KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Aloitteen nimi

EU:n toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa 2028–2034 (GAP IV)

Vastuupääosasto ja ‑yksikkö

PO INTPA, G.1 Sukupuolten tasa-arvo, ihmisoikeudet ja demokraattinen hallinto

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n toimintasuunnitelmasta sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa 2028–2034 (GAP IV)

Alustava aikataulu

Vuoden 2027 ensimmäinen neljännes

Lisätiedot

Gender equality and empowering women and girls – International Partnerships

Gender equality – International Partnerships – Euroopan komissio

https://www.eeas.europa.eu/eeas/equality

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Sukupuolten tasa-arvo on kansainvälisissä ihmisoikeuskehyksissä tunnustettu ihmisoikeus ja Euroopan unionin lainsäädännössä vahvistettu perusperiaate ja yhteinen arvo. Se on myös yksi kestävän kehityksen tavoitteista (tavoite 5) ja ratkaisevan tärkeä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, vaurauden, demokratian ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn edistäjä. 

EU on edistynyt merkittävästi sukupuolten tasa-arvon vahvistamisessa sekä EU:n sisällä että ulkoisen toimintansa kautta. Eriarvoisuus on kuitenkin sitkeässä ja esiin nousee myös uutta eriarvoisuutta, joten tarvitaan uudistettuja politiikkatoimia. Puheenjohtaja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen 2024–2029 johdosta komissio on siksi käynnistänyt naisten oikeuksien edistämissuunnitelman (maaliskuu 2025), jossa se vahvistaa sitoumustaan lisätä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia ja pyrkiä tekemään yhteiskunnista täysin tasa-arvoisia.

Euroopan parlamentin ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksymässä edistämissuunnitelmassa, jota seuraa vielä tuleva sukupuolten tasa-arvoa koskeva EU:n strategia 2026–2030, vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävän sisäisen ja ulkoisen politiikan periaatteet. Edistämissuunnitelmassa myös vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2021–2027 (GAP III) tavoitteet ja päämäärät ja ilmoitetaan, että seuraava sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma 2028–2034 (GAP IV) on valmisteilla.

Joulukuussa 2025 neuvosto kehotti komissiota esittämään uudistetun kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, joka kattaa sukupuolten tasa-arvon kaikessa EU:n ulkoisessa toiminnassa (neuvoston päätelmät molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien edistämisestä paremman rahoituksen, sukupuolten tasa-arvon, globaalin terveyden ja kaupan avulla, hyväksytty 15. joulukuuta 2025).

Ratkaistava ongelma

Vaikka edistystä on tapahtunut sen jälkeen, kun uraauurtava naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen tähtäävä Pekingin julistus ja toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 1995, perustavanlaatuista sukupuolten epätasa-arvoa on edelleen olemassa lähes kaikkialla ja kaikilla taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen elämän aloilla. Tämä epätasa-arvo vaikuttaa naisiin ja tyttöihin heidän kaikessa moninaisuudessaan. Erityisen vakavasti se vaikuttaa tyttöihin ja naisiin, jotka kohtaavat risteäviä syrjinnän muotoja, asuvat matalan tulotason maissa tai elävät epävakaissa oloissa ja konfliktin leimaamissa tilanteissa, sillä konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan ja sieppausten määrä on kasvanut hälyttävästi (YK, 2023).

Naisten ihmisoikeuksien täysimääräistä ja yhdenvertaista toteutumista rajoitetaan yhä enemmän ja ennennäkemättömässä mittakaavassa, ja pyrkimyksiä edistää sukupuolten tasa-arvoa uhkaavat autoritaariset hallinnot, oikeuksia vastustavat ryhmät ja koordinoidut kampanjat. Lahjoittajien rahoitusleikkaukset pahentavat tätä taantumista ja aiheuttavat takaiskuja esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja ‑oikeuksille. YK:n järjestöt ja muut riippumattomat analyytikot ovat varoittaneet, että äideille ja vastasyntyneille suunnattujen ohjelmien keskeytykset lisäävät ehkäistävissä olevia kuolemia. YK on ilmoittanut, että rahoitukseen vuosina 2024–2025 tehtyjen leikkausten seurauksena tämä vaara on epävakaissa oloissa ja humanitaarisissa kriisitilanteissa jo todellinen (YK:n väestörahasto UNFPA, 2025).

Samalla vallitsee vahva kansainvälinen konsensus siitä, että sukupuolten tasa-arvo on voimakas kehityksen katalysaattori, joka edistää demokratiaa, poliittista vakautta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja selviytymiskykyä sekä kestävää talouskasvua. Esimerkiksi Maailmanpankki on arvioinut, että sukupuolten välisten erojen umpeen kurominen seuraavien kymmenen vuoden aikana voisi kaksinkertaistaa nykyisen maailmanlaajuisen kasvuvauhdin (Maailmanpankki, 2024). Naisten jättäminen digitaalisen maailman ulkopuolelle on kymmenen viime vuoden aikana leikannut matalan ja keskitulotason maiden bruttokansantuotteesta 1,5 biljoonaa dollaria (YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, 2022). Jos asialle ei tehdä mitään, siitä aiheutuu huomattavia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia kustannuksia.

Viime kädessä edistys kestävän kehityksen tavoitteen 5 ja laajempien tasa-arvotavoitteiden saavuttamisessa on edelleen hidasta ja epätasaista. Ilman uudistettuja ja koordinoituja toimia, joita varten on osoitettu riittävästi resursseja, nykyiset suuntaukset uhkaavat kumota jo saavutettua edistystä. Tarvitaan paljon vahvempaa poliittista sitoutumista, investointeja ja tehokkaampia, johdonmukaisempia poliittisia toimia, jos halutaan saavuttaa sukupuolten tasa-arvo maailmassa tämän sukupolven aikana (YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, 2025).

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista ja perussopimusten tavoitteista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 2 artiklassa, 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa ja 21 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 8, 19 ja 208 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeuksien edistäminen unionin ulkoista toimintaa ohjaavina monialaisina periaatteina.

EU:n toimen tarve

Maailmanlaajuinen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja käy yhä epävakaammaksi, ja monilla eri sidosryhmillä, kuten Euroopan parlamentin poliittisilla ryhmillä, EU:n jäsenvaltioilla, kehitysrahoituslaitoksilla, kansalaisjärjestöillä ja yksityisellä sektorilla, on korkeat odotukset EU:ta kohtaan. Ne odottavat EU:n säilyttävän kurssinsa ja johtavan edelleen toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ulkoisessa toiminnassaan niiden saavutusten ja kokemusten pohjalta, joita on saatu nykyisen, joulukuussa 2027 päättyvän sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelman toteuttamisen aikana.

Tärkeänä maailmanlaajuisena toimijana EU on sitoutunut johdonmukaisuuteen kaikilla ulkoisen toiminnan osa-alueilla, jotka käsittävät niin jaetun toimivallan (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu), yksinomaisen toimivallan (kauppa) kuin hallitustenvälisen toimivallan (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka) piiriin kuuluvia aloja. EU:n merkittävä läsnäolo kumppanimaissa parantaa entisestään sen kykyä muodostaa useiden sidosryhmien yhteenliittymiä ja kumppanuuksia. Strategisen asemansa ansiosta EU voi edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia panostamalla EU:n toimijoiden koordinointiin ja johdonmukaisuuteen Team Europe ‑lähestymistavan mukaisesti.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

EU:n naisten oikeuksien edistämissuunnitelman periaatteiden ja uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian ohjaamana yhteisellä tiedonannolla GAP IV ‑toimintasuunnitelmasta varmistetaan sisäisen ja ulkoisen politiikan keskinäinen yhdenmukaisuus. Ehdotuksen Globaali Eurooppa ‑välineen perustamisesta (COM(2025) 551 final) sekä ehdotuksen asetukseksi talousarvion menojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevan kehyksen sekä unionin ohjelmia ja toimintaa koskevien muiden horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta (COM(2025) 545 final) mukaisesti ja niiden täytäntöönpanoa tukien GAP IV ‑toimintasuunnitelmassa annetaan poliittiset ja toiminnalliset puitteet, joiden avulla EU voi edistää sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen voimaannuttamista ja heidän kaikkien ihmisoikeuksiensa toteutumista asettamalla ne strategiseksi horisontaaliseksi painopisteeksi ja EU:n ulkoisen toiminnan itsenäiseksi erityistavoitteeksi. Näin se voi vastata tehokkaasti keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Aikaisempien saavutusten ja saatujen kokemusten pohjalta tulevalla GAP IV ‑toimintasuunnitelmalla pyritään vauhdittamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevien maailmanlaajuisten sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamista. Näitä sisältyy muun muassa Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaan, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen, Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan, Peking +30 ‑toimintaohjelmaan sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan toimintaohjelmaan.

Periaatteiden osalta – ja kun otetaan huomioon myös neuvoston päätelmät molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien edistämisestä paremman rahoituksen, sukupuolten tasa-arvon, globaalin terveyden ja kaupan avulla (15.12.2025) – GAP IV ‑toimintasuunnitelmassa edistetään edelleen sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja ‑oikeuksia sekä kaikkien naisten, tyttöjen ja hlbti-henkilöiden oikeuksia muutosvoimaisilla lähestymistavoilla, joilla puututaan sukupuolten epätasa-arvon ja moninaisten ja risteävien syrjinnän muotojen perimmäisiin syihin soveltaen ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa (13 kohta).

Suunnitelmassa keskitytään erityisesti keinoihin, joilla

·edistetään systeemistä muutosta puuttumalla sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiin rakenteellisiin, risteäviin ja poliittisiin syihin (mukaan lukien syrjivät normit, epätasa-arvoiset mahdollisuudet saada käyttöön resursseja ja osallistua päätöksentekoon sekä sukupuolisokeat talous- ja hallintojärjestelmät)

·lisätään EU:n toimien tehokkuutta ja vaikutusta vahvistamalla Team Europe ‑lähestymistapaa ja useita sidosryhmiä käsittäviä kumppanuuksia

·nostetaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma EU:n turvallisuuden ja puolustuksen keskeiseksi pilariksi ja varmistetaan, että toimintaohjelmaan sisältyvät ennaltaehkäisyä, suojelua, hätäapua ja elpymistä koskevat pilarit sekä monialaiset periaatteet – osallistuminen, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja esimerkkinä toimiminen – integroidaan täysimittaisesti konfliktin kaikkiin vaiheisiin, erityisesti epävakaissa ja riskialttiissa ympäristöissä

·edistetään naisten taloudellista voimaannuttamista EU:n ulkoisten investointi- ja kauppapolitiikkojen strategisena tavoitteena ja hyödynnetään Global Gateway ‑strategiaa, jotta voidaan kaventaa sukupuolten välisiä eroja ihmisarvoiseen työhön, rahoitukseen, digitalisaatioon, energiaan, hoivaan ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa sekä lisätä naisten johtajuutta arvoketjuissa ja kehittyvillä aloilla

·sovelletaan muuttoliikkeeseen oikeusperustaista, sukupuolitietoista toimintatapaa, turvataan naisten ja tyttöjen oikeudet muuttoreiteillä ja pakkomuutoissa, puututaan sukupuolisidonnaisiin riskeihin, kuten väkivaltaan, sieppauksiin ja ihmiskauppaan, sekä parannetaan suojelun, palvelujen ja kestävien ratkaisujen saatavuutta.

GAP IV ‑toimintasuunnitelmassa toteutetaan tavoitteiden saavuttamiseksi kattava strategia, johon kuuluvat sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, kohdennetut toimet ja poliittinen vuoropuhelu. Siihen sisältyvät poliittiset ja diplomaattiset toimet monenvälisellä, alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla, tuki demokraattiselle muutokselle, oikeudellisille uudistuksille ja yhteiskunnan rakenteiden kehittämiselle sekä liiketoimintaympäristön uudistuksille ja sukupuolitietoiselle budjetoinnille budjettituen ja julkisen varainhoidon uudistusten piirissä, kansalaisjärjestöjen rahoitus ja valmiuksien kehittäminen, sukupuolitietoisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ja investointien tuki Global Gateway ‑strategian puitteissa, kauppasopimukset ja kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä koskevat toimenpiteet, turvallisuus- ja puolustuskumppanuussopimukset sekä tarveperusteinen humanitaarinen apu.

Todennäköiset vaikutukset

GAP IV ‑toimintasuunnitelmalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 5 (”saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia”), saavuttamista. Lisäksi Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa korostetaan sen keskeistä roolia kestävän, tasa-arvoisen ja osallistavan maailman luomisessa sisällyttämällä sukupuolten tasa-arvo kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Siinä tunnustetaan myös, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on ratkaisevan tärkeää kaikkien kestävän kehityksen näkökohtien saavuttamiseksi ja vakauden, selviytymiskyvyn ja vaurauden tukemiseksi pitkällä aikavälillä.

Sillä odotetaan olevan myönteisiä tuloksia ja vaikutuksia maailmanlaajuisesti kumppanimaissa eri tasoilla:

·yksilötasolla tehostamalla suojelua sukupuolistuneelta väkivallalta ja haitallisilta käytännöiltä sekä varmistamalla yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet, itsenäisyyden ja johtajuuden naisille ja tytöille heidän kaikessa moninaisuudessaan, haavoittuvassa tai syrjäytyneessä asemassa olevat naiset ja tytöt mukaan lukien

·yhteiskunnallisella tasolla muuttamalla syrjiviä normeja ja vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja selviytymiskykyä

·institutionaalisella tasolla parantamalla demokraattista hallintoa, vastuuvelvollisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta sekä julkisten palvelujen tehokkuutta, saatavuutta ja laatua

·taloudellisella tasolla vähentämällä köyhyyttä ja tukemalla osallistavaa talouskasvua ja vaurautta.

Tuleva seuranta

GAP IV ‑toimintasuunnitelman tuloksia arvioidaan ja seurataan institutionaalisilla ja poliittisilla tasoilla nykyisen GAP III ‑toimintasuunnitelman seurantaa ja raportointia koskeviin vaatimuksiin perustuen. Vaatimukset on esitetty GAP III ‑toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevia tavoitteita ja indikaattoreita käsittelevässä oheisasiakirjassa eli komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Objectives and Indicators to frame the implementation of the Gender Action Plan III (SWD(2020) 284 final).

Toimielinten tavoitteita ja indikaattoreita päivitetään ja mukautetaan tarvittaessa uuteen GAP IV ‑toimintasuunnitelman kehykseen. Samalla varmistetaan, että ne noudattavat OECD:n kehitysapukomitean raportointivaatimuksia sekä tulevia tuloksellisuuden seurantaa ja raportointia koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan tulevassa asetuksessa talousarvion menojen seurantaa ja tuloksellisuutta koskevan kehyksen ja unionin ohjelmien ja toimien muiden horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta (COM(2025) 545 final).

Tulosten seurannan osalta politiikan tasolla tarkastellaan komission organisaatiotason seuranta- ja raportointijärjestelmään (OPSYS) sisältyviä GAP III ‑toimintasuunnitelman tavoitteita ja indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa sukupuolikohtaisten indikaattoreiden laajempi käyttö ja parantaa raportointia muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Lisäksi julkisen vastuuvelvollisuuden sekä täytäntöönpanoa ja tuloksia koskevien tietojen saatavuuden parantamiseksi voidaan ottaa käyttöön lisäjärjestelyjä.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tämän aloitteen yhteydessä tarvita. Yhteisessä tiedonannossa vahvistetaan strategiset poliittiset suuntaviivat ja ohjaavat periaatteet EU:n ulkoiselle toiminnalle, mutta siinä ei ehdoteta lainsäädäntötoimia tai sitouduta erityisiin sääntelytoimiin. Suunniteltu aloite perustuu sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman 2021–2027 (GAP III) tuloksiin. Toimintasuunnitelmasta on tehty kaksi riippumatonta väliarviointia (2023 ja 2025). Komission ja EU:n ulkoasiainedustajan yhteinen väliarviointi GAP III ‑toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta julkaistiin marraskuussa 2023 ensimmäisen väliarvioinnin ja sidosryhmien kuulemisten perusteella. GAP III ‑toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä on raportoitu vuosittain myös EU:n ulkoisten välineiden täytäntöönpanoa koskevissa vuosikertomuksissa. GAP III ‑toimintasuunnitelman vuoropuheluja kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa järjestetään vuosittain. Joulukuussa 2025 käydyssä vuoropuhelussa keskityttiin keskustelemaan suunnitelman täytäntöönpanosta ja tulevista painopisteistä.

Kuulemisstrategia

Kuulemistoimiin sisältyvät kannanottopyyntö ja kohdennetut sidosryhmäkuulemiset. Niiden avulla pyritään keräämään monilta eri sidosryhmiltä, kuten kansalaisyhteiskunnalta, kansainvälisiltä järjestöiltä ja kehitysrahoituslaitoksilta, näyttöä, näkemyksiä ja suosituksia painopisteistä, päämääristä, strategisista kumppanuuksista ja mahdollisista tavoitteista, jotka sisällytetään GAP IV ‑toimintasuunnitelmaan. Niillä pyritään myös varmistamaan suunnitelman tehokas täytäntöönpano.

Pyydämme myös tieteellisiä tutkijoita ja akateemisia organisaatioita sekä muita tietoa tuottavia organisaatioita, joilla on asiantuntemusta sukupuolten tasa-arvoon, naisten oikeuksiin ja EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviltä politiikan aloilta, toimittamaan komissiolle asiaa koskevia julkaistuja ja julkaisua odottavia tieteellisiä tutkimuksia, analyyseja ja dataa. Olemme erityisen kiinnostuneita kannanotoista, joissa esitetään yhteenveto nykyisestä tiedon tasosta asiaankuuluvilla aloilla.

Kohdennettuihin sidosryhmäkuulemistoimiin kuuluvat seuraavat:

ojäsenvaltioiden tasa-arvoasioiden asiantuntijoiden kuuleminen EU:n jäsenvaltioiden sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä asiantuntijaryhmässä ja naisten, rauhan ja turvallisuuden työryhmässä

okansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten edustajien kuuleminen kehitysyhteistyön politiikkafoorumin puitteissa

oasiaa koskeva keskustelu pilariarvioitujen kehitysrahoituslaitosten kanssa

oasiaa koskeva keskustelu kansainvälisten kumppanijärjestöjen kanssa.