PERUSTELUT
1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA
Ehdotetun toimen tavoite ja oikeusperusta
Tällä delegoidulla asetuksella tarkistetaan energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (’energiatehokkuusdirektiivi’) liitettä VIII ja liitteessä IX olevaa 1 osaa. Tarkistuksella pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksia koskevan kattavan arvioinnin sisältöä. Tarkistuksella myös mukautetaan sisältö energiaunionin päivitettyyn lainsäädäntöön, erityisesti rakennusten energiatehokkuutta koskevaan direktiiviin, energiatehokkuusdirektiiviin, uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin sekä energiaunionin ja ilmastotoimien hallintoa koskevaan asetukseen.
Direktiivin 2012/27/EU 14 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on tehtävä kattava arviointi lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksista 31. joulukuuta 2015 mennessä. Näissä kattavissa arvioinneissa jäsenvaltioiden on kuvailtava ja arvioitava tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksia ja otettava käyttöön politiikkoja, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon mahdollisuudet käyttää tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä.
Direktiivin liitteessä VIII luetellaan osatekijät, joiden on sisällyttävä kattaviin arviointeihin, ja liitteessä IX olevassa 1 osassa kuvataan sitä kustannus-hyötyanalyysia koskevat yleiset periaatteet, joka jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan arvioidessaan, mitkä ovat resurssi- ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja lämmitys- ja jäähdytystarpeiden täyttämiseen.
Komission pyynnöstä jäsenvaltioiden on saatettava kattava arviointinsa ajan tasalle ja toimitettava se komissiolle viiden vuoden välein. Komission on tehtävä tällainen pyyntö ainakin vuosi ennen määräpäivää. Kattavan arvioinnin ensimmäisen kierroksen tulosten tarkastelu on osoittanut, että komission olisi pyydettävä jäsenvaltioita valmistautumaan kattavan arvioinnin toiseen kierrokseen.
Liitteen VIII ja liitteessä IX olevan 1 osan mukaisten kattavien arviointien sisällön yksinkertaistaminen voidaan toteuttaa antamalla delegoituja säädöksiä tarkistetun energiatehokkuusdirektiivin 22 artiklan ja 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Delegoidun asetuksen yleinen tausta
Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) analysoi kattavien arviointien ensimmäisen kierroksen. Sen mukaan arvioinnit olivat hyödyllisiä useista syistä, mutta niiden sisältöä olisi parannettava ennen seuraavaa kierrosta. Tunnistettuja hyötyjä olivat muun muassa uusien tietojen kerääminen, kuvaus lämmityksen ja jäähdytyksen uusista mahdollisuuksista sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten välisen vuorovaikutuksen parantaminen. JRC:n suosittamiin parannuksiin kuuluivat tietojen keruuta ja käsittelyä koskevien selkeämpien vaatimusten asettaminen ja se, että jäsenvaltioiden olisi saatava keskittää analyysinsä paikallisesti merkityksellisiin lämmitys- ja jäähdytystapoihin teknologianeutraalilla tavalla.
Kattavien arviointien ensimmäinen kierros osoitti, että näiden arviointien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää niiden kolmen rakennetekijän säilyttämistä. Nämä kolme tekijää ovat seuraavat: 1) selvitys lämmityksen ja jäähdytyksen nykyisestä kysynnästä, tarjonnasta ja infrastruktuurista sekä näiden tietojen visuaalinen esittäminen kartalla ja ennusteet tulevasta kysynnästä, 2) analyysi lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksista ja 3) selvitys nykyisistä ja suunnitelluista toimintapolitiikoista ja toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
Jotta arvioinnit olisivat kansallisen päätöksenteon kannalta olennaisempia ja niiden tekemiseen kuluisi vähemmän aikaa, jäsenvaltioilla olisi oltava enemmän joustovaraa niiden energia- ja ympäristöpolitiikkojen kannalta merkityksellisen sisällön suhteen.
2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET
Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuuleminen
Kattavien arviointien sisällön yksinkertaistamisen rajallisuuden ja teknisyyden vuoksi muutokset voidaan tehdä delegoidulla säädöksellä ja yksinkertaistetulla menettelyllä. Tarkistetun energiatehokkuusdirektiivin 23 artiklan mukaisesti komissio kuuli jäsenvaltioiden nimeämiä asiantuntijoita sekä sidosryhmiä.
Jäsenvaltiot ja sidosryhmät kutsuttiin Brysselissä 25. lokakuuta 2018 järjestettyyn kuulemiseen. Kokouksen osanottajille annettiin työasiakirjaluonnos, joka esiteltiin kokouksessa. Läsnä oli osallistujia 16 jäsenvaltiosta ja 17 sidosryhmästä. Suurin osa osallistujista, mukaan lukien kaikki sidosryhmät, tuki sitä, että komission on pyydettävä kattavan arvioinnin toista kierrosta.
Joitakin pieniä kohtia selkeytettiin, ja joitakin huomautuksia saatiin tekstin osasta, jossa kuvataan sitä, mitä vaaditaan kerättäessä tietoja lämmityksen ja jäähdytyksen nykyistä kysyntää, tarjontaa ja infrastruktuuria koskevaa selvitystä varten. Useat sidosryhmät ehdottivat tähän asiakirjan teknisimpään osaan tietojen keruun laajuuteen liittyviä muutoksia varmistaakseen, että niiden alat olisivat riittävästi edustettuina. Kolme jäsenvaltiota ehdotti, että energiantuotantotekniikoita koskevat tiedot esitettäisiin yleisemmällä tasolla, kansallisesti koostettuina. Lisäksi kolme jäsenvaltiota pyysi nykyisen energiatehokkuusdirektiivin liitteestä VIII peräisin olevan potentiaalisen hukkalämmön toimitustietojen keräämistä koskevan vaatimuksen kynnysarvon, joka on 20 GWh:n vuotuinen sähköntuotanto, muuttamista 20 megawatin tuotantokapasiteetiksi. Kaksi jäsenvaltiota muistutti tarpeesta säilyttää johdonmukaisuus tarkistetun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin kanssa.
Palautetta vastaanotettiin 13. joulukuuta 2018 – 10. tammikuuta 2019. Kommentteja saatiin 14 yhteisöltä, joista 10 oli yrityksiä, kolme kansallisia kaukolämpölaitoksia ja yksi jäsenvaltio. Kaikkien palautteenantajien mielestä lämmitys ja jäähdytys ovat merkittäviä osatekijöitä, joita kannattaa analysoida tarkkaan. Useimmissa kommenteissa puututtiin tietojen keräämistä ja analysointia koskeviin vaatimuksiin. Niiden pitäisi kommenteissa esitettyjen ehdotusten mukaan olla sekä yksityiskohtaisempia että joustavampia. Nykyisistä ja suunnitelluista politiikkatoimista puhuttaessa tuotiin esiin lämmön ja sähkön yhteistuotannon systeemihyötyjä, ja samalla haluttiin säilyttää teknologianeutraalius.
Energiatehokkuusdirektiiviä käsittelevä asiantuntijaryhmä kokoontui 24. tammikuuta 2019 keskustelemaan tämän jälkeen laaditusta työasiakirjaluonnoksesta. Delegoidusta säädöksestä, johon tehtiin joitakin teknisiä muutoksia, päästiin yhteisymmärrykseen. Muutoksilla selkiytettiin, että asetuksessa sääntelemättömiltä osin jäsenvaltiot voivat toimia voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä pohjalta.
3.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Oikeusperusta
Energiatehokkuutta koskevien EU:n tason toimien oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 194 artikla. SEUT-sopimuksen 194 artiklassa annetaan EU:lle tavoite ”sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen”. Unionin politiikalla pyritään muun muassa ”varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa” ja ”edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä”.
Tämä delegoitu asetus hyväksytään direktiivin 2012/27/EU 22 artiklan ja 23 artiklan 2 kohdan nojalla käyttäen niissä komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä liitteiden VIII ja IX mukauttamiseksi.
Suhteellisuusperiaate
Lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksien kattavaa arviointia koskevat vaatimukset vahvistetaan energiatehokkuusdirektiivissä. Lämmitys ja jäähdytys ovat energian loppukäytön kannalta merkittävin ala, joka kuluttaa noin 50 prosenttia energian kokonaiskysynnästä Euroopan unionissa. Sen vuoksi on tärkeää antaa lainsäädäntöä Euroopan unionin tasolla, jotta voidaan vertailla ja mukauttaa toimintapolitiikkoja ja saavuttaa energiansäästöjä kaikissa jäsenvaltioissa. Ehdotus kattavien arviointien sisällön ajantasaistamisesta ja yksinkertaistamisesta on siten oikeasuhteinen suunniteltuun tulokseen nähden.
Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus
Delegoidulla asetuksella yksinkertaistetaan lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksien kattavaa arviointia vähentämällä niiden tietojen määrää, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava. Säädös rakentuu neljän kokonaisuuden varaan: a) selvitys lämmityksen ja jäähdytyksen nykyisestä kysynnästä, tarjonnasta ja infrastruktuurista sekä näiden tietojen visuaalinen esittäminen kartalla ja ennuste tulevasta kysynnästä, b) energiaunionin viiteen ulottuvuuteen liittyvät tavoitteet, strategiat ja politiikkatoimet, c) taloudellinen ja rahoituksellinen analyysi lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksista ja d) mahdolliset uudet strategiat ja politiikkatoimet.
Yksinkertaistamisella virtaviivaistetaan raportointivelvollisuutta ja yhdenmukaistetaan arvioinnit energiaunionin lainsäädännön muiden aloitteiden kanssa.
Toimintatavan valinta
Ehdotettu toimintatapa on delegoitu asetus direktiivin 2012/27/EU liitteen VIII ja liitteessä IX olevan 1 osan muuttamisesta ja täydentämisestä.
Talousarviovaikutukset
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,
annettu 4.3.2019,
direktiivin 2012/27/EU lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksien kattavien arviointien sisältöä koskevien liitteiden VIII ja IX muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon energiatehokkuudesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU ja erityisesti sen 22 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Direktiivissä 2012/27/EU vahvistetaan jäsenvaltioiden tekemien lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuuksien kattavien arviointien kehys ja sisältö.
(2)Direktiivin 2012/27/EU 22 artiklassa ja 23 artiklan 2 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden VIII ja IX vaatimusten mukauttamiseksi.
(3)Komissio on analysoinut kattavan arvioinnin ensimmäisen kierroksen. Keräämällä uusia tietoja, kartoittamalla uusia mahdollisuuksia ja vaihtamalla lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuutta koskevia parhaita käytäntöjä vahvistettiin kattavien arviointien hyödyt ja se, että komission on tarpeen pyytää jäsenvaltioita ajantasaistamaan arviointinsa ja ilmoittamaan toisen kierroksen kattavista arvioinneista.
(4)Koska arvioinnit erosivat toisistaan menetelmien ja sisällön osalta, selkeämmät vaatimukset, teknologianeutraalius ja parempi yhteys toimintapolitiikkaan todettiin aloiksi, joilla voidaan tehdä parannuksia. Kattavien arviointien sisältöä koskevat vaatimukset on saatettava ajan tasalle ennen toista kierrosta, jotta kerättävät tiedot olisivat jäsenvaltioille ja komissiolle hyödyllisempiä, annettavia tietoja voidaan yksinkertaistaa ja ne voidaan liittää paremmin energiaunionin muuhun lainsäädäntöön eli energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1999 sekä rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2018/844, energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2018/2002 ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2018/2001.
(5)Lupahakemustiedot ovat jäsenvaltioille asianmukainen väline niiden määrittäessä lämmityksen ja jäähdytyksen suunniteltuja tarjontapisteitä sekä kaukolämmön siirtolaitteistoja.
(6)Jäsenvaltioita ja sidosryhmiä on kuultu kattavien arviointien prosessista ja liitteen VIII ajantasaistusta koskevasta työasiakirjaluonnoksesta 25 päivänä lokakuuta 2018 pidetyssä yhteisessä kuulemistilaisuudessa.
(7)Jäsenvaltioiden asiantuntijat keskustelivat tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä direktiivin (EU) 2018/2002 22 artiklan mukaisesti.
(8)Sen vuoksi direktiivin 2012/27/EU liitettä VIII ja liitteessä IX olevaa 1 osaa olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuudet
(1)Korvataan direktiivin 2012/27/EU liite VIII tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.
(2)Muutetaan direktiivin 2012/27/EU liite IX tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 4.3.2019
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
LIITE I
Muutos liitteeseen VIII
Korvataan direktiivin 2012/27/EU liite VIII seuraavasti:
”LIITE VIII
Lämmityksen ja jäähdytyksen tehostamismahdollisuudet
Tämän direktiivin 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kansallisten lämmitys- ja jäähdytysmahdollisuuksien kattavaan arviointiin on sisällyttävä seuraavat seikat ja niiden on perustuttava seuraaviin seikkoihin:
Osa I: SELVITYS LÄMMITYKSESTÄ JA JÄÄHDYTYKSESTÄ
1.Lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntä arvioituna hyötyenergiana ja määritettynä lopullisena energiankulutuksena gigawattitunteina (GWh) vuodessa sektoreittain:
(a)kotitaloudet;
(b)palvelut;
(c)teollisuus;
(d)muut alat, joiden oma kulutus on yli 5 prosenttia kansallisesta hyötylämmityksen ja -jäähdytyksen tarpeesta;
2.nykyisen lämmityksen ja jäähdytyksen yksilöiminen tai 2 kohdan a alakohdan i alakohdan tapauksessa yksilöiminen tai arvio:
(a)tekniikoittain gigawattitunteina vuodessa 1 kohdassa mainituilla aloilla, erottaen toisistaan fossiilisista ja uusiutuvista energialähteistä saatu energia, jos mahdollista:
i)tuotettu paikalla kotitalouksissa tai palveluntarjoamispaikoissa
–lämpökattiloilla;
–tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
–lämpöpumpuilla;
–muilla tekniikoilla ja muista lähteistä paikan päällä;
ii)tuotettu paikalla muualla kuin palveluntarjoamispaikoissa tai kotitalouksissa
–lämpökattiloilla;
–tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
–lämpöpumpuilla;
–muilla tekniikoilla ja muista lähteistä paikan päällä;
iii)tuotettu muualla kuin paikan päällä
–tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
–hukkalämmöllä;
–muilla tekniikoilla ja muista lähteistä muualla kuin paikan päällä;
(b)sellaisten laitosten yksilöinti, jotka tuottavat hukkalämpöä tai -kylmää, ja niiden mahdollinen lämmitys- tai jäähdytysenergian tuotanto vuodessa gigawattitunteina:
i)lämpövoimalat, jotka pystyvät heti tai jälkiasennusten jälkeen tuottamaan hukkalämpöä, jonka kokonaislämpöteho on yli 50 MW;
ii)lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, joissa käytetään liitteessä I olevassa II osassa tarkoitettuja tekniikoita ja joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW;
iii)jätteenpolttolaitokset;
iv)uusiutuvan energian laitokset, joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW, jotka eivät ole 2 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja laitoksia ja jotka tuottavat lämmitystä tai jäähdytystä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa käyttäen;
v)teollisuuslaitokset, joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW ja jotka voivat tuottaa hukkalämpöä;
(c)uusiutuvista lähteistä sekä hukkalämmöstä tai -kylmästä peräisin olevan energian ilmoitettu osuus loppuenergiankulutuksesta kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen alalla viiden viime vuoden aikana direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti;
3.koko jäsenvaltion kattava kartta, jossa yksilöidään (kaupallisesti arkaluonteiset tiedot suojaten)
(a)1 kohdan mukaiseen analyysiin perustuvat lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntäalueet käyttäen johdonmukaisia kriteereitä, joilla voidaan keskittyä runsaasti energiaa tarvitseviin alueisiin kunnissa ja taajamissa;
(b)2 kohdan b alakohdan mukaan määritellyt olemassa olevat lämmityksen ja jäähdytyksen tarjontapisteet ja kaukolämpölaitokset;
(c)2 kohdan b alakohdan tyyppiset suunnitellut lämmityksen ja jäähdytyksen tarjontapisteet ja kaukolämpölaitokset;
4.ennuste lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän kehityksestä seuraavien 30 vuoden näkökulmasta gigawattitunteina (GWh) ottaen erityisesti huomioon seuraavien 10 vuoden ennusteet, kysynnän muutos rakennuksissa ja eri teollisuuden aloilla sekä direktiivin (EU) 2018/844 mukaisten rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden ja muiden vastaavien kysynnän hallintaan liittyvien toimintapolitiikkojen ja strategioiden vaikutukset.
Osa II: TAVOITTEET, STRATEGIAT JA POLITIIKKATOIMET
5.Lämmitystä ja jäähdytystä tehostamalla annettava jäsenvaltion suunniteltu panos sen kansallisiin tavoitteisiin, päämääriin ja panoksiin, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitettyihin energiaunionin viiteen ulottuvuuteen, erityisesti 4 artiklan b alakohdan 1–4 alakohdan ja 15 artiklan 4 kohdan b alakohdan osalta, ja niiden osien yksilöinti, jotka ovat yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin nähden ylimääräisiä;
6.yleiskatsaus nykyisistä politiikoista ja toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on kuvattu asetuksen (EU) 2018/1999 3, 20 ja 21 artiklan ja 27 artiklan a alakohdan mukaisesti toimitetussa uusimmassa raportissa.
Osa III: ANALYYSI TEHOKKUUTEEN LIITTYVISTÄ TALOUDELLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA LÄMMITYKSESSÄ JA JÄÄHDYTYKSESSÄ
7.Lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävien eri tekniikoiden taloudellista potentiaalia koskeva analyysi on tehtävä koko valtion alueella käyttämällä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kustannus-hyötyanalyysiä, ja siinä on esitettävä vaihtoehtoisia skenaarioita tehokkaammille ja uusiutuville lämmitys- ja jäähdytystekniikoille ja erotettava tarvittaessa toisistaan fossiilisista ja uusiutuvista energialähteistä saatu energia.
Seuraavat tekniikat olisi otettava huomioon:
(a)teollisuuden hukkalämpö ja -kylmä;
(b)jätteenpoltto;
(c)tehokas yhteistuotanto;
(d)muut uusiutuvat energialähteet (kuten geoterminen energia, aurinkolämpö ja biomassa) kuin ne, joita käytetään tehokkaaseen yhteistuotantoon;
(e)lämpöpumput;
(f)olemassa olevien kaukolämpöverkkojen lämpö- ja kylmähäviöiden vähentäminen;
8.taloudellisen potentiaalin analyysin on sisällettävä seuraavat vaiheet ja näkökohdat:
(a)Näkökohdat:
i)14 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tehtävän kustannus-hyötyanalyysin on sisällettävä taloudellinen analyysi, jossa otetaan huomioon sosioekonomiset ja ympäristötekijät, sekä rahoituksellinen analyysi, jonka tarkoituksena on hankkeiden arvioiminen sijoittajien näkökulmasta. Sekä taloudellisissa että rahoituksellisissa analyyseissä on käytettävä nettonykyarvoa arviointiperusteena;
ii)perusskenaarion olisi toimittava viitekohtana, ja siinä olisi otettava huomioon kattavaa arviointia laadittaessa voimassa olevat politiikat, ja se olisi liitettävä tämän liitteen I osan ja II osan 6 kohdan mukaisesti kerättyihin tietoihin;
iii)perusskenaariolle vaihtoehtoisissa skenaarioissa on otettava huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet. Kussakin skenaariossa on esitettävä seuraavat tekijät perusskenaarioon verrattuna:
–tarkasteltujen tekniikoiden taloudellinen potentiaali käyttäen perusteena nettonykyarvoa;
–kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:
–primäärienergian säästöt gigawattitunteina vuodessa;
–vaikutus uusiutuvan energian osuuteen kansallisessa energiayhdistelmässä.
Skenaariot, joita ei voida toteuttaa teknisistä tai taloudellisista syistä taikka kansallisen sääntelyn vuoksi, voidaan jättää kustannus-hyötyanalyysin ulkopuolelle aikaisessa vaiheessa, jos se on huolellisesti ja selkeästi esitettyjen ja hyvin dokumentoitujen näkökohtien johdosta perusteltua.
Arvioinnissa ja päätöksenteossa olisi otettava huomioon kustannukset ja energiansäästöt, jotka saadaan energiantoimitusten joustavuuden lisääntymisestä ja sähköverkkojen entistä optimaalisemmasta käytöstä analysoiduissa skenaarioissa, mukaan lukien infrastruktuuri-investointien vähentämisen ansiosta vältetyt kustannukset ja säästöt.
(b)Kustannukset ja hyödyt:
Edellä 8 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin hyötyihin ja säästöihin kuuluvat ainakin seuraavat:
i)Hyödyt:
–tuotoksen arvo kuluttajalle (lämmitys, jäähdytys ja sähkö);
–mahdollisuuksien mukaan ympäristö-, kasvihuonekaasupäästö- ja terveys- sekä turvallisuushyötyjen kaltaiset ulkoiset hyödyt;
–mahdollisuuksien mukaan työmarkkinavaikutukset, energiaturvallisuus ja kilpailukyky;
ii)Kustannukset:
–laitosten ja laitteiden pääomakustannukset;
–liitännäisten energiaverkkojen pääomakustannukset;
–muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset;
–energiakustannukset;
–mahdollisuuksien mukaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskustannukset;
–mahdollisuuksien mukaan työmarkkinakustannukset, energiaturvallisuus ja kilpailukyky.
(c)Perusskenaarion kannalta merkitykselliset skenaariot:
Kaikki perusskenaarion kannalta merkitykselliset skenaariot, mukaan lukien tehokkaan käyttäjäkohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen asema.
i)Kustannus-hyötyanalyysi voi koskea joko hankkeen arviointia tai hankkeiden ryhmää laajemmassa paikallisessa, alueellisessa tai kansallisessa arvioinnissa, jossa määritetään perusskenaarioon nähden kustannustehokkain ja hyödyllisin lämmitys- tai jäähdytysvaihtoehto tietylle maantieteelliselle alueelle suunnittelua varten.
ii)Jäsenvaltioiden on nimettävä 14 artiklan mukaisten kustannus-hyötyanalyysien toteuttamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Niiden on toimitettava yksityiskohtaiset menetelmät ja oletukset tämän liitteen mukaisesti sekä vahvistettava ja julkistettava taloudellista analyysiä koskevat menettelyt.
(d)Rajat ja yhdennetty lähestymistapa:
i)maantieteellisen rajan on katettava tarkkaan määritelty soveltuva maantieteellinen alue;
ii)kustannus-hyötyanalyyseissä on otettava huomioon kaikki järjestelmän ja maantieteellisen rajan sisällä käytettävissä olevat asiaankuuluvat keskitetyt tai hajautetut energialähteet, mukaan lukien tämän liitteen osassa III olevassa 7 kohdassa tarkoitetut tekniikat sekä lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän kehityssuunnat ja ominaispiirteet.
(e)Oletukset:
i)Jäsenvaltioiden on toimitettava kustannus-hyötyanalyysejä varten oletukset tärkeimpien panos- ja tuotostekijöiden hinnoista ja diskonttokorosta.
ii)Taloudellisessa analyysissä nettonykyarvon laskentaa varten käytetty diskonttokorko on valittava eurooppalaisten tai kansallisten suuntaviivojen mukaisesti.
iii)Jäsenvaltioiden on käytettävä kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä energian hintakehitysennusteita, jos se on kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti asianmukaista.
iv)Taloudellisessa analyysissä käytetyistä hinnoista on käytävä ilmi sosioekonomiset kustannukset ja hyödyt. Ulkoiset kustannukset, kuten ympäristö- ja terveysvaikutukset, olisi sisällytettävä mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi silloin, kun markkinahinta on olemassa tai kun se sisältyy jo eurooppalaisiin tai kansallisiin säännöksiin.
(f)Herkkyysanalyysi:
i)Mukana on oltava herkkyysanalyysi hankkeen tai hankeryhmän kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi, ja sen on perustuttava muuttujiin, joilla on merkittävä vaikutus laskelmien tulokseen, kuten energian eri hinnat, kysynnän tasot, diskonttokorot ja muut.
Osa IV – MAHDOLLISET UUDET STRATEGIAT JA POLITIIKKATOIMET
9.Selvitys uusista lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä, joilla pyritään toteuttamaan 7 ja 8 kohdan mukaisesti määritetyt taloudelliset mahdollisuudet, ja niistä odotettavat
(a)kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:
(b)primäärienergian säästöt gigawattitunteina vuodessa;
(c)vaikutus tehokkaan yhteistuotannon osuuteen;
(d)vaikutus uusiutuvan energian osuuteen kansallisessa energialähteiden yhdistelmässä ja lämmitys- ja jäähdytysalalla;
(e)yhteydet kansalliseen rahoitussuunnitelmaan sekä julkisen talouden ja markkinatoimijoiden saamat kustannussäästöt;
(f)arvio julkisista tukitoimenpiteistä, jos niitä on, sekä niiden vuosibudjetti ja mahdollisen tukiosuuden osoittaminen.
LIITE II
Muutos direktiivin 2012/27/EU liitteeseen IX
Kumotaan direktiivin 2012/27/EU liitteessä IX oleva 1 osa.