638 hyväksymisen jälkeen asianomainen tuhooja on edelleen levinnyt nopeasti koko maailmassa ja kohti unionin aluetta. Tammikuussa 2023 sen esiintyminen vahvistettiin virallisesti Kyproksessa.

(4)Lisäksi unionin lainsäädäntöä rikkovien tapausten määrä, siltä osin kuin on kyse asianomaisen tuhoojan esiintymisestä tuontihyödykkeissä, on pysynyt suurena, ja niiden kasvilajien määrä, joista asianomaista tuhoojaa löydetään, on kasvanut.

(5)Kun otetaan huomioon asianomaisen tuhoojan jatkuva leviäminen, sen äskettäin havaittu esiintyminen unionin alueella ja tapaukset, joissa tietyillä kasveilla käytävässä kaupassa ei noudateta unionin lainsäädäntöä, tarvitaan toimenpiteitä unionin suojelemiseksi kyseiseltä tuhoojalta.

(6)Sen vuoksi tietyt kasvit, jäljempänä ’asianomaiset kasvit’, olisi lueteltava tässä asetuksessa, ja niihin olisi sovellettava erityisiä vaatimuksia. Asianomaisten kasvien luetteloon olisi sisällytettävä kasvilajit, joiden tuomisessa unioniin on todettu unionin lainsäädännön vastaisuuksia liittyen asianomaisen tuhoojan esiintymiseen.

(7)Jäsenvaltioiden olisi suoritettava vuotuisia kartoituksia asianomaisen tuhoojan esiintymisen varalta käyttäen riskiperusteista lähestymistapaa, joka vastaa viimeisimpiä tieteellisiä ja teknisiä tietoja ja perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, julkaisemaan Spodoptera frugiperda 5 -tuhoojaa koskevaan tuhoojavalvontakorttiin. Jotta asianomaisen tuhoojan esiintymisestä saataisiin parempi yleiskuva, tämän asetuksen liitteessä I luetellaan asianomaisen tuhoojan isäntäkasvit, joita kartoitusten olisi koskettava.

(8)Jäsenvaltioiden olisi laadittava asianomaista tuhoojaa koskeva valmiussuunnitelma ja pidettävä se ajan tasalla asetuksen (EU) 2016/2031 mukaisesti. Jotta lähestymistapa eri jäsenvaltioissa olisi yhdenmukainen, on tarpeen hyväksyä erityiset säännöt mainitun asetuksen 25 artiklan panemiseksi täytäntöön asianomaista tuhoojaa koskevien valmiussuunnitelmien osalta, jotta voidaan varmistaa, että kyseisiin suunnitelmiin sisältyvät kaikki osatekijät, joita tarvitaan, jos asianomaisesta tuhoojasta tehdään uusia havaintoja.

(9)Jotta asianomainen tuhooja voidaan hävittää ja estää sen leviäminen unionin alueella, jäsenvaltioiden olisi muodostettava rajattuja alueita, joihin sisältyy saastunut alue ja puskurialue, ja sovellettava hävittämistoimenpiteitä. Puskurialueen olisi oltava vähintään 5 km ja enintään 100 km leveä; näin laaja vaihteluväli on asianmukainen, jotta voidaan ottaa huomioon asianomaisen tuhoojan kulkeutumiskyky, isäntäkasvien esiintyminen ja alueen maantieteelliset ominaispiirteet.

(10)Rajatun alueen muodostamista ei kuitenkaan pitäisi vaatia asianomaisesta tuhoojasta tehtyjen yksittäisten havaintojen yhteydessä, jos asianomainen tuhooja voidaan poistaa kyseisistä kasveista ja jos on näyttöä siitä, että kyseiset kasvit olivat saastuneet ennen niiden tuomista alueelle, tai jos kyseessä on yksittäinen havainto, jonka ei odoteta johtavan asianomaisen tuhoojan asettumiseen, taikka havainto tuotantotilassa, joka on fyysisesti suojattu asianomaiselta tuhoojalta, tai kasvihuoneessa alueilla, joilla tuhooja ei voi asettua ulkoalueille. Tämä lähestymistapa on oikeasuhteisin, jos kyseessä olevalla alueella tehdyt kartoitukset vahvistavat, että asianomaista tuhoojaa ei siellä esiinny.

(11)Jotta voidaan estää asianomaisen tuhoojan leviäminen edelleen muualle unionin alueelle, kartoitukset puskurialueilla olisi tehtävä vuosittain tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana ja riittävän perusteellisesti. Rajattujen alueiden rajaukset olisi poistettava vasta riittävän pitkällä aikavälillä tehtyjen kartoitusten jälkeen, jotta voidaan varmistaa, ettei asianomaista tuhoojaa esiinny.

(12)Toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava saastuneilla alueilla erityisiä hävittämistoimenpiteitä asianomaisen tuhoojan hävittämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat torjuntatoimenpiteet asianomaisen tuhoojan hävittämiseksi ja maa-aineksen siirtäminen pois tartunta-alueelta.

(13)Koska asianomaista tuhoojaa on havaittu unionin alueella, on perusteltua vahvistaa erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat asianomaisten kasvien siirtämistä pois rajatuilta alueilta.

(14)Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2018/638 vahvistetut erityiset vaatimukset, jotka koskevat lajien Capsicum L., Momordica L., Solanum aethiopicum L., Solanum macrocarpon L. ja Solanum melongena L. hedelmien ja lajin Zea mays L. kasvien unioniin tuontia, ja jäsenvaltioiden kartoitusvelvollisuuksia koskevat säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Tämä on tarpeen, jotta voidaan parantaa selkeyttä ja oikeusvarmuutta kaikkien asianomaista tuhoojaa koskevien ajallisten vaatimusten soveltamisessa. Mainittu täytäntöönpanopäätös olisi samasta syystä kumottava, ja sen seuraajaksi olisi annettava tämä asetus.

(15)Asianomaisen tuhoojan aiheuttamaa kasvinterveysriskiä ei ole vielä arvioitu kaikilta osin, koska on vielä epävarmaa, mitkä kaikki kasvit ovat sen osalta asianomaisia kasveja. Riskinarviointi on saatettava päätökseen unionin alueella äskettäin tehdyn tuhoojahavainnon sekä tuhoojan kolmansiin maihin leviämisen ja asettumisen perusteella. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 31 päivään joulukuuta 2025 asti, jotta voidaan arvioida ja tarkastella uudelleen asianomaisten kasvien määrää, tapauksia, joissa asianomaiseen tuhoojaan liittyvää unionin lainsäädäntöä ei ole noudatettu, ja unionin alueella toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta.

(16)Lajin Asparagus officinalis L. kasvit, lukuun ottamatta koko elinikänsä maa-aineksen peitossa olevia varsia, elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä ja siemeniä, olisi lueteltava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä XI olevassa A osassa. Se on tarpeen, jotta voidaan noudattaa asetuksen (EU) 2016/2031 72 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtaa, joissa vahvistetaan luettelot kasveista, joihin kyseisissä alakohdissa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan.

(17)Jotta asianomaisesta tuhoojasta johtuvaan riskiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Valmiussuunnitelmia koskevaa säännöstä olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 2023.

(18)Vaatimuksia, jotka koskevat asianomaisten kasvien tuomista unioniin ja niiden siirtämistä pois rajatuilta alueilta muualle unionin alueelle, olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2023, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla, alan toimijoilla ja kolmansilla mailla olisi riittävästi aikaa mukautua kyseisistä säännöksistä johtuviin vaatimuksiin.

(19)Vaatimuksia, jotka koskevat lajin Asparagus officinalis L. kasvien, lukuun ottamatta koko elinikänsä maa-aineksen peitossa olevia varsia, elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä ja siemeniä, tuomista unioniin, olisi sovellettava 1 päivästä syyskuuta 2023. Se on tarpeen, jotta kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille jää riittävästi aikaa suorittaa asiaankuuluvat kartoitukset asianomaisen tuhoojan esiintymisestä kyseisissä kasveissa.

(20)Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/638 3 ja 4 artiklan, jotka koskevat asianomaisten kasvien tuomista unioniin, soveltamista olisi jatkettava 30 päivään kesäkuuta 2023, jotta vältetään oikeudellinen tyhjiö ja varmistetaan, että kyseisten kasvien tuomiseen unioniin sovelletaan jatkuvasti asianmukaisia vaatimuksia asianomaisen tuhoojan esiintymisen torjumiseksi.

(21)Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet organismin Spodoptera frugiperda (Smith) unionin alueelle kulkeutumisen, sinne asettumisen ja siellä leviämisen estämiseksi.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) ’asianomaisella organismilla’ organismia Spodoptera frugiperda (Smith);

2) ’asianomaisilla kasveilla’:

a) lajien Capsicum L., Momordica L., Solanum aethiopicum L., Solanum macrocarpon L. ja Solanum melongena L. hedelmiä;

b) lajin Asparagus officinalis L. kasveja, lukuun ottamatta koko elinikänsä maa-aineksen peitossa olevia varsia, elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä ja siemeniä;

c) lajin Zea mays L. kasveja, lukuun ottamatta elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä, siemeniä ja jyviä;

d) lajien Chrysanthemum L., Dianthus L. ja Pelargonium l’Hérit. ex Ait. kasveja, lukuun ottamatta siemeniä;

3) ’isäntäkasveilla’ liitteessä I lueteltuja kasveja.

3 artikla
Kartoitukset unionin alueella

1.Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava vuosittain riskiperusteisia kartoituksia asianomaisen tuhoojan esiintymisestä isäntäkasveissa vuoden sellaisina ajankohtina, jotka ovat tarkoituksenmukaisia organismia Spodoptera frugiperda koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa tarkoitettujen tieteellisten ja teknisten tietojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/2031 24 artiklassa säädettyjen velvoitteiden soveltamista

2.Kartoituksia on suoritettava erityisesti

a)kulloisenkin kasvinterveysriskin tason perusteella;

b)alueilla, jotka sijaitsevat lähellä tuhoojan tiedettyjä esiintymisalueita;

c)alueilla, joilla isäntäkasveja saapuu unionin alueelle, joilla niitä käsitellään ja pakataan uudelleen ja joilla niistä syntyvät jätteet loppukäsitellään;

d)lentokentillä ja merisatamissa;

e)tapauksen mukaan taimitarhoilla, puutarhamyymälöissä ja vähittäismyyntipaikoissa;

f)tuotantotiloissa, jotka on fyysisesti suojattu asianomaiselta tuhoojalta, ja kasvihuoneissa silmämääräisten tarkastusten perusteella.

3.Kartoituksiin on sisällyttävä erityisesti

a)pyydysten, kuten feromoni- tai valopyydysten, käyttö, ja epäiltäessä asianomaisen tuhoojan aiheuttamaa saastumista näytteiden keruu ja tunnistus;

b)silmämääräinen tarkastus, tapauksen mukaan.

4 artikla
Valmiussuunnitelmat

1.Jokaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/2031 25 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämisen lisäksi sisällytettävä valmiussuunnitelmaansa alueellaan toteutettavat toimenpiteet, jotka koskevat seuraavia:

a)hävitettävien kasvien omistajien yksilöimistä, yksityisalueille pääsyä ja hävittämismääräyksestä ilmoittamista koskevat menettelyt;

b)asianomaisen tuhoojan hävittämiseen tarvittavan taloudellisen tuen saamista koskevat menettelyt;

c)tarvittaessa tiedot jäsenvaltioiden alueiden tuuliolosuhteista, jotka voivat helpottaa asianomaisen tuhoojan kulkeutumista;

d)asianomaisen tuhoojan torjumiseen soveltuvien menetelmien luettelo, joka on pidettävä ajan tasalla tuoreimpien tieteellisten ja teknisten tietojen perusteella.

2.Jäsenvaltioiden on saatettava valmiussuunnitelmansa tarpeen mukaan ajan tasalle vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

5 artikla
Rajattujen alueiden muodostaminen

1.Jos asianomaisen tuhoojan esiintyminen vahvistetaan, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä muodostettava rajattu alue, joka käsittää seuraavat:

a)saastunut alue, mukaan lukien paikka, jossa sijaitsevat saastuneet kasvit ja kaikki sellaiset kasvit, jotka todennäköisesti voivat saastua, 100 metrin säteellä asianomaisen tuhoojan havaitsemispaikan ympärillä; ja

b)saastuneen alueen rajojen ulkopuolella oleva puskurialue, joka on vähintään 5 km ja enintään 100 km leveä.

Puskurialue voidaan laajentaa yli 100 kilometriä leveäksi, jos jäsenvaltio katsoo sen tarpeelliseksi alueensa suojelemiseksi asianomaiselta tuhoojalta.

2.Rajatun alueen rajojen määrittämisessä on otettava huomioon tieteelliset periaatteet, asianomaisen tuhoojan biologia, mukaan lukien sen kulkeutumiskykyä koskevat tiedot, sekä saastumistaso, alueen maantieteelliset ominaisuudet, isäntäkasvien levinneisyys kyseisellä alueella ja asianomaisen tuhoojan asettumista koskeva näyttö.

3.Rajatuilla alueilla toimivaltaisten viranomaisten on lisättävä tiedotusta asianomaisen tuhoojan uhasta ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu estämään sen leviäminen kyseisten alueiden ulkopuolelle. Niiden on varmistettava, että suuri yleisö ja ammattimaiset toimijat ovat tietoisia määritetyistä rajatuista alueista.

6 artikla
Poikkeukset rajattujen alueiden muodostamiseen

1.Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla muodostamatta rajattua aluetta, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)on näyttöä siitä, että asianomainen tuhooja on kulkeutunut alueelle niissä kasveissa, joissa se havaittiin, ja kyseiset kasvit olivat saastuneet ennen niiden tuomista kyseiselle alueelle eikä asianomaisen tuhoojan lisääntymistä ole tapahtunut;

b)on näyttöä siitä, että kyseessä on yksittäinen havainto, jonka ei odoteta johtavan asianomaisen tuhoojan asettumiseen;

c)asianomaisen tuhoojan esiintyminen vahvistetaan virallisesti tuotantotilassa, joka on fyysisesti suojattu kyseiltä tuhoojalta;

d)asianomaisen tuhoojan esiintyminen vahvistetaan virallisesti kasvihuoneessa, ja on näyttöä siitä, että mainittu tuhooja ei kykene selviytymään kasvihuoneen ulkopuolella talviolosuhteissa.

2.Jos toimivaltainen viranomainen soveltaa 1 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on

a)toteutettava toimenpiteet, joilla varmistetaan asianomaisen tuhoojan nopea hävittäminen ja poistetaan mahdollisuus sen leviämiseen;

b)lisättävä välittömästi pyydysten määrää ja niiden tarkastustiheyttä kyseisellä alueella;

c)tehostettava silmämääräisiä tarkastuksia, mukaan lukien tuhoojan etsintä tuotantotiloissa;

d)tehtävä vähintään kahden vuoden ajan säännöllisiä ja perusteellisia kartoituksia pyydyksillä vähintään viisi kilometriä leveällä alueella, joka ympäröi saastuneita kasveja tai tuotantopaikkaa, jossa asianomainen tuhooja havaittiin. Alueilla, joilla asianomainen tuhooja ei pysty selviytymään talviolosuhteissa, kartoitusjakso voidaan rajata talviolosuhteiden alkamista edeltävään aikaan;

e)lisättävä yleistä tietoisuutta asianomaisen tuhoojan aiheuttamasta uhasta; ja

f)toteutettava kaikki muut asianmukaiset toimenpiteet asianomaisen tuhoojan hävittämiseksi.

7 artikla
Kartoitukset rajatuilla alueilla

Rajatuilla alueilla suoritettaviin kartoituksiin on 3 artiklassa esitettyjen kartoituksia koskevien vaatimusten lisäksi sisällyttävä seuraavat toimenpiteet:

a)pyydysten määrän ja niiden tarkastustiheyden lisääminen;

b)etsintä tuhoojan varalta tuotantotiloissa, joissa kasvatetaan isäntäkasveja; ja

c)kartoitussuunnitelma ja havaitsemiskartoituksissa käytettävä näytteenottojärjestelmä, joiden avulla pystytään määrittämään vähintään 95 prosentin luottamustasolla asianomaisen tuhoojan 1 prosentin esiintymistaso.

8 artikla
Alueen rajaamisen poistaminen

Rajaaminen voidaan poistaa, kun asianomaista tuhoojaa ei 7 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten perusteella ole havaittu rajatulla alueella vähintään kahteen peräkkäiseen vuoteen.

Alueilla, joilla asianomainen tuhooja ei pysty selviytymään talviolosuhteissa, kyseinen ajanjakso voidaan rajata talviolosuhteiden alkamista edeltävään aikaan.

9 artikla
Hävittämistoimenpiteet

Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava saastuneilla alueilla kaikki seuraavat toimenpiteet asianomaisen tuhoojan hävittämiseksi:

a)asianomaisen tuhoojan kaikkiin kehitysvaiheisiin soveltuvat torjuntakäsittelyt, joissa otetaan huomioon aikuisten tuhoojien kulkeutumiskyky, isäntäkasvien levinneisyys ja tuhoojan toukkien ravinnonhakutottumukset;

b)kielto siirtää maa-aineksen pintakerrosta ja käytettyjä kasvualustoja pois saastuneelta alueelta, elleivät kyseessä olevat ammattimaiset toimijat ole täyttäneet yhtä seuraavista edellytyksistä toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa:

i) maa-ainekselle tai kasvualustalle on tehty asiaankuuluvat toimenpiteet asianomaisen tuhoojan poistamiseksi, ja se on kuljetettu suljetuissa ajoneuvoissa siten, että tuhooja ei varmasti pääse leviämään;

ii) maa-aines tai kasvualusta kuljetetaan suljetuissa ajoneuvoissa siten, että asianomainen tuhooja ei varmasti pääse leviämään, ja se haudataan syvälle kaatopaikalla.

10 artikla
Asianomaisten kasvien tuominen unioniin

1.Asianomaisia kasveja, lukuun ottamatta lajien Chrysanthemum L., Dianthus L. ja Pelargonium l’Hérit. ex Ait. kasveja, saa tuoda unioniin ainoastaan, jos ne täyttävät jonkin seuraavista vaatimuksista:

a)ne ovat peräisin maasta, jossa tuhoojaa ei tiedetä esiintyvän;

b)ne ovat peräisin alueelta, jonka asiaan liittyvä kansallinen kasvinsuojelujärjestö on vahvistanut olevan vapaa asianomaisesta tuhoojasta kansainvälisen kasvinsuojelutoimenpidestandardin nro 4 mukaisesti; kyseisen alueen nimi on ilmoitettava kasvinterveystodistuksessa kohdassa ”Alkuperäpaikka”;

c)niille on ennen vientiä tehty virallinen tarkastus, jossa ne on todettu vapaiksi asianomaisesta tuhoojasta, ja ne ovat peräisin tuotantotilasta, joka täyttää seuraavat edellytykset:

i) se on alkuperämaan kansallisen kasvinsuojelujärjestön rekisteröimä ja valvoma;

ii) siellä on tehty virallisia tarkastuksia vientiä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, eikä asianomaisissa kasveissa ole havaittu asianomaisen tuhoojan esiintymistä;

iii) se on fyysisesti suojattu asianomaisen tuhoojan kulkeutumiselta;

iv) sellaisten tietojen saatavuus, joilla varmistetaan asianomaisten kasvien jäljitettävyys kyseiseen tuotantotilaan, on varmistettu vientiä edeltävien siirtojen aikana;

d)niille on ennen vientiä tehty virallinen tarkastus, jossa ne on todettu vapaiksi asianomaisesta tuhoojasta, ja ne ovat peräisin tuotantotilasta, joka täyttää seuraavat edellytykset:

i) se on alkuperämaan kansallisen kasvinsuojelujärjestön rekisteröimä ja valvoma;

ii) siellä on tehty virallisia tarkastuksia vientiä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, eikä asianomaisissa kasveissa ole havaittu asianomaisen tuhoojan esiintymistä;

iii) asianomaisille kasveille on tehty tehokas käsittely sen varmistamiseksi, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta;

iv) sellaisten tietojen saatavuus, joilla varmistetaan asianomaisten kasvien jäljitettävyys kyseiseen tuotantotilaan, on varmistettu vientiä edeltävien siirtojen aikana;

e)niille on tehty tehokas sadonkorjuun jälkeinen käsittely sen varmistamiseksi, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta, ja käsittely ilmoitetaan kasvinterveystodistuksessa.

2.Asianomaisten kasvien mukana on oltava kasvinterveystodistus, jonka kohdassa ”Lisäilmoitus” on viittaus tähän asetukseen, 1 kohdan siihen alakohtaan, jonka mukaisia ne ovat, sekä kyseisessä alakohdassa olevan vaihtoehdon sanamuoto kokonaisuudessaan.

11 artikla
Asianomaisten kasvien siirtäminen unionin alueella

1.Asianomaisia kasveja, lukuun ottamatta lajien Chrysanthemum L., Dianthus L. ja Pelargonium l’Hérit. ex Ait. kasveja, jotka ovat olleet osan elinajastaan 5 artiklan mukaisesti muodostetuilla rajatuilla alueilla, saa siirtää pois rajatuilta alueilta ainoastaan, jos ne täyttävät jonkin seuraavista vaatimuksista ja niiden mukana on kasvipassi, joka on myönnetty sen jälkeen, kun jonkin näistä vaatimuksista on osoitettu täyttyvän:

a)niille on ennen siirtoa tehty tarkastus, jossa ne on todettu vapaiksi asianomaisesta tuhoojasta, ja ne ovat peräisin tuotantotilasta, joka täyttää seuraavat edellytykset:

i) se on rekisteröity tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen valvontaa varten;

ii) siellä on tehty virallisia tarkastuksia siirtoa edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, eikä asianomaisissa kasveissa ole havaittu asianomaisen tuhoojan esiintymistä;

iii) se on fyysisesti suojattu asianomaisen tuhoojan kulkeutumiselta;

iv) sellaisten tietojen saatavuus, joilla varmistetaan asianomaisten kasvien jäljitettävyys kyseiseen tuotantotilaan, on varmistettu ennen niiden siirtoa pois rajatuilta alueilta;

b)niille on ennen siirtoa tehty tarkastus, jossa ne on todettu vapaiksi asianomaisesta tuhoojasta, ja ne ovat peräisin tuotantotilasta, joka täyttää seuraavat edellytykset:

i) se on rekisteröity tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen valvontaa varten;

ii) siellä on tehty virallisia tarkastuksia siirtoa edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, eikä asianomaisissa kasveissa ole havaittu asianomaisen tuhoojan esiintymistä;

iii) asianomaisille kasveille on tehty tehokas käsittely sen varmistamiseksi, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta;

iv) sellaisten tietojen saatavuus, joilla varmistetaan asianomaisten kasvien jäljitettävyys kyseiseen tuotantotilaan, on varmistettu ennen niiden siirtoa pois rajatuilta alueilta;

c)niille on tehty tehokas sadonkorjuun jälkeinen käsittely sen varmistamiseksi, että ne ovat vapaita asianomaisesta tuhoojasta.

2.Lajien Chrysanthemum L., Dianthus L. ja Pelargonium l’Hérit. ex Ait. kasveja, siemeniä lukuun ottamatta, jotka ovat peräisin 5 artiklan mukaisesti muodostetuilta rajatuilta alueilta, saa siirtää pois rajatuilta alueilta ainoastaan, jos ne täyttävät jonkin seuraavista vaatimuksista ja niiden mukana on kasvipassi, joka on myönnetty sen jälkeen, kun jonkin näistä vaatimuksista on osoitettu täyttyvän:

a)tuotantopaikalla ei ole havaittu merkkejä asianomaisesta tuhoojasta viimeisen täyden kasvukauden alun jälkeen;

b)kasvit on käsitelty asianmukaisesti niiden suojaamiseksi asianomaiselta tuhoojalta.

12 artikla
Raportointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta

a)rajattujen alueiden ulkopuolella edellisen kalenterivuoden aikana 3 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyjen kartoitusten tulokset käyttäen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1231 liitteessä I tarkoitettuja malleja;

b)kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä ja 5–9 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden tuloksista;

c)rajatuilla alueilla edellisen kalenterivuoden aikana 7 artiklan nojalla tehtyjen kartoitusten tulokset käyttäen jotakin liitteessä II tarkoitetuista malleista.

13 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 muuttaminen

Lisätään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä XI olevaan A osaan 13 kohta seuraavasti:

”13.

Lajin Asparagus officinalis L. kasvit, lukuun ottamatta koko elinikänsä maa-aineksen peitossa olevia varsia, elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä ja siemeniä

Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset:

– Parsa

ex 0709 20 00

Kolmannet maat, lukuun ottamatta Sveitsiä”

14 artikla
Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/638 kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/638.

Kyseisen päätöksen 3 ja 4 artiklaa sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2023 saakka.

15 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 4 artiklaa sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2023.

Sen 10 ja 11 artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2023.

Sen 10 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä syyskuuta 2023 alkaen siltä osin kuin on kyse lajin Asparagus officinalis L. kasvien, lukuun ottamatta koko elinikänsä maa-aineksen peitossa olevia varsia, elävää siitepölyä, kasvisolukkoviljelmiä ja siemeniä, tuomisesta unioniin.

Tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2025.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8.6.2023

Komission puolesta

Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1702, annettu 1 päivänä elokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täydentämisestä vahvistamalla prioriteettituhoojien luettelo (EUVL L 260, 11.10.2019, s. 8).

(4) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/638, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2018, kiireellisistä toimenpiteistä haitallisen organismin Spodoptera frugiperda (Smith) unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi (EUVL L 105, 25.4.2018, s. 31).

(5) Tuhoojaa Spodoptera frugiperda koskeva tuhoojavalvontakortti. EFSA supporting publication 2020:EN-1895. s. 29, doi:10.2903/sp.efsa.2020.EN-1895.

LIITTEET

LIITE I

Isäntäkasvien luettelo

Abelmoschus esculentus (L.) Moench

Acalypha L.

Agrostis gigantea Roth

Agrostis stolonifera L.

Alcea rosea L.

Allium cepa L.

Allium sativum L.

Amaranthus quitensis Kunth

Amaranthus spinosus L.

Andropogon virginicus L.

Arachis hypogaea L.

Asclepias L.

Asparagus officinalis L.

Asplenium nidus L.

Atropa belladonna L.

Avena sativa L.

Avena strigosa Schreb.

Beta vulgaris L.

Brassica napus L.

Brassica oleracea L.

Brassica rapa L.

Cajanus cajan (L.) Huth

Capsicum L.

Carduus L.

Carex L.

Carica papaya L.

Carya illinoinensis (Wangenh.) K.Koch

Cenchrus incertus M.A.Curtis

Chenopodium album L.

Chenopodium quinoa Willd.

Chloris gayana Kunth

Chrysanthemum L.

Cicer arietinum L.

Cichorium intybus L.

Citrullus lanatus (Thunb.) Matsum. & Nakai

Citrus aurantium L.

Citrus limon (L.) Osbeck

Citrus reticulata Blanco

Citrus sinensis (L.) Osbeck

Codiaeum variegatum (L.) A.Juss.

Coffea arabica L.

Convolvulus arvensis L.

Cucumis melo L.

Cucumis sativus L.

Cucurbita argyrosperma K.Koch

Cucurbita maxima Lam.

Cydonia oblonga Mill.

Cynara cardunculus L.

Cynodon dactylon (L.) Pers.

Cyperus rotundus L.

Dactyloctenium aegyptium (L.) Willd.

Dahlia pinnata Cav.

Dendranthema grandiflorum (Ramat.) Kitam.

Dianthus L.

Digitaria Haller

Digitaria sanguinalis (L.) Scop.

Echinochloa colona (L.) Link

Echinochloa crus-galli (L.) P.Beauv.

Eleusine indica (L.) Gaertn.

Elymus repens (L.) Gould

Eremochloa ophiuroides Hack.

Eriochloa punctata (L.) Ham.

Eryngium foetidum L.

Eucalyptus camaldulensis Dehnh.

Eucalyptus urophylla S.T.Blake

Fagopyrum esculentum Moench

Festuca arundinacea Schreb.

Ficus L.

Fragaria ananassa (Duchesne ex Weston) Duchesne ex Rosier

Fragaria chiloensis (L.) Mill.

Fragaria vesca L.

Gladiolus L. ja Gladiolus L. hybrids

Glycine max (L.) Merr.

Gossypium herbaceum L.

Gossypium hirsutum L.

Helianthus annuus L.

Hevea brasiliensis (Willd. ex Juss.) Müll.Arg.

Hibiscus cannabinus L.

Hordeum vulgare L.

Ipomoea batatas (L.) Lam.

Ipomoea purpurea (L.) Roth

Lactuca sativa L.

Lespedeza bicolor Turcz.

Linum usitatissimum L.

Lolium multiflorum Lam.

Malpighia glabra L.

Malus domestica (Suckow) Borkh.

Mangifera indica L.

Maranta L.

Medicago sativa L.

Megathyrsus maximus (Jacq.) B.K.Simon & S.W.L.Jacobs

Melilotus albus Medik.

Miscanthus giganteus J.M.Greef & Deuter ex Hodk. & Renvoize

Momordica L.

Mucuna pruriens (L.) DC

Musa paradisiaca L.

Nicotiana tabacum L.

Oryza sativa L.

Panicum miliaceum L.

Panicum virgatum L.

Paspalum dilatatum Poir.

Paspalum distichum L.

Paspalum fimbriatum Kunth

Paspalum notatum Flüggé

Paspalum urvillei Steud.

Passiflora laurifolia L.

Pelargonium l'Hérit. ex Ait.

Pennisetum clandestinum Hochst. ex Chiov.

Pennisetum glaucum (L.) R.Br.

Phalaris canariensis L.

Phaseolus lunatus L.

Phaseolus vulgaris L.

Phleum pratense L.

Pinus caribaea Morelet

Piper L.

Pisum sativum L.

Platanus occidentalis L.

Plumeria Tourn. ex L.

Plumeria rubra L.

Poa annua L.

Poa pratensis L.

Portulaca oleracea L.

Prunus persica (L.) Batsch

Psidium guajava L.

Pueraria montana (Lour.) Merr.

Pyrus communis L.

Raphanus sativus L.

Ricinus communis L.

Rosa L.

Saccharum officinarum L.

Schlumbergera truncata (Haw.) Moran

Secale cereale L.

Sesamum indicum L.

Setaria italica (L.) P.Beauv.

Setaria parviflora (Poir.) Kerguélen

Setaria viridis (L.) P.Beauv.

Solanum aethiopicum L.

Solanum lycopersicum L.

Solanum macrocarpon L.

Solanum melongena L.

Solanum tuberosum L.

Sorghum bicolor (L.) Moench

Sorghum caffrorum (Retz.) P.Beauv.

Sorghum halepense (L.) Pers.

Sorghum sudanense (Piper) Stapf

Spinacia oleracea L.

Tanacetum cinerariifolium (Trevis.) Sch.Bip.

Taraxacum officinale F.H.Wigg.

Terminalia catappa L.

Trifolium Tourn. ex L.

Trifolium incarnatum L.

Trifolium pratense L.

Trifolium repens L.

Triticum aestivum L.

Urochloa decumbens (Stapf) R.D.Webster

Urochloa mutica (Forssk.) T.Q.Nguyen

Urochloa ramosa (L.) T.Q.Nguyen

Urochloa texana (Buchl.) R.D.Webster

Vaccinium corymbosum L.

Vicia faba L.

Vigna unguiculata (L.) Walp.

Viola L.

Vitis vinifera L.

Wisteria sinensis (Sims) DC.

Xanthium strumarium L.

Zea mays L.

Zingiber officinale Roscoe

Zoysia Willd.

LIITE II

Mallit 7 artiklan nojalla suoritettujen kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

A OSA

1. Malli vuotuisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

1. Rajatun alueen kuvaus

2. Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3. Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4. Menetelmä (hävittäminen)

5. Alueen osa

6. Kartoituspaikat

7. Todetut riskialueet

8. Tarkastetut riskialueet

9. Kasviaineisto/hyödyke

10. Isäntäkasvilajien luettelo

11. Ajankohta

12. Kartoituksen tiedot

13. Analysoitujen oireisten näytteiden lukumäärä:

i: Yhteensä

ii: Positiivinen

iii: Negatiivinen

iv: Määrittämätön

14. Analysoitujen oireettomien näytteiden lukumäärä:

i: Yhteensä

ii: Positiivinen

iii: Negatiivinen

iv: Määrittämätön

15. Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

16. Huomautukset

A) Silmämääräisten tarkastusten lukumäärä

B) Näytteiden lukumäärä yhteensä

C) Ansojen (tai vaihtoehtoisten menetelmien (esim. haavit)) tyyppi

D) Ansojen (tai muiden pyydystysmenetelmien) lukumäärä

E) Pyydystyspaikkojen määrä, jos poikkeaa D kohdassa esitetyistä tiedoista

F) Testaustyyppi (esim. mikroskooppinen tunnistus, PCR, ELISA-testi)

G) Testien kokonaismäärä

H) Muut toimenpiteet (esim. vainukoirat, droonit, helikopterit, tiedotuskampanjat)

Nimi

Muodostamispäivä

Kuvaus

Numero

I) Muiden toimenpiteiden lukumäärä

Numero

Päivämäärä

iii

2. Ohjeet mallin täyttämistä varten

Jos tämä lomake täytetään, tämän liitteen B osassa olevaa lomaketta ei täytetä.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen muodostamispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 4: Ilmoitetaan käytetty menetelmä: Hävittäminen. Lisätään tarvittaessa rivejä kunkin tuhoojan vuoksi muodostettujen rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5: Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue tai puskurialue, käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan saastuneen alueen se osa, jossa kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen puskurialuetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista kohdista:

1. Ulkotilat (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

2. Ulkotilat (muu): 2.1 yksityinen puutarha; 2.2 julkinen alue; 2.3 suojelualue; 2.4 luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus, kosteikkoalue, kasteluverkosto tai kuivatusojasto);

3. Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähimmäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan, mitkä ovat riskialueita tuhoojan (tuhoojien) biologian, isäntäkasvien esiintymisen, ympäristö- ja ilmasto-olosuhteiden sekä riskipaikkojen perusteella.

Sarake 8: Ilmoitetaan, mitkä sarakkeessa 7 yksilöidyistä riskialueista olivat mukana kartoituksessa.

Sarake 9: Ilmoitetaan kasvit, hedelmät, siemenet, maa-aines, pakkausmateriaali, puu, koneet, ajoneuvot, vesi, muu (täsmennettävä).

Sarake 10: Ilmoitetaan luettelo kartoitetuista kasvilajeista/-suvuista täyttämällä yksi rivi yhtä kasvilajia/-sukua kohti.

Sarake 11: Ilmoitetaan ne kalenterikuukaudet, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 12: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta.

Sarakkeet 13 ja 14: Ilmoitetaan tarvittaessa tulokset ja annetaan saatavilla olevat tiedot niitä koskevissa sarakkeissa. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 15: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät puskurialueella tehdyistä havainnoista. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 16 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

B OSA

1. Malli vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

1. Rajatun alueen kuvaus

2. Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3. Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4. Menetelmä

5. Alueen osa

6. Kartoituspaikat

7. Ajankohta

A. Kartoituksen määrittely (syöteparametrit RiBESS+ -järjestelmässä)

B. Näytteenotto

C. Kartoituksen tulokset

25. Huomautukset

8. Kohdepopulaatio

9. Epidemiologiset yksiköt

10. Havaitsemismenetelmät

11. Näytteenoton tehokkuus

12. Menetelmän herkkyys

13. Riskitekijät (toiminnot, sijaintipaikat ja alueet)

14. Tarkastettujen epidemiologisten yksiköiden lukumäärä

15. Silmämääräisten tarkastusten lukumäärä

16. Näytteiden lukumäärä

17. Ansojen lukumäärä

18. Pyydystyspaikkojen lukumäärä

19. Testien lukumäärä

20. Muiden toimenpiteiden lukumäärä

21. Tulokset

22. Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

Saavutettu luottamustaso

24. Oletettu esiintyvyys

Nimi

Muodostamispäivä

Kuvaus

Numero

Isäntälajit

Alue (ha tai muu sopivampi yksikkö)

Tarkastusyksiköt

Kuvaus

Yksiköt

Silmämääräiset tarkastukset

Pyydystäminen

Testaus

Muut menetelmät

Riskitekijä

Riskitasot

Sijaintipaikkojen lukumäärä

Suhteelliset riskit

Osuus isäntäpopulaatiosta

Positiivinen

Negatiivinen

Määrittämätön

Numero

Päivämäärä

2. Mallin täyttöohjeet

Selitetään kartoituksen suunnittelua koskevat taustaoletukset tuhoojakohtaisesti. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

- kohdepopulaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt,

- havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys;

- riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja osuudet isäntäkasvipopulaatiosta.

Sarake 1: Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen muodostamispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista.

Sarake 3: Ilmoitetaan rajatun alueen koko kartoituksen jälkeen.

Sarake 5: Ilmoitetaan, missä rajatun alueen osassa kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: saastunut alue tai puskurialue, käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan saastuneen alueen se osa, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 20 km ennen puskurialuetta, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: Ilmoitetaan kartoituspaikkojen lukumäärä ja kuvaus valitsemalla jokin seuraavista kohdista:

1. Ulkotilat (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2 hedelmätarha/viinitarha; 1.3 taimitarha; 1.4 metsä;

3. Fyysisesti suljetut tilat: 3.1 kasvihuone; 3.2 yksityinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.3 julkinen tila, muu kuin kasvihuone; 3.4 muu, täsmennettävä (esim. puutarhamyymälä, vähittäismyyntipaikka, jossa käytetään puista pakkausmateriaalia, puuteollisuus).

Sarake 7: Ilmoitetaan ne kalenterikuukaudet, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 8: Ilmoitetaan kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista/-suvuista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös esimerkiksi palstat, pellot tai kasvihuoneet. Valinta perustellaan taustaoletuksissa. Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ”Tarkastusyksiköllä” tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi.

Sarake 9: Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, niiden kuvaus ja mittayksikkö. ”Epidemiologisella yksiköllä” tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan, isäntäkasvien sekä abioottisten ja bioottisten tekijöiden ja olosuhteiden vuorovaikutus johtaisi samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alayksikköjä, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joilla on vähintään yksi isäntäkasvi. Joissain tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön alueista (NUTS-alueista), kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Epidemiologisten yksiköiden valinta on perusteltava taustaoletuksissa.

Sarake 10: Ilmoitetaan kartoituksessa käytetyt menetelmät sekä kussakin tapauksessa toteutettujen toimien lukumäärä kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavilla.

Sarake 11: Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että tartunnan saaneista kasveista valitaan tartunnan saaneita kasvinosia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maa-aineksen osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maa-ainesnäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 12: ”Menetelmän herkkyydellä” tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi siitä, että tosiasiallisesti positiivisesta isäntäkasvista saadaan positiivinen testitulos. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määräytyy tunnistamisessa käytettävän silmämääräisen tarkastuksen ja/tai laboratoriotestin suorituskyvyn perusteella).

Sarake 13: Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen niin monta riviä kuin tarpeen. Ilmoitetaan kunkin riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski sekä osuus isäntäpopulaatiosta.

Sarake B: Ilmoitetaan kartoituksen tiedot kutakin tuhoojaa koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Merkitään ”ei sovelleta”, kun tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta. Näissä sarakkeissa esitettävät tiedot liittyvät sarakkeessa 10 ”Havaitsemismenetelmät” esitettyihin tietoihin.

Sarake 18: Ilmoitetaan pyydystyspaikkojen lukumäärä, jos se ei ole sama kuin ansojen lukumäärä (sarake 17) (jos esimerkiksi samaa ansaa käytetään eri paikoissa).

Sarake 21: Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden lukumäärä. ”Määrittämättömiä” ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole jostain syystä saatu tulosta (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty, koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte).

Sarake 22: Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuonna tehdyt esiintymäilmoitukset. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 25 (”Huomautukset”) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 23: Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään kansainvälisessä kasvinsuojelutoimenpidestandardissa (ISPM) 31. Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai otettujen näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 24: Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä. Esiintyvyyskartoituksissa arvoksi vahvistetaan tavallisesti yksi prosentti.