KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

 Tämä asiakirja olisi laadittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta sidosryhmiltä saatuja tietoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Aloitteen nimi

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskeva strategia

Vastuupääosasto ja -yksikkö

PO EAC

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskeva strategia

Alustava aikataulu

Q2-2026

Lisätiedot

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus – Euroopan komissio

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa 2024–2029 korostetaan, kuinka tärkeää on varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Suuntaviivoissa tähdennetään, että nyt tehdyt päätökset eivät saa vahingoittaa tulevia sukupolvia ja peräänkuulutetaan eri-ikäisten ihmisten välistä solidaarisuutta ja vuorovaikutusta.

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta sekä nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluasioista vastaavan komission jäsenen Glenn Micallefin toimeksiantokirjeessä korostettiin tarvetta lähestyä asiaa entistä strategisemmin ja laatia strategiakehys, jolla vahvistetaan sukupolvien välistä kommunikaatiota ja varmistetaan, että nykyisten ja tulevien sukupolvien edut otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä.

Ratkaistava ongelma

EU voi edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta panostamalla yhteistyöhön ja vuoropuheluun eri ikäryhmien välillä sekä ottamalla hallinnollisiin ja poliittisiin päätöksiin mukaan pitkän aikavälin ihmiskeskeisen näkökulman. Tämä tarkoittaa muun muassa i) ylisukupolvisen demokraattisen osallistumisen edistämistä, jotta ylisukupolviset näkökohdat voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa, ii) monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista sukupolvien välisen vuoropuhelun ja tulevaisuuteen suuntautuvan lähestymistavan näkökulmasta. Näitä haasteita ovat muun muassa ekologinen oikeudenmukaisuus, teknologian kehitys, lisääntyvä eriarvoistuminen, elinikäinen oppiminen ja kohtuuhintaisten, kestävien ja ihmisarvoisten asuntojen oikeudenmukainen saatavuus, ja iii) kaikkien sukupolvien toimintavalmiuksien vahvistamista, jotta kaikenikäiset voivat sekä edistää sosiaalista selviytymiskykyä ja osallisuutta että hyötyä niistä.

Ylisukupolvinen näkökulma voisi auttaa ratkaisemaan niitä monimutkaisia pitkän aikavälin haasteita, joita yhteiskunnat jo nyt kohtaavat, mukaan lukien väestörakenteen muuttuminen, ympäristökestävyys, teknologian kehitys, julkisen talouden kestävyys sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys ja taloudellinen oikeudenmukaisuus. Myös muissa kysymyksissä, kuten sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja köyhyyden torjunta, rauha, varautuminen ja turvallisuus, yhdenvertaisuus, myös sukupuolten tasa-arvo, ja digitaalinen osallisuus, voitaisiin löytää toimivia ratkaisuja sukupolvien välisen yhteistyön ja tulevaisuuteen suuntautuvan lähestymistavan avulla.

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskeva komission strategia on ensimmäinen laatuaan Euroopan tasolla. Aiheesta keskustellaan kuitenkin myös maailmanlaajuisesti. Maailman johtajat hyväksyivät tulevaisuushuippukokouksessaan 22.9.2024 tulevaisuussopimuksen, johon sisältyi tulevia sukupolvia koskeva julistus, jossa ymmärretään, että nykysukupolvilla on mahdollisuus ”täyttää sitoumuksensa vastata nykyisiin haasteisiin tulevien sukupolvien tarpeet ja edut turvaten ja jättämättä ketään jälkeen”. Lisäksi siihen sisältyy joukko tähän liittyviä ohjaavia periaatteita ja sitoumuksia.

Sukupolvien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua EU:ssa koskevat pohdinnat eivät ole uusia. Komissio antoi vuonna 2007 tiedonannon ”Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen”, jossa keskityttiin perhepolitiikkaan, ja ehdotettiin aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta 2012. EU:n nuorisostrategia 2019–2027, lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, vuonna 2021 ilmestynyt ”Vihreä kirja väestön ikääntymisestä – Sukupolvien välisen solidaarisuuden ja vastuullisuuden edistäminen” sekä vuonna 2023 annettu tiedonanto ”Väestörakenteen muutos Euroopassa: toimintavälineistö” ovat toimia, joita komissio on kohdistanut eri ikäryhmiin. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus oli yksi komission vuoden 2023 strategisen ennakointiraportin ohjaavista periaatteista. Raportissa tarkasteltiin kestävän kehityksen sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia ja niihin liittyviä EU:n valintoja ja kehotettiin laatimaan uusi eurooppalainen yhteiskuntasopimus, jonka tavoitteena on yhteiskunnan, ympäristön ja talouden näkökulmasta kestävä Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2025 strategisessa ennakointiraportissa ehdotetaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevaa kehystä, jolla väestörakenteen muutos muutettaisiin mahdollisuudeksi, ja jossa omaksuttaisiin intersektionaalinen lähestymistapa ja puututtaisiin Euroopan selviytymiskykyä nakertaviin, toisiinsa linkittyviin haasteisiin. Suunnitteilla olevassa köyhyyden vastaisessa EU:n strategiassa vahvistetaan puitteet EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa toteutettavalle yhteiselle toiminnalle, jolla puututaan köyhyyttä ylläpitäviin rakenteisiin ja köyhyyden perimmäisiin syihin sekä siihen, miten köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle, ja etsitään toimivia ratkaisuja köyhyysriskien torjumiseen elinkaariajattelun avulla.

Euroopan nuorison teemavuoden jatkotoimena komissio on antanut nuorille vahvemman roolin EU:n päätöksenteossa. Se kuulee nuoria komission nuorisotestin yhteydessä perinteisten vuoropuhelumuotojen, kuten nuorisoasioita koskevan EU:n vuoropuhelun, ja uusien kuulemismuotojen, kuten komission jäsenten ja nuorten välisten politiikkavuoropuhelujen, EU:n nuorten sidosryhmiä edustavan ryhmän ja puheenjohtajaa avustavan nuorisoasioiden neuvoa-antavan ryhmän avulla. Kolmannes eurooppalaisten kansalaispaneelien osallistujista on nuoria. Lisäksi EU:n lasten osallistumisfoorumi tarjoaa lapsille ja teini-ikäisille muodollisen mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä heihin vaikuttavasta EU:n lainsäädännöstä ja politiikoista.

Tätä taustaa vasten käsillä on merkittävä hetki EU:n historiassa. Nykymaailman polttavien kysymysten, kuten ympäristöasioiden, yhteiskunnallis-taloudellisten haasteiden ja väestörakenteen muuttumisen ja muiden vastaavien vuoksi on erittäin tärkeää, että yhtäkään sukupolvea ei jätetä oman onnensa nojaan.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Sukupolvien välinen solidaarisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat EU:n primaarioikeuden ydinarvoja. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan EU:lla on oikeudellinen velvoite edistää ”sukupolvien välistä yhteisvastuuta”. EU:n perusoikeuskirjan johdanto-osassa täsmennetään, että tällä on tulevaisuuteen suuntautuva ulottuvuus, sillä perusoikeuskirjan oikeudet ”tuovat mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan”.

Komissiolla on parhaat edellytykset ehdottaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevaa strategiaa, koska haasteet ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä ja pitkäaikaisia, koska komissiolla on paremmat mahdollisuudet tarjota riittävästi resursseja ja asiantuntemusta ja koska tarvitaan koordinoituja toimia, joilla edistetään solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta yli rajojen. Lisäksi EU:n vakiintunut käytäntö, jonka mukaan sidosryhmät otetaan mukaan koko päätöksentekoprosessiin, varmistaa riittävän panoksen ja avoimuuden ja tukee tehokasta ja osallistavaa hallintoa. Eurooppalaisista kansalaispaneeleista on tullut pysyvä osa EU:n demokraattista toimintaa. Lisäksi kansalaisvaikuttamisfoorumi on suunniteltu sitä varten, että kansalaiset voivat ottaa osaa keskusteluun ja kertoa näkemyksiään EU:n politiikasta.

Oikeusperusta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla.

EU:n toimen tarve

Sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen liittyvät kysymykset, kuten väestön ikääntyminen, sosiaalisen suojelun järjestelmien riittävyyteen ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät haasteet, eläkeuudistukset ja nuorisotyöttömyys, ylittävät usein kansalliset rajat ja edellyttävät koordinoituja toimia. Lisäksi taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ympäristöön liittyvillä muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, ja niihin voidaan puuttua tehokkaammin koordinoidun yhteistyön avulla.

EU voi edistää yhteistä lähestymistapaa ylisukupolvisiin haasteisiin vastaamiseen kokoamalla yhteen asiantuntemusta, dataa ja resursseja. Tämä yhteistyökehys, jossa hyödynnetään myös kansallisia kokemuksia, voi tukea vastavuoroista oppimista, edistää tutkimusta ja kannustaa toimintapoliittiseen innovointiin.

EU:lla on valmiudet edistää parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja innovatiivisten lähestymistapojen löytämistä sukupolvikysymyksiin, jolloin jäsenvaltiot voivat oppia toistensa onnistumisista ja takaiskuista. Se voi toimia foorumina jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle, jolla edistetään yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista ylisukupolvisiin vastuisiin.

EU voi tarjota pitkän aikavälin näkökulman ylisukupolvisiin haasteisiin ja tarjota yhteisen kehyksen, joka täydentää kansallisia lähestymistapoja. Näin toimia voidaan koordinoida kaikilla hallinnon tasoilla.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevan komission strategian tavoitteena on kartoittaa, miten EU voisi vahvistaa sukupolvien välistä viestintää ja varmistaa, että niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien edut otetaan huomioon kaikessa EU:n politiikassa ja lainsäädännössä väestörakenteen muutoksen ja muiden megatrendien yhteydessä. Tähän on ainakin kolme keinoa:

·Osallistetaan kaikkia sukupolvia demokraattiseen toimintaan kaikilla politiikan tasoilla eurooppalaisen demokratian kilven pohjalta, jotta varmistetaan, että erilaiset instituutiot ja oikeusjärjestelmät ottavat huomioon sukupolvien välisen pitkän aikavälin näkökulman päätöksenteossa ja asetettavat etusijalle sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.

·Pyritään ratkaisemaan monimutkaisia ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisia haasteita sukupolvien välisen lähestymistavan avulla toimintaedellytysten kehittämisessä sekä rakentamalla oikeudenmukaista julkisen toiminnan ekosysteemiä kansalaisyhteiskunnan tuella siten, että huomiota kiinnitetään muun muassa ekologiseen oikeudenmukaisuuteen, vastuulliseen tutkimukseen ja kehitykseen, kasvavaan eriarvoisuuteen, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen, julkisen talouden kestävyyteen, siirtymään valmistavaan elinikäiseen koulutukseen sekä yhteiskunnallisten polarisaation vähentämiseen, jotta sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyisi ja kansalaisten selviytymiskyky parantuisi.

·Parannetaan kaikkien sukupolvien toimintamahdollisuuksia, jotta solidaarisuus haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä kohtaan lisääntyisi, torjutaan ikäsyrjintää ja suojellaan paremmin lasten oikeuksia, ja otetaan samalla huomioon erilaiset yhteiskunnalliset tekijät, jotka lisäävät haavoittuvuutta ja tiedostetaan, että nyt tehtyjen ratkaisujen seuraukset ovat tulevaisuudessa lastemme kannettavina.

Komissio pyrkii toteuttamaan tämän ottamalla käyttöön osallistavan lähestymistavan, jonka tarkoituksena on houkutella laaja joukko erilaisia sidosryhmiä mukaan strategian nelivaiheiseen yhteiskehittämisprosessiin. Se muodostuu seuraavista:

·Arvioinnin rajaus – selvitetään puitteet ja keskeiset poliittiset kysymykset.

·Vision laatiminen – kartoitetaan mahdollisia skenaarioita, joissa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi.

·Strategiset pohdinnat – pohditaan erilaisia mahdollisia poliittisia ratkaisuja.

·Strategian yhteiskehittäminen – luodaan yhdessä johdonmukainen strategia.

Käsillä on merkittävä hetki EU:n historiassa. Nykymaailma kamppailee monenlaisten polttavien kysymysten parissa ympäristö- ja talouskriiseistä erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Siksi on erittäin tärkeää, että yhtäkään sukupolvea ei jätetä jälkeen. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen edistää tulevaisuuteen suuntautuvaa päätöksentekoa ja sitä kautta yhteiskuntien selviytymistä pitkällä aikavälillä.

Todennäköiset vaikutukset

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevalla strategialla odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaikkiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin ulottuvuuksiin, sillä se edistää kestävää päätöksentekoa, jossa otetaan huomioon sekä nykykansalaisten että tulevien sukupolvien tarpeet, ja joka johtaa kestävämpiin ja pitkän aikavälin ratkaisuihin ilmastonmuutoksen, julkisen talouden kestävyyden, väestörakenteen muutoksen, resurssien hallinnan ja sosiaalisen eriarvoisuuden kaltaisten haasteiden kannalta.

Tuleva seuranta

Osana strategiaa analysoidaan mahdollisuutta kehittää väline, jolla seurataan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta kaikkialla EU:ssa.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tehdä, koska aloite on tiedonanto, toimintasuunnitelma, strategia tai suositus, jossa hahmotellaan yleinen poliittinen lähestymistapa sitoutumatta erityisiin sitoviin toimiin.

EU:n paremman sääntelyn sääntöjen mukaan tällaiset muut kuin lainsäädäntöaloitteet eivät yleensä edellytä vaikutustenarviointia, koska niiden ensisijaisena tavoitteena on antaa strategista ohjausta, edistää koordinointia ja ohjata tulevia toimia sen sijaan, että niillä säädettäisiin suoria sääntelymuutoksia tai sitoumuksia.

Näin on myös tämän aloitteen laita. Sen tarkoituksena on kartoittaa, miten voisimme vahvistaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja varmistaa, että nykyisten ja tulevien sukupolvien edut otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Se tarjoaa puitteet tehokkaammalle päätösten täytäntöönpanolle, esittelee yleiset periaatteet ja tavoitteet ja edistää synergioita olemassa olevien välineiden ja politiikkojen välillä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita täysimääräisesti noudattaen.

Kuulemisstrategia

Helmi-marraskuussa 2025 toteutetaan nelivaiheinen yhteiskehittämisprosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että strategiassa huomioidaan eri sukupolvien edustajien moninaiset näkökulmat.

·Ensimmäisessä vaiheessa (helmi-huhtikuu) kerättiin näkemyksiä työpajojen ja kuulemisten avulla.

·Toisessa vaiheessa (touko-heinäkuu) keskitytään koalitioiden rakentamiseen, jotta voidaan hahmotella kaikkien sukupolvien kannalta oikeudenmukaisia tulevaisuudenkuvia.

·Kolmannessa vaiheessa (syys-lokakuu) keskitytään yhteiseen strategiseen ideointiin ja sovitetaan koalition toimet yhteen sisäisten prosessien kanssa.

·Neljännessä vaiheessa (syys-marraskuu) keskustellaan saaduista ideoista ja tarkennetaan niitä eurooppalaisen kansalaispaneelin suosituksilla, jotka perustuvat myös kansalaisvaikuttamisfoorumin näkemyksiin.

Kuhunkin vaiheeseen sisältyy tilaisuuksia tai tilannekatsauksia muista toimielimistä tuleville kumppaneille, jäsenvaltioille ja kansainvälisille sidosryhmille. Kansalaiset kutsutaan osallistumaan koko prosessiin sekä kansalaisvaikuttamisfoorumin kautta että live-tilaisuuksissa, joilla edistetään sukupolvien välistä vuoropuhelua. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin ja nuoriin, jotta varmistetaan, että he saavat äänensä kuuluviin ja heidän näkökulmansa otetaan huomioon kaikkien sukupolvien kannalta oikeudenmukaisten tulevaisuudenkuvien hahmottelussa, jotta selviytymiskykyisille demokratioille luodaan vahva ja kestävä perusta. Monivuotista rahoituskehystä käsitelleen kansalaispaneelin kannanotossa otettiin huomioon myös EU:n budjetoinnin ylisukupolviset näkökohdat.

Kuulemisen tavoite

Vankan perustan luominen sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevalle strategialle edellyttää suuren yleisön mielekästä osallistumista. Kuulemisella varmistetaan, että kansalaisten, sidosryhmien, tutkijoiden, kansainvälisten kumppanien ja sisäisten palvelujen näkökulmat otetaan huomioon alusta alkaen. Tämä osallistava prosessi tukee sellaisen yhteisen strategisen vision luomista, joka perustuu näyttöön ja vastaa todellisiin tarpeisiin. Se puolestaan edistäisi rakennemuutosta ja laajamittaisempaa siirtymistä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia tehokkaammin edistävään politiikkaan.

Kohdeyleisö

Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevan strategian tärkeimpiä kohderyhmiä ovat

·poliittiset päättäjät ja päätöksentekijät EU:n tasolla sekä EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa

·jäsenvaltioiden kansalliset hallitukset

·jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaiset

·kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta edistävät ryhmät

·lapset, nuoret ja ikääntyneet

·kaikki asiasta kiinnostuneet kansalaiset

·tutkijat, asiantuntijat ja laitokset, jotka työskentelevät osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, lasten oikeuksien, muuttoliikkeen, vammaisuuden, sukupuolen, demokratian, ympäristö-, sosiaali- ja talouskysymysten, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sekä osallisuutta ja kilpailukykyä edistävän tutkimus- ja innovointipolitiikan parissa.