PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
Yhtenä asetuksessa (EU) N:o 1380/2013, jäljempänä ’perusasetus’, esitetyistä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksen päätavoitteista on varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja että niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. Tässä asetuksessa määritellään yleinen kehys säilyttämistoimenpiteissä tehtävälle alueelliselle yhteistyölle.
Asetus (EU) 2019/1241, jonka liitteessä V vahvistetaan Pohjanmerta koskevia alueellisia teknisiä toimenpiteitä, tuli voimaan 14. elokuuta 2019. Siinä ei säädetä siirtymätoimenpiteistä tällaisia alueellisia teknisiä toimenpiteitä muuttavien delegoitujen säädösten hyväksymismenettelyn osalta. Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta toimittivat yhteisen suosituksen ja STECF arvioi sen ennen asetuksen (EU) 2019/1241 voimaantuloa. Tästä syystä yhteisessä suosituksessa ei viitata asetukseen (EU) 2019/1241. Nämä poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen komissio kuitenkin katsoo, että sen saatavissa tässä vaiheessa olevissa yhteisen suosituksen ja STECF:n arvioinnin tiedoissa mikään ei viittaa siihen, että ehdotetut tekniset toimenpiteet eivät olisi asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklassa teknisiä toimenpiteitä varten vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
Asetuksessa (EU) 2018/973 vahvistetaan tällainen monivuotinen suunnitelma Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten. Asetuksen (EU) 2018/973 9 artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään kyseistä asetusta teknisten toimenpiteiden osalta, kyseisen asetuksen 16 artiklan mukaisesti. Tällaisiin teknisiin toimenpiteisiin voi sisältyä pyydysten ominaisuuksien eritelmiä ja pyydysten käyttöä koskevia sääntöjä sekä tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittamista tai kieltämistä tietyillä alueilla tai tiettyinä ajanjaksoina.
Perusasetuksen 18 artiklan mukaan tapauksessa, jossa komissiolle on siirretty valta hyväksyä toimenpiteitä delegoiduilla säädöksillä, jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka esitetään asiaa koskevissa unionin säilyttämistoimenpiteissä, monivuotisissa suunnitelmissa tai erityisissä poisheittämissuunnitelmissa. Sovittuaan yhteisestä suosituksesta jäsenvaltiot voivat ehdottaa komissiolle yhteisen suosituksen muuntamista delegoiduksi säädökseksi.
Tätä taustaa vasten Scheveningen-ryhmä on antanut jäljempänä esitetyn yhteisen suosituksen sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka kuvastavat neuvottelutuloksia, jotka on kirjattu Norjan kanssa vuonna 2018 pidetyn kokouksen hyväksyttyyn pöytäkirjaan. Nämä toimenpiteet perustuvat työhön, jota on tehty Skagerrakin teknisiä toimenpiteitä käsittelevässä EU:n ja Norjan välisessä työryhmässä. Toimenpiteitä tarkasteltiin EU:n ja Norjan välisissä virallisissa neuvotteluissa, jotka pidettiin 5. ja 6. syyskuuta 2018 Göteborgissa, Ruotsissa. Lisäksi toimenpiteet ovat vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn EU:n ja Norjan välisen sopimuksen 3 ja 4 artiklan mukaisia. Tässä yhteisessä suosituksessa myös ehdotetaan, että muutettaisiin tietyille kalastuksille Pohjanmerellä ja Skagerrakissa asetettujen reaaliaikaisten kalastuskieltojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 12 päivänä elokuuta 2010 annettua komission asetusta (EU) N:o 724/2010.
Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti Pohjanmeren alueen jäsenvaltioiden kalastusalan johtajat, jotka olivat tehneet yhteistyötä Scheveningen-ryhmässä vuodesta 2004, perustivat joulukuussa 2013 korkean tason ryhmän ja hyväksyivät yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa esitetään ryhmän periaatteet ja työskentelytavat. Ryhmän jäseniä ovat Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ryhmän puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Puheenjohtaja toimii 1. tammikuuta 2019 – 31. joulukuuta 2019 Tanska. Korkean tason ryhmää avustaa tekninen ryhmä yhteisten suositusten laadinnassa.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Sidosryhmien kuuleminen
Scheveningen-ryhmä on tietoinen siitä, miten tärkeää on kerätä tarkoituksenmukaisia näkemyksiä sidosryhmiltä yhteisten suositusten laatimista varten perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan valossa.
Sidosryhmiä kuultiin säännöllisesti ja yksityiskohtaisesti EU:n ja Norjan välisen työryhmän työn aikana sekä Skagerrakin teknisiä toimenpiteitä koskevissa EU:n ja Norjan välisissä neuvotteluissa. Tämä yhteinen suositus on tulosta näistä kuulemisista. Työryhmä kävi laaja-alaisia keskusteluja Pohjanmeren neuvoa-antavan toimikunnan (NSAC) Skagerrakia ja Kattegatia käsittelevän työryhmän jäsenten kanssa ja Norjan elinkeinoelämän sen osan kanssa, jota tämä yhteinen suositus koskee, erityisesti EU:n ja Norjan välisissä neuvotteluissa 25. huhtikuuta 2018 Skagenissa, Tanskassa, ja 26. toukokuuta 2018 Göteborgissa, Ruotsissa.
Lisäksi jäsenvaltioiden edustajia on osallistunut NSAC:n Skagerrakia ja Kattegatia käsittelevän työryhmän kokouksiin.
EU:n ja Norjan välinen työryhmä lähetti raporttinsa luonnoksen 10. heinäkuuta 2018 kuulemista varten asianomaisille kalastusalan tuottajaorganisaatioille (Ruotsissa: Sveriges Fiskares Producentorganisation, Havs- och Kustfiskarnas Producentorganisation, Swedish Pelagic Federation; Tanskassa: Danmarks Fiskeriforening Producent Organisation). Asianomaisten tuottajaorganisaatioiden kyseiseen raporttiluonnokseen tekemät kirjalliset huomautukset liitettiin lopulliseen raporttiin ennen EU:n ja Norjan välisiä neuvotteluita syyskuussa 2018.
Yhteiset suositukset
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti yhteinen suositus on tulosta niiden jäsenvaltioiden välisistä keskusteluista, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu.
Yhteinen suositus sisältää kaksi pääkohtaa.
1.Reaaliaikaisten pyyntikieltojen määrittäminen pohjankatkarapujen (Pandalus borealis) nuorten yksilöiden suojelemiseksi. Yhteiseen suositukseen sisältyy vapautus, joka koskee katkaraputrooleja, jotka on varustettu erityisillä laitteilla nuorten yksilöiden tahattomien saaliiden vähentämiseksi. Tämä on linjassa sen kanssa, mikä esitetään 5. ja 6. syyskuuta 2018 pidettyjen EU:n ja Norjan välisten neuvottelujen hyväksytyssä pöytäkirjassa.
2.Vapautettujen pyydysten luettelon ulottaminen koskemaan pyydyksiä, jotka täsmennetään voimassa olevissa reaaliaikaisissa pyyntikielloissa nuorten kalojen suojelemiseksi Pohjanmerellä ja Skagerrakissa. Yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että vapautettujen pyydysten luetteloon lisättäisiin edellä kohdassa 1 tarkoitetut katkaraputroolit ja merirapujen pyyntiin tarkoitetut troolit, jotka on varustettu Nordmøre-ritilällä.
Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF)
Komissiolle 7. maaliskuuta 2019 toimitetun yhteisen suosituksen pääkohtia arvioitiin 1.–5. heinäkuuta 2019 pidetyssä STECF:n täysistunnossa alustavan arvioinnin perusteella tapauskohtaisesti.
STECF teki arvioinnissaan seuraavat päätelmät:
Ehdotetulla reaaliaikaisten pyyntikieltojen järjestelmällä voi olla asetuksen (EU) 2018/973 tavoitteen mukaisia myönteisiä säilyttämisvaikutuksia. Sen vuoksi vaikuttaa aiheelliselta ottaa se käyttöön Skagerrakin osalta Scheveningen-ryhmän toimittaman yhteisen suosituksen eritelmien mukaisesti. Reaaliaikaisten pyyntikieltojen järjestelmän toimivuutta olisi seurattava tarkasti ja arvioitava yhteisessä suosituksessa esitetyn uudelleentarkastelumekanismin mukaisesti. Järjestelmän olisi katettava erityinen yhdistelmäritilän seurantaohjelma sen varmistamiseksi, että pienten pohjankatkarapujen saaliit pysyvät järjestelmällisesti kynnystason alapuolella.
Asetusta (EY) N:o 724/2010 voitaisiin muuttaa siten, että valikoivilla laitteilla varustetut pyydykset lisätään reaaliaikaisista pyyntikielloista vapautettujen pyydysten luetteloon sillä perusteella, että ne ovat riittäviä pitämään kalasivusaaliit kyseisessä asetuksessa täsmennettyjen kynnystasojen alapuolella. Merirapujen pyyntiin tarkoitettujen, valikoivalla Nordmøre-ritilällä varustettujen troolien tehokkuus riippuu kuitenkin sivusaalislajien pituusrakenteesta. Sen vuoksi on aiheellista ottaa tällaisia pyydyksiä varten käyttöön erityinen seurantaohjelma sen varmistamiseksi, ettei kynnystasoja saavuteta. Lisäksi kun otetaan huomioon turskakannan heikko tila Pohjanmerellä ja se toteen näytetty seikka, että merirapujen pyynnissä käytetty Nordmøre-ritilä vähentää turskasivusaaliit tehokkaasti alle yhteen prosenttiin kokonaissaaliista, on aiheellista edistää tällaisten pyydysten käyttöä ja sallia jäsenvaltioiden kerätä tietoja siitä, miten tehokkaasti niillä voidaan vähentää nuorten kalojen saaliita reaaliaikaisten pyyntikieltojen yhteydessä. Jos nämä tiedot osoittavat kynnystasojen ylittyvän, tällaisten pyydysten käyttöä ei saisi enää sallia asianomaisten reaaliaikaisten pyyntikieltojen yhteydessä.
Yhteisen käytännön oppaan kohdan 18.15 mukaan kiireellisissä tapauksissa, käytännön syistä tai yksinkertaisuuden vuoksi säädöksen laatija voi haluta sisällyttää säädökseen sellaisia säännöksiä, jotka tosiasiallisesti merkitsevät jonkin muun
säädöksen aineellista muuttamista. Tällaiset aineelliset muutokset voivat koskea toisen säädöksen soveltamisalaa, poikkeamista siinä säädetyistä velvollisuuksista tai poikkeamista säädöksen soveltamisajasta jne. Yhteisen käytännön oppaan kohdassa 18.15.2 todetaan myös, että aineellisen muutoksen ollessa merkitykseltään kovin vähäinen on mahdollista luopua asianomaisen vastaavan säädöksen sanamuodon muuttamisesta.
Kun otetaan huomioon STECF:n arviointi ja komission yksiköiden sisäinen arviointi Scheveningen-ryhmän toimittamista tiedoista, komissio katsoo, että toimitettu yhteinen suositus on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukainen edellä esitetyllä tavalla.
3.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus
Tärkein oikeudellinen toimi on hyväksyä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen unionin ympäristölainsäädännön mukaisten velvoitteiden noudattamiseksi.
Asetuksessa täsmennetään tietyillä alueilla harjoitettavat kalastukset, joihin erityisiä toimenpiteitä sovelletaan.
Oikeusperusta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 15 ja 19 artikla.
Toissijaisuusperiaate
Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.
Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2019/1241 15 ja 19 artiklan nojalla komissiolle siirretyn toimivallan mukainen, eikä ehdotuksessa ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten säännösten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimintatavan valinta
Ehdotettu toimintatapa: komission delegoitu asetus.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 1.10.2019,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 täydentämisestä yksityiskohtaisilla säännöillä pohjankatkaravun pyyntiä Skagerrakissa koskevien reaaliaikaisten pyyntikieltojen täytäntöön panemiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta 20 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla annettu uusi asetus (EU) 2019/1241 tuli voimaan 14 päivänä elokuuta 2019. Mainitun asetuksen liitteessä V täsmennetään erityiset säännökset, jotka koskevat teknisiä toimenpiteitä, jotka on vahvistettu alueellisella tasolla Pohjanmerta, Skagerrakia ja Kattegatia varten, ja kattavat myös silmäkokoa, asiaan liittyviä edellytyksiä ja sivusaaliita koskevia sääntöjä. Mainitun asetuksen 15 artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) 2019/1241 liitteissä esitettyjen teknisten toimenpiteiden muuttamiseksi, täydentämiseksi, kumoamiseksi tai niistä poikkeamiseksi, mukaan lukien reaaliaikaisten pyyntikieltojen ja siirtymistä koskevien säännösten tarkoituksessa.
(2)Asetuksessa (EU) 2019/1241 vahvistetaan kehys teknisille toimenpiteille, joilla pyritään osaltaan saavuttamaan YKP:n tavoitteet – kalastetaan kestävän enimmäistuoton tasoilla, vähennetään tahattomia saaliita ja lopetetaan saaliiden poisheittäminen – sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY säädetty ympäristön hyvä tila. Tällaisilla teknisillä toimenpiteillä olisi myös edistettävä eritoten nuorten ja kutevien meriympäristön lajien yhdyskuntien suojelua siten, että käytetään valikoivia pyydyksiä ja toteutetaan toimenpiteitä tahattomien saaliiden välttämiseksi.
(3)Asetuksessa (EU) 2019/1241 ei säädetä siirtymätoimenpiteistä. Näin ollen sen varmistamiseksi, että tämä delegoitu asetus, komission asetus (EU) N:o 724/2010 ja asetus (EU) 2019/1241, jolla kumotaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 IV osaston IV luvun 3 jakso, ovat yhteensopivia, on tarpeen soveltaa asetuksessa (EU) 2019/1241 vahvistettuja edellytyksiä ottaen samalla huomioon asiaan liittyvät poikkeukselliset olosuhteet.
(4)Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) antoi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella myönteisen arvion tiedoista, jotka alueellinen ryhmä oli toimittanut yhteisen suosituksen sisältämien teknisten toimenpiteiden tueksi. Jäsenvaltiot laativat ja toimittivat tämän yhteisen suosituksen ja STECF arvioi sen ennen asetuksen (EU) 2019/1241 voimaantuloa, mistä syystä siinä ei viitata kyseiseen asetukseen. Asianomaiset poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen komissio kuitenkin katsoo, että sen saatavissa tässä vaiheessa olevissa yhteisen suosituksen ja STECF:n arvioinnin tiedoissa mikään ei viittaa siihen, että ehdotetut tekniset lisätoimenpiteet eivät olisi asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklassa teknisiä toimenpiteitä varten vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
(5)Jos jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, katsovat, että tarvitaan toimenpiteitä nuorten yksilöiden yhdyskuntien suojelemiseksi reaaliaikaisilla pyyntikielloilla kalastusalueilla, komissiolle siirretään valta antaa asetuksen (EU) 2019/1241 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tällaisia toimenpiteitä delegoiduilla säädöksillä kyseisten jäsenvaltioiden toimittaman yhteisen suosituksen perusteella.
(6)Asetuksen (EU) 2019/1241 19 artiklassa vahvistetaan erityiset osatekijät, jotka on sisällytettävä reaaliaikaisten pyyntikieltojen laatimista koskevaan yhteiseen suositukseen.
(7)Asetuksen (EU) 2019/1241 19 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan reaaliaikaisten pyyntikieltojen laatimista koskevaan yhteiseen suositukseen on sisällytettävä valvonta- ja seurantajärjestelyjä. Euroopan unionin ja Norjan välisissä neuvotteluissa 6 päivänä syyskuuta 2018 annettujen päätelmien hyväksytyssä pöytäkirjassa vahvistetaan menettelyt ja näytteenottomenetelmä reaaliaikaisten pyyntikieltojen asettamiseksi pohjankatkaravun (Pandalus borealis) osalta Skagerrakissa.
(8)Alankomailla, Belgialla, Ranskalla, Ruotsilla, Saksalla, Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on välitön kalastuksenhoitoetu Skagerrakissa. Kuultuaan Pohjanmeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kyseiset jäsenvaltiot toimittivat 7 päivänä maaliskuuta 2019 komissiolle yhteisen suosituksen delegoiduksi säädökseksi, jolla saatetaan kyseisessä hyväksytyssä pöytäkirjassa esitetyt toimenpiteet osaksi unionin lainsäädäntöä. Yhteistä suositusta muutettiin 26 päivänä elokuuta 2019.
(9)Kalastusalan asiantuntijaryhmää kuultiin yhteisestä suosituksesta 31 päivänä heinäkuuta 2019.
(10)STECF katsoi, että ehdotetulla reaaliaikaisten pyyntikieltojen järjestelmällä voi olla asetuksen (EU) 2018/973 tavoitteen mukaisia myönteisiä säilyttämisvaikutuksia. Siksi vaikuttaisi aiheelliselta ottaa se käyttöön Skagerrakissa Scheveningen-ryhmän toimittaman yhteisen suosituksen sisältämien eritelmien mukaisesti. Reaaliaikaisten pyyntikieltojen järjestelmän toimivuutta olisi valvottava tarkasti ja arvioitava yhteisessä suosituksessa esitetyn arviointimekanismin mukaisesti. Järjestelmän olisi katettava kokovalikoivaa Nordmøre-yhdistelmäritilää koskeva erityinen seurantaohjelma sen varmistamiseksi, että pienten pohjankatkarapujen saaliit jäävät järjestelmällisesti kynnystason alapuolelle.
(11)Yhteisessä suosituksessa ehdotetaan, että alusten, jotka pyytävät pohjankatkarapua pohjatrooleilla, joiden silmäkoko on 35–69 millimetriä ja jotka on varustettu Nordmøre-lajitteluritilällä, jossa tankoväli on enintään 19 millimetriä, olisi sallittava jatkaa kyseisen lajin pyyntiä alueilla, joihin sovelletaan reaaliaikaisia pyyntikieltoja.
(12)Komission asetuksessa (EU) N:o 724/2010 vahvistetaan tietyille kalastuksille Pohjanmerellä ja Skagerrakissa asetettujen reaaliaikaisten kalastuskieltojen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Asetuksen (EU) N:o 724/2010 7 artiklassa säädetään, että tapauksessa, jossa nuorten yksilöiden osuus saaliista saavuttaa tietyn kynnystason, asianomaisen rannikkojäsenvaltion on kiellettävä kalastus asianomaisella alueella muilla pyydyksillä kuin pelagisella troolilla, kurenuotalla, ajoverkolla, sillin, makrillin ja piikkimakrillin pyyntiin tarkoitetulla jigillä, merralla, kampasimpukoita pyydystävillä haroilla ja verkoilla.
(13)STECF on arvioinut pohjankatkaravun pyyntiin tarkoitettuja pohjatrooleja, joiden silmäkoko on 35–69 millimetriä ja jotka on varustettu Nordmøre-lajitteluritilällä, jossa tankoväli on enintään 19 millimetriä, ja todennut, että kyseiset troolit ovat erittäin valikoivia ja tehokas keino vähentää nuorten kalojen tahattomia sivusaaliita. Kyseisen lausunnon perusteella on aiheellista lisätä kyseinen pohjankatkaravun pyynnissä käytettävä pyydys asetuksen (EY) N:o 724/2010 7 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun vapautettujen pyydysten luetteloon.
(14)STECF vahvistaa, että Nordmøre-ritilä on tehokas keino vähentää nuorten kalojen sivusaaliita, mutta toteaa, että on vielä tutkittava, miten tehokkaasti pyydyksillä, jotka on varustettu Nordmøre-yhdistelmäritilällä, voidaan vähentää nuorten pohjankatkarapujen saaliita. STECF:n lausunnon perusteella on aiheellista säätää erityisistä seurantaohjelmista sen todentamiseksi, pitävätkö kyseiset pyydykset nuorten pohjankatkarapujen saaliiden osuuden järjestelmällisesti alhaisella tasolla.
(15)STECF vahvistaa, että pyydyksillä, jotka on varustettu Nordmøre-ritilällä, on myönteisiä säilyttämisvaikutuksia keisarihummerin (Nephrops norvegicus) pyynnin yhteydessä. Kun otetaan huomioon kyseinen lausunto ja kyseisen pyydyksen todistettu kyky minimoida turskan sivusaaliit, on aiheellista lisätä tämä keisarihummerin pyynnissä käytetty pyydys asetuksen (EY) N:o 724/2010 7 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun vapautettujen pyydysten luetteloon.
(16)STECF toteaa kuitenkin, että tällaisten laitteiden toimivuus keisarihummerin pyynnissä riippuu pyyntitoiminnan aikana sivusaaliiksi saatujen lajien pituusrakenteesta ja että tämä rakenne määrää, saavutetaanko kynnystasot. Sen varmistamiseksi, voidaanko tällä pyydyksellä pitää nuorten yksilöiden sivusaaliit järjestelmällisesti kynnystason alapuolella, ja jotta jäsenvaltiot voivat kerätä lisätietoja STECF:n esityksen mukaisesti, olisi sovellettava erityistä seurantaohjelmaa pyyntitoiminaan, jossa käytetään tällaisia pyydyksiä kieltoalueilla.
(17)Edellä mainitut seikat huomioon ottaen komissio katsoo käsillä olevassa asiassa, että olisi käytännöllisen ja varovaisen kalastuksenhoitolähestymistavan mukaista lisätä tämä pyydys asetuksen (EY) N:o 724/2010 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vapautettujen pyydysten luetteloon, jotta voidaan sallia tilapäisiä vapautuksia, koska oletuksena on, että muussa tapauksessa tietojenkeruu estyisi. Lisäksi on osoitettu, että merirapujen pyynnissä käytettävillä Nordmøre-ritilöillä voidaan minimoida turskan sivusaaliit erittäin alhaiselle tasolle. Kun otetaan huomioon Pohjanmeren turskakannan nykyinen tila, komissio katsoo, että tällaisten pyydysten käyttö on aiheellista, jotta voidaan vähentää tahattomia turskasaaliita mahdollisimman paljon.
(18)Koska asetuksella (EU) 2019/1241 kumottiin asetuksen (EY) N:o 1224/2009 IV osaston IV luvun 3 jaksossa oleva siirrettyä valtaa koskeva säännös, jonka perusteella komission asetus (EU) N:o 724/2010 annettiin – minkä vuoksi kyseistä säädöstä ei ole mahdollista muuttaa myöhemmin – ja koska on tarpeen säätää yhteisessä suosituksessa toimitettujen hyväksytyn pöytäkirjan mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, on aiheellista hyväksyä tarvittavat muutokset ottamalla vastaava säännös käyttöön tällä delegoidulla asetuksella.
(19)Yhteisessä suosituksessa ehdotetut toimenpiteet ovat linjassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan ja 15 artiklan 2, 4 ja 5 kohdan sekä asetuksen (EU) 2019/1241 19 artiklan mukaiset, mistä syystä ne voidaan sisällyttää tähän asetukseen,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt reaaliaikaisten pyyntikieltojen täytäntöönpanoa varten Skagerrakissa pohjankatkaravun (Pandalus borealis) nuorten yksilöiden suojelemiseksi.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
(a)’Skagerrakilla’ aluetta, joka rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan ja etelässä linjaan Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan sekä tästä pisteestä lähimpään pisteeseen Ruotsin rannikolla;
(b)’vetokerralla’ toimintaa verkon laskusta sen nostoon;
(c)’yhteiskäyttösuunnitelmalla’ suunnitelmaa, joka on täsmennetty neuvoston asetuksen (EU) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisen erityisen valvonta- ja tarkastusohjelman yhteydessä;
(d)’pohjankatkaravun nuorilla yksilöillä’ pohjankatkaravun (Pandalus borealis) yksilöitä, joiden selkäkilven pituus on alle 14,8 millimetriä. Selkäkilven pituus mitataan selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa selkäkilven uloimpaan reunaan;
(e)’Nordmøre-ritilällä’ trooliin asennettavaa valikoivaa laitetta, joka koostuu kaltevasta ritilästä ja poistumisaukosta. Laite päästää katka- ja meriravut läpi mutta lajittelee pois tahattomat kalasivusaaliit ohjaamalla ne ulos poistumisaukon kautta.
3 artikla
Kynnystaso
Kynnystaso, joka käynnistää tämän asetuksen mukaisen reaaliaikaisen pyyntikiellon, on 20 painoprosenttia pohjankatkaravun nuoria yksilöitä verrattuna pohjankatkaravun kokonaissaaliiseen vetokertaa kohden.
4 artikla
Tarkastukset
1.Kynnystasojen seurannan tiedot perustuvat tarkastuksiin, joita toimivaltaiset viranomaiset tekevät merellä pohjankatkarapua (Pandalus borealis) pyytävissä aluksissa, jotka käyttävät silmäkooltaan vähintään 32 millimetrin pohjatrooleja.
2.Rannikkojäsenvaltion ja/tai yhteiskäyttösuunnitelman mukaiseen yhteiseen toimintaan osallistuva jäsenvaltio yksilö alueet ja ajanjaksot, joiden osalta on olemassa riski kynnystason saavuttamisesta.
3.Tarkastuksia tehdään erityisesti 2 kohdan mukaisesti yksilöidyillä alueilla sen määrittämiseksi, saavuttaako pohjankatkaravun nuorten yksilöiden prosenttiosuus kynnystason.
4.Valvontaviranomaiset tarkastavat pohjankatkarapusaaliit liitteessä I esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti.
5.Tarkastustiedot ja näytteen pohjankatkaravun nuorten yksilöiden määrä kirjataan ylös liitteessä II esitettyyn näytteenottoraporttiin. Liitteessä II esitetty näytteenoton raportointilomake täytetään asianmukaisesti heti näytteen määrittämisen jälkeen.
6.Jos pohjankatkarapumäärä vetokertaa kohden on alle 100 kilogrammaa, kyseistä vetokertaa ei pidetä pyyntikiellon suosittelemisen perusteena.
5 artikla
Kynnystasoja koskevat ilmoitukset
1.Jos 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti kerätyt näytteet, jotka ovat peräisin vähintään kahdesta 96 tunnin aikana tehdystä vetokerrasta, osoittavat pohjankatkaravun nuorten yksilöiden määrän saavuttavan kynnystason, 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu näytteenottoraportti (tarkoitetut näytteenottoraportit) täytetään välittömästi ja lähetetään rannikkojäsenvaltion yhteyspisteeseen, missä sen jälkeen tarkastellaan, olisiko aihetta asettaa reaaliaikainen pyyntikielto. Näytteenottoraporttien lisäksi voidaan toimittaa tarkastuksista vastaavien valvontaviranomaisten suositus reaaliaikaisen pyyntikiellon asettamiseksi.
2.Jos pohjankatkaravun nuorten yksilöiden osuus on yli 40 prosenttia kyseisen lajin kokonaissaaliista, valvontaviranomaiset voivat suosittaa reaaliaikaisen pyyntikiellon asettamista yhden näytteen perusteella.
6 artikla
Pyynnin kieltäminen
1.Edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen näytteenottoraporttien perusteella asianomainen rannikkojäsenvaltio voi kieltää pohjankatkaravun pyynnin silmäkooltaan vähintään 32 millimetrin pohjatrooleilla 7 artiklan mukaisesti määritellyllä alueella, jäljempänä ’kieltoalue’.
2.Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, pohjankatkarapua pyytävät troolarit, jotka on varustettu liitteessä III tarkoitetulla kokovalikoivalla Nordmøre-ritilällä, voivat saada luvan pyytää pohjankatkarapua kieltoalueella. Alusten, jotka haluavat hyödyntää kyseistä vapautusta, on ilmoitettava aikomuksestaan ja käyttämästään pyydyksestä rannikkojäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ennen kieltoalueelle saapumista.
3.Aluksiin, jotka käyttävät liitteessä III tarkoitettua kokovalikoivaa Nordmøre-ritilää ja toimivat kieltoalueella, sovelletaan erityistä seurantaohjelmaa, jonka jäsenvaltiot vahvistavat pohjankatkaravun nuorten yksilöiden osuuden todentamiseksi kyseisen lajin kokonaissaaliista. Kyseisten ohjelmien tulokset toimitetaan komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ohjelman alkamispäivästä ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden välein.
4.Jos tarkastus, joka tehdään liitteessä III tarkoitettua kokovalikoivaa Nordmøre-ritilää käyttävälle kieltoalueella toimivalle alukselle, osoittaa pohjankatkaravun nuorten yksilöiden saaliin saavuttavan kynnystason, kyseisen aluksen on poistuttava kieltoalueelta ja pysyttävä sen ulkopuolella kieltokauden loppuun saakka.
5.Alus saa kuitenkin palata kieltoalueelle sen jälkeen, kun se on mukauttanut pyydystään, ja jäädä kieltoalueelle, jos se saa toimivaltaisilta valvontaviranomaisilta siihen luvan. Tällaisessa tapauksessa valvontaviranomaiset tarkastavat aluksen seuraavan vetokerran sen varmistamiseksi, ettei pohjankatkaravun nuorten yksilöiden saalis saavuta kynnystasoa.
7 artikla
Kieltoalueen maantieteelliset rajat
Kieltoalueen maantieteelliset rajat vahvistetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:
(a)alueen määrittelemisessä otetaan huomioon erityisesti niiden vetokertojen reitit, joiden perusteella kieltopäätös on tehty, syvyyskäyrät, saaliiden koostumus ja kalastustoiminta;
(b)kieltoalue saa olla enintään 50 neliömeripeninkulmaa.
8 artikla
Reaaliaikaisen pyyntikiellon kesto
1.Reaaliaikainen pyyntikielto tulee voimaan klo 24.00 koordinoitua yleisaikaa (UTC) päätöksen antamispäivänä. Päätöksen antaminen olisi ajoitettava siten, että 7 artiklassa tarkoitetun alueen läheisyydessä toimivilla aluksilla on riittävästi aikaa saada tietoa.
2.Kieltoa sovelletaan 14 päivän ajan, minkä jälkeen sen soveltaminen lakkaa automaattisesti klo 24.00 (UTC).
9 artikla
Viereiset rannikkovaltiot
1.Rannikkojäsenvaltiot voivat pyrkiä yhteistyöhön viereisten rannikkovaltioiden kanssa reaaliaikaisen pyyntikiellon asettamiseksi rajan molemmilta puolilta saatujen näytteenottotulosten perusteella.
2.Jos alue, johon aiotaan soveltaa pyyntikieltoa, ulottuu kahden tai useamman rannikkojäsenvaltion lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuuluville alueille ja aluevesille, asianomainen rannikkojäsenvaltio ilmoittaa viipymättä viereisille rannikkojäsenvaltioille ja kolmansille maille tuloksista ja päätöksestä soveltaa asianomaiseen alueeseen pyyntikieltoa. Viereinen rannikkovaltio voi sen jälkeen harkita pyyntikiellon soveltamista omilla aluevesillään.
3.Rannikkojäsenvaltio voi pyytää viereisiä rannikkovaltioita ottamaan nimissään näytteitä näiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla aluevesillä.
10 artikla
Tiedot
1.Tehtyään päätöksen reaaliaikaisesta pyyntikiellosta 6 artiklan mukaisesti rannikkojäsenvaltion on viipymättä
(a)julkaistava verkkosivustollaan ilmoitus reaaliaikaisesta pyyntikiellosta, mukaan lukien kartta, koordinaatit ja näytteenottoraportti (tai -raportit), johon (tai joihin) päätös perustuu, sekä
(b)mahdollisuuksien mukaan tiedotettava asiasta kieltoalueen läheisyydessä toimiville aluksille ja
(c)ilmoitettava asiasta sähköisesti Norjan kalastushallinnolle, komissiolle ja kalastuksenseurantakeskuksille asianomaisissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, joiden kalastusaluksilla on lupa toimia kyseisellä alueella. Ilmoituksen on sisällettävä pyyntikiellon voimaantulopäivä ja -kellonaika, kieltoaluetta rajaavat koordinaatit ja asiaa koskeva internetosoite, josta saa lisätietoa.
2.Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden kalastuksenseurantakeskukset ilmoittavat asiasta kansallisen lipun alla purjehtiville aluksille, joita reaaliaikainen pyyntikielto koskee.
3.Asianomaisen rannikkojäsenvaltion on pyynnöstä toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset näytteenottoraportit ja perustelut, joiden perusteella 7 artiklan mukainen reaaliaikaista pyyntikieltoa koskeva päätös on tehty.
11 artikla
Nordmøre-ritilällä varustetut pohjatroolit
1.
Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 724/2010 7 artiklan soveltamista pohjatroolarit, jotka käyttävät seuraavia pyydyksiä, vapautetaan kyseisessä säännöksessä säädettyjen edellytysten täyttymisestä aiheutuvasta pyyntikiellosta:
– pohjankatkarapua (Pandalus borealis) pyytävät pohjatroolit, joiden silmäkoko on vähintään 32 millimetriä ja jotka on varustettu Nordmøre-lajitteluritilällä, jossa tankoväli on enintään 19 millimetriä, ilman kalapesää;
– keisarihummeria (Nephrops norvegicus) pyytävät pohjatroolit, joiden silmäkoko on yli 70 millimetriä ja jotka on varustettu Nordmøre-ritilällä, jossa tankoväli on enintään 35 millimetriä, ilman kalapesää;
2.
Niiden alusten lippujäsenvaltiot, jotka käyttävät 1 kohdassa tarkoitettuja pyydyksiä ja toimivat alueella, johon sovelletaan reaaliaikaista pyyntikieltoa, laativat erityisen seurantaohjelman sen todentamiseksi, etteivät saaliit saavuta kynnystasoa. Jos saaliit saavuttavat kynnystason, kyseisten alusten on poistuttava kieltoalueelta ja pysyttävä sen ulkopuolella kieltokauden jäljellä olevan ajan. Kyseisten ohjelmien tulokset toimitetaan komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ohjelman alkamispäivästä ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden välein. Jos tällaisten ohjelmien tulokset osoittavat, että saaliit ylittävät kynnystasot, kyseisiin pyydyksiin ei enää saa soveltaa vapautusta.
12 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 1.10.2019
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER