KOMISSION TIEDONANTO

Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle

Johdanto

1.Jotta valtiontuki ei vääristäisi tai uhkaisi vääristää kilpailua sisämarkkinoilla eikä vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan valtiontuki on kiellettyä. Tietyissä tapauksissa valtiontuki voidaan kuitenkin katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

2.Tässä tiedonannossa annetaan komission tekemään selvitykseen perustuvaa ohjeistusta siitä, milloin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jäljempänä ’TKI’, suunnattu valtiontuki voidaan katsoa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sallituksi. Tukitoimenpide voidaan katsoa kyseisen alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos kaksi ehtoa, positiivinen ja negatiivinen, täyttyvät. Positiivinen ehto edellyttää, että tuella edistetään tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä. Negatiivinen ehto edellyttää, että tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

3.Yleisesti katsotaan, että kilpailuun perustuvilla markkinoilla on kyky saada aikaan tehokkaita tuloksia hintojen, tuotannon ja resurssien käytön osalta. Markkinoiden toimintapuutteiden 1 vallitessa valtion puuttuminen tilanteeseen voi kuitenkin olla tarpeen tiettyjen sellaisten taloudellisten toimintojen kehityksen helpottamiseksi, jotka ilman tukea eivät kehittyisi lainkaan tai eivät kehittyisi samassa tahdissa tai samoissa olosuhteissa ja edistäisi siten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. TKI-yhteyksissä markkinoiden toimintapuutteita voi syntyä esimerkiksi siksi, että markkinatoimijat eivät välttämättä tai ainakaan oma-aloitteisesti ota huomioon laajempia myönteisiä vaikutuksia Euroopan talouteen, tai ne katsovat, että positiiviseen taloudelliseen tulokseen pääseminen on liian riskialtista, tai ne harjoittavat ilman valtiontukea TKI-toimintaa yhteiskunnan näkökulmasta liian vähäisessä laajuudessa. TKI-hankkeet voivat ilman valtiontukea kärsiä myös riittämättömästä rahoituksen saannista (epäsymmetrisen informaation vuoksi) tai yritysten välisistä koordinointiongelmista.

4.Sen vuoksi valtiontuki voi olla tarpeen TKI:n lisäämiseksi tilanteessa, jossa markkinat eivät yksinään tuota tehokasta tulosta, ja sen avulla voidaan helpottaa tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä. Tässä tiedonannossa esitettyjä TKI-puitteita sovelletaan kaikkiin teknologioihin 2 , teollisuudenaloihin ja toimialoihin, jotta säännöissä ei etukäteen rajoitettaisi sitä, mitkä tutkimuspolut voivat johtaa uusiin tuote-, prosessi- ja palveluratkaisuihin, eikä vääristettäisi markkinatoimijoiden kannustimia kehittää innovatiivisia teknologisia ratkaisuja, vaikka niihin liittyisi suuria riskejä. TKI-puitteiden mukaisella tuella voidaan myös edistää kestävää elpymistä vakavien talouden häiriöiden jälkeen ja tukea pyrkimyksiä vahvistaa unionin sosiaalista ja taloudellista häiriönsietokykyä. TKI:n tukemisella on todennäköisesti myös laajempia myönteisiä vaikutuksia kuin pelkästään tuensaajalle koituva hyöty.

5.TKI-toimintaan suunnattavalla valtiontuella voidaan aikaansaada myönteisiä vaikutuksia, joita on käsitelty muun muassa sellaisissa unionin tavoitteissa ja strategioissa kuin Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 3 , digitaalistrategia 4 , Digitaalinen vuosikymmen -strategia 5 ja Euroopan datastrategia 6 , Euroopan uusi teollisuusstrategia 7 ja sen päivitys 8 , NextGenerationEU-ohjelma 9 , Euroopan terveysunioni -hanke 10 , uusi eurooppalainen tutkimusalue -hanke 11 , uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma 12 sekä vuoteen 2050 tähtäävä unionin ilmastoneutraaliustavoite. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa komissio korostaa, että ”uudet teknologiat, kestävät ratkaisut ja disruptiiviset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi”.

6.Äskettäin hyväksytyssä ERA-tiedonannossa todetaan, että tutkimus ja innovointi on keskeinen tekijä Euroopan elpymisen vauhdittamisessa sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamisessa. Tiedonannon tavoitteena on lisätä Euroopan tutkimus- ja innovointijärjestelmän tehokkuutta, huipputason osaamista ja vaikuttavuutta ja tukea innovointia. Tätä silmällä pitäen komissio ehdotti, että jäsenvaltiot keskittyvät jälleen t&k-investointien kolmen prosentin tavoitteeseen EU:ssa (suhteessa BKT:hen) 13 ja päivittävät tavoitteen niin, että siinä otetaan huomioon uudet EU:n painopisteet, muun muassa uusi tavoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi vuoteen 2030 mennessä saavutettava EU:n tasolla koordinoidusti julkinen rahoituspanostus, joka on 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, jotta voidaan vivuttaa yksityisiä investointeja ja tarjota niille kannustimia.

7.Euroopan digitaalinen tulevaisuus -tiedonannon ja Euroopan datastrategian mukaan on tarpeen varmistaa, ”että digitaaliset ratkaisut auttavat Eurooppaa jatkamaan omaa tietään kohti digitalisaatiota, joka hyödyttää kansalaisia arvojamme kunnioittaen”.

8.Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa linjataan, että Eurooppa tarvitsee ”tutkimusta ja teknologiaa ja vahvat sisämarkkinat, jotka poistavat esteitä ja vähentävät byrokratiaa”. Strategiassa todetaan, että ”tutkimukseen, innovointiin, toimintavalmiuteen saattamiseen ja ajantasaiseen infrastruktuuriin tehtävien investointien lisääminen edistää uusien tuotantoprosessien kehittämistä ja työpaikkojen luomista”.

1.Soveltamisala ja määritelmät

1.1.Soveltamisala

9.Näissä puitteissa vahvistettuja periaatteita sovelletaan TKI-toimintaan myönnettävään valtiontukeen kaikilla perussopimuksen aloilla. 14 Sen vuoksi niitä sovelletaan myös unionin alakohtaisten valtiontukisääntöjen aloihin, ellei kyseisissä erityissäännöissä toisin määrätä.

10.Unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvaltaan 15 , ei ole valtiontukea. Jos tällaiseen unionin rahoitukseen yhdistyy valtiontukea, vain kyseisen valtiontukiosuuden perusteella määritetään se, noudatetaanko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä tai onko tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioitava näiden puitteiden mukaisesti.

11.Näiden puitteiden soveltamisalaan ei kuulu TKI-tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne on määritelty valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa 16 , sellaisina kuin nämä suuntaviivat ovat muutettuina tai korvattuina. 

12.Arvioidessaan TKI-tukea, jota myönnetään tuensaajalle, jolle on annettu perintämääräys sellaisen komission päätöksen perusteella, jossa jokin aiempi tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, komissio ottaa huomioon vielä takaisin perimättä olevan tuen määrän. 17

1.2.Puitteiden soveltamisalaan kuuluvat tukitoimenpiteet

13.Komissio on määrittänyt joitakin TKI-toimenpiteitä, joihin myönnettävän valtiontuen voidaan tietyin edellytyksin katsoa soveltuvan sisämarkkinoille:

(a)tuki t&k-hankkeisiin, joissa tutkimushankkeen tuettu osa kuuluu perustutkimuksen tai soveltavan tutkimuksen alaan; soveltava tutkimus voidaan jakaa teolliseen tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen. 18 Tällainen tuki kohdennetaan ensi sijassa markkinoiden toimintapuutteeseen, joka koskee myönteisiä ulkoisvaikutuksia (osaamiseen liittyvät kerrannaisvaikutukset), mutta se voidaan kohdistaa myös markkinoiden toimintapuutteeseen, joka johtuu puutteellisesta ja epäsymmetrisestä informaatiosta tai (etupäässä yhteistyöhankkeissa) puutteellisesta koordinoinnista;

(b)t&k-hankkeisiin liittyviin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki, joka auttaa poistamaan markkinoiden toimintapuutteita, jotka liittyvät ensi sijassa puutteelliseen ja epäsymmetriseen informaatioon;

(c)tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen myönnettävä tuki, joka kohdennetaan ensisijaisesti koordinointivaikeuksista, mutta myös puutteellisesta ja epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvaan markkinoiden toimintapuutteeseen. Korkealuokkaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat yhä tärkeämpi edellytys uraauurtavalle tutkimukselle, koska ne houkuttelevat lahjakkuuksia maailmanlaajuisesti ja ovat välttämättömiä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan ja keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kannalta. 19 Suuret alkuvaiheen investointikustannukset, jotka aiheutuvat huipputason tutkimuslaitosten ja -laitteiden hankkimisesta pääasiassa tiedeyhteisön toimesta käytettäväksi alkuvaiheen tutkimustoiminnassa, tekevät tarvittavan rahoituksen löytämisestä markkinoilta usein mahdotonta;

(d)testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen myönnettävä tuki, joka kohdennetaan ensisijaisesti puutteellisesta ja epäsymmetrisestä informaatiosta tai puutteellisesta koordinoinnista johtuvaan markkinoiden toimintapuutteeseen. Huippuluokan testaus- ja kokeiluinfrastruktuurin rakentamiseen tai parantamiseen liittyy suuria alkuvaiheen investointikustannuksia, jotka yhdessä epävarman asiakaskysynnän kanssa voivat vaikeuttaa rahoituksen saantia. Julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus olisi myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin useille käyttäjille. Jotta helpotetaan käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää testaus- ja kokeiluinfrastruktuureita, niiden käyttömaksuja voidaan alentaa näiden puitteiden muiden kohtien, asetuksen (EU) N:o 651/2014 20 tai de minimis -asetuksen 21 mukaisesti;

(e)innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki, joka kohdennetaan ensisijaisesti markkinoiden toimintapuutteeseen, joka liittyy myönteisiin ulkoisvaikutuksiin (osaamiseen liittyvät kerrannaisvaikutukset), koordinointivaikeuksiin ja vähemmässä määrin epäsymmetriseen informaatioon. Pienten ja keskisuurten yritysten (’pk-yritysten’) osalta innovaatiotukea voidaan myöntää patenttien ja muun aineettoman omaisuuden hankintaan, validointiin ja puolustamiseen sekä korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtämiseen ja innovointiin liittyvien neuvonta- ja tukipalvelujen hankkimiseen. Tällaisia palveluja tarjoavat esimerkiksi tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot, tutkimusinfrastruktuurit, teknologiainfrastruktuurit, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit ja innovaatioklusterit;

(f)prosessi- ja organisaatioinnovointiin myönnettävä tuki, joka kohdennetaan ensisijaisesti markkinoiden toimintapuutteeseen, joka liittyy myönteisiin ulkoisvaikutuksiin (osaamiseen liittyvät kerrannaisvaikutukset), koordinointivaikeuksiin ja vähemmässä määrin epäsymmetriseen informaatioon. Näitä tukitoimenpiteitä voidaan kohdentaa pääasiassa pk-yrityksille. Suurille yrityksille myönnettävä tuki on hyväksyttyä vain, jos kyseiset yritykset tosiasiallisesti tekevät tuetussa toiminnassa yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa.

(g)innovaatioklustereille myönnettävä tuki, jolla pyritään poistamaan markkinoiden toimintapuutteita, jotka liittyvät klustereiden kehittämistä haittaaviin ja siten klustereiden sisäistä tai niiden välistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa rajoittaviin koordinointiongelmiin. Valtiontuki voisi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman ensiksikin tukemalla investointeja innovaatioklustereiden yhteiskäytössä oleviin avoimiin infrastruktuureihin ja toiseksi tukemalla klustereiden yhteistoimintaa, verkostoitumista ja koulutustoimintaa. Jäsenvaltion on perusteltava klustereille annettava toimintatuki asianmukaisesti erityisesti silloin, kun tukea myönnetään yli kymmenen vuoden ajan. Innovaatioklusterin omaisuuden käytöstä ja sen toimintaan osallistumisesta perittävien maksujen on vastattava markkinahintaa tai toteutuneita kustannuksia (mukaan lukien kohtuullinen marginaali). Jotta helpotettaisiin innovaatioklusterin palvelujen saatavuutta tai osallistumista innovaatioklusterin toimintaan, käyttömahdollisuuksia voidaan tarjota alennettuun hintaan sellaisten näiden puitteiden muiden kohtien, asetuksen (EU) N:o 651/2014 22 säännösten tai de minimis -asetuksen 23 säännösten mukaisesti, joita sovelletaan innovaatioklusterin tarjoamien palvelujen käyttäjiin.

14.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava TKI-tuki perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla, lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka täyttävät ryhmäpoikkeusasetuksessa, jonka komissio on antanut neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1588 24 1 artiklan nojalla, säädetyt edellytykset.

15.Näissä puitteissa esitetään sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit sellaisten TKI-tukiohjelmien ja yksittäisten tukien osalta, joihin sovelletaan ilmoitusvaatimusta ja jotka on arvioitava perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. 25

1.3.Määritelmät

16.Näissä puitteissa tarkoitetaan: 

(a)’tapauskohtaisella tuella’ tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

(b)’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

(c)’tuki-intensiteetillä’ tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ennen veroja ja muita maksuja; jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen bruttoavustusekvivalentti. Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämispäivän arvoon. Käytettävä korko on myöntämispäivänä sovellettava diskonttokorko 26 . Tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;

(d)’tukiohjelmalla’ ohjelmaa, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan ilman muita toimenpiteitä myöntää yrityksille, jotka määritellään siinä yleisesti ja abstraktilla tasolla, sekä ohjelmaa, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle;

(e)’soveltavalla tutkimuksella’ teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä tai näiden yhdistelmää;

(f)’markkinaehtoisuudella’ sitä, että sopimuspuolten välisen liiketoimen ehdot eivät poikkea ehdoista, joista olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä, eikä niihin sisälly kilpailunvastaista yhteistyötä. Kaikkien transaktioiden, jotka ovat seurausta avoimesta, läpinäkyvästä ja syrjimättömästä menettelystä, katsotaan olevan markkinaehtoisia;

(g)’tuen myöntämispäivällä’ päivää, jona tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

(h)’todellisella yhteistyöllä’ vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset. Yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä. Sopimustutkimusta ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;

(i)’arviointisuunnitelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa yhden tai useamman tukijärjestelmän ja sisältää vähintään seuraavat seikat: arvioitavat tavoitteet, arviointikysymykset; tulosindikaattorit; suunniteltu arviointimenetelmä; tiedonkeruuta koskevat vaatimukset; arvioinnin ehdotettu ajoitus, mukaan lukien väliarviointiraportin ja lopullisen arviointiraportin jättämispäivä; arvioinnin suorittavan riippumattoman elimen kuvaus tai kriteerit, joita käytetään sen valinnassa, ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin julkistaminen;

(j)’yksinoikeudellisella kehittämisellä’ sellaisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkista hankintaa, joista kaikki saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle tai hankintayksikölle käytettäväksi tämän omassa toiminnassa edellyttäen, että se suorittaa niistä täyden korvauksen;

(k)’kokeellisella kehittämisellä’ olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja osaamisen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä tavoitteena kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien digitaalisia tuotteita, prosesseja tai palveluja millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia). Tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden konseptitason määrittely, suunnittelu ja dokumentointi. Kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, demonstrointi- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä merkittävässä määrin vakiintuneet. Siihen voi sisältyä kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottitoteutusten kehittämistä, jos ne muodostavat luontaisesti lopullisen kaupallisen tuotteen ja niiden tuottaminen pelkästään demonstrointia ja validointia varten olisi liian kallista. Kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;

(l)’toteutettavuustutkimuksella’ hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia; toteutettavuustutkimuksen tavoitteena on tukea päätöksentekoa kartoittamalla objektiivisesti ja rationaalisesti hankkeen vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä selvittämällä sen toteuttamiseen tarvittavat resurssit sekä onnistumismahdollisuudet;

(m)’täysimääräisellä kohdentamisella’ sitä, että tutkimusorganisaatio, tutkimusinfrastruktuuri tai julkinen ostaja saa täysimääräisen taloudellisen hyödyn immateriaalioikeuksista säilyttämällä itsellään oikeuden käyttää niitä rajoituksetta, erityisesti omistusoikeuden ja lisensointioikeuden osalta. Tästä voi olla kyse myös silloin, jos tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri (tai julkinen ostaja) päättää tehdä kyseisiä oikeuksia koskevia lisäsopimuksia, esimerkiksi lisensoida oikeuksia yhteistyökumppanille (tai yrityksille);

(n)’perustutkimuksella’ kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista, ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;

(o)’bruttoavustusekvivalentilla’ tuen määrää, jos se olisi myönnetty avustuksen muodossa, ennen veroja ja muita maksuja;

(p)’korkeasti koulutetulla henkilöstöllä’ henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, johon voi sisältyä myös tohtorikoulutusta;

(q)’yksittäisellä tuella’ tukia, joita ei ole myönnetty tukiohjelman osana, sekä niitä tukiohjelman osana myönnettyjä tukia, joista on ilmoitettava;

(r)’teollisella tutkimuksella’ suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut, mukaan lukien digitaaliset tuotteet, prosessit tai palvelut, paranevat huomattavasti, millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia). Teollinen tutkimus kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;

(s)’innovointineuvontapalveluilla’ konsultointia, apua ja koulutusta tietämyksen siirron, aineettoman omaisuuden hankinnan, suojaamisen ja hyödyntämisen tai näihin liittyvien standardien ja säännösten aloilla sekä innovatiivisten teknologioiden ja -ratkaisujen (myös digitaaliteknologioiden ja -ratkaisujen) käyttöönottoon tai käyttöön liittyvää konsultointia, apua tai koulutusta;

(t)’innovaatioklustereilla’ riippumattomien osapuolten (kuten innovatiivisten uusien yritysten, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien, digitaali-innovointikeskittymien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja muiden talouden toimijoiden) rakenteita tai organisoituja ryhmittymiä, joiden tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa ja uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi digitaalisin keinoin ja tilojen yhteiskäytöllä ja osaamisen ja asiantuntemuksen vaihdolla ja/tai näitä edistämällä sekä osallistumalla tavoitteellisesti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa; 27  

(u)’innovointitukipalveluilla’ toimistotilojen, tietopankkien, pilvipalvelujen ja tiedontallennuspalvelujen, kirjastojen, markkinatutkimuksen, laboratorioiden, laatumerkintöjen, testauksen, kokeilujen ja sertifioinnin tai muiden asiaan liittyvien palvelujen, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden palvelut, tarjontaa, jonka tarkoituksena on kehittää toimivampia tai teknologisesti kehittyneempiä tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen (mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut) käyttöönotto;

(v)’aineettomalla omaisuudella’ omaisuutta, jolla ei ole fyysistä tai taloudellista ilmentymää, kuten patentteja, lisenssejä, taitotietoa tai muuta henkistä omaisuutta; 

(w)’tietämyksen siirrolla’ mitä tahansa prosessia, jonka tavoitteena on dokumentoidun ja hiljaisen tiedon hankkiminen, kerääminen ja jakaminen, mukaan lukien taidot ja tietämys, joka liittyy sekä taloudellisiin että muihin toimintoihin, kuten tutkimusyhteistyö, konsultointi, lisensointi, spin-off-toiminta, julkaiseminen ja tutkijoiden ja muun näihin toimintoihin osallistuvan henkilöstön liikkuvuus. Tieteellisen ja teknisen tietämyksen lisäksi siihen sisältyy muunlainen tietämys, kuten tietämys standardien käytöstä ja niitä sisältävistä säädöksistä, käytännön toimintaolosuhteista ja organisointiin liittyvän innovaatiotoiminnan menetelmistä sekä aineettoman omaisuuden kartoittamiseen, hankkimiseen, suojaamiseen, puolustamiseen ja käyttöön liittyvän tietämyksen hallinnointi;

(x)’suurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka eivät ole pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän mukaisia;

(y)’ylimääräisillä nettokustannuksilla’ tuetun hankkeen tai toiminnan odotettujen nettonykyarvojen ja sellaisen toteuttamiskelpoisen vaihtoehtoisen investoinnin välistä erotusta, jonka tuensaaja olisi toteuttanut ilman tukea;

(``)’organisaatioinnovoinnilla 28 ’ uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), työpaikan organisoinnissa tai ulkoisten suhteiden organisoinnissa, esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaista tai innovatiivista digitaaliteknologiaa. Tähän määritelmään eivät kuulu muutokset, jotka perustuvat yrityksessä jo käytettyihin organisatorisiin menetelmiin, muutokset liikkeenjohtostrategiassa, yritysten yhteenliittyminen ja yritysostot, tietyn prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;

(aa)’henkilöstökustannuksilla’ tutkijoista sekä teknikoista ja muusta tutkimustoimintaa avustavasta henkilöstöstä aiheutuvia kustannuksia siinä määrin kuin nämä toimivat kyseessä olevan hankkeen tai toiminnon parissa;

(bb)’esikaupallisella hankinnalla’ sellaisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkista hankintaa, joiden osalta hankintaviranomainen tai hankintayksikkö ei varaa kaikkia sopimuksesta saatavia tuloksia ja hyötyjä yksinomaan itselleen käytettäväksi omassa toiminnassaan, vaan jakaa ne palveluntarjoajien kanssa markkinaehdoin. Kun sopimuksen kohde kuuluu vähintään yhteen näissä puitteissa määriteltyyn tutkimus- ja kehitystyön luokkaan, sen on oltava voimassa määräajan, ja siihen voi sisältyä prototyyppien kehittämistä tai rajallinen määrä ensimmäisiä tuotteita tai palveluja testikappaleina. Tuotteiden tai palvelujen ostaminen kaupallisina erinä ei saa olla saman sopimuksen kohteena;

(cc)’prosessi-innovoinnilla 29 ’ uuden tai merkittävästi parannetun tuotanto- tai toimitusmenetelmän toteuttamista (mukaan lukien merkittävät muutokset tekniikoissa, laitteissa tai ohjelmistoissa) yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), mukaan lukien esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaisia tai innovatiivisia digitaaliteknologioita tai -ratkaisuja. Tähän määritelmään eivät kuulu pienet muutokset tai parannukset, tuotanto- tai palvelukapasiteetin lisääminen ottamalla käyttöön valmistus- tai logistiikkajärjestelmiä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin jo käytössä olevat, prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;

(dd)’t&k-hankkeella’ operaatiota, johon sisältyvät toiminnot kuuluvat vähintään yhteen näissä puitteissa määriteltyyn tutkimus- ja kehitystyön luokkaan ja jonka selkeästi ennalta määriteltynä tavoitteena on toteuttaa jakamattoman kokonaisuuden muodostava, luonteeltaan täsmällinen taloudellinen, tieteellinen tai tekninen tehtävä. T&k-hankkeeseen voi kuulua useita työ-, toimi- tai palvelukokonaisuuksia, sillä on selvät tavoitteet ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat toiminnot (myös odotetut kustannukset) on määritelty samoin kuin konkreettiset tuotokset, joiden perusteella arvioidaan kyseisten toimintojen tuloksia ja verrataan niitä tavoitteisiin. Kun kahta tai useampaa t&k-hanketta ei voida selvästi erottaa toisistaan ja erityisesti jos niiden teknologisen menestymisen todennäköisyys on toisistaan riippuvainen, ne katsotaan yhdeksi hankkeeksi;

(ee)’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat hankkeen tuloksista;

(ff)’tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla’ tai ’tutkimusorganisaatiolla’ sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoyksiköt, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia laajasti koulutuksen, julkaisujen tai tietämyksensiirron kautta. Kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin;

(gg)’tutkimusinfrastruktuurilla’ laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; sen piiriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet. Tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona) 30 ;

(hh)’tilapäisellä siirrolla’ sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen;

(ii)’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’, ’pienillä yrityksillä’ ja ’keskisuurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 31 esitetyt edellytykset;

(jj)’töiden alkamisella’ tai ’hankkeen alkamisella’ joko TKI-toiminnan alkamista tai ensimmäistä sopimusta tuensaajan ja hankkeen toteuttavien toimeksisaajien välillä, riippuen siitä, kumpi on ajallisesti ensimmäinen. Valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi;

(kk)’aineellisella omaisuudella’ tarkoitetaan maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;

(ll)’testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla 32 ’ tiloja, laitteita, valmiuksia ja resursseja, kuten testipenkkejä, pilottilinjoja, demonstrointikohteita, testauslaitoksia tai eläviä laboratorioita, ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita käyttävät pääasiassa yritykset, erityisesti pk-yritykset, jotka hakevat tukea testaukseen ja kokeiluihin uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi sekä teknologioiden testaamiseksi ja laajentamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen avulla. Julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus on annettava useille käyttäjille ja myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin.

2.Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

17.Kaikki toimenpiteet, jotka täyttävät perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa esitetyt kriteerit, ovat yleensä valtiontukea. Erillisessä komission tiedonannossa 33 valtiontuen käsitteestä selvitetään, miten komissio yleensä ymmärtää valtiontuen käsitteen, mutta näiden puitteiden tässä jaksossa käsitellään tilanteita, jotka ovat tyypillisiä TKI-toiminnalle, rajoittamatta kuitenkaan Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintaa.

2.1.Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurit valtiontuen saajina

18.Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot (jäljempänä ’tutkimusorganisaatiot’) ja tutkimusinfrastruktuurit ovat valtiontuen saajia, jos niille myönnetty julkinen rahoitus täyttää kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset. Valtiontuen käsitettä koskevan komission tiedonannon ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tuensaajan on oltava yritys, mutta tämä ei riipu sen oikeudellisesta asemasta, toisin sanoen siitä, onko se julkis- vai yksityisoikeudellinen yhteisö, tai taloudellisen toiminnan luonteesta, toisin sanoen, onko se voittoa tavoitteleva vai tavoittelematon. Ratkaisevaa organisaation luokittelemiseksi yritykseksi on pikemminkin se, harjoittaako se taloudellista toimintaa, jossa on kyse tuotteiden tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. 34

2.1.1.Muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen

19.Jos sama yksikkö harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei kuulu perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos taloudellinen ja muu toiminta sekä niiden kustannukset, rahoitus ja tulot voidaan erottaa selkeästi toisistaan ja näin estää tehokkaasti ristikkäistuen siirtyminen taloudelliseen toimintaan. Kustannusten, rahoituksen ja tulojen asianmukainen jako voidaan osoittaa kyseisen yhteisön tilinpäätöksen avulla.

20.Komissio katsoo, että seuraavat toiminnot eivät yleensä ole luonteeltaan taloudellista toimintaa:

(a)tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusinfrastruktuurien ensisijaiset toiminnot, erityisesti:

(I)koulutus henkilöstöresurssien lisäämiseksi ja henkilöstön taitojen parantamiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön 35 ja komission päätöskäytännön 36 mukaisesti ja kuten valtiontuen käsitettä koskevassa tiedonannossa ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevassa tiedonannossa 37 selvitetään, kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa järjestetty julkinen koulutus, joka rahoitetaan pääasiallisesti tai kokonaan valtion varoista ja jota valtio valvoo, katsotaan muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi 38 ;

(II)riippumattoman t&k-toiminnan harjoittaminen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen syventämiseksi, yhteistyöhön perustuva t&k-toiminta mukaan luettuna, kun tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri tekee todellista yhteistyötä 39 ;

(III)tutkimustulosten levittäminen laajasti, syrjimättömästi ja ilman yksinoikeuksia esimerkiksi koulutuksen, avointen tietokantojen, avointen julkaisujen tai avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kautta.

(b)osaamisen siirto, kun sitä harjoittaa joko tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri (niiden osastot tai tytäryhtiöt mukaan luettuina) itse tai yhdessä muiden samantapaisten yhteisöjen kanssa tai niiden puolesta, ja kun kaikki siirrosta saatavat voitot investoidaan uudelleen tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin ensisijaisiin toimintoihin. Siirron ei-taloudelliseen luonteeseen ei vaikuta se, että vastaavien palvelujen tarjonta annetaan kolmansien osapuolten tehtäväksi avoimella tarjouskilpailulla.

21.Jos tutkimusorganisaatiota tai -infrastruktuuria käytetään sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, julkinen rahoitus kuuluu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan vain siinä määrin kuin se kattaa taloudelliseen toimintaan liittyvät kustannukset. 40 Jos tutkimusorganisaatiota tai -infrastruktuuria käytetään lähes yksinomaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, sen rahoitus voi jäädä kokonaisuudessaan valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle 41 , edellyttäen, että taloudellinen käyttö on pelkästään liitännäistoimintaa eli se vastaa toimintaa, joka liittyy suoraan tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin päätoimintaan ja on sen kannalta välttämätöntä tai liittyy kiinteästi sen pääasialliseen muuhun kuin taloudelliseen käyttöön ja on laajuudeltaan suppeaa. Komissio katsoo näitä puitteita soveltaessaan, että tästä on kyse silloin kun taloudellisessa toiminnassa käytetään täsmälleen samoja tuotantopanoksia (kuten materiaaleja, laitteita, työvoimaa ja kiinteää pääomaa) kuin ei-taloudellisessa toiminnassa ja tällaiseen taloudelliseen toimintaan vuosittain kohdistettu kapasiteetti on enintään 20 prosenttia yhteisön vuotuisesta kokonaiskapasiteetista. 

2.1.2.Tutkimusorganisaatioiden ja -infrastruktuurien taloudellisen toiminnan julkinen rahoitus

22.Jos tutkimusorganisaatioita tai -infrastruktuureja käytetään taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi, esimerkiksi vuokraamalla laitteita tai laboratorioita yrityksille, tarjoamalla palveluja yrityksille tai harjoittamalla sopimusperusteista tutkimustoimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen katsotaan yleensä valtiontueksi, ellei 21 kappaleesta muuta johdu.

23.Komissio ei kuitenkaan katso tutkimusorganisaatiota tai -infrastruktuuria tuensaajaksi, jos se toimii pelkkänä välittäjänä siirtäen julkisen rahoituksen ja tästä rahoituksesta mahdollisesti saadut edut kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Näin on yleisesti ottaen silloin kun

(a)sekä julkinen rahoitus että siitä mahdollisesti saadut edut ovat määritettävissä ja osoitettavissa ja käytössä on asianmukainen mekanismi, jonka avulla varmistetaan, että ne siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille esimerkiksi alennettuina hintoina; ja

(b)välittäjälle ei myönnetä muuta etua, koska se joko valitaan avoimella tarjouskilpailulla tai julkinen rahoitus on kaikkien niiden yhteisöjen saatavilla, jotka täyttävät tarvittavat objektiiviset edellytykset, niin että lopullisilla tuensaajilla on oikeus hankkia vastaavat palvelut miltä tahansa välittäjältä.

24.Kun 23 kappaleessa esitetyt edellytykset täyttyvät, valtiontukisääntöjä sovelletaan lopullisten tuensaajien tasolla.

2.2.Epäsuora valtiontuki yrityksille julkisesti rahoitettujen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden ja tutkimusinfrastruktuurien kautta

25.Kysymys siitä, saavatko yritykset perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua ja millä ehdoin tapauksissa, joissa on kyse tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin harjoittamasta sopimusperusteisesta tutkimuksesta tai tarjoamista tutkimuspalveluista, sekä tapauksissa, joissa on kyse yhteistyöstä tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin kanssa, on ratkaistava yleisten valtiontukiperiaatteiden mukaisesti. Kuten valtiontuen käsitettä koskevassa tiedonannossa todetaan, tätä varten saattaa olla tarpeen arvioida, voidaanko tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin toiminta katsoa valtion toiminnaksi. 42

2.2.1.Yritysten puolesta harjoitettava tutkimustoiminta (sopimusperusteinen tutkimus tai tutkimuspalvelut)

26.Jos tutkimusorganisaatiota tai -infrastruktuuria käytetään harjoittamaan sopimusperusteista tutkimusta tai tarjoamaan tutkimuspalveluja yritykselle, joka tavallisesti määrittää sopimusehdot, omistaa tutkimustoiminnan tulokset ja kantaa epäonnistumisen riskin, valtiontukea ei yleensä siirry yritykselle sillä edellytyksellä, että tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri saa riittävän korvauksen palveluistaan, erityisesti silloin kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri tarjoaa tutkimuspalvelua tai sopimusperusteista tutkimustoimintaa markkinahintaan 43 , tai

(b)jos markkinahintaa ei ole, tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri tarjoaa tutkimuspalvelua tai sopimusperusteista tutkimustoimintaa hintaan,

-    joka kuvastaa palvelun kustannuksia täysimääräisesti ja johon yleensä sisältyy marginaali, joka määritellään kyseisellä palvelualalla toimiviin yrityksiin yleensä sovellettavan marginaalin perusteella, tai

-    joka on tulosta markkinaehtoisista neuvotteluista, joissa tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri palveluntarjoajan ominaisuudessaan neuvottelee saadakseen sopimushetkellä mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn, joka kattaa vähintään sen rajakustannukset.

27.Jos immateriaalioikeuksien omistus tai niiden käyttöoikeus säilyy tutkimusorganisaatiolla tai -infrastruktuurilla, niiden markkina-arvo voidaan vähentää palveluista maksettavasta hinnasta.

2.2.2.Yhteistyö yritysten kanssa

28.Hankkeen toteutuksen katsotaan olevan todellista yhteistyötä, jos vähintään kaksi riippumatonta osapuolta pyrkii yhteiseen tavoitteeseen työnjaon perusteella ja määrittelee yhdessä hankkeen laajuuden, osallistuu sen suunnitteluun ja toteuttamiseen ja jakaa sen taloudelliset, tekniset, tieteelliset ja muut riskit sekä sen tulokset. Yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä. Yhteistyöhankkeen ehdot, erityisesti sen kustannusten, riskien ja tulosten jakamisen, tulosten levittämisen ja immateriaalioikeuksien käytön ja jakamista koskevien sääntöjen osalta, on määritettävä ennen hankkeen aloittamista. 44 Sopimusperusteista tutkimusta ja tutkimuspalvelujen tarjontaa ei katsota yhteistyömuodoiksi.

29.Jos yritykset ja tutkimusorganisaatiot tai -infrastruktuurit toteuttavat hankkeen yhdessä, komissio katsoo, että osallistuville yrityksille ei myönnetä epäsuoraa valtiontukea kyseisten yhteisöjen kautta yhteistoimintaan sovellettavien edullisten ehtojen muodossa 45 , jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)osallistuvat yritykset vastaavat hankkeen kaikista kustannuksista, tai

(b)yhteistyön tuloksia, jotka eivät johda immateriaalioikeuksiin, voidaan levittää laajasti ja kaikki tutkimusorganisaatioiden tai -infrastruktuurien toiminnasta mahdollisesti syntyvät immateriaalioikeudet kohdennetaan kyseisille yhteisöille, tai

(c)hankkeesta mahdollisesti syntyvät immateriaalioikeudet ja niihin liittyvät käyttöoikeudet jaetaan yhteistyökumppaneiden kesken tavalla, joka vastaa niiden työmäärää, panoksia ja etuja, tai

(d)tutkimusorganisaatiot tai -infrastruktuurit saavat markkinahintaa vastaavan korvauksen niiden toiminnasta syntyvistä ja osallistuville yrityksille myönnettävistä immateriaalioikeuksista tai immateriaalioikeuksista, joihin osallistuvat yritykset saavat käyttöoikeudet. Tästä korvauksesta voidaan vähentää sen mahdollisen rahallisen ja muun osuuden absoluuttinen arvo, jonka hankkeeseen osallistuvat yritykset antavat niitä kustannuksia varten, jotka aiheutuvat immateriaalioikeuksiin johtaneesta tutkimusorganisaatioiden tai -infrastruktuurien toiminnasta.

30.Edellä 29 kappaleessa olevan d kohdan soveltamista varten komissio katsoo, että saatu korvaus vastaa markkinahintaa, jos kyseiset tutkimusorganisaatiot tai -infrastruktuurit voivat sen perusteella saada täysimääräisen taloudellisen hyödyn kyseisistä oikeuksista, erityisesti silloin kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

(a)korvauksen määrä on vahvistettu avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän, kilpailuun perustuvan myyntimenettelyn avulla, tai

(b)riippumaton asiantuntija-arvio vahvistaa, että korvausmäärä vastaa vähintään markkinahintaa, tai

(c)myyjänä toimiva tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri voi osoittaa, että se neuvotteli korvauksesta markkinaehtoisesti saadakseen sopimuksen tekohetkellä mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn, kun otetaan huomioon sen sääntömääräiset tavoitteet, tai

(d)yhteistyöyrityksellä on yhteistyösopimuksen mukaan etuoikeus yhteistyötä tekevien tutkimusorganisaatioiden tai -infrastruktuurien tuottamiin immateriaalioikeuksiin ja kyseiset yhteisöt käyttävät vastavuoroisia oikeuksia pyytää taloudellisesti edullisempia tarjouksia kolmansilta osapuolilta niin, että yhteistyöyrityksen tarjouksen on vastattava näitä tarjouksia.

31.Jos mikään 29 kappaleessa esitetyistä edellytyksistä ei täyty, tutkimusorganisaatioiden tai -infrastruktuurien hankkeeseen antaman panoksen arvo katsotaan kokonaisuudessaan yhteistyöyritysten saamaksi eduksi, johon sovelletaan valtiontukisääntöjä.

2.3.Tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkiset hankinnat

32.Julkiset ostajat voivat hankkia tutkimus- ja kehittämispalveluja yrityksiltä sekä yksinoikeudellisten kehittämismenettelyjen että esikaupallisten hankintamenettelyjen kautta. 46

33.Jos julkinen hankinta suoritetaan sovellettavien direktiivien 47 mukaisesti avoimella tarjouskilpailulla, komissio katsoo yleensä, että tällaisia palveluja tarjoaville yrityksille ei myönnetä perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 48

34.Kaikissa muissa tapauksissa, myös kun on kyse esikaupallisesta hankinnasta, komissio katsoo, että yrityksille ei myönnetä valtiontukea silloin, kun palveluista maksettu hinta vastaa täysimääräisesti julkisen ostajan saamien hyötyjen markkina-arvoa ja osallistuvien palveluntarjoajien ottamia riskejä, varsinkin kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)valintamenettely on avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön, ja se perustuu objektiivisiin valinta- ja myöntämisperusteisiin, jotka on määritetty ennen tarjousmenettelyä,

(b)suunnitelluista sopimusjärjestelyistä, joiden puitteissa on kuvattu kaikki osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, myös immateriaalioikeuksien osalta, ilmoitetaan kaikille kiinnostuneille tarjouksentekijöille ennen tarjousmenettelyä,

(c)hankinta ei tarkoita, että jollekin osallistuvalle palveluntarjoajalle myönnettäisiin suosituimmuusasema lopullisten tuotteiden tai palvelujen tarjoamisessa julkiselle ostajalle kyseisessä jäsenvaltiossa 49 , ja

(d)toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

-    kaikki ne tulokset, joista ei seuraa immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan levitykseen esimerkiksi julkaisemisen tai koulutuksen kautta tai edistämällä standardointielinten työtä niin, että muut yritykset voivat toistaa ne, ja kaikki mahdolliset immateriaalioikeudet kohdennetaan täysimääräisesti julkiselle ostajalle, tai

     palveluntarjoajan, jolle tuloksista seuraavat immateriaalioikeudet kohdennetaan, on myönnettävä julkiselle ostajalle rajoittamaton pääsy kyseisiin tuloksiin maksutta ja myönnettävä niihin pääsy kolmansille osapuolille markkinaehdoin esimerkiksi ei-yksinomaisten lisenssien kautta.

35.Jos 34 kappaleessa esitetyt edellytykset eivät täyty, jäsenvaltiot voivat tukeutua julkisen ostajan ja yrityksen välisen sopimuksen ehtojen yksittäiseen arviointiin, tämän kuitenkaan vaikuttamatta yleiseen velvollisuuteen ilmoittaa TKI-tuesta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla.

3.TKI-tuen soveltuvuuden arviointi 

36.Komissio voi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi valtiontuen tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen Euroopan unionissa, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

37.Komissio selventää tässä jaksossa, kuinka se soveltaa arviointiperiaatteita ja asettaa tarvittaessa erityisehtoja tukiohjelmille ja lisäehtoja yksittäiselle tuelle, joka kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin 50 .

38.Arvioidessaan, voidaanko tiettyä TKI-toimintaan myönnettyä valtiontukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana, komissio selvittää, edistääkö tuki tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä ja vaikuttaako se kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti.

39.Edellä 39 kappaleessa tarkoitetussa arvioinnissa komissio tarkastelee seuraavia näkökohtia:

a) Ensimmäinen edellytys: TKI-tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä

(i)taloudellisen toiminnan yksilöinti (3.1.1 kohta)

(ii)kannustinvaikutus: arvioidaan, muuttaako tuki yrityksen käyttäytymistä niin, että se ryhtyy lisätoimintaan, jota se ei ilman tukea harjoittaisi lainkaan tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla tai eri paikassa (3.1.2 kohta).

(iii)tuki ei ole ristiriidassa EU-oikeuden asiaa koskevien säännösten ja periaatteiden kanssa (3.1.3 kohta)

b) Toinen edellytys: TKI-tuki ei perusteettomasti vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti

(i)valtion tukitoimenpiteiden tarve: tukitoimenpiteellä on saatava aikaan merkittävä parannus, jota markkinat eivät itse pysty tuottamaan, esimerkiksi korjaamalla markkinoiden toimintapuute tai puuttumalla oikeudenmukaisuutta tai koheesiota koskevaan ongelmaan (3.2.1 kohta);

(ii)tukitoimenpiteen tarkoituksenmukaisuus:ehdotetun tukitoimenpiteen on oltava kyseisen taloudellisen toiminnan kehityksen edistämisen kannalta tarkoituksenmukainen väline (3.2.2 kohta). 

(iii)tuen oikeasuhteisuus (tuen rajaaminen välttämättömään): tuen määrä ja intensiteetti on rajattava vähimmäismäärään, joka tarvitaan kyseisen yrityksen tekemien investointien tai harjoittamien toimintojen lisäämiseksi (3.2.3 kohta),

(iv)tuen läpinäkyvyys: jäsenvaltioilla, komissiolla, talouden toimijoilla ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada helposti käyttöönsä kaikki päätökset ja muut tuen myöntämistä koskevat tarpeelliset tiedot (3.2.4 kohta),

(v)kielteiset vaikutukset, joita TKI-tuella voi olla kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on minimoitava tai vältettävä: (3.2.5 kohta),

(vi)tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen (3.2.6 kohta).

3.1. Ensimmäinen edellytys: TKI-tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä

3.1.1.Tuetun taloudellisen toiminnan yksilöinti

40.Komissio arvioi jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella, mitä taloudellista toimintaa ilmoitettu toimenpide tukee.

3.1.2.Kannustava vaikutus

3.1.2.1 Yleiset edellytykset

41.TKI-tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos sillä on kannustava vaikutus. Komissio katsoo, että tuki, jolla ei ole kannustavaa vaikutusta, ei edistä taloudellisen toiminnan kehitystä.

42.Kannustavasta vaikutuksesta on kyse silloin, kun tuki muuttaa yrityksen toimintatapaa niin, että se harjoittaa sellaisia ylimääräisiä toimintoja, joita se ei harjoittaisi ilman tukea tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Tuella ei kuitenkaan saa kattaa yritykselle toiminnasta joka tapauksessa aiheutuvia kustannuksia, eikä sillä saa korvata taloudelliseen toimintaan liittyvää tavanomaista liiketoimintariskiä. 51

43.Komissio katsoo, että tuella ei ole kannustavaa vaikutusta tuensaajaan niissä tapauksissa, joissa kyseessä olevaan TKI-toimintaan liittyvät työt 52 on aloitettu jo ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille. 53 Jos työt aloitetaan ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille, hanke ei ole tukikelpoinen.

44.Tukihakemuksessa on oltava vähintään hakijan nimi ja koko, hankkeen kuvaus, mukaan lukien sen sijaintipaikka sekä aloitus- ja lopetusaika, hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan julkisen tuen määrä ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista.

45.Siinä määrin kuin verotoimenpiteet ovat valtiontukea, komissio voi jäsenvaltioiden antamien arviointiselvitysten 54 perusteella katsoa, että verotoimenpiteillä on kannustava vaikutus, jos se lisää yritysten TKI-menoja.

3.1.2.2. Yksittäistä tukea koskevat lisäedellytykset

46.Ilmoitusta edellyttävän yksittäisen tuen osalta jäsenvaltioiden on osoitettava komissiolle, että tuella on kannustava vaikutus, ja toimitettava selkeä näyttö siitä, että tuella on myönteinen vaikutus yrityksen päätökseen harjoittaa TKI-toimintaa, jota se ei harjoittaisi ilman tukea. Jotta komissio voi toteuttaa kattavan arvioinnin kyseisestä tukitoimenpiteestä, jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan toimitettava tuettavaa hanketta koskevien tietojen lisäksi kattava selvitys siitä, mitä tapahtuisi tai mitä voitaisiin kohtuudella odottaa tapahtuvan ilman tukea. Toisin sanoen on esitettävä vaihtoehtoinen skenaario. Vaihtoehtoisen skenaarion voi muodostaa se, että esitetyn näytön perusteella ei ole olemassa vaihtoehtoista hanketta, tai on olemassa selvästi määritelty ja riittävän ennustettava vaihtoehtoinen hanke, jota tuensaaja on harkinnut sisäisessä päätöksenteossaan, ja vaihtoehto voi muodostua vaihtoehtoisesta hankkeesta, joka toteutettaisiin kokonaan tai osittain unionin ulkopuolella.

47.Komissio ottaa analyysissaan huomioon seuraavat tekijät:

(a)tavoitellun muutoksen määrittely: toiminnan muutos, joka valtiontuella odotetaan saavutettavan, toisin sanoen uuden hankkeen käynnistäminen tai hankkeen koon ja alan laajentaminen tai toteutuksen nopeuttaminen, on määriteltävä tarkasti;

(b)vaihtoehtoanalyysi: käyttäytymisen muuttuminen on todennettava vertailulla, jolla selvitetään, mikä odotettu tulos olisi ja kuinka paljon aiottua toimintaa harjoitettaisiin tuettuna tai ilman tukea. Kyseisten kahden skenaarion ero osoittaa tukitoimenpiteen kannustavan vaikutuksen;

(c)kannattavuustaso: jos hankkeen tai investoinnin toteuttaminen ei olisi yritykselle kannattavaa ilman tukea, mutta se tuottaisi yhteiskunnalle huomattavaa hyötyä, tuella on todennäköisesti kannustava vaikutus;

(d)investoinnin suuruus ja kassavirtojen aikajana: suuret alkuinvestoinnit, vähäiset käytettävissä olevat kassavirrat ja kassavirtojen pääosan ajoittuminen kaukaiseen tulevaisuuteen tai kassavirtojen toteutumiseen liittyvä suuri epävarmuus ovat myönteisiä tekijöitä arvioitaessa kannustavaa vaikutusta;

(e)riskitaso: riskin arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti investoinnin peruuttamattomuus, kaupallisen epäonnistumisen todennäköisyys sekä seuraavat riskit: hankkeen tuottavuuden jääminen odotettua alhaisemmaksi, hankkeen tuottama haitta muille tuensaajan toiminnoille sekä yrityksen elinkelpoisuuden heikentyminen hankekustannusten vuoksi.

48.Jäsenvaltioita kehotetaan erityisesti käyttämään yritysten hallintoelinten asiakirjoja, riskiarviointeja, tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia, asiantuntijalausuntoja ja muita arvioitavaan hankkeeseen liittyviä selvityksiä. Asiakirjat, jotka sisältävät tietoja kysyntä-, kustannus- ja talousennusteista, ja asiakirjat, jotka toimitetaan investointikomitealle ja joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti erilaisia investointiskenaarioita, tai asiakirjat, jotka on tarkoitettu rahoituslaitoksille, voivat auttaa jäsenvaltioita osoittamaan hankkeen kannustavan vaikutuksen.

49.Varmistaakseen, että kannustava vaikutus perustuu objektiivisiin seikkoihin, komissio voi arvioinnissaan verrata yrityskohtaisia tietoja tuensaajan toimialaa koskeviin tietoihin. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava toimialakohtaisia tietoja, jotka osoittavat, että tuensaajan vaihtoehtoinen skenaario, sen edellytetty kannattavuustaso ja sen odotetut kassavirrat ovat kohtuulliset.

50.Tässä yhteydessä kannattavuustaso voidaan arvioida käyttämällä menetelmiä, joita tuensaajayritys todistetusti käyttää tai jotka ovat yleisesti käytössä kyseisellä toimialalla. Näitä voivat olla menetelmät, joiden avulla arvioidaan hankkeen nettonykyarvo 55 , sisäinen tuottoprosentti 56 tai sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto.

51.Lisäksi rajat ylittävään t&k-toimintaan, tutkimusinfrastruktuureihin, testaus- ja kokeiluinfrastruktuureihin sekä innovaatioklustereihin myönnettävän investointituen osalta komissio katsoo, että investoinnit, jotka helpottavat rajat ylittävää yhteistyötä tai joita useampi kuin yksi jäsenvaltio rahoittaa, voivat vahvistaa tuen kannustinvaikutusta. Tällaisissa tapauksissa voidaan vahvasti olettaa, että tuki kannustaa suurempiin ja laajempiin TKI-toimiin tai nopeuttaa niiden toteuttamista tai että hankkeen kokonaiskustannukset nousevat (ks. 142 below kappale) toiminnan lisääntymisen vuoksi verrattuna hankkeeseen, jonka tarkoituksena on vastata ainoastaan kansallisiin tarpeisiin.

52.Tämän vuoksi tuen ei katsota soveltuvan sisämarkkinoille tapauksissa, joissa näyttää siltä, että samoja toimintoja harjoitettaisiin alueella myös ilman tukea.

3.1.3 Sovellettavaa unionin oikeutta ei rikota

53.Jos valtiontukitoimenpide tai toiminto, jota sillä rahoitetaan, on asiaan liittyvän unionin oikeuden vastainen tai sen ehdot, mukaan lukien rahoitusmenetelmä, kun se kuuluu erottamattomasti valtiontukitoimenpiteeseen, ovat asiaan liittyvän unionin oikeuden vastaisia, tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana. 57

54.Arvioidessaan yksittäisen tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille komissio ottaa huomioon erityisesti mahdolliset perussopimuksen 101 tai 102 artiklaan liittyvät rikkomusmenettelyt, jotka saattavat koskea tuensaajaa ja olla merkityksellisiä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisen arvioinnin kannalta. 58

3.2.Toinen edellytys: TKI-tuki ei perusteettomasti vaikuta kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti

55.Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, mutta vain jos ”tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”.

56.Sisämarkkinoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten selvittäminen edellyttää monimutkaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia arviointeja. Tässä jaksossa esitetään, miten komissio käyttää harkintavaltaansa arvioidessaan 39 kappaleessa olevassa b kohdassa tarkoitetun toisen edellytyksen täyttymistä.

57.Kaikki tukitoimenpiteet aiheuttavat lähtökohtaisesti kilpailun vääristymistä ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Selvittääkseen, onko tuen kilpailua vääristävät vaikutukset rajattu välttämättömään, komissio tutkii, onko tuki välttämätöntä, tarkoituksenmukaista, oikeasuhteista ja läpinäkyvää.

58.Tämän jälkeen komissio arvioi kyseisen TKI-tuen vääristävää vaikutusta kilpailuun ja kaupankäynnin edellytyksiin. TKI-tuki voi aiheuttaa erityisiä tuotemarkkinavääristymiä ja sijaintivaikutuksia. Tämän jälkeen komissio punnitsee tuen myönteisiä vaikutuksia suhteessa kilpailuun ja kauppaan kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Jos myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä vaikutuksia suuremmat, komissio katsoo tuen soveltuvan sisämarkkinoille.

3.2.1. Valtiontuen tarpeellisuus

59.Valtiontukitoimenpide on kohdennettava tilanteeseen, jossa tuella saadaan aikaan, esimerkiksi puuttumalla kyseiseen TKI-toimintaan tai investointiin vaikuttavaan markkinoiden toimintapuutteeseen, sellainen merkittävä kehitys, johon ei päästä markkinoiden omin toimin.

3.2.1.1. Yleiset edellytykset

60.Valtiontukea voidaan perustellusti myöntää TKI-toiminnan lisäämiseen silloin, kun markkinoilla ei muuten pystytä saavuttamaan tehokasta lopputulosta. Jotta voidaan arvioida, onko valtiontuki tehokas tapa saavuttaa asetettu tavoite, on ensin yksilöitävä ratkaistavana oleva ongelma. Valtiontuki olisi kohdennettava tilanteisiin, joissa tuella saadaan aikaan sellainen merkittävä kehitys, johon ei päästä markkinoiden omin toimin. Jäsenvaltioiden olisi selitettävä, miten tukitoimenpiteellä voidaan tuloksellisesti lieventää havaittuja markkinoiden toimintapuutteita, jotka estävät markkinoita itsellään aikaansaamasta kyseistä TKI-toimintaa tai toteuttamasta kyseistä investointia. 

61.TKI-toimintaa harjoitetaan yleensä tuotekehitysketjun alkupäässä erilaisina toimintoina, joissa hyödynnetään saatavilla olevia valmiuksia uusien tai parannettujen tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseksi kyseisillä tuotemarkkinoilla tai aivan uusilla tuotemarkkinoilla. Tämä edistää talouskasvua, lisää alueellista ja sosiaalista koheesiota tai palvelee yleistä kuluttajien etua. Markkinoiden toimintapuutteet voivat kuitenkin estää markkinoita pääsemästä optimaaliseen tuotokseen käytettävissä olevin TKI-valmiuksin ja mahdollisesti aiheuttaa tehottomuutta seuraavista syistä:

(a)Myönteiset ulkoisvaikutukset tai osaamisen leviäminen: TKI-toiminta tuottaa usein yhteiskunnalle hyötyä myönteisten vaikutusten, esimerkiksi osaamisen leviämisen muodossa tai siten, että muut talouden toimijat saavat parempia tilaisuuksia kehittää täydentäviä tuotteita ja palveluja. Markkinavoimien varaan jätettynä monilla hankkeilla voi kuitenkin olla yksityisen sektorin kannalta liian alhainen tuottoaste, vaikka ne olisivat hyödyllisiä yhteiskunnan kannalta. Näin on siksi, että harkitessaan TKI-toimintaan suunnattavia investointeja yritykset eivät näe itselleen koituvan riittävästi hyötyä tällaisista hankkeista. Sen vuoksi valtiontuki voi edistää sellaisten hankkeiden toteuttamista, joista on yleisesti ottaen yhteiskunnallista tai taloudellista hyötyä ja joita yritykset eivät muuten toteuttaisi.

Kaikki TKI-toiminnan hyödyt eivät kuitenkaan ole ulkoisvaikutuksia eikä ulkoisvaikutusten olemassaolo tarkoita automaattisesti sitä, että valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille. Kuluttajat ovat yleensä halukkaita maksamaan uusien tuotteiden ja palvelujen suorasta hyödystä, kun taas yritykset voivat saada käyttöönsä investoinneistaan syntyvät hyödyt muiden olemassa olevien keinojen, kuten immateriaalioikeuksien, avulla. Eräissä tapauksissa nämä keinot ovat kuitenkin epätäydellisiä ja jättävät markkinoille toimintapuutteen, joka voidaan ratkaista valtiontuella. Esimerkiksi perustutkimuksen osalta väitetään monesti, että voi olla vaikeaa estää muita saamasta käyttöönsä perustutkimuksen tuloksia, minkä vuoksi perustutkimus voisi olla luonteeltaan yleishyödyllistä. Toisaalta taas tuotantoon liittyvä yksityiskohtaisempi tieto voi olla usein hyvin suojattua, esimerkiksi patentein, jolloin keksijä saa keksinnöstään paremman tuoton.

(b)Puutteellinen tai epäsymmetrinen informaatio: TKI-toimintaan liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Tietyissä tapauksissa yksityiset sijoittajat voivat olla epätäydellisen tai epäsymmetrisen informaation vuoksi haluttomia rahoittamaan hyödyllisiä hankkeita ja korkeasti koulutettu henkilöstö voi olla tietämätön innovatiivisten yritysten tarjoamista työllistymismahdollisuuksista. Henkilöstö- ja rahoitusresurssien kohdentamisessa voi tämän vuoksi olla puutteita, ja yhteiskuntaa tai taloutta mahdollisesti hyödyttävät hankkeet voivat jäädä toteuttamatta.

Eräissä tapauksissa epätäydellinen tai epäsymmetrinen informaatio voi myös haitata rahoituksensaantia. Epätäydellinen informaatio ja riskin olemassaolo eivät automaattisesti ole perusteita valtiontuelle. Se, että sellaisia hankkeita, joissa investoinnista yksityisesti saatava hyöty on alhaisempi, ei rahoiteta, voi hyvinkin olla merkki markkinoiden tehokkuudesta. Riski on kuitenkin osa jokaista liiketoimintoa eikä sellaisenaan ole markkinoiden toimintapuute. Epäsymmetrisen informaation yhteydessä riski voi pahentaa rahoitusongelmia;

(c)Koordinointiin ja verkostoitumiseen liittyvät ongelmat: Yritysten kyky koordinoida toimintaansa toistensa kanssa tai toimia yhteistyössä TKI-toiminnan harjoittamiseksi saattaa heiketä useista syistä. Koordinointiongelmia voi ilmetä esimerkiksi kun yhteistyökumppaneita on paljon ja osalla niistä on erilaiset intressit, ongelmia sopimusten laatimisessa ja vaikeuksia yhteistyön koordinoinnissa esimerkiksi arkaluonteisten tietojen jakamisen vuoksi.

3.2.1.2. Yksittäistä tukea koskevat lisäedellytykset

62.Vaikka tietyt markkinoiden toimintapuutteet voivat vaikeuttaa TKI-toimintaa yleisesti ottaen, ne eivät vaikuta kaikkiin yrityksiin ja toimialoihin samassa määrin. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitusta edellyttävän yksittäisen tuen osalta toimitettava riittävät tiedot siitä, puututaanko tuella yleiseen TKI-toimintaa koskevaan markkinoiden toimintapuutteeseen vai tiettyyn erityiseen markkinoiden TKI-toimintapuutteeseen, joka koskee esimerkiksi tiettyä toimialaa tai liiketoiminnan osa-aluetta.

63.Komissio ottaa huomioon seuraavat tekijät:

(a)Tietämyksen levittämiseen liittyvät kysymykset: suunniteltu tiedon levittämisen taso; luodun tietämyksen erityisyys; saatavilla oleva immateriaalioikeuksien suoja; täydentävyys muiden tuotteiden ja palvelujen suhteen.

(b)Puutteellinen tai epäsymmetrinen informaatio:TKI-toiminnan riskitaso ja vaativuus; ulkoisen rahoituksen tarve; ulkoisen rahoituksen saantiin vaikuttavat tuensaajan ominaispiirteet.

(c)Puutteellinen koordinointi: yhteistyötä tekevien yritysten lukumäärä; yhteistyön intensiteetti; yhteistyökumppanien erilaiset intressit; sopimusten laatimiseen liittyvät ongelmat; ongelmat yhteistyön koordinoinnissa.

64.Analysoidessaan väitettyä markkinoiden toimintapuutetta, joka estäisi kyseisen TKI-toiminnan ilman valtiontukea, komissio ottaa erityisesti huomioon saatavilla olevat alakohtaiset vertailut ja muut tutkimukset, jotka kyseisen jäsenvaltion olisi toimitettava.

65.Kun jäsenvaltiot ilmoittavat klustereille tarkoitetusta investointi- tai toimintatuesta, niiden on toimitettava tietoja innovaatioklusterin suunnitellusta tai odotetusta erikoisalasta, olemassa olevasta alueellisesta potentiaalista ja samaa tarkoitusta varten perustettujen ja unionissa toimivien klustereiden olemassaolosta. Niiden olisi tapauksen mukaan myös selitettävä, miten klusteri voi edesauttaa unionin talouden teknistä edistymistä ja digitalisaatiota. Jos tuettu innovaatioklusteri on digitaali-innovointikeskittymä, komissio voi katsoa jo lähtökohtaisesti tämän myönteisen vaikutuksen toteutuvan. Analyysissaan komissio selvittää, voitaisiinko yhteistyöllä, jota innovaatioklusterin toiminta aikaansaisi tai edistäisi, muun muassa lyhentää aikaa, joka kuluu uuden tietämyksen luomisesta sen muuntamiseen innovatiivisiksi sovelluksiksi. Nämä voivat olla uusia tuotteita, palveluja, prosesseja tai ratkaisuja, myös digitaaliteknologiaan perustuvia, tai ratkaisuja, joilla autetaan muun muassa muuttamaan unionin taloutta vihreän kehityksen ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -tiedonannon mukaisesti.

66.Ilmoittaessaan testaus- ja kokeiluinfrastruktuureihin liittyvästä investointituesta jäsenvaltioiden on annettava yksityiskohtaiset ja täsmälliset tiedot sen suunnitellusta tai odotetusta erikoistumisalasta, sen huipputeknisestä tasosta ja roolista, joka testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla voisi olla unionin talouden digitaalisen ja vihreän siirtymän helpottamisessa alueellisella, kansallisella tai unionin tasolla. Jäsenvaltioiden on myös annettava tietoa siitä, onko unionissa samankaltaisia julkisin varoin tai muutoin rahoitettuja testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi annettava tietoa käyttäjien profiilista, kuten koosta, toimialasta ja muista asiaankuuluvista seikoista. Komissio tarkastelee arvioinnissaan sitä, missä määrin infrastruktuurin kapasiteettia varattaisiin pk-yrityksille ja missä määrin se siten tarjoaisi pk-yrityksille mahdollisuuksia parantaa omien tuotantoprosessiensa tehokkuutta ja kehittää kykyään innovoida tuotteita ja liiketoimintamalleja erityisesti digitaaliteknologian avulla.

67.Kun valtiontukea myönnetään sellaisiin hankkeisiin tai toimintoihin, joiden rahoittamiseen myös unioni osallistuu joko suoraan tai välillisesti (toisin sanoen komission, sen toimeenpanoviraston, perussopimuksen 185 ja 187 artiklan perusteella perustetun yhteisyrityksen tai muun sellaisen täytäntöönpanoelimen kautta, joka ei ole suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvallassa), komissio katsoo, että tukitoimenpiteiden tarpeellisuus on osoitettu.

68.Toisaalta kun valtiontukea myönnetään hankkeisiin tai toimintoihin, jotka tekniseltä sisällöltään, riskitasoltaan ja kooltaan ovat samantapaisia kuin ne hankkeet, joita jo toteutetaan unionissa markkinaehdoin, komissio katsoo periaatteessa, että kyse ei ole markkinoiden toimintapuutteesta, ja vaatii lisänäyttöä ja -perusteluja tukitoimenpiteiden tarpeellisuudelle. Erityisesti testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien ja innovaatioklustereiden tapauksessa jäsenvaltioiden on osoitettava, että julkinen tuki ei johda päällekkäisyyksiin unionissa jo saatavilla olevien rakenteiden kanssa, mikä voisi johtaa käyttämättömään kapasiteettiin ja kyseenalaistaa tuetun investoinnin taloudellisen elinkelpoisuuden.

3.2.2.Tukitoimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

69.Ehdotetun tukitoimenpiteen on oltava tarkoituksenmukainen keino saavuttaa tuen tavoite, toisin sanoen käytettävissä ei saa olla paremmin soveltuvaa ja kilpailua vähemmän vääristävää toimintamuotoa ja tukivälinettä, jolla voidaan saavuttaa samat tulokset.

3.2.2.1.Tarkoituksenmukaisuus verrattuna vaihtoehtoisiin politiikan välineisiin

70.Valtiontuki ei ole ainoa jäsenvaltioiden käytettävissä oleva väline, jolla voidaan edistää TKI-toimintaa. On tärkeää pitää mielessä, että olemassa voi olla muita paremmin soveltuvia välineitä, kuten kysyntäpuolen toimenpiteet, joihin liittyy sääntelyä, julkisia hankintoja tai standardointia, sekä julkisen tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen lisääminen ja yleiset verotoimenpiteet. Toimintavälineen tarkoituksenmukaisuus tietyssä tilanteessa on yleensä sidoksissa ratkaistavan ongelman luonteeseen. Esimerkiksi markkinoillepääsyn esteiden madaltaminen voi olla valtiontukea sopivampi väline poistamaan uuden tulokkaan vaikeuksia saada aikaan TKI-toiminnan tuloksia. Koulutusinvestointien lisääminen voi olla valtiontukea parempi tapa ratkaista ongelma, joka liittyy pätevän henkilöstön riittämättömyyteen.

71.TKI-toimintaan myönnettävä tuki voidaan hyväksyä poikkeuksena valtiontukia koskevasta yleisestä kiellosta, jos se on tarpeen kyseisen TKI-toiminnan mahdollistamiseksi. Tässä mielessä on tärkeää selvittää, missä määrin TKI-toimintaan myönnettävää valtiontukea voidaan pitää tarkoituksenmukaisena välineenä pyrittäessä lisäämään kyseistä toimintaa. Samat tulokset voitaisiin kenties saavuttaa muilla välineillä, jotka vääristävät kilpailua vähemmän.

72.Kun komissio arvioi tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, se ottaa huomioon erityisesti ehdotettua toimenpidettä koskevan vaikutustenarvioinnin, jonka jäsenvaltio on tehnyt. Tarkoituksenmukaisena välineenä pidetään toimenpiteitä, joiden osalta jäsenvaltiot ovat harkinneet muitakin toimintamalleja ja joiden osalta valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen edut on määritetty ja tiedot on toimitettu komissiolle.

73.Kun valtiontukea myönnetään sellaisiin hankkeisiin tai toimintoihin, joiden rahoittamiseen myös unioni osallistuu joko suoraan tai välillisesti (toisin sanoen komission, sen toimeenpanoviraston, perussopimuksen 185 ja 187 artiklan perusteella perustetun yhteisyrityksen tai muun sellaisen täytäntöönpanoelimen kautta, joka ei ole suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvallassa), komissio katsoo, että tukitoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus on osoitettu. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava, että arvioitavalle hankkeelle tai toiminnalle myönnettävä valtiontuki loisi synergioita unionin ohjelmista saatavan rahoituksen tai yhteisrahoituksen kanssa.

3.2.2.2.Tarkoituksenmukaisuus verrattuna muihin tukivälineisiin

74.TKI-tukea voidaan myöntää eri muodoissa. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi varmistettava, että tuki myönnetään muodossa, josta todennäköisesti aiheutuu vähiten kaupan ja kilpailun vääristymiä. Jos tuki myönnetään muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun, kuten suorat avustukset, vapautukset veroista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tuotteiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan, kyseisen jäsenvaltion on sisällytettävä ilmoitukseensa muita vaihtoehtoja koskeva analyysi ja selitettävä, miksi tai miten muut kilpailua tai kauppaa mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot, kuten valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen velan tai pääoman tarjoaminen, eivät ole yhtä tarkoituksenmukaisia.

75.Tukimuoto olisi valittava käyttäen perusteena markkinoiden toimintapuutetta, joka sillä pyritään poistamaan. Jos markkinoiden toimintapuutteessa on kysymys ulkoisen velkarahoituksen saantiin liittyvästä ongelmasta, joka johtuu epäsymmetrisestä informaatiosta, jäsenvaltioiden olisi yleensä myönnettävä tuki likviditeettitukena, kuten lainana tai takauksena, avustuksen sijaan. Jos on tarpeen tarjota yritykselle myös tietynasteista riskinjakoa, takaisinmaksettava ennakko on yleensä suositeltava tukimuoto. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin likviditeettitukena tai takaisinmaksettavana ennakkona markkinoita lähellä oleviin toimintoihin, jäsenvaltioiden on perusteltava valitun tukimuodon tarkoituksenmukaisuus kyseessä olevan markkinoiden toimintapuutteen poistamisessa. Niiden tukiohjelmien osalta, joilla pannaan täytäntöön toimintaohjelmien tavoitteita ja prioriteetteja, tarkoituksenmukaiseksi välineeksi katsotaan kyseisissä toimintaohjelmissa valittu rahoitusväline.

3.2.3Tuen oikeasuhteisuus

3.2.3.1. Yleiset edellytykset

76.Jotta TKI-tuki voidaan katsoa oikeasuhteiseksi, sen määrä on rajattava vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuettavan toiminnan toteuttamiseen.

3.2.3.1.1. Tuen enimmäisintensiteetit

77.Jotta varmistetaan, että tukitaso on oikeasuhteinen niihin markkinoiden toimintapuutteisiin nähden, jotka estävät tukitoimenpiteellä tavoiteltavan TKI-toiminnan toteuttamisen ja jotka sillä aiotaan poistaa, tuki on mitoitettava suhteessa ennalta määritettyihin tukikelpoisiin kustannuksiin ja rajattava tiettyyn osuuteen kyseisistä tukikelpoisista kustannuksista (”tuki-intensiteetti”). Tuki-intensiteetti on määritettävä kunkin tuensaajan osalta, myös yhteistyöhankkeissa.

78.Ennustettavuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi komissio soveltaa TKI-tukeen tuen enimmäisintensiteettejä, jotka määritetään seuraavien kriteerien perusteella: i) tuen markkinaläheisyys, minkä pohjalta määritellään sen odotetut negatiiviset vaikutukset ja tarpeellisuus ottaen huomioon tuetuista toiminnoista mahdollisesti saatavat suuremmat tulot, ii) tuensaajan koko, jota käytetään yleensä pienempien yritysten riskialttiiden hankkeiden rahoittamiseen liittyvien erityisvaikeuksien indikaattorina ja iii) markkinoiden toimintapuutteen akuutti luonne, kuten odotetut ulkoisvaikutukset tietämyksen levittämisen muodossa. Kehitystyöhön ja innovointiin liittyvään toimintaan myönnettävän tuen intensiteettien olisi sen vuoksi yleensä oltava alhaisemmat kuin tutkimustoimintaan myönnettävän tuen. Nämä näkökohdat pätevät samalla tavoin tuki-intensiteettiin testaus- ja kokeiluinfrastruktuureissa, jotka lähtökohtaisesti tarjoavat yrityksille palveluja pääsääntöisesti sen tyyppiseen t&k-toimintaan, joka on lähempänä markkinavaihetta.

79.Näiden puitteiden kattamien tukitoimenpiteiden tukikelpoiset kustannukset esitetään liitteessä I. Jos t&k-hankkeeseen kuuluu erilaisia tehtäviä, kunkin tukikelpoisen tehtävän on kuuluttava joko perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen tai kokeellisen kehittämisen piiriin. 59 Toimintaa luokitellessaan 60 komissio nojautuu omaan käytäntöönsä ja OECD:n Frascati-käsikirjassa 61 annettuihin esimerkkeihin ja selityksiin.

80.Tukikelpoisten TKI-kustannusten perusteeksi on esitettävä uusimmat saatavilla olevat asiakirjatodisteet, joiden on oltava selkeitä ja täsmällisiä. Muut yleiskustannukset ja muut toimintakulut, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, voidaan vaihtoehtoisesti laskea soveltamalla yksinkertaistettua kustannusmallia enintään 20 prosentin kiinteänä osuutena, jota sovelletaan liitteessä I olevassa a–d ja g kohdassa määriteltyihin välittömiin t&k-hankkeiden tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin terveysalan kannalta merkityksellisten tai siihen liittyvien t&k-hankkeiden osalta. Tässä tapauksessa välillisten kustannusten laskennassa käytetyt t&k-hankekustannukset on määritettävä tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, ja niihin on sisällyttävä ainoastaan liitteessä I olevassa a–d ja g kohdassa luetellut tukikelpoiset t&k-hankekustannukset terveysalan kannalta merkityksellisten tai siihen liittyvien t&k-hankkeiden osalta. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta osarahoitettujen t&k-hankkeiden osalta jäsenvaltiot voivat käyttää välillisten kustannusten laskemiseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yksinkertaistettua kustannusmallia.

81.Kaikkiin tukikelpoisiin TKI-toimenpiteisiin yleensä sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit on vahvistettu liitteessä II. 62  Arvioidessaan ilmoitettavia toimenpideluokkia komissio ottaa huomioon kaikki yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla TKI-toimenpiteisiin sovellettavat tuki-intensiteetit, ellei näissä puitteissa toisin täsmennetä. 

82.Jos tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä toteuttamaan hankkeeseen myönnetään valtiontukea, tuen yhteismäärä, joka muodostuu suorasta valtion avusta ja tutkimusorganisaatioiden samaan hankkeeseen myöntämästä, tueksi katsotusta rahoituksesta, ei saa ylittää kuhunkin tuensaajayritykseen sovellettavia tuki-intensiteettejä.

3.2.3.1.2.    Takaisinmaksettavat ennakot

83.Jos jäsenvaltio myöntää takaisinmaksettavan ennakon, joka katsotaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sovelletaan tässä jaksossa vahvistettuja sääntöjä.

84.Jos jäsenvaltio voi osoittaa riittäviin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvin pätevin menetelmin, että se voi laskea takaisinmaksettavan ennakon bruttoavustusekvivalentin, se voi ilmoittaa sekä tukiohjelman että mainitut menetelmät komissiolle. Jos komissio hyväksyy käytetyt menetelmät ja katsoo tukiohjelman soveltuvan sisämarkkinoille, tuki voidaan myöntää takaisinmaksettavaan ennakkoon sisältyvän bruttoavustusekvivalentin pohjalta, kunhan liitteessä II mainitut enimmäistuki-intensiteetit eivät ylity.

85.Muissa tapauksissa takaisinmaksettava ennakko ilmoitetaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista. Se voi ylittää sovellettavat enimmäistuki-intensiteetit 10 prosenttiyksiköllä, kunhan seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)toimenpiteessä on määrättävä, että jos hanke onnistuu, ennakosta maksettava korko on vähintään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevassa komission tiedonannossa määrätty diskonttokorko 63 ,

(b)silloin kun hankkeen tulokset ovat onnistuneeksi määriteltyä tutkimustoimintaa paremmat, jäsenvaltion pitäisi edellyttää maksuja, jotka ylittävät ennakon takaisinmaksun, mukaan luettuna sovellettavan diskonttokoron mukainen korko, ja

(c)jos hanke epäonnistuu, ennakkoa ei tarvitse maksaa kokonaan takaisin. Jos hanke onnistuu osittain, takaisinmaksun olisi oltava oikeassa suhteessa saavutettuun onnistumiseen.

86.Jotta komissio voisi arvioida tukitoimenpiteen, siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset määräykset takaisinmaksusta hankkeen onnistuessa ja selvä määritelmä siitä, mikä katsotaan onnistuneeksi tutkimustoiminnaksi kohtuullisen ja varovaisen arvion perusteella.

3.2.3.1.3.    Verotoimenpiteet

87.Siinä määrin kuin verotoimenpide on tukea, sen tuki-intensiteetti voidaan laskea joko yksittäisten hankkeiden perusteella tai yrityksen tasolla kokonaisverohuojennuksen ja kaikkien enintään kolmen peräkkäisen verovuoden aikana kertyneiden tukikelpoisten TKI-kustannusten yhteismäärän suhteena. Viimeksi mainitussa tapauksessa verotoimenpidettä voidaan soveltaa samoin edellytyksin kaikkiin tukikelpoisiin toimintoihin, mutta kokeellisen kehittämisen tuki-intensiteettiä ei kuitenkaan saa ylittää. 64

3.2.3.1.4.    Tuen kasautuminen

88.Tukea voidaan myöntää samanaikaisesti useasta tukiohjelmasta tai se voi kumuloitua tapauskohtaisen tuen kanssa sillä edellytyksellä, että toimintaan tai hankkeeseen myönnetyn valtiontuen kokonaismäärä ei ylitä näissä puitteissa vahvistettuja tuen enimmäismääriä. Kuten 10 kappaleessa todetaan, unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvaltaan, ei ole valtiontukea eikä sitä pitäisi ottaa huomioon. Kun tällaista rahoitusta myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei kuitenkaan saa ylittää sovellettavissa unionin oikeuden säännöissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusastetta.

89.Unionin osarahoittamat testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit, virastot, yhteisyritykset tai muut unionin elimet voisivat saada julkista tukea enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista edellyttäen, että hankkeeseen tarvittava julkisen rahoituksen kokonaismäärä (eli valtiontuki ja muut julkiset rahoituslähteet) osoitetaan uskottavalla rahoitusvajearviolla sen varmistamiseksi, että julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei johda ylikompensaatioon. 65

90.Kun kaikkiin tai osaan TKI-tukeen oikeutetuista kustannuksista voidaan mahdollisesti myöntää myös muita tukia, päällekkäiseen osuuteen sovelletaan asiaa koskevien sääntöjen mukaista suurinta mahdollista enimmäismäärää.

91.TKI-tuki ei saa kasautua vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos se johtaisi jonkin näissä puitteissa vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

3.2.3.2. Yksittäistä tukea koskevat lisäedellytykset

92.Ilmoitusta edellyttävän yksittäisen tuen osalta pelkkä edeltä määritettyjen enimmäistuki-intensiteettien noudattaminen ei riitä varmistamaan tuen oikeasuhteisuutta.

93.Määrittääkseen, onko tuki oikeasuhteista, komissio tarkastaa yleensä, ettei sen määrä ylitä vähimmäismäärää, joka tarvitaan tuetun hankkeen saattamiseksi riittävän kannattavaksi, esimerkiksi tekemällä mahdolliseksi saavuttaa ala- tai yrityskohtainen raja-arvo tai vähimmäistuottovaatimusta vastaava sisäinen tuotto. Oikeasuhteisuuden määrittämisessä voidaan käyttää myös tuensaajayrityksen muissa TKI-hankkeissa edellyttämiä tavanomaisia tuottoprosentteja, pääomakustannuksia kokonaisuutena tarkasteltuna tai kyseisen alan yleistä tuottoprosenttia. Kaikki asian kannalta merkitykselliset odotetut kustannukset ja hyödyt on otettava huomioon hankkeen elinajalta, mukaan lukien TKI-toiminnasta johtuvat kustannukset ja tulot.

94.Kun osoitetaan esimerkiksi yrityksen sisäisillä asiakirjoilla, että tuensaajan on valittava, toteuttaako se joko tuetun hankkeen tai vaihtoehtoisen hankkeen ilman tukea, tuen katsotaan yleensä rajoittuvan vähimpään välttämättömään, jos sen määrä ei ylitä kyseisen TKI-toiminnan toteuttamisesta aiheutuvia ylimääräisiä nettokustannuksia verrattuna vaihtoehtoiseen hankkeeseen, joka toteutettaisiin ilman tukea. Ylimääräisten nettokustannusten määrittämiseksi komissio vertaa tuettuun hankkeeseen ja vaihtoehtoiseen hankkeeseen tehtyjen investointien odotettuja nettonykyarvoja ottaen huomioon eri liiketoimintaskenaarioiden todennäköisyydet. 66  

95.Jos tuki myönnetään t&k-hankkeisiin tai tutkimusinfrastruktuurien tai testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen ja komissio voi todentaa 93 tai 94 kappaleessa esitetyn menetelmän perusteella, että tuki rajoittuu tiukasti välttämättömään vähimmäismäärään, enimmäistuki-intensiteetit voivat olla liitteessä II vahvistettuja enimmäistuki-intensiteettejä korkeampia seuraavan taulukon mukaisiin tasoihin asti:

	Pieni yritys	Keskisuuri yritys			Suuri yritys
Tuki t&k-hankkeisiin
Perustutkimus	100 %	100 %			100 %
Soveltava tutkimus	80 %	70 %			60 %
-edellyttää yritysten välistä todellista yhteistyötä (suurten yritysten osalta rajat ylittävää yhteistyötä tai yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa) tai yrityksen ja tutkimusorganisaation välistä yhteistyötä tai -edellyttää tulosten laajaa levittämistä tai	90 %	80 %			70 %
-edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla tai -edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla	90 % tai 85 %	80 % tai 75 %			70 % tai 65 %
Tuki tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	60 %
-edellyttää, että vähintään kaksi jäsenvaltiota myöntää julkista rahoitusta tai -jos tuki kohdistuu EU:n tasolla arvioituihin ja valittuihin tutkimusinfrastruktuureihin	70 %
Tuki testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	55 %		45 %	35 %
-edellyttää, että vähintään kaksi jäsenvaltiota myöntää julkista rahoitusta tai -kun kyseessä ovat EU:n tasolla arvioidut ja valitut testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit (kattaen osarahoitustilanteet tai huippuosaamismerkki-tyyppiset skenaariot) ja/tai	65 %		55 %	45 %
-edellyttää, että testaus- ja kokeiluinfrastruktuuri tarjoaa palveluja pääasiassa pk-yrityksille (vähintään 80 prosenttia kapasiteetista osoitettu tähän)	70 % (65+5) tai 60 % (55+5)		60 % (55+5) tai 50 % (45+5)	50 % (45+5) tai 40 % (35+5)

96.Osoittaakseen, että tuki rajoittuu välttämättömään vähimmäismäärään, jäsenvaltioiden on selitettävä, miten tukimäärä on määritetty. Kannustavan vaikutuksen arvioinnissa käytettäviä asiakirjoja ja laskelmia voidaan käyttää myös arvioitaessa tuen oikeasuhteisuutta. Jos tuen tarve liittyy pikemminkin vaikeuksiin hankkia velkarahoitusta markkinoilta kuin kannattavuuden puutteeseen, erityisen sovelias tapa varmistaa, että tuki rajoittuu välttämättömään vähimmäismäärään, saattaa olla se, että tuki myönnetään lainana, takauksena tai takaisinmaksettavana ennakkona sen sijaan, että se myönnetään esimerkiksi avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

97.Jos tuetun toiminnon toteuttajaksi on useampia potentiaalisia ehdokkaita, oikeasuhteisuusvaatimus täyttyy todennäköisimmin silloin, kun tuki myönnetään läpinäkyvillä, puolueettomilla ja syrjimättömillä perusteilla.

98.Kansainväliseen kauppaan kohdistuvien todellisten tai mahdollisten välittömien tai välillisten vääristymien poistamiseksi näiden puitteiden mukaisia yleisiä tuki-intensiteettejä suurempi tuki voidaan hyväksyä, jos unionin ulkopuolella sijaitsevat kilpailijat ovat kolmen viime vuoden aikana – suoraan tai välillisesti – saaneet tai saavat intensiteetiltään vastaavaa tukea vastaavanlaisiin hankkeisiin. Jos on todennäköistä, että kansainvälinen kauppa vääristyy kolmen vuoden jälkeenkin kyseisen alan erityisluonteen vuoksi, viitekautta voidaan pidentää vastaavasti. Kyseisen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot, jotta se voi arvioida tilanteen ja erityisesti tarpeen ottaa huomioon kilpailuetu, josta kolmannen maan kilpailija hyötyy. Jos komissiolla ei ole myönnettyä tai ehdotettua tukea koskevaa näyttöä, se voi perustaa päätöksensä myös aihetodisteisiin.

99.Kerätessään todisteita komissio voi käyttää tutkintavaltuuksiaan. 67

3.2.4Läpinäkyvyys

100.Jäsenvaltioiden on julkaistava Euroopan komission valtiontukien avoimuusmoduulissa 68 tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla:

(a)yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen tai hyväksytyn tukiohjelman ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen;

(b)seuraavat tiedot kustakin yksittäisestä tuesta, joka on myönnetty tapauskohtaisesti tai tukiohjelman perusteella, joka on hyväksytty näiden puitteiden perusteella ja joka ylittää 100 000 euroa:

— Yksittäisen tuensaajan identiteetti ( 69 )

-Nimi

-Tuensaajan tunniste

— Tuensaajayrityksen tyyppi myöntämisajankohtana:

-Pk-yritys

-Suuri yritys

— Alue, jolla tuensaaja sijaitsee, NUTS II -tasolla tai alemmalla

— Pääasiallinen toimiala, jolla tuensaaja harjoittaa toimintaa (NACE-kolminumerotasolla) ( 70 )

— Tukiosa ja tuen nimellismäärä, jos se on eri kuin tukiosa, ilmaistuna kokonaislukuna kansallisessa valuutassa ( 71 )

— Tukiväline ( 72 ):

-Avustus / korkotuki / velkojen poistaminen

-Laina / takaisinmaksettavat ennakot / takaisinmaksettava avustus

-Takaus

-Veroetuus tai verovapautus

-Riskirahoitus

-Muu (täsmennettävä)

— Myöntämispäivä ja julkistamispäivä

— Tuen tarkoitus

— Tuen myöntävä viranomainen

— Tapauksen mukaan toimeksisaaneen yhteisön nimi ja valittujen rahoituksen välittäjien nimet

— Tukitoimenpiteen viite 73

101.Jäsenvaltioiden on järjestettävä 100 kappaleessa tarkoitetut, kattavat valtiontukien verkkosivustonsa siten, että tiedot löytyvät helposti. Tiedot on julkaistava sellaisessa avoimessa taulukkomuodossa, joka mahdollistaa hakujen tekemisen sekä tietojen poimimisen, lataamisen ja julkaisemisen helposti internetissä, esimerkiksi csv- tai xml-muodossa. Verkkosivuston on oltava vapaasti käytettävissä ilman rajoituksia, kuten käyttäjän aikaisempaa rekisteröitymistä.

102.Veroetuuksiin perustuvien ohjelmien tapauksessa 100 kappaleessa olevan b kohdan edellytysten katsotaan täyttyvän, jos jäsenvaltiot julkaisevat vaaditut tiedot yksittäisistä tukimääristä seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa): [0,1–0,5], [0,5–1], [1–2], [2–5], [5–10], [10–30], [30–60], [60–100], [100–250] ja [250 ja enemmän].

103.Edellä 100 kappaleen b  kohdassa mainitut tiedot on julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä tai veroetuutena myönnettävän tuen tapauksessa vuoden kuluessa veroilmoituksen määräpäivästä 74 . Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, jonka todetaan myöhemmin soveltuvan sisämarkkinoille, jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot kuuden kuukauden kuluessa komission päätöksen päivämäärästä. Perussopimuksen mukaisten valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon valvonnan mahdollistamiseksi tiedot on asetettava saataville vähintään 10 vuoden ajaksi tuen myöntämisestä.

104.Komissio julkaisee verkkosivustollaan linkit 101 kappaleessa tarkoitetuille valtiontukisivustoille.

3.2.5Varmistuminen siitä, että TKI-tuen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan minimoidaan tai vältetään

3.2.5.1Yleisiä näkökohtia

105.Komissio määrittää markkinat, joihin tuki vaikuttaa, ottaen huomioon jäsenvaltion toimittamat tiedot asianomaisista tuotemarkkinoista eli markkinoista, joihin tuensaajan käyttäytymisen muutos vaikuttaa. Siinä määrin kuin tietty innovatiivinen TKI-toiminta voidaan yhdistää useisiin tulevaisuuden tuotemarkkinoihin, valtiontuen vaikutusta tarkastellaan kaikkien asianomaisten markkinoiden näkökulmasta. Komissio määrittää myös vaikutusalaan kuuluvat maantieteelliset markkinat, jotka vastaavat sitä aluetta, jolla vaikutusalaan kuuluvien tuotemarkkinoiden yritykset toimivat ja joilla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja selvästi erotettavissa lähialueiden kilpailuedellytyksistä.

106.Komissio arvioi edelleen kilpailun vääristymistä sen perusteella, miten TKI-tuki todennäköisesti vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuun kyseisillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla 75 , joihin tuki todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti, ottaen huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat tiedot kilpailijoista ja asiakkaista tai kuluttajista, joihin tuki vaikuttaa. Tässä yhteydessä komissio voi tarvittaessa tarkastella myös kilpailuvuorovaikutussuhteita (korvaavuus- ja täydentävyyssuhteet, myös tuotantoketjun varhaisemman ja myöhemmän vaiheen markkinoilla), joissa tukitoimenpiteen aiheuttamia vääristymiä esiintyy todennäköisemmin.

107.Tuen ansiosta tuensaaja voi yleensä saada kilpailuetua muun muassa i) tuotantokustannusten alenemisen, ii) tuotantokapasiteetin lisääntymisen tai iii) uuden tuotekehityksen myötä. Komissio katsoo, että tuen kielteiset vaikutukset kohdistuvat ensin kilpailijoihin. Tästä syystä komission olisi keskityttävä ensisijaisesti määrittämään tuensaajan todelliset tai mahdolliset kilpailijat, joihin tuki todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti.

108.Komissio toteaa, että TKI-tuki voi aiheuttaa ensi sijassa kahdenlaisia kilpailun ja jäsenvaltioiden välisen kaupan vääristymiä. Niitä ovat tuotemarkkinoiden vääristymät ja sijaintivaikutukset. Molemmat vääristymätyypit voivat johtaa resurssien tehottomaan kohdentamiseen, mikä haittaa sisämarkkinoiden taloudellista suorituskykyä, ja jakautumisongelmiin, toisin sanoen tuki vaikuttaa taloudellisen toiminnan jakautumiseen eri alueille.

109.Tuotemarkkinoiden vääristymien osalta TKI-tuki voi vaikuttaa kilpailuun innovointiprosesseissa ja tuotemarkkinoilla, joilla TKI-toiminnan tuloksia hyödynnetään.

3.2.5.1.1.    Vaikutukset tuotemarkkinoilla

110.TKI-toiminnan valtiontuki voi haitata kilpailua innovointiprosesseissa ja tuotemarkkinoilla kolmella tavalla: vääristämällä kilpailijoiden markkinoille tuloa ja markkinoilta poistumista, vääristämällä investointien dynaamisia kannustimia ja luomalla markkinavoimaa tai ylläpitämällä sitä.

(a)Kilpailijoiden markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vääristyminen

111.TKI-tuki saattaa estää markkinamekanismia toimimasta niin, että tehokkaimmat tuottajat palkittaisiin ja vähiten tehokkaille tuottajille aiheutuisi paineita parantaa tehokkuuttaan, järjestää toimintansa uudelleen tai poistua markkinoilta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa myönnetyn tuen vuoksi kilpailijat, jotka muuten olisivat pystyneet pysymään markkinoilla, pakotetaan pois markkinoilta, tai kilpailijat eivät tule markkinoille lainkaan. Samoin valtiontuki voi estää tehottomia yrityksiä poistumasta markkinoilta tai se voi jopa kannustaa niitä tulemaan markkinoille ja hankkimaan markkinaosuuksia muuten tehokkaammilta kilpailijoilta. Jos TKI-tukea ei suunnata oikein, se voi hyödyttää tehottomia yrityksiä ja johtaa markkinarakenteeseen, jossa useat markkinatoimijat toimivat tehottomasti. Pitkällä aikavälillä kilpailijoiden markkinoille tuloon ja markkinoilta poistumiseen vaikuttaminen voi vähentää innovointia ja hidastaa koko toimialan tuottavuuden parantamista.

(b) Vääristävät dynaamiset kannustimet

112.TKI-tuki voi vääristää tuensaajan kilpailijoiden dynaamisia investointikannustimia. Yrityksen saadessa tukea sen TKI-toiminnan onnistuminen on todennäköisempää, mikä johtaa vahvempaan asemaan tulevaisuuden tuotemarkkinoilla. Tukea saaneen yrityksen vahvempi asema voi johtaa siihen, että kilpailijat supistavat alkuperäisiä investointisuunnitelmiaan (syrjäyttämisvaikutus).

113.Lisäksi tuki saattaa tehdä mahdollisista tuensaajista ylimielisiä tai riskihakuisempia. Pitkän aikavälin vaikutus alan kokonaistulokseen on tässä tapauksessa todennäköisesti kielteinen. Jos TKI-tukea ei suunnata oikein, se voi siksi hyödyttää tehottomia yrityksiä ja johtaa markkinarakenteeseen, jossa useat markkinatoimijat toimivat tehottomasti.

(c) Markkinavoiman luominen tai säilyttäminen

114.TKI-toimintaan myönnettävällä tuella saattaa olla vääristävä vaikutus, jos se lisää tai ylläpitää markkinavoimaa tuotemarkkinoilla. Markkinavoima tarkoittaa kykyä vaikuttaa kuluttajia haittaavalla tavalla markkinahintoihin, tuotokseen, tuotteiden ja palvelujen valikoimaan tai laatuun sekä muihin kilpailutekijöihin pitkällä aikavälillä. Myös silloin kun tuki ei vahvista markkinavoimaa suoraan, se voi lisätä sitä välillisesti estämällä olemassa olevien kilpailijoiden laajentumisen tai aiheuttamalla niiden poistumisen markkinoilta tai estämällä uusien kilpailijoiden tulon markkinoille.

3.2.5.1.2.    Kauppaan ja yritysten sijaintipaikan valintaan kohdistuvat vaikutukset

115.TKI-tuki voi johtaa kilpailun vääristymiin myös silloin, kun se vaikuttaa sijaintipaikan valintaan. Näitä vääristymiä voi syntyä eri jäsenvaltioissa, kun yritykset käyvät kauppaa rajojen yli tai harkitsevat eri sijaintipaikkoja. Tuki, jolla autetaan toiminnan siirtämistä toiselle alueelle sisämarkkinoiden sisällä, ei välttämättä suoraan vääristä tuotemarkkinoita, mutta se siirtää toiminnan tai investoinnit alueelta toiselle.

3.2.5.1.3.    Selvät kielteiset vaikutukset

116.Tukitoimenpidettä ja olosuhteita, joissa sitä sovelletaan, on analysoitava sen selvittämiseksi, missä määrin tuki voidaan katsoa vääristäväksi. On kuitenkin eräitä tilanteita, joissa kielteiset vaikutukset ovat ilmiselvästi myönteisiä vaikutuksia suuremmat. Tällöin tuen ei voida katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

117.Perussopimuksen yleisten periaatteiden mukaan valtiontukea ei voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos tukitoimenpide on siinä määrin syrjivä, että sitä ei voida perustella sillä, että toimenpide on luonteeltaan valtiontukea. Kuten 3.1.3 kohdassa todetaan, komissio ei hyväksy tukitoimenpidettä, jos se tai sen ehdot rikkovat unionin oikeutta. 76 Tämä pätee erityisesti tukitoimenpiteisiin, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on oltava päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa (tai että sen on oltava pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon) tai että sen on käytettävä kotimaisia tuotteita tai palveluja, ja tukitoimenpiteisiin, joissa rajoitetaan tuensaajan mahdollisuutta hyödyntää TKI-toiminnan tuloksia muissa jäsenvaltioissa. 77

3.2.5.2 Tukiohjelmat

118.Jotta ilmoitusta edellyttävän tukiohjelman voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, se ei saa aiheuttaa merkittäviä kilpailun ja kaupan vääristymiä. Vaikka vääristymien voidaan katsoa olevan rajoitettuja yksittäisen tuen tasolla (edellyttäen että tuki on tarpeen ja oikeasuhteista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi), tukiohjelmat voivat silti johtaa suuriin vääristymiin kasautumisen vuoksi. Vääristymät voivat johtua esimerkiksi tuesta, jolla on kielteinen vaikutus kilpailijoiden dynaamisiin investointikannustimiin. Tietyille aloille keskittyvän tukiohjelman tapauksessa tällaisten vääristymien riski on vielä suurempi.

119.Jäsenvaltioiden on sen vuoksi osoitettava, että mahdolliset kielteiset vaikutukset rajoittuvat vähimmäismäärään ottaen huomioon esimerkiksi kyseisten hankkeiden koko, yksittäiset ja kumulatiiviset tukimäärät, oletettujen tuensaajien lukumäärä ja kohdealojen ominaispiirteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden puitteiden 145 kappaleen soveltamista. Jotta komissio voi arvioida ilmoitusta edellyttävien tukiohjelmien todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia, jäsenvaltiot voivat toimittaa tueksi samanlaisista aikaisemmista tukiohjelmista tehtyjä vaikutustenarviointeja ja jälkiarviointeja.

3.2.5.3. Yksittäistä tukea koskevat lisäedellytykset

3.2.5.3.1 Tuotemarkkinoiden vääristymät

120.Jotta komissio voisi kartoittaa ilmoitusta edellyttävän yksittäisen tuen osalta mahdolliset kilpailun ja kaupan vääristymät ja arvioida niitä, jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot i) kyseessä olevista tuotemarkkinoista, toisin sanoen markkinoista, joihin tuensaajan toiminnan muutos vaikuttaa, ja ii) vaikutuksen piiriin kuuluvista kilpailijoista ja asiakkaista tai kuluttajista.

121.Kun komissio arvioi tukitoimenpiteen kielteisiä vaikutuksia, se keskittyy kilpailun vääristymistä koskevassa analyysissaan siihen, mikä todennäköinen vaikutus TKI-toiminnalle myönnettävällä tuella on yritysten väliseen kilpailuun kyseisillä tuotemarkkinoilla. Komissio antaa suuremman painoarvon kilpailuun ja kauppaan liittyville riskeille, joita syntyy lähitulevaisuudessa tietyllä todennäköisyydellä.

122.Siinä määrin kuin tietty innovatiivinen toiminta voidaan yhdistää useisiin tulevaisuuden tuotemarkkinoihin, valtiontuen vaikutusta tarkastellaan kaikkien asianomaisten markkinoiden näkökulmasta. Joissakin tapauksissa TKI-toiminnan tuloksilla (esim. immateriaalioikeuksilla) käydään kauppaa teknologiamarkkinoilla muun muassa patentteja lisensoimalla tai siirtämällä. Näissä tapauksissa komissio voi myös tutkia tuen vaikutusta kilpailuun teknologiamarkkinoilla.

123.Komissio soveltaa erilaisia perusteita arvioidessaan mahdollisia kilpailun vääristymiä, joita ovat vääristävät dynaamiset kannustimet, markkinavoiman luominen tai säilyttäminen sekä tehottomien markkinarakenteiden säilyttäminen.

(a)Vääristävät dynaamiset kannustimet

124.Komissio tarkastelee seuraavia seikkoja arvioidessaan dynaamisten kannustimien aiheuttamia mahdollisia vääristymiä:

(I)Markkinoiden kasvu: Mitä enemmän markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, sitä epätodennäköisempää on, että tuella on kielteinen vaikutus kilpailijoiden kannustimiin, kun otetaan huomioon, että kannattavan liiketoiminnan kehittämiselle on runsaasti mahdollisuuksia.

(II)Tuen määrä:Tukitoimenpiteillä, joihin liittyy huomattava määrä tukea, on todennäköisesti merkittävä syrjäyttämisvaikutus. Tuen määrän merkitystä verrataan pääasiassa määrään, jonka tärkeimmät markkinatoimijat käyttävät samantapaisiin hankkeisiin.

(III)Markkinoiden läheisyys / tuen muoto: Mitä tiiviimmin tuki liittyy lähellä markkinoita olevaan toimintaan, sitä todennäköisemmin sillä on huomattava syrjäyttämisvaikutus.

(IV)Avoin valintaprosessi: Komissio suhtautuu suopeammin tapauksiin, joissa tuki myönnetään läpinäkyvillä, objektiivisilla ja syrjimättömillä perusteilla.

(V)Toiminnan lopettamisen esteet: Kilpailijat todennäköisesti ylläpitävät tai jopa laajentavat investointisuunnitelmiaan, jos innovaatioprosessin lopettaminen on käytännössä erittäin vaikeaa. Näin voi käydä silloin, kun monet kilpailijoiden aiemmista investoinneista on sidottu TKI-toiminnan tiettyyn kehitykseen.

(VI)Kannustimet kilpailla tulevaisuuden markkinoilla: TKI-tuki voi johtaa siihen, että tuensaajan kilpailijat luopuvat kilpailusta tulevaisuuden markkinoilla, joilla ”voittaja saa kaiken”, koska tuen tarjoama etu, kuten tekninen etulyöntiasema, mittakaavaedut, verkostovaikutukset tai parempi ajoitus, vähentää niiden mahdollisuuksia tulla menestyksellisesti kyseisille markkinoille.

(VII)Tuotteiden eriyttäminen ja kilpailun intensiteetti: Tuella on pienempi vaikutus kilpailijoiden toimintaan silloin, kun tuoteinnovaatioissa on lähinnä kyse tuotteiden eriyttämisestä, esimerkiksi eri tuotemerkkien, standardien, teknologioiden ja kuluttajaryhmien osalta. Sama pätee myös markkinoihin, joilla on paljon todellisia kilpailijoita.

(b)Markkinavoiman luominen tai säilyttäminen

125.Komissio kiinnittää huomiota lähinnä niihin TKI-toimenpiteisiin, jotka antavat tuensaajalle mahdollisuuden vahvistaa markkinavoimaansa olemassa olevilla tuotemarkkinoilla tai siirtää sitä tulevaisuuden tuotemarkkinoille. Komissio ei odota löytävänsä markkinavoimaan liittyviä kilpailuongelmia tapauksissa, joissa yksittäisen tuensaajan markkinaosuus on alle 25 prosenttia, eikä markkinoilla, joilla Herfindahl-Hirschman-indeksin mukainen markkinoiden keskittymistä kuvaava arvo on alle 2000.

126.Komissio kiinnittää markkinavoimaa koskevassa analyysissaan huomiota seuraaviin tekijöihin:

(I)Tuensaajan markkinavoima ja markkinoiden rakenne: Jos tuensaajalla on jo määräävä asema tuotemarkkinoilla, tuki voi vahvistaa määräävää asemaa heikentämällä kilpailupainetta, joka tuensaajaan kohdistuu sen kilpailijoiden taholta. Valtiontuella voi olla suuri merkitys myös oligopolimarkkinoilla, joilla on vain muutama toimija.

(II)Markkinoille pääsyn esteet: TKI-toiminnassa uudet toimijat saattavat joutua kohtaamaan huomattavia markkinoille pääsyn esteitä. Näitä esteitä ovat muun muassa oikeudelliset esteet (erityisesti immateriaalioikeuksien osalta), suurtuotannosta ja tuotevarioinnista saatavat edut, verkkoihin ja infrastruktuuriin pääsyn esteet sekä muut strategiset esteet, jotka haittaavat markkinoille pääsyä tai laajentumista.

(III)Ostajien neuvotteluvoima: Myös ostajien markkina-asema voi rajoittaa yrityksen markkinavoimaa. Vahvojen ostajien läsnäolo markkinoilla saattaa kumota vahvan markkina-aseman, jos ostajat todennäköisesti pyrkivät ylläpitämään riittävästi kilpailua markkinoilla.

(IV)Valintamenettely: Komissio kiinnittää erityistä huomiota tukitoimenpiteisiin, jotka antavat vahvassa markkina-asemassa oleville yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa valintaprosessiin esimerkiksi suosittelemalla tiettyjä yrityksiä valintaprosessin aikana tai ohjaamalla tutkimustoimintaa perusteettomasti siten, että vaihtoehtoiset tutkimussuunnat jäävät vähemmälle huomiolle.

(c)Tehottomien markkinarakenteiden ylläpitäminen

127.Komissio kiinnittää markkinarakenteita koskevassa analyysissaan huomiota siihen, onko tuki myönnetty markkinoille, joilla on ylikapasiteettia, tai taantuville toimialoille. Ongelmia ei kuitenkaan todennäköisesti ilmene tilanteissa, joissa markkinat kasvavat tai joissa TKI-valtiontuki todennäköisesti muuttaa alan yleistä kasvudynamiikkaa tai erityisesti toimialan kasvihuonekaasujalanjälkeä (Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan digitaalistrategiaa koskevien tiedonantojen mukaisesti) varsinkin jos sen ansiosta otetaan käyttöön uutta teknologiaa esimerkiksi hiilestä irtautumiseksi ja/tai tuotannon digitalisoimiseksi ilman kapasiteetin lisäystä.

   3.2.5.3.2 Sijaintivaikutukset

128.Varsinkin jos TKI-tuki on lähellä markkinoita, se saattaa johtaa siihen, että tietyt alueet hyötyvät suotuisammista tuotantoedellytyksistä erityisesti siksi, että tuotantokustannukset ovat suhteellisesti alhaisemmat, mikä johtuu tuesta tai tuen avulla lisääntyneestä TKI-toiminnasta. Yritykset voivat tämän vuoksi siirtää toimintansa kyseisille alueille.

129.Sijaintipaikkavaikutukset voivat olla merkityksellisiä myös tutkimusinfrastruktuurien ja testaus-ja kokeiluinfrastruktuurien kannalta. Jos tukea käytetään ensi sijassa infrastruktuurin houkuttelemiseen tietylle alueelle toisen alueen kustannuksella, se ei edistä uusia TKI-toimintoja unionissa.

130.Arvioidessaan ilmoitusta edellyttävää yksittäistä tukea komissio ottaa huomioon mahdolliset todisteet siitä, että tuensaaja on harkinnut vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja.

131.Samoin tuen, joka johtaa pelkästään TKI-toiminnan sijaintipaikan vaihtamiseen sisämarkkinoilla muuttamatta hankkeen luonnetta, kokoa tai laajuutta, ei katsota soveltuvan sisämarkkinoille.

3.2.6Tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen

132.Komissio arvioi, ovatko tukitoimenpiteen havaitut kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kaupankäynnin edellytyksiin suuremmat kuin suunnitellun tuen myönteiset vaikutukset.

3.2.6.1 Huomioon otettavien myönteisten vaikutusten määrittely

133.Talouskasvun ja TKI-investointien välillä on korrelaatio. TKI lisää tuottavuutta ja edistää talouskehitystä. Siksi se on tärkeä tekijä unionin yrityksille, jotta ne voivat edistää talouden kehitystä luomalla uusia tuotteita, teknologioita, palveluja tai tuotantoprosesseja.

134.TKI-investoinnit ovat erittäin tärkeitä kaikkien talouden alojen kehitykselle, koska ne liittyvät vahvasti tuottavuuteen.

135.Komissio arvioi tasapainotestin ensimmäisenä vaiheena tuen myönteisiä vaikutuksia tuettuun taloudelliseen toimintaan ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen tukitoimenpiteen käynnistämän TKI-toiminnan tai TKI-hankkeen koon kasvun, laajentumisen tai toteutusaikataulun nopeutumisen, joka tukitoimenpiteellä saadaan aikaan.

136.Lisäksi komissio voi arvioida, onko tuella laajempia TKI-liitännäisiä myönteisiä vaikutuksia. Jos tällaiset laajemmat myönteiset vaikutukset kuvastavat unionipolitiikan tavoitteita, joita sisältyy esimerkiksi uuteen ERA-hankkeeseen (Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten), Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan digitaalistrategiaan ja Euroopan uuteen teollisuusstrategiaan, kyseisellä TKI-tuella voidaan jo lähtökohtaisesti katsoa olevan laajempia myönteisiä vaikutuksia.

137.Komissio toteaa, että sekä yksityisiä että julkisia investointeja tarvitaan kriittisiin teknologioihin liittyvän TKI-toiminnan tukemiseksi ja nopeuttamiseksi. Tällaiset teknologiat tukisivat markkinoilla unionin teollisuuden digitalisaatiota ja unionin siirtymistä nolla-/vähähiilitalouteen sekä kiertotalouteen ja päästöttömään talouteen, jossa luonnonpääomaa suojellaan. Komissio suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden tukemiin TKI-toimiin, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 78 mukaisia. Asetus on yksi mahdollisista menetelmistä, joilla voidaan määritellä, millainen TKI-toiminta edistää ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja tukevia teknologioita, tuotteita tai muita ratkaisuja.

138.Kun jäsenvaltiot suunnittelevat valtiontuen myöntämistä TKI-toimintaan, niiden on määriteltävä tarkasti tavoite ja selvitettävä erityisesti, kuinka toimenpiteellä on tarkoitus edistää TKI-toimintaa. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osarahoittamien toimenpiteiden tapauksessa jäsenvaltiot voivat tukeutua asianomaisissa toimenpideohjelmissa esitettyihin perusteluihin.

139.Komissio suhtautuu myönteisesti tukitoimenpiteisiin, jotka ovat olennainen osa kattavaa TKI-toimintaa edistävää ohjelmaa tai toimenpidesuunnitelmaa tai älykkään erikoistumisen strategioita ja joita perustellaan aiemmin toteutetuista tukitoimenpiteistä laadituilla tarkoilla arvioinneilla, jotka osoittavat niiden vaikuttavuuden.

140.Kun valtiontukea myönnetään sellaisiin hankkeisiin tai toimintoihin, joiden rahoittamiseen myös unioni osallistuu joko suoraan tai välillisesti (toisin sanoen komission, sen toimeenpanoviraston, perussopimuksen 185 ja 187 artiklan mukaisesti perustetun yhteisyrityksen tai muun sellaisen täytäntöönpanoelimen kautta, joka ei ole suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvallassa), komissio katsoo, että asiaan liittyvät myönteiset vaikutukset on jo osoitettu.

3.2.6.1.1.    Yksittäistä tukea koskevat lisänäkökohdat

141.Sen osoittamiseksi, että ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva yksittäinen tuki (ilmoitusta edellyttävä yksittäinen tuki) lisää TKI-toimintaa, jäsenvaltiot voivat käyttää seuraavia indikaattoreita yhdessä muiden määrää tai laatua koskevien merkityksellisten seikkojen kanssa:

a)    hankkeen koon kasvattaminen: hankkeen kokonaiskustannusten lisääminen (ilman, että tuensaajan menot alenevat, verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnettäisi); TKI-toimintoihin osoitettavan henkilömäärän lisääminen;

b)    hankkeen laajentaminen: hankeen odotettujen tuotosten määrän lisääminen; kunnianhimoisempi hanke, josta on osoituksena osallistujien suurempi määrä, rajat ylittävien TKI-toimien lisääntyminen, tieteellisen tai teknisen läpimurron suurempi todennäköisyys tai suurempi epäonnistumisriski (liittyy erityisesti hankkeen pitkään kestoon ja tulosten epävarmuuteen);

c)    hankkeen nopeuttaminen: hankkeen loppuun saattaminen vaatii vähemmän aikaa verrattuna saman hankkeen toteuttamisaikaan ilman tukea;

d)    käytetyn kokonaissumman kasvattaminen: tuensaajan TKI-toiminnan kokonaismenojen lisääminen absoluuttisesti tarkasteltuna tai osuutena liikevaihdosta; hankkeen budjetin muuttaminen (supistamatta vastaavasti muiden hankkeiden budjettia).

142.Voidakseen päätellä, että tuki lisää TKI-toimintaa unionissa, komissio tarkastelee yrityksen toteuttaman TKI-toiminnan nettolisäyksen lisäksi myös tuen vaikutusta TKI-menojen kokonaislisäykseen kyseisellä toimialalla, rajat ylittävän TKI-toiminnan lisääntymiseen unionissa sekä unionin aseman paranemiseen TKI-toiminnan osalta kansainvälisesti. Komissio suhtautuu tukitoimenpiteisiin myönteisesti, jos niiden myönteisistä vaikutuksista aiotaan tehdä julkisesti saatavilla oleva jälkiarviointi.

3.2.6.2. Tuen myönteisten ja kielteisten vaikutusten punnitseminen

143.Lopuksi komissio vertaa tukitoimenpiteen havaittuja kielteisiä vaikutuksia kilpailun vääristymiseen ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (ks. 3.2.1–3.2.5 kohta) suunnitellun tuen myönteisiin vaikutuksiin (ks. 3.2.6.1 kohta), joita sillä on kyseiseen taloudelliseen toimintaan ja unionin talouden tai yhteiskunnan kehitykseen tai molempiin. Se katsoo tukitoimenpiteen soveltuvan sisämarkkinoille ainoastaan silloin, kun myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat.

144.Jos ehdotetulla tukitoimenpiteellä ei puututa tarkoin määriteltyyn markkinoiden toimintapuutteeseen tarkoituksenmukaisesti ja oikeasuhteisesti, kilpailua vääristävät kielteiset vaikutukset ovat yleensä suuremmat kuin toimenpiteen myönteiset vaikutukset. Tällöin komissio todennäköisesti päättelee, että ehdotettu tukitoimenpide ei sovellu sisämarkkinoille.

145.Eräiden tukiohjelmamuotojen kokonaisvaikutuksen selvittämiseksi voidaan edellyttää jaksossa 4 tarkoitettua jälkiarviointia. Komissio voi tällaisissa tapauksissa rajoittaa ohjelmien keston enintään neljään vuoteen. Myöhemmin voidaan kuitenkin tehdä uusi ilmoitus ohjelmien voimassaolon jatkamiseksi.

4.Arviointi

146.Varmistaakseen, että kilpailun ja kaupan vääristyminen on rajallista, komissio voi edellyttää, että 147 kappaleessa tarkoitetuille tukiohjelmille tehdään jälkiarviointi. Arvioinnit tehdään tukiohjelmille, joissa mahdollinen kilpailun vääristyminen on erityisen suurta, eli ne voivat uhata rajoittaa tai vääristää kilpailua merkittävästi, jos niiden täytäntöönpanoa ei tarkisteta hyvissä ajoin.

147.Jälkiarviointeja saatetaan edellyttää tukiohjelmissa, joiden budjetti on suuri tai joihin sisältyy uusia ominaispiirteitä, tai kun on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia. Arviointeja edellytetään joka tapauksessa ohjelmissa, joissa valtiontukibudjetti tai kirjatut menot ovat jonakin vuotena yli 150 miljoonaa euroa tai koko niiden keston aikana yli 750 miljoonaa euroa. Viimeksi mainittu tarkoittaa ohjelman ja mahdollisten sitä edeltävien ohjelmien, joilla on vastaava tavoite ja maantieteellinen alue, yhdistettyä kestoa alkaen 1. tammikuuta 2022. Ottaen huomioon arvioinnin tavoitteet ja sen, että vältetään kohtuuttoman hallinnollisen rasituksen kohdistuminen jäsenvaltioihin, jälkiarvioinnit ovat välttämättömiä vain silloin, kun tukiohjelman kokonaiskesto ylittää kolme vuotta alkaen 1. tammikuuta 2022.

148.Jälkiarviointia koskevasta vaatimuksesta voidaan luopua niissä tukiohjelmissa, jotka seuraavat välittömästi ohjelmaa, jolla on ollut samanlainen tavoite ja maantieteellinen alue ja jolle on tehty arviointi, josta on laadittu lopullinen arviointiraportti komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti ja josta ei ole saatu kielteisiä tuloksia. Jos ohjelman lopullinen arviointiraportti ei ole hyväksytyn arviointisuunnitelman mukainen, ohjelma on keskeytettävä välittömästi.

149.Arvioinnissa olisi pyrittävä tarkistamaan, onko tukiohjelman sisämarkkinoille soveltuvuuden taustalla olevat oletukset ja edellytykset täytetty, erityisesti tukitoimenpiteen välttämättömyys ja tehokkuus sen yleisten ja erityisten tavoitteiden perusteella. Siinä olisi arvioitava myös ohjelman vaikutusta kilpailuun ja kauppaan.

150.Olennainen osa komission tekemää ohjelman arviointia on arviointisuunnitelman luonnos, joka jäsenvaltioiden on ilmoitettava 147 kappaleen mukaisen arviointivaatimuksen piiriin kuuluvista tukiohjelmista seuraavasti:

(a)yhdessä tukiohjelman kanssa, jos ohjelman valtiontukibudjetti on jonakin vuotena yli 150 miljoonaa euroa tai ohjelman koko keston aikana 750 miljoonaa euroa;

(b)30 työpäivän kuluessa merkittävästä muutoksesta, joka kasvattaa ohjelman budjetin jonakin vuotena yli 150 miljoonaan euroon tai ohjelman koko keston aikana 750 miljoonaan euroon,

(c)30 työpäivän kuluessa siitä, kun ohjelman viralliseen tilinpäätökseen on kirjattu yli 150 miljoonan euron menot joltakin vuodelta.

151.Arviointisuunnitelman luonnoksen on oltava komission esittämien yhteisten menetelmällisten periaatteiden 79 mukainen. Jäsenvaltioiden on julkaistava komission hyväksymä arviointisuunnitelma.

152.Jälkiarvioinnin tekijän on oltava tuen myöntävästä viranomaisesta riippumaton asiantuntija, ja arviointi on tehtävä arviointisuunnitelman mukaisesti. Jokaiseen arviointiin on sisällyttävä vähintään yksi väliarviointiraportti ja yksi lopullinen arviointiraportti. Jäsenvaltioiden on julkaistava molemmat raportit.

153.Jälkiarviointiraportti on toimitettava komissiolle riittävän ajoissa, jotta komissio voi arvioida tukijärjestelmän voimassaolon mahdollista jatkamista, ja viimeistään yhdeksän kuukautta ennen sen voimassaolon päättymistä. Kyseistä aikaa voidaan lyhentää ohjelmissa, joihin kohdistuu arviointivaatimus niiden kahden viimeisen toteutusvuoden aikana. Arvioinnin tarkka laajuus ja järjestelyt määritetään tukiohjelman hyväksymispäätöksessä. Kaikkia myöhempiä, tavoitteiltaan vastaavia tukitoimenpiteitä koskevissa ilmoituksissa on kuvailtava, miten arvioinnin tulokset on otettu huomioon.

5.Raportointi ja seuranta

154.Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain komissiolle raportit neuvoston asetuksen (EY) N:o 2015/1589 80 ja komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 81 mukaisesti.

155.Jäsenvaltioiden on säilytettävä tarkat tiedot kaikista tukitoimenpiteistä. Aineistoon on sisällyttävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen enimmäisintensiteettejä koskevat edellytykset ovat täyttyneet. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä ja toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä.

6.Sovellettavuus

156.Komissio soveltaa tässä tiedonannossa vahvistettuja periaatteita ja puitteita arvioidessaan kaikkien niiden ilmoitettujen TKI-tukien soveltuvuutta sisämarkkinoille, joista siltä pyydetään päätöstä 19 päivän lokakuuta 2022 jälkeen. Sääntöjenvastaista TKI-tukea arvioidaan niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin tuen myöntämishetkellä.

157.Perussopimuksen 108 artiklan 1 kohdan nojalla komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot muuttavat tarpeen mukaan nykyiset TKI-tukiohjelmansa näiden puitteiden mukaisiksi viimeistään 6 kuukauden kuluessa näiden puitteiden voimaantulosta.

158.Jäsenvaltioita kehotetaan antamaan nimenomainen ehdoton suostumus 157 kappaleessa tarkoitettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun nämä puitteet on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos joltakin jäsenvaltiolta ei saada vastausta, komissio olettaa, että kyseinen jäsenvaltio ei hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä.

7.Tarkistaminen

159.Komissio voi päättää näiden puitteiden uudelleentarkastelusta tai muuttamisesta milloin tahansa, jos tämä on tarpeen kilpailupolitiikkaan liittyvistä syistä tai muiden unionin politiikan alojen ja kansainvälisten sitoumusten tai muiden perusteltujen syiden huomioon ottamiseksi.

(1) ”Markkinoiden toimintapuutteella” tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinat eivät todennäköisesti itsenään toimi taloudellisesti tehokkaalla tavalla.

(2) Säännöillä pyritään muun muassa tukemaan digitalisaatioon liittyvää TKI-toimintaa. Digitalisaatiolla tarkoitetaan näissä puitteissa sellaisilla sähköisillä laitteilla ja/tai järjestelmillä toteutetun innovatiivisen teknologian käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tuotteen toiminnallisuuden lisäämisen, verkkopalvelujen kehittämisen, prosessien nykyaikaistamisen tai siirtymisen liiketoimintamalleihin, jotka perustuvat välikäsien poistumiseen tavaroiden tuotannossa ja palvelujen tarjoamisessa niin, että saadaan aikaan muutosvaikutus. Näiden puitteiden mukaista digitalisaatioon liittyvää TKI-toimintaa varten voidaan myöntää valtiontukea, paitsi jos kyse on puhtaasti korvausinvestoinneista, joiden tapauksessa tuen välttämättömyys ja kannustinvaikutus ovat kyseenalaisia.

(3)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

(4)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa, COM(2020) 67 final, 19.2.2020.

(5)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten, COM(2021) 118 final, 9.3.2021.

(6)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan datastrategia, COM(2020) 66 final, 19.2.2020.

(7)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan uusi teollisuusstrategia, COM(2020) 102 final, 10.3.2020.

(8)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten, COM(2021) 350 final, 5.5.2021.

(9)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle, COM(2020) 456 final, 27.5.2020.

(10)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan terveysunionin rakentaminen – valmius ja muutosjoustavuus, COM(2020) 724 final, 11.11.2020.

(11)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten, COM(2020) 628 final, 30.9.2020.

(12)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta, COM(2020) 98 final, 11.3.2020.

(13) Tämä tavoite vahvistettiin neuvoston (kilpailukyky) 1. joulukuuta 2020 antamissa päätelmissä.

(14) Ns. patenttiboksijärjestelmät eivät kuulu näiden puitteiden piiriin.

(15)      Mukaan lukien Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta myönnetty rahoitus.

(16)      Komission tiedonanto – Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2).

(17)      Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 13.9.1995, TWD Textilwerke Deggendorf GmbH v. komissio, yhdistetyt asiat T-244/93 ja T-486/93, ECLI:EU:T:1995:160.

(18)      Komissio pitää t&k-toiminnan jakamista myös jatkossa eri luokkiin hyödyllisenä, vaikka toiminta voi noudattaa ennemminkin interaktiivista kuin lineaarista innovaatiomallia.

(19)      Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat määritellään ja yksilöidään komission tiedonannossa – Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen, COM(2012) 341 final, 26.6.2012.

(20)      Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(21)      Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1);

(22)      Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(23)      Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1);

(24)      Neuvoston asetus (EU) 2015/1588, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä marraskuuta 2018 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2018/1911 (EUVL L 311, 7.12.2018, s. 8).

(25)      Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen, esimerkiksi perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella arvioitavan TKI-tuen, sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet on esitetty erillisessä komission tiedonannossa.

(26) Ks. komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6).

(27)      Digitaali-innovointikeskittymät (mukaan lukien myös keskitetysti hallinnoidusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavat Euroopan tason digitaali-innovaatiokeskittymät), joiden tavoitteena on edistää muun muassa tekoälyn, suurteholaskennan ja kyberturvateknologian kaltaisten digiteknologioiden laajaa käyttöönottoa taloudessa (erityisesti pk-yrityksissä) ja julkisen sektorin organisaatioissa, voidaan itsessään katsoa näiden valtiontukipuitteiden mukaisiksi innovaatioklustereiksi kunkin digitaali-innovointikeskittymän erityistavoitteista ja sen tarjoamista toiminnoista riippuen.

(28)      Organisaatioinnovointia voi olla myös sosiaalinen innovointi, jos se vastaa määritelmää.

(29)      Prosessi-innovointia voi olla myös sosiaalinen innovointi edellyttäen, että kyseinen sosiaalinen innovointitoiminta vastaa määritelmää.

(30)      Ks. eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 2 artiklan a kohta (EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1).

(31)      Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(32)      Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureihin voidaan viitata myös termillä ’teknologiainfrastruktuurit’, ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Technology Infrastructures, SWD(2019) 158 final, 8.4.2019.

(33)      Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1).

(34)      Ks. tuomioistuimen tuomio 16.6.1987, komissio v. Italia, C-118/85, ECLI:EU:C:1987:283, 7 kohta; tuomioistuimen tuomio 18.6.1998, komissio v. Italia, C-35/96, ECLI:EU:C:1998:303, 36 kohta; tuomioistuimen tuomio 19.2.2002, Wouters, C- 309/99, ECLI:EU:C:2002:98, 46 kohta.

(35)      Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 27.9.1988, Humble and Edel, C-263/86, ECLI:EU:C:1988:451, 9–10 kohta ja 15–18 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 7.12.1993, Wirth, C-109/92, ECLI:EU:C:1993:916, 15 kohta.

(36)      Ks. esim. asiat NN54/2006, Přerov logistics College ja N 343/2008, Individual aid to the College of Nyíregyháza for the development of the Partium Knowledge Centre.

(37)      Ks. komission tiedonanto Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen (EUVL C 8, 11.1.2012, s. 4), 26–29 kohta.

(38)      Työntekijöiden koulutusta, siinä merkityksessä kuin sitä tarkastellaan koulutustukea koskevissa valtiontukisäännöissä, ei katsota tutkimusorganisaatioiden ensisijaiseksi muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi.

(39)      T&k-palvelujen tarjontaa ja t&k-toiminnan harjoittamista yritysten puolesta ei katsota riippumattomaksi t&k-toiminnaksi.

(40)      Jos tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri saa sekä julkista että yksityistä rahoitusta, komissio katsoo, että tästä on kyse silloin, kun sille tietyksi tilikaudeksi osoitettu julkinen rahoitus ylittää kyseisellä kaudella muusta kuin taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

(41)      Koska tutkimusyhteisö saa taloudellista liitännäistoimintaa harjoittaessaan hankittua parempaa ja kehittyneempää asiantuntemusta ja tietämystä, jota voidaan käyttää tutkimusorganisaation tai tutkimusinfrastruktuurin ensisijaisten muiden kuin taloudellisten toimintojen suorittamiseen koko yhteiskunnan hyödyksi.

(42)      Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 16.5.2002, Ranska v. komissio, C-482/99, ECLI:EU:C:2002:294, 24 kohta.

(43)      Jos tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri tarjoaa tiettyä tutkimuspalvelua tai harjoittaa sopimusperusteista tutkimustoimintaa ensi kertaa tietyn yrityksen puolesta, kokeiluluonteisesti ja selvästi rajoitetun ajan, komissio katsoo yleensä veloitetun hinnan olevan markkinahinta, jos tutkimuspalvelu tai sopimusperusteinen tutkimustoiminta on ainutlaatuista ja voidaan osoittaa, ettei sille ole markkinoita.

(44)      Tähän eivät sisälly tarkat sopimukset tuloksena olevien immateriaalioikeuksien markkina-arvosta ja hankkeeseen annetun panoksen arvosta.

(45)      Myös materiaalinsiirtosopimusten muodossa, jos tutkimusorganisaatio tai -infrastruktuuri siirtää materiaaleja yritykselle vastaanottajan omaa t&k-toimintaa varten.

(46)      Ks. tiedonanto ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa, KOM(2007) 799 lopullinen, 14.12.2007.

(47)      Ks. julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 27 artikla (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65) ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU 45 artikla (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243). Samoin jos on kyse direktiivin 2014/24/EU 28 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 46 artiklassa tarkoitetusta rajoitetusta menettelystä, komissio katsoo, ettei yrityksille myönnetä valtiontukea, ellei kiinnostuneita palveluntarjoajia estetä tekemästä tarjousta ilman perusteltua syytä.

(48)      Tämä pätee myös silloin, kun julkiset ostajat hankkivat innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat tulosta edeltäneestä t&k-hankinnasta, tai t&k-toimintaan liittymättömiä tuotteita ja palveluja, joiden valmiustaso edellyttää tiettyä tuotteeseen, prosessiin tai organisointiin liittyvää innovaatiotoimintaa.

(49)      Tämä ei vaikuta menettelyihin, jotka kattavat ainutlaatuisten tai erikoistuneiden tuotteiden tai palvelujen kehittämisen ja ostamisen.

(50)      Ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistettuja soveltuvuusedellytyksiä sovelletaan kaikkiin muihin yksittäisiin tukiin, myös silloin, kun tuki myönnetään ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan tukiohjelman perusteella.

(51)      Ks. unionin tuomioistuimen tuomio HGA ym. v. komissio, yhdistetyt asiat C-630/11 P – C-633/11 P, ECLI:EU:C:2013:387.

(52)      Jos tukihakemus koskee t&k-hanketta, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että potentiaalinen tuensaaja on jo tehnyt toteutettavuustutkimuksia, jotka eivät kuulu valtiontukihakemuksen piiriin.

(53)      Jos tukea myönnetään sellaisiin hankkeisiin tai toimintoihin, jotka toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa ja joihin saatetaan soveltaa erillisiä tuen myöntämismenettelyjä, töitä ei saa aloittaa ennen ensimmäisen tukihakemuksen jättämistä. Jos tuki myönnetään automaattisen verotukijärjestelmän perusteella, kyseinen järjestelmä olisi hyväksyttävä ja sen olisi tultava voimaan ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista.

(54)      Vaikka tämä ei ehkä ole mahdollista etukäteen hiljattain käyttöönotetun toimenpiteen osalta, jäsenvaltioiden odotetaan toimittavan arviointiselvityksiä omien verotukijärjestelmiensä kannustavista vaikutuksista (niin että jälkiarviointeja varten suunniteltujen tai aiottujen menetelmien olisi yleensä oltava osa näiden toimenpiteiden suunnittelua). Jos arviointiselvityksiä ei ole, verotukijärjestelmällä voidaan olettaa olevan kannustava vaikutus vain lisätoimenpiteisiin.

(55)      Hankkeen nettonykyarvo on investoinnin elinaikana kertyvien positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen erotus diskontattuna niiden käypään arvoon (käyttäen pääomakustannusten painotettua keskiarvoa).

(56)      Sisäinen tuottoprosentti ei perustu tietyn vuoden kirjanpidollisiin tuloihin, vaan siinä otetaan huomioon tulevat kassavirrat, jotka investoija odottaa saavansa investoinnin elinaikana. Se määritetään diskonttokorkona, jota käytettäessä kassavirtojen nettonykyarvo on nolla.

(57)      Ks. esim. unionin tuomioistuimen tuomio 19.9.2000, Saksa v. komissio, C-156/98, ECLI:EU:C:2000:467, 78 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 22.12.2008, Société . IRégie Networks v. Rhône-Alpes Bourgogne, C-333/07, ECLI:EU:C:2008:764, 94–116 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 22.9.2020, Itävalta v. komissio, C-594/18 P, ECLI:EU:C:2020:742, 44 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2010, Nuova Agricast v.. komissio, C-67/09 P, ECLI:EU:C:2010:607, 51 kohta.

(58)      Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 15.6.1993, Matra v. komissio, C-225/91, ECLI:EU:C:1993:239, 42 kohta.

(59)      Tällaisen luokittelun ei välttämättä tarvitse noudattaa kronologista järjestystä siten, että siirryttäisiin vaiheittain perustutkimuksesta markkinoita lähempänä olevaan toimintaan. Komissio voi sen vuoksi myös luokitella hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa toteutettavan tehtävän teolliseksi tutkimukseksi, vaikka se toteaisi, että varhaisemmassa vaiheessa toteutettu toiminta olisi kokeellista kehittämistä tai että se ei olisi lainkaan tutkimustoimintaa.

(60)      Käytännön syistä ja ellei osoiteta, että yksittäisissä tapauksissa olisi käytettävä eri jaottelua, eri t&k-luokkien voidaan katsoa vastaavan teknologian valmiustasoja 1 (perustutkimus), 2–4 (teollinen tutkimus) ja 5–8 (kokeellinen kehittäminen) – ks. komission tiedonanto – Kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen, COM(2012) 341 final, 26.6.2012.

(61)    OECD Frascati Manual, 2015, OECD: Guidelines for Collecting and Reporting Data on Research and Experimental Development, sellaisena kuin se on muutettuna tai korvattuna.

(62)      Sanotun kuitenkaan rajoittamatta tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävään tukeen sovellettavien erityissäännösten soveltamista maa- ja kalatalousalalla, kuten ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään.

(63)      Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6).

(64)      Jos verotuksellisessa tukitoimenpiteessä taas erotetaan eri t&k-luokat, sovellettavia tuki-intensiteettejä ei saa ylittää.

(65)      Varotoimenpiteenä voidaan ottaa käyttöön takaisinperintämekanismi.

(66)      Jos tuki ainoastaan nopeuttaa hankkeen toteuttamista, vertailussa olisi otettava erityisesti huomioon kassavirtojen erilaiset ajoitukset sekä markkinoille tulon viivästyminen.

(67)      Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9) 25 artikla.

(68)      ’Valtiontukien avoimuusmoduulin julkinen haku’: https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi .

(69)      Lukuun ottamatta liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja perustelluissa tapauksissa ja komission suostumuksella (komission tiedonanto, annettu 1 päivänä joulukuuta 2003, salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä, C(2003) 4582 ( EUVL C 297, 9.12.2003, s. 6 )).

(70)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(71)      Bruttoavustusekvivalentti tai tapauksen mukaan investoinnin määrä. Toimintatuen tapauksessa voidaan ilmoittaa vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden. Verojärjestelmien tapauksessa määrä voidaan ilmoittaa 143 kappaleessa säädettyjä vaihteluvälejä käyttäen. Julkaistava määrä on suurin sallittu veroetuus eikä kunakin vuonna vähennetty määrä (esim. verohyvityksen tapauksessa on julkaistava suurin sallittu verohyvitys eikä todellista määrää, joka mahdollisesti riippuu verotettavista tuloista ja vaihtelee joka vuosi).

(72)      Jos tuki myönnetään useammista tukivälineistä, on ilmoitettava välinekohtaiset tukimäärät.

(73)      Komission 21 kappaleessa tarkoitetussa sähköisessä menettelyssä ilmoittama viite.

(74)      Jos virallista vaatimusta vuotuisen ilmoituksen jättämisestä ei ole, tietojen merkinnässä katsotaan, että tuen myöntämispäivä on 31. joulukuuta sinä vuonna, jonka osalta tuki oli myönnetty.

(75)      Analyysi voi tarvittaessa koskea sekä panos- että tuotosmarkkinoita.

(76)      Unionin tuomioistuimen tuomio 22.3.1977, Iannelli & Volpi SpA v. Ditta Paolo Meroni, C-74/76, ECLI:EU:C:1977:51.

(77)      Unionin tuomioistuimen tuomio 10.3.2005, Laboratoires Fournier SA v. Direction des vérifications nationales et internationales, C-39/04, ECLI:EU:C:2005:161.

(78)      Asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(79)      Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Common methodology for State aid evaluation, 28.5.2014, SWD(2014) 179 final, tai sen seuraavat versiot.

(80)       Neuvoston asetus (EU) 2015/1589 , annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(81)      Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

LIITE I - Tukikelpoiset kustannukset

Tuki t&k-hankkeille	(a)Henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa. (b)Välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, hyvän kirjanpitotavan mukaan laskettuna. (c)Rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, hyvän kirjanpitotavan mukaan laskettuna. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset. (d)Ulkopuolisista lähteistä markkinaehtoisesti ostetun tai lisenssillä hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä yksinomaan hanketta varten käytetyn konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset. (e)Hankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset. (f)Muut käyttökustannukset, mukaan luettuina suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset. (g)Erityisesti terveysalan kannalta merkityksellisten tai siihen liittyvien t&k-hankkeiden osalta: 1 kaikki t&k-hankkeen välttämättömät kustannukset sen keston aikana, muun muassa henkilöstökustannukset ja digi- ja tietotekniikkalaitteiden, diagnostisten välineiden, datan koonti- ja prosessointivälineiden, t&k-palvelujen sekä prekliinisten ja kliinisten tutkimusten (tutkimusvaiheet I–IV) kustannukset. Vaiheen IV tutkimukset ovat tukikelpoisia, kunhan niillä saavutetaan tieteellistä tai teknologista edistystä.
Tuki toteutettavuustutkimuksiin	Tutkimuskustannukset.
Tuki tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	Aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset.
Tuki testi- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	Aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset.
Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki	a)Patenttien ja muun aineettoman omaisuuden hankinnasta, voimaansaattamisesta ja puolustamisesta aiheutuvat kustannukset. b)Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen TKI-tehtävään tuensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä. c)Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.
Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki	a)Hankkeeseen kohdentuvat henkilöstökustannukset. b)Välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, hyvän kirjanpitotavan mukaan laskettuna. c) Rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, hyvän kirjanpitotavan mukaan laskettuna. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset. d)Ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten. e)Hankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset. f)Muut käyttökustannukset, mukaan luettuina suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.
Tuki innovaatioklustereille
Investointituki	Aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset.
Toimintatuki	Henkilöstö- ja hallintokustannukset (yleiskustannukset mukaan luettuina), jotka liittyvät seuraaviin toimintoihin: (a)klusterin toiminnan edistäminen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihto ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoaminen tai kanavointi, (b)klusterin markkinointi uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi, (c)klusterin infrastruktuurin hallinnointi ja (d)koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestäminen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista, verkostoitumista ja monikansallista yhteistyötä.

LIITE II - Tuen enimmäisintensiteetit

	Pieni yritys	Keskisuuri yritys	Suuri yritys
Tuki t&k-hankkeille
Perustutkimus	100 %	100 %	100 %
Teollinen tutkimus	70 %	60 %	50 %
- edellyttää yritysten välistä tosiasiallista yhteistyötä (suurten yritysten osalta rajat ylittävää yhteistyötä tai yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa) tai yrityksen ja tutkimusorganisaation välistä yhteistyötä tai - edellyttää tulosten laajaa levittämistä tai	80 %	75 %	65 %
- edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla tai - edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla	75 % tai 80 %	65 % tai 75 %	55 % tai 65 %
Kokeellinen kehittäminen	45 %	35 %	25 %
- edellyttää yritysten välistä tosiasiallista yhteistyötä (suurten yritysten osalta rajat ylittävää yhteistyötä tai yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa) tai yrityksen ja tutkimusorganisaation välistä yhteistyötä tai - edellyttää tulosten laajaa levittämistä tai	60 %	50 %	40 %
- edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla tai - edellyttää t&k-hankkeen toteuttamista perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla	50 % tai 60 %	40 % tai 50 %	30 % tai 40 %
Tuki toteutettavuustutkimuksiin	70 %	60 %	50 %
- perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla tai - perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla	75 % tai 80 %	65 % tai 75 %	55 % tai 65 %
Tuki tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	50 %	50 %	50 %
-edellyttää, että vähintään kaksi jäsenvaltiota myöntää julkista rahoitusta tai -jos tuki kohdistuu EU:n tasolla arvioituihin ja valittuihin tutkimusinfrastruktuureihin	60 %	60 %	60 %
Tuki testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen	45 %	35 %	25 %
-edellyttää, että vähintään kaksi jäsenvaltiota myöntää julkista rahoitusta tai jos tuki kohdistuu EU:n tasolla arvioituihin ja valittuihin testaus- ja kokeiluinfrastruktuureihin ja/tai	55 %	45 %	35 %
-edellyttää, että testaus- ja kokeiluinfrastruktuuri tarjoaa palveluja pääasiassa pk-yrityksille (vähintään 80 prosenttia kapasiteetista osoitettu tähän)	60 % (55+5) tai 50 % (45+5)	50 % (45+5) tai 40 % (35+5)	40 % (35+5) tai 30 % (25+5)
Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki	50 %	50 %	-
Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki -tuki suurille yrityksille edellyttää tosiasiallista yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa	50 %	50 %	15 %
Tuki innovaatioklustereille
Investointituki	50 %	50 %	50 %
-perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla tai - perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla	55 % tai 65 %	55 % tai 65 %	55 % tai 65 %
Toimintatuki	50 %	50 %	50 %

(1)    Terveysalan kannalta merkitykselliseen tai siihen liittyvään tutkimustoimintaan kuuluu rokotteiden, lääkkeiden ja hoitomuotojen, lääkinnällisten laitteiden, sairaala- ja lääketieteellisten laitteiden ja varusteiden, desinfiointiaineiden, suojavaatteiden ja ‐varusteiden tutkimus sekä tarvittavien tuotteiden tehokkaan tuotannon edellyttämien prosessi-innovaatioiden tutkimus.